Nyt neuvotellaan joka eurosta Tehokkaat työkalut jouduttavat työtä Käännösten laatu on osa tuotetta

Nyt neuvotellaan joka eurosta Tehokkaat työkalut jouduttavat työtä Käännösten laatu on osa tuotetta

Kääntäjien ammattijärjestö KAJ ry Maistraatinportti 4 A, 6.krs, 00240 Helsinki toimisto@kaj.fi www.kaj.fi Puheenjohtaja Anita Tuohino Puhelin 050 338 5614 Sähköposti anita.tuohino@sok.fi Toiminnanjohtaja Hanna Gorschelnik Puhelin 0201 235 380 Sähköposti hanna.gorschelnik@kaj.fi Jäsentietojen muutokset, valtakirjat ja jäsenmaksut Akavan Erityisalat ry:n jäsensihteerit Sähköposti: etunimi.sukunimi@akavanerityisalat.fi Palvelunumero 0201 235 370 Jaana Honni Katja Kosonen Mary Luokkamäki Jäsenmaksut Kääntäjien ammattijärjestön jäsenmaksu on 1 % päätoimen ennakonpidätyksen alaisista tuloista ja luontoiseduista sekä Erityiskoulutettujen työttömyyskassan maksamista etuuksista. Ammatinharjoittajilta ja yrittäjiltä jäsenmaksu on 180 euroa vuodessa. Opiskelija maksaa jäsenmaksua, jos hän on työssä 18 tuntia viikossa tai opetusalalla 8 tuntia viikossa. Ulkomailla työskentelevän jäsenen ja eläkeläisjäsenen jäsenmaksu on 50 euroa vuodessa. Jäsenmaksu kattaa KAJ:n, Akavan Erityisalojen ja työttömyyskassan palvelut. Lisää tietoa www.kaj.fi/jasenmaksu. MUISTA ILMOITTAA MUUTTUNEET JÄSENTIETOSI! Lakiasiat ja työsuhdeneuvonta (Akavan Erityisalat) Sähköposti: etunimi.sukunimi@akavanerityisalat.fi Tuire Torvela, lakimies, yksityissektori, ammatinharjoittajat 0201 235 356 Kari Eskola, lakimies, yksityissektori 0201 235 367 Helena Lamponen, lakimies, yksityissektori 0201 235 352 Seppo Rautiainen, lakimies, kunta- ja valtiosektori 0201 235 353 Harri Ikonen, lakimies 0201 235 354 Jaakko Korpisaari, asiamies, kuntasektorin sopimukset 0201 235 363 Kalevi Juntunen, asiamies, valtiosektorin sopimukset 0201 235 351 Arja Ahola, asiamies, palkkatilastot, tutkimukset 0201 235 359 Työttömyysturva-asiat Erityiskoulutettujen työttömyyskassa Puhelin (09) 7206 4343 Puhelinajat ma to klo 12 15 Asemamiehenkatu 2 C, 00520 Helsinki www.erko.fi Kajawa Käännösalan ammattilaisten ja opiskelijoiden järjestölehti Julkaisija: Kääntäjien ammattijärjestö ry Päätoimittaja: Hanna Gorschelnik Toimitus: Henriikka Hakkala, Jenny Jeskanen, Ritva Siikamäki Ulkoasu: Vesa A. Junttila, Public Design Oy Painatus: Auranen Oy, Forssa. Painos: 2500 kpl Lehti ilmestyy 4 kertaa vuodessa. Seuraava numero jäsenillä viikolla 45, aineistopäivä 21.10.2009 Tässä lehdessä Toiminnanjohtajalta... 3 Syksyn neuvottelukierros alkaa... 4 KAJ 30 vuotta: Käännösten laatu tärkeä osa tuotetta ja sen laatua... 6 Esittelyssä kääntäjän työkalut... 8 Lyhyet... 10 Terveydenhuollon asioimistulkkaukseen kehitteillä oma koulutus... 12 Termityön menetelmät palvelevat joka alalla... 14t 2

MIRKKA HEININEN Inhimillisyyttä työpaikoille Toiminnanjohtajalta Talouden vapaa pudotus on ehkä ohi, laman pohjaa on mahdollisesti kosketettu. Elpymisen merkkejä on nähtävissä, mutta sille tasolle, jolta syöksy alkoi, on vielä kiivettävää. Lama tuntuu vielä kauan: palvelualoille ja julkiselle sektorille se on vasta vyörymässä. Yt-neuvotteluista kuullaan vielä pitkään. Jäsenkunnan mukaan meno työpaikoilla on mennyt karuksi. Potkuista kerrotaan tylysti, jos ylipäätään muistetaan kertoa. Esimiestä tuskin näkyy eikä viimeisenä työpäivänä kukaan kiitä menneistä vuosista. Työnantajan kunnollinen kontakti työntekijöihin ja hyvä sisäinen viestintä ovat harvojen työntekijöiden etuus. Moni firma polttaa vuosien aikana rakennetun yhteishengen ja hyvän maineensa hetkessä. Potkut ja lomautukset ovat joskus välttämättömiä, mutta kipeissä prosesseissa pitää pitää inhimillisyys mukana. Hyvä johtaminen ja empatia eivät maksa ylimääräistä. Irtisanomiset ja lomautukset vaikuttavat koko työyhteisöön. Irtisanottu on vihainen, pettynyt ja katkera, ja moni kollega tuntee syyllisyyttä saadessaan pitää työpaikkansa. Onneksi on hyviäkin tarinoita siitä kuinka työelämän kipeistä ratkaisuista on selvitty yhdessä. Vaikeassa taloudellisessa tilanteessa on vaikea neuvotella suurista työelämän parannuksista tai rahakkaista sopimuksista. Yksi tavoite alkavissa syksyn neuvotteluissa on se, että tulevaisuudessa yhteistoiminta muutostilanteissa olisi aitoa. Yhteiset päämäärät ja sopimukset luovat mielekkäämpää työntekemisen kulttuuria. Kun työpaikalla puhumme asioista yhdessä ja kuuntelemme toisiamme, työelämästä tulee inhimillisempää. Sivulla 4 kerrotaan enemmän syksyn neuvottelukierroksen tavoitteista. Mistä työelämän parannusvaateet neuvotteluihin tulevat? Ne tulevat sinulta, hyvä jäsen. KAJ yhdessä Akavan Erityisalojen kanssa toteuttaa aika ajoin erilaisia kyselyjä, joiden tuloksista poimimme asioita esiin nostettavaksi. Eri jäsentilaisuuksissa käymämme keskustelut antavat meille tietoa työpaikkojen menosta ja siitä mihin asioihin on saatava parannusta. KAJ:ssa organisaatio on hyvin matala, joten jokaisen jäsenen viesti kuullaan. Paras kanava vaikuttaa esimerkiksi neuvottelutavoitteisiin tai KAJ:n toimintaan on olla yhteydessä joko minuun tai KAJ:n hallituksen jäseniin. On kuitenkin hyvä pitää mielessä, että kaikkea ei voida toteuttaa käden käänteessä. Moni työelämän parannus saadaan vasta useiden vuosien päästä. Työelämä on alati muuttuvaa. Etsiessämme haastateltavaa sivulta 6 alkavaan käännösalan asiantuntija-ammatin esittelyyn huomasimme monen ehdokkaan vaihtaneen työnimikettään tai pitävän taukoa työelämästä. Elämän muutoksista on tärkeää muistaa ilmoittaa myös meille. Vain niin voit varmistaa saavasi sinulle kuuluvat jäsenedut ja vain niin me voimme varmistaa tehokkaamman edunvalvonnan. Muutoksia omiin tietoihisi voit tehdä helposti osoitteessa www.akavanerityisalat.fi > sähköinen asiointi. Hyvää syksyn alkua 3

