Pysäköintiä koskevat linjaukset Kaupunkiympäristötoimiala, kaupunkisuunnittelu 10.6.2019 1
Sisällysluettelo 1. Liikkumisen ja pysäköinnin tulevaisuus 2. Tavoitteet ja tarpeet 3. Kadunvarsipysäköinti 4. Lupapysäköinti 5. Pysäköintilaitokset 6. Liityntäpysäköinti 7. Pyöräpysäköinti 8. Kaavoituksen pysäköintinormi 9. Toimenpiteet 10. Vaikutukset 11. Vuorovaikutus ja päätöksenteko 2
1. Liikkumisen ja pysäköinnin tulevaisuus 3
Pysäköinti 2.0 Pysäköinti osana kaupunkikehitystä Lähde: Vaismaa, K., Karhula, K., Huhta, R., Lahtinen, T. & Jaakola, H. (2019). Parking 2.0. WSP Finland Oy. 4
Taso 3 2020 2030 Taso 4 2030 2040 Taso 5 2040? 5
6
Nykytila ja tulevaisuus 7
MITEN TEHDÄ RATKAISUJA TÄNÄÄN HUOMISTA VARTEN? Rakentamalla muuntojoustavasti Tekemällä muista kulkumuodoista kilpailukykyisiä 8
Pysäköinti ei ole kestävän liikennejärjestelmän ainut ratkaisu, vaan mutteri suuremmassa koneistossa 9
Liikkumisen ohjaus ja pysäköinnin sijainti 10
Vallastaden - Linköping Asuntokadut ovat pihakatuja, joilla voi tarvittaessa käväistä lyhyesti autolla Pysäköinti keskitetty P-laitokseen, jossa on monipuolisesti liikkumisen palveluja 11
2. Tavoitteet ja tarpeet 12
Pysäköinnin hallinnan tavoitteet Tuetaan keskustan kehittämistavoitteita Edistetään kestävää liikkumista Edistetään keskustan elinvoimaisuutta ja elinkeinoelämän tarpeita Otetaan huomioon tulevaisuuden tarpeet, kuten liikkumispalvelujen kehittyminen ja autojen yhteiskäytön yleistyminen Mahdollistetaan täydennysrakentaminen Vältetään liiallisten autopaikkojen rakentaminen 13
Pysäköinti vie tilaa ja maksaa Keskustassa oli kuvassa sinisellä viivalla rajatulla alueella pysäköintipaikkoja yhteensä 14 000 kpl kadunvarsilla 2300 kpl (v. 2011, á 12 m 2 ) pysäköintilaitoksissa 3000 kpl (v. 2011, á 30 m 2 ) kiinteistöillä 8700 kpl (v. 2008, á 20 m 2 ) Havainnollistettuna: alueen pysäköintipaikat vievät yhteensä siis tilaa noin 290 000 m 2 eli yli 20% sinisellä rajatun alueen pinta-alasta. 290 000 m 2 Pysäköintipaikan kustannukset muodostuvat rakentamisesta, operoinnista, ylläpidosta ja kunnossapidosta. Yhden pysäköintipaikan kustannukset voivat olla jopa 70 000 euroa, joten on yhteiskuntataloudellisesti tärkeää arvioida pysäköintipaikkojen aito tarve. 14
Autokanta Autokanta on jatkanut kasvuaan 2010-luvulla. Autotiheys vuonna 2016 oli Turussa 539 autoa/1000 asukasta Autotiheys on pienimmillään alle 300 autoa/1000 as. postinumeroalueella 20500 ja suurimmillaan yli 700 autoa/1000 as. alueilla 20250, 20380 ja 21340. Autotiheys (henkilö- ja pakettiautot/1000 asukasta) postinumeroalueittain laskettuna auton haltijatiedon mukaan 15
Kenellä on velvollisuus järjestää pysäköintipaikat? Pysäköinnin järjestämisvelvollisuus on ensijaisesti autonomistajilla itsellään ja kiinteistöjen omistajilla Kaupungin tehtävänä on huolehtia kaavoituksessa siitä, että kiinteistöillä on edellytykset pysäköintipaikkojen järjestämiseen, ja rakennuslupia myönnettäessä siitä, että paikat toteutuvat. Keskustan alueella kaupungin kannattaa säädellä pysäköintiä niin, että keskustassa asioiville on pysäköintipaikkoja tarjolla. Kaupunki ei ole kuitenkaan velvollinen tarjoamaan katutilaa autojen säilytykseen. Katutilan ensisijainen käyttötarkoitus on mahdollistaa liikkuminen eri kulkutavoilla. 16
