1 (2) 22.9.2011 Valtiovarainministeriö JULKISEN HALLINNON JA VALTIONHALLINNON KOKONAISARKKITEHTUURI - LUONNOSTEN LAUSUNTO VM/2438/00.01.02.03/201 Valtiovarainministeriö on varannut Espoon kaupungille mahdollisuuden antaa lausuntonsa kahdesta kokonaisarkkitehtuuriluonnoksesta - julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurista sekä valtionhallinnon kokonaisarkkitehtuurista. Espoon kaupunki pitää tärkeänä ja välttämättömänä sitä, että koko julkinen hallinto on mukana kokonaisarkkitehtuurityössä. Organisaatiomme on jo aiemmin ollut mukana tekemässä sekä hyödyntänyt valtiovarainministeriössä tehtyä hyvää arkkitehtuurityötä. Espoon kaupungin arkkitehtuurin hallintamalli on tehty yhdessä KuntaIT:n kanssa ja sen edelleen kehittämisessä ja hyödyntämisessä voimme käyttää hyväksi julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuriluonnosta. Lausuntokierroksella oleva luonnos on laaja ja siihen perehtyminen vaatii aikaa ja tarkkuutta. Joitakin asioita on esitetty useampaan kertaan ja myös osittain ristiriitaisia kohtia löytyy. Selkeyttä parantaisi jos esitystä voisi lyhentää, dokumentteja yhdistää ja päällekkäisyyksiä poistaa. Luonnos sisältää varsin kattavasti kokonaisarkkitehtuurin osa-alueet. Kuitenkin, esim. rahoitukseen ja hyötyihin liittyvät esitykset puuttuvat kokonaan ja organisointi- sekä resursointisuunnitelmat ovat puutteellisia. Rahoitusmallin ja hyötyarvioinnin lisääminen esitykseen on välttämätöntä siksi, että julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurin päätavoitteena tulee olla tuottavuuden ja vaikuttavuuden oleellinen parantaminen. Lisäksi aikataulut ovat luonnoksessa päivittämättä. Epäselväksi jää myös, miten hallintamalli liittyy julkisen hallinnon toimintamalliin ja päätöksentekoon. Espoon kaupungin kehittämisen painopisteet - ja siten myös tarve selkeälle, ohjaavalle arkkitehtuurille - ovat seuraavilla alueilla: asiakaspalvelut (erityisesti sähköinen asiointi), MDM ja tietoarkkitehtuuri, sosiaali- ja terveystoimi sekä tietoliikenne. Korostamme erityisesti tietoarkkitehtuurin tärkeyttä ja kiireellisyyttä. Myös kunnille relevanttien toiminnallisten kohdealueiden kokonaisarkkitehtuurityön käynnistäminen on ensiarvoisen tärkeää. Hallintamalli on pääosin toimiva mutta siihen liittyy muutamia kysymysmerkkejä. Esitetyllä kohdealuejaolla varsinkin valtiosektorin osalla näyttäisi olevan päällekkäisiä rakenteita ja toisaalta kuntasektorin puolella seututaso puuttuu kokonaan. Espoon kaupungin nykyinen hallintamalli on sovitettavissa luonnoksessa esitettyyn. ESPOON KAUPUNKI PL 11, 02070 ESPOON KAUPUNKI WWW.ESPOO.FI ESBO STAD PB 11, 02070 ESBO STAD WWW.ESBO.FI
2 (2) Kuntien osallistuminen valmisteluun vahvalla panoksella on välttämätöntä, jotta arkkitehtuureilla pystytään ohjaamaan palvelutoimintaa. Suurilla kaupungeilla on parhaat mahdollisuudet osallistua arkkitehtuurityöhön. Espoon kaupunki haluaa ja on valmis osoittamaan resursseja KA-työhön. Espoon kaupunki keskittyy lausunnossaan ainoastaan julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuriin - jätämme valtionhallinnon kokonaisarkkitehtuurin muutaman yleisen kommentin varaan. Yksityiskohtaiset kommentit ja korjausehdotukset on esitetty oheisessa liitteessä. Jukka Mäkelä kaupunginjohtaja
