Tuottavuusyhteistyöseminaari seminaari Helsinki, 16. maaliskuuta 2010 Suomalainen työelämä eurooppalaisessa vertailussa Jorma Karppinen, Johtaja Eurofound 16/03/2010 1
Esityksen rakenne Miksi kestävästi korkea tuottavuus on tärkeää? Suomalaisia työllisyys- ja tuottavuustrendejä Eurofoundin tutkimusten ja haastattelututkimusten panos tuottavuuden ymmärtämisessä Suomalaisen työelämän pääpiirteitä (Eurooppalainen työolotutkimus ja Eurooppalainen työpaikkamonitori) Suomalaiset yritykset, joustavuus, työmarkkinasuhteet ja tuottavuus (Eurooppalainen yritystutkimus 2009) Suomalainen yhteiskunta ja suomalaiset (Eurooppalainen elinolotutkimus 2007/2009) Yhteenveto ja johtopäätökset 16/03/2010 2
Tutkimusmenetelmät: Kolme kansainvälist listä survey-tutkimusta ja monitorointivälineet 1. Eurooppalainen yritystutkimus (ECS 2009): Yritykset: 27 00 yritystä in 30 maassa 2. Eurooppalainen työolotutkimus (EWCS 2005): Työntekijät ja palkansaajat 30 000 työntekijää ja palkansaajaa 31 maassa 3. Eurooppalainen elinolotutkimus (EQLS 2007): Erityismoduuli syyskuussa 2009, jossa kerättiin tietoja siitä, miten talouskriisi on vaikuttanut elämänlaatuun (2007 vrt. 2009) Kansalaiset: 35 000 kansalaista in 31 maassa 4. Työpaikkamonitori (EJM) Eurooppalaisen työvoimatutkimuksen aineisto (2009 ja aiemmin) 16/03/2010 3
Miksi korkea tuottavuus on tärket rkeää? BKT:n kasvu poliittisena tavoitteena Globalisaatio ja Suomen talouden vientipainotteisuus Ikääntyminen, kutistuva työvoima ja korkea työllisyysaste Kestävyys ja kilpailukyky 16/03/2010 4
Tuottavuus on talouden toiminnan perusmittari 140 120 BKT/kansalainen suhteessa USA:han (USA=100) BKT/työtunti, USD 100 80 60 40 20 0 NO USA CH IE DK SE FI UK DE EURO alue FR EE PL RU Lähde: OECD, 2008 16/03/2010 5
Työn n tuottavuuden kasvu (BKT/työtunti tunti) ) 1980-2008 6 5 Finland Sweden Germany United States 4 3 2 1 0 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008-1 -2 Lähde: OECD 16/03/2010 6
Työn n tuottavuus työtuntia tuntia kohden, US$ vuonna 1990 (Geary Khamis PPP-laskelmaa apuna käyttk yttäen) 35 30 25 20 15 10 5 0 1960 1970 1980 1990 1995 2000 2005 2006 2007 2008 2009 Lähde: The Conference Board Total Economy Database 16/03/2010 7
Bruttoarvonlisäyksen keskikasvu (%) ja sen osatekijät 1970-2007 1970-1989 1989-1995 1995-2000 2000-2007 BKT 3,44 0,54 4,61 3,25 Tehdyt työtunnit -0,04-2,88 1,92 0,90 Työn tuottavuus 3,48 3,42 2,69 2,35 Pääomapanoksen muutos 1,16 0,68 0,98 1,07 Muu kuin ICT pääoma 0,97 0,30 0,28 0,6 ICT pääoma 0,19 0,37 0,70 0,47 - Tietokoneet 0,04 0,11 0,13-0,04 - Viestintävälineet 0,02 0,04 0,19 0,19 - Ohjelmistot 0,07 0,07 0,21 0,29 - Muu ICT 0,06 0,15 0,17 0,03 Työpanoksen muutos -0,04-2,15 1,27 0,58 Kokonaistuottavuus ) 2,32 2,01 2,36 1,6 Lähde: Tuottavuuskatsaus 2008: Tilastokeskus 16/03/2010 8
