P E L T O L A N K A D U N K I E R T O L I I T T Y M Ä A s e m a k a a v a n m u u t o s

Työ nro 1751 27.5.2019 KAUPUNKIRAKENNEPALVELUT, YHDYSKUNTASUUNNITTELU, KAAVOITUS P E L T O L A N K A D U N K I E R T O L I I T T Y M Ä A s e m a k a a v a n m u u t o s K A A V A S E L O S T U S l u o n n o s Muutosalueen sijainti opaskartalla. KÄSITTELYVAIHEET Vireilletulo 29.5.2019 KrakLK Kaavaehdotus nähtävillä KH KV Lainvoima

1 PELTOLANKADUN KIERTOLIITTYMÄ ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Asemakaavan muutos koskee Penttilän (16) kaupunginosan korttelin 1606 tonttia 7 ja katualuetta. Asemakaavan muutoksella muodostuu Penttilän (16) kaupunginosan korttelin 1606 tontti 8 ja katualuetta. Kaavoitusohjelman työ nro 1751. Kuva 1: Peltolan asuntolasta Peltolankadun ja Penttilänkadun risteyksestä kuvattuna 05/2019 Joensuu 27.5.2019 Kaavoituspäällikkö Juha-Pekka Vartiainen

2 SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ... 3 1 LÄHTÖKOHDAT... 4 1.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA... 4 1.2 SUUNNITTELUTILANNE... 5 2 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN TAVOITTEET... 8 3 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN KUVAUS JA PERUSTELU...9 3.1 KAAVARATKAISUN KUVAUS JA YLEISPERUSTELUT... 9 3.1.1 Korttelialueet... 9 3.1.2 Muut alueet ja varaukset... 10 3.2 KAAVAN VAIKUTUKSET... 10 3.2.1 Vaikutukset kaupungin strategioihin ja suunnitelmiin... 10 3.2.2 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön... 10 4 SUUNNITTELUVAIHEET... 10 TILASTOLOMAKE (lisätään lopulliseen selostukseen) HANKEKORTTI LIITTEET 1. Asemakaavan muutoksen luonnos 2. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, päiväys 15.5.2019

3 TIIVISTELMÄ Asemakaavan muutoksen perustelut Penttilänkadun ja Peltolakadun risteyksessä on tarkoitus parantaa jalankulun, pyöräilyn ja ajoneuvoliikenteen turvallisuutta ja sujuvuutta mahdollistamalla kiertoliittymän toteuttaminen. Suunniteltu kiertoliittymä ei mahdu nykyiselle katualueella, joten katualuetta täytyy laajentaa kortteliin 1606. Korttelin 1606 tontilla 7 sijaitsee Riverian (Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä) opiskelija-asuntola ja opetustiloja. Kiertoliittymästä on tehty liikenteen yleissuunnitelma. Yleissuunnitelmassa esitettyä kiertoliittymää on kuitenkin tarkoitus pienentää katusuunnitelman laatimisen aikana. Kaavaprosessi Kaava-asiakirjat pidetään nähtävillä kaikissa kaavavaiheissa kaupungin verkkosivuilla, kaupunkirakennepalvelujen kaavoituksessa (Muuntamontie 5) ja Joensuun kaupungintalolla (Rantakatu 20). Kaavamuutos tuli vireille kuulutuksella 29.5.2019. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä kaavaluonnos pidetään nähtävillä 30.5. 24.6.2019. Toteuttaminen Kiertoliittymän toteuttaminen on mahdollista, kun kaavamuutos on saanut lainvoiman ja alueelle laadittava katusuunnitelma on hyväksytty, sekä rakentamiselle on rahoitus. Kaupungin tavoitteena on, että kiertoliittymä rakennetaan vuonna 2020.

