Päätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta ympäristölupahakemuksesta. Päätös anomuksesta aloittaa toiminta muutoksenhausta huolimatta.

YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 1(18) Nro A 1105 Dnro KAS 2007 Y 203 111 Annettu julkipanon jälkeen 01.11.2007 ASIA Päätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta ympäristölupahakemuksesta. Päätös anomuksesta aloittaa toiminta muutoksenhausta huolimatta. LUVAN HAKIJA Vapo Oy Yrjönkatu 42 40100 JYVÄSKYLÄ TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Lupaa haetaan erilliskerätyn biojätteen ja jätevedenpuhdistamolietteen kompostointiin Anjalankoskella Kymenlaakson Jäte Oy:n omistamalla jätekeskuksen alueella, osoitteessa Ekokaari 50, 46860 Anjalankoski. Lupaa haetaan jätemäärälle 6500 t/a. Lupaa haetaan määräaikaisena ajalle 1.1.2008 31.12.2009 siten, että jätteen vastaanotto päättyy kyseisenä ajankohtana ja siitä 6 kk eteenpäin kaikki kompostointi ja jälkikypsytys on suoritettu ja kaikki materiaali alueelta poistettu. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulain 28 :n 2 momentin kohta 4. YMPÄRISTÖKESKUKSEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojeluasetuksen 6 :n 1 momentin kohta 12d. ASIAN VIREILLETULO Ympäristölupahakemus on saapunut Kaakkois Suomen ympäristökeskukseen 3.7.2007. Hakemuksen täydennys on saapunut 27.9.2007. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Kaakkois Suomen ympäristökeskus on 23.9.2005 antanut Kauppahuone Polynova Oy:lle määräaikaisen ympäristöluvan biojätteen kompostointiin (A 1130/KAS 2005 Y 122 111). Yhtiö möi toiminnan Vapo Oy:lle 22.12.2005. Ympäristölupapäätös on voimassa 31.12.2007 saakka, jolloin biojätteen vastaanotto alueelle tulee lopettaa. Sitä ennen vastaanotetut jätteet saa kompostoida ja jälkikypsyttää ympäristöluvan lupamääräyksiä noudattaen. Kaakkois Suomen ympäristökeskus on antanut Kymenlaakson Jäte Oy:lle mm. seuraavat jätekeskusta koskevat ympäristöluvat: Kaatopaikka: 10.4.2001 (A 1026/0400Y0326 121) Määräajan pidennys: 2.11.2004 (A 1155/0400Y0326 121) Öljyisten maiden ja hyötyjätteiden käsittely: 18.7.2003 (A 1109/KAS 2002 Y 421 121) Jätevesilietteiden avoaumakompostointi: 21.12.2004 (A 1181/KAS 2004 Y 431 121) Mm. nestemäisten jätteiden käsittely: 28.12.2004 (A 1183/KAS 2004 Y 174 121). Kauppamiehenkatu 4, 45100 Kouvola PL 1023, 45101 Kouvola Vaihde 020 490 105 Asiakaspalvelu 020 690 165 www.ymparisto.fi/kas Kauppamiehenkatu 4 PB 1023, FI 45101 Kouvola, Finland Tfn (växel): +358 20 490 105 Kundservice 020 690 165 www.miljo.fi/kas Laserkatu 6 53850 Lappeenranta Vaihde 020 490 105 Asiakaspalvelu 020 690 165 www.ymparisto.fi/kas Laserkatu 6 FI 53850 Villmanstrand, Finland Tfn (växel): +358 20 490 105 Kundservice 020 690 165 www.miljo.fi/kas

KAAKKOIS SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS Ympäristölupapäätös 01.11.2007 2 Alue on merkitty seutukaavassa ja Kouvolan seudun kuntayhtymän yleiskaavallisessa suunnitelmassa yhdyskuntateknisen huollon alueeksi (ET). Anjalankosken kaupungin asemakaavassa (11.6.2001) alue on merkitty yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alueeksi (ET). Kompostointiliiketoiminnan ostoon sisältyivät vuokrasopimus ja biojätteen käsittelysopimus Kymenlaakson Jäte Oy:n kanssa. Käsittelysopimus on voimassa 31.12.2007 asti ja vuokrasopimus enintään kuusi kuukautta biojätteen käsittelysopimuksen päättymisen jälkeen. Käsittelysopimusta on mahdollisuus jatkaa tarvittaessa vuosi kerrallaan. Vuokrasopimukseen on tehty sellainen muutos, että Vapo Oy vuokrasi 2000 m 2 lisätilaa jälkikypsytykselle samalta asfaltoidulta alueelta, jossa jo aiemmin oli vuokrattuna 6000 m 2 :n alue. Uusi alue tuli Vapon käyttöön 1.7.2006 alkaen. LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Alueen yleiskuvaus Hakemuksen mukainen toiminta sijoittuu Kymenlaakson Jäte Oy:n alueelle perustetulle kompostointikentälle. Jätekeskuksen alueella sijaitsevat Kymenlaakson Jäte Oy:n yhdyskuntajätteen kaatopaikka, optinen erottelulaitos, kierrätyspolttoainetta valmistava murskauslaitos, öljyisten maiden ja puhdistamolietteen kompostointikentät, hyödynnettävien jätteiden vastaanotto, lajittelu ja varastokentät, vaaka sekä vastaanotto ja toimistotilat. Jätekeskuksen yhteydessä ovat myös Kouvolan Seudun kuntayhtymän hoitama pienjäteasema ja Ekokem Palvelu Oy:n pilaantuneiden maiden käsittelyalue. Jätekeskuksen alue sijaitsee Kymenlaakson alueella Anjalankosken Mämmälän kylässä, Myllykosken taajaman kaakkoispuolella, noin 1 kilometri valtatie 15:sta itään. Jätekeskuksen kokonaispinta ala on noin 98 ha. Alueen pohjoispuolella sijaitsee Anjalankosken kaupungin omistama 31.12.2001 suljettu Keltakankaan kaatopaikka. Ympäristön tila ja laatu Jätekeskuksen ympäristö on nykyisin pääosin metsätalouskäytössä. Alueen länsipuolella olevan valtatie 15:n ja jätekeskuksen välinen alue on mäntykangasta, joka on voimassa olevassa asemakaavassa merkitty teollisuus ja varastorakennusten korttelialueeksi (T), jonne voidaan sijoittaa jätteitä käsitteleviä ja hyödyntäviä laitoksia. Muilta osin jätekeskusta ympäröi maa ja metsätalousvaltainen alue (M). Jätekeskuksen ympärille on jätetty noin 50 metrin levyinen suojapuustovyöhyke. Lähin asuinrakennus sijaitsee noin 1 kilometrin etäisyydellä jätekeskuksesta kaakkoon. Alueelta ei ole näköyhteyttä asutukseen. Alueen pintaveden tila Jätekeskuksen kalliopinnan vaihtelevuudesta johtuen alueen pintavedet laskevat useaan eri suuntaan. Ympäristöstä tulevat valumavedet on ohjattu putkilla alueen lävitse ja purettu edelleen ojiin. Pintavesien tilaa seurataan koko jätekeskuksen aluetta ja vanhaa kaatopaikkaa koskevan vesien tarkkailuohjelman mukaisesti. Maaperän ja pohjaveden tila Jätekeskus sijaitsee moreeni ja kallioalueella, missä pohjaveden muodostuminen on hyvin vähäistä. Vaihtelevan kalliotopografian vuoksi alueella ei ole yhtenäistä pohjavesivarastoa, vaan pohjavesi varastoituu eri korkeuksille kallion muodostamiin painanteisiin. Alue ei sijaitse tärkeäksi luokitellulla pohjavesialueella. Eri pohjavesivarastojen välillä on hydraulinen yhteys ajoittain, kun pohjavettä muodostuu runsaasti ja se virtaa kalliopainanteen kynnyksen yli toiseen painanteeseen. Pohjavesi virtaa kallion topografian mukaan, pääasiassa samoin kuin pintavedet. Jätekeskuksesta noin 1,5 km länteen on Keltakankaan pohjavesialue n:o 05754 02. Alueella on Keltakankaan vedenottamo ja Keltakankaan pohjavesipumppaamo. Vedenottamo toimii varavedenottamona, jolla on Itä Suomen vesioikeuden myöntämä lupa 1 000 m³/d vedenottoon. Pohjavedenpumppaamon tarkoituksena on pitää rautatien alikulun pohjaveden taso välillä + 28,40 + 29,50 metriä.