Työpaikkojen laadun ja määm äärän n kehitys ennen talouskriisiä (vuoteen 2006 saakka) Enemmän ja parempia työpaikkoja? KYLLÄ sekä Euroopassa että Suomessa molemmilla osa-alueilla! Analyysissa käytettiin viittä työn laadun (palkan) kategoriaa alhaisesta korkeaan Irlanti, Tanska, Suomi, Luxemburg and Ruotsi parhaita Portugalissa enemmän työpaikkoja, mutta ei ainoastaan parempia Määrää mutta ei laatua: Espanja, Kreikka ja Italia Polarisaatio: Hollanti, Ranska, Slovakia, Unkari and Kypros Laatua lisää: Saksa, Belgia, Itävalta ja Englanti Uudemmissa jäsenmaissa ei ole selkeää kehityslinjaa ei vahvoja merkkejä siitä, että työpaikkojen laatu olisi parantunut 16/03/2010 9
16/03/2010 10 Suomi -50 0 50 100 150 1997-2006 1997-2001 Luxemburg -10-5 0 5 10 15 20 25 1995-2006 1995-2000 Portugali -300-200 -100 0 100 200 300 1998-2006 1998-2000 Tanska -100-50 0 50 100 150 200 1995-2006 1995-2000 Irlanti 0 50 100 150 200 1998-2006 1998-2000 Parempia työpaikkoja Parempia työpaikkoja Parempia työpaikkoja Parempia työpaikkoja
Kasvusta (Työllisyyden kasvu 2001 2006) 2006) 16/03/2010 11
Taantumaan (Työllisyyden muutos tammi-maaliskuu maaliskuu 2008 2009) 16/03/2010 12
Esityksen rakenne Miksi korkea tuottavuus on tärkeää? Suomalaisia työllisyys- ja tuottavuustrendejä Euroopan elin- ja työolojen kehittämissäätiön tutkimusten ja surveiden panos tuottavuuden ymmärtämisessä Suomalaisen työelämän pääpiirteitä (Eurooppalainen työolotutkimus ja Eurooppalainen työpaikkamonitori) Suomalaiset yritykset, joustavuus, työmarkkinasuhteet ja tuottavuus (Eurooppalainen yritystutkimus 2009) Suomalainen yhteiskunta ja suomalaiset (Eurooppalainen elinolotutkimus 2007/2009) Yhteenveto, johtopäätökset ja suositukset 16/03/2010 13
Tuottavuuteen vaikuttavat tekijät Organisaation tehokkuus, työn organisoiminen ja joustavuus Työntekijöihin investoiminen: motivaatio, pätevyys ja taidot Sosiaalinen pääoma harvinaisena resurssina Työn laatu Työssä kehittyminen Koulutus ja työllistettävyys Joustavuus Työuran muutokset ja vapaat Työvoiman takaaminen (kaikenikäisten ihmisten pitäminen työelämässä Työn ja vapaa-ajan/perheen yhteensovittaminen Tuottavuus ja innovaatiot 16/03/2010 14
Keskimää ääräinen viikoittainen työaika 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 TR RO EL BG PL HR SK HU PT SI CZ LV MT LT ES EE CY AT EU IT LU SE IE DE FI CH BE DK FR UK NO NL 16/03/2010 15
Pitkä työaika (enemmän n kuin 48 tuntia viikossa) 70 60 50 40 30 20 10 0 TR RO EL PL BG HU CZ SK HR LV SI IE MT ES AT LT CH BE PT IT UK CY DK EE DE SE NL LU FI FR NO Yrittäjä Työntekijä 16/03/2010 16
Tyytyväisyys työoloihin 100% 90% 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% DK NO UK CH AT BE DE NL LU IE SE PT FI CY FR EU CZ MT ES PL IT HU SK EE HR SI LV LT BG EL RO TR Erittäin tyytyväinen Tyytyväinen Ei kovin tyytyväinen Ei ollenkaan tytyväinen 16/03/2010 17
