Markov-prosessit (Jatkuva-aikaiset Markov-ketjut)



Samankaltaiset tiedostot
Markov-prosessit (Jatkuva-aikaiset Markov-ketjut)

STOKASTISET PROSESSIT Peruskäsitteitä

Syntymä-kuolema-prosessit

Syntymä-kuolema-prosessit

käännetty prosessi. Tarkastellaan pelkistymätöntä stationaarista stokastista prosessia X t.

T Rinnakkaiset ja hajautetut digitaaliset järjestelmät Stokastinen analyysi

Probabilistiset mallit (osa 1) Matemaattisen mallinnuksen kurssi Kevät 2002, luento 10, osa 1 Jorma Merikoski Tampereen yliopisto

(a) Järjestellään yhtälöitä siten, että vasemmalle puolelle jää vain y i ja oikealle puolelle muut

4. Stokastiset prosessit. lect4.tex 1. Sisältö. Peruskäsitteitä. Poisson-prosessi. Markov-prosessit. Syntymä-kuolema-prosessit

Säätötekniikkaa. Säätöongelma: Hae (mahdollisesti ulostulon avulla) ohjaus, joka saa systeemin toimimaan halutulla tavalla

2 Yhtälöitä ja epäyhtälöitä

1 + b t (i, j). Olkoon b t (i, j) todennäköisyys, että B t (i, j) = 1. Siis operaation access(j) odotusarvoinen kustannus ajanhetkellä t olisi.

Ortogonaaliset matriisit, määritelmä 1

5 Differentiaaliyhtälöryhmät

Dynaamiset regressiomallit

Matriisit ja vektorit Matriisin käsite Matriisialgebra. Olkoon A = , B = Laske A + B, , 1 3 3

Jatkuva-aikaisia Markov-prosesseja

MS-C1340 Lineaarialgebra ja differentiaaliyhtälöt

MS-C1350 Osittaisdifferentiaaliyhtälöt Harjoitukset 5, syksy Mallivastaukset

FUNKTIONAALIANALYYSIN PERUSKURSSI Johdanto

Esimerkki: Tietoliikennekytkin

The Metropolis-Hastings Algorithm

6. Stokastiset prosessit (2)

ABTEKNILLINEN KORKEAKOULU

1 Di erentiaaliyhtälöt

1 p p P (X 0 = 0) P (X 0 = 1) =

Matematiikka B2 - Avoin yliopisto

J. Virtamo Jonoteoria / Poisson-prosessi 1

MS-A0004/A0006 Matriisilaskenta

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

Säätötekniikkaa. Säätöongelma: Hae (mahdollisesti ulostulon avulla) ohjaus, joka saa systeemin toimimaan halutulla tavalla

Jatkuva-aikaisten Markov-prosessien aikakehitys

U missä U A := {U R n : U avoin ja U A}; intuitiivisesti suurin avoin joukko, joka sisältyy A:han. Määritellään A:n sulkeuma A := F F A

Markov-ketjut pitkällä aikavälillä

= true C = true) θ i2. = true C = false) Näiden arvot löydetään kuten edellä Kun verkko on opetettu, niin havainto [x 1

Mat Dynaaminen optimointi, mallivastaukset, kierros 1

Kuluttajahintaindeksi (KHI) Kuluttajahintaindeksi (KHI) Kysymys Miten mitata rahan arvon muutoksia?

Matematiikka B2 - TUDI

Diskreettiaikainen dynaaminen optimointi

Tyyppi metalli puu lasi työ I II III

ATM-VERKON KUTSUTASON ESTO

Matriisialgebra harjoitukset, syksy 2016

Kurssilla esitetään lyhyt katsaus niihin todennäköisyyden ja satunnaisprosessien peruskäsitteisiin ja -ominaisuuksiin, joita tarvitaan digitaalisten

MS-A0202 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (SCI) Luento 4: Ketjusäännöt ja lineaarinen approksimointi

Luento Entrooppiset voimat Vapaan energian muunoksen hyötysuhde Kahden tilan systeemit

y = 3x2 y 2 + sin(2x). x = ex y + e y2 y = ex y + 2xye y2

Estynyt puheluyritys menetetään ei johda uusintayritykseen alkaa uusi miettimisaika: aika seuraavaan yritykseen Exp(γ) pitoaika X Exp(µ)

Demonstraatiot Luento 7 D7/1 D7/2 D7/3

1.1 Vektorit. MS-A0007 Matriisilaskenta. 1.1 Vektorit. 1.1 Vektorit. Reaalinen n-ulotteinen avaruus on joukko. x 1. R n. 1. Vektorit ja kompleksiluvut

