Maltaan viljely käytännössä. Hannu Mäkipää ProAgria Pohjois-Savo

Samankaltaiset tiedostot
POLARTOP BOR BOR VILJELYRATKAISU ENTSYYMIMALLASOHRA. Tiedä mitä kylvät.

Muokkaus ja kylvö. Löydät valikoimastamme maan parhaat kylvösiemenet aina viljanviljelystä nurmikasveihin sekä öljy- ja valkuaiskasveille.

Kasvinviljelytila Lahdessa

VILJELYRATKAISU. Boreal Kasvinjalostus Oy Lajike-edustajat: Peltosiemen Oy, Raisio Oyj

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN

KASVITAUTIEN HALLINTA LUOMUMALLASOHRAN VILJELYSSÄ. Luomumallasohraseminaari Hollola Marja Jalli MTT Kasvintuotanto

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN

Siemenen laatu ja punahome. Hanna Ranta siemenlaboratorio, kasvianalytiikka Evira, Loimaa

Punahome ja muut ajankohtaiset asiat viljojen kasvinsuojelussa

Valkuais- ja palkokasvit viljelyssä ja -kierrossa. Heikki Ajosenpää ProAgria Länsi-Suomi Raisio

BOREALIN LAJIKKEET 2016

Rehuherneen viljely Etelä-Pohjanmaalla

Viljelyohjelmalla lisää puhtia

Kevätrypsin viljely. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso

Syysrypsin viljely. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso

MALLASOHRAN VILJELYTEKNIIKKA, LAJIKKEET JA LAATU

Gluteenittomalle tattarille on kysyntää!

LUOMUUN SOVELTUVAT LAJIKKEET

KAURALAJIKKEEN VALINTA

Keinot sääriskien pienentämiseen. Kaisa Pethman ProAgria Etelä-Suomi

Öljypellava Matti mäkelä Elixi Oil Oy

MALLASOHRAN VILJELYOPAS - SISÄLLYSLUETTELO

HAVAINTOKAISTAT HALIKKO 2015

Kehitystä rehuviljan tuotantoon Greening Effect. Miika Hartikainen, MTT Ruukki

Evolo, hybridiruis suomennettu tiivistelmä KWS/Claus Nymandin esityksestä hybridiruisillassa

SIJOITTAMINEN MAAHAN PINTALEVITYS NPKS NKS NS. Fosforin sijoittaminen tärkeää! AMMONIUMNITRAATTI + KALSIUM NPKS-LANNOITTEET MULTAUS SIJOITUSLANNOITUS

Kasvukausi 2012 millä eväillä kasvukauteen ProAgria Etelä-Suomi Eino Heinola

Hamppu viljelykiertokasvina

KASVUKAUSI 2008 Millä keinoilla onnistuttiin. Lähde: Agrimarketin ISO-VILJA sopimusaineisto näytettä

Luomusiementuotannon kannattavuudesta

Syysrypsikooste Pellot tuottamaan -hanke. Joensuu: Ti klo 9-15 Pasi Hartikainen, ProAgria Pohjois-Karjala

HAVAINTOKAISTAT 2018 VÄHÄKYRÖ

Ohrakoelohkon havainnointia koekentällä. Ylä-Savon ammattiopisto, Peltosalmi Kesä 2017

Herneen ja härkäpavun mahdollisuudet. Kasvua Pellosta, Joensuu Tero Tolvanen ProAgria

Peter Fritzén/ ProAgria-Suomen Talousseura/

Mallasohraa Pohjois-Savosta Iisalmi Jukka Ruotsalainen Savonia AMK

Kylvö suoraan vai suojaan?

Miten hometoksiinit hallintaan?

Peittauksella kasvitaudit hallintaan Luomuohrapäivä, Mustiala Asko Hannukkala, MTT Kasvintuotannon tutkimus Jokioinen, Peltokasvit

Rypsin viljely. Kuva Pasi Hartikainen. Pasi Hartikainen ProAgria Pohjois-Karjala

Ohran viljely 5,5 ha 3800 kg/ha Käyttö karjan rehuksi omalla tilalla 860 kg ka, 11 MJ/kg ka

Haasteet sadesyksyn jälkeen. Juha Simola, ProAgria Etelä-Suomi Uudenmaan tuki-infot 2018

Nurmen perustaminen ja lannoitus

UUDET LAJIKKEET ERI KÄYTTÖTARKOITUKSIIN

Lannoitusratkaisut, ravinteiden merkitys. Ilkka Suur-Uski

Viljan hygieeninen laatu

Maissin viljelyn perusvaatimukset

Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia

Rikinpuute AK

Viljelykierron vaikutus talouteesi. Mäntsälä, Haarajoki, Jokelanseudun kerhotalo ke Juha Helenius

Kasvuohjelma Arto Markkula Antti Jaakkola

Sertifioitu siemen mallasohran tuotannossa; toimitusjohtaja Jukka Hollo Tilasiemen Oy

Kauran kasvinsuojelu

Juha Salopelto. Tonni lisää satoa - 3,7 => 9 - NOS kokeet - Havainnointikaistat

Kasvuohjelma- tutkimus Kasvukausi 2010 Juha Salopelto. Sadon laatu ja määrä Lähde: Agrimarketin ISO-VILJA sopimusaineisto näytettä