Sopimusneuvottelut ovat kuin sekoitus älyllistä shakkia ja raakaa rugbyä. Työntekijöiden edunvalvojat pyrkivät neuvottelemaan omilleen parhaat mahdolliset edut ja palkat, ja työn - antaja pyrkii maksimoimaan organisaationsa menestyksen markkinoilla. Syksyn neuvottelukierros on alkanut. Nyt neuvotellaan joka eurosta Tavoitteena paremmat työpäivät Akavan Erityisaloissa ja sen jäsenjärjestöissä on asetettu tavoitteeksi saada kaikille yksityissektorin sopimusaloille oikeudenmukainen palkkakehitys ja lisää ostovoimaa. Valtiosektorilla kannetaan huolta asiantuntijoiden palkkojen kehit - tymisestä, ja kunta-alan neuvotteluissa vaaditaan palkkatasoa korjaavia eriä koulutetuille naisvaltaisille aloille. Kaikki neuvottelutavoitteet eivät ole palkankorotusvaateita. Myös työelämän laatua kohottavat asiat ovat käsiteltävinä. Esimerkiksi luottamusmiesten asemaa ja oikeuksia pitää edelleen kehittää. Tärkeää olisi saada sovittua myös siitä, miten vapaa-aikana työasioissa matkustaminen korvataan. Määräaikaisten työntekijöiden asemaan on saatava parannuksia. Lisäksi työhyvinvointiin ja jaksamiseen on kiinnitettävä huomiota, jotta työuria voidaan pidentää. Työntekijöiden olisi astuttava työelämään nykyistä aiemmin ja heidän olisi viihdyttävä ja jaksettava työssä nykyistä pidempään. Valitettavasti laadullisetkin parannusesitykset kääntyvät työnantajan pöydällä rahakysymyksiksi. Korvaukset ja joustot vaativat rahaa, miettii Akavan Erityisalojen lakimies Kari Eskola. Neuvottelukierros avattu Teknologiateollisuus on jo sopinut Akavan yksityisen sektorin neuvottelujärjestön Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n kanssa maltillisesta 0,5 % palkankorotuksesta. Sopimusteksteihin ei tullut suuria muu- toksia, ei erityisiä parannuksia eikä heikennyksiä. Luottamusmiehen asema kuitenkin kohenee. On kuitenkin huomattava, että teknologiateollisuudesta ei välttämättä ole muille aloille malliksi, sillä eri alojen tuottavuuserot voivat heijastua sopimuksiin. Akavan Erityisalat on vahvasti mukana neuvotteluissa Akavan neuvottelujärjestöjen kautta. Kunta- ja valtiosektorilla neuvottelee Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ja yksityisellä sektorilla Ylemmät Toimihenkilöt YTN. Käännösalalta puuttuu tes Käännösalan asiantuntijoista suuri osa työskentelee täysin sopimuksettomilla työpaikoilla. Se, että käännösalalta puuttuu oma työehtosopimus eli tes johtuu pitkälti siitä, että ala on verrattain uusi, sanoo Kari Eskola. Alalla ei ole ollut perinteisiä duunareita, kuten vaikkapa metalliteollisuudessa, joilla olisi ollut työehtosopimus ja jota olisi laajennettu asiantuntijoihin. Lisäksi ala on varsin epäyhtenäinen: alalla on työsuhteessa toimivia sekä paljon ammatinharjoittajia. Alalla ei ole metallimiesten kaltaista painostusvoimaa, sanoo Eskola. Julkisella sektorilla työehtosopimukset on on - nis tuttu solmimaan, sillä työntekijöiden järjestäytymisaste on suuri. Yleensä työehtosopimusta tarvitaan silloin, kun on tarve poiketa työaikalaista. Käännösalalla työnantajat eivät ole kokeneet tarvitsevansa tessiä. Työnantajalla ei ole ollut tarvetta parantaa työehtoja, sillä saatavilla on ollut riittävästi osaavia työntekijöitä, Eskola pohtii. Laki ei määrää palkankorotuksia Työehtosopimuksettomilla aloilla saatetaan epävirallisesti ja soveltuvin osin noudattaa esimerkiksi naapurialan työehtosopimusta. On hyvä kuitenkin muistaa, että tiukkoina taloudellisina aikoina sopimuksettomilla aloilla työntekijöille ei ole välttämättä luvassa yhtään mitään. Lakisääteistä pakkoa tarkistaa palkkoja ei ole, muistuttaa Eskola. Työehtosopimuksettomien alojen eriarvoisuutta korostaa nyt vielä se, että päättyvistä työehtosopimuksista riittää vielä tällekin vuodelle korotuksia. Monesti työehtosopimusten tuomia palkankorotuksia ja työelämän laadullisia parannuksia käytetään houkuttelemaan työntekijöitä työnantajan palvelukseen. Pienistä palkoista huolimatta käännösala houkuttelee nuoria alalle, joten työvoimaa riittää. 4

Yrityskohtaiset sopimukset vievät kohti tessiä Käännösalan pirstaleisella kentällä yrityskohtaiset työehtosopimukset ovat hyvä vaihtoehto. Tällöin työehtosopimus laaditaan koskemaan koko talon henkilökuntaa. Yrityskohtainen tes sopii yli 20 henkeä työllistäville yrityksille. Talokohtainen tes on yleensä alan yleistä sopimusta parempi, sanoo Eskola. Aloite talokohtaisen sopimuksen neuvotteluihin voi lähteä yhtä hyvin työnantajalta kuin työntekijöiltä. Liitto voi antaa tukea neuvotteluissa, joskin tilanne on haastava ja edellyttää paljon neuvotteluvoimaa työntekijöiltä itseltään. Ammattijärjestön pitkän aikavälin tavoitteena on alakohtainen työehtosopimus, joka hyödyttäisi myös pienten yritysten työntekijöitä. Sen edellytyksenä on kuitenkin työnantajapuolen riittävä järjestäytyminen työnantajaliittoon. Myös ammattijärjestön jäsenkunnan on oltava aloitteellisia ja luotava työnantajalle houkutin ryhtyä neuvotteluihin. Suurena haasteena on muuttaa käsitykset käännösalan asiantuntijoista ja heidän työpanoksestaan yrityksissä, pohtii Eskola. Hyvä johtaminen ei vie rahaa Eskola toivoo, että työelämän arvot uusiutuisivat. Työehtosopimus voisi tulevaisuudessa olla työelämän perusoikeus, hän visioi. Myöskään hyvä johtaminen ja henkilöstön kuunteleminen eivät maksa enempää. Monet työelämää parantavat lakihankkeet ovat kannatettavia, sillä ne hyödyttävät kaikkia, sanoo Eskola. Eskolan mielestä ammattiyhdistysliikkeen on pysyttävä vahvana ja kuljettava askeleen edellä. Ammattiyhdistysten on osattava tarjota sellaisia palveluja, että työntekijät haluavat järjestäytyä. Vain työnantajan tasavahvana vastapuolena voimme tulevaisuudessakin neuvotella sopimuksista, muistuttaa Eskola. Hanna Gorschelnik PYSY AJAN TASALLA! Akavan Erityisalat ja KAJ tiedottavat neuvottelu - tilanteista verkkosivuillaan, Yhteenveto ja Kajawa -lehdissä sekä eri sektoreiden omilla tiedotteilla. Tarvittaessa hyödynnetään erillisiä jäsentiedotteita. Akavan Erityisalojen verkkosivuille www.aka vanerityisalat.fi on avattu oma neuvottelukierrossivusto. SHUTTERSTOCK Keskeisiä neuvottelutavoitteita Valtiosektori Palkkakilpailukyvyn turvaaminen erityisesti asiantuntijoiden osalta Määräaikaisten aseman parantaminen 5 vuoden irtisanomisturva muutostilanteissa Huomion kiinnittäminen työhyvinvointiin ja jaksamiseen Aito yhteistoiminta muutostilanteissa Kuntasektori Uusi palkkaohjelma koulutetuille naisvaltaisille ryhmille Palkkaohjelmien kohdentuminen kaikkiin liiton jäseniin, esimerkiksi ns. hinnoittelemattomiin ryhmiin Palkankorotukset verrannolliset Tehyn sopimukseen, sopimusaika voi olla pitempi Luottamusmiesten ja määräaikaisten työntekijöiden asemaan parannuksia Työurien pidentämiseen huomiota KVTES:n sivistystoimen hinnoitteluliitettä ryhdyttävä kehittämään. Nyt ongelmana koulutusmääräysten epämääräisyys ja palkkataso. Yksityissektori Oikeudenmukainen palkkakehitys, reaaliansioiden kasvua ja ostovoiman lisäystä kaikille sopimusaloille Palkankorotukset yleiskorotuksena ja prosenttipohjaisena Luottamusmiesten aseman ja oikeuksien parantaminen Vapaa-aikana työasioissa matkustamisesta pitää saada korvaus Laadullisia parannuksia, huomio työurien pidentämiseen Yhteistyötä yli järjestörajojen 5

KAJ 30 VUOTTA Käännösasiantuntija Päivi Penttilän työssä käännösosaaminen ja vahva suomen kielen taito ovat avainasemassa. Alan osaaminen ja hyvät välineet luovat pohjan tehokkaalle, laadukkaalle käännöstoiminnalle. RITVA SIIKAMÄKI Käännösten laatu Päivi Penttilä työskentelee Kielipalvelut-yksikössä SAP Finlandissa, joka on kansainvälisen ohjelmistoyrityksen Suomen tytäryhtiö. Hän vastaa kollegansa kanssa SAP:n ohjelmistotuotteiden ja niiden ohjeistusten suomenkielisistä käännöksistä sekä suomenkielisestä terminologiasta. He kuuluvat Pohjoismaiden ja Baltian alueeseen SAP:n organisaatiossa ja toimivat tiiviissä yhteistyössä muiden kielten käännösasiantuntijoiden kanssa. Molemmilla on pääasiallisena työkielenä saksa. Englantia käytetään muun muassa yhteistyössä talon sisällä ja kumppanien kanssa. Kansainvälisesti yrityksen käännösten hallinta on keskitetty monikansalliseen käännösten hallintatiimiin. Kielivalikoima on laaja: lähtökielenä ovat saksa ja englanti, joista käännetään nykyisin 36 kohdekieleen yhtenä niistä on suomi. Penttilä on koulutukseltaan diplomikielenkääntäjä Tampereen kieli-instituutista, josta hän valmistui vuonna 1976 pääkielenään saksa ja sivukielenään englanti. Hänen erikoisalanaan oli tekniikan kääntäminen. Perusopinnot antoivat hyvät valmiudet toimia teknisillä aloilla kääntäjänä ja tulkkina. Hän uskoo vahvasti jatkuvaan työssä oppimiseen ja lisäopintoihin. Hän on täydentänyt opintojaan Mark ki nointi-instituutin MKT-tutkinnolla ja filo - sofian maisterin tutkinnolla, jonka hän suoritti Tampereen yliopiston käännöstieteen laitoksella. Yhtenäisiin käytäntöihin käännösten hallinnassa Penttilän uralle on mahtunut monia tehtäviä sekä kotimaassa että ulkomailla. Hän on aina tehnyt töitä vieraiden kielten ja kulttuurien parissa, mutta hän katsoo aloittaneensa käännösalalla vuonna 1982. Tuolloin hän palasi Suomeen työskenneltyään useita vuosia Hannoverissa. Penttilän ura SAP:ssä alkoi 13 vuotta sitten käännöskoordinaattorin nimikkeellä. Hän johti noin kymmenen kääntäjän tiimin työtä, jotka tekivät töitä SAP:n tiloissa, mut- Käännösasiantuntija Päivi Penttilän työpaikka SAP Finland toimii Espoossa Keilarannassa, kuten moni muukin kansainvälinen korkean teknologian yritys. ta olivat kumppanuuskäännöstoimistojen palveluksessa. Yrityksen toimintamallin muututtua Penttilän nimikkeeksi tuli käännösasiantuntija niin kuin muullekin SAP:n käännösväelle yrityksen eri toimipisteissä. Penttilän mielestä Translation Expert - nimike vastaa paremmin nykyistä toimintamallia ja eri toimipisteiden kesken yhtenäistä käännösten hallintaa. Tehokkaat työkalut jouduttavat työtä Käännösten hallinta perustuu yhteistyöhön ulkoisten kumppanien kanssa. Kääntäjät käyttävät yrityksemme yhteistä käännöstyökalua ja termipankkia, sijaitsivatpa he missä tahansa. Erikieliset käännökset tallennetaan suoraan yrityksen tietokantaan. Kumppanuuskäännöstoimistot ovat edelleen keskeisiä, mutta niiden kääntäjät työskentelevät nyt käännöstoimistoissa tai freelance-pohjalta. Käännöstyö on selkeämmin ulkoistettu. Koko yrityksessä kielipalvelut-osastolla on yhteensä 170 käännöstoiminnan sisäistä osaajaa, kertoo Penttilä. 6

tärkeä osa tuotetta ja sen laatua Penttilän toimenkuvan olennaisena osana on käännösten koordinoinnin lisäksi laadunvalvonta, sanaston kehittäminen ja termityö. Käännösasiantuntijan tehtävään kuuluu myös tuotetietämyksen välittäminen. Käännösten laadunvalvonta perustuu ensisijaisesti pistokokeisiin. Käännöstyön jälkeä analysoidaan ja seurataan erityisellä työkalulla, jonka avulla voidaan kartoittaa muun muassa terminologian oikeellisuutta. Poikkeama - tilanteissa Penttilä ottaa yhteyttä työn toimittaneeseen käännöstoimistoon, joka vastaa käännös - projektin kokonaislaadusta ja aikatauluista. Vireä ja kasvava ala Penttilä pitää työtään kehittyvällä toimialalla kiinnostavana ja haastavana. Vaikka tuotteet ja talon tavat ovat tulleet tutuiksi uran mittaan, samoin yhteistyökumppanit, oppimishalua ja -kykyä tarvitaan silti aina. Yrityksen tuotevalikoima kattaa monia laajoja sovelluksia, joita käytetään logistiikasta taloushallinnon ja asiakassuhteiden hallintaan ja joiden käyttöalueena on lukuisia varsin eläväisiä toimialoja. Ohjelmistotuotevalikoiman tai erikoisalojen asian tuntijaksi ei kuitenkaan tarvitse kehittyä, kun asiaa lähestyy kääntämisen ja lokalisoinnin näkökulmasta, sillä tuoteasiantuntijat ja muut asiantuntijat ovat kääntäjien käytettävissä. Käytännössä jokaisen uuden tuotteen myötä Penttilä ja hänen kollegansa pääsevät luomaan uusille toiminnoille ja ominaisuuksille toimivia suomenkielisiä vastineita. Laajan asiakaskunnan ja sovellusten kirjon vuoksi on löydettävä ylätason vastine, joka toimii monessa sovelluksessa, vaikka joskus tietyssä sovelluksessa saattaisi jo olla kuvaava termi. Esimerkiksi kiertopullo on rajallinen termi, joten uudelleenkäyttöpakkaus pääsi termipankkiin osaksi noin 70 000 termin kokonaisuutta. Termityö vaatii yhteistyötä yrityksen sisällä sekä asiakkaiden, yhteistyökumppanien ja muiden asiantuntijoiden kanssa. Ulkomailla oleskelu tuo arvokasta pääomaa, joka täydentää opintojen tuomaa osaamista. Hiottua käännösten hallintaa Käännösasiantuntijan osaaminen on kääntämisessä, termityössä sekä kansainvälisessä viestinnässä. Sen pohjalta voi käyttää nykyaikaisia työkaluja tehokkaasti käännöstyössä. Toimialan nopeatempoisuus ja monikielisyys edellyttävät huippuluokan käännöstyökaluja ja toimintamalleja, kuvailee Penttilä. Kehittyneet työkalut ovat keskeinen osa käännösten hallintaa SAP:ssä. Yhteisen käännöstyökalun ja termipankin lisäksi SAP on aktiivisesti yhteydessä kääntäjiin muun muassa uutisryhmien avulla, joissa se välittää tietoja tuotteistaan ja vastaa kääntäjien tiedusteluihin. Lisäksi uusille kääntäjille annetaan koulutusta työkalujen käytössä. Kääntäjien substanssiosaaminen on kääntämisen, tulkkauksen ja monikielisen viestinnän osaamista. Lisäksi äidinkielen vahva osaaminen on kääntäjän ja tulkin perustyökalu. Tietotekniikka ei saa varastaa huomiota näiltä, vaikka tekisi työtä teknisellä alalla, ei opiskeluaikanakaan. Esimerkiksi tiedonhakutaidot kuuluvat perusopintoihin, samoin erilaisten työkalujen esittely. Pääpainon käännösalan opinnoissa on aina oltava kääntämisen ja tulkkauksen harjoittelussa, kielitaidon vahvistamisessa sekä käännöstieteen ja erikoisalan opinnoissa, toteaa Penttilä. Vaatimattomuus ei kaunista Penttilä arvostaa opintojen antamia tietoja ja taitoja, joiden päälle on karttunut lisäosaamista ulkomailla oleskelusta, täydennyskoulutuksesta ja työkokemuksesta. Teknisen alan ja yritystoiminnan sekä kulttuurien tuntemus ovat kullanarvoisia laajan tuotevalikoiman ja asiakaskentän kanssa työskennellessä. Käännösalalle hän kaipaa entistä parempaa arvostusta. Kun kääntäminen ja tulkkaus edellyttävät korkeakoulututkintoa ja omaa osaamista, se rinnastuu omana erikoisalanaan muihin korkeasti koulutettuihin tehtäviin. Palkkauksen pitää heijastaa tätä. Turha kainostelu pitää jättää sikseen, myös ammattikunnan sisällä, muistuttaa Penttilä. Hän iloitsee osaamisesta, oppimisesta ja työnsä tuloksista, kun löytyy hyvä termi tai kun joku projekti on saatu päätökseen. Vahva ammattitaito ja hyvä yhteistyö vievät palkitseviin tuloksiin. Ritva Siikamäki 7

Käännösmuistityökalut osana kääntäjän työtä Nykyisin lähes jokainen kääntäjää hakeva työnantaja/toimeksiantaja edellyttää käännösmuistin käytön osaamista, olipa kyseessä freelancerin työ tai vakituinen kääntäjänpaikka. Yliopistoissa opetetaan yleisimpien käännösmuistiohjelmien käyttöä vaihtelevasti. Valmistuvilla opiskeli - joilla on ainakin jonkinlainen kuva käännösmuistiohjelmasta. Mutta parhaiten oppii tekemällä, eli käyttämällä käännösmuistiohjelmaa. Mikä käännösmuisti? Käännösmuisti on eräänlainen tietokanta, joka tallentaa lähdekielisen ja kohdekielisen lauseen parina tietokantaan. Tätä lähde- ja kohdetekstin paria nimitetään käännösyksiköksi. Jos sama lause toistuu täsmälleen samanlaisena tai esimerkiksi 70 % samanlaisena, käännösmuisti tarjoaa olemassa olevaa käännöstä uuden käännöksen pohjaksi. Käännösmuistista voi myös ns. konkordanssihaun avulla etsiä käännösyksiköiden osia, kuten termejä. Näin ei aina tarvitse muistaa tai edes tietää mitä käännösvastinetta kustakin termistä on käytetty. Käännösmuisteista puhuttaessa tulee nopeasti puhe slanginomaisesti matcheistä, eli käännösmuistista tulevista vastineista. Usein erilaisista vastaavuustasoista maksetaan eri hintaa. Jos esimerkiksi vastaavuus on 99 %, on todennäköistä, että erona on yksi kirjain tai lähdetekstiin lisätty pilkku, jolloin lauseen tarkistamiseen kuluu huomattavasti vähemmän aikaa kuin koko lauseen kääntämiseen uudelleen. Lähes jokaisessa käännösmuistiohjelmassa on myös analysointitoiminto, jolla kääntäjä voi etu - käteen katsoa tekstin sanamäärän ja käännösmuistissa olevien vastineiden määrän. Tämän perusteella kääntäjä voi laskea sekä hinnan että aikataulun käännökselle. Tähän artikkeliin on koottu joitakin esimerkkejä erityyppisistä yleisesti käytetyistä käännösmuistiohjelmista. Luettelo ei ole millään tavalla kattava, eikä mitään tiettyä ohjelmaa erityisesti suositella. Omalla koneella toimiva käännösmuistiohjelma: SDL Trados Yleisimmin kysytty käännösmuistiohjelma on SDL Trados. Ohjelmistopaketissa tulee kaksi käännösmuistiohjelmaa, Trados sekä SDLX. Molemmat ovat helppokäyttöisiä, mutta hieman erilaisia. Tradosta käytettäessä työskennellään joko Word issä Tradoksen oman välilehden avulla tai TagEditor-sovelluksessa. Painikkeet ja näppäinkomen - not ovat samoja molemmissa vaihtoehdoissa. Trados näyttää varsinaisen käännösmuistin omassa ikkunassaan Translator s Workbenchissä, vaikka varsinainen käännös kirjoitetaan joko Wordissä tai Tag Editorissa. Konkordanssihaku puolestaan on kolmannessa erillisessä Workbenchin alaisessa ikkunassa. Tämä vaatii siis ikkunoiden sijoittelua näytölle niin, että sekä Word tai TagEditor ja Workbench sekä mahdollisesti konkordanssihaku ovat näkyvissä samaan aikaan. SDLX puolestaan on oma sovelluksensa, johon tiedostot avataan käännettäväksi. SDLX on yhdessä ikkunassa, jossa näkyy myös käännösmuisti ja konkordanssihaku. Sekä Tradokseen että SDLX:ään saa liitettyä SDL Tradosin julkaiseman MultiTerm-termitietokannan. 8

Trados-välilehti Microsoft Word 2007 -versiossa ja vasta-avattu käännösyksikkö. Käännösmuistiin liitettynä termitietokanta näyttää automaattisesti käännösvastineet termeille, jotka löytyvät lähdetekstistä. Termitietokanta näkyy joko Workbenchin ikkunassa tai SDLX:n ikkunassa; se ei vaadi lisäikkunan sijoittamista näytölle. SDL Tradosin uudessa versiossa Trados ja SDLX on yhdistetty yhdeksi ohjelmaksi, jolla on oman näkemykseni mukaan parhaat puolet molemmista ohjelmista. Uusi SDL Trados 2009 toimii yhdessä ikkunassa. Se sisältää käännösmuisti-, termi- ja konkordanssitoimintojen lisäksi mm. projektinhallintaa, jossa kääntäjä voi määrittää esimerkiksi, että tietyt tiedostot kuuluvat kaikki samaan projektiin. Ilmainen käännösmuistiohjelma: WordFast Tunnetuin ilmainen käännösmuistiohjelma on Word - Fast. WordFastin ominaisuudet ovat suurin piirtein samat kuin Tradoksen ja sekin tarjoaa Wordissä toimivan version sekä Java-pohjaisen version. Word- Fastin käyttö on kuitenkin hieman monimutkaista ja saattaa vaatia johonkin koulutukseen osallistumista. WordFast on ilmainen, mutta ilmaisversiolla saa käyttää tai luoda vain 500 käännösyksikköä sisältäviä käännösmuisteja. Jos on tarve käyttää tai luoda suurempia käännösmuisteja, täytyy ostaa maksullinen versio. Ilmaisversio olisi ehkä kuitenkin hyvä käännösmuistin käytön harjoittelemiseen yleisesti. Palvelinkäännösmuisti: Logoport ja Xliff Editor Käännös- ja lokalisointitoimisto Lionbridge tarjoaa kääntäjilleen ja yhteistyökumppaneilleen ilmaiseksi käyttöön Logoport- ja Xliff Editor -sovellukset. Molemmat sovellukset muistuttavat Tradosta; ko - mennot ovat suurimmaksi osaksi samat ja Logoport toimii Wordissä Apuohjelmat-välilehdessä ja Xliff Editor itsenäisenä sovelluksena TagEditorin tapaan. Näiden molempien suurin ero perinteiseen Tradoksen käyttöön on kuitenkin se, että käännösmuis - ti ei sijaitse kääntäjän tietokoneella, vaan käännösmuistipalvelimella. Näin ollen käännöksen tekemiseen tarvitaan aina verkkoyhteys, mielellään laajakaistayhteys. Palvelimella sijaitsevan muistin etuna on se, että käännös säilyy palvelinmuistissa, vaikka kääntäjän tietokoneeseen tulisi jokin vika kesken projektin. Molempiin sovelluksiin voidaan liittää myös termistö, joka ponnahtaa näkyviin, kun lähdetekstissä on termistössä oleva termi. Sekä termi- että konkordanssi-ikkuna ovat erillisiä käytettäessä ohjelmaa Wordissä, jolloin ikkunoita täytyy sijoitella näytölle sopivasti. Xliff Editorissa puolestaan kaikki toiminnot ovat samassa ikkunassa. Huomioitavaa Käännösmuistien kohdalla on hyvä muistaa, että käännösmuistit eivät ole kääntäjän tai käännöstoimiston omaisuutta. Ne ovat aina käännöksen teettävän yrityksen omaisuutta. Näin ollen kääntäjä ei saa käyttää eri toimeksiantajan käännösmuistia toisen toimeksiantajan käännöksen tekemiseen. Jotkut asiakkaat vaativatkin, että käännösmuistit palautetaan heille käännöstyön valmistuttua ja että kääntäjä tuhoaa omalla koneellaan olevat kopiot. Jenny Jeskanen Lisätietoja artikkelissa mainituista työkaluista: Trados ja SDLX: www.sdl.com Wordfast: www.wordfast.com Logoport: www.lionbridge.com 9

TA LYHYESTI AJANKOHTAISTA LYHYESTI AJANKO Pidä tietosi ajantasalla! Kun esimerkiksi päätät opintosi, jäät perhevapaalle, eläkkeelle tai vuorotteluvapaalle, vaihdat työpaikkaa tai työnimikettäsi, muutat tai sinut irtisanotaan tai lomautetaan, kerro se meillekin. Pitämällä yhteystietosi ja tiedon työelämäntilantees tasi ajantasalla, varmistat, että saat sinulle kuuluvat jäsenedut. Kertomalla meille oikean työnimikkeesi, autat myös edunvalvontaamme. Työni mik keistä ja tilitetyistä jäsenmaksuista kerätään myös tiedot palkkapuntariin, joka auttaa sinua palkkaneuvotteluissa tai kun mietit palkkatoivetta työpaikkahakemukseen. Muuta ja täydennä tietojasi sähköisesti osoitteessa hwww.akavanerityisalat.fi/fi/jasentietojen-paivitys. Kääntäjien ammattijärjestö ei rahoita vaaliehdokkaita Kääntäjien ammattijärjestö KAJ ei tue taloudellisesti puoluiden toimintaa eikä rahoita vaaliehdokkaiden kampanjoita. Kääntäjien ammattijärjestö on järjestäytynyt Akavan Erityisalat ry:hyn, joka ei myöskään tue puolueiden toimintaa. Kääntäjien ammattijärjestön jäsenmaksu on 1 % päätoimen ennakonpidätyksen alaisista tuloista. Jäsenmaksu kattaa Kääntäjien ammattijärjestön ja sen emoliiton Akavan Erityisalojen sekä Erityiskoulutettujen työttömyyskassan jäsenmaksun. Jäsenmaksutulot käytetään näiden järjestöjen toimintaan jäsenistön hyväksi. Valtion kielipalvelukeskus alueellistetaan Vaasaan Valtionhallinnon alueellistamisen koordinaatioryhmä puolsi kokouksessaan 18.8.2009 valtiovarainministeriön ehdotusta sijoittaa valtionhallinnon kielipalvelukeskus Vaasaan. Esityksen mukaan vuoden 2011 alussa aloittavan keskuksen venäjän kielen sivutoimipiste tulee Joensuuhun. Ensimmäisessä vaiheessa kielipalvelukeskukseen sijoitettaisiin tällä hetkellä ostopalveluna hankittavan ruotsin kielen ja vieraiden kielten käännöstyö. Toisessa vaiheessa keskus- ja aluehallinnon virastoissa sekä ministeriöissä tapahtuvan kääntäjien eläköitymisen myötä ruotsin kielen (muu kuin säädöskääntäminen) ja vieraiden kielten käännöstyö hankittaisiin kielipalvelukeskukselta. Kielipalvelukeskuksen perustaminen koskee 20 40 henkilötyövuotta. Kielipalvelukeskuksesta tulee osa ensi vuonna perustettavaa Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastoa. Kääntäjien ammattijärjestö on vastustanut hanketta. Sen mielestä kääntäjien siirtäminen ministeriöistä ja virastoista kielipalvelukeskukseen heikentää valtionhallinnon kääntäjien työssä menestymisen edellytyksiä. Valtionhallinnon kääntäjät ovat alaansa erikoistuneita asiantuntijoita, joiden ensisijaisia kollegoita ovat substanssivirkamiehet. Muut kääntäjät, tulkit, terminologit ja kielentarkastajat muodostavat yksittäisen kääntäjän tärkeän, mutta toissijaisen kollegaverkoston. On siis kyseenalaista saadaako alueellistamisella ja keskittämisellä tehostettua palvelun tarjontaa ja parannettua sen laatua. 10

HTAISTA LYHYESTI AJANKOHTAISTA LYHYESTI Kielipoliittinen ohjelma: käännöspalvelut ammattilaisten käsiin Vaikka suomi ylipäätään voi hyvin ja elää monipuolista elämää, sen käyttöala on Suomessa kaventunut, erityisesti luonnontieteissä ja tekniikan alalla sekä kansainvälisissä yhteyksissä, todetaan toukokuussa julkaistussa kielipoliittisessa toimintaohjelmassa Suomen kielen tulevaisuus. Toimintaohjelman tavoitteena on luoda pohjaa suomen kielen käyttöä yhteiskunnassa lujittaville toimenpiteille niin, että suomi voi elää tulevaisuudessakin täysipainoisesti muiden kielten rinnalla. Suomen kielen toimintaohjelman tekijöinä on Koti maisten kielten tutkimuskeskuksen, Helsingin yliopiston suomen kielen ja kieliteknologian asiantuntijoita. Toimintaohjelmassa muistutetaan, että yritysten kansainvälistyminen ei edellytä itsestään selvästi vain englannin kielen käyttöä, vaan se vaatii myös muiden kielten osaamista sekä suomen kielen erinomaista suullista ja kirjallista taitoa. Ohjelmassa kannustetaan käyttämään suomen kieltä aina kun mahdollista ja tarvittaessa muiden kielten rinnalla. Lisäksi ohjelmassa korostetaan sitä, että on yritysten edun mukaista taata se, että käännöspalvelut ja kielentarkistus ovat ammattilaisten käsissä. Toimintaohjelmassa käsitellään muun muassa suomen kielen ja muiden kielten käyttöä koulumaailmassa, korkeakouluopinnoissa, tieteen kielenä, yritysmaailmassa ja mediassa, suomen kielen merkitystä kieliteknologiassa, suomen kieltä koskevaa kielilainsäädäntöä sekä suomen kielen käyttöä kansallisessa hallinnossa ja EU:n toimielimissä. Kussakin luvussa esitetään konkreettisia toimenpide-ehdotuksia ja käsitellään myös sitä, ketkä niiden toteuttamisesta ovat erityisessä vastuussa. Ohjelma on luettavissa Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen verkkosivuilla www.kotus.fi. Tulevia tapahtumia: 21.9. Kääntäjien ammattijärjestön ylimääräinen kokous Kokous pidetään Akavan Erityisalojen toimistolla kello 17 alkaen. Katso ilmoitus lehden takasivulta. 24.9. Ajankohtaista käännösalalla työsuhdeilta klo 16.30 19.00, Sokos Hotel Tammer, Tampere. Puheenaiheena yt-neuvottelut ja keväällä toteutetun käännösalan työsuhdeja palkkauskyselyn tulokset. Tilaisuus on tarkoitettu kaikille käännösalalla työskenteleville YTN-jäsenliittojen jäsenille, myös siis yksityisellä sektorilla työskenteleville KAJ:n jäsenille. Ilmoittautumiset tilaisuuteen 9.9. mennessä osoitteeseen anita.leinikka(at)akavanerityisalat.fi 30.9. Kansainvälinen kääntäjienpäivä Päivän ammattilaisseminaari kello 12 17 Scandic Continentalissa Helsingissä. Katso ilmoitus lehden takasivulta. 27. 11. KAJ:n 30-vuotisjuhlaseminaari ja juhlaillallinen Jäsenille suunnattu iltapäiväseminaari kello 14 alkaen Rake-Salissa, Erottajankatu 4C (taso 5 )Helsinki. Seminaarin pääpuhuja filosofi Maija-Riitta Ollila puhuu parem - masta työelämästä. Iltajuhlaa vietetään Rake-Salissa kello 18.30 alkaen. Illalliskortin hinta on KAJ:n jäse nil - le 20 euroa. Tarkemmat tiedot myöhemmin KAJ:n verkkosivuilla. Ilmoittautuminen alkaa 4.11.2009 osoitteessa www.kaj.fi 28. 11. Auktorisoitujen kääntäjien tutkinto Koe järjestetään kello 9.00 17.00 kotimaisista kielistä vieraisiin kieliin ja kotimaisista kielistä toisiin kotimaisiin kieliin. Lisätiedot ja ilmoittautuminen opetushallituksen verkkosivuilla www.oph.fi > koulutus ja tutkinnot > auktorisoidut kääntäjät 11

Terveydenhuollon asioimistulkkaukseen kehitteillä oma koulutus Kaksivuotinen terveydenhuoltoalan asioimistulkkauksen EU-hanke MedInt (medical interpreting) päättyi kesän aikana. Sen keskiössä oli opetussuunnitelmamallin kehittäminen terveydenhuollon tulkkaukseen. Hankkeeseen liittyi myös yleinen tietoisuuden lisääminen pitkään pimennossa olleesta asioimistulkkauksesta. Siltoja tulkkausalalta terveysalalle Neljän yliopiston tulkkausasiantuntijoiden lisäksi hankeryhmän ytimeen kuuluivat itävaltalainen sairaanhoitopiiri ja maahanmuuttajien mielenterveystyöhön paneutunut kansalaisjärjestö, jotka vastasivat terveydenhuollon asiaosaamisesta. Myös muita terveysalan ammattilaisia kuultiin eri osaraporttien yhteydessä etenkin hankkeen keskuspaikalla Itävallan Grazissa. Suomessa yhteyksiä terveydenhuollon ammattilaisiin ja päättäjiin otetaan toden teolla vasta nyt, varsinaisen hankkeen päätyttyä. Opetussuunnitelman ohella hankkeen kouriintuntuvimpia tuloksia ovat terveydenhuoltoalalle suunnattu tulkkausesite sekä aihetta monipuolisesti luotaava saksan- ja englanninkielinen artikkelikokoelma. Uutta luovan työn ohella hankkeessa myös kartoitettiin maakohtaisesti terveydenhuollon asioimistulkkauspalvelujen ja vieraskielisen väestön terveyden tilaa. Kaikkeen aineistoon voi tutustua hankkeen kotisivuilla osoitteessa www.medicalinterpreting.eu. Samalla kun terveydenhuoltoalan toimijoita valistetaan kaveritulkkien käyttöön liittyvistä ongelmista ja kannustetaan luopumaan siitä, ammattitulkkien ja tulkkikeskusten on varmistettava, että ammattitaitoisena kaupiteltava tulkkaus todella on niin laadukasta, että terveydenhuollon palveluntarjoajat saavat vastinetta rahoilleen. Tulkkien ammattitaidossa on parantamisen varaa, eikä tilannetta suinkaan paranna ammattinimikkeen suojaamattomuus eli se, että edelleen kuka tahansa saa kutsua itseään tulkiksi. Kulueriä vai kustannussäästöä? Koulutuksen kautta saavutettava tulkkien pätevöityminen terveydenhuoltotulkkaukseen ja hoitohenkilöstön pätevöityminen tulkkauspalvelujen tilaamiseen ja vaatimiseen tuovat ilmeisintä hyötyä vieraskielisille potilaille ja heidän omaisilleen. Näin raivataan hoidon tiellä olevia esteitä, ja tasaveroisen kohtelun periaate toteutuu. Hyötyjiä ovat kuitenkin myös terveydenhuoltotyön tekijät, sillä viestintävaikeudet ja niiden aiheuttama mahdottomuus hoitaa omaa työtä tyydyttävällä tavalla ovat alalla merkittävä turhautumisen lähde. Vakavimmat seuraukset viestintämahdollisuuksien puutteesta aiheutuvat silloin, jos tilanne pääsee kärjistymään hoitovirheeksi. Ellei potilas saa kerrottua oireistaan eikä lääkäri pysty haastattelemaan häntä, seurauksena on monesti myös turhia tutkimuksia ja lähetteitä sekä toistuvia lääkärikäyntejä. Kunnollisesta tulkkauksesta huolehtiminen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa voikin lopulta olla myös kustannusten kannalta edullisempi vaihtoehto kuin tilapäisiin tulkkausratkaisuihin turvautuminen tai olemattomien viestintämahdollisuuksien katsominen läpi sormien. Tulkkaus ei ole pelkästään potilaiden vaan ennen muuta myös hoitopalvelujen tarjoajien oikeus! Teoriasta tulkkausharjoitteluun Suomeksikin saatavana oleva, suomalaisiin oloihin muokattu terveydenhuollon asioimistulkkauksen 12

opetussuunnitelmamalli on tarkoitettu ensisijaisesti muodollisen erikoistumiskoulutuksen pohjaksi, mutta siitä voi poimia ideoita myös vapaamuotoisten täydennyskoulutuskurssien tai -päivien pohjaksi. Jokunen aikuiskoulutusyksikkö on ilmaissut kiinnostusta koulutuksen järjestämiseen, mutta tarkempia tietoja koulutuksen toteutumisesta ei toistaiseksi ole. Yksi lähtökohta oli kehittää erilaisiin tarpeisiin mukautuva opetussuunnitelma: esimerkiksi ammattitulkit voisivat suorittaa terveydenhuoltoon keskittyvät opintokokonaisuudet, kielitaitoiset terveydenhuoltoalan ammattilaiset kuten kaksikieliset sairaanhoitajat tulkkaus- ja viestintäsisällöt, ja kummankin osa-alueen kokemusta vailla olevat koko paketin. Opetussuunnitelmaa voi vapaasti muokata kulloistenkin tarpeiden mukaan. Terveydenhuollon asioimistulkin keskeiset pätevyys- ja osaamisvaatimukset on jaettu seitsemään opintojaksoon sekä lopputenttiin, joille kaikille on luonnosteltu esimerkinomaiset tavoitteet ja sisällöt. Varsinaisten tulkkausopintojen ohella mukana on mm. terveydenhuoltoalan rakenteiden ja lääketieteen perusteita, tiedonhankintataitoja, ammattietiikkaa ja alan lainsäädäntöä sekä monikulttuurista viestintää. Lapsikin sen osaa... Ammattitaitoinen tulkkaus apuna terveydenhuoltoalalla -esitteen kuvituskuva (Muhsin Omurca). Opetussuunnitelman olennainen osa on terveydenhuollon käytäntöön tutustuminen ja tulkkauksen harjoittelu sairaalassa, terveyskeskuksessa, neuvolassa tai muussa hoitoyksikössä. Opiskelijoille halutaan tarjota teoreettisen johdannon jälkeen käytännön kokemusta terveydenhuoltojärjestelmän toiminnasta tulkkausharjoittelun aikana. Koulutuksen järjestäjien on siis löydettävä terveydenhuoltoalalta yhteistyökumppaneita, jotka ymmärtävät tulkkauksen ja asianmukaisen koulutuksen tärkeyden ja ovat valmiita päästämään tulevat terveydenhuoltoalan tulkkauksen ammattilaiset työyhteisöönsä. Erikoistumiskoulutusta kehittämään! Suomea edustaneella Tampereen yliopistolla ei henkilöstötilanteen vuoksi ollut mahdollisuutta lähteä mukaan hankkeen seuraavaan vaiheeseen. Ammattimaisen tulkkauksen merkitystä hoidon onnistumisen ja potilaan oikeuksien kannalta on silti pidettävä jatkuvasti esillä, EU-rahoituksella tai ilman siksi paljon asiassa on vielä parantamisen varaa. Tulkkausala voi omalta osaltaan luoda mahdollisuuksia ammattitaidon kehittämiseksi, jotta tulkkauksesta huolehtimisen vaateiden tueksi olisi todellakin tarjolla osaavia tulkkeja. Asioimistulkin tutkintotoimikunta valmistelee esitystä Opetushallitukselle kahden erikoisammattitutkinnon perustamiseksi nykyisen asioimistulkin ammattitutkinnon jatkeeksi. Oikeustulkkauksen ja terveydenhuoltotulkkauksen erikoistumistutkinnot toisivat ammatissa toimiville tulkeille mahdollisuuden pätevöityä työhönsä entistä paremmin ja saada osaamisestaan myös konkreettisen todistuksen. Ammatilliset näyttötutkinnot eivät toki ole ainoa väylä hankkia osaamista, vaan varteenotettavia vaihtoehtoja ovat myös puhuttujen kielten amk-tutkinto pysyviin tulkkaustarpeisiin sekä erilaiset kurssit ja täydennysopinnot. Pätevöity mis - mahdollisuuk sien tarjonta riippuu alan omasta aktiivisuudesta, sillä mikään muu ala ei niitä takuulla ryhdy kehittämään. Anna Mäntynen Kirjoittaja osallistui MedInt-hankkeeseen Tampereen yliopiston projektityöntekijänä. 13

Hyvällä erikoisalan termistöllä on monia käyttäjiä. Tiedon välittämiseksi mahdollisimman tarkasti ja tarkoituksenmukaisesti muun muassa asiatekstin tuottajat ja kääntäjät tarvitsevat sanastoa, joka kuvaa ja määrittelee kyseisen alan ilmiöitä, toimijoita ja esineitä systemaattisesti. Termityön menetelmät palvelevat joka alalla Erikoisalojen terminologisen sanastotyön asiantuntija Suomessa on Sanastokeskus TSK (kesään 2004 asti Tekniikan Sanastokeskus ry). Parhaillaan 35 juhlavuottaan viettävä TSK kehittää sanastotyön menetelmiä ja osaamista sekä tuottaa yksi- ja monikielisiä erikoisalojen sanastoja toimeksiantajiensa ja suuren yleisön käyttöön. TSK tekee yhteistyötä kotimaisten ja pohjoismaisten terminologia-alan ja kielenhuollon toimijoiden, kuten Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen, valtioneuvoston kielipalvelun ja muiden pohjoismaiden sanastokeskusten kanssa. Se myös edustaa Suomea sanastotyön menetelmien kansainvälisessä standardointityössä. TSK:ssa työskentelee hallinnollista henkilöstöä, ammattiterminologeja ja korkeakouluharjoittelijoita, yhteensä noin 10 henkilöä. Tarvittaessa työhön osallistuu myös projektiterminologeja. TSK:n sanastot laaditaan aina yhteistyössä kyseisen alan asiantuntijoiden kanssa ja tarvittaessa niistä pyydetään vielä kielenhuoltajan lausunto. Monikielisten sanastojen kokoamisessa käytetään avuksi kääntäjäkontakteja. 14 Projektirahaa ja julkista rahoitusta Sanastokeskus TSK ry on aatteellinen yhdistys. Sen toiminta rahoitetaan projekti- ja palvelutoiminnan tuotoilla sekä jäsenmaksuilla, jotka on porrastettu jäsenen tyypin ja liikevaihdon mukaan. Kääntäjien ammattijärjestö on TSK:n jäsen. Vuonna 2008 TSK:n kokonaistuotot olivat noin 262 000 euroa, josta vain reilu neljännes oli vuosittain erikseen haettavaa julkista rahoitusta. TSK:n aseman ja sen toiminnan julkisen rahoituksen varmistamiseksi kielenhuollon asiantuntijat ovat suosittaneet tuoreessa kielipoliittisessa toimintaohjelmassaan, että TSK saatettaisiin vakinaisen valtionavun piiriin. Tällaisen päätöksen tekeminen lisäisi johdonmukaisuutta ja tasa-arvoa yleiskielen ja erikoisalojen kielten huollon ja tutkimuksen kohteluun. Kenestä terminologi? Useimmiten terminologiksi tullaan kieliopintojen kautta. TSK:n terminologi Sirpa Suhosen mukaan myös insinööristä tai ekonomistakin voi tulla termi -

nologi, kunhan häneltä löytyy riittävästi kiinnostusta kieleen. Olisi hyvä, jos olisi enemmänkin sellaisia terminologeja, joilla olisi myös substanssiasiantuntijuutta, miettii Suhonen. Termityöstä syntyy paras tulos, kun siihen osallistuu sekä sanastotyön osaajia, kielenhuollon ammattilaisia että aihe-alueensa hallitsevia asiantuntijoita. Termityö systematisoi jo käytössä olevaa sanastoa TSK:n terminologit eivät yleensä luo uutta sanastoa. Heidän tehtävänsä on systematisoida ja muokata alalla käytössä olevaa sanastoa yleisesti hyväksyttyjen terminologisten periaatteiden mukaisesti. Termityön menetelmiin liittyy jatkuvasti kasvava ammattitaito. Se on TSK:n terminologien erikoistyökalu, jolla voi tarttua yhtä hyvin geoinformatiikan kuin elintarvikevalvonnan sanastoon. Sirpa Suhonen pitääkin alojen laajaa kirjoa tärkeänä motivoivana tekijänä terminologin työssä. Entuudestaan tuntemattomaan aiheeseen tarttuminen pitää mielenkiintoa yllä. Yleensä sanastot seuraavat alan kehitystä. Termityötä ei oikein pysty tekemään ennakolta, Suhonen kertoo. Ala tai aihe, josta sanastotyötä tehdään voi kuitenkin olla hyvin ajankohtainen. Esimerkiksi huhtikuussa 2009 TSK aloitti sosiaalisen median Web 2.0 -sanastohankkeen, johon osallistuu useita toimialan asiantuntijoita Viestintävirastosta teleoperaattoreihin ja alan yrityksiin. Noin 60 käsitteen sanaston arvioidaan valmistuvan tammikuussa 2010. Tyypillinen sanastohanke Terminologi Sirpa Suhonen arvioi, että noin 100 käsitteen sanaston laatimisprojektiin kuluu suunnilleen vuosi. Termiehdokkaiden kerääminen ja karsiminen, käsitteiden analysointi ja niiden välisten suhteiden selvittäminen sekä määritelmien kirjoittaminen vaativat kaikki oman aikansa. Lisäksi aikaa käytetään työryhmätyöskentelyyn ja sen valmisteluun sekä lausuntokierroksiin. Määritelmien kirjoittaminen on työn haastavin vaihe, etenkin jos alan käsitteistö on kovin vakiintumatonta. Osan TSK:n työstä muodostavat pitkät projektit, joissa sanastoa täydennetään ja muokataan jatkuvasti. Tällainen on esimerkiksi Tietotekniikan termitalkoot, jossa terminologeista, kielenhuoltajista ja tietotekniikka-alan asiantuntijoista koottu koordi - 15 nointiryhmä valmistelee aineistoa neljässä vuotuisessa kokouksessa, pyytää sitten esitykseensä palautetta noin 100 henkilön lausuntoryhmältä sekä viimeistelee ja lopuksi julkaisee suosituksensa. Asiantuntijaa arvostetaan TSK:ssa ollaan tyytyväisiä siihen, että termityön asiantuntijuutta arvostetaan. Työryhmissä toimiminen auttaa sekä terminologia että substanssiosaajia näkemään tarkastelukohteensa selvemmin. Monet sanastoprojektit saavat jatkoa, kun toimeksiantaja ymmärtää sen hyödyn, jota koetelluilla menetelmillä ja työkaluilla laaditusta sanastosta on käytännön toiminnalle. Viestintä helpottuu ja väärinkäsitykset vähenevät. TSK toivoo lisää palautetta Sirpa Suhosen mukaan sanastojen käyttäjiltä tulee harvoin kommentteja. Asiantuntijat antavat terminologille palautetta projektityöryhmissä, mutta erityisesti sanastojen käyttäjät voisivat antaa palautetta ahkerammin. Palautetta voi antaa kuka tahansa mieluiten sähköpostin välityksellä. Palautetta voi ryhtyä antamaan myös systemaattisesti. Tietotekniikan termitalkoiden ja Pankki- ja rahoitussanaston lausuntoryhmään voi liittyä TSK:n sivujen kautta kuka tahansa tietotekniikan tai rahoitusalan termistöstä kiinnostunut. Työn tulokset mahdollisimman laajaan käyttöön Usein yksittäisen yrityksen, yhteisön tai toimialan rahoittama ja tilaama sanastotyö voidaan myöhemmin tuoda myös julkiseen käyttöön TSK:n sanastosarjassa tai WWW-termipankeissa. TSK:n verkkosivuston suosituin palvelu on maksuton TEPA-termipankki. Se tarjoaa käyttäjille laajan sanastoaineiston, joka sisältää TSK:n omia sanastoja, ruotsalaisen Terminologicentrum TNC:n sanastoja, Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen eli Kotuksen sanastoja sekä muita sanastoja. TSK:n juhlaseminaari Sanastokeskus TSK:n 35-vuotisjuhlaseminaari järjestetään 29.10.2009. Lisätietoa juhlaseminaarin ohjelmasta ja ilmoittautumisesta on TSK:n verkkosivuilla osoitteessa www.tsk.fi. Henriikka Hakkala

Kääntäjien ammattijärjestö Translatorernas fackorganisation ry:n ylimääräinen kokous pidetään maanantaina 21.9.2009 alkaen klo 17.00 Akavan Erityisalojen toimistolla, Maistraatinportti 4 A, 6 krs. Helsinki Kokouksen asialista 1. Kokouksen avaus 2. Kokouksen järjestäytyminen 3. Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 4. Yhdistyksen sääntöjen muutos: yhdistyksen nimen muuttaminen, ensimmäinen käsittelykerta 5. Kokouksen päättäminen TERVETULOA! Helsingissä, 18.5.2009 Hallitus KOKOUSKUTSU Tarjoilun vuosi pyydämme ilmoittautumaan tilaisuuteen ke 16.9. mennessä osoitteeseen toimisto(at)kaj.fi tai puhelimitse KAJ:n toimistoon numeroon 0201 235 380. Kokouskutsu ja kokousmateriaali on saatavilla osoitteessa www.kaj.fi. Kääntäjienpäivä 2009: YHTEISTYÖSSÄ ON VOIMAA! Tule viettämään kansainvälistä kääntäjienpäivää keskiviikkona 30.9.2009 kello 12 17 Helsingin Scandic Continentaliin. Päivän teemana on Working together Yhteistyössä on voimaa. Päivän ohjelma 12.00 Päivän avaus 12.15 Kääntäjän asiantuntijuus mitä se on? Professori Riitta Jääskeläinen, Joensuun yliopisto 13.15 Kokemuksia tulkkauspalveluiden kilpailutuksesta Palvelujohtaja Timo Heiskala, Eteva-kuntayhtymä 14.15 Suomen kääntäjien ja tulkkien liiton 40-vuotisjuhlarahaston stipendien jako 14.30 Kahvitauko 15.15 Katoaako yhteistyö verkkoon? Paneelikeskustelun alustajana opetuksen koordinaattori, VTM Mikko Villi, Aalto-yliopisto, puheenjohtajana Maarit Satukangas-Pohjola ja muina panelisteina kääntäjät Sheryl Hinkkanen ja Dominique Pivard 16.45 Päivän päätös Yleisölle avoimen ja maksuttoman tilaisuuden järjestävät Kääntäjien ammattijärjestö, Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto ja Suomen käännöstoimistojen liitto. Scandic Continental sijaitsee osoitteessa Mannerheimintie 46, Helsinki. Perille pääset Helsingin keskustasta esimerkiksi raitiovaunuilla 4, 7A ja 10. Lähin pysäkki on Hesperian puisto. TERVETULOA!