4 1 LÄHTÖKOHDAT 1.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA Suunnittelualue sijaitsee Penttilässä Penttilänkadun ja Peltolankadun risteyksessä. Penttilän alue on tavoitettavissa keskustasta helposti jalan ja pyöräillen. Suunnittelualueella on Riverian opiskelija-asuntola sekä katualuetta. Asuntolan tontilla on kaksi 3-4-kerroksista asuinkerrostaloa sekä yksikerroksinen opetustila. Tontille on kaksi ajoneuvoliittymää Peltolankadulta. Penttilänkadulta ja Vallilankadulta tulevat autoilijat ovat väistämisvelvollisia Penttilänkatuun nähden. Pyörätie kulkee Penttilänkadun pohjoispuolella ja Peltolankadun itäpuolella. Peltolankadun länsipuolella ja osittain Penttilänkadun eteläpuolella on jalkakäytävät. Kuva 2: Ilmakuva kaavamuutosalueelta ja sen lähiympäristöstä 07/2017. ( BLOM 2019). Suunnittelualueen vieressä, Peltolankadun varrella, sijaitsee Riverian ammattiopisto. Peltolankadun päästä alkaa tuotantolaitosten ja satamatoimintojen alue. Raskas liikenne on ohjattu pääsääntöisesti Hukanhaudantietä pitkin, mutta työmatkaliikennettä ohjautuu myös Penttilänkadun ja Peltolankadun kautta. 2000-luvulla Penttilän kaupunginosaan on rakentunut paljon uusia

asuinkerrostaloja, minkä myötä alueen asukasluku on kasvanut vuosien 2010-2017 välillä 1144 asukkaalla. Penttilänranta rakentuu edelleen ja koko alueen rakentaminen kestää vuoteen 2030 asti. Vuonna 2017 Penttilänkatua jatkettiin Repolankadun kautta Peltolankadulle. Sitä ennen Penttilänkatua ei päässyt ajamaan läpi. Kaavamuutosalueella on teknisen huollon verkosto. Korttelin 1606 tontti 7 on Riverian omistuksessa. Katualueet omistaa Joensuun kaupunki. 5 1.2 SUUNNITTELUTILANNE Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 1. 4. vaiheet Alueella on voimassa Pohjois-Karjalan maakuntakaava, joka on laadittu useassa vaiheessa. Voimassa ovat 1. 4. vaiheen maakuntakaavat. Maakuntakaavassa suunnittelualue on keskustatoimintojen (C) aluetta sekä kaupunkikeskustan kehittämisen kohdealuetta kk-1. Maakuntakaava 2040 laatiminen on käynnistetty. Joensuun seudun yleiskaava 2020 (2008) Suunnittelualueella on voimassa Joensuun seudun yleiskaava 2020. Siinä Penttilänkatu ja Peltolankatu on osoitettu paikallisiksi pääkaduiksi. Asuntolan tontti on kerros- ja rivitalovaltaista asuntoaluetta (AKR). Suunnittelualueen läheisyydessä on palvelujen ja hallinnon kohde (p). Penttilän osayleiskaava (2002) Kuva 3: Ote Penttilän osayleiskaavasta. Kaavamuutoskohde on merkitty keltaisella ympyrällä.

Suunnittelualueella on voimassa Penttilän osayleiskaava, jossa Peltolankatu ja Penttilänkatu ovat katualuetta. Peltolankadulla kulkee lisäksi kevyen liikenteen reitti. Asuntolan tontti on kerrostalovaltaista asuntoaluetta (AK), joka on tarkoitettu keskustamaiseen rakentamiseen. Suunnittelualueen pohjoispuoli on keskustatoimintojen aluetta (C) ja ammattiopiston tontti on julkisten palvelujen ja hallinnon aluetta (PY). Penttilän osayleiskaava toimii ohjeena asemakaavaa laadittaessa. 6 Asemakaava Kuva 4: Ote alueen ajantasa-asemakaavasta kaavamuutoksen aluerajauksella. Asuntolan tontti on asemakaavassa asuinkerrostalojen korttelialuetta, jossa tehokkuusluku eli kerrosalan suhde tontin pinta-alaan on e=0,8. Rakennusoikeus on tällöin 4430 k-m². Kerroksia saa tontilla olla neljä. Tontin pohjoisosaan on merkitty maisemallisesti merkittäviä puita. Muilta osin suunnittelualue on katualuetta. Penttilänkadulle on osoitettu säilytettävät/istutettavat puurivit. Riverian ammattiopiston tontille on ajoneuvoliittymäkielto Penttilänkadun ja Peltolankadun risteyksestä.