Pysäköintitarpeet Asukkaiden pysäköinti päivittäin: < 18 h vrk talvisäilytys: kk < 4 h tai < 24 h Työmatka pysäköinti < 9 h h vrk Vieraspysäköinti Liityntäpysäköinti Asiointipysäköinti < 4 h 17
Kaupungin kehittämistarpeita Tehokkaampi tilankäyttö Kulkutavan valintaan vaikuttaminen Elinkeinoelämän palveleminen Käyttäjä maksaa -periaate Varautuminen tulevaisuuteen 18
Pysäköinnin tyyppi ja kaupungin keinot vaikuttaa Kadunvarsipysäköinti Laitospysäköinti Pysäköinti kiinteistöllä Maksullisuus Aikarajoitukset Opastusjärjestelmä Lupapysäköinti Valvonta Pysäköintipaikkavaatimukset kaavoissa Opastusjärjestelmä Kaupungin rooli: investoiminen operoiminen sopiminen ja yhteistyö Pysäköintipaikkavaatimukset kaavoissa ja rakennusluvissa Velvoitepaikkojen osoittaminen muualta 19
3. Kadunvarsipysäköinti 20
Mihin katutilaa käytetään? Katutilan käyttötarkoitus on ensisijaisesti olla liikkumisen väylä jalankululle, pyöräilylle tai joukkoliikenteelle, jakeluliikenteelle ja autoliikenteelle keskustassa tässä tärkeysjärjestyksessä. Tilaa varataan myös puille, istutuksille ja muille katutilojen viihtyisyyttä lisääville elementeille. Pysäköintiin ja pysäyttämiseen katutilaa käytetään keskustassa seuraavassa tärkeysjärjestyksessä: 1. Joukkoliikennepysäkki 2. Taksit ja muu noutopaikkoja tarvitseva julkinen liikenne 3. Liikuntaesteisten pysäköinti etenkin erityispalvelujen läheisyydessä 4. Citylogistiikka 5. Pyörien ja kaupunkipyörien pysäköinti 6. Yhteiskäyttöautojen pysäköinti 7. Lyhytaikainen asiointipysäköinti autoilla ja moottoripyörillä palvelujen läheisyydessä 8. Asukaspysäköinti ja muu lipapysäköinti 9. Pitkäaikainen pysäköinti autoilla ja moottoripyörillä 21
Pysäköinnin kysyntää hallitaan ensisijaisesti maksuilla Silloin kun pysäköintipaikkojen kysyntä ylittää tarjonnan, on tarpeen hallita pysäköinnin kysyntää. Tällaisia alueita ovat: alueet, joilla on paljon kaupallisia ja muita palveluja alueet, joilla on paljon työ- tai opiskelumatkapysäköintiä alueet, joilla ei ole pysäköintipaikkoja kiinteistöllä. Pysäköinnin kysyntää hallitaan ensisijaisesti pysäköintimaksuilla. Aikarajoitukset tulevat kyseeseen sellaisissa paikoissa, joissa pysäköinnin maksujärjestelmän (eli pysäköintiautomaattien) kustannus on liian suuri saavutettuun hyötyyn nähden. 22
Pysäköinnin hallinta tähtää tehokkuuteen Maksullisuuden ja aikarajoitusten kestoa säädetään niin, että pysäköintipaikat ovat tehokkaassa käytössä. Tulevaisuudessa tutkitaan tarvetta ja mahdollisuuksia dynaamiseen, kysynnän mukaan määräytyvään hinnoitteluun. Tämä edellyttää uutta, helposti muunneltavaa maksujärjestelmää, jolla voidaan tehdä kokeiluja ja seurata pysäköintipaikkojen käyttöä. Pysäköinnin hallintaa tukee tehokas valvonta. 23
Maksullisuuden laajentaminen Maksullinen pysäköinti nykyään Keskusta-alue, jolla maksullisuutta lisätään tarvittaessa. Osalla tämän alueen kadunvarsipaikoista on nykyään aikarajoituksia, mutta suuressa osassa aluetta pysäköinti on täysin rajoittamatonta. Tulevaisuudessa aikarajoitukset vähenevät ja maksullisuus lisääntyy. Lisäksi maksullisuus voi olla tarpeen muualla kaupungissa kaupallisten ja muiden palvelujen yhteydessä 24