24.8.2011 LIITE: Espoon kaupungin kommentit ja korjausehdotukset julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuriluonnokseen Yleisiä huomioita Espoon kaupunki on aiemmin antanut lausunnon valtiovarainministeriön luonnoksesta hallituksen esitykseksi julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta ja yhteentoimivuudesta. Tässä lausunnossa otettiin kantaa myös julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurisuunnitelmiin. Osana yleisiä huomioita Espoon kaupunki haluaa tuoda uudelleen esille 5.8.2010 antamansa lausunnon kokonaisarkkitehtuuria ja erityisesti hallintamallia koskevat kohdat: - Valtiovarainministeriön kokonaisarkkitehtuurin pitäisi ohjata riittävällä tarkkuudella myös ministeriöiden kehittämistyötä. Valtiovarainministeriön tulisi koota strategisten kehittämiskohteiden kokonaisuus ja priorisoida tietohallinnon kehittämistä sekä huolehtia riittävistä resursseista. - Kunnilla tulisi olla mahdollisuus riittävästi vaikuttaa kehittämiskohteiden priorisointiin, jotta ne palvelevat kuntien palvelujen kehittämistä ja tuottavuutta. - Arkkitehtuurien tulisi olla joustavia, kehittyviä ja niiden tulisi tukea innovatiivisia ratkaisuja. - Julkisen hallinnon tietohallinnon neuvottelukunta on kokoonpanoltaan laaja ja se ohjaa kuntia antamalla yhtenäisyyttä tukevia suosituksia. Lakiehdotuksen 6 :n mukaan JUHTA antaa myös kokonaisarkkitehtuurin. Sekä suositukset että arkkitehtuuri voidaan säätää velvoittaviksi. JUHTAn kokoonpanosta ja päätöksenteosta säädetään kuitenkin erikseen myöhemmin asetuksella. Asetusta säädettäessä tulee ottaa huomioon kuntien erilaiset mahdollisuudet toteuttaa säännöksistä aiheutuvia velvoitteita. JUHTA:n valmistelulle pitää turvata riittävät resurssit, osaaminen ja rahoitus. Kuntien pitää voida osallistua valmisteluun vahvalla panoksella. - Suurilla kaupungeilla on parhaat mahdollisuudet tietohallinnon kehittämiseen, joten niillä tulisi olla kokoaan vastaava määrä edustajia sekä neuvottelukunnassa että valmistelussa. - Viranomaisen on suunniteltava ja kuvattava kokonaisarkkitehtuurinsa määräajassa, mutta valtion ohjeistuksen osalta määräaika puuttuu. Velvoitteen tulisi alkaa vasta siitä, kun valtion ohjeistus on annettu. - Valtiovarainministeriön tulisi kokonaisarkkitehtuurin kuvaamisen lisäksi määrittää ne järjestelmät, prosessit ja rajapinnat, joiden tulee olla teknisesti yhteentoimivia muiden julkisen hallinnon viranomaisten tietojärjestelmien kanssa. - Valtiovarainministeriön tulee tukea kuntia arkkitehtuurien laatimisessa. Valtiovarainministeriö voisi edistää kuvauksien ja arkkitehtuurien noudattamista tarjoamalla asiantuntijatukea kuntien ratkaisujen arkkitehtuurien mukaisuuden arviointiin.
Arkkitehtuuriperiaatteet - luku 1: periaatteita voi soveltaa kaikissa julkisen hallinnon organisaatioissa mutta periaatteen 1 mukaan ne ovat pakollisia vain valtionhallinnon organisaatioissa? - periaate 1, kohtaan vaikutus voisi lisätä että yhteistyökumppaneiden osalta periaatteiden noudattamista ohjataan tarjouspyynnöillä sekä hankinta- ja yhteistyösopimuksilla aina tapauskohtaisesti erikseen - periaate 2: mitä tarkoitetaan läpinäkyvyydellä tässä yhteydessä? Hankkeiden julkisuus on eri asia ja myös se, että hankkeita ja ratkaisuja hallitaan koko julkisessa hallinnossa mahdollisimman