Kansalaistoiminta ja yhteisöllinen varautuminen vanhuuteen. Vanhusneuvostopäivä

Samankaltaiset tiedostot
Mitä iäkkäiden terveyden edistämisessä säästäminen maksaa? Ikä-verkosto Eduskunta

Järjestö 2.0- maakuntahankkeiden verkostotapaaminen

Järjestöjen rooli uudessa sote- ja maakuntamallissa. Järjestöjen rooli uusissa rakenteissa Joensuu

Järjestölähtöinen toiminta sotepalvelujen. sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä. Tammipäivät

Uusmaalaisten järjestöjen ja yhteiskunnallisten yritysten rooli tulevaisuudessa

Järjestöjen rooli uudessa sote- ja maakuntamallissa Pääsihteeri Tuija Brax, Sydänliitto

Selvityshenkilö Tuija Braxin loppuraportti; nostoja ja toimenpideesityksiä. Järjestöjen sote- ja maakuntapäivä Anne Astikainen

Anne Pyykkönen,

Kolmas sektori ja julkiset palvelut

Maakunta- ja sote-uudistus vaikuttaa erityisesti sosiaali- ja terveysjärjestöjen toimintaympäristöön

Järjestöt hyvinvointia luomassa

STEAn strategia ja sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustusten tulevaisuus. Kristiina Hannula, johtaja, STEA lokakuu 2018

Järjestöjen rooli sote-uudistuksessa , Uudenmaan järjestöt ja sote-uudistus -seminaari Erityisasiantuntija Ulla Kiuru, SOSTE

Valtionavustukset järjestöille - huhuja vai faktaa?

Maakuntastrategiatyöpaja. Helena Liimatainen Projektipäällikkö, järjestöagentti p

Järjestöyhteistyön mahdollisuudet ja haasteet Pohjois-Pohjanmaalla Projektipäällikkö, järjestöagentti Helena Liimatainen Pohjois-Pohjanmaan

Sosiaali- ja terveysjärjestöjen hyvinvointia ja terveyttä edistävä toiminta Varsinais-Suomessa

Nyt tulisi järjestöjen valmistautua Miten? Mihin? K-S sote järjestöjen alueverkoston tapaaminen

STEAn avustusten painotukset ja omaishoitajien järjestölähtöisen omaistoiminnan avustaminen

Järjestöt sote- ja maakuntauudistuksessa

JÄRJESTÖ 2.0 PIRKANMAALLA

Järjestöyhteistyö ja sen mahdollisuudet tulevassa sotessa

Järjestö 2.0 Yhes enemmän! Agentit maakunnan toimintaa kehittämässä- hanke. Henna Hovi, järjestöagentti

Paikalliset yhdistykset mukana maakunta- ja sote-uudistuksessa Pohjois-Pohjanmaalla

Järjestöt mukana muutoksessa: Maakuntahankkeiden Verkostotapaaminen

JÄRJESTÖ 2.0 PIRKANMAALLA

Kunnan ja maakunnan yhteistyö hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä

JÄRJESTÖYHTEISTYÖ TOIMIVAKSI!

MIKSI VAIKUTTAVUUTTA? Vaikuttavuusvalmentamo 29.10

Järjestöbarometri 2018

Mitä sote- ja maakuntauudistus tarkoittaa hyvinvoinnin ja terveyden näkökulmasta?

Ajankohtaista järjestöjen roolista maakunta- ja soteuudistuksessa

Järjestöt Etelä-Savo yhdessä uutta Tukea järjestöjen muutostyölle liittyy Suomi 100 ja Järjestö 2.0 ohjelmiin

KUMPPANUUDELLA SOTEEN JA KUNTIIN

Järjestö 2.0: Järjestöt mukana muutoksessa. Verkostotapaaminen Tarja Bergström, hankepäällikkö

Liitteenä SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry:n lausunto yllä mainitusta asiasta.

Kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tuottajana: haasteet ja uudet mahdollisuudet

Yhteistyön tiivistäminen uusissa maakunnissa Kumppanuuspäivä

Kunnan tehtävänä on terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen. Se koskee kaikkia yhdistyksiäkin!

L Ä M P I M Ä S T I T E R V E T U L O A J Ä R J E S T Ö K A F F E ( E ) L L E!

KOHTI POHJOIS-KARJALAN YHDYSPINTASOPIMUSTA

Kuntien ja itsehallintoalueiden vastuu ja roolit hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä

Järjestö 2.0 verkostotapaaminen Anne Astikainen Anu Hätinen

MAAKUNNALLINEN SELVITYS

PÄIJÄT-HÄME: SIVISTYSTOIMEN JA SOTE- PALVELUIDEN YHTEISTYÖ

Järjestö 2.0: Järjestöt mukana muutoksessa. Verkostotapaaminen

Järjestö 2.0: Järjestöt mukana muutoksessa

Mikä on pikkuklusteri? Kuvaus Oulun kaupungin varhaiskasvatuksen ehkäisevän toiminnan rahoitusta saavien järjestöjen pikkuklusterin toiminnasta

Järjestöt sote- ja maakuntauudistuksessa

Maakunnalliset strategiat ja palvelulupaus

Lapin sosiaali- ja terveysturvan päivät STEA Hilppa Tervonen

Lapin sote johdon seminaari

Järjestöystävällinen Pohjois- Pohjanmaa

RAY:n avustusstrategia ja rahoitusmahdollisuudet

Murrosaikana kenelläkään ei ole valmista pelikarttaa tulevaan, mutta yhteisellä ajatustyöllä pääsemme pitkällä. Tärkeintä ei ole kiirehtiä

Järjestöjen roolin ja toimintaverkostojen tukeminen maakunnissa. Kuntoutusverkoston kokous Kuntatalo Johtaja, varapääsihteeri Anne Knaapi

Mitä sote- ja maakuntauudistus tarkoittaa hyvinvoinnin ja terveyden näkökulmasta?

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020

JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN?

Järjestöjen palvelutuotanto ja yhtiöittäminen sotessa. Lakimies Lassi Kauttonen Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus (STEA)

Järjestöt 2.0 -hanke. Järjestöt maakuntauudistuksessa toiminnanjohtaja Elina Pajula

KUMPPANUUDELLA SOTEEN JA KUNTIIN

Yksi elämä -terveystalkoot

Maakuntauudistus ja kuntien uusi rooli. Asko Peltola Valmistelujohtaja

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä

TOIMINTAYMPÄRISTÖ ELÄÄ

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Työpaja

Alueelliset verkostot ja yhteistyö-teemapaja

LAPE -HENGESSÄ VUOTEEN 2025

Järjestöt mukana muutoksessa verkostotapaaminen Heikki Vaisto Elina Vedenkannas

Maailman parasta kansalaisjärjestötoimintaa. STEAn strategia

Lausuntopyyntö STM 2015

Suomi 100 -avustusohjelmat

Hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämisen kokonaisuus

Maailman parasta kansalaisjärjestötoimintaa. STEAn strategia

Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen. Loppuseminaari Diakonia-ammattikorkeakoulu Sari Jurvansuu/Sininauhaliitto

MAAKUNTAUUDISTUS Katsaus valmisteluun. Ympäristönsuojelun ajankohtaispäivä Kaisa Äijö

Ajankohtaista soteja maakuntauudistuksesta. Syyskuu 2017

Ajankohtaista ennakkoarvioinnista Terve Kunta verkostolle

Osallisuutta ja elinvoimaa edistävä sote- ja maakuntauudistus

MIKSI JA MITEN JÄRJESTÖYHTEISTYÖTÄ MAAKUNNASSA JA KUNNISSA?

Järjestö 2.0: Pohjanmaan järjestöt mukana muutoksessa

Keskisuomalainen järjestökenttä

Lausuntopyyntö STM 2015

AVUSTUSTEN JAKOPÄÄTÖS

VÄLIRAPORTTI MINISTERI SAARIKON TOIMEKSIANNOSTA TEHTÄVÄSTÄ YLEISHYÖDYLLISIÄ YHTEISÖJÄ SOTE- JÄRJESTELMÄSSÄ KOSKEVASTA SELVITYKSESTÄ

Sivistystoimi matkalla tulevaisuuden kuntaan. Kuntamarkkinat Johtaja Terhi Päivärinta, Suomen Kuntaliitto, opetus ja kulttuuri

Järjestöt ja maakuntauudistus Satakunnassa

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru

Vapaaehtoistoiminta nyt ja tulevaisuudessa

Yleisavustamisen periaatteet ja avustuksen myöntämisen kriteerit perustuvat seuraaviin tekijöihin:

Rajapinnoista yhdyspintoihin - mitä ne ovat ja miten niitä johdetaan? Antti Kuopila Erityisasiantuntija Kuntaliitto

Lapin ihmisen asialla TIETOA VAIKUTTAMISTA YHTEISTYÖTÄ

Valinnanvapauden välineet: sote-keskus, asiakasseteli ja henkilökohtainen budjetti

Miten kuuluu ihmisen ääni yhteiskunnan muutoksessa?

RAY TUKEE HYVIÄ TEKOJA. Niina Pajari Kuusankoski

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään

Keski-Suomen vaikuttavat järjestöt ja Järjestöareena

ASUNNOTTOMUUSTYÖTÄ 10 VUOTTA LAHDESSA

Lausuntopyyntö STM 2015

Transkriptio:

Kansalaistoiminta ja yhteisöllinen varautuminen vanhuuteen Vanhusneuvostopäivä 7.11.2018 1 Suomen Sydänliitto ry Tuija Brax, pääsihteeri Suomen Sydänliitto ry

Sote- ja maku-uudistuksen vaikutuksista (STM 26/2018, Brax) 2 Suomen Sydänliitto ry

Järjestöjen on osattava jatkossa arvioida oikein oman hyte-toimintansa luonne joko markkinalähtöisenä palveluna tai järjestölähtöisenä toimintona. Tämä arvio voi vaihdella maakunnittain ja sen tekeminen vaatii usein paljonkin uutta tietoa ja osaamista, mikä on otettava huomioon järjestöjen koulutus- ja kehittämistarpeita arvioitaessa. 3 Suomen Sydänliitto ry

Stean ja muiden valtionapuviranomaisten on niin ikään osattava tehdä oma arvionsa yllä kuvatusta tilanteesta ja pystyttävä kuvamaan arviointikriteereitään julkisesti. 4 Suomen Sydänliitto ry

Maakunnan on senkin tunnistettava edellä kuvattu jako, mutta mikä vielä tärkeämpää, roolinsa sote-palvelumarkkinoiden rajojen ja rajapintojen määrittäjänä. Maakuntien on ymmärrettävä, että sen moninaisista keinoista ohjata sote-markkinoita omalla alueellaan seuraa, että maakunnat voivat olla keskenään hyvin erilaisia sen suhteen, mitä maakunnassa katsotaan tuotettavan markkinoilla ja mitä järjestölähtöisesti toimintoina. 5 Suomen Sydänliitto ry

Toiminnoille on löydettävissä ainakin seuraavanlaisia piirteitä tai kategorioita, joista usein yksittäisen toiminnan osalta täyttyy monta yhtä aikaa: Toiminnan tarkoitus on vahvasti terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä, kuten esimerkiksi terveyttä- ja hyvinvointia edistävää yleispreventiivistä primaaripreventiivistä sekundaaripreventiivistä kannattelevaa vierellä kulkevaa 6 Suomen Sydänliitto ry

-Toiminta on järjestön autonomiasta lähtevää. Toiminnot eivät saa osoittautua olevan puhtaasti järjestäjän/rahoittajan tilauksesta tehtyjä, sillä silloin tulee käyttää lain sallimia keinoja järjestää tai tuottaa palveluita eikä naamioida niitä järjestölähtöisiksi. -Toiminnat ovat usein innovatiivisia ja/ tai perustuvat järjestön havaintoihin varsinaisen palvelutarjonnan katveista ja kapeikoista. 7 Suomen Sydänliitto ry

-Toiminnan rahoituslähteinä on esim. järjestöjen omaa rahaa, järjestön rahankeruu- tai arpajaislain nojalla keräämää yleishyödylliseen toimintaan tarkoitettua rahaa, kuntien tai muun julkisen tahon (jatkossa myös maakuntien) myöntämää avustusta tai Stea:n tai muun valtakunnallisen julkisen tai yleishyödyllisen tahon avustusta. Osallistujien mahdolliset maksamat korvaukset tai liike-elämän tukirahat näyttelevät korkeintaan pientä osaa toiminnan rahoituksesta eikä toiminnasta peritä markkinoilla olevien palveluiden maksuihin tasoisia maksuja. 8 Suomen Sydänliitto ry

-Toiminnassa on mukana joko merkittävässä osassa tai joka tapauksessa onnistumisen kannalta tärkeässä roolissa vapaaehtoisia tai vertaistukijoita. Toiminta perustuu ammattimaiseen ja tavoitteelliseen suunnitelmaan, koulutukseen ja vaikutusten ja laadun arviointiin ja siinä mukana olevia vapaaehtoisia koulutetaan ja heidän hyvinvoinnistaan huolehditaan ammattimaisesti ja vastuullisesti. 9 Suomen Sydänliitto ry