Kanta ja Kannan-vaihto

Numeeriset menetelmät

Ominaisarvo ja ominaisvektori

Talousmatematiikan perusteet: Luento 14. Rajoittamaton optimointi Hessen matriisi Ominaisarvot Ääriarvon laadun tarkastelu

10. Globaali valaistus

Luento 5: Peliteoriaa

ELEC-A3110 Mekaniikka (5 op)

ANALYYSI 3 HELI TUOMINEN

Martingaalit ja informaatioprosessit

Osoita, että täsmälleen yksi vektoriavaruuden ehto ei ole voimassa.

v AB q(t) = q(t) v AB p(t) v B V B ṗ(t) = q(t) v AB Φ(t, τ) = e A(t τ). e A = I + A + A2 2! + A3 = exp(a D (t τ)) (I + A N (t τ)), A N = =

Funktion raja-arvo. lukumäärien tutkiminen. tutkiminen

ABTEKNILLINEN KORKEAKOULU

5. Stokastiset prosessit (1)

Esteet, hyppyprosessit ja dynaaminen ohjelmointi

TODENNÄKÖISYYSLASKUN KERTAUS Peruskäsitteitä

y (0) = 0 y h (x) = C 1 e 2x +C 2 e x e10x e 3 e8x dx + e x 1 3 e9x dx = e 2x 1 3 e8x 1 8 = 1 24 e10x 1 27 e10x = e 10x e10x

. Kun p = 1, jono suppenee raja-arvoon 1. Jos p = 2, jono hajaantuu. Jono suppenee siis lineaarisesti. Vastaavasti jonolle r k+1 = r k, suhde on r k+1

JATKUVAT JAKAUMAT Laplace-muunnos (Laplace-Stieltjes-muunnos)

MS-C1340 Lineaarialgebra ja

Erilaisia Markov-ketjuja

Salausmenetelmät. Veikko Keränen, Jouko Teeriaho (RAMK, 2006)

l s, c p T = l v = l l s c p. Z L + Z 0

FYSA220/K2 (FYS222/K2) Vaimeneva värähtely

Ratkaisu: a) Kahden joukon yhdisteseen poimitaan kaikki alkiot jotka ovat jommassakummassa joukossa (eikä mitään muuta).

Estojärjestelmä (loss system, menetysjärjestelmä)

Muodonmuutostila hum

1 Clausiuksen epäyhtälö

Funktion suurin ja pienin arvo DERIVAATTA,

Probabilistiset mallit (osa 2) Matemaattisen mallinnuksen kurssi Kevät 2002, luento 10, osa 2 Jorma Merikoski Tampereen yliopisto

Tehtäväsarja I Tehtävät 1-5 perustuvat monisteen kappaleisiin ja tehtävä 6 kappaleeseen 2.8.

Numeeriset menetelmät

SMG-4200 Sähkömagneettisten järjestelmien lämmönsiirto Ehdotukset harjoituksen 3 ratkaisuiksi

Aikariippuva Schrödingerin yhtälö

Tässä dokumentissa on ensimmäisten harjoitusten malliratkaisut MATLABskripteinä. Voit kokeilla itse niiden ajamista ja toimintaa MATLABissa.

Tehtäväsarja I Seuraavat tehtävät liittyvät kurssimateriaalin lukuun 7 eli vapauden käsitteeseen ja homogeenisiin

Harjoitus 3 ( )

Lineaarialgebra II, MATH.1240 Matti laaksonen, Lassi Lilleberg

Harjoitus Tarkastellaan luentojen Esimerkin mukaista työttömyysmallinnusta. Merkitään. p(t) = hintaindeksi, π(t) = odotettu inflaatio,

Järjestelmässä olevien asiakkaiden lukumäärä N(t) ei muodosta enää Markov-prosessia.

Päättelyn voisi aloittaa myös edellisen loppupuolelta ja näyttää kuten alkupuolella, että välttämättä dim W < R 1 R 1

Lineaarialgebra ja differentiaaliyhtälöt Harjoitus 4 / Ratkaisut

Lumen teknisiä ominaisuuksia

Mat Dynaaminen optimointi, mallivastaukset, kierros Vaimennetun heilurin tilanyhtälöt on esitetty luennolla: θ = g sin θ r θ

Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 TFM Laskuharjoitus 2L

= 2±i2 7. x 2 = 0, 1 x 2 = 0, 1+x 2 = 0.

MS-A0202 Di erentiaali- ja integraalilaskenta 2 (SCI) Luento 8: Taso- ja avaruusintegraalit

Luento 10: Työ, energia ja teho. Johdanto Työ ja kineettinen energia Teho

1 Matriisit ja lineaariset yhtälöryhmät

Markov-kustannusmallit ja kulkuajat

Ominaisarvo ja ominaisvektori

Transkriptio:

J. Virtamo 38.3143 Jonoteoria / Markov-prosessit 1 Markov-prosessit (Jatkuva-aikaiset Markov-ketut) Tarkastellaan (stationaarisia) Markov-prosessea, oiden parametriavaruus on atkuva (yleensä aika). Siirtymät tilasta toiseen voivat tapahtua mielivaltaisina aanhetkinä. Markov-ominaisuuden vuoksi aika, onka ärestelmä viettää annetussa tilassa, on muistiton: älelläolevan aan akauma riippuu vain ko. tilasta, muttei siitä, kauanko tilassa on o oltu aika on eksponentiaalisesti akautunut. Markov-prosessin X t määrittelee täydellisesti ns. generaattorimatriisi l. siirtymänopeusmatriisi P{X t+ t = X t = i} q i, = lim t 0 t i - todennäköisyys aikayksikköä kohden siirtyä tilasta i tilaan - siirtymänopeus l. siirtymäintensiteetti Kokonaissiirtymänopeus pois tilasta i on q i = i q i, tilan elinaika Exp(q i ) Tällä nopeudella tilan i todennäköisyys pienenee. Määritellään q i,i = q i

J. Virtamo 38.3143 Jonoteoria / Markov-prosessit 2 Siirtymänopeusmatriisi a aasta riippuva tilatodennäköisyysvektori Siirtymänopeusmatriisi kokonaisuudessaan on Q = q 0,0 q 0,1... q 1,0 q 1,1........ = q 0 q 0,1... q 1,0 q 1........ rivisummat ovat nollia: tilasta i poistuva tn.massa siirtyy muualle Tilatodennäköisyysvektori π(t) on nyt aan funktio, oka kehittyy seuraavasti d π(t) = π(t) Q dt π(t + t) = π(t) + π(t) Q t + o( t) = π(t)(i + Q t) + o( t) Siirtymätodennäköisyysmatriisi aikavälin t yli on P( t) = I + Q t - lähenee identiteettimatriisia I, kun t 0 - Q = P (0) on siirtymätodennäköisyysmatriisin aikaderivaatta (siirtymänopeusmatriisi) Muodollinen ratkaisu aasta riippuvalle tilatodennäköisyysvektorille on π(t) = π(0) e Qt Matriisieksponentti e A voidaan määritellä sarakehitelmän avulla: e A = I + A + 1 2! A2 +

J. Virtamo 38.3143 Jonoteoria / Markov-prosessit 3 Globaalit tasapainoehdot Stationaarinen ratkaisu π = lim t π(t) on aasta riippumaton a siten toteuttaa yhtälön π Q = 0 Globaali tasapainoehto, oka ilmoittaa todennäköisyysvirtoen tasapainon. Yhtälön :s rivi on q }{{} i = i = q,i π = i = π q,i = i = π i q i, π i q i, π i q i, = todennäköisyysvirta tilasta i tilaan (siirtymäfrekvenssi tilasta i tilaan ) q, i i q i, i virrat ulos = virrat sisään

J. Virtamo 38.3143 Jonoteoria / Markov-prosessit 4 Globaalit tasapainoehdot (atkoa) Yhtälöt ovat riippuvia: mikä tahansa yhtälöistä on automaattisesti voimassa, os muut ovat voimassa ( todennäköisyyden häviämättömyys ). Ratkaisu on määrätty vakiotekiää vaille. Ratkaisu tulee yksikäsitteisesti määrätyksi normiehdon kautta. π e T = 1 eli π = 1 π on Q:n ominaisarvoon 0 liittyvä (vasemmanpuoleinen) ominaisvektori. Globaali tasapainoehto pätee yhtä hyvin myös tilaoukoille. Stationaarisessa tilassa todennäköisyysvirrat kahteen oukkoon aettuen tiloen välillä ovat tasapainossa: Olkoot Ω a Ω komplementaariset tilaoukot. Tällöin i Ω, Ω π q,i = i Ω, Ω π i q i, _