Kolme maksullisuusvyöhykettä 1. Ydinkeskusta, jossa on paljon asiointipysäköintiä 2. Muu keskusta, jossa on asiointipysäköintiä, asukkaiden pysäköintiä ja työmatkapysäköintiä 3. Muut alueet, joilla työmatkapysäköintiä on tarpeen hallita. Vyöhykkeiden pysäköintimaksut ovat suhteessa toisiinsa niin, että tuntihinta on vyöhykkeellä II noin 50% ja vyöhykkeellä III noin 25% kalleimman vyöhykkeen I maksusta. Kaupunkiympäristölautakunta tekee yksityiskohtaiset päätökset maksuista ja aluerajauksista. 25
Alennukset pysäköintimaksusta ja aikarajoituksista Pysäköintimaksuista annettavien alennusten tavoite on edistää kaupungin tavoitteita kestävien kulkumuotojen ja energiamuotojen käytössä, elinkeinojen tukemisessa ja kaupunkirakenteen tiivistämisessä. Pysäköintilupia, jotka mahdollistavat edullisemman ja pitkäaikaisemman pysäköinnin, saavat esimerkiksi asukkaat lupapysäköintijärjestelmän kautta yritykset lupapysäköintijärjestelmän kautta yhteiskäyttöautot lupapysäköintijärjestelmän kautta veteraanit sähköautot ja muut edistettävät teknologiat Alennukset pysäköintimaksuihin ovat voimassa määräajan. Kunkin alennuksen tarkoituksenmukaisuus harkitaan uudelleen määrävälein. Alennusten ehdoista ja suuruudesta päättää kaupunkiympäristölautakunta 26
Maksujärjestelmän kehittämisen tavoitteet Mahdolliset alennukset pysäköinnin hintaan voidaan myöntää sähköisen/mobiilimaksujärjestelmän kautta Lupapysäköinnin maksut voidaan kerätä sähköisen/mobiilimaksujärjestelmän kautta Maksujärjestelmässä voidaan muuttaa maksua pysäköinnin keston ja ajankohdan mukaan Dynaaminen, kysynnästä riippuva hinnoittelu on mahdollista Pysäköintiopastusta voidaan antaa mobiilimaksujärjestelmän kautta Pysäköinnin valvonta on helppoa ja tehokasta 27
4. Lupapysäköinti 28
Lupapysäköinti Asukaspysäköinti lupa-alueittain (A, B, C, D, E, F, G, H, I, J ja K) Yrityspysäköinti lupa-alueittain tai kaikille lupa-alueille (A K) Yhteiskäyttöautojen pysäköinti z-luvalla samoille paikoilla kuin muillakin luvilla. Yhteiskäyttöautoyrityksen on täytettävä tietyt ehdot. Lupapysäköintijärjestelmä on käytössä suunnilleen sillä samalla alueella, jolla kadunvarsipysäköinti on maksullista/rajoitettua. Lupapysäköinnin hinta porrastetaan kolmeen maksuvyöhykkeeseen. Kaupunkiympäristölautakunta tekee yksityiskohtaiset päätökset lupaehdoista, maksuista ja aluerajauksista. 29
Lupapysäköinti Asukaspysäköintilupien tarkoitus on mahdollistaa asukkaille edullinen pysäköinti niillä keskustan ja sen liepeiden alueilla, joilla työmatkapysäköinti kilpailee yleisistä pysäköintipaikoista ja joilla tonttipaikkoja on vähän. Asukaspysäköintiä ei kuitenkaan osoiteta sellaisille paikoille, joilla on merkittävää tarvetta asiointipysäköintiin. Asukaspysäköintijärjestelmän hallitun laajentamisen ja hinnannostojen tavoitteena on toisaalta siirtyä asteittain kohti käyttäjä maksaa -periaatteen mukaista hinnoittelua ja toisaalta ohjata autojen pitkäaikaissäilytystä pois kadunvarsilta. Yhteiskäyttöautojen pysäköintiin myönnetään asukaspysäköintilupaa vastaavia z-lupia. Yhteiskäyttöautojen pysäköinnin suosimisella tavoitellaan sitä, että yhä useampi asukas voisi luopua omasta autosta ja lisätä kestävää liikkumista jalan, pyörällä ja joukkoliikenteellä. Tarkoituksenmukaista ei ole suosia sellaisia yhteiskäyttökonsepteja, joiden käyttö vähentää joukkoliikenteellä ja muilla kestävillä tavoilla liikkumista. Tästä syystä z-lupia on syytä myöntää alkuun esimerkiksi kolmen vuoden kokeilujakson ajaksi. Autonomistukseen ja sitä kautta kulkutavan valintaan vaikutetaan myös sillä, että asukkaalle myönnetään lupa vain yhden auton pysäköintiin asukaslupaa kohti. 30
Asukaspysäköinnin hinta Vyöhykkeiden pysäköintimaksut ovat kalleimmat vyöhykkeellä I, jossa on suuri asiointipysäköintipaikkojen tarve ja pienin vyöhykkeellä III, jossa on lähinnä tarpeen hallita työmatka-pysäköintiä. Maksuvyöhyke III Maksuvyöhyke I Maksuvyöhyke II Maksuvyöhyke III 31
5. Pysäköintilaitokset 32
Pysäköintilaitokset ovat tulevaisuuden ratkaisu Keskitetyn pysäköinnin suosiminen Mahdollistaa paremman tehokkuuden paikkojen käytössä, jos paikat eivät ole nimettyjä Etenkin pysäköintitalot ovat muuntojoustavasti muutettavissa muuhun käyttöön tai purettavissa Hyvin sijoitettu keskitetty pysäköinti on keskeinen keino liikkumisen ohjauksessa niin keskustassa kuin asuinalueillakin. Keskustan pysäköintilaitosten verkko Tehdään esiselvitys kaikista keskustan laitoksista ajoyhteyksineen Selvitetään kiireellisimpien laitosten toteutuskelpoisuus ja -edellytykset Kaupungin rooli pysäköintilaitosyhtiöissä Selvitetään alueellisten pysäköintiyhtiöiden mahdollisuuksia ja käyttöä mm. täydennysrakentamisalueilla ja keskustan laajenemisalueilla. Pilottialueita Kirstinpuisto ja Itäharju. 33
MITEN TEHDÄ RATKAISUJA TÄNÄÄN HUOMISTA VARTEN? 34
Pysäköinti strategisena työkaluna Alueellinen holistinen hallinto- ja rahoitusmalli Lähde: Helsingin seudun liikenne (2018). Uudet pysäköintiratkaisut osana älykästä liikennejärjestelmää HSL:n julkaisuja 7/2017. Helsinki. 35
Pysäköinti strategisena työkaluna Alueellinen holistinen hallinto- ja rahoitusmalli Lähde: Helsingin seudun liikenne (2018). Uudet pysäköintiratkaisut osana älykästä liikennejärjestelmää. HSL:n julkaisuja 7/2017. Helsinki. 36
6. Liityntäpysäköinti 37
Liityntäpysäköinnin kehittäminen Liityntäpysäköinnin kehittäminen aloitetaan pyöräpysäköinnin kehittämisestä runkolinjojen varrella ja asemien liityntäpysäköinnin kehittämisestä. Lähde: Varsinais- Suomen liitto. 2018. Turun seudun liityntäpysäköinnin kehittämissuunnitelma. WSP Finland Oy. MAL-sopimus MAL-sopimus 38
39
Liityntäpysäköinnin edellytykset 40
Liityntäpysäköinti Turun seudulla Ensin pyöräpysäköintiä runkolinjojen reittien varrelle. Myöhemmin autojen liityntäpysäköintiä noin 5 km säteelle keskustasta Lähde: Varsinais- Suomen liitto. 2018. Turun seudun liityntäpysäköinnin kehittämissuunnitelma. WSP Finland Oy. 41
7. Pyöräpysäköinti 42
Pyöräpysäköinnin kehittäminen Pyöräpysäköinnin kehittämisessä tavoitteena on edistää pyörän valintaa kulkutavaksi. Pyöräpysäköinnin tulisi sijaita aina lähellä asuntoa ja matkan määränpäätä ja olla riittävän laadukasta. Pyöräpysäköinnin merkitystä rakentamisessa korostetaan ja pyöräpysäköinnille laaditaan pysäköintinormit kaupunkirakennevyöhykkeiden ja käyttötarkoituksen mukaan samoin kuin autopysäköinnillekin. Pyöräpysäköintiä kehitetään erityisesti - liityntäpysäköintipaikoilla bussien runkolinjaston varrella - keskustan kaduilla ja aukioilla Kokonaisvaltaista yleissuunnitelmaa pyöräpysäköinnin kehittämisestä Turun keskustassa pidetään ajan tasalla. Pyritään ottamaan käyttöön uusia pyöräpysäköintiratkaisuja ensin kokeiluluonteisesti. 43
8. Kaavoituksen pysäköintinormi 44
Pysäköintinormi vyöhykkeittäin Asumiselle ja muille toiminnoille asetetaan asemakaavoissa vaatimuksia autojen ja pyörien pysäköintipaikoista kaupunkirakenteen vyöhykkeen mukaan. Vyöhykkeet ovat: Ydinkeskustan kävelyvyöhyke Kävely- ja pyöräilyvyöhyke alle kolmen kilometrin säteellä keskustasta Tehokas joukkoliikenne yli 3 km keskustasta = etäisyys runkolinjojen pysäkeistä alle 300 m Muut alueet Pysäköintipaikkoja vaaditaan järjestämään suhteessa kerrosalaan. Asunnoille vaaditaan kuitenkin tietty minimäärä autopaikkoja kutakin asuntoa kohti. Ydinkeskustan kävelyvyöhykkeellä vaaditaan pysäköintipaikkoja vähiten,ja kauempana keskustasta ja joukkoliikenteen runkoreiteistä (ns. muut alueet) eniten. Ydinkeskustassa ei vaadita liiketiloilta pysäköintipaikkoja. Pysäköintinormi on ns. miniminormi eli autopaikkoja vaaditaan tekemään vähintään tietty määrä. Jos paikkoja tehdään yli 20 % enemmän kuin normi edellyttää, on kohteen vaikutusta liikenteeseen arvioitava. Kaupunkiympäristölautakunta tekee yksityiskohtaiset päätökset normista ja vyöhykkeiden aluerajauksista. Normia päivitetään alkuun useammin, kun siitä saadaan ensimmäisiä käyttökokemuksia, ja myöhemmin tarpeen mukaan. 45
Pysäköintinormi vyöhykkeittäin Alustava luonnos kaupunkirakenteen vyöhykkeistä Ydinkeskustan kävelyvyöhyke Kävely- ja pyöräilyvyöhyke alle kolmen kilometrin säteellä keskustasta Tehokas joukkoliikenne yli 3 km keskustasta = etäisyys runkolinjojen pysäkeistä alle 300 m linnuntietä Muut alueet 46
Pysäköintinormi käyttötarkoituksen mukaan Asuminen Tavanomainen asuminen talotyypeittäin Opiskelija-asuminen Tehostettu palveluasuminen Palveluasuminen/senioriasuminen Korkotuettu vuokratuotanto Toimistot Liiketilat lähikauppa ja kivijalkaliikkeet <400m2 muu päivittäistavarakauppa paljon tilaa vaativa erikoiskauppa muu erikoiskauppa Muille käyttötarkoituksille auto- ja pyöräpaikkavaatimukset määritellään tapauskohtaisesti. 47
Pysäköintinormin käyttäminen Pysäköintinormia noudatetaan uusissa asemakaavoissa. Pysäköintinormi voidaan haluttaessa viedä rakennusjärjestykseen, jolloin se koskee kaikkea rakentamista. Pysäköintinormiin voidaan myöntää joustoja seuraavista syistä: keskitetty pysäköinti ja riittävän iso laitos, jossa paikat ovat nimeämättömiä tai vuorottaiskäytössä yhteiskäyttöautoon sitoutuminen pyöräpysäköinnin vaatimukset ylittävä taso (laatu tai määrä) Normi sisältää lisäksi soveltamisohjeet. 48
9. Toimenpiteet 49
Pysäköinnin linjaukset lyhyesti Katutilan käyttötarkoitus on ensisijaisesti olla liikkumisen väylä jalankululle, pyöräilylle, joukkoliikenteelle, jakeluliikenteelle ja autoliikenteelle. Pysäköintiin ja pysäyttämiseen katutilaa käytetään seuraavassa tärkeysjärjestyksessä (s. 21) : 1. Joukkoliikennepysäkki 2. Taksit ja muu noutopaikkoja tarvitseva julkinen liikenne 3. Liikuntaesteisten pysäköinti etenkin erityispalvelujen läheisyydessä 4. Citylogistiikka 5. Pyörien ja kaupunkipyörien pysäköinti 6. Yhteiskäyttöautojen pysäköinti 7. Lyhytaikainen asiointipysäköinti autoilla ja moottoripyörillä palvelujen läheisyydessä 8. Asukaspysäköinti ja muu lupapysäköinti 9. Pitkäaikainen pysäköinti autoilla ja moottoripyörillä Kadunvarsien ja yleisten p-alueiden pysäköinnin kysyntää hallitaan pääsääntöisesti pysäköintimaksuilla. (s. 22) Maksullisuusvyöhykkeitä on kadunvarsipysäköinnissä kolme (s. 25), samoin lupapysäköinnissä (s. 31). Pysäköintimaksuista annettavien alennusten tavoite on edistää kaupungin tavoitteita kestävien kulkumuotojen ja energiamuotojen käytössä, elinkeinojen tukemisessa ja kaupunkirakenteen tiivistämisessä. Alennukset ovat voimassa määräajan ja niiden tarpeellisuutta arvioidaan säännöllisesti. (s. 26) Lupapysäköinti Lupapysäköintiä ei osoiteta sellaisille paikoille, joilla on merkittävää tarvetta asiointipysäköintiin. Yhteiskäyttöautojen pysäköintiin myönnetään asukaspysäköintilupaa vastaavia z-lupia Asukkaalle myönnetään lupa vain yhden auton pysäköintiin asukaslupaa kohti. Pysäköintinormit auto- ja pyöräpaikoista laaditaan erilaisille käyttötarkoituksille ja seuraaville kaupunkirakennevyöhykkeille (s. 45 ja 46 ): 1. Ydinkeskustan kävelyvyöhyke 2. Keskustan kävely, pyöräily- ja joukkoliikennevyöhyke 3. Tehokas joukkoliikennevyöhyke yli 3 km keskustasta 4. Muut alueet Uusien alueiden asemakaavoissa suositaan autojen keskitettyä pysäköintiä ja sijoitetaan pyöräpysäköinti lähelle asuin- ja asiointipaikkoja. (s. 33 ) Liityntäpysäköinnin kehittäminen aloitetaan pyöräpysäköinnin kehittämisestä runkolinjojen varrella ja asemien liityntäpysäköinnin kehittämisestä. 50
Toimenpiteet pysäköinnin kehittämiseksi Pysäköintinormien laatiminen. Normit ohjaavat asemakaavojen autopaikkavaatimuksia keskitetyn pysäköinnin suosiminen uusien alueiden asemakaavoissa lupapysäköintiuudistus säännöt, alueet, hinnat, lupia asukkaille ja yrityksille kadunvarsipysäköinnin hinnoittelun tarkistus kadunvarsipysäköinnin maksujärjestelmän kehittäminen keskustan pysäköintilaitosten opastusjärjestelmän uusiminen yhteistyössä laitosten kanssa selvityksen laatiminen kaupungin roolista pysäköintiyhtiöissä keskustalogistiikan ja tavara- ja jakeluliikenteen pysäköinnin kehittäminen, selvitys selvitys keskustan pysäköintilaitosverkosta pyöräpysäköinnin kehittäminen keskustassa ja liityntäpysäköintipaikoilla yleissuunnitelman mukaan ja uusien ratkaisujen kokeileminen selvityksen laatiminen liityntäpysäköinnin järjestämistavasta ja kustannusvastuista seudulla yhteistyössä maakuntaliiton, seudun kuntien ja valtion kanssa selvitetään mahdollisuutta järjestää talvisäilytyspaikkoja asukkaiden autoille Parklet-kokeilu eli kokeillaan keskustan kadunvarsipaikkojen vuokraamista kesäkaudella kivijalkayrittäjille muuhun kuin pysäköintikäyttöön 51
Pysäköinnin linjausten on toimittava yhteen Kadunvarsipysäköinti Laitospysäköinti Pysäköinti kiinteistöllä 52
10. Vaikutukset 53
Pysäköinnin hallinnan vaikutukset Yhteiskäyttöautoilun edistäminen vähentää autonomistusta ja autopaikkojen tarvetta erityisesti keskusta-alueella. Pysäköinnin keskittäminen laitoksiin vähentää pysäköintipaikan hakuliikennettä. Pysäköinnin resurssiviisas järjestäminen (esim. nimeämättömät paikat laitoksissa) tehostaa pysäköintipaikkojen käyttöä. Pysäköintipaikkavaatimusten keventäminen vähentää pysäköinnin tilantarvetta tonteilla ja edistää etenkin keskustan täydennysrakentamista. Autopaikkojen toteuttaminen vain tarpeen mukaan mahdollistaa pienemmät rakentamiskustannukset ja kohtuuhintaiset asunnot. Paikoituksen vaatiman tilan pienentäminen mahdollistaa pitkällä aikavälillä tiiviimmän kaupunkirakenteen. Pysäköinnin keskittäminen laitoksiin on muuntojoustava ratkaisu, jos pysäköintitarve muuttuu oleellisesti tulevaisuudessa. Autopaikoilta vapautuvaa kaupunkitilaa voidaan käyttää hulevesien hallintaan ja kaupunkivihreän lisäämiseen, mikä parantaa kaupunkiympäristön laatua ja vaikuttaa kaupungin houkuttelevuuteen. Pysäköinnin hallinta ohjaa ihmisten kulkutapavalintoja kestävämpään suuntaan. Kannustaminen kestävään liikkumiseen vähentää sosiaali- ja terveyspalvelujen kuluja pitkällä aikavälillä. 54
11. Vuorovaikutus ja päätöksenteko 55
Valmistelu, päätöksenteko ja osalliset Vuoropuhelun osallisia mm. Turun Yrittäjät Turun kauppakamari Rakennus- ja kiinteistöalan toimijat Pysäköintioperaattorit Kuljetusyrittäjät Asukasyhdistykset Asukkaat Luonnos lausunnoille 6/2019 Pysäköintilinjaukset Päätöksenteko Kaupunginhallitus Valmistelu Kaupunkiympäristötoimiala 56
Lähteitä Espoon kaupunki. 2017. Pysäköinnin periaatteet, asuntojen pysäköintipaikkojen laskentaohje ja pysäköinnin kehittämisohjelma. Kaupunkisuunnittelukeskus. Helsingin kaupunki. 2013. Helsingin pysäköintipolitiikka. Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston liikennesuunnitteluosaston selvityksiä 2013:1. Helsingin kaupunki. 2015. Asuintonttien pysäköintipaikkamäärien laskentaohjeet. Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto. Helsingin seudun liikenne. 2017. Uudet pysäköintiratkaisut osana älykästä liikennejärjestelmää. HSL:n julkaisuja 7/2017 Lahden kaupunki. 2014. Lahden keskustan pysäköintipolitiikka. Tekninen ja ympäristötoimiala. Vaismaa, K., Karhula, K., Huhta, R., Lahtinen, T. & Jaakola, H. 2019. Parking 2.0. WSP Finland Oy. Tampereen kaupunki. 2016. Pysäköinti osana kaupunkikehitystä. Tampereen pysäköintipolitiikan linjaukset. Kaupunkiympäristön kehittäminen. Julkaisuja 3/2016. Varsinais-Suomen liitto. 2018. Turun seudun liityntäpysäköinnin kehittämissuunnitelma. WSP Finland Oy. Jyväskylän kaupunki. 2018. Pysäköinnin hallinta ja pysäköintinormit Jyväskylässä. Oulun kaupunki. 2018. Pysäköintinormit Oulun kaupungin alueelle. Sitowise Oy. Terviö, M., Murto, P., Harjunen, O. & Nokso-Koivisto, O. 2019. Markkinaehtoisen pysäköinnin perusteet. Aalto Economic Institute. 57
Kiitos! 58