7 Rakennusjärjestys Pohjakartta Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt rakennusjärjestyksen 25.1.2010 10 ja se on tullut voimaan 1.4.2010. Rakennusjärjestyksen uudistaminen on käynnissä, ja sen on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2020 alusta. Pohjakarttana on käytetty kaupunkirakennepalvelujen laatimaa numeerista karttaa. Asemakaava on tulostettu mittakaavaan 1:1000. Joensuun Strategiat Joensuun konsernistrategia Kohti 2020-lukua, rohkeasti uudistuva on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 25.9.2017. Kaupunkiympäristö toimeenpano-ohjelma on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 18.12.2017. Kaupungin maapoliittinen ohjelma 2018-21 on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 23.4.2018. Peltolankadun liikenteen yleissuunnitelma (Sitowise oy) Peltolankadusta on tehty liikenteen yleissuunnitelma Pellervonkadun ja Penttilänkadun välille. Peltolankadun ja Penttilänkadun risteykseen on suunniteltu kiertoliittymä. Yleissuunnitelmassa esitettyä kiertoliittymää on tarkoitus katusuunnitelmassa hieman pienentää. Riverian ammattiopistolle on tarkoitus järjestää tontille ajo kiertoliittymän kautta. Kuva 5: ote Peltolankadun liikenteen yleissuunnitelmasta

8 2 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN TAVOITTEET Asemakaavan muutos käynnistyi kaupungin aloitteesta. Kaupungin tavoitteena on parantaa Penttilänkadun ja Peltolankadun risteyksen turvallisuutta ja sujuvuutta niin autoilijan kuin kävelijän ja pyöräilijän osalta. Joensuun strategia 2017 21 Rohkeasti uudistuva (KV 25.9.2017) Kaupungin toimialat hyvinvointi, elinvoima ja kaupunkiympäristö tukevat toisiaan ja strategian teemoja, joita ovat vetovoima, kestävyys ja yhdessä tekeminen kaikilla tasoilla. Strategia koskee koko kaupunkikonsernia yhtiöineen ja liikelaitoksineen. Kuva 6: Joensuun Strategia kuvana Toiminnan perustana on vastuullinen taloudenpito. Tärkein tavoite on työllisyyden ja yritystoiminnan edellytysten parantaminen. Asukkaiden onnellisuudelle, terveydelle ja hyvinvoinnille luodaan edellytyksiä. Kaupunkiympäristöä ja maankäytön suunnittelua koskevia tavoitteita: asukasluku ja rakentaminen pidetään kasvu-uralla Joensuu on viihtyisä opiskelija- ja lapsiystävällinen kaupunki Joensuu on hiilineutraali jo vuonna 2025 sosiaalista ja taloudellista kestävyyttä edistetään kaupunkilaiset tekevät, osallistuvat ja vaikuttavat symmetrinen kaupunki kasvaa ja kehittyy kaupunkiympäristö ja tilat ovat terveellisiä, turvallisia ja viihtyisiä, ja tarjoavat alustan luovuudelle ja innovaatioille Maakuntakaava Pohjois-Karjalan maakuntakaavassa kohde sijoittuu keskustatoimintojen alueelle C ja kaupunkikeskustan kehittämisen kohdealueelle kk-1. Kaavamuutoksen tavoitteet ovat maakuntakaavan mukaiset.

Penttilän osayleiskaava Suunnittelualueelle kohdistuu Penttilän osayleiskaavassa seuraavia tavoitteita: Penttilänkatu ja Peltolankatu ovat katuja Asuntolan tontti on kerrostalovaltaista asuntoaluetta Kaavamuutos on yleiskaavan mukainen. Aluetta koskevat suunnitelmat Penttilänkadun liikenteen yleissuunnitelmassa on Peltolankadun ja Penttilänkadun risteykseen esitetty kiertoliittymää. Kiertoliittymää on tarkoitus pienentää katusuunnitelmavaiheessa. Kaava on laadittu pienemmän kiertoliittymän mukaan. 9 3 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN KUVAUS JA PERUSTELU 3.1 KAAVARATKAISUN KUVAUS JA YLEISPERUSTELUT Kiertoliittymäratkaisu huomioi kaikki liikkumismuodot. Se sujuvoittaa ajoneuvoliikennettä ja parantaa merkittävästi jalankulun ja pyöräilyn turvallisuutta. Kaavamuutoksen myötä katualue laajenee Riverian opiskelija-asuntolan tontille. Asuntolan rakennusoikeus ja kerrosluvut säilytetään nykyisellään, vaikka kaavan myötä tontti pienenee. Kiinteistön rakentamismahdollisuus säilyy siten ennallaan. Alueet, jotka liitetään tonteista katualueeseen, eivät ole nykyisessä kaavassa rakennusalaa. 3.1.1 Korttelialueet AK Asuinkerrostalojen korttelialue Korttelialueen käyttötarkoitus ja kerrosluku säilyvät nykyisellään. Rakennusoikeus merkitään lukuna tehokkuusluvun sijasta. Rakennusoikeus säilyy samana ollen 4430 k-m². Korttelialueelle saa sijoittaa opetustoimintaa palvelevia tiloja. Maisemallisesti merkittävien puiden kohde- ja aluemerkinnät poistetaan, koska maisemallisesti merkittävät puut on kaadettu tontilta. Tontin länsiosan istutettavaa aluetta pienennetään, jotta tontille voi tarvittaessa toteuttaa lisää autopaikkoja. Polkupyöräpysäköintiä ja hulevesiä koskevat määräykset lisätään yleisiin määräyksiin. Penttilänkadun puolelta ei saa järjestää ajoneuvoliittymää. Tontista 84 m² muutetaan kaduksi. Tonttijako muuttuu.