J. Virtamo 38.3143 Jonoteoria / Markov-prosessit 5 Tasapainoyhtälön ratkaisemisesta Samalla tavalla kuin Markovin ketun tapauksessa (homogeenisen) tasapainoyhtälön π Q = 0 ratkaisu, oka toteuttaa normiehdon π e T = 1, saadaan kätevästi kiroittamalla normiehdosta n kopiota π E = e missä E on n n-matriisi, onka kaikki alkiot ovat ykkösiä, E = 1 1... 1........ 1 1... 1 laskemalla yhtälöt yhteen, π (Q + E) = e, a ratkaisemalla näin saatu epähomogeeninen yhtälö π = e (Q + E) 1

J. Virtamo 38.3143 Jonoteoria / Markov-prosessit 6 Upotettu Markovin ketu (embedded Markov chain) Jokaiseen atkuva-aikaiseen Markovin prosessiin X t voidaan liitää diskreettiaikainen Markovin ketu, ns. upotettu Markovin ketu X n. Huomio kiinnitetään X t :n tilasiirtymiin (silloin kun ne tapahtuvat) eli X t :n läpikäymien tiloen onoon. Tapahtukoot X t :n tilasiirtymät hetkillä t 0, t 1,... Määritellään X n :n arvoksi X t:n arvo heti hetkellä t n tapahtuneen tilasiirtymän älkeen (hetki t + n ), eli X t :n arvo välillä (t n, t n+1 ). X Koska X t on Markov-prosessi, niin näin määritelty n = X t + n ono X muodostaa Markovin ketun. n X 2 X 1 X 5 X 3 X 6 X 7 X t X 4 t 1 t 2 t 3 t 4 t 5 t 6 t 7

J. Virtamo 38.3143 Jonoteoria / Markov-prosessit 7 Upotettu Markovin ketu (atkoa) Markov-prosessin tilat luokitellaan vastaavasti kuin näin määritellyn Markovin ketun tilat (transientti, absorboiva, palautuva,... ). Upotetun Markovin ketun tilasiirtymätodennäköisyydet p i, = lim t 0 P{X t+ t = X t+ t i, X t = i} P{X t+ t =, X t+ t i X t = i} = lim t 0 P{X t+ t i X t = i} = q i, q i, i vrt. P{min(X 1,..., X n ) = X i } = 0 i = λ i λ 1 + +λ n, kun X i Exp(λ i ) Markov-prosessi, siirtymänopeudet q i, tasapainotodennäköisyydet π i Upotettu Markovin ketu, siirtymätodennäköisyydet p i, tasapainotodennäköisyydet π i

J. Virtamo 38.3143 Jonoteoria / Markov-prosessit 8 Upotetun Markovin ketun tasapainotodennäköisyydet π i = π i E[T i ] π E[T ] π i = π iq i π q E[T i ] = 1/q i, q i = q i, i π i = aikaosuus, onka X t viettää tilassa i (paino E[T i ]) π i = suhtellinen frekvenssi, olla tila i esiintyy X n :n läpikäymien tiloen onossa (paino 1) Huom. π i q i on frekvenssi, olla Markovin ketu X t suorittaa hyppyä pois tilasta i. Systeemin ollessa tasapainossa tämä on sama kuin frekvenssi, olla systeemi suorittaa hyppyä tilaan i. Nyt on tarkasteltu kaikkien X t :n läpikäymien tiloen onoa X n Joskus tästä onosta voidaan sopivalla tavalla poimia osaono, oka edelleen muodostaa erään upotetun Markovin ketun. myöhemmin tullaan ns. M/G/1-onosysteemin analyysi perustamaan sopivasti valitun upotetun Markovin ketun tarkasteluun

J. Virtamo 38.3143 Jonoteoria / Markov-prosessit 9 Semi-Markov-prosessit Kääntäen okaiseen Markovin ketuun Z n, n = 1, 2,... voidaan liittää atkuva-aikainen satunnaisprosessi X t valitsemalla aika T i, onka X t viettää tilassa i ostakin akaumasta - oka kerta muista riippumatta - eri tiloilla akaumat voivat olla erilaiset a arpomalla uusi tila Z n :n tilasiirtymätodennäköisyyksien mukaisesti. Näin saatua prosessia X t kutsutaan semi-markov-prosessiksi - ei yleensä ole Markov-prosessi - on Markov-prosessi silloin a vain silloin, kun T i Exp(λ i ) - sillä on sama stationaarinen akauma kuin vastaavalla Markovin prosessilla