tehokkaasti. Jälkimmäinen edellyttää nykyistä paljon parempaa projekti- ja ratkaisuhallintaa mikä on eri asia kuin läpinäkyvyys. Myöskään pelkkä dokumenttien olemassa olo ja saatavuus eivät riitä - vaaditaan yhteistä hallintaa. Tätä voisi edistää KA-hallintamallin ja siihen liitetyn yhteisen projekti- ja ratkaisuhallinnan avulla. - periaate 6: toimintatapojen tulee olla yhdenmukaiset. Olisi parempi muotoilla seuraavasti: Toimintamallien tulee olla yhteensopivat ja mahdollisimman yhdenmukaiset. Niissä on aina kun mahdollista käytettävä yhteisiä tietojärjestelmiä ja palveluita. Tärkeä muutosehdotus tähän: toimintatavan sijaan toimintamalli - periaate 8, vaikutus: tietojen yhteiskäytössä on otettava huomioon tieturva- ja tietosuojavaatimukset - periaate 11, selitys: tietojärjestelmien kehittämisen tai hankinnan on perustuttava toiminnan vaatimuksiin (ei toiminnallisiin.). - periaate 12, vaikutus: Toimintamallien yhdenmukaistaminen.. (ei toimntatapojen ). - periaate 13, selitys: Tietojärjestelmien on tuettava toimintojen yhteentoimivuutta ja mahdollistettava tarvittaessa tietojen yhteiskäyttö. Alkuperäinen vaatimus (Tietojärjestelmien on oltava yhteentoimivia toistensa kanssa) on mahdoton vaatimus. - periaate 15: otsikko voisi olla vaikka Huolehdi hyvästä toimittajahallinnasta. Minimoi toimittaja riippuvuus antaa väärän kuvan asiasta. - periaate 15, selitys: ensimmäinen kappale on huono. Sen voisi kirjoittaa seuraavasti: Hyvällä toimittajahallinnalla sekä käyttämällä arkkitehtuurin, standardien mukaisia avoimia ratkaisuja vähennetään riippuvuutta yhdestä teknologiasta tai yksittäisistä tuotetoimittajista. - periaate 15, peruste: toinen kappale (Riippuvuus yksittäisestä.) on huonosti muotoiltu. Ehdotus korvaamaan kappaleen: Hyvällä toimittajahallinnalla ja selkeällä arkkitehtuurilla voidaan vähentää keskittymistä liian harvoihin teknologioihin ja toimittajiin. - periaate 16, peruste: olisi parempi sanoa seuraavasti: Avoin lähdekoodi ja vapaa ohjelmisto ovat yksi keino edistää kilpailua. - periaate 18. Tämä pitää joko jättää pois tai kirjoittaa uudelleen. Tällaisena se tekee julkisesta hallinnosta ikuisen seurailijan ja on lisäksi hankintalain kanssa ristiriidassa. Otsikkona voisi mieluummin olla: Huomioi teknologian elinkaari. Sisällön pitäisi antaa tilaa myös innovatiivisille, ihan uusille ratkaisuille silloin kun se on tarkoituksenmukaista. Perusteissa viimeinen kappale (Tuen saaminen kotimaasta ) ei ole mahdollinen vaatimus. Sen sijaan siitä, miten nopeasti ja esim. millä kielillä tukea tulee saada, voidaan vaatimuksia esittää aina erikseen ja tarkoitukseen sopivasti kilpailutuksissa mutta yleisiä periaatteita ei tästä kannata ottaa tähän mukaan. Hallintamalli Useassa kohdassa todetaan että esim. arkkitehtuuriryhmä tekee päätöksiä, linjauksia ja taltioi tuotokset yhteiseen dokumenttivarastoon. Hallintamalliin liittyen olisi hyvä selventää: - miten eri ryhmien päätökset muuttuvat lopullisiksi ja virallisiksi, julkisen hallinnon organisaatioita sitoviksi päätöksiksi (tietohallintolaki, JHS, JUHTA, valtiovarainministeriö, valtioneuvosto jne.)? - millä aikataululla (kuinka nopeasti) päätökset saadaan aikaisiksi? - kuka vastaa ja ylläpitää dokumenttivarastoa? Onko se yhteinen kaikille KA-tasoille (esim. alas yksikkötasolle asti)?
3 Julkisen hallinnon arkkitehtuurin hallinnan päätöksentekotasot Kappaleessa sanotaan: Julkisen hallinnon arkkitehtuuri sisältää toimintoperusteisen kohdealueorganisoinnin lisäksi myös organisaatiomuodon perusteella jäsentyvän hallintosektorikohtaisen arkkitehtuurityön. Tekstissä ei missään määritellä kunnolla kumpaakaan termiä (kohdealue ja hallintosektori) mutta kuvan 4 perusteella voi olettaa hallintosektorin tarkoittavan kuntasektoria ja valtionhallintoa sekä niiden eri organisaatioita. Tämä jako (kohdealue, hallintosektori) voisi olla perusteltu mutta koska julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurin kohdealueet on toisessa dokumentissa määritelty noudattaen tarkasti organisaatio- ja sektorirajoja, ei jako ole perusteltu. Kappaleen 3 mukaisia kohdealueita (toimintoperusteisia) ei ole luonnoksen missään osassa määritelty joten hallintamalli on ristiriidassa luonnoksen muiden osien (kohdealueet, arkkitehtuuriperiaatteet) kanssa. Kohdealueet on joko määriteltävä uudelleen (toimintoperusteisesti) tai sitten jakoa kohdealueisiin ja hallintosektoreihin muutettava siten, että vain hallintosektorit jäävät jäljelle. 4.1. Kokonaisarkkitehtuurin hallinnan organisatorinen rakenne Luonnoksessa ehdotettu hallintamalli on pääosin perusteltu - jos edellä esitetty päällekkäisyys kohdealueiden ja hallintosektoreiden välillä saadaan ratkaistua ja kohdealueet muutettua toimintalähtöisiksi. Jos kohdealueet taas säilyvät luonnoksen mukaisina on hallintamallissa ainakin valtionhallinnon osalta päällekkäisiä rakenteita. Kuntasektorin hallintamallissa on kaksi tasoa: kuntasektori ja kuntaorganisaatio. Tasot ovat oikeat mutta useiden kuntien ja kuntayhtymien kohdalla on tarve käsitellä arkkitehtuuriasioita myös seudullisesti. Tällaista toimijaa ja tasoa ei mallissa ole. Seudullisen toimijan tarve korostuu erityisesti terveydenhuollon kohdalla (vrt. TAPAS-projektin alueellinen viitearkkitehtuurityö). 4.3. Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurin hallinnan roolit Vastuutahosta todetaan että se asettaa johtoryhmän ja toimii ryhmän puheenjohtajana. Lisäyksenä olisi kaikissa vastaavissa kohdissa hyvä todeta että puheenjohtaja on myös kokonaisarkkitehtuurin sekä prosessien omistaja. Arkkitehtuuriryhmän tehtäväluetteloon tulisi lisätä viestintä, koulutus ja dokumentointi. 5.2. Kohdealueen ja hallintosektorin arkkitehtuurin hallinnan roolit Tässä todetaan että kohdealueiden vastuutahot on kuvattu toisessa dokumentissa. Myös hallintosektorin vastuutahot tulisi kuvata (esim. mikä on koko kuntasektorin vastuutaho?) 6 kokonaisarkkitehtuurin kytkentä julkisen hallinnon johtamiseen Tekstissä todetaan aivan oikein että arkkitehtuurikuvaukset toimivat strategisen ja taktisen suunnittelun tukena. Mutta kuva 13 esittää asian toisin ja väärin. Kuvassa ka-suunnitteluprosessi tuottaa pohjan TTSsuunnittelulle. Näin ei ole eikä ole syytä olla vaan strategiaprosessista tuotetaan pohjat TTS:lle ja arkkitehtuurit ohjaavat työtä omalta osaltaan. Olisi hyvä vetää arkkitehtuurilaatikko ketjun sivuun. Myös toteutuksen laatikkoa kehittämiskohteet ja hankkeistus voisi muuttaa siten että siitä jätetään hankkeistus pois. Kehittämistä ohjataan ja tehdään strategiajohtamisen ja projektihallinnan menetelmin mutta se ei kuulu tähän kuvaan. 7.1. Arkkitehtuuritoiminnan johtaminen Olisi hyvä lisätä ja korostaa että johtamisprosessin omistaa aina KA-vastuutaho. Varsinkin arkkitehtuuriryhmien mutta myös johtoryhmien työ vaatii jäseniltä merkittävää panostusta. Tätä olisi selvyyden vuoksi arvioitava jo tässä vaiheessa sekä työmäärän että kustannusten näkökulmasta.
Tarvittavista panoksista ja resursseista olisi hyvä olla käsitys jo silloin kun ka-hallintamalli hyväksytään mutta viimeistään silloin, kun eri ryhmiin aletaan kiinnittää organisaatiosta jäseniä, henkilöitä. Julkisen hallinnon tavoitteena on sen toiminnan tehokkuuden merkittävä lisääminen ja taloudellisten hyötyjen saavuttaminen. Tavoitteet tulee ilmaista, niiden tulee ohjata KA- toimintaa ja niiden toteutumisen seurantaa varten tulee asettaa mittarit, joiden avulla toimintaa voidaan arvioida myös julkishallinnon sisällä. 7.3. Muutostekijöiden seuranta ja arviointi Tässä ehdotetaan että muutostekijöitä käsitellään vuositasolla vuosikellon mukaisesti. Menettely on aivan liian hidas. 7.5. Vuosikello Vuosikello ei sovi ka-työhön koska suurin osa tehtävistä pitäisi olla jatkuvaa toimintaa, ei kerran vuodessa tapahtuvia aktiviteetteja. Siksi nk. vuosikelloa voidaan käyttää ainoastaan sovittamaan ka-työtä hallinnon vuosirytmiin mm. budjetointiin liittyen. Vuosikello ei ole enää tänä päivänä, jolloin muutos ja kehittäminen on jatkuvaa toimintaa, oikea työkalu systematisoida arkkitehtuurin kehittämistä, toimeenpanon suunnittelua jne. Vuosirytmissä on huolehdittava ainoastaan riittävästä rahoituksesta eli siitä, että budjetointiprosessiin on esiteltävissä tarvittavat suunnitelmat ja perustelut. Tästä syystä ehdotamme esitetyn kaltaisesta, perinteisestä ja jäykästä vuosikellosta luopumista kokonaan. Sen sijaan edellä mainitut rahoitukseen varmistamiseen liittyvät tehtävät voidaan ajoittaa kalenterivuodelle mutta muilta osin aktiviteetit, varsinaiset työt, suunnitellaan ja tehdään jatkuvina (arvioinnit, tarpeiden kerääminen, konkretisointi projekteiksi, kuvaaminen, suunnitelmien tarkentaminen jne.). 7.6. Arkkitehtuurilinjaukset Neljään tasoon jakamisen voisi hyvin vähentää kolmeen tasoon ja yhdistää kaksi viimeistä (best practise ja case study). Arviointimalliin tulisi lisätä kustannus-hyötyarviointi. Vähintään on tehtävä arvio kustannusvaikutuksista. 7.7. Kokonaisarkkitehtuurin kehittämisen viitekehys Neljännessä kappaleessa sidotaan kehittämistoimenpiteet vuosikelloon. Kappaleen 7.5. ehdotuksen mukaisesti tämä tulisi muuttaa ja jättää vuosikello pois. 7.8. Viestintä ja koulutus Viestintä ja koulutus on esitetty hyvin. Tästä puuttuu ainoastaan tieto siitä, kuinka laajana koulutus toteutetaan ja millä periaatteella se rahoitetaan. Tämä selviää jos yleisemmin esitetään KArahoitussuunnitelma ja sen osana arkkitehtuuriryhmän rahoitusmalli. 7.9. Arkkitehtuurityön seuranta ja jatkuva kehittäminen Jatkuvan kehittämisen malli on oikea mutta tekstissä on heti kuvan 18 alla epäloogisuus: siinä todetaan että jatkuvaa kehittämistä tehdään vuosikellon mukaisesti. Jos tehdään jatkuvaa kehittämistä, on luovuttava vuosikellomallista, kuten aiemmin olemme ehdottaneet. Korostamme vielä, että arkkitehtuurityötä ei ole mitään syytä sitoa kalenterivuoteen, vuosirytmiin tai vuosikelloon. Ainoastaan tietyt osat (lähinnä budjetointi) on toistaiseksi tarpeen sitoa vuosirytmiin. Yhtenä alaotsikkona on vuosiraportointi, joka myös pitäisi muuttaa siten, että luovutaan vuosisidonnaisuudesta (sille ei ole esitetty mitään perusteita) ja jätetään frekvenssistä päättäminen perustettaville ryhmille. Raportointiin tulisi lisätä
myös vaikuttavuus ja kustannus-hyötyraportteja - vähintään kustannuksia on syytä seurata, arvioida ja raportoida säännöllisesti. JHKA kohdealuejako KA:n kohdealuejako on tehty ministeriörakenteen mukaisesti. Kunnan toiminnot asettuvat näihin kokonaisuuksiin, joskin toiminnot voivat poiketa tästä rakenteesta. Esimerkiksi hyvinvointipalveluja voi olla sivistys- ja kulttuurialueella. Rakenteen tulisi olla palvelulähtöinen. Kuntien kannalta keskeisiä kohdealueita ovat hyvinvointi- ja terveys, opetus ja kulttuuri sekä ympäristö ja yhdyskuntarakenne. Myös muilla kohdealueilla on kuntien toimintaa puolustusta ja ulkosuhteita lukuun ottamatta. Tärkeätä on huolehtia, että kuntien kannalta keskeiset toiminnot sisältyvät kohdealueisiin ja että arkkitehtuurit kuvataan siten, että ne palvelevat prosesseja organisaatiorakenteista riippumatta. Rajauksia tulee tarpeen mukaan tarkistaa, kun työ lähtee liikkeelle ja sisällöt tarkentuvat. Kuntien osallistuminen kohdealueiden arkkitehtuurityöhön on olennaista, koska pääosa palveluista tuotetaan kunnissa. JHKA työssä on ohjattava KA-työtä siten, että painotukset ja rajaukset ovat kuntia palvelevia ja ratkaisuista tulee yhteen sopivia. Kohdealuerakenteessa ei ole otettu kantaa seututasoisiin arkkitehtuureihin. Tämä tulisi lisätä kuvauksiin. Hierarkiatasoja arkkitehtuureissa muodostuu melko paljon. Hallittavuuteen ja ymmärrettävyyteen tulee panostaa. Dokumentaatiossa käytetään termiä hallintosektori, jolla tässä tarkoitetaan valtion hallintoa ja kuntasektoria. Olisi selkeämpää käyttää suoraan näitä dokumentaatiossa. Dokumentaatiossa tulisi selkeämmin määritellä ydintoiminnot ja tukitoiminnot ja että ajatuksena on, että ydintoiminnot kuvataan kohdealuetyössä ja kuntasektorin KA kattaa vain johtamisen ja tukitoiminnot. Kuntasektorin KA:ssa määritellyt viitearkkitehtuurialueet vastaavat pääosin kuntien tarpeita. Hankinnat ja logistiikka puuttuu viitearkkitehtuureista. Käyttövaltuushallinta on kovin eritasoinen viitearkkitehtuuri, joskin monissa kunnissa juuri nyt pohdinnassa ja varmasti juuri sellainen alue, jossa ei ole eroja kuntien välillä ja jota yhteinen määrittely tukee. Tärkeätä on saada työ käyntiin ja konkreettisia tuloksia, joiden perusteella voidaan malleja ja toimintatapaa kehittää. Kohdealueen tehtävät Kohdealueen tehtävissä esim. kohdassa 4.4. tulisi olla paremmin näkyvissä kytkentä toiminnan kehittämiseen. Kuvaukset ovat termeiltään kovin ict-tyylisiä. Toiminnan kehittäjille nämä eivät kovin helposti avaudu - josko ict-asiantuntijoillekaan. Voisiko aineistosta koota johdon ja kehittäjien käyttöön selkokielisen version ydinasioista? Ehdotamme, että JHKA:n omistaja laatii aineistosta tällaisen version ja että kuntien johdolle järjestetään aiheesta tilaisuus. KA-työn onnistumisen kannalta on olennaista, että KA-työ saadaan osaksi johtamista ja arkkitehtuurityöhön osallistuvat toiminnan asiantuntijat. Kohdassa 5.6. todetaan, että kuntasektorin arkkitehtuurikuvaukset ovat luonteeltaan suosituksia luovia ja että niiden ohjausvaikutus perustuu toteutettujen kuvausten luomaan informaatioon, jota kunnat voivat hyödyntää kehitystyössään. Kuitenkin pari kappaletta myöhemmin todetaan toisaalta, että jos kehittämiskohde löytyy julkisen hallinnon yhteisestä arkkitehtuurista, tulee kuntasektorin noudattaa arkkitehtuurin suunnittelussa julkisen hallinnon KA-kuvausten linjauksia. Olisi hyvä tehdä mahdollinen sitovuus täysin selväksi - nyt tilanne on hyvin ristiriitainen. Lisäksi jos kuntia velvoittavia kohtia on mukana, on selvästi kuvattava se prosessi miten velvoittavuus syntyy (päätöksenteko, asetukset, lainsäädäntö).
Kehittämispolku Kehittämispolun aikataulu tulee päivittää ajantasaiseksi. Osassa tehtäviä määräaika on jo ohitettu. Dokumentaatiosta puuttuu kokonaan työmääräarvioinnit ja muiden kustannusten arviointi sekä ehdotukset kustannusvastuista. Työmäärät ovat suuria ja työn vaatimaan resursointiin pitää pystyä varautumaan kunnissa. JHKA:n omistajan tulee huolehtia, että myös kohdealuetyöhön on varauduttu vastuutahojen budjeteissa. Kohdassa 4.1. on kuvattu kehittämispolun ohjaus ja seuranta. Tässä ei mainita, mikä taho hyväksyy esimerkiksi kehittämispolun. Tämän tulee olla johtoryhmässä päätettävä asia. (on ehkä hallintamallissa) Kunnilla pitää olla mahdollisuus osallistua kehittämispolun määrittämiseen ja esimerkiksi niiden keskeisten projektien päättämiseen, joille tehdään ensimmäiseksi arkkitehtuurin mukaisuuden arviointi. Kohdealueiden arkkitehtuurityön käynnistäminen nopeasti on tärkeää kuntien kannalta, koska niissä kuvataan ydintoimintojen arkkitehtuureja. Priorisoinnissa ja alueiden määrittelyssä tulee kuntien olla vahvasti mukana. Suurilla kaupungeilla on parhaiten voimavaroja arkkitehtuurityöhön, joten niiden mukanaolo valmistelussa ja päätöksenteossa tulee varmistaa. Tarpeiden kysely julkishallinnon organisaatioilta ei välttämättä tuo hyvää tulosta, koska asia on vaikea ja vaatii yhteistä keskustelua. Dokumentaatiossa hahmotettu tuki ja koulutus KA-työtä tekeville on hyvä. Sille on tarvetta myös kunnissa. Parhaiten tuki toimii, kun se liittyy konkreettiseen arkkitehtuurityöhön. Lisänä tukitoimissa olisi hyvä olla auditointipalvelu, jolla varmistettaisiin tuotettujen dokumentaatioiden laatu ja arkkitehtuuriin sopivuus. Kehittämispolussa ei ilmene miten kohdealueiden arkkitehtuurityötä ohjataan. Johtoryhmän tulee ohjata ja seurata myös kohdealueiden työn kohdentumista ja etenemistä ja varmistaa, että niiden myötä JHKA toteutuu ja kehittyy. Tärkeätä on huolehtia, että kunkin alueen omistaja nimetään nopeasti ja työ suunnitellaan sovitusti ja laajassa kohdealueen toimijoiden yhteistyössä. Kehittämispolun tehtävissä tulee varmistaa, että mukana ovat ne toimijat, joiden toimintaan ko työ vaikuttaa. Tilastoinnin ja perustietovarantojen viitearkkitehtuurityössä tulee olla mukana tietojen tuottajat ja hyödyntäjät. Kunnat tuottavat runsaasti tietoa, mutta tuotettavat tilastot eivät usein vastaa tarpeita ja toisaalta on yhdessä sovittava kerättävästä tiedosta. Tietojen saannin tulisi olla kunnille maksutonta. Toiminta-arkkitehtuurin viitearkkitehtuuri olemassa olevien kuvausten pohjalta voidaan vain tunnistaa kehittämistarpeita. Esimerkiksi sosiaali- ja terveystoimen rakenteet ovat muuttumassa, joten erityisesti sillä alueella on tarpeen kuvata tavoitetilaa, joka on organisaatiorakenteista riippumatonta ja tukee asiakaslähtöistä palvelua. Kuvaamisen pitää saada mukaan toiminnasta ja sen kehittämisestä vastaavat toimijat. Kehittämispolun tehtävien sijoittuminen kokonaiskuvaan olisi hyvä esittää esim. rengastamalla se arkkitehtuurin alue, johon ko. työ tuo sisältöä (toiminnot, tiedot, tj-palvelut,, teknologia ja toisaalta onko kyseessä periaatelinjaus, käsitteellinen, looginen vai fyysinen taso). Tietoarkkitehtuuri Dokumentti on ilmeisesti vanhempi kuin mitä päivämäärä (4.4.2011) kertoo. Olisi syytä tarkistaa ja korjata virheet (esim. kohdassa 4.4.1. esitetään metatietojen vastuutahoksi JIP:sta jota ei ole olemassa). Sama virhe toistuu sivulla 39. Tämä väärä tieto dokumentissa saa kysymään myös että onko koordinoinnin vastuutahoksi ehdotettu VM enää ajankohtainen ehdotus? Myös muu organisatorinen pohdinta olisi syytä jättää pois (mm. tietohallintovirasto).