Työtyytyv tyytyväisyyden elementtejä Euroopassa Minulla on hyviä ystäviä työssä Työni tarjoaa minulle mahdollisuuksia oppimiseen Tunnen olevani 'kuin kotona' työpaikallani Työni tarjoaa hyvät mahdollisuudet uralla etenemiselle Palkkani on hyvä siihen nähden mitä teen työkseni Voin menettää työni seuraavien 6kk aikana 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Täysin samaa mieltä Samaa mieltä Ei eri eikä samaa mieltä Eri mieltä Täysin eri mieltä 16/03/2010 18
Työtyytyv tyytyväisyyden elementtejä Suomessa 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 EU27 FI EU27 FI EU27 FI EU27 FI EU27 FI EU27 FI Voin menettää työni seuraavien 6kk aikana Palkkani on hyvä siihen nähden mitä teen työkseni Työni tarjoaa hyvät mahdollisuudet uralla etenemiselle Tunnen olevani 'kuin kotona' työpaikallani Työni tarjoaa minulle mahdollisuuksia oppimiseen Minulla on hyviä ystäviä työssä Täysin samaa mieltä Samaa mieltä Ei eri eika samaa mieltä Eri mieltä Täysin eri mieltä 16/03/2010 19
Työskentely tiukkojen aikataulujen mukaan (vähint hintään ¼ ajasta) 80 70 60 50 % 40 30 20 10 0 FI SV CZ DE MT DK CY AT EL SI NO UK BE RO EU27 NL EE IT HU LT IE LU PL ES SK FR BG PT LV 16/03/2010 20
Työn n intensiteetin muutos, EU15 0.60 0.50 0.40 0.30 0.20 1991 1995 2000 2005 0.10 0.00 BE DK DE EL ES FR IE IT LU NL AT PT FI SE UK EU12-15 16/03/2010 21
Työnantajan tarjoama koulutus viimeisten 12 kuukauden aikana 60 50 40 30 20 10 0 FI SE CH BE NO UK IE AT SI MT DK LU SK NL EE PL CZ EU27 DE HR FR LT LV CY IT ES EL HU PT RO BG TR 16/03/2010 22
Työaikaj aikajärjestelyt 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 SE NL DK FI AT BE LU UK FR DE IE IT EE SI CZ SK PL ES LV MT LT RO HU EL PT CY BG Työpaikka päättää työajoista Voit vaikuttaa työaikoihisi tiettyjen rajojen puitteissa Voit valita erilaisten sovittujen työvuorojen välillä Voit kokonaan itse päättää työajoistasi 16/03/2010 23
Työntekij ntekijät t ja palkansaajat, jotka kokevat työn n vaikuttavan terveyteen 80 70 60 50 40 30 20 10 0 EL PL LV SI EE SE RO LT SK MT BG HU DK CY FI PT IT CZ ES EU27 LU AT BE FR IE NL DE UK 16/03/2010 24
Proportion of workers taking health-related leve (bars) 50% 45% 40% 35% 30% 25% 20% 15% 10% 5% 0% Sairauspoissaolot (Oletko ollut sairauden takia poissa pääp äätyöstäsi si viimeisten 12 kuukauden aikana?) FI MT NL DK LU BE SI CZ SE DE EE NO IT HU LV SK EU UK IE LT AT BG PL HR CH FR TR CY ES EL PT RO 16/03/2010 25
Työntekij ntekijöiden iden osuus, joilla on naisesimies 0.4 FI EE 0.35 SI SE UK LT 0.3 2005 0.25 0.2 PT BE FR RO CZ MT AT NL ES EL LU DE IT IE PL DK SK HU LV BG CY 0.15 0.1 0.1 0.15 0.2 0.25 0.3 0.35 0.4 2000/2001 16/03/2010 26
Neljä työorganisaatiomuotoa Oppiva organisatio Sarjatuotanto-organisaatio Tayloristinen organisaatio Perinteinen tai yksinkertainen organisaatio 16/03/2010 27
Työntekij ntekijöiden iden osuus oppivissa - ja sarjatuotanto-organisaatioissa 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 SE DK NL FR AT MT FI DE BE LU EE IE EU27 HU IT SI LV PL UK CZ SK CY PT RO EL LT BG ES "Oppiva organisaatio" "Sarjatuotanto-organisaatio" 16/03/2010 28
Innovatiivinen työorganisaatio organisaatio (indeksi) 2 1 0-1 -2 SE DK FI NL MT BE EE LU FR IE AT UK DE LV SI PL CZ HU PT IT RO CY ES EL SK LT BG 16/03/2010 29
Muutos palkkatasossa työn n laatua mittaava indeksi 2000-2005 2005 0.06 0.05 0.04 0.03 0.02 0.01 0.00-0.01-0.02 IE PT FI SE SI CZ LV FR HU LU DK BE DE UK ES GR LT AT EE IT CY NL SK 16/03/2010 30
Muutos työtaidoissa taidoissa työn n laatua mittaava indeksi 2000-2005 2005 0.05 0.04 0.03 0.02 0.01 0.00-0.01-0.02-0.03 SI LV GR PT SE DK IE UK AT CZ ES LT HU SK FR DE BE IT CY FI NL EE LU 16/03/2010 31
HRM toiminta Uudet työorganisaatiomuodot ( oppiva ja sarjatuotanto organisaatio ) ovat tehokkaampia, jos niitä tuetaan tietyillä työpaikan politiikoilla, jotka liittyvät työsopimuksiin, koulutukseen ja palkkoihin Suurempi panostus koulutukseen yhdistettynä suhteellisen turvallisiin työsopimuksiin Suoritusperusteiset palkitsemisjärjestelmät joista keskustellaan ja sovitaan työntekijöiden edustajien kanssa 16/03/2010 32
Flexicurity (ulkoinen) Compensation 71%+ 60 50 40 30 20 10 0 LUXEMBOURG BELGIUM FRANCE SPAIN A USTRIA SLOVENIA EU15 PORTUGAL IT A L Y DE-W EST GERMANY POLAND DE-EAST BULGARIA HU CZ SLOVAKIA MALTA HR ROMANIA GREECE TURKEY IR E L A ND SW EDEN NETHERLANDS LATVIA FINLAND LITHUANIA CYPRUS SOURCE ERM REPORT 2007 ESTONIA UNITED KINGDOM Lähde: Eurobarometri, ERM raportti 2007 DENMARK 0 10 20 30 40 50 "Very likely" to get new job in a few m onths 16/03/2010 33
Tiivistelmä: : Työolotutkimuksen tulokset Suomen kannalta Lyhyt työaika (8. lyhyin Euroopassa) Keskinkertainen työtyytyväisyys (13.), vain hieman keskiarvon yläpuolella Suomalaiset oppivat ja ovat kuin kotonaan töissä Työntekijät saavat eniten koulutusta Euroopassa (1.) Työn intensiteetti erittäin korkealla tasolla, vain pientä muutosta vuodesta 1995 vuoteen 2005 Informaatioteknologia on laajassa käytössä Töistä ollaan sairauden vuoksi poissa useammin kuin muissa Euroopan maissa Työorganisaatiot ovat pitkälle kehittyneitä ja innovatiivisia Työntekijöillä on useammin naisesimies kuin muualla Euroopassa 16/03/2010 34
Esityksen rakenne Miksi korkea tuottavuus on tärkeää? Suomalaisia työllisyys- ja tuottavuustrendejä Euroopan elin- ja työolojen kehittämissäätiön tutkimusten ja surveiden panos tuottavuuden ymmärtämisessä Suomalaisen työelämän pääpiirteitä (Eurooppalainen työolotutkimus ja Eurooppalainen työpaikkamonitori) Suomalaiset yritykset, joustavuus, työmarkkinasuhteet ja tuottavuus (Eurooppalainen yritystutkimus 2009) Suomalainen yhteiskunta ja suomalaiset (Eurooppalainen elinolotutkimus 2007/2009) Yhteenveto, johtopäätökset ja suositukset 16/03/2010 35