KAAKKOIS SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS Ympäristölupapäätös 01.11.2007 3 Tehtyjen kairausten ja maatutkausten perusteella alueella ei ole hyvin vettä johtavia maalajeja, eikä suuria kallioperän heikkousvyöhykkeitä hyvin vettä johtavine maakerroksineen. Alueen maaperä on huonosti vettä johtavaa hienoa hiekkaa ja paikoin silttiä. Pohjaveden virtausyhteys jätekeskuksen alueelta Keltakankaan pohjavesialueelle on siten hyvin heikko. Tutkimusten mukaan alueen toiminnat eivät aiheuta pohjavesiriskiä Keltakankaan alueella. Pohjaveden tilaa tarkkaillaan jätekeskuksen vesien tarkkailuohjelman mukaisesti. Melu, liikenne ja muu kuormitus alueella Kymenlaakson Jäte Oy:n jätekeskuksen alueelle on vilkas liikenne arkipäivisin. Myös jätekeskuksen työkoneet aiheuttavat liikenteen kanssa paikallista melua. YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI Kymenlaakson Jäte Oy:n jätekeskuksen toiminnasta on tehty ympäristövaikutusten arviointimenettely, joka käynnistyi 17.4.1998 toiminnanharjoittajan jätettyä ympäristövaikutusten arviointiohjelman vireille Kaakkois Suomen ympäristökeskukseen. Arviointiselostus hankkeen ympäristövaikutuksista saapui yhteysviranomaiselle 3.7.1998. Yhteysviranomainen on antanut YVA selostuksesta lausuntonsa 28.9.1998. Kymenlaakson Jäte Oy:llä on parhaillaan käynnissä uusi YVA menettely, joka valmistuu maaliskuussa 2008. Myös tähän on otettu mukaan arviointi biojätteen kompostoinnin ympäristövaikutuksista. Vapon hakemuksen mukainen toiminta ei yksinään vaadi YVA menettelyä. LAITOKSEN TOIMINTA Yleiskuvaus toiminnasta Toiminta käsittää kaupan ja kotitalouksien biohajoavan jätteen käsittelyn haitattomaan muotoon kompostoimalla. Jätteen enimmäismäärä on 6 500 t/a. Jätteen vastaanotto, samoin kuin kompostointitoiminta tapahtuu asfaltoidulla kentällä. Vastaanottorakennus on kooltaan 10,0 m x 8,0 m x 4,7 m, sen rakennusala on 80 m² ja laiterakennuksen pinta ala 60 m². Kompostointi tapahtuu mikrohuokoskalvolla varustetuilla peitteillä eristetyissä aumoissa, joita on kuusi kappaletta. Kompostoitavan materiaalin hapentarve turvataan automaattisesti ohjatulla puhallinjärjestelmällä. Kalvon rakenne estää hajumolekyylien pääsyn ilmaan. Tuotteet, tuotanto ja kapasiteetti Kentällä käytettävät ja varastoitavat materiaalit maksimivuositasolla on esitetty seuraavassa: Erilliskerätty biojäte 6 500 t Jätevesiliete 2 000 t Tukiaine, puuhake ja kantomurska 3 250 m³ Turve 1 000 m³. Jälkikypsytyksen jälkeen kompostista seulotaan puuhake pois uudelleen tukiaineena käytettäväksi. Toiminnanharjoittajan mukaan seulottua kompostia syntyy kokemusperäisesti 35 % vastaanotetun biojätteen määrästä massana lukien. Käsiteltävät materiaalit Jätteen vastaanotto ja käsittely sekä sijoittaminen aumaan tapahtuu arkipäivisin siten, että keskimäärin yksi kompostiauma käynnistetään viikoittain. Toiminnanharjoittaja on poikkeustapauksissa valmistautunut vastaanottamaan materiaalia myös viikonvaihteessa, jos tilanne sitä esim. varastointi tai säilytysongelmien vuoksi näin vaatii. Materiaali sijoitetaan päivittäin rakenteilla olevaan aumaan, joka peitetään aina lisäyksen jälkeen. Kompostoitavaa materiaalia ei säilytetä vastaanottokatoksessa yön yli. Jos poikkeustapaukses

KAAKKOIS SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS Ympäristölupapäätös 01.11.2007 4 sa, esim. laiterikon seurauksena vastaanottokeskukseen jää yön yli jätettä, se peitetään hakkeella ja turpeella hajuhaitan eliminoimiseksi. Prosessi Biojäte puretaan punnituksen jälkeen kuljetusautosta kompostointikentälle rakennettuun vastaanottokatokseen ja tarkastetaan visuaalisesti. Kuorman purkamisen jälkeen jätteeseen lisätään tukiainetta siten, että kompostoitavan materiaalin ja tukiaineen seossuhde on suunnilleen 1:1 tilavuusosina. Tukiaineena käytetään kantomurskaa tai puuhaketta sekä joskus turvetta, mikäli biojäte on kovin vetistä. Tukiaine ja biojäte sekoitetaan ja murskataan pyöräkuormaajaan asennetulla sekoituskauhalla homogeenisen seoksen aikaansaamiseksi. Sekoituksen jälkeen materiaali siirretään aumaan, joka peitetään em. erikoispeitteellä. Materiaalin läpi puhalletaan ilmaa koko auman rakentamisvaiheen ajan. Kompostointivaihe kankaan alle peitettynä kestää noin viisi viikkoa laskien siitä, kun kompostiauma on loppuun asti täytetty. Jos hyvä kompostoituminen sitä edellyttää, auma käännetään pyöräkuormaajan kauhalla noin kolmen viikon kuluttua kompostoimisen aloittamisesta. Kompostin käyttö, seuranta ja raportointi Membraanikankaan alla tapahtuneen kompostoinnin jälkeen kompostimateriaali siirretään jälkikypsytykseen. Jälkikypsytysvaihe kestää 3 4 kuukautta, minkä jälkeen komposti on seulottavissa ja luovutettavissa maisemointitarkoituksiin jätekeskuksen alueella. Jälkikypsytyksen aikana komposti käännetään pyöräkuormaajalla noin kuukauden välein. Kompostin laatua seurataan hakemuksen liitteenä olevan seurantasuunnitelman mukaisesti ja laatuvaatimuksia ohjaa Vapo Oy:n ja Kymenlaakson Jäte Oy:n välinen sopimus. Kompostin on oltava riittävän kypsää ja hygieenistä, ja sen hajun on oltava mieto ja multamainen. Vapo Oy noudattaa toiminnassa omavalvontaohjelmaa, joka sisältää myös hakemuksen liitteenä olevan kompostin laadunseurantasuunnitelman. Toiminnasta raportoidaan ympäristöviranomaisille ja työn tilaajalle ympäristöluvan edellyttämällä tavalla tai erikseen sovittavan aikataulun mukaisesti kirjallisesti. Kentällä toimivat työntekijät on koulutettu tehtäväänsä omavalvontaohjelman mukaisesti. Omavalvonta ottaa huomioon ympäristöluvassa toiminnalle asetetut määräykset. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja energiatehokkuus Ympäristökeskukseen 24.9.2007 saapuneessa täydennyksessä hakija esittää näkemyksenään parhaasta käyttökelpoisesta tekniikasta seuraavaa: Hakemuksen mukainen kompostointitapa edustaa parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Itse kompostointi tapahtuu aumoissa mikrohuokoskalvon alla. Kalvon reunat on tiivistetty. Kalvo päästää lävitseen kosteutta, mutta ei hajuja. Hajumolekyylit liukenevat kalvon sisäpinnalle tiivistyvään veteen ja palautuvat takaisin kompostimassaan. Tästä syystä kompostoinnin intensiivisin vaihe on hajuton, toisin kuin avokompostoinnissa aumoissa. Ympäristöön hajua tuottavia kompostoinnin vaiheita ovat massan käsittely kompostipanoksia valmistettaessa ja jälkikypsytyksen aikana sekä kompostiaumoista asfaltille tihkuva vesi. Näiden vaiheiden hajuhaitat minimoidaan ympäristölupahakemuksen kohdassa 18 kuvatulla tavalla. Alueen jätevedet kerätään tasausaltaaseen ja siitä edelleen jätevedenpuhdistamolle puhdistettavaksi, mikä myös edustaa parasta käyttökelpoista tekniikkaa.

KAAKKOIS SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS Ympäristölupapäätös 01.11.2007 5 Mikrohuokoskalvon alla tapahtuvaa kompostointia voi verrata tunnelikompostointiin BAT periaatteen toteutumisen kannalta. Investointikustannukset edellisessä ovat pienemmät kuin tunnelikompostointilaitoksessa, mutta työkustannukset suuremmat. Kun kyseessä on suhteellisen pieni käsiteltäväksi tuleva jätemäärä ja kun varmuus jätteen saatavuudesta tulevaisuudessa ei ulotu kovin kauas, on kannattavaa valita pienemmät investointikustannukset vaativa tekniikka. Laitoksen sähkön kulutus vuonna 2006 oli 45 400 kwh eli 9,7 kwh jätetonnia kohden. Sähkö kului pääasiassa ilmastuspuhaltimien moottorien pyörittämiseen, kontin lämmittämiseen talviaikana ja valaistukseen. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Jätevedet ja päästöt vesiin ja viemäriin Vettä ei tuotantoprosessissa käytetä. Kompostoinnissa syntyy hakijan mukaan hyvin vähän jätevettä ja jätevesikuormitus on pieni. Jätevesi, sekä alueen valumavedet ja sulamisvedet johdetaan viemäriverkon kautta jätekeskuksen alueen tasausaltaaseen ja siitä edelleen Anjalankosken kaupungin jätevedenpuhdistamolle puhdistettavaksi. Päästöt ilmaan Hajulähteitä ovat biojätteen vastaanotto, kompostiaumoista asfaltille tihkuva vesi sekä jälkikypsytysaumat siirtojen ja kääntöjen yhteydessä. Itse kompostointi membraanikankaan alla ei aiheuta hajua ympäristöön. Suurin hajukuormitus syntyy jälkikypsytysaumojen kääntämisestä. Hajujen lisäksi muita ympäristöä haittaavia päästöjä ilmaan ei synny. Melu ja tärinä Hakijan mukaan toiminta ei aiheuta ympäristöön meluhaittaa. Jätteet ja niiden käsittely Laitoksen toiminnasta syntyy vuodessa noin 6 m 3 sekajätettä, joka toimitetaan aina jäteastian täytyttyä Kymenlaakson jätteen loppusijoitusalueelle. Kaikki kompostin seulonnassa erottuva tukiaines ja roskat kierrätetään takaisin kompostoinnin tukiaineeksi. Päästöt maaperään Toiminta tapahtuu asfaltoidulla ja viemäröidyllä alueella, joten päästöjä maaperään ja pohjaveteen ei hakijan mukaan ole. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Haittaa yleiseen viihtyvyyteen jätekeskuksen ulkopuolella saattaa tulla hajupäästöjen takia. Jotta hajuista ei aiheutuisi haittaa jätekeskuksen ympäristöön ja naapurustolle, toimitaan hajulähteiden kanssa seuraavasti: Jätekatokseen purettava biojäte sekoitetaan tukiaineeseen sitä mukaa kun jätettä tuodaan. Pyöräkuormaajan kuljettaja tekee sekoituksen muutaman kerran päivän aikana nykyisen käytännön mukaisesti. Jätettä ei jätetä katokseen yön yli. Kompostipanoksista aktiivivaiheessa valuva jätevesi ja jälkikypsytysaumoista mahdollisesti valuva muu kuin sadevesi imeytetään hajua havaittaessa turpeeseen. Käytetty turve sekoitetaan jätteeseen ja kompostoidaan biojätteen kanssa. Kompostin kypsyminen riittävän pitkälle varmistetaan jälkikypsytysaumojen noin kuukauden välein tapahtuvalla käännöllä. Käännöt ajoitetaan niin, että alueelta ei käy tuuli lähimpiin häiriintyviin kohteisiin.

KAAKKOIS SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS Ympäristölupapäätös 01.11.2007 6 Hakijan mukaan toiminnalla ei ole vaikutusta ihmisen terveyteen laitosalueen ulkopuolella, eikä laitoksesta aiheudu muita vaikutuksia ympäristöön. LAITOKSEN TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Laitoksen toimintaa seurataan hakijan laatiman omavalvontaohjelman puitteissa. Biojätteen kompostoinnin omavalvontaohjelma sisältää seuraavat elementit: Panoskohtainen seurantalomake, johon merkitään seuraavat tiedot: Panoksen juokseva nelinumeroinen koodi. Koodin ensimmäinen numero tarkoittaa vuotta (6 = vuosi 2006) ja loput kolme numeroa juoksevaa järjestysnumeroa vuoden alusta alkaen. Uusi numerointi alkaa tammikuun 1. päivän jälkeen aloitettavasta panoksesta. panoksen aloituspäivä ja aumapaikan numero panoksen valmistumispäivä (intensiivivaiheen alkaminen) panoksen käännöt membraanikalvon alla panoksen jälkikypsytykseen siirtämisen päivämäärä panoksen käännöt jälkikypsytyksen aikana panoksen jätemäärä autovaa an punnitustiedoista tukiaineiden määrä kuutiometreissä pyöräkoneen kuljettajan kirjanpidosta panoksen seossuhde pyöräkoneen kuljettajan kirjanpidosta havainnot ja muut muistiinpanot lomakkeen liitteeksi tulostetaan yhteenveto kompostointijakson lämpötilojen kehityksestä Toimituslomake, joka sisältää tiedot kompostointikentältä pois kuljetetusta materiaalista: valmiin kompostin osalta kirjataan päivämäärä, toimitettu määrä tonneina, panosten koodit, onko komposti seulottu, toimituspaikka ja todennäköisin käyttötarkoitus käyttökelvottoman materiaalin (seulomisjätteen osa) osalta kirjataan päivämäärä, toimitettu määrä tonneina, laji, toimituspaikka ja todennäköisin käyttötarkoitus Haju ja häiriölomake, joka sisältää häiriön havaitsemisajankohdan, häiriön luonnehdinnan, syiden erittelyn ja toimenpiteet häiriön poistamiseksi. Lomaketta käytetään myös hajuseurannan kirjaukseen. Edellä mainitut lomakkeet muodostavat käyttöpäiväkirjan, jota säilytetään toimistotilassa kompostointialueella ja joka on haluttaessa esitettävä ympäristöviranomaiselle. Lomakkeiden täyttämisestä ja ajan tasalla pitämisestä vastaa kenttäoperaattori (aumauksesta ja materiaalin siirroista kenttäalueella vastaava henkilö). Kuukausiyhteenvetolomakkeet, joihin merkitään vaakatulosteisiin tai muihin tositteisiin perustuva tieto kompostointiin tulleesta jätteestä (materiaalin määrä ja laji, materiaalin toimittaja ja kuljettaja), sekä vaakatulosteisiin tai muihin tositteisiin perustuva tieto käytetyistä seosaineista (seosainefraktioiden laji, määrä ja toimittaja). Kompostituotteen laadunseuranta Kompostituotteen laatua seurataan ottamalla neljästä eri panoksesta näyte siinä vaiheessa, kun tuote on valmista luovutettavaksi Kymenlaakson Jätteelle. Tämä tarkoittaa näytteenottoa 3 4 kk:n jälkikypsytyksen jälkeen. Näytteet otetaan tasaisesti eri vuodenaikoina eli kolmen kuukauden välein.

KAAKKOIS SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS Ympäristölupapäätös 01.11.2007 7 Näyte otetaan panoksesta viidestä eri kohtaa, 0,5 1,5 metrin syvyydestä, lapiolla 2 ämpäriin. Mikrobiologisia määrityksiä varten otetaan pieneen minigrip pussiin hygieenisesti kokoomanäyte vähintään kolmesta kohtaa. Näyteämpärit jätetään noin 1 cm:n verran vajaiksi (tärkeää tilavuuspainon määritystä varten). Näytetiedoiksi merkitään seuraavat: näytekoodi panoksen ikä (= jk x kk) seulottu vai seulomaton seulakoko laitos näytteenottopäivämäärä. Näyte toimitetaan Enas Oy:n laboratorioon Jyväskylään tiiviissä astioissa mahdollisimman pikaisesti näytteenoton jälkeen. Näytteet tulee ottaa ja valmistaa viivyttelemättä niin, että niiden edustavuus on mahdollisimman hyvä. Näytteenotossa tulee noudattaa huolellisuutta. Näytteenottimien tulee olla puhtaita näytteenottoa aloitettaessa ja lopuksi ne tulee puhdistaa huolellisesti. Varsinkin bakteerinäytteitä otettaessa ottimet ja astiat tulee desinfioida huolellisesti ennen näytteenottoa ja eri näytteiden oton välillä. Näytteistä tehdään seuraavat analyysit: ph johtokyky kosteus tilavuuspaino tuhka 10 mm:n alitteesta Rottegrad Salmonella Escherichia coli Tulokset kootaan Vapon BIO Kompostointi tietokantaan. Analyysitulosten raportoinnista viranomaisille vastaa Vapo Biotechissa Mika Näpänkangas. Hajuseuranta Kenttäoperaattori on velvollinen huolehtimaan siitä, että kompostointikentän hajupäästöt jäävät minimiin. Koska varsinainen membraanikalvon alla tapahtuva kompostointiprosessi ei tuota hajua, on erityinen huomio kiinnitettävä jätteen vastaanottoon, tukiaineen lisäämismenettelyyn ja vastaanottobunkkerin siisteyteen. Lähtökohta on, että vastaanottotilaan ei jää materiaalia yön ajaksi. Jos erityisestä syystä näin tapahtuu, on jäte sekoitettava tukiaineeseen huolellisesti ja sekoituksen jälkeen vielä peitettävä tukiaineella. Kenttäalue on pidettävä siistinä. Jos jyrsijöitä ja lintuja alkaa esiintyä kentällä poikkeuksellisen paljon, tästä on välittömästi ilmoitettava kompostoinnin vastuuhenkilölle toimenpiteisiin ryhtymistä varten. Kenttäoperaattori suorittaa kenttäkäynnin keskimäärin kerran viikossa. Tämän yhteydessä kontrolloidaan kompostointikentän hajupäästöt ja hygieeninen tilanne. Vapo Biotech osallistuu jätekeskuksen yhteiseen hajutarkkailuun ja ohjaa kompostointitoimintaa sen tulosten perusteella.

KAAKKOIS SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS Ympäristölupapäätös 01.11.2007 8 RAPORTOINTI Vuosiraportti toimitetaan ympäristöviranomaisille ja Kymenlaakson Jäte Oy:lle helmikuun loppuun mennessä. Se sisältää seuraavat tiedot: yleiskuvaus kompostoinnista, kompostointiin liittyvät sopimukset ja käytännön järjestelyt, tärkeimmät tapahtumat ja mahdolliset kehittelyt, selostus kompostoinnin yleisestä onnistumisesta koneurakoitsijan nimi vastaan otetun jätteen määrät kunnittain jätteen analyysitulokset, mikäli analyysejä on tehty jätteen kuljetusyhtiöiden nimet tukiaineiden laji, määrä ja toimittajat laitoksen sähkönkulutus alueelta pois toimitetun kompostituotteen tiedot toimituslomakkeen mukaisesti kompostin laadunseurantatiedot kenttätase vuoden lopussa tiedot kompostointiin kelpaamattomista jäte eristä tiedot laitoksen toiminnassa syntyneistä jätteistä ympäristöön tai terveyteen vaikuttavat häiriöt ja poikkeustilanteet lomakkeessa esitettyjen tietojen mukaisesti hajuseurannan tulokset POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Toiminta jakaantuu kolmeen selvästi toisiinsa liittyvään osa alueeseen: 1. Häiriötilanteiden ennaltaehkäisy 2. Toimenpiteet häiriötilanteiden estämiseksi 3. Toimenpiteet häiriötilanteiden aikana Häiriötilanteiden ennaltaehkäisy Kaikkien toimintojen riskit pyritään kartoittamaan etukäteen ja näiden riskien vaikutus operatiiviseen toimintaan huomioidaan ennaltaehkäisevästi työohjeistuksessa. Laitoksen komponentit on valittu siten, että ne ovat toimintaperiaatteeltaan mahdollisimman yksinkertaisia ja luotettavia. Komponentteihin on saatavilla varaosia lyhyellä toimitusajalla. Sähkölaitteet on varustettu ylijännitesuojilla ja ne on suojattu kaksinkertaisin sulakkein. Kompostointiprosessia voidaan seurata etähallinnan avulla, jolloin mm. hälyttävän korkeisiin lämpötiloihin voidaan reagoida nopeasti. Kompostoinnin tukiaineet sijoitetaan mahdollisimman kauas kompostointiaumoista. Vaikka tukiaine syttyisikin palamaan, varsinaiset kompostointiaumat ovat turvassa. Palavia nesteitä ei alueella säilytetä. Jälkikypsytysaumat ovat kauempana erillään varsinaisista kompostointiaumoista. Mahdollinen tulipalo jälkikypsytysaumassa ei vaikuta varsinaiseen kompostointiin. Kontin sisällä teknisessä tilassa ei säilytetä herkästi syttyviä tuotteita, ja talvikaudella tarvittavaa lisälämmitintä ei peitetä eikä sen välittömässä läheisyydessä pidetä mitään tavaroita.

KAAKKOIS SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS Ympäristölupapäätös 01.11.2007 9 Henkilökuntaa koulutetaan jatkuvasti ja sen toimintatapaa tarkkaillaan. Koulutuksen tarkoituksena on opettaa oikea toimintatapa, jolloin esim. membraanikankaat säilyvät ehjinä kaikissa olosuhteissa. Toimenpiteet häiriötilanteiden estämiseksi Työohjeistus on laadittu siten, että kriittiset kohteet, ts. luotettavan toiminnan kannalta oleelliset seikat tarkistetaan vähintään viikoittain. Tarkistettaviin kohteisiin kuuluvat membraanikankaat, sähkölaitteet, puhaltimet ja kelalaite. Kompostoitumisen etenemistä ja prosessin tilaa seurataan päivittäin etähallinnan avulla. Näin voidaan varmistaa, että prosessi on häiriöttömänä toiminnassa, ja voidaan seurata ja säätää kompostipanosten lämpötilaa ja happipitoisuutta. Päivittäinen prosessin seuraaminen takaa sen, että mahdollisiin ongelmatilanteisiin voidaan puuttua välittömästi. Mikäli laitteiden toiminnassa havaitaan puutteita tai laitteiden uskotaan olevan rikki tai rikkoutuvan pian, ne korjataan välittömästi. Toiminnan kannalta järjestelmässä on kaksi oleellista komponenttia: membraanikankaat ja puhaltimet. Membraanikankaat Membraanikankaisiin saattaa tulla ajan saatossa pieniä repeämiä tai reikiä. Nämä voidaan paikata korjaussarjalla, joka on kontin teknisessä tilassa jatkuvasti saatavilla. Kun pienet repeämät korjataan ajoissa, kangas ei pääse rikkoutumaan kokonaan. Membraanikankaiden jäätymistä maahan tulee välttää. Jäätymistä Estetään asettamalla haketta kankaan liepeiden alle, jolloin kankaan sisäpintaan kondensoituva vesi ei pääse jäädyttämään lievettä kiinni asfalttiin. Mikäli jätemäärä kasvaa huomattavasti tai jätteen koostumus muuttuu (= pienempi ominaispaino), tämä on helposti nähtävissä punnitustodistuksista sekä henkilökunnan omista merkinnöistä. Mikäli näin käy, voidaan tarvittaessa jatkaa aumojen pituutta. Käytössä olevat kankaat ovat varustettu siten, että niihin voidaan liittää lisää kangasta. Lisäkapasiteetti kangasta lisäämällä voidaan toteuttaa nopeassa aikataulussa. Membraanikankaat kestävät normaalikäyttöä vähintään 4 vuotta. Tämän jälkeen ne vaihdetaan uusiin. Puhaltimet Puhaltimet ovat sähkömekaanisia laitteita, joihin saattaa tulla niiden kasvavan käyttöiän myötä toimintahäiriöitä. Puhaltimista on säännöllisesti tarkistettava, että niiden käyntiääni on normaali, ilmaritilä puhdas ja ilmaläppä koko ajan avattuna. Ilmastusputkien ja kontin liitoskohta tulee pitää tiiviinä, jotta aumasta ei pääse korroosioita aiheuttavaa ilmaa kontin sisään ja sitä myöten puhaltimiin ja niiden sähkölaitteisiin. Jos puhaltimeen tulee kuitenkin vika, voidaan varaosaa odottaessa ottaa käyttöön seuraavat toimenpiteet: Jaetaan yhdestä puhaltimesta saatava ilmamäärä kahdelle aumalle. Tällöin tosin ilmaa saadaan kummallekin aumalle vain yhden ilmastusputken kautta, mutta tällä voidaan taata kompostoitumisen jatkuminen ja auman aerobisena pysyminen.

KAAKKOIS SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS Ympäristölupapäätös 01.11.2007 10 mikäli korjaus kestää pidempään, vuokrataan puhallin, joka voidaan yhdistää käytettäviin ilmastusputkiin mikäli puhallinta ei pystytä korjaamaan, vaihdetaan se kokonaan uuteen Toimenpiteet häiriötilanteiden aikana Pitkäaikainen häiriötilanne syntyy, mikäli laitoksella on ollut esim. tulipalo ja merkittävä osa tai kaikki membraanikankaat ovat tuhoutuneet. Häiriötilanteen aikana on oleellista, että kompostointia voidaan jatkaa jossakin muodossa eikä erilliskerättyä biojätettä tarvitse ajaa kaatopaikalle. Pitkäaikaisessa häiriötilanteessa on varauduttu siihen, että toimitettava biojäte ajetaan Vapon kompostointilaitokselle Joutsenoon kompostoitavaksi. Vapo osti rakentamansa kompostointilaitoksen Etelä Karjalan jätehuollolta 5.4.2006. Goretex laitoksen kevytrakenteisuuden johdosta koko laitos voidaan saattaa täysin toimintakuntoiseksi nopeasti. Saksalainen laitosvalmistaja pystyy toimittamaan täysin toimintavalmiin laitoksen ja pystyttämään sen toimintakuntoon kahdeksassa viikossa. Lyhyempiaikaiset häiriötilanteet (esim. membraanikangas yhden auman kohdalla hajonnut) eivät aiheuta suurta ongelmaa. Nykyisen laitteiston kapasiteetti on riittävä tällä jätekoostumuksella käsittelemään suurempaakin jätemäärää lyhytaikaisesti. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset Hakemusta on tarkennettu sähköpostilla 28.8.2007. Hakemusta on täydennetty 27.9.2007. Hakemuksesta tiedottaminen Hakemuksesta on kuulutettu Kaakkois Suomen ympäristökeskuksen ja Anjalankosken kaupungin ilmoitustauluilla 9.7. 24.8.2007 sekä ilmoitettu Keskilaakso nimisessä lehdessä 10.7.2007. Lisäksi ympäristölupahakemuksen vireille tulosta on kirjallisesti ilmoitettu lähikiinteistöjen haltijoille. Tarkastukset ja neuvottelut Laitokselle on tehty tarkastuskäynti 3.10.2007. Ympäristöluvasta on neuvoteltu 9.10.2007. Neuvottelusta on tehty muistio. Lausunnot Kouvolan seudun kansanterveystyön kuntayhtymän ympäristölautakunta on käsitellyt hakemusta kokouksessaan 28.8.2007 ja antaa siitä lausuntonaan seuraavan: Keltakankaan Ekopark alue sopii hyvin biojätteen kompostointipaikaksi, koska aluetta on kehitetty erilaisten jätteiden käsittelytoimintoihin. Samankaltaisten toimintojen keskittäminen samalle alueelle aiheuttaa kuitenkin haasteita sekä toiminnanharjoittajille että lupaviranomaiselle, sillä toiminnasta syntyviä päästöjä sekä ympäristö ja viihtyisyyshaittoja pitäisi pystyä hallitsemaan kokonaisuutena. Usean toiminnan vähäisistä haitoista kasvaa helposti varsinkin asukkaiden viihtyisyyttä alentavia tekijöitä. Lupahakemuksessa esitetyllä tavalla toteutetussa biojätteen kompostoinnissa on ympäristön ja terveydensuojelun kannalta keskeistä hajupäästöjen hallinta, johon tulee koko ajan kiinnittää erityistä huomiota. Onkin hyvä, että toiminnanharjoittaja on toteuttanut oma

KAAKKOIS SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS Ympäristölupapäätös 01.11.2007 11 valvontaa ja kehittänyt hajuntorjuntaa nykyisen lupajakson aikana sekä tehnyt yhteistyötä Kymenlaakson Jäte Oy:n kanssa hajujen seurannassa. Lupahakemuksessa on puhdistamolietteen kompostointi ohitettu lyhyillä maininnoilla. Kohdassa 1 haetaan lupaa käyttää täyttymätön osa kapasiteetista yhdyskuntajätevesilietteen kompostointiin. Lisäksi kohdissa 8 ja 11 on todettu jätevesilietteen maksimimääräksi 2000 tonnia vuodessa. Hakemuksen muissa kohdissa ei puhdistamolietteen käsittelystä kerrota mitään, ainoastaan biojätteestä yhteisnimikkeellä. Puhdistamolietteen haju on kuitenkin aiheuttanut Keltakankaan alueella välillä kiivastakin keskustelua ja valituksia, joten olisi hyvä esittää suunnitelma lietteen vastaanotosta ja käsittelystä (mistä ja miten usein lietettä tuodaan ja miten paljon kerrallaan sekä puhdistamolietteen vaikutus hajupäästöihin). Tällä hetkellähän Kymenlaakson Jäte Oy:llä ei ole lupaa lietteen vastaanottoon ja lietteenkäsittelypaikka ja tapa on Pohjois Kymenlaaksossa ratkaisematta. Jätehuollon kokonaisvaltaista kehittämistä ajatellen olisi hyvä jos toiminnanharjoittaja pystyisi arvioimaan biojätteen kompostoinnin mahdollisuuksia alueella vuoden 2009 jälkeenkin. Anjalankosken kaupunginhallitus on käsitellyt asiaa kokouksessaan 17.9.2007. Lausunnossaan kaupunginhallitus yhtyy ympäristölautakunnan lausuntoon. Sen lisäksi kaupunginhallitus esittää, että ympäristöluvassa tulee erityisesti huomioida se, ettei toiminnasta aiheudu hajuhaittoja ympäristöön. Tästä johtuen Anjalankosken kaupunki ei hyväksy jätevesilietteen sijoittamista entisin ehdoin Ekoparkin alueelle, vaan korostaa sitä, että yhteistyössä seudun kuntien/vesilaitoksen ja ympäristökeskuksen kanssa etsitään kokonaisuuden kannalta kestävä ratkaisu. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksesta on jätetty kaksi muistutusta. Toisessa kahden asukkaan allekirjoittamassa 10.9.2007 päivätyssä muistutuksessa (muistutus A) muistutuksen tekijöiden mielestä ympäristölupaa ei tulisi myöntää pääasiassa siksi, että heidän mielestään lupahakemuksen mukainen toiminta aiheuttaa merkittävää hajuhaittaa, joka heikentää asuinviihtyvyyttä ja aiheuttaa terveysongelmia. Toinen samoin kahden asukkaan muistutus (muistutus B) saapui ympäristökeskukseen 19.9.2007. Koska muistuttajat eivät olleet nähneet lupahakemusta, he jättivät muistutuksenaan Kymenlaakson Jäte Oy:n ympäristölupahakemuksesta 19.10.2006 jättämänsä muistutuksen. Hakemus koski yhdyskuntajäteveden puhdistamolietteiden kompostointia sekä jälkikypsytystä. Muistutuksessaan he totesivat seuraavaa: 1. Nykyisenkin luvan ympäristön tilan ja laadun kuvaus on puutteellinen. Hajuhaittojen kannalta ympäristöksi on laskettava ainakin 2km säteellä jätekeskuksesta oleva alue. Vajaan 2km säteellä on kuvauksessa mainitun lisäksi terveyskeskus, vanhustentalot, koulu, laaja omakotiasutus, luontaistuotteiden myyntikeskus sekä v. 2007 rakennettava ABC liikennekeskus. Nämä tulee jatkolupaa harkittaessa ottaa huomioon. 2. Nykyisessä luvassa on edellytetty, että jatkuvia hajuhaittoja ei esiinny. Hakija ei ole niitä kuitenkaan käyttämällään tekniikalla pystynyt poistamaan, vaan ne ovat kohtuuttomina kohdistuneet kohdassa 1 kuvattuun ympäristöön. 3. Ympäristökeskukselle on tänä keväänä toimitettu yli 400 henkilön allekirjoittama kirjelmä hakijan aiheuttamista haitoista. Olemme kirjelmän allekirjoittajia, ja vaadimme k.o. kirjelmän liittämistä lupahakemusasiakirjoihin.