Kasvuohjelma- tutkimus Kasvukausi 2010 Juha Salopelto

Onko kasvitautien torjunnan tarve ennustettavissa? Marja Jalli PesticideLife loppuseminaari

Kasvitautien hallinnan merkitys ja mahdollisuudet

Sadonkorjuuseminaari Sanna Kivelä, Viking Malt Malt makes difference

Oranki-hanke: Koeasetelma ja Maan orgaanisen aineksen vaikutus sadontuottoon

Ruis ja vehnä luomussa

Kasvuohjelma SSO, Salo Martti Yli-Kleemola puh

Viljelyvarmuutta integroidusta kasvinsuojelusta. Marja Jalli & Sanni Junnila MTT Viljaseminaari Pajulahti Nastola

Kehitystä rehuviljan tuotantoon Greening Effect. Miika Hartikainen, Essi Saarinen, Raija Suomela

Luomukasvinviljelyn erikoiskasvit

Juha Salopelto Hankkija OY Sijoitusvinkit kasvukaudelle 2017 Koetoiminta Lajikekokeet Havaintokaistat -Vilja + nurmi Sopimusviljelyn tulokset

Kasvuohjelma- tutkimus Kasvukausi 2010 Juha Salopelto. Sadon laatu ja määrä Lähde: Agrimarketin ISO-VILJA sopimusaineisto näytettä

ÖLJYKASVIEN TUOTANTO

LUOMUUN SOVELTUVAT LAJIKKEET

Alus- ja kerääjäkasvit pellon kasvukuntoa parantamaan. VYR viljelijäseminaari Hannu Känkänen

Syysrypsikooste Luomuviljelijäkokemusten vaihto-päivä. Joensuu: Ti klo 9-15 Pasi Hartikainen, ProAgria Pohjois-Karjala

IPM-kokemuksia kesältä 2010

Satoisat lajikkeet tarvitsevat riittävästi ravinteita tuottaakseen runsaan ja hyvälaatuisen sadon!

MARTHE Viljelyvarma mallasohra

Kuminan viljely. Seminaari: Gluteenittomia vaihtoehtoja. Huittinen Hämeenkyrö

Viljan kasvinsuojelu 2013

LOIMAAN SUORAKYLVÖKOE

Mallasohran Viljelyopas pohjois-savossa

Rikkatorjuntakoe. Lohko 6, Ohra

Siemenestä satoon - Viljapäivä Mitä siementuottajalta edellytetään. ma , Joensuu Matti Teittinen, MMM agronomi Peltosiemen ry

MALLASOHRALAJIKKEITA LUOMUVILJELYYN

Lisälannoitus kasvukaudella

LUOMUTUKILIITE KEVÄT 2013 LUOMUTUOTANTOEHDOT RINNAKKAISVILJELY. Mitä rinnakkaisviljelyllä tarkoitetaan?

Kauran hometoksiinit. Monipuolinen kaura -seminaari , Raisio -konserni, Raisio

HAVAINTOKAISTAT ELIMÄKI 2014

Lannoituksen tarkentaminen Lahti Anne Kerminen

Luomumallasohrakatsaus

Kasvitautien torjunta viljoilla

Peltokasvien luomuviljely

Elixi Oil Oy Tiina Uusitalo Viljelysopimukset ja neuvonta

AMARETTO Ammattilaisen kevätvehnä

Gluteenittoman tattarin viljely

Lannoittamalla kestävää ja kannattavaa viljelyä. Anne Kerminen

Syysrypsin viljely Antti Tuulos

ONNISTU ÖLJYKASVEILLA: ÖLJYPELLAVAA VILJELYKIERTOON

Maan kasvukunnon havainnointi. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012

Gluteenittomalle tattarille on kysyntää!

Rukiiseen kannattaa panostaa. Simo Ylä-Uotila

Viljelykierto ja viherlannoitus sokerijuurikkaalla. Hyvä maan rakenne -seminaari

Kasvintuotanto kannattaa

Transkriptio:

Maltaan viljely käytännössä Hannu Mäkipää ProAgria Pohjois-Savo 13.12.2017

Analyysejä vuosittain

Miten viljelen mallasohraa Mallasohraa voidaan viljellä viljelyvyöhykkeillä I-III Kaksitahoisten mallasohralajikkeiden monitahoisia ohria pidempi kasvuaika rajoittaa niiden viljelyä pohjoisemmilla alueilla Maan rakenteen, ph:n ja viljavuuden tulee olla kunnossa Viljelytoimiin ja niiden oikea-aikaisuuteen tulee kiinnittää huomiota

Viljelykierto ja lohkon valinta Mallasohran esikasveiksi soveltuvat parhaiten kaura ja öljykasvit Ohra mallasohran esikasvina ei ole suositeltavaa Mallasohraa ei kannata sijoittaa viljelyssä viherlannoitusnurmien tai typensitojakasvien jälkeen Sopii parhaiten rakenteeltaan ja vesitaloudeltaan hyväkuntoisille kivennäismaille (savi- ja hietamaat), joiden ph on hyvä Runsasmultaisilla ja eloperäisillä mailla voi sadon valkuaispitoisuus nousta liian korkeaksi

