Sexual Education for Adults with Disabilities. Handbooks. Tool 9. Lisämateriaali
|
|
- Viljo Lahti
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Sexual Education for Adults with Disabilities Tool 9 Handbooks Lisämateriaali The European Commission support for the production of this publication does not constitute an endorsement of the contents which reflects the views only of the authors, and the Commission cannot be held responsi ble for any use which may be made of the information contained therein. 1
2 Lisämateriaali Tämä liite antaa lisävirikettä SEADtyökalupakin käyttöön. Löydät tästä mielenkiintoista teoreettista tietoa, resursseja ja viittauksia seksuaalineuvonnan lähteisiin ja menetelmiin. Sisällys Vinkkejä ensimmäiseen ohjaustilanteeseen Liite 2: Säännösten tavoitteiden muotoilu) Liite 3: Säännöt esteiden/ ongelmien löytämiseen Liite 4: Palaute ja tehtävän rakenne Liite 5: Pöytäkirja seuranta palaverista Lisämateriaali Lapsen sosiaalisen kehityksen vaiheet 2 2 Liite 6: Ohjeet kriisitilanteessa Liite 7: Suuntaviivat vastahakoiselle asiakkaille 9 10 Sosiaalinen kehitys varhaislapsuudessa (03 vuotta) Taaperon ja esikoululaisen sosiaalinen kehitys (36 vuotta) Sosiaalinen kehitys kouluikäisillä (612 vuotta) Sosiaalinen kehitys nuoruusiässä (12 20 vuotta) Hermeneuttinen ympyrä Lapsen sosiaalisen kehityksen vaiheet Sosiaalinen kehitys varhaislapsuudessa (03 vuotta) 11½ vuotias: VauvaikäPerusluottamus vs. epäluottamus: Ensimmäisessä kehitysvaiheessa eli vauvaiässä (01,5 v.), muodostuu lapsen perusturvallisuus, joka on psyykkisen kehityksen ja terveyden kulmakivi. Epäsuotuisassa kasvuympäristössä luottamuksellinen vuorovaikutus lapsen ja läheisten ihmisten kesken voi jäädä syntymättä, jolloin lapsen perustuntemukseksi muodostuu epäluottamus. Kehitysvaiheen onnistunut läpikäyminen synnyttää lapsessa toivon tunteen ja uskon tulevaisuuteen. 2
3 Tällöin lapsen on esimerkiksi helpompi sietää myöhemmin eteen tulevia pettymyksiä ja vastoinkäymisiä. (Eriksonin kehitysreoria) Varhaislapsuudessa lapselle muodostuu kiinteä suhde yhteen yksilöön. Tämä on yleensä toinen vanhemmista, mutta voi muussa tapauksessa olla myös hoitaja. Pikkulapsen ensimmäisen vuoden lopussa, lapsi käy läpi vaiheen, jolloin hän vierastaa outoja ihmisiä. Tuntemattomissa tilanteissa lapsi voi saada pelkoreaktioita. Epäselvissä tilanteissa lapsi tarkkailee ihmisten ilmeitä ja käyttäytymistä selkeyttääkseen tilannetta. (sosiaalinen vertaileminen). Noin kaksivuotiaana lapsi osaa vastata muiden tunteisiin empaattisesti. Taaperon ja esikoululaisen sosiaalinen kehitys (36 vuotta) LeikkiikäAloitteellisuus vs. syyllisyys: Kolmannessa kehitysvaiheessa eli leikkiiässä (35 v.) lapsi tutustuu kehittyneempien kognitiivisten valmiuksiensa avulla itseensä, muihin ihmisiin ja ympäröivään maailmaan. Tämä tapahtuu suurelta osin leikin välityksellä. Lapsella on ristiriitaisia tunteita halu toimia itsenäisesti ilman vanhempiaan ja syyllisyys tahattomasti aiheutetuista teoista. (Eriksonin kehitysteoria) Moraalinen kehitys on prosessi, jonka avulla lapset kehittävät tunnetta oikeudenmukaisuudesta, oikeasta ja väärästä, sekä niihin liittyvistä asenteista ja käyttäytymisestä. Lapsilla ei vielä ole kehittynyt moraalikäsitystä ja heidän mukaansa maailma on täyttä sääntöjä, joita kukaan ei hallitse. Abstrakti mallintaminen varmistaa, etteivät pikkulapset enää suoraan kopioi toistensa käyttäytymistä, he alkavat kehittämään abstrakteja periaatteita ympäristöstään. Noin kolme vuotiaana lapsi alkaa muodostamaan todellisia ystävyyssuhteita. Nämä ystävyyssuhteet perustuvat haluun leikkiä ja pitää hauskaa yhdessä. Vanhempien lasten ystävyyssuhteet perustuvat myös luottamukseen, tukeen ja yhteisiin etuihin. Sosiaalinen kehitys kouluikäisillä (612 vuotta) Varhainen kouluikäahkeruus vs. alemmuus: tässä vaiheessa lapsi oppii hallitsemaan osaamistaan ja selviytyy ongelmista, jotka liittyvät joko vanhempiin, kavereihin ja ympäristöön. Sosiaalinen vertailu on itsearvioinnin kautta vertaamalla omaa ja muiden käyttäytymistä ja taitoja. Tällä voi myös olla vaikutusta itsetunnon kehitykseen, eli miten lapsi kokee itsensä. Kolme vaihetta, miten kouluikäisten ystävyydet voidaan erottaa: 1. 47vuotias: Ystävyyssuhteet perustuvat lelujen jakamiseen ja toimintaa. Ystävät ovat usein lapsia, jotka viettävät suurimman osan ajasta hänen kanssaan. Henkilökohtaiset piirteet eivät ole vielä vaikuta ystävyyteen vuotias: Ystävyyssuhteita muodostaessa henkilökohtaiset piirteet ja ominaisuudet tulevat esille. Ystävyyssuhteiden eduilla alkaa olla myös merkitystä. Ystävät ovat lapsia, jotka ovat siellä, missä niitä tarvitaan. Väärää luottamusta ei helposti anneta anteeksi. 3