KAAKKOIS SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS Ympäristölupapäätös 01.11.2007 12 4. Hakija ei ole hakemuksessaan esittänyt mitään uusia, tehokkaita keinoja hajuhaittojen poistamiseksi, Itsetarkkailu ja hajuraati eivät ole tällaisia. Mikäli siis toiminta saa jatkua, tulevat kiistatta todetut kohtuuttomat haitat jatkumaan. 5. Hakija ei ole rakentanut sekoitushallia, vaikka sitä nykyisessä luvassa edellytetään, muitten keinojen osoittauduttua tehottomiksi. Edellä esitettyyn viitaten esitämme ympäristölupaa hylättäväksi. Mikäli Ympäristökeskus kuitenkin luvan myöntää, edellytämme että hakija rakentaa jo aiemmin vaaditun sekoitushallin. Lisäksi esitämme, että mahdolliseen jatkolupaan lisätään ehto, että sitä ei enää voi jatkaa ilman BAT tekniikkaan siirtymistä, kuten kaupungin lupalautakuntakin on vaatinut nykyisen luvan ehtona. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakija on toimittanut Kaakkois Suomen ympäristökeskukseen 27.9.2007 vastineen lausunnoista ja muistutuksesta, jotka koskevat Vapo Oy:n Kymenlaakson Jäte Oy:n alueelle hakemaa biojätteen ympäristölupaa: Kouvolan seudun ktt:n kuntayhtymän ja Anjalankosken kaupungin lausunnot Ympäristölupaan haetaan mahdollisuutta kompostoida myös 2000 tonnia vuodessa puhdistamolietettä. Tämä siitä syystä, että jos syntyy tilanne, jolloin toimitettava biojätteen määrä on vähentynyt ja jotain alueen puhdistamolietevirtaa ei voida väliaikaisesti toimittaa suunnitellusti kompostoitavaksi, olisi lietteen käsittelylle olemassa varapaikka. Mikäli tällaiseen tilanteeseen tullaan, Vapo Oy esittää ennen ensimmäisen liete erän toimittamista tarkan suunnitelman lietteen vastaanottamisesta ja käsittelystä. Biojätteen kompostointi Keltakankaan alueella on mahdollista nykyisellä tekniikalla tai tunnelikompostointina Vapon toimesta vuoden 2009 jälkeenkin, mikäli tarvittava ympäristölupa saadaan ja mikäli Vapolta palvelua tilataan. Kompostointitekniikka riippuu siitä, kuinka pitkäaikainen sopimus jätteen käsittelystä voidaan tehdä ja kuinka suuri jätevirta sopimuskaudeksi taataan. Vapo ei toiminnanharjoittajana pysty arvioimaan biojätteen kompostoinnin toteutumisen todennäköisyyttä alueella vuoden 2009 jälkeen, koska jätteen käsittelystä ei ole vielä sovittu paikallistasolla. Muistutus A Tietyt kompostoinnin vaiheet aiheuttavat ympäristöön hajuhaittaa, kuten hajuraadin tuloksista on selvinnyt ja kuten Vapo Oy on ympäristölupahakemuksessaan maininnut. Hajuhaittoja minimoidaan hakemuksessa kuvatulla tavalla ja toimenpiteet hajuhaittojen minimoimiseksi on opastettu myös käyttöhenkilökunnalle. Kuten hakemuksessa olemme esittäneet, terveydellistä haittaa biojätteen kompostoinnista ei ympäristöön aiheudu. Tämä toteamus perustuu siihen, että ilman mukana kulkeutuvien hiukkasten pitoisuudet laimenevat olemattomiin laitosalueen ulkopuolella. Yhtään raportoitua tietoa terveyshaitoista muualla biojätteiden kompostointilaitosten ympäristössä ei ole olemassa. Terveyshaittoja ei ole myöskään esiintynyt henkilökunnalla, joka työskentelee laitosalueella biojätteen ja siitä valmistetun kompostin kanssa. Kompostointialueelta ulos luovutettu seulottu komposti on aina ollut hajutonta eli stabiilia ja riittävän kypsää. YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Kaakkois Suomen ympäristökeskus on tarkastanut Vapo Oy:n ympäristölupahakemuksen ja päättänyt myöntää hakijalle erilliskerätyn biojätteen kompostointia koskevan ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan. Luvan edellytyksenä on, että toiminta tapahtuu ympäristölupahakemuksen ja seuraavien ympäristökeskuksen antamien lupamääräyksien mukaisesti.

KAAKKOIS SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS Ympäristölupapäätös 01.11.2007 13 Lupamääräykset 1. Kompostointia varten voidaan alueelle vastaanottaa ainoastaan erilliskerättyä biojätettä enintään 6 500 t/a. 2. Kompostointi ja jälkikypsytys tulee suorittaa tiiviillä asfaltilla peitetyllä kentällä hakemuksen mukaisesti. Toiminnanharjoittajan tulee haju ja muiden ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi ja lopputuotteen laadun varmistamiseksi huolehtia siitä, että kompostoitumisprosessi tapahtuu kompostoitumisen onnistumisen kannalta optimaalisissa olosuhteissa. Kompostoituvan massan hapensaanti on turvattava kääntämällä aumoja aktiivivaiheen aikana riittävän usein ja happipitoisuus on pyrittävä pitämään vähintään 5 %:ssa. Kompostin lämpötilan tulisi olla yli 55 C vähintään kolmen vuorokauden ajan ennen ensimmäistä kääntöä. Tuotavan jätteen ja seosaineiden kuivaainepitoisuutta, hiili/typpi suhdetta sekä kompostoituvan kompostimassan lämpötilaa, kosteutta, happipitoisuutta ja ph:ta on seurattava säännöllisesti. Tulokset on kirjattava ja esitettävä pyydettäessä Kaakkois Suomen ympäristökeskukselle. 3. Kompostointilaitokselle tuleva jäteaines tulee vastaanottaa rakennettuun vastaanottobunkkeriin, josta se on tukiainesekoituksen jälkeen siirrettävä membraanikankaalla peitettyyn aumaan. Jätettä ei saa normaalitilanteessa varastoida alueella, vaan se on aumattava samana päivänä. Jos biojätettä ei aumata saapumispäivänä, tulee siitä perusteluineen ilmoittaa välittömästi Kaakkois Suomen ympäristökeskukselle, Anjalankosken kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ja Kymenlaakson Jäte Oy:lle. Ilmoitus voidaan tehdä myös sähköpostilla. 4. Jälkikypsytysaumat tulee peittää turpeella välittömästi aumauksen ja aumojen käännön jälkeen. Aumojen käännöt tulee ajoittaa niin, että alueelta ei käy tuuli lähimpiin häiriintyviin kohteisiin. 5. Laitoksella syntyvää lopputuotetta saa käyttää vain kaatopaikkojen peitemaana niiden maisemointiin. 6. Kompostointilaitoksen aluekenttä tulee pitää siistinä. Jätteiden vastaanotto ja käsittely tulee toteuttaa siten, että toiminnasta aiheutuu mahdollisimman vähän haju tai meluhaittaa ja ympäristön roskaantumista tai haittaeläinten esiintymistä. Kaikki membraanikankaan alta tulevat valumavedet on imeytettävä turpeeseen ja sekoitettava kompostiin menevään jätteeseen. 7. Laitokselle tuotavasta jätteestä on erotettava kompostointiin kelpaamaton aines ja toimitettava se joko hyötykäyttöön tai kaatopaikalle. Toiminnassa mahdollisesti syntyvä jäte on toimitettava asianmukaiseen käsittelyyn. 8. Toiminnanharjoittajan on sovittava toiminnasta mahdollisesti syntyvien jätevesien käsittelystä Kymenlaakson Jäte Oy:n kanssa, jolla on sopimus Anjalankosken kaupungin kanssa jätevesien johtamisesta kaupungin jätevedenpuhdistamolle. 9. Käsittelytoiminnoista aiheutuva melu ei saa ylittää päiväaikaan (klo 7.00 22.00) ekvivalenttimelutasoa 55 db(a) eikä yöaikaan (klo 22.00 7.00) tasoa 50 db(a) lähimmissä häiriintyvissä kohteissa. 10. Toiminnanharjoittajan tulee varautua suunnitelmallisesti mahdollisiin poikkeus ja häiriötilanteisiin. Tätä varten toiminnanharjoittajalla tulee olla ajan tasalla pidettävä suunnitelma, joka tarkistetaan määräajoin. Toiminnanharjoittajan on myös huolehdittava henkilökunnan asianmukaisesta koulutuksesta ja sen ajan tasalla pitämisestä. 11. Poikkeustilanteissa, jolloin erilliskerättyä biojätettä ei voida kompostoida luvan mukaisissa aumoissa, on se toimitettava laitokseen, jolla on asianmukaiset luvat jätteen käsittelemiseen. Tiedot laitoksesta ja sinne toimitettavasta jätemäärästä on toimitettava Kaakkois Suomen ympäristökeskukselle.

KAAKKOIS SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS Ympäristölupapäätös 01.11.2007 14 12. Toiminnanharjoittajan tulee pitää ympäristön ja terveydensuojelun kannalta merkityksellisistä tapahtumista ja toimenpiteistä käyttöpäiväkirjaa. Käyttöpäiväkirjasta tulee ilmetä mm. seuraavat seikat: vastaanotetun jätteen laji, laatu, määrä, alkuperä, vastaanottopäivä, jätteen tuottaja ja jätteen tuoja, käytetyn seosmateriaalin määrä ja laatu, lupamääräyksessä 2 mainitut parametrit kompostoitujen materiaalien laadunseurantatiedot, laitokselta hyötykäyttöön toimitettujen kompostoitujen materiaalien määrät, toimituspaikat ja tuotteiden suunniteltu käyttö kohteessa, laitokselle kelpaamattomien jäte erien määrä, laatu, tuottaja, päivämäärä, tuoja ja toimituspaikka, laitoksen toiminnassa syntyneiden jätteiden laji, laatu, määrä ja toimituspaikka, laitoksella tapahtuneiden häiriötilanteiden tai poikkeuksellisten tilanteiden syy, kestoaika ja aiheutuneet päästöt sekä niiden vaikutus terveydensuojelun ja ympäristönsuojelun kannalta. Käyttöpäiväkirjan tietojen on oltava ympäristönsuojeluviranomaisten käytettävissä tarvittaessa ja niistä tehty yhteenvetoraportti on toimitettava Kaakkois Suomen ympäristökeskukselle ja Anjalankosken kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä. Raportointi tulee suorittaa ensisijaisesti ympäristönsuojelun tietojärjestelmän edellyttämällä TYVI palvelulla. 13. Toiminnanharjoittajan on huolehdittava, että Kaakkois Suomen ympäristökeskuksella sekä Anjalankosken kaupungin ympäristöviranomaisella on ajan tasalla olevat yhteystiedot laitoksen ympäristönsuojelusta vastaavista henkilöistä. 14. Mikäli laitoksen toiminnassa, sen laajuudessa tai toimintatavoissa tapahtuu olennaisia muutoksia, on niistä hyvissä ajoin ennen niiden toteuttamista ilmoitettava Kaakkois Suomen ympäristökeskukselle ja Anjalankosken kaupungin ympäristöviranomaiselle. 15. Toiminta alueella havaituista merkityksellisistä terveys ja ympäristöhaitoista on ilmoitettava viivytyksittä Kaakkois Suomen ympäristökeskukselle ja Anjalankosken kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 16. Biojätteen vastaanotto kompostointialueelle kompostoitavaksi tulee nykyisessä muodossaan lopettaa viimeistään 31.12.2009. Ennen em. aikarajaa kompostoitavaksi tuotu jäte voidaan kompostoida ja jälkikypsyttää alueella. RATKAISUN PERUSTELUT Kaakkois Suomen ympäristökeskus katsoo, että hakemuksen mukaisesta toiminnasta, ottaen huomioon päätöksen tiukentuneet lupamääräykset, ei pitäisi aiheutua haittaa ympäristölle tai terveydelle eikä myöskään kohtuutonta haittaa naapureille. Ympäristöluvan lähtökohtana on, että Vapo Oy on jätteenkäsittelijä ja varsinainen jätteen haltijavastuu säilyy Kymenlaakson Jäte Oy:llä, joka on myös yritysten keskinäisen sopimuksen mukaan velvollinen vastaanottamaan syntyvän kompostiaineksen. Vapo Oy:ltä ei ole siten edellytetty ympäristönsuojelulain 42 :n mukaista vakuutta. Yritys on lisäksi asettanut riittävän vakuuden jätteen haltijalle Kymenlaakson Jäte Oy:lle. Lupamääräysten perustelut Ympäristönsuojelulain 45 :n mukaan lupa voidaan rajoittaa vain tietynlaisten jätteiden hyödyntämiseen ja käsittelyyn. Hakemuksen mukainen laitos on lähinnä tarkoitettu kotitalouksien erilliskerättyä biojätettä varten. Hakemuksessa on esitetty myös puhdistamolietteen kompostointia, mikäli biojätteen määrä ei täytä laitoksen kapasiteettia. Kompostoidun biojätteen määrä on ollut vajaat 5 000 t/a. Jätteeseen on jouduttu kuitenkin sekoit

KAAKKOIS SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS Ympäristölupapäätös 01.11.2007 15 tamaan niin paljon tukiaineita, että laitos toimii kapasiteettinsa äärirajoilla. Puhdistamolietteen kompostointi alueella on ollut merkittävä hajulähde ja hajuvalitusten aihe. Edellä mainituista syistä johtuen laitokselle ei ole myönnetty lupaa puhdistamolietteen vastaanottoon ja kompostointiin. (Lupamääräys 1) Kompostoitumisen onnistuminen vaikuttaa oleellisesti tuotteen hajupäästöihin. Vaikka kompostointituotetta käytettäisiin pelkästään kaatopaikan maisemointiin, on sen hajuttomuudesta pidettävä huoli. (Lupamääräys 2) Kaakkois Suomen ympäristökeskukselle tehtävä perusteltu ilmoitus aumauksen siirtymisestä seuraavaan päivään, tulee lähettää sähköpostilla mahdollisimman nopeasti sekä ympäristökeskuksen kirjaamoon että laitoksen vastuuvalvojalle. Ilmoituksen tekeminen Kymenlaakson Jäte Oy:lle perustuu yhtiöiden keskinäiseen sopimukseen biojätteen käsittelystä. (Lupamääräys 3) Hakemuksen mukaan kompostoinnin aktiivivaihe membraanikankaan alla kestää noin viisi viikkoa. Yhtä aumaa kerätään viikon ajan, jonka jälkeen se kompostoituu membraanikankaan alla kolme viikkoa ennen kääntöä ja siirtoa toiseen kohtaan niin ikään membraanikankaan alle. Periaatteessa auman olisi tarkoitus kompostoitua edelleen kolme viikkoa, mutta aikaa ei ole kuin kaksi viikkoa. Joten komposti ei ole vielä kypsää, kun se jo täytyy siirtää jälkikypsytykseen. Näyttäisikin siltä, että kun jälkikypsytysaumaa käännetään noin kuukauden välein, syntyy hajuhaittoja. Lisäksi talvi on tuonut omia ongelmia: biojäte on ainakin osittain jäässä jo tullessaan alueelle ja jäätyy vielä lisää vastaanottokatoksessa. Aumaan siirron jälkeen saattaa biojätteen sulamiseen ja kompostoinnin alkamiseen kulua jopa viikko, joten ensimmäinen kolmen viikon kompostointiaika jää lyhyeksi. Lupamääräys on annettu, jotta liian raakana jälkikypsytykseen joutuvan kompostin hajuhaitat voitaisiin minimoida. (Lupamääräys 4) Kotitalouksista kompostoitavaksi kerättyä biojätettä ei luokitella luokkaan 3 kuuluvaksi eläinperäiseksi jätteeksi, jos siitä saatavaa kompostia ei käytetä lannoitevalmisteena. Jos syntyvää lopputuotetta käytetään muuhun kuin kaatopaikan maisemointiin, tulee noudattaa lannoitevalmistelakia (539/2006) ja sen nojalla annettuja asetuksia lannoitevalmisteista (12/2007) ja lannoitevalmisteita koskevan toiminnan harjoittamisesta ja sen valvonnasta (13/2007). Edellä mainittujen säädösten mukaan kompostointilaitos vaatii tällöin Elintarvikeviraston (Evira) hyväksynnän. Samalla myös kotitalouksista kompostointia varten kerättävä biojäte muuttuu sivutuoteasetuksen luokkaan 3 kuuluvaksi sivutuotteeksi. (Lupamääräys 5) Jätehuolto on mahdollisuuksien mukaan hoidettava niin, että jätteitä syntyy mahdollisimman vähän, että ne voidaan kierrättää tai hyödyntää, ja etteivät ne aiheuta haittaa ympäristölle. Jätteitä koskevat määräykset on annettu jätelain yleisten tavoitteiden saavuttamiseksi ja ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi. Membraanikankaan alta valuvat suotovedet ovat olleet yksi hajuhaittojen lähde. (Lupamääräykset 6, 7, 8 ja 9) Toiminnanharjoittajan tulee suunnitelmallisesti estää vaaratilanteet ja varautua mm. siihen, että vahinko ja onnettomuustilanteiden varalle tulee olla riittävästi mm. suunnitelmallisesti sijoitettua alkusammutuskalustoa. Toiminta tulee suunnitella siten, että ehkäistään jo ennakolta terveys ja ympäristövahinkojen syntyminen. Jätelain 4 :n ja 6 :n mukaan jätteestä ja jätehuollosta ei saa aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Toiminnanharjoittajalla on ympäristönsuojelulain mukaisesti oltava käytettävissä riittävä asiantuntemus. (Lupamääräykset 10 11) Valvonta ja raportointimääräykset on annettu, koska toiminnanharjoittajan on oltava selvillä päästöistään ja toimintansa ympäristö ja terveysvaikutuksista. Riittävän tehokkaalla seurannalla ja valvonnalla voidaan turvata laitoksen mahdollisimman häiriötön toiminta sekä pystytään havaitsemaan häiriötilanteet riittävän ajoissa haitallisten ympäristöpäästöjen minimoimiseksi. (Lupamääräykset 12 14)

KAAKKOIS SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS Ympäristölupapäätös 01.11.2007 16 Jos jätteistä aiheutuu välitöntä ja ilmeistä terveydellistä tai ympäristöllistä vaaraa tai haittaa, on siitä jätelain 55 :n mukaisesti ilmoitettava viivytyksettä kunnan terveys ja ympäristönsuojeluviranomaisille. (Lupamääräys 15) Laitoksen toiminta on alkanut koetoimintaluvalla 30.8.2005 ja jatkunut määräaikaisella luvalla. Nyt toiminnalle on haettu lupaa 31.12.2009 asti. Hakijan mukaan hakemuksen mukainen kompostointitapa edustaa parasta käyttökelpoista tekniikkaa, ja membraanikankaan alla tapahtuvaa kompostointia voi verrata tunnelikompostointiin BAT periaatteen toteutumisen kannalta. Erona tunnelikompostointiin on kuitenkin, että jätteen sekoitus tukiaineeseen ja membraanikankaan alla olevan kompostin kääntö tapahtuvat taivasalla. Tällöin syntyvät hajut pääsevät kontrolloimatta ympäristöön, toisin kuin tunnelikompostoinnissa, jossa kaikki hajukaasut ohjataan käsittelyyn. Sama koskee suotovesiä. Näin ollen membraanikankaan avulla tehtävää kompostointia ei kokonaisuudessaan voi pitää BAT periaatteen mukaisena. Lisäongelmia aiheuttaa se, että laitos toimii kapasiteettinsa äärirajoilla, ja intensiivikypsytysvaihe varsinkin talvisaikaan tahtoo kompostin jäätymisestä johtuen jäädä liian lyhyeksi, jolloin jälkikypsytykseen joutuu liian raakaa kompostia. Hakija ei kuitenkaan sopimusjaksojen lyhyydestä ja käsiteltävien jätemäärien suhteellisesta vähäisyydestä johtuen ole halukas investoimaan uusiin parempiin laitteisiin. Kaakkois Suomen ympäristökeskus katsoo toimintaa voitavan jatkaa tiukentuneiden lupaehtojen puitteissa, mutta edellytyksiä jatkolupien myöntämiselle nykyiselle menetelmälle ei ympäristökeskuksen näkemyksen mukaan ole. (Lupamääräys 16) Vastaus yksilöityihin vaatimuksiin ja lausuntoihin Lausunnon ja muistutuksen antajien esittämät näkökohdat on otettu huomioon lupamääräyksistä ja niiden perusteluista ilmenevällä tavalla. PÄÄTÖKSEN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Tämä lupa on voimassa 30.6.2010 asti. Mikäli laitoksen toiminnassa tapahtuu olennaisia muutoksia, tulee laitoksen hakea uutta ympäristölupaa. (YSL 55 ) Maininta lupaa ankaramman asetuksen noudattamisesta Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. (YSL 56 ) PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta Kaakkois Suomen ympäristökeskus määrää, että toiminta voidaan aloittaa tätä lupapäätöstä noudattaen muutoksenhausta huolimatta 5 000 euron vakuutta vastaan. Valitus korvauksesta ei estä toiminnan aloittamista. (YSL 101 ) Perustelu Vapo Oy on jo aloittanut kompostoinnin hakemuksessa esitetyllä tavalla Kaakkois Suomen ympäristökeskuksen myöntämän luvan mukaisesti. Ympäristökeskus katsoo, että tiukentuneista lupamääräyksistä johtuen toiminnasta ei aiheudu sellaisia ympäristöhaittoja, ettei toimintaa voitaisi jatkaa muutoksenhausta huolimatta noudattamalla tämän päätöksen lupamääräyksiä.