Kylvötekniikka Kyntö ja äestys antavat hyvän alustan mallasohran kylvölle ja vähentävät tautipainetta sekä rikkaongelmia Kevennetyllä muokkauksella ja suorakylvölläkin voidaan onnistua Kylvösyvyys enintään 6 cm. Kuivissa oloissa ja savimailla kylvetään syvempään kuin hyvissä kosteusoloissa Tavoitteena on tasainen orastuminen, jotta saataisiin jyväkooltaan ja valkuaispitoisuudeltaan tasalaatuista satoa

Siemen Hyvän kylvösiemenen merkitys korostuu maltaan viljelyssä - sertifioitu siemen varmistaa tasaisen orastumisen, nopean alkukehityksen ja elinvoimaisen kasvuston Omaa siementä käytettäessä on huolehdittava siemenen kunnostuksesta, peittauksesta ja laadun analysoinnista Omia idätyskokeita tehdessä on syytä huomioida itämislepo (kylmäkäsittely) Mallasohran kylvötiheys itämisoloiltaan hyvillä kivennäisja savimailla on 500 itävää jyvää neliömetrille. Kylvötiheys itämisoloiltaan heikommilla maalajeilla (kevätpoutivat ja kuorettumisherkät maalajit) on 550 600 itävää jyvää neliömetrille

Kalkitus Mallasohra on ph:n suhteen vaativa kasvi, maan viljavuusluokka tulisi olla hyvä-korkea. Eloperäisillä mailla maan ph-tavoite on vähintään 6,0, karkeilla kivennäismailla 6,4 ja savimailla 6,7 Määrällisten ominaisuuksien lisäksi kalkitus parantaa sadon laatua sekä vaikuttaa positiivisesti maan rakenteeseen Kun maan rakenne on kunnossa, pellon vesitalous toimii ja kasvien juuret pääsevät kasvamaan laajasti

Lannoitus Mallasohran typpilannoitus on maltillinen, lannoitusmäärä on 80 90 kg N/ha Typpilannoitusta suunniteltaessa huomioitava esikasvin mahdollinen vaikutus lannoitukseen Mallasohraa viljeltäessä kannattaa välttää karjanlannan käyttöä Myös palkokasvi mallasohran esikasvina voi olla ongelmallinen On syytä varmistaa myös hivenravinteiden riittävyys

Kasvitaudit Terve kasvusto pystyy hyödyntämään lannoitteet ja tuottaa määrällisesti ja laadullisesti hyvän sadon Taudit vaikuttavat sadon määrään ja laatuun mm. pienentämällä jyväkokoa sekä alentamalla itävyyttä ja lajitteluastetta Merkittävimpiä ovat Fusarium-sienet (punahomeet), verkkolaikku, ohran tyvi- ja lehtilaikku sekä rengaslaikku Viljelykierto ja muokkaus vähentävät kasvijätteessä eläviä kasvitaudinaiheuttajia Lajikkeiden taudinkestävyys on tehokas keino kasvitautien torjunnassa

Rikkakasvit Kasvuston korjuu ja sadon jatkokäsittely helpottuvat, kun rikkakasvien asianmukaisesta torjunnasta on huolehdittu Rikkakasvien torjunnan tulee perustua kasvukaudella pellolla tehtyihin havaintoihin sekä aikaisempien vuosien havaintoihin pellon rikkakasvillisuudesta Hukkakaurarekisteri ei ole este, mutta mahdollinen hukkakaura on torjuttava

Laon torjunta Mallasohralajikkeet ovat yleensä vahvakortisia, mutta rehevän kasvuston korren säätely on tarpeen sadon laadun varmentamiseksi Sallittuja kasvunsääteitä (Cerone, Terpal, Moddus M, Moddus Evo, Medax Max) voidaan käyttää kasvuston lippulehtiasteelle saakka

Sadonkorjuu Puinnissa on huomioitava, että jyvää ei vaurioiteta. Jyvän vaurioituminen heikentää sen itämistä ja aiheuttaa siten ongelmia mallastusprosessissa Pysty- ja lakokasvustojen satoja ei kannata puida yhteen Kuivaus aloitettava pian puinnin jälkeen varovaisella kuivatuslämpötilalla, jotta itävyys ei heikkene Vanha sääntö; itävyyden kannalta turvallinen kuivausilman lämpötila '90 C miinus viljan kosteus' pätee myös mallasohran kuivauksessa Erän laatuun voidaan käytännössä vaikuttaa myös esipuhdistuksella

Varastointi Viljan kostuminen varastoinnin aikana tulee estää, eivätkä tuholaiset ja linnut saa päästä likaamaan viljaa ulosteillaan Mallasohran huolellinen kuivaus vähentää myös homemyrkkyjen muodostumisriskiä Kun mallasohra kuivataan välittömästi korjuun jälkeen alle 13 %:n kosteuteen, homemyrkkyjä ei pääse muodostumaan

Kiitos!