4 vuotias: Ystävyys säilytetään usein koko nuoruuden. Läheisyys ja uskollisuus ovat tärkeitä tekijöitä. Tämä vaihe on ominaista psykologiselle läheisyydelle ja keskinäiselle avoimuudelle. Yhteisiin etuihin ja psykologisiin hyötyihin kiinnitetään vähemmän huomiota. Sosiaalinen kehitys nuoruusiässä (12 20 vuotta) NuoruusikaäIdentiteetti vs. roolien hajaannus: Tänä aikana lapsi, nyt nuori, oppii vastaamaan Kuka minä olen tunnistamalla, mikä tekee hänestä erilaisen kuin muut ihmiset. Nuoren sosiaalisen maailman siteet perheen ulkopuolelle tulevat yhä tärkeämmiksi. Suhde perheeseen voi muuttua tai vaikeutua. Kouluvuosina nuori itsenäistyy ja hallitsee paremmin elämäänsä. Nuoret usein samaistuvat tiettyyn ryhmään. Ryhmällä voi olla paljon vaikutusvaltaa, joka voi johtaa ryhmäpaineeseen. Tässä elämänvaiheessa kaveriporukka usein muuttuu. Vaikka lapset yleensä luovat ystävyyssuhteita samaa sukupuolta olevien kanssa koko peruskoulun ajan, rajat sukupuolen mukaan jakaantuneessa ystävyyssuhteessa ovat paljon yleisempiä kuin ikääntyessään ja nuoruudessa. Sosiaalinen paine harjoittaa (hetero) suhteen kasvua ja sukupuolielimet alkavat kypsyä, vahva kiinnostus toista sukupuolta kohtaan kasvaa. Vertailun paine voi olla myös yksi tekijä ystävyyden muodostumiseen. Murrosikä avaa oven merkittävään uuteen vaiheeseen suhteiden kannalta. Monille teinille seksuaalisuus on iso kysymys. Itsetyydytys ja erilaiset läheisyydet (suudelmat, hieronta, suuseksi) usein edeltävät yhtä elämän tärkeimmistä virstanpylväistä: yhdyntää. Seksuaalinen suuntautuminen on monelle nuorelle tärkeä asia. Kuitenkin kynnys samaa sukupuolta olevaan on usein korkea, johtuen ennakkoluuloista ja tietämättömyydestä. (Feldman, 2009) Hermeneuttinen ympyrä Hermeneuttinen ympyrä on käsitys prosessista, joka antaa täydellisen kuvan henkilön eri kehitysvaiheesta, sekä henkilön historiasta ja jaksamisesta. On kaksi tapaa suorittaa hermeneuttinen kehä: Ongelmakeskeinen: Valmiiseen ympyrään luetellaan taidot ja resurssit yleisesti, esimerkiksi sosiaalinen tai kognitiivinen taso. Ratkaisukeskeinen: Valmiiseen ympyrään luetellaan yksilön taidot ja resurssit. Tämä tapahtuu ottamalla huomioon yksilön henkilökohtainen historia ja haasteet, jos sellaisia on ollut ja ne on voitettu matkan varrella. Tässä voidaan keskustella ratkaisevista hetkistä ja niiden vaikutuksesta ihmisen elämään. Ympyrän suoritus voi perustua yksilön kokemuksiin, tietoihin, yksilöä koskeviin asiakirjoihin tai keskusteluihin, joissa on selitetty perustelut päätöksiin. Huomautus: Kouluttajalta vaaditaan hyvää arviointikykyä varmistaa, ettei henkilö ylikuormitu prosessista. 4
5 3. Mikä on parantunut ennen ensimmäistä palaveria? Mikä on muuttunut viime tapaamisen tai keskustelun jälkeen? Mikä on vaikuttanut jo alkaneeseen muutokseen. 4. Ongelman muotoilu/ tunnustus Mikä tuo sinut tänne? Miten on ongelmasi? Mitä olet jo kokeillut ja mistä on ollut hyötyä? Merkille pantavaa: kuuntelee kunnioittavasti, pohtii tunteita, antaa kehuja. 5. Tavoite / ihme kysymys (tai liittyvä kysymys) Menet nukkumaan tänä iltana ja heräät keskellä yötä, ihme on tapahtunut, ongelma, jonka kerroit minulle (nimi erityinen ongelma) on ratkaistu tai lähes ratkaistu. Mikä on muuttunut, kun heräät aamulla? Mitä muuta? Seuraavilla sivuilla on ohjeita, joiden avulla pääset ratkaisukeskeisen lähestymistavan menetelmien alkuun. Työkaluja ja vinkkejä voidaan käyttää seksuaalikasvatuksen opetuksessa. 1. Vinkkejä ensimmäiseen ohjaustilanteeseen 1. Tapaamisen puitteet ja aikataulu Suunnittele tapaamisen sisältö, rakenne ja palaverin kesto. Tutustu tarvittaessa ratkaisukeskeiseen lähestymistapaan. 2. Yhteensopiva tyyli/ maailmankuva asiakkaan kanssa Ensimmäisessä vaiheessa rakennetaan myönteinen suhde asiakkaaseen myötäillen asiakkaan maailmankuvaa. 6. Ongelmat/ esteet Onko esteitä? Kun ongelma on poissa tai vähemmän havaittavissa? Ammattilainen katsoo erot ja poikkeukset yhdessä asiakkaan kanssa ja katsoo missä määrin asiakas pystyy hallitsemaan esiintyneitä poikkeuksia. 7. Skaalaus Jos 10, on: Olen saavuttanut tavoitteeni ja 0, on: En ole vielä ole saavuttanut tavoitettani, missä olet nyt asteikolla 100? Skaalaukseen perehdytään usein seuraavilla aloilla: asiakkaan edistymistä palaverien aikana; asiakkaan toiveet; energian määrä, asiakas on halukas parantamaan ja investoimaan hänen omaan elämäänsä; asiakkaan luottamus päästä tavoitteisiin; asiakkaan halukkuutta toteuttaa tarvittavat tehtävät saavuttaakseen tavoitteet 5