10 3.1.2 Muut alueet ja varaukset Penttilänkadun ja Peltolankadun katualue laajenee. Penttilänkadulle merkitään säilytettävä/istutettava puurivi voimassa olevan asemakaavan mukaan. Penttilänkadun ja Peltolankadun risteyksestä poistuu ajoneuvoliittymäkielto Riverian ammattiopiston tontille. 3.2 KAAVAN VAIKUTUKSET 3.2.1 Vaikutukset kaupungin strategioihin ja suunnitelmiin Kaavahanke edistää kaupunkistrategian toteutumista. Kaavalla parannetaan olemassa olevaa liikenneverkkoa sekä tavoitellaan turvallista ja viihtyisää kaupunkiympäristöä. 3.2.2 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Vaikutukset rakennettuun ympäristöön ja kaupunkikuvaan Kaavamuutoksella ei ole merkittäviä vaikutuksia rakennettuun ympäristöön tai kaupunkikuvaan. Vaikutukset liikenteeseen Kiertoliittymä sujuvoittaa liikennettä niin nykyliikennemäärillä kuin tulevaisuudessa liikennemäärien kasvaessa. Normaalia pienemmän kiertoliittymän ajonopeudet pysyvät matalina, jolloin turvallisuus paranee merkittävästi. Alueella liikkuu paljon jalankulkijoita ja pyöräilijöitä, joten turvallisempi kadun ylitys on tärkeää myös heidän kannaltaan. Vaikutukset palveluihin ja yritystoimintaan Kaavamuutos tukee Penttilän saavutettavuutta ja kaava-alueen turvallisuutta. Penttilänkatua ja Peltolankatua pitkin kulkee paljon opiskelijoita ja työmatkalaisia. Kuhasalon yritysalueen ja sataman saavutettavuus paranee. Vaikutukset yhdyskuntatalouteen ja teknisenhuollon verkkoihin Kiertoliittymän toteuttaminen edellyttää yhdyskuntarakentamisen investointeja. Toteutuskustannus on noin 400 000 (alv 0). Kaavalla ei ole merkittäviä vaikutuksia teknisenhuollon verkkoihin. Tarvittavat peruskorjaukset sovitetaan yhteen kadun rakentamisen kanssa. 4 SUUNNITTELUVAIHEET Hankkeen lähtökohta Asemakaavan muutoksen laatiminen on käynnistynyt kaupungin aloitteesta keväällä 2019. Kaavamuutoksen lähtökohtana on Peltolankadun liikenteen yleissuunnitelma.

Kaavamuutoksen vireilletulo ja kaavaluonnos Kaavamuutos tuli vireille kuulutuksella 29.5.2019. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä asemakaavaluonnos pidetään nähtävillä 30.5. 24.6.2019 alla esitetyissä paikoissa. Kaavaehdotus Asemakaavaluonnos täydennetään kaavaehdotukseksi saadun palautteen ja muiden havaittujen muutostarpeiden pohjalta. Asemakaavaehdotuksen asettaminen virallisesti nähtäville 30 vuorokauden ajaksi on ajoitettu syksyyn 2019. Kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi kaavaehdotus tullee syksyllä 2019. 11 Kaavan nähtävilläpito Toteutus Nähtävilläoloajoista ilmoitetaan Karjalan Heilissä ja internetissä kaupