Sexual Education for Adults with Disabilities Tool 9 Handbooks Keskustelua seksuaalisuudesta ja läheisyydestä asiakkaan kanssa The European Commission support for the production of this publication does not constitute an endorsement of the contents which reflects the views only of the authors, and the Commission cannot be held responsi ble for any use which may be made of the information contained therein. 1
Keskustelua seksuaalisuudesta ja läheisyydestä asiakkaan Tämä opas tarjoaa vinkkejä, työtapoja ja välineitä seksuaalisuudesta ja läheisyydestä keskustelemiseen kehitysvammaisten kanssa. Oppaassa käsitellään motivoivan keskustelun tapoja, annetaan ohjeita siihen, miten seksuaaliterveysohjauksen antamiseen tulisi valmistautua sekä käsitellään omien ja toisten arvojen kunnioittamista. Sisällys: Välineitä aloittamiseen Keskustelun avaaminen seksuaalisuudesta ja läheisyydestä voi olla haastavaa. Tässä muutamia tärkeitä tekijöitä, joita tulee miettiä ennen seksuaalikasvatuksen aloittamista asiakkaan kanssa. Selvitä, mitä tietoja ja taitoja asiakkaalla jo on. Välineitä aloittamiseen Hermeneuttinen kehä Sanasto/kieli Keskustelu käytännössä Äänensävy Positiivinen suhtautuminen Motivointi ja rohkaiseminen Arvoihin ja normeihin suhtautuminen Sosiaaliset normit ja arvot Hyvä kouluttaja Epäsopivaan seksuaaliseen käyttäytymiseen reagoiminen Pornoon suhtautuminen 2 2 2 4 4 5 6 7 On myös hyvä selvittää asiakkaan sosioemotionaalista kehitystasoa, hyvinvointia ja käsitteiden ymmärtämiskykyä. Usein näiden tekijöiden välillä on ristiriitoja. asiakkailla, joilla on vain vähäinen älyllinen kehityspoikkeama, mikä ei vaikuta ulkonäköön ja käyttäytymiseen, voivat antaa sellaisen vaikutelman, että heillä on riittävät sosiaaliset taidot ja että he pystyisivät asettamaan ja kunnioittamaan omia ja toisen henkilökohtaisia rajoja. Oletus on usein ennenaikainen. On erityisen tärkeää saada käsitys asiakkaan näkemyksistä seksuaalisuuteen, jollei heille ole aikaisemmin annettu seksuaalikasvatusta. Hermeneuttinen kehä on hyvä työkalu kognitiivisten taitojen, tunnetason kapasiteetin, sosiaalisen kehityksen, taitojen ja taustan arvioimiseen. Kehän avulla voidaan muodostaa kokonaiskäsitys asiakkaasta, saada näkökulmaa heihin fyysisten ja psyykkisten rajoitusten taustalla sekä oppia tuntemaan heidän omina yksilöinä. (E. Bosch, 2010) 2
sanasto/kieli On tärkeää, että seksuaalikasvatusta annettaessa kouluttaja on tietoinen siitä, millaisia sanavalintoja hän tekee. Käytetty kieli pitää sopeuttaa asiakkaan ymmärrystasoon sopivaksi. On myös tärkeää tietää, mitkä sanat koetaan epämukaviksi, vieraiksi tai rivoiksi. Käytettävistä termeistä voi tehdä esimerkiksi miellekartan asiakkaan kanssa. Taulukkoon voidaan kerätä niin paljon termejä kuin asiakas osaa kuvata. Hermeneutic circle, (E. Bosch, 2010) Kehän avulla päästään tarkastelemaan aihetta asiakkaan näkökulmasta, mahdollistaen asiakaslähtöisen näkökulman seksuaalikasvatukseen. Sen avulla voidaan myös täsmentää asiakkaan avun tarvetta. Toinen keino arvioida asiakkaan lähtötason tietoja, uskomuksia ja käyttäytymistä seksuaaliterveyteen liittyen on kysymyslomake. Kun kysely on täytetty ja pisteytetty, on kouluttajalla selkeä kuva siitä, missä osaalueissa asiakas tarvitsee erityisesti tietoa ja mistä asioista hänellä on jo tietoa. Taulukkoa täytettäessä on tärkeää liittää keskustelu asiakkaan tietoihin ja kokemuksiin, joita hänellä seksuaalisuuteen liittyen jo on. Kouluttajan on myös hyvä selventää asiakkaalle mitkä sanat ovat sosiaalisesti hyväksyttäviä ja mitä sanoja voidaan pitää yleisesti loukkaavina ja joiden käyttöä tulisi välttää. (Suykerbuyk & Bosch, 2010)