- Toiminnassa korostuu yhteisöllisyyden merkitys. -Vaikka yksinomaan se, ettei toiminnalla tavoitella voittoa, ei riitä kriteeriksi erottaa toiminta palvelusta, on usein ilmeistä, että järjestölähtöisen toiminnan vapaaehtoisia motivoi se, ettei toiminnalla tavoitella voittoa tai muuta yksityistä etua eivätkä vapaaehtoiset saa osallistumisestaan palkkaa. 10 Suomen Sydänliitto ry

- Toiminta on tunnistettavissa osaksi hyte-työn hoitopolkua tai verkostoa olematta kuitenkaan julkisen vallan vastuulle tai valinnan vapauden piiriin kuuluva palvelu tai näiden alihankintapalvelu. -Toimintaan on nivottu sisään aie saattaa osallistuja intensiivisemmän toiminnan piiristä järjestötoiminnan jatkamiseen harrastuksena ja/tai elämäntapamuutoksen tukena. 11 Suomen Sydänliitto ry

-Toiminnan piiriin tullaan ilman lähetettä. -Toiminta on anonyymiä. -Toiminta on etsivää. -Toimintaan sisältyy neuvontaa, jota ei vääristä markkinoita. -Toiminnassa käytetään henkilökohtaisten tai ryhmätapaamisten rinnalla tai ainoana muotona sähköisiä verkkoportaaleja, tai digitaalisia tukimenetelmiä tai puhelinpäivystystä. 12 Suomen Sydänliitto ry

-Toiminta voi joissakin kohderyhmissä sisältää siinä määrin vaativan tason tukea, että siltä tai osalta sen työntekijäistä voidaan vaatia viranomaislupa tai siinä saattaa syntyä potilasrekistereitä. 13 Suomen Sydänliitto ry

-Toiminta on sote-palveluja tai laajasti koko hyte-ja sote -polkujen tai palveluiden ja toimintojen yhteistyötä kehittävää toimintaa, jonka tulokset on määrä saattaa pysyväksi osiksi palvelujen tuotantotapoja tai kehitysvaiheen jälkeen muuttaa puhtaasti markkinoilla oleviksi palveluiksi siten, että kehityshanketta ei voida pitää kilpailuneutraliteettia rikkovaksi. Tällaista toimintaa voidaan avustaa Stean hankeavustuksilla. 14 Suomen Sydänliitto ry

-Mitä pienemmästä tai vaativammasta kohderyhmästä on kyse, sitä todennäköisempää on, että rajanveto järjestölähtöisen toiminnan ja palvelutuotannon välillä vaatii samanlaista erityisharkintaa kuin mitä on esitetty STM:n tuoreessa selvityksessä Järjestöavustusten kohdentuminen julkiseen rajapintaan koskien päällekkäisyyksiä subjektiivisten oikeuksien kanssa. Tällöin voi joissakin hyvin harvinaisissa tilanteissa, kuten esim. kidutettujen tukitoimissa olla kysymys siitä, että jos toimintaa ei avusteta järjestötoimintana, sitä ei tehdä lainkaan. Tässä kysymyksessä lähestytään saman kaltaisia tilanteita kuin on erikseen käsitelty kohdassa SGEI. Lisäksi tämän kaltaista pohdintaa saattaa syntyä, kun joudutaan pohtimaan sosiaalihuoltolain ja eräiden muiden lakien tulkintakysymyksiä. (Joista jäljempänä lisää.) 15 Suomen Sydänliitto ry

-Edellä mainitut tunnuspiirteet eivät ole tyhjentäviä eikä niitä voi lukea myöskään poissulkevasti. Sote-uudistus tuo mukanaan niin merkittävän toimintaympäristön muutoksen, että näitä yksittäisiä kriteerietä merkityksellisempää on se, että jatkossa päätökset siitä, mitä missäkin maakunnassa pidetään palveluina ja mitä toimintoina tehdään läpinäkyvästi ja mahdollisimman hyvin koko maakuntakautta koskeviksi, että tässä muutoksessa niin palvelut kuin toiminnatkin tietävät asemansa sekä keinonsa esittää muutoksia toimintaympäristöönsä hallittavissa olevassa aikataulussa ja prosessissa. 16 Suomen Sydänliitto ry

17 Suomen Sydänliitto ry Kiitos