6 8. Ammattiihmisen kysymykset Ammatillinen viranomainen antaa kohteliaisuudet suoraan asiakkaalle kysymyksin (epäsuoria kohteliaisuuksia) ja antaa positiivisia tulkintoja: Mikä rohkaisi teitä... Mistä sait hyvän idean...? vahva henkilö kestää sen... Kertokaa lisää. 9. Palaute Palaute asiakkaalle koostuu kolmesta osasta: kiitoksiin, asiakkaan positiiviset palautteet. Kohteliaisuudet ovat myönteinen tapa vahvistaa onnistumisia ja osaamista. syy (perustelu tai yhteys) tehtävään (mieluiten asiakkaan omin sanoin). tehtävän tai kotitehtävien ehdotuksia. Tämä osa koostuu yhdestä tai useammasta käyttäytymiseen tai havaintoihin liittyvistä tehtävistä. Liite 2: Säännösten tavoitteiden muotoilu 1. Tavoitteiden muotoilu Mikä on sinun tavoitteesi? Mikä olisi hyvä tulos sinulle? Millä haluat korvata ongelman? Menet nukkumaan tänä iltana ja heräät keskellä yötä, ihme on tapahtunut, ongelma, jonka kerroit minulle (erityisen ongelman nimeäminen) on ratkaistu tai lähes ratkaistu. Mikä on muuttunut, kun heräät aamulla? Mitä muuta? 2. Saadut tiedot Kun ihme on tapahtunut: Mikä on ensimmäinen asia jonka huomaat? Mitä muuta? Kuka muu huomaa, kun ihme on tapahtunut? Mitä aiot tehdä toisin? Mitä muuta? Minkälainen päivä on ihmeen jälkeen? Ja niin edelleen. 3. Kohti ratkaisuja Mitä tarvitaan, että (pieni) osa ihmeestä tapahtuu?, Miten se mahtaisi tapahtua?, Kuka voisi auttaa sinua siinä? 4. Tehtävä Asiakkaille tehdään ehdotuksia tehtävistä havaintoihin tai käyttäytymiseen liittyen. Liite 3: Säännöt esteiden/ ongelmien löytämiseen 1. Kun asiakkaat puhuvat ongelmistaan, kysy heiltä: Milloin ongelmaa ei ole? tai Kun ongelma oli vähemmän intensiivistä tai sitä oli harvemmin, mikä oli pienikin ero? tai Mitkä ajat olivat parempia? tai Kun oli viimeinen hyvä päivä? 2. Kysy lisätietoja ja selvitä, miten ongelma tuli Mitä teit, että tämä tapahtui?, Mitä sinä huomasit?, Mitä sanoit?, Mitä tapahtui?, Mikä oli erilaista?, Mitä sinä hyödyit siitä?, Miten onnistuit siinä?, Miltä se tuntui?, Mitä muuta?, Ole hyvä, kerro lisää! 3. Vahvista / kannata kohteliaisuuksia Sanatonta: nojaa eteenpäin, nosta kulmakarvat, tee muistiinpanoja (tee niin kuin haluaisit jonkun tekevän sinulle, kun kerrot hänelle sinulle tärkeistä asioista). Sanallinen: näytä kiinnostuksesi. Oliko tämä uutta sinulle?, Yllättikö se, että tämä tapahtui? Kohteliaisuuksia ja lisäkysymyksiä: Se on ollut melko vaikeaa sinulle, Siihen tarvittiin rohkeutta, että pystyit tekemään sen, Mistä sait niin hyvä idea? 6
7 4. Tuo esiin ongelmatilanteet tulevaisuudessa Mitä tarvitaan, jotta näin tapahtuisi uudestaan? Mitä pitäisi tehdä? Kuka voi auttaa sinua siinä? Liite 4: Palaute ja tehtävän rakenne Palaute: kohteliaisuudet; perustelut tai yhteys (syy tehtävään); tehtävä ehdotuksia, kun asiakas haluaa tehdä tehtävän. Liite 5: Pöytäkirja seuranta palaverista Kuulumiset: Aktivoivaa (piirtää tarinat): Mikä tai mitkä ovat paremmin? Vahvistaminen (pyydä lisätietoja): Miten se toimii?, Miten tarkalleen teet sen?, Onko tämä uutta sinulle?, Mikä vaikutus sillä on...?, Mitä eroa siitä on sinulle ja...? Vahvistaminen (vahvistetaan): Anna kehuja ja myönteisiä luonnetulkintoja ja kysy lisäkysymyksiä. Aloita uudelleen (aloita alusta): Ja mitä tai mitä muuta on menossa parempaan suuntaan?, Mitä muuta?, Mitä täytyy tehdä uudestaan tai useammin? Jos mikään ei ole parantanut: Kuinka hallita?, Kuinka selvitä siitä?, Miten niin asiat eivät ole huonommin kuin he ovat?, Miten teet sen? Edistymisen skaalaus: Missä olet nyt asteikolla 100?, Miten voit hallita sitä?, Miltä korkeampi luokitus näyttää?, Mikä olisi erilailla?, Mitä sinun täytyy toteuttaa?, Kuka on ensimmäinen huomannut?, Miten hän huomaasi?, Miten hän reagoi?, Mikä luokitus on korkein tavoitteesi? Valinnainen: skaalaus motivaatiota ja itseluottamusta Palaute: kohteliaisuuksia; perustelut tai yhteys (syy tehtävään); tehtävä ehdotuksia, kun asiakas haluaa tehdä tehtävän. Onko tarpeellista tai olisiko hyödyllistä palata takaisin? Jos näin: Milloin haluaisit tulla takaisin? tai: Onko tarpeen puhua enemmän... Jos näin: Milloin tapaamme? Liite 6: Ohjeet kriisitilanteessa: Akuutti hoito Chevalier (1995), Berg ja Szabó (2006), Gersons ja Olff (2005) antavat suuntaviivat terapeuttiseen hoitoon ihmisten akuuteissa kriisitilanteissa. Nämä ohjeet koostuvat pääasiassa asiakkaan perheen ja ystävien antamiin vastauksiin: Anna lohtua ja toivoa. Kuuntele asiakkaan tarinaa. Hyväksy asiakkaan näkemys maailmasta. Näe yhteys asiakkaan sanomaan. Luo rauhallinen tunne ja järjestystä kaaokseen. Ilmoita läheisille. Käytä tärkeitä asiakkaan lähiympäristön ihmisiä selviytymään kriisistä. Varmista, että asiakas juo ja syö tarpeeksi. Tee seuranta tapaaminen. Ratkaisukeskeinen lähestymistapa Vastoin yleistä käsitystä, kriisitilanteita on mahdollista käsitellä ratkaisukeskeisellä tavalla. Koska kriisi tulee ammattilaisille yllätyksenä, heillä on usein taipumus hallita tilannetta ongelmasuuntautuneella tavalla. Kuitenkin useimmat asiakkaat selviävät kriisitilanteesta nopeasti, jos heitä kannustetaan keskittämään huomionsa siihen, miten he haluaisivat olla erilaisia (tavoite muotoilu) ja hyödyntää menneisyyden onnistumisia ja osaamista. 7
8 Liite 7: Suuntaviivat vastahakoiselle asiakkaille: Lans, Medema & rakers (2003) antavat käytännön neuvoja asiakkaiden kanssa työskenteleville, jotka liikkuvat hoitopalveluista toiseen (vastahakoisia asiakkaita). Seuraavat osoittimet ja strategiat voivat olla hyödyksi: Istu asiakkaan vieressä. Osoita, että olet työskennellyt asiakkaan rinnalla, kohdannut asiakkaita. Käytä usein sanaa yhdessä. Pidä jalka ovenraossa, on ilmaus, joka symboloi henkilökohtaista lähestymistapaa. Ammattilainen, jolla on usein (kirjaimellisesti) vastassaan suljettu ovi, osoittaa, että hän on käynyt asiakkailla useamminkin kutsusta, saamalla tiedon naapureilta tai aviopuolisoilta. Kunnioita asiakasta kysymällä vähättelemättä tai tuomitsematta. On tärkeää säilyttää hyvä suhde. Etsi ratkaisuja, jotka johtavat voittajatilanteeseen kaikille osapuolille. Näytä yhteistyöhaluisuus. Tutki, yhdessä asiakkaan kanssa, miten rikkinäisiä tai vääristyneitä suhteita muihin henkilöihin tai toimielimiin voidaan palauttaa osana yhteistä etua. Löydä asiakkaan intressi. Tuota luottamusta, tiedottamista ja rakenna suhde niinä aikoina, kun asiakkaalla ei ole ongelmanpaineita. Hyödynnä nämä rauhalliset kaudet. Kehitysvammaista asiakasta pidetään vastahakoisena asiakkaana, jos he eivät tunnista osaansa ongelmaan ja aseta tavoitteita sen ratkaisemiseksi, kuten toiset (esim vanhemmat tai hoitajat) tunnistaa. Vastahankaisilla asiakkailla on asiakkailleen kontrolloimatonta vihaa, joita ammattilaiset eivät osaa käsitellä, tai avohoitopotilailla on rahoitus tai riippuvuuden ongelmia, jotka kieltäytyvät avusta. De Jong ja Berg (2004) antavat useita suuntaviivoja keskusteluille vastahankaisten asiakkaiden kanssa: Lähesty asiakasta hänen itsensä näkökulmasta. Oletetaan, että asiakkaalla on hyviä syitä ajatella tai toimia tekemällään tavalla. Älä tuomitse asiakkaan näkökulmia saattaen häntä varovaisuuteen, puolustavaan asenteeseen. Kuuntele kuka tai mikä on asiakkaalle tärkeää, varsinkin kun asiakas on vihainen tai kriittinen. Kun asiakas avoimesti ilmaisee vihaa tai kritiikkiä, selvitä, mitä henkilö tai laitos olisi voinut tehdä toisin muuttaakseen lopputulosta. Kysy asiakkaalta, mikä olisi hänen etunsa. Toisin sanoen, mitä asiakas haluaisi saavuttaa? Kuuntele asiakkaan terminologiaa ja toista hänen sanontaa, tee yhteenveto siteeraten tai anna palautetta. Hyödynnä asiakkaan konteksti keskusteluun kysymällä suhdekysymyksiä. Anna tietoa, milloin ei voida neuvotella olosuhteita kunnioittavasti ja kysy, mitä asiakas ajattelee näistä ehdoista. Työskentele eitietämisen tasossa. Kehitysvammaisille asiakkaille lähiympäristön ihmisistä voi olla hyötyä yksittäisissä tapaamisissa. Läheisten tarinat voivat olla erityisesti hyödyllisiä ratkaisukeskeisissä lähestymistavoissa, jos asiakas kieltäytyy tai ei kykene ilmaisemaan omia ongelmiaan. Yhdistelmä asiakkaan tarinoita ja toisten merkittäviä tarinoita, muodostavat hyvän alun ratkaisukeskeiselle lähestymistavalle. Ilman asiakkaan suostumusta, ei voi ottaa muita mukaan tapaamisiin. 8
Sexual Education for Adults with Disabilities
Sexual Education for Adults with Disabilities Tool 9 Handbooks Translation of the criteria The European Commission support for the production of this publication does not constitute an endorsement of the
LisätiedotKotitalousalan opettajankoulutuksen suunnittelu
Kotitalousalan opettajankoulutuksen suunnittelu Käytännön tarpeiden, työkalujen, materiaalien ja suositusten kerääminen Gefördert durch This ProfESus project has been funded with support from the European
LisätiedotHuolen puheeksiotto Motivoiva keskustelu. Pelineuvola-Tour Pelituki Eija Myllymäki
Huolen puheeksiotto Motivoiva keskustelu Pelineuvola-Tour Pelituki Eija Myllymäki Rahapelaaminen puheeksi neutraalistimalli (THL) https://www.innokyla.fi/web/malli794561 https://www.innokyla.fi/documents/794562/1
LisätiedotSexual Education for Adults with Disabilities
Sexual Education for Adults with Disabilities Tool 9 Ohje Teemakorttien käyttöön The European Commission support for the production of this publication does not constitute an endorsement of the contents
LisätiedotSexual Education for Adults with Disabilities
Sexual Education for Adults with Disabilities Tool 9 Handbooks Keskustelua seksuaalisuudesta ja läheisyydestä asiakkaan kanssa The European Commission support for the production of this publication does
Lisätiedot1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset
1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi
LisätiedotSuhdetyö. Vertikaaliset suhteet aikuiset. Vaakasuuntaiset suhteet lapset
Suhdetyö Vertikaaliset suhteet aikuiset Vaakasuuntaiset suhteet lapset Muutamia käsitteitä Syrjintä Halventaminen Kiusaaminen Ahdistelu Yhdenvertaisen kohtelun suunnitelma Edistä lasten yhdenmukaisia oikeuksia
LisätiedotAsiakkaan kohtaaminen, dialogisuus, arvot ja etiikka MISTÄ HYVÄ KESKUSTELUILMAPIIRI TEHDÄÄN?
Asiakkaan kohtaaminen, dialogisuus, arvot ja etiikka 20.1.11 kimmo.karkia@phnet.fi MISTÄ HYVÄ KESKUSTELUILMAPIIRI TEHDÄÄN? Mikäauttaa asiakastyössä Asiakas itse 40% Onnistunut vuorovaikutussuhde 30% Toivon
LisätiedotTYÖPAIKKAHAASTATTELUUN VALMISTAUTUMINEN, HAKEMUS JA CV
TYÖPAIKKAHAASTATTELUUN VALMISTAUTUMINEN, HAKEMUS JA CV TAVOITTEET Annetaan tietoa ja valmiuksia työnhakuun liittyvistä taidoista ja menetelmistä, mukaan lukien simuloitu työhaastattelu. Työnhakuun liittyvien
Lisätiedot2.12.2015 KOKO TOTUUS. Sisäilmahankkeen tiedottaminen. 2.12.2015 Toimitusjohtaja Miika Natunen
KOKO TOTUUS Sisäilmahankkeen tiedottaminen Toimitusjohtaja 1 Viestintä Mitä? Oikean tiedon välittäminen, oikea-aikaisesti, oikeaan paikkaan. Tärkeät kysymykset: 1. MITÄ? ( oleellinen tieto, aikataulut
LisätiedotDS-tunnusten haku - verkkoneuvonta Yleisiä huomioita DS kohta kohdalta
DS Workshop This project has been funded with support from the European Commission. This publication [communication] reflects the views only of the author, and the Commission cannot be held responsible
LisätiedotNIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:
Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa
LisätiedotKuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET
Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada
LisätiedotOsaamispyörä työkalu. Tavoitteet
Osaamispyörä työkalu Tavoitteet Osaamispyörän avulla voidaan tehdä näkyväksi ja hyödyntää organisaation monimuotoisuuden ja erilaisuuden johtamiseen liittyvää osaamista. Osaamispyörä toimii työkaluna kuvattaessa
LisätiedotTyöpaikkavalmentajana työllistyvän työssä jaksamisen tukena
a työllistyvän työssä jaksamisen tukena Sisältö Esimerkkinä ja puskurina toimiminen suhteessa työyhteisöön Kiireen kesytys ja tylsyyden karkotus Stressinhallinta Voimavara-akku Lyhyt palautumisen kysely
LisätiedotLapsen ylivilkkaus haastaa vanhemman. Annette Kortman Suunnittelija, VTM Sosiaalityöntekijä
Lapsen ylivilkkaus haastaa vanhemman Suunnittelija, VTM Sosiaalityöntekijä Esityksen sisältö Mitä ylivilkkaus on? Lapsen käyttäytymisen ymmärtäminen Aikalisän käyttö Kodin ulkopuoliset tilanteet Vuorovaikutus
Lisätiedot2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu
2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä
LisätiedotTehtävät. Elämänpolku opettaa. Selviytymistyylejä on monia. 114 ole oman elämäsi tähti
Tehtävät 1 Elämänpolku opettaa A. Miten olet selvinnyt vaikeista hetkistä elämässäsi? Voit palata tarkastelemaan ensimmäisessä luvussa piirtämääsi elämänjanaa ja pohtia tehtävää sen avulla. B. Kirjoita
LisätiedotNuoren asiakkaan kohtaaminen motivoiva vuorovaikutus. Ulla Heimonen & Minna Piirainen
Nuoren asiakkaan kohtaaminen motivoiva vuorovaikutus Ulla Heimonen & Minna Piirainen Nuoret haluavat, että Aikuinen pysähtyy nuoria varten, vaikka tuntisikin asian sillä hetkellä vähemmän tärkeäksi. Aikuinen
LisätiedotIloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus
Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Missä Neuvokas perhe työvälineet ja ideologia voivat auttaa ammattilaista? Asiakas ei ymmärrä miten tärkeä
LisätiedotTeoksen portfolion edellyttää osallistumista välipalavereihin ja päättötyönäyttelyyn sekä oman päättötyösi esittelyn
PÄÄTTÖTYÖOPAS SISÄLLYSLUETTELO Mikä on päättötyö... 1 Päättötyö ja päättötodistus... 2 Milloin päättötyön voi suorittaa... 3 Miten päättötyö suoritetaan... 4 Portfolio... 5 Näitä asioita voisit portfoliossasi
LisätiedotLastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa
Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Koulutusmateriaali vapaaehtoisille SPR/ Päihdetyö / Kati Laitila Koulutuksen tavoite Edistää lasten ja nuorten turvallisuuden, terveyden, oikeuksien ja
LisätiedotPikkulapsen seksuaalisuus
Pikkulapsen seksuaalisuus Tunteita ja turvallisuutta Erityisasiantuntija Psykoterapeutti (YET), seksuaaliterapeutti (ET, NACS), työnohjaaja Väestöliiton Seksuaaliterveysklinikka Seksuaalikehityksen tasot
LisätiedotLefkoe Uskomus Prosessin askeleet
Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä
LisätiedotPERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen
PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen - Toimiva lapsi&perhe menetelmäkoulutus syksy 06 kevät 07 Beardsleen perheinterventio, lapset
LisätiedotElämän kartat -3. koulutustapaaminen-
Elämän kartat -3. koulutustapaaminen- Käydään läpi kotitehtävä Mieti lomakkeen avulla asioita jotka toimivat hyvin elämässäsi joihin toivoisit muutosta. Asioita, joita haluaisit muuttaa elämässäsi voidaan
LisätiedotVasuperusteista toimintaa tarinallisen leikin keinoin
Vasuperusteista toimintaa tarinallisen leikin keinoin Minna Laitinen, projektisuunnittelija, Vantaan kaupunki Milla Salonen, varhaiskasvatuksen maisteriopiskelija, Helsingin yliopisto "The European Commission
Lisätiedot21.3.2013 Kristiina Manninen Sost.tt (YTM), perheterapeutti (ET), työnohjaaja (Story)
21.3.2013 Kristiina Manninen Sost.tt (YTM), perheterapeutti (ET), työnohjaaja (Story) Lat. addictio = jättäminen jonkun valtaan, jonkun omaksi tuomitsemista tai julistamista Terveet / haitalliset riippuvuudet
LisätiedotNimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.
1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA
LisätiedotSovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa
Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Riitta Kinnunen, asiantuntija Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Etelä-Suomen työpajojen ALU-STARTTI 27.1.2016 Sovari tuottaa laadullista vaikutustietoa
LisätiedotMo@voiva voimaannudava ohjaus II
Mo@voiva voimaannudava ohjaus II Neuvokkaasta voimaa - hanke Pilvikki Absetz, Dos. (terveyden edistäminen), PsT pilvikki.absetz@gmail.com www.collabora@vecaresystemsfinland.com Yhdessä parempaa Mitä jäi
LisätiedotPRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN. Lapsen oikeus perhesuhteisiin PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Kotitehtävä 5 / Sivu 1
Kotitehtävä 5 / Sivu 1 Nimi: PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN Lapsen oikeus perhesuhteisiin Perhe ja perhesuhteiden ylläpitäminen ovat tärkeitä mm. lapsen itsetunnon, identiteetin ja kulttuurisen yhteenkuuluvuuden
LisätiedotHistorianan käyttöopas
Historianan käyttöopas Historiana on eurooppalaisten ja muualta maailmasta lähtöisin olevien historianopettajien kehittämä sähköinen oppimisympäristö, jonka tarkoituksena on auttaa muita opettajia innostamaan
LisätiedotPRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Seuraavat kysymykset auttavat sinua tunnistamaan omia kokemuksiasi ja tiedostamaan niiden vaikutuksia.
Kotitehtävä 4 / Sivu 1 Nimi: PRIDE-kotitehtävä NELJÄS TAPAAMINEN Lapselle mahdollisuus selviytyä menetyksistä PRIDE-valmennuksen neljännessä tapaamisessa puhuimme siitä, miten vaikeat kokemukset voivat
LisätiedotRiittävän hyvää isä? Esitelmää MLL:n isyyspäivillää 6.3 2009
Riittävän n hyvä isä? Esitelmä MLL:n isyyspäivill ivillä 6.3 2009 Milloin riittävyys on koetuksella? Epävarmuus riittävyydest vyydestä ennen kuin on edes saanut lapsen. Silloin kun lapsemme voi psyykkisesti
LisätiedotOPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen
OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen 2 JOHDANTO Tämä opas on tarkoitettu työpaikkaohjaajille, jotka ohjaavat opiskelijoita työelämässä. Opas sisältää tietoa ohjaajana toimimisesta. Oppaassa käsitellään
LisätiedotTehtävät. tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8. Tunteet kehossani. ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus
Tehtävät tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8 1 Tunteet kehossani Kirjoita tai piirrä, missä seuraavassa listatut tunteet tuntuvat kehossasi ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus Mukailtu lähde: mielenterveystalo.fi
LisätiedotAsunnottomuuden ehkäisy, vapautuvat vangit ja AE-periaate teemaryhmän tapaaminen
Asunnottomuuden ehkäisy, vapautuvat vangit ja AE-periaate teemaryhmän tapaaminen Asuminen, kuntouttava työote ja integraatio Jenni Mäki Sampo Järvelä 07.11.2011 Tampere AE-periaate ja lainrikkojat Asunnon
LisätiedotLuottamus sytyttää - oletko valmis?
16.03.2016 Jyväskylä PESÄPUU RY Toivo syntyy tekemisestä, pienistä teoista, hiljaisten äänten kuulemisesta, teoista, jotka jättävät toivon jälkiä. Toivo on tie unelmien toteutumiseen. Luottamus sytyttää
LisätiedotKuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?
Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015
LisätiedotElintapaohjaus mikä toimii, mikä motivoi Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus
Elintapaohjaus mikä toimii, mikä motivoi Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Vaikuttava elintapaohjaus Neuvokas perhe työvälineillä 1/2 Tutkimusnäytön mukaan vaikuttavan elintapaohjuksen elementtejä
LisätiedotTULOSTA VÄHEMMÄLLÄ. Juha T Hakala Työhyvinvointiseminaari 17.-18.9.2015 Tampereella
TULOSTA VÄHEMMÄLLÄ Työhyvinvointiseminaari 17.-18.9.2015 Tampereella Veikko Huovinen 2 Jotta näkee, tarvitsee haukan siivet ja etäisyyttä! Muuan tietotyöntekijä 3 Saan sata sähköpostia päivässä. Ok, kaikki
LisätiedotNuorten Ystävät Sosiaalinen työllistyminen
Nuorten Ystävät Perustettu 1907 Keskustoimisto sijaitsee Oulussa Kansalaisjärjestö- ja liiketoimintaa Lastensuojelu-, vammais-, perhekuntoutus-, mielenterveys-, työllistymis- ja avopalveluja sekä kehittämistoimintaa
LisätiedotLapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja
Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja Esityksen teemat Mitä sairaus tarkoittaa lapselle ja nuorelle? Miten sairaus näkyy perheessä? Mitä ja
LisätiedotJuttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi
JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,
LisätiedotPerhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma
Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen
LisätiedotLapsen osallisuus ja kuuleminen
Lapsen osallisuus ja kuuleminen Lapsilähtöisyys rikosseuraamusalalla -seminaari 20.11.2015 L A S T E N S U O J E L U N K E S K U S L I I T T O A r m f e l t i n t i e 1, 0 0 1 5 0 H e l s i n k i P u h.
LisätiedotTiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä!
Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Reetta Kekkonen Tiimin prosessit Oppiva työprosessi YHTEISÖLLISET PROSESSIT Taidot + valmiudet Reetta Kekkonen Rakenne Foorumit TIIMI / HENKILÖSTÖ VUOROVAIKUTUS
LisätiedotKäyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja
Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,
LisätiedotLapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi
Lapsen kielen kehitys II Kielen ja puheen kehityksen tukeminen www.eksote.fi Lapsi- ja nuorisovastaanotto Puheterapia 2010 PUHUMAAN OPPIMINEN Puhe on ihmisen tärkein ilmaisun väline. Pieni lapsi oppii
LisätiedotMurkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille. Johanna Syrjänen, Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry 19.2.2014 1
Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille 19.2.2014 1 Linkki-toiminta Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry:n Murkkuneuvola hanke (RAY-rahoitus 2011-2015) Tavoitteet: 1. 12-18 vuotiaiden lasten
LisätiedotIhminen toimii parhaimmillaan, luovimmillaan ja innovaatiokykyisimmillään, kun lähtökohdaksi otetaan kunkin olemassa olevat vahvuudet.
Ihminen toimii parhaimmillaan, luovimmillaan ja innovaatiokykyisimmillään, kun lähtökohdaksi otetaan kunkin olemassa olevat vahvuudet. Coachingin tavoitteena on asiakkaan parempi itsetuntemus sekä asiakkaan
LisätiedotPrososiaalisen käyttäymisen vahvistaminen leikissä VKK-Metro 3.3.2015
Prososiaalisen käyttäymisen vahvistaminen leikissä VKK-Metro 3.3.2015 FT, yliopistonlehtori Eira Suhonen Erityispedagogiikka Luennon teemat Turvallisessa ympäristössä on hyvä leikkiä Leikki vuorovaikutuksellisena
LisätiedotKuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa
Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Erityistarpeita vai ihan vaan perusjuttuja? Usein puhutaan autismin kirjon ihmisten kohdalla,
LisätiedotTips for teachers and expected results
Tips for teachers and expected results Työskentely aloitetaan JOHDANNOLLA, jonka aikana annetaan tietoa vatsahappoihin liittyvistä ongelmista ja antasideista. Lisäksi esitetään kysymys, joka ohjaa oppilaiden
Lisätiedot1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue
Sivu 1 / 5 Tässä raportissa kuvaan Opintojen ohjaajan koulutuksessa oppimaani suhteessa koulutukselle asetettuihin tavoitteisiin ja osaamisalueisiin. Jokaisen osaamisalueen kohdalla pohdin, miten saavutin
LisätiedotLapsen varhaiskasvatussuunnitelma LAPSIVASU
Lapsen hyvä arki hankeen III Ajankohtaisfoorumi Posio 14.4.2011 Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma LAPSIVASU Paula Loukkola KM, jatko-opiskelija Varhaiskasvatus VARHAISKASVATUSSUUNNITELMATYÖN LÄHTÖKOHTIA
LisätiedotSexual Education for Adults with Disabilities
Sexual Education for Adults with Disabilities Tool 3 Korttipeli The European Commission support for the production of this publication does not constitute an endorsement of the contents which reflects
Lisätiedot3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.
1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa
LisätiedotEuropassi on monipuolinen työkalu osaamisen osoittamiseen
Europassi on monipuolinen työkalu osaamisen osoittamiseen Susanna Kärki Suomen Europass-keskus, Opetushallitus europassi@oph.fi This project has been funded with support from the European Commission. This
LisätiedotAdoptiomaatapaamisen järjestäminen
Adoptiomaatapaamisen järjestäminen 2016 Aina tulee yllätyksiä. Hyvällä suunnittelulla turvaa paljon, reagointikyvyllä ja hyvillä hermoilla pelastaa kaiken. Tekijä: Julia Kurki 2 Vapaaehtoistyö tapahtuman
LisätiedotRIVER projekti. Idea projektin takana
RIVER projekti Idea projektin takana This project has been funded with support from the European Commission (Reference: 517741-LLP-1-2011-1-AT-GRUNDTVIG-GMP) This publication reflects the views only of
LisätiedotSuomen Ensihoitoalan Liitto ry. Kevätopintopäivät Savonlinna 8.42016 Seksuaalinen väkivalta
Suomen Ensihoitoalan Liitto ry Kevätopintopäivät Savonlinna 8.42016 Seksuaalinen väkivalta Seksuaalisuus Seksuaalisuus on olennainen osa ihmisyyttä koko elämänsä ajan. Siihen kuuluvat seksuaalinen kehitys,
LisätiedotOSA 3: VAIKEIDEN ASIOIDEN PUHEEKSI OTTAMINEN
OSA 3: VAIKEIDEN ASIOIDEN PUHEEKSI OTTAMINEN 5.6.2014 13-16 Kouluttaja YTT, Sirpa Mertala RATKAISU- JA VOIMAVARAKESKEINEN LÄHESTYMISTAPA KÄYTÄNNÖN ASIAKASTYÖSSÄ N. klo 13.00-14.30 Työotteen taidot ja menetelmät
Lisätiedot1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.
1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja
LisätiedotHAASTEELLISEN OPPILAAN TAI VANHEMMAN KOHTAAMINEN
HAASTEELLISEN OPPILAAN TAI VANHEMMAN KOHTAAMINEN Aggressiivisen asiakkaan kohtaaminen Sisällys: - Aggression tasot - Kokonaisvalmiuden saavuttaminen - Pelon oireet - Pelko toiminnan ohjaajana - Keinot
LisätiedotCIMO Osallisuus-työpaja
This project has been funded with support from the European Commission. This publication reflects the views only of the author, and the Commission cannot be held responsible for anyuse which may be made
LisätiedotPORTFOLIO-OHJEET. 1. Periodi. Lukuvuosi 2006-07 FyKeMaTT -aineet
PORTFOLIO-OHJEET Lukuvuosi 2006-07 FyKeMaTT -aineet 1. Periodi portfolioryhmä, keskustelu, kirjoitus (2-3 sivua) Palautuspäivä: ennen keskustelua tai viimeistään 20.10.2006 klo 16:00 Perusharjoittelun
LisätiedotErilaisen oppijan ohjaaminen
Tutkimuspäällikkö Anna-Liisa Lämsä Ammattiopisto Luovi Näkökulmiani koulutukseen Opetus Opiskelijahuolto Opetuksen hallinto Tutkimus ja kehittämistyö Työskentely eri rooleissa, eri koulutusasteilla Koulumaailman
LisätiedotVATSAHAPPO JA NÄRÄSTYSLÄÄKKEET
VATSAHAPPO JA NÄRÄSTYSLÄÄKKEET Johdanto Ihmisen maha on luonnostaan melko hapan. Mahaneste koostuu pääasiassa suolahaposta ja sen konsentraatio on noin 0,01 mol/l. Näin hapan ympäristö on tarpeen proteiinien
LisätiedotVANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT
VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT Välitämme ja vastaamme lapsesta, asetamme rajat Ohjaamme lapsiamme omatoimisuuteen Pyrimme kasvattamaan lapsiamme terveisiin elämäntapoihin huom! Esimerkin voima :) Tarjoamme
LisätiedotLAPSEN SURU. Pirkanmaan Hoitokoti Sh Merja Turunen
LAPSEN SURU Pirkanmaan Hoitokoti Sh Merja Turunen Lapsen maailma Lapset ymmärtävät asiat omalla tavallaan ja vaikka ahdistuisivatkin, he saavat itsensä kokoisia kokemuksia elämänsä rakennusaineiksi. Aikuinen
LisätiedotHelsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava
Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava JAKSON❶TAVOITTEET 1. Tutustu jaksoon 1. Kotona, koulussa ja kaupungissa. Mikä aiheista kiinnostaa sinua eniten? 2. Merkitse rastilla tärkein tavoitteesi tässä jaksossa.
LisätiedotAsumisen suunnitelmani. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Asumisen yksilölliset tukimallit projektin tuottamaa aineistoa
Asumisen suunnitelmani Asumisen yksilölliset tukimallit projektin tuottamaa aineistoa Asumisen suunnitelmani Jos suunnittelet muuttoa, on hyödyllistä pohtia etukäteen, millaiset asiat ovat sinulle tärkeitä
LisätiedotEhyeksi aikuiseksi osa 3. 12 askelta Ehyempään aikuisuuteen - Opas Kristus-keskeisen parantumisen tielle, 1996
12 askelta Ehyempään aikuisuuteen - Opas Kristus-keskeisen parantumisen tielle, 1996 Saarnaajan kirjasta (4:9-12) voidaan lukea Kristus-keskeisen kumppanuuden periaate: Kaksin on parempi kuin yksin, sillä
Lisätiedotparasta aikaa päiväkodissa
parasta aikaa päiväkodissa Lastentarhanopettajaliitto 2006 varhaiskasvatuksen laadun ydin on vuorovaikutuksessa lapsen kehitystä ja oppimista edistävät lapsen kiinnostus, uteliaisuus ja virittäytyneisyys
LisätiedotASKELMERKKI. Ammatillinen tukihenkilötyö. www.askelmerkki.fi
ASKELMERKKI Ammatillinen tukihenkilötyö www.askelmerkki.fi Ongelmista tavoitteisiin Askelmerkin ammatillinen tukihenkilötyö on aina yksilöllistä ja tapauskohtaisen tarpeen mukaan rakennettua työtä. Tärkeää
LisätiedotHarjoite 1: Kysymyksiä valmentajalle lasten innostuksesta ja motivaatiosta
Harjoite 1: Kysymyksiä valmentajalle lasten innostuksesta ja motivaatiosta 30-60 minuuttia valmentajan aikaa, ja Harjoituslomake ja kynä noin 1-2 viikkoa oman työn tarkkailuun. Tavoitteet Harjoite on kokonaisvaltainen
LisätiedotTyökykyiset ja työelämätaitoiset nuoret. -(työ)hyvinvointia ja (työ)pahoinvointia
Työkykyiset ja työelämätaitoiset nuoret -(työ)hyvinvointia ja (työ)pahoinvointia erityisasiantuntija Anne Salmi, Työterveyslaitos Nuorten suhde työelämään - ne vakiintuneet teesit Nuorten työuria tulee
LisätiedotSuuntana ajatteleva koulu. Liperin vanhempainilta
Suuntana ajatteleva koulu Liperin vanhempainilta 20.11.2017 OPH:n rahoittama hanke Akaan perusasteen koulut (8) Lappeenrannasta kolme koulua Viinijärven alakoulu, Liperi Helsingin yliopiston koulutuksen
LisätiedotPRIDE-yksilökohtaiset tehtävät Tehtävä 4 Sivu 1 / 9
PRIDE-yksilökohtaiset tehtävät Tehtävä 4 Sivu 1 / 9 Nimi: PRIDE-yksilökohtaiset tehtävät NELJÄS tapaaminen Lapselle mahdollisuus selviytyä menetyksistä PRIDE-valmennuksen neljännessä ryhmätapaamisessa
LisätiedotHerään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi
Akuliinan tarina Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi muuten kerennyt kouluun. Oli matikan
LisätiedotAsiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus. Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto
Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto Tuotteita käyttävistä ihmisistä on tullut parempia mainoksia, kuin perinteisistä medioista Miksi näin on? 3
LisätiedotMetsäniityn päiväkodin montessoriryhmien varhaiskasvatussuunnitelma
Metsäniityn päiväkodin montessoriryhmien varhaiskasvatussuunnitelma Metsäniityn päiväkodissa toimii 3-5-vuotiaiden ryhmä Peilivuori ja 1-4 vuotiaiden ryhmä Salasaari. Molemmissa ryhmissä toimitaan montessoripedagogiikan
LisätiedotHankeviestintää - miksi ja miten? Ilmari Nokkonen Viestinnän asiantuntija
Hankeviestintää - miksi ja miten? Ilmari Nokkonen Viestinnän asiantuntija Ilmari.nokkonen@oph.fi Aiheita Euroopan unionin ja Erasmus+ -ohjelman näkyvyys Miksi viestintä on tärkeää? Viestintäsuunnitelma
LisätiedotMENNÄÄN AJOISSA NUKKUMAAN! -kotitehtävävihkoon liittyvä ohje opettajalle
MENNÄÄN AJOISSA NUKKUMAAN! -kotitehtävävihkoon liittyvä ohje opettajalle Hyvä 5.- ja 6. -luokkalaisen opettaja, Mennään ajoissa nukkumaan! on 5.- ja 6. -luokkalaisille tarkoitettu vuorovaikutteinen kotitehtävävihko,
LisätiedotTYÖHAASTATTELIJANA ONNISTUMINEN. 30.6.2015 I Risto Kökkö Kevätkarkelot 2012
TYÖHAASTATTELIJANA ONNISTUMINEN I Risto Kökkö Kevätkarkelot 2012 MIKSI HAASTATELLA? - Rekrytointi on arvaamista, tarvitaan tietoja työnhakijoista! - Tiedonkeruun tärkein menetelmä 2 HAASTATTELUMENETELMÄT
LisätiedotYhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry
Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä Yhdessä oleminen Pirkko Elomaa-Vahteristo ja kohtaaminen 21.10.2010 turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry Pirkko Elomaa-Vahteristo
LisätiedotMinun arkeni. - tehtäväkirja
Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi
LisätiedotKOLIN ARVOISESTI. Nyt ja tulevaisuudessa
KOLIN ARVOISESTI Nyt ja tulevaisuudessa Kolin arvo-ohjeet 2014 1 HUOLEHDI PARHAASTA LAADUSTA Asetamme riman entistäkin korkeammalle! YRITTÄJÄ Ota omat arvosi näkyväksi osaksi toimintaasi. Kerro ne nettisivuillasi
LisätiedotRakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat
Kummikirje 1-2016 3.5. 2016 Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Olen uusi Venäjän alueen kummityön kordinaattori Ammi Kallio. Tämä on ensimmäinen kummikirje, jonka kirjoitan teille alueelta.
LisätiedotMurtolukujen peruslaskutoimitukset Cuisenairen lukusauvoilla
Murtolukujen peruslaskutoimitukset Cuisenairen lukusauvoilla 1. Tehtävänanto Pohdi kuinka opettaisit yläasteen oppilaille murtolukujen peruslaskutoimitukset { +, -, *, / } Cuisenairen lukusauvoja apuna
LisätiedotTurva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten
LisätiedotVinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet
Vinkkejä vanhemmille Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Päihteiden aiheuttamat terveysongelmat ovat vuosi vuodelta lisääntyneet. Mitä nuorempana päihteiden käyttö aloitetaan, sitä todennäköisemmin
LisätiedotNainen ja seksuaalisuus
Nainen ja seksuaalisuus Kun syntyy tyttönä on Kela-kortissa naisen henkilötunnus. Onko hän nainen? Millaista on olla nainen? Naisen keho Kun tytöstä tulee nainen, naiseus näkyy monella tavalla. Ulospäin
LisätiedotVERBIN AIKAMUODOT. Aikamuotoja on neljä: Preesens Imperfekti Perfekti Pluskvamperfekti. Verbi ilmaisee tekijän. Kuka tekee? Ketkä tekevät?
Harri Laitinen VERBIN AIKAMUODOT Verbi ilmaisee tekijän. Kuka tekee? Ketkä tekevät? Verbi ilmaisee myös aikaa. Milloin jokin tekeminen tapahtuu? Aikamuotoja on neljä: Preesens Imperfekti Perfekti Pluskvamperfekti
LisätiedotKohti varhaiskasvatuksen ammattilaisuutta HYVINKÄÄN VASU2017
Kohti varhaiskasvatuksen ammattilaisuutta HYVINKÄÄN VASU2017 kohtaa lapsen Välittää lapsista aidosti ja on töissä heitä varten Suhtautuu lapsiin ja heidän tunteisiinsa ja tarpeisiinsa empaattisesti On
LisätiedotAnnalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma
15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto
LisätiedotKehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.
RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan
LisätiedotIsän kohtaamisen periaatteita
TOIMIVAT KÄYTÄNNÖT Isän kohtaamisen periaatteita Isä määrittelee itse avun tarpeensa Voimavarakeskeisyys Sukupuolisensitiivisyys Ennaltaehkäisevyys Matala kynnys Dialogisuus Nopeasti yhteys myös isään,
Lisätiedot