Asemakaavat ja arkkitehtuurit Kyösti Könönen

Transkriptio

1 Asemakaavat ja arkkitehtuurit Kyösti Könönen

2 Sisältö Mitä tarkoitetaan kokonaisarkkitehtuurilla? Miksi kokonaisarkkitehtuureja kehitetään? Mitä ministeriö tekee ja mitä virastot tekevät? Mitä tarkoitetaan hallinnonalan kokonaisarkkitehtuurilla ja miten sellainen saadaan aikaan?

3 Arkkitehtuurista ja kaavoituksesta Asemakaavoitus on jatkuvasti käynnissä oleva prosessi. Maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL) määrää, että olemassa olevaa kaavaa on pidettävä ajan tasalla. Asemakaavaa uudistetaan laatimalla asemakaavan muutoksia. Vuosittain laadittavan kaavoitusohjelman yhteydessä selvitetään tonttitarjontaan ja erilaisten hankkeiden toteuttamiseen liittyvät kaavoitustarpeet ja päätetään asemakaavoitettavista kohteista ja merkittävistä asemakaavamuutoksista. Kaavoitustyön aloittamisesta saatetaan myös tehdä erillispäätös (yleensä yksityisten hakemat asemakaavamuutokset). Yleiskaava on yleispiirteinen maankäytön suunnitelma, joka voidaan laatia myös vaiheittain tai osa-alueelle. Osayleiskaavaksi kutsutaan pienialaista yleiskaavaa, joka on tavallisesti mittakaavaltaan tarkempi kuin laajaalainen yleiskaava. Samalla alueella ei voi olla yhtaikaa kahta voimassa olevaa yleiskaavaa. Kunnan rakennusvalvonta antaa rakentamista ja sen suunnittelua koskevaa ohjausta sekä neuvoo rakentamisessa ja rakentamisen ympäristöön vaikuttavissa toimenpiteissä sekä käsittelee rakentamista koskevat lupa-asiat. Kaavoitusprosessi Osayleiskaava Asemapiirros Yleiskaava Pohja/rakennuspiirrokset Lähde: Aki Siponen/Valtit

4 Laki julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta (tietohallintolaki) Tietohallinnon ohjaus (2 luku) Ohjaus (4 ) Valtiovarainministeriön tehtävänä on tämän lain mukainen julkisen hallinnon viranomaisten tietohallinnon yleinen ohjaus. Ministeriön tulee erityisesti huolehtia: 1) julkisen hallinnon toiminta-, tieto-, järjestelmä- ja teknologia-arkkitehtuurin (kokonaisarkkitehtuuri) suunnittelusta ja kuvaamisesta; 2) julkisen hallinnon tietohallinnon yhteisen kokonaisarkkitehtuurin edellyttämien yhteentoimivuuden kuvausten ja määritysten laatimisesta ja ylläpidosta; 3) julkisen hallinnon tietohallinnon yhteisten palvelujen ja muiden tietohallintoon liittyvien yhtenäisen toiminnan kannalta tarpeellisten toimenpiteiden ohjauksesta. Valtioneuvoston asetuksella voidaan säätää 6 :ssä tarkoitetun standardin sisältämästä julkisen hallinnon tietohallinnon yhteisestä kokonaisarkkitehtuurista siltä osin kuin se koskee tieto-, järjestelmä- ja teknologia-arkkitehtuuria ja sen edellyttämien yhteentoimivuuden kuvausten ja määritysten sisällöstä. Kunkin ministeriön tehtävänä on ohjata toimialansa tietohallinnon ja tietohallintohankkeiden kehittämistä ottaen huomioon tässä laissa säädetyt tarkoitukset ja velvoitteet.

5 Tietohallintolaki 3 Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri Tässä laissa tarkoitetaan julkisen hallinnon: 3) tietohallinnon kokonaisarkkitehtuurilla kuvausta julkisen hallinnon organisaatioiden, palvelujen, toimintaprosessien, käsiteltävien tietojen sekä käytettyjen tietojärjestelmien ja teknologian muodostaman tietohallinnon kokonaisuuden rakenteesta ja sen osin välisistä suhteista. Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurin kuvaus Julkisen hallinnon KA- suunnittelumenetelmät JHS179 Julkisen hallinnon KA -hallintamalli Julkisen hallinnon KA-kypsyystasomalli Julkisen hallinnon KA- kohdealuejako Julkisen hallinnon KA- linjaukset ja -kuvaukset Julkisen hallinnon KA- kehittämispolku Lähde: ValtIt

6 Kokonaisuus hallitaan hierarkkisten arkkitehtuurikuvausten avulla Toiminta- ja IT-strategia Valtakunnalliset alueiden käyttötavoitteet Viitearkkitehtuuri Kohdealuearkkitehtuuri Ylätason arkkitehtuurit Kokonaisarkkitehtuuri Yleiskaava Asemakaava Maakuntakaava Rakentamismääräykset RT-kortisto Hankearkkitehtuuri Komponenttiarkkitehtuuri Perinteinen IT-arkkitehtuuri Rakennussuunnitelma Rakennesuunnitelma Lähde: ValtIt

7 Julkishallinnon kokonaisarkkitehtuurin kohdealueet Oikeusturva ja demokratia (vastuutaho OM) Työ ja elinkeinot (vastuutaho TEM) Liikenne ja viestintä (vastuutaho LVM) Ympäristö ja yhdyskuntarakenne (vastuutaho YM) Oikeusturva Demokratian toteutuminen Työvoima ja työllisyys Elinkeinot Liikenneinfrastruktuuri ja -järjestelmä Viestintäverkot ja -palvelut Ympäristön ja luonnonsuojelu Alueiden käyttö ja yhdyskuntarakenne Vesitalous Terveys ja hyvinvointi (vastuutaho STM) Opetus, tiede ja kulttuuri (vastuutaho OKM) Sisäinen turvallisuus (vastuutaho SM) Puolustus ja ulkosuhteet (vastuutaho PLM) Sosiaaliturva Opetus ja tutkimus Liikunta Taide ja kulttuuri Nuorisotyö Yleinen järjestys ja turvallisuus Pelastustoimi ja varautuminen Sosiaali- ja terveydenhuolto Ympäristöterveydenhuolto Kokonaismaan puolustus Kansainvälinen turvallisuus Ulkosuhteet Valtiontalous (vastuutaho VM) Hallinto ja yhteiset palvelut (vastuutaho VM) Valtiontalouden hoito Valtion ja kuntien suhde Rahoitusmarkkinat Valtioneuvoston toiminta Julkisen hallinnon yleinen kehittäminen, tietohallinto ja henkilöstöpolitiikka Valtion omistajapolitiikka Aluehallintoviranomaisten yleishallinnollinen ohjaus Yhteiset palvelut Kiinteistö- ja paikkatietoinfrastruktuurin ylläpito Perustietovarantojen hallinta Lähde: ValtIt

8 Miksi hallinnonalan kokonaisarkkitehtuuria on lähdetty kehittämään nyt? Kokonaisarkkitehtuurilla pyritään parantamaan tietohallinnon ohjausta ja varmistamaan Asiakaspalvelun sujuvuus Toiminnan prosessien sujuvuus toimintojen sisällä ja toimintojen välillä Toiminnan prosessien yhtenäisyys ja kytkeytyvyys eri toimijoiden välillä Tietotekniikan kustannustehokkuus Tietohallintolaki velvoittaa ministeriöitä huolehtimaan siitä, että niiden toimialan virastot ja laitokset suunnittelevat ja kuvaavat kokonaisarkkitehtuurinsa. Varaudutaan siihen, että julkishallinnon kokonaisarkkitehtuurityö tullaan organisoimaan toiminnallisen kohdealuejaon perusteella, missä MMM:n hallinnonalan toiminnot jakautuvat usealle kohdealueelle Kokonaisarkkitehtuuriajattelun omaksuminen ei ole helppoa, joten sen opettelu kannattaa aloittaa ajoissa.

9 Toimenpiteitä kokonaisarkkitehtuurin kehittämiseksi Tietohallinnon toimintamallia on kehitetty ja arkkitehtuurin hallinta on siinä otettu huomioon. Toimintamalli tullaan ottamaan käyttöön tietohallintolain voimaantulon jälkeen. Ministeriölle ja virastoille on nimetty arkkitehtuurivastaavat vastaamaan organisaationsa kokonaisarkkitehtuurista Arkkitehtuurivastaavista koottu hallinnonalan arkkitehtuuriryhmä Tike toimii kokonaisarkkitehtuurin osaamiskeskuksena Käynnistetty hallinnonalan kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen, jonka tavoitteena koota nykytilan kuvaus virastojen ja toimialueiden arkkitehtuureista saada kokemusta ja oppia kokonaisarkkitehtuurityöstä käynnistää virastojen oma kokonaisarkkitehtuurityö ja virastojen välinen yhteistyö kokonaisarkkitehtuurin kehittämisessä

10 Hallinnonalan KA, mitä ja miten? Hallinnonalan kokonaisarkkitehtuuri muodostuu toimialueiden ja virastojen arkkitehtuurikuvauksista MMM:ssä on useita toimialoja (politiikkasektorit), jotka ovat luonnollisia lähtökohtia kokonaisarkkitehtuurin kehittämiselle Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen tapahtuu toimialakohtaisena yhteistyönä Arkkitehtuuritarkastelu pyritään laajentamaan virastojen sisäisistä toiminnoista laajemmin toimialueen toimijoihin (asiakkaat, muut toimialan toimijat ja muut viranomaiset) Kehittämisessä hyödynnetään olemassa olevia toimiala- ja virastokohtaista arkkitehtuurikuvauksia, jotka pyritään saamaan yhtenäiseen muotoon (JHS) Kokonaisarkkitehtuurikuvaukset kootaan yhteen paikkaan, jossa ne ovat koko hallinnon käytettävissä.

11 MMM:n hallinnonalan toiminnalliset kohdealueet ja toimijat Maaseudun kehittäminen Maatalous Elintarvikkeet, Eläimet, Kasvit Kala-, riistaja porotalous Metsätalous Kiinteistöt ja paikkatiedot Elinkeinot MAO Mavi ELY MAO Mavi ELY ELO Evira ELY, AVI KRO ELY Riistakeskus MEO MH Tapio Metla Asiakkaat, neuvontajärjestöt, etujärjestöt, toimialayhdistykset, yrityspalvelut, Tike, Kunnat Elintarviketurvallisuus ja laatu (ympäristöterveydenhuolto) ELO Evira ELY ELO Evira ELY ELO Evira ELY ELO Evira ELY Asiakkaat, neuvontajärjestöt, etujärjestöt, toimialayhdistykset, yrityspalvelut, Valvira, Tulli, THL, Fimea, Kunnat Valtakunnalliset perustietovarannot sekä kiinteistöt ja paikkatiedot YLO MML GL Tilastokeskus, Tike, muut rekisterinpitäjät, Kunnat Tieteellinen tutkimus MTT MTT Evira RKTL Metla GL Yliopistot. SYKE 11

12 Julkishallinnon KA -kuvausten muodostuminen Julkisen hallinnon yhteinen kokonaisarkkitehtuuri (KA) A B C D E F G H I Kohdealueet Kohdealueen B yhteinen KA Kohdealueen yhteinen Kohdealueen (KA) B x:n osalta KA x:n osalta Kohdealueen B KA MMM:n osalta JHS179 KA- menetelmän mukaiset KA- kuvaukset Periaatteet Viraston kokonaisarkkitehtuuri Viraston kokonaisarkkitehtuuri Viraston kokonaisarkkitehtuuri Viraston kokonaisarkkitehtuuri Toiminta Tieto Tietojärj. Teknologia

13 Kokonaisarkkitehtuurin nykytilan kuvaaminen Lähde: JHS - menetelmä

14 Kokonaisarkkitehtuurihankeen lopputulokset Vaihe 1: Organisaatiot/Sidosryhmät Pääprosessikartta Informaatiosalkku Järjestelmäsalkku Teknologiasalkku Vaihe 2: Sanastot Rajapinnat Vaatimukset (strategian / sidosryhmien) Nykytilakuvaukset

15 Kokonaisarkkitehtuurin tavoitetilan kuvaaminen Lähde: JHS - menetelmä

16 Kokonaisarkkitehtuurin kehittämishankkeen tulokset 1. Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu- ja kuvausmenetelmä MMM:n hallinnonalan kuvauspohjat (osajoukko JHS:stä) 2. Kokonaisarkkitehtuurin hallintamalli 3. Kokonaisarkkitehtuurin kohdealuejako Hallinnonalan jako toiminnallisiin kohdealueisiin 4. Arkkitehtuurilinjaukset Hallinnonala-/toimialakohtaiset linjaukset 5. Arkkitehtuurikuvaukset, jotka ilmenevät dokumentoituina tavoite- tai nykytilan kuvauksina Nykytilan kuvaukset toimialojen keskeisistä toiminnoista 6. Kokonaisarkkitehtuurin kehittämisen yhteinen toteutussuunnitelma Yhteiset kehittämishankkeet ja yhteistyö kokonaisarkkitehtuurin kehittämisessä