Yritysten taloudellinen tilanne (kevät t 2009) 100% 90% 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% All 30 EU 27 CY BE EL PL UK FI MK FR IT AT BG NL LU SE HR RO DK MT PT CZ DE SI SK IE TR ES HU EE LT LV Erittäin hyvä Melko hyvä Ei hyvä eikä huono Melko huono Erittäin huono 16/03/2010 36
Joustavat työaikaj aikajärjestelyt 100 90 80 70 % of establishments 60 50 40 30 20 10 0 FI UK DK SE IE NL DE LU CZ EU 27 ES All 30 BE LV AT LT PL RO FR SI SK HU IT PT EE MT CY TR BG EL HR MK Mahdollisuus vaihdella päivittäisiä aloitus- ja lopetusaikoja, mutta ei voi keräta tunteja Mahdollisuus käyttää kerättyjä tunteja mutta ei kokonaisiin vapaapäiviin Mahdollisuus käyttää kerättyjä tunteja kokonaisiin vapaapäiviin 16/03/2010 37
66 66 65 64 64 64 63 63 62 62 Yritysten osuus, jotka sääs äännöllisesti selvittävät t koulutustarpeita 100 90 83 82 82 81 79 80 77 77 76 75 74 73 73 72 72 71 71 70 70 70 60 60 59 59 55 50 40 30 20 10 0 CZ IE ES UK SE SI BE FR BG DK PT CY EU 27 All 30 NL FI PL DE LV SK HU HR MT EE MK RO IT LU TR AT EL LT 16/03/2010 38
73 72 72 71 71 70 69 69 68 68 Luottamushenkilöiden iden osuus, jotka saavat säännöllisesti koulutusta 100 90 88 86 84 83 82 80 80 80 79 79 77 75 75 75 70 % of employee representations 60 50 40 65 63 60 52 51 49 46 46 45 30 20 10 0 FI BE AT SE NL DK DE CZ BG RO SI LV HU UK EU 27 All 30 PL ES EE SK MK PT HR IT IE CY LT LU FR MT EL TR 16/03/2010 39
8.6 8.5 8.5 8.5 8.3 8.3 8.2 7.3 7.3 7.3 7.1 7.1 6.9 6.9 6.9 Johdon ja luottamishenkilöiden iden yhteistyöhenki henki 10 9 9.0 8 8.0 8.0 8.0 7.9 7.9 7.9 7.8 7.7 7.7 7.6 7.6 7.6 7.5 7.5 7.4 7 6 6.1 5 4 3 2 1 0 SE LV MK BG AT DK UK CZ NL SK EE DE LT HU SI FI HR All 30 EU 27 BE LU TR MT EL RO PL IE CY PT IT FR ES 16/03/2010 40
Luottamushenkilöiden iden strategiset vaikutusmahdollisuudet 21 20 19 18 17 16 15 14 13 12 11 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 13.6 12.1 11.8 11.6 11.6 11.5 11.3 11.3 11.3 11.1 11.1 11.0 10.8 10.7 10.7 10.6 10.5 10.4 10.3 10.2 10.1 9.9 9.9 9.7 9.6 9.6 9.6 9.5 RO DE DK AT UK IE BG HU NL SE CY EL SK EE MT EU 27 All 30 8.9 8.4 8.2 BE LU LV LT PL MK CZ FR FI ES IT TR SI PT HR 7.5 16/03/2010 41
65 64 61 Luottamushenkilöiden iden osallistuminen joustavuutta koskeviin pääp äätöksiin 100 90 80 79 78 73 70 69 % of establishments 60 50 40 60 59 59 58 57 57 57 57 56 56 55 55 54 53 53 47 46 45 44 43 41 41 40 40 30 32 20 10 0 DE AT SK RO BE CZ HU MT FI SE LT PL EU 27 BG All 30 IT IE UK LV NL SI FR HR EE EL TR ES MK DK LU CY PT 16/03/2010 42
Luottamushenkilöiden iden asenne suoritusperusteisia palkkioita kohtaan 100% 90% 80% % of employee representatives 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% RO LT MK CY SI LV EE BG IT PL PT CZ HU EL HR SK ES SE All 30 UK EU TR DK DE AT FR LU IE FI NL BE Supporting Neutral Opposing DK/NA 16/03/2010 43
Johto on samaa mieltä,, että luottamushenkilöt t ovat rakentavia työpaikan tuottavuuden parantamisessa 100 90 80 70 % of establishments 60 50 40 30 20 10 0 UK RO IE MK BG DK FI LV CY MT NL SE PT LT BE EU 27 SF Samaa mieltä All 30 CZ FR HR ES HU SI AT DE EL SK LU IT PL EE TR Vahvasti samaa mieltä 16/03/2010 44
HR haasteet yrityksissä (%), 2005 2008 2008 Vaikeuksia löytää hyvin koulutettua työvoimaa Vaikeuksia löytää työvoimaa vähän koulutusta vaativiin tehtäviin Vaikeuksia pitää kiinni työntekijöistä Tarve vähentää työvoimaa Työntekijät ovat heikosti motivoituneita 2005 2008 2005 2008 2005 2008 2005 2008 2005 2008 FI 33 43 12 7 9 7 12 25 23 8 SE 50 32 14 5 14 5 27 25 23 8 EE na. 35 na. 7 na. 12 na. 34 na. 15 IE 59 14 16 4 34 5 27 49 36 14 DE 34 47 8 7 5 7 38 21 27 11 EU27 na. 36 na. 10 na. 10 na. 23 na. 16 16/03/2010 45
Yritykset, joissa työn n tuottavuus on kasvanut huomattavasti viimeisten kolmen vuoden aikana Lähde: ECS 2009 16/03/2010 46
Työpaikan toimintatavat ja työn n tuottavuus Työntekijöiden koulutustarpeiden selvittäminen lisää työn tuottavuusmahdollisuuksia 10.4 prosenttiyksikköä Koulutusvapaan tarjoaminen lisää työn tuottavuusmahdollisuuksia 6.7 prosenttiyksikköä Suoritusperusteinen palkitsemisjärjestelmä lisää työn tuottavuusmahdollisuuksia 7.2 prosenttiyksikköä Voitonjakojärjestelmä lisää työn tuottavuusmahdollisuuksia 4.6 prosenttiyksikköä Osakejärjestelmä lisää työn tuottavuusmahdollisuuksia 3.5 prosenttiyksikköä 16/03/2010 47
Tiivistelmä: : Yritystutkimuksen tulokset Suomen kannalta Joustavimmat ja kehittyneimmät työaikajärjestelyt Euroopassa Luottamushenkilöiden ja johdon yhteistyöhenki on hyvällä tasolla HR toimintojen kehittäminen on Euroopan keskitasoa Laajalle levinneet ja melko hyväksytyt palkitsemisjärjestelmät Tuottavuuden kehitys on pysähtynyt hyvän kehityksen jälkeen 16/03/2010 48
Esityksen rakenne Miksi korkea tuottavuus on tärkeää? Suomalaisia työllisyys- ja tuottavuustrendejä Euroopan elin- ja työolojen kehittämissäätiön tutkimusten ja surveiden panos tuottavuuden ymmärtämisessä Suomalaisen työelämän pääpiirteitä (Eurooppalainen työolotutkimus ja Eurooppalainen työpaikkamonitori) Suomalaiset yritykset, joustavuus, työmarkkinasuhteet ja tuottavuus (Eurooppalainen yritystutkimus 2009) Suomalainen yhteiskunta ja suomalaiset (Eurooppalainen elinolotutkimus 2007/2009) Yhteenveto, johtopäätökset ja suositukset 16/03/2010 49
Tyytyväisyys elämää ään n ja onnellisuus 9 index (scale 1-10) 8 7 6 5 7 6.3 5.8 5.6 5.2 5 7.5 7.5 7.4 7.3 7.3 7.3 7.4 6.9 6.9 7 7 7 6.9 6.8 6.6 6.6 6.6 6.7 6.7 6.5 6.6 6.4 6.3 6.2 6.2 6 7.9 7.9 7.8 7.8 7.8 7.6 7.9 8 8 8 7.6 7.7 7.7 7.5 7.6 7.5 7.2 7.2 7.3 7.3 7.3 7 8.5 8.2 8.3 8.2 8.3 8.3 8.2 8.1 7.6 7.5 7.2 7.2 7 6.5 6.6 6.2 4 BG MKHU LV TRPT LT HRRO IT ELCZ EE SKAT PL CYDE Tyytyväisyys SI ESFR UK BEMT Onnellisuus IE LUNL NO FISE DK CC3 NMS12 EU15 EU27 16/03/2010 50
Julkisten palveluiden laatu (keskiarvo) Terveyden- Julkinen Lasten- Vanhusten- Koulutus hoito liikenne hoito hoito Suomi 7.6 7.3 7.9 6.7 8.4 Ruotsi 7.6 6.8 7.6 6.1 7.4 Irlanti 4.9 5.7 5.6 5.6 7.3 EU 15 6.4 6.4 6.2 5.7 6.3 16/03/2010 51
Luottamus poliittisiin instituutioihin ja ihmisiin 8 7 6 5 4 3 2 DK FI TR SE NL NO LU AT ES MT BE IE EE FR CY EL SK DE UK PT SI RO IT CZ MK LT HU PL HR LV BG 1 0 Luottamus poliittisiin instituutioihin Luottamus ihmisiin 16/03/2010 52
Eri ihmisryhmien väliset v suhteet: Niiden vastaajien prosenttiosuus, joiden mielestä välit ovat kireät Köyhät ja rikkaat Johtajat ja työntekijät Etniset ryhmät Uskonnolliset ryhmät Suomi 13 14 32 15 Ruotsi 11 7 36 30 Englanti 16 19 41 32 Irlanti 16 17 32 18 EU15 27 31 41 33 NMS12 36 31 25 15 16/03/2010 53
Tyytyväisyys elintasoon Satisfaction with present standard of living 10 9 2007 2009 2003 8 7 6 5 4 BG LT SK PL EE LV HU PT RO CZ SI EL FREU27 CY ES IT UK DE NL MT FI BE IE SE AT LU DK 16/03/2010 54 F
Tyytyväisyys elämää ään Average life satisfaction 9 8.5 8 7.5 2007 2009 2003 7 6.5 6 5.5 5 4.5 4 BG LT LV SK EE HU PT PL RO CZ EL FR SIEU27CY IT DE MT UK ES BE NL IE LU AT SE FI DK 16/03/2010 55
Tiivistelmä: : Elinolotutkimuksen tulokset Suomen kannalta Suomalaiset ovat onnellisimpia ja tyytyväisimpiä elämään (Tanska mukaan lukien) Luottamus yhteiskuntaan on korkealla tasolla ja ristiriidat eri ihmisryhmien välillä ovat pienehköjä Julkisten palveluiden laatu on erittäin korkealla tasolla Talouskriisillä ei ole monilta osin kovin suurta vaikutusta elämän laatuun 16/03/2010 56
Yhteenveto ja johtopää äätökset Suomalainen työelämä on pitkälle kehittynyt ja Suomi pärjää hyvin eurooppalaisessa vertailussa Vahvuuksiamme ovat joustavuus, harkittu työorganisaatio, korkea työn intensiteetti sekä laajalle levinnyt informaatioteknologian käyttö Tuottavuus on kehittynyt hyvin, mutta kehitys on tasaantunut, joten työn tuottavuuden kasvattamiseksi tarvitaan uusia keinoja Suomalaiset yritykset ja työpaikat investoivat vahvasti sosiaaliseen pääomaan ja työmarkkinasuhteet toimivat melko hyvin verrattuna muihin Euroopan maihin Suomalainen yhteiskunta on toimiva ja tukee tehokasta työelämää 16/03/2010 57
Suomalaisilla on yhteishenkeä ja yritystä 16/03/2010 58
.. mutta riittää ääkö vauhti ja tekniikka? 16/03/2010 59
Lopuksi Tavoitteena Korkeampi tuottavuus Parempi työelämän laatu Paremmin toimivat työmarkkinat Korkeampi elämän laatu Parempi tasapaino työn ja perhe-elämän välillä..päämäärät eivät sulje toisiaan pois! 16/03/2010 60