Keskustelu käytännössä On hyvä hyödyntää motivoivia keskustelumenetelmiä seksuaalikasvatuksessa. Tällaisen tyylin avulla voidaan luoda persoonallista ilmapiiriä keskusteluun. Äänensävyllä voidaan vaikuttaa asiakkaan suhtautumiseen tilanteessa ja edistää aktiivista ja avointa suhtautumista tarjolla olevaan tietoon. Se helpottaa kouluttajaa motivoimaan asiakastaan. Kouluttajan tulisi pystyä osoittamaan empatiaa, selviytyä mahdollisesta vastustuksesta joustavasti ja tukea asiakkaan henkilökohtaisten tavoitteiden saavuttamista. On tärkeää keskittyä siihen, missä tilanteessa asiakas on nyt ja minkälaisen tason hänen voidaan odottaa saavuttavan. (Miller & Rollnick, 2011) Tässä viisi keskustelutekniikkaa, joita voidaan käyttää asiakkaan kanssa koko vuorovaikutuksen ajan. 1) Kysy avoimia kysymyksiä. Erityisesti ensimmäisillä kerroilla avoimia kysymyksiä käyttämällä voidaan edistää hyväksyvän ja luottamuksellisen ilmapiirin rakentumista. Asiakas puhuu tilanteessa enemmän. Voit rohkaista häntä puhumaan kysymällä avoimia kysymyksiä. Avointen kysymysten avulla voit saada paremman käsityksen siitä, millaista ohjausta asiakkaasi tarvitsee seksuaaliterveyteen liittyen. 2) Kuuntele reflektoiden. Reflektiivisessä kuuntelemisessa keskitytään siihen, miten kouluttaja vastaa asiakkaan puheeseen. Kouluttaja voi toistaa tai sanoittaa toisin asiakkaaltaan kuulemansa asian ja varmistaa näin yhteistä ymmärrystä. Reflektoinnin tulisi suuntautua keskustelun syvään sanomaan, ei pelkästään sanojen toistamiseen. ) Vahvista. On tärkeää oikeuttaa asiakkaan tunteita keskustelun aikana ja antaa hänelle tukea. Huomio ja vahvista asiakkaan voimavaroja ja työskentelyä asianmukaisella tavalla. 4) Koosta. Koonnin tekeminen auttaa yhdistelemään keskustelussa käsiteltyjä asioita ja painottaa tarvittavia osia keskustelussa. Anna asiakkaalle myös mahdollisuus lisätä ja korjata tekemääsi koontia. (Miller & Rollnick, 2011) Äänensävy Asioiden selittäminen selkeästi ja yksinkertaisella kielellä on tärkeää seksuaalikasvatuksen antamisessa erityisesti lievästi kehitysvammaisille ihmisille. Kohtele aikuisia aikuisina. Älä puhu alentuvasti asiakkaille, joilla on heikot sosiaaliset taidot. Kouluttajan tulee kuitenkin huomioida heidän tunnetason kypsyys ohjauksessa. Tämä osoittaa, että kohtelet heitä aikuisina ja vastuullisina. Antamalla asiakkaille tilaa olla juuri sellaisia kuin he haluavat olla, mahdollistaa rakentavan ja kypsän suhteen muodostamiseen. käytä yksinkertaista kieltä ja soveliasta äänensävyä (osoita äänensävyllä, että välität asiakkaasta). Vahvista niitä asioita, joita hän tekee oikein. Osoita, että välillänne on hyvä suhde. Puhuttele asiakasta tavalla, joka osoittaa suhteenne olevan tasaarvoinen ja toimitte yhteistyössä, vaikka älykkyydet ovat eri tasoa. 4
Positiivinen lähestyminen Keskustelkaa kehotietoisuudesta asiakkaasi kanssa. Kun kehitysvammaisille ihmisille kerrotaan pelkästään mitä heidän ei tulisi tehdä, heidän (alitajuntaiset) tarpeet eivät tule kohdatuiksi ja se lisää riskiä sopimattomaan seksuaaliseen käyttäytymiseen. Kun puhutaan avoimesti seksuaalisuudesta ja keskustellaan niistä mahdollisuuksista, joita seksuaalisuuden toteuttamiseen on olemassa, eikä pelkästään kuvata niitä asioita, jotka ovat kiellettyjä, helpotat asiakkaasi kasvua kohti yksilöllistä kasvua ja kehitystä. Välttelemällä seksuaalisuudesta keskustelemista, eväät heiltä mahdollisuuden oppia, voittaa pelkoja ja päästä eroon kielloista. Tästä voi seurata monia epätoivottuja seurauksia, kuten pelkoja, tukahdutettuja tunteita ja tarpeita ja lopulta johtaa epätoivottuun ja epäsopivaan käyttäytymiseen. Tarjoamalla erilaisia vaihtoehtoja voidaan positiivisesti muuttaa käyttäytymistä toivottuun suuntaan. On tärkeää antaa yksilöille keinoja oppia tuntemaan mielihyvää, antaa heille vapaus olla omana itsenään, lisätä tietämystä kehotietoisuudesta ja auttaa heitä yltämään omalle parhaalle tasolleen. Näin saat luotua ilmapiirin, jossa ei esiinny tukahdutettua käyttäytymistä ja joka lisää vapautta. (Bosch, 2006) (E. Bosch, 2010) Motivointi ja rohkaiseminen Tunnistat henkilön mielenkiinnonkohteet asettumalla hänen asemaansa ja näin voit helpommin vastata hänen tarpeisiinsa. Keskustelun aloittamisesta tulisi tehdä mahdollisimman helppoa. Aluksi asiakas voi itsenäisesti esimerkiksi selailla seksuaalikasvatukseen liittyvää kirjaa tai käydä asiasta kertovilla nettisivuilla. Toinen tapa päästä keskustelussa alkuun on peli tai visa aihealueeseen liittyen. Luovilla lähestymistavoilla voidaan aiheesta saada vähemmän uhkaava ja suhtautuminen muuttuu leikkisämmäksi. Näyttämällä oikeanlaista esimerkkiä, käyttäytymällä innostuneesti, rennosti ja suhtautumalla aiheeseen mielenkiinnolla, asiakkaan on helppo mallintaa omaa käyttäytymistään kouluttajan käyttäytymisestä. Ole tietoinen asenteestasi ja mieti, miten se tulee esille. Seksuaalikasvatus voi tuntua kehitysvammaisista epämukavalta ja jopa uhkaavalta. Monilla on voinut olla negatiivisia kokemuksia seksuaalisuuteen liittyen ja he kokevat, ettei seksuaalisuuteen liittyvistä asioista tulisi puhua. Seksuaalisuuden positiivisiin puoliin ja mahdollisuuksiin keskittymällä keskustelusta muodostuu normaalimpaa ja lopulta latautuneisuus aiheeseen liittyen vähenee. (Hulpverleners, 2014) (Gedragsdeskundige, 2014) Motivoivalla keskustelutyylillä on suuri merkitys rohkaista ja motivoida yksilöitä oppimaan seksuaalisuuteen liittyvää tietoutta. 5
Arvoihin ja normeihin suhtautuminen Kaikilla on erilaiset arvot, normit ja mielipiteet seksuaalisuuteen liittyen. Vaikka voi olla ajoittain vaikeaa laittaa omat arvonsa ja asenteensa sivuun, on kuitenkin tärkeää tunnistaa, että seksuaalikasvatuksessa asiakkaan tarpeet tulee asettaa etusijalle. Kouluttajan tehtävänä on auttaa asiakasta selvittämään omat arvonsa ja asenteensa. Kehitysvammasilla voi olla vaikeuksia omien ajatustensa esilletuomisessa ja he helposti kopioivat arvoja, uskomuksia ja mielipiteitä ihailemiltaan roolimalleilta. Älä anna omien normiesi ja arvojesi tulla seksuaalikasvatuksen tielle. Tunnista, milloin et pysty itse auttamaan, äläkä epäröi avun pyytämistä työyhteisöstä tai seksuaalikasvatuksen ammattilaisilta. (Bosch, 2006) Sosiaaliset normit ja arvot Kouluttajan ja asiakkaan arvojen lisäksi seksuaalikasvatustilanteeseen vaikuttavat yhteiskunnassa vallitsevat sosiaaliset arvot ja asenteet. Sosiaaliset normit määrittelevät sitä, millaista käytöstä pidetään normaalina ihmisten kanssakäymisessä. On kaikkien etu, että yhteisön yhteiset arvot tukisivat positiivista suhtautumista seksuaalisuuteen. Näin voidaan vahvistaa sosiaalisesti toivottavaa käyttäytymistä. Kouluttajan tehtävänä on löytää keskitie asiakkaan omien toiveiden ja tarpeiden sekä sopivaksi nähtävän käyttäytymisen välillä. Toimimalla näin toistuvasti ja epätuomitsevalla tavalla, asiakas oppii erottamaan toivotun ja epätoivotun käyttäytymisen väliset erot. Joillakin kehitysvammaisilla on hyvin vähän tai ei ollenkaan tunnetta häpeästä. Tämä voi johtua kognitiivisten, emotionaalisten ja sosiaalisten taitojen puutteesta ja erilaisesta kyvystä lukea ympäröivää yhteiskuntaa. Laitoksissa asuneille ihmisille voi olla esimerkiksi täysin normaalia käydä suihkussa kuuden ihmisen kanssa yhtä aikaa. Useiden eri ihmisten osallistuminen henkilökohtaisesta hygieniasta huolehtimisen opetteluun, pesemisiin ja pukeutumisiin voi myös tehdä asiakkaista estottomampia. Vaikka yksityisyyttä nykyään korostetaan, on kehitysvammasille voinut muodostua erilaisia käsityksiä menneiden tapahtumien ja aikaisemman kasvatuksen seurauksena. Tämä tulee ottaa huomioon. Tunnistamalla sosiaalisesti hyväksyttävää käyttäytymistä ja antamalla siitä positiivista palautetta, voidaan vahvistaa toivotua käyttäytymistä jatkossa. Osalle yksilöistä oikeiden ja väärien toimintatapojen erottaminen on vaikeaa ja heillä on tarve ulkopuoliselle henkilölle, joka auttaa määrittelemään sitä, mikä on toivottavaa käyttäytymistä ja mikä ei. Asiakkaiden usein kysymiä kysymyksiä ovat: Missä voin olla alasti ja missä en? Missä voi tyydyttää itseään ja missä ei? Täytyykö ovi laittaa lukkoon, jos on suihkussa täi käy pöntöllä? Pitääkö jalat pitää yhdessä kun istuu sohvalla? Samalla kun kysymyksiin liittyen selitetään sosiaalisia normeja, on hyvä nostaa esille myös muita vaihtoehtoisia tilanteita. Lisää tietoa kohdassa Miten suhtaudutaan epätoivottavaan seksuaaliseen käyttäytymiseen? 6
Hyvä kouluttaja Millä tavalla tarjotaan seksuaalikasvatusta? On kehitetty profiili, joka ohjaa sitä, miten tulla hyväksi kouluttajaksi. Hyvä kouluttaja: On kiinnostunut seksuaalisuuden ja läheisyyden ilmenemisestä kehitysvammaisten elämässä. Hän tukee ajatusta siitä, että seksuaalisuus, läheisyys ja seurustelusuhteet kuuluvat myös kehitysvammaisten elämään ja tukee käyttäytymisellään tällaista toimintaa. On kykenevä keskustelemaan seksuaalisuudesta tukevalla tavalla ja on tietoinen omista henkilökohtaisista ja ammatillisista rajoistaan. Rajojen säilyttäminen on erityisen tärkeää tasapainottomissa ja riippuvaisissa ihmissuhteissa. Aiheen intiimisyydestä ja valtasuhteen epätasapainosta johtuen, on tärkeää, että asiakkaalla säilyy kontrolli keskustelun kulussa ja asiakas kykenee säilyttämään tunteen itsenäisyydestä ja tasaarvoisuudesta. On kykenevä tunnistamaan vaikeuksia seksuaalikasvatukseen liittyen ja on kykenevä keskustelemaan niistä työyhteisössään. Hän uskaltaa näyttää oman haavoittuvuutensa ja myöntää sen, milloin ei kykene seksuaalikasvatusta antamaan. Näin joku toinen voi tulla kouluttajan paikalle jatkamaan tilanteessa ja kouluttaja voi hakea tukea ammatilliseen kehittymiseen tarvitsemassaan asiassa. On kunnioittava toisten tunteita, mielipiteitä ja rajoja kohtaan liittyen seksuaalisuuteen eikä ole asioiden suhteen tuomitseva. Hän kunnioittaa muiden arvoja ja uskomuksia ja luottaa siihen, ettei ole olemassa yhtä oikeaa totuutta tai toimintatapaa. (Kunhan asiakkaan toiminta ei ole haitallista hänelle itselleen tai muille.) Omaa useita taitoja: on hyvä kuuntelija, osaa olla empaattinen, tekee yhteistyötä muiden kanssa, on kykenevä saavuttamaan muiden luottamuksen ja osaa toimia ryhmässä johtajana. Osaa suhteuttaa asenteensa tilanteeseen sopivaksi. Pystyy asettumaan toisen asemaan ja ymmärtää asiakkaan tunteiden ja sosiaalisuuden ymmärtämisen rajallisuuden. Osaa liikkua joustavasti läheisyyden ja etäisyyden ottamisen asteikolla. (E. Bosch, 2010) Sopimattomaan seksuaaliseen käyttäytymiseen reagoiminen Tärkeintä sopimattoman seksuaalisen käyttäytymiseen reagoimisessa on tarjota vaihtoehtoja ongelmallisen käyttäytymisen tilalle. Seksuaaliset tarpeet nousevat esille tavalla tai toisella. Näiden tarpeiden tukahduttaminen johtaa turhautumiseen. Alla muutamia keinoja epätoivottavan seksuaalisen käyttäytymisen suuntaamisesta soveliaampaan suuntaan. 1) Masturbaatio. Selitä, mitä masturbaatio on, missä ja miten sitä on soveliasta tehdä. Selityksessä voi käyttää apuna kuvia ja videoita. Selitä, ettei masturbaatiossa ole mitään väärää tai häpeällistä, se on nautinnollista, hyväksyttävää ja normaalia. 7
2) Seksityöntekijät/seksipalvelut.( Hollannissa on olemassa toimisto, joka auttaa vammaisia seksipalvelujen ostajia löytämään vastuuntuntoisia seksityöläisiä.) Seksityöntekijät voivat tarjota turvallisen ympäristön seksuaalisten kokemusten saavuttamiseen kehitysvammaisille ihmisille. Toiminta etenee hitaasti, ettei sitä koeta liian voimakkaana. Heiltä voi saada myös tietoa kehitysvamman mahdollisesti aiheuttamista haasteista seksuaalisuuden ilmentämiseen. Seksityöläiset voivat omalta osaltaan auttaa myös henkilökohtaisen hygienian opettelussa ja siinä, miten kumppanin toiveita otetaan seksissä huomioon. Seksityöntekijöiden tarjoama apu on hyvin fyysistä ja käytännöllistä ja muistuttaa pitkälti tosielämän tilannetta. Ennen seksityöläisen palvelujen hankkimista seksuaalikouluttajan tai ohjaajan olisi hyvä keskustella tilanteesta seksityöläisen kanssa ja täsmentää asiakkaan toiveita ja kysymyksiä. ) Suhteet. Jos kehitysvammaisilla on parisuhteita, on heille hyvä kertoa myös vaihtoehtoisista tavoista osoittaa fyysistä läheisyyttä ja toteuttaa seksuaalista käyttäytymistä. Näissä tilanteissa voidaan keskustella myös arvoista ja uskomuksista. Pornografiset kuvat voivat vaikuttaa siihen, miten seksuaalisuus ja läheisyys havainnoidaan. Asiakkaat usein saavat pornografisia kuvia perheeltään, ystäviltään, koulukavereilta tai laitoksesta, jossa asuvat. Pornon välityksellä käsitys seksistä muodostuu epänormaaliksi. Jos asiasta ei päästä seksuaalikasvatuksen keinoin keskustelemaan, voi vääristynyt käsitys seksistä jäädä asiakkaalle mieleen. Vääristyneet ajatukset voivat vaihdella esimerkiksi naisia saa läpsiä takapuolelle, miehillä on aina erektio tai naiset ovat olemassa seksin harrastamista varten välillä. Lievästi kehitysvammaiset ovat suuremmassa riskissä ymmärtää näkemänsä todeksi kognitiivisten malliensa vuoksi. Ihmisten käsityksiin voidaan vaikuttaa. Iso osa seksuaalikasvatuksesta liittyy juuri käsitysten muokkaamiseen. Tutkimalla, millaisia käsityksiä asiakkaallasi on liittyen seksuaalikasvatukseen voi antaa tietoa siitä, onko käsitykset todenmukaisia vai vääristyneitä. Jos käsitykset ovat kovasti vääristyneitä, on asiakkaalle tarjottava asianmukaista seksuaalikasvatusta vääristyneiden käsitysten normalisoimiseksi. Pornoon suhtautuminen Koska seksuaalikasvatuksen tulee lähteä liikkeelle asiakkaan tarpeista, on hyvä etsiä myös vaihtoehtoisia keinoja seksuaalisen käyttäytymisen esilletuomiseen. Pornografista materiaalia ei tulisi hyödyntää tässä tilanteessa. Myös näissä tilanteissa kouluttajan henkilökohtaisten arvojen ja asenteiden tunnistaminen ja niiden vaikutukset seksuaalikasvatukseen tulisi tunnistaa. Disclaimer The European Commission support for the production of this publication does not constitute an endorsement of the contents which reflects the views only of the authors, and the Commission cannot be held responsi ble for any use which may be made of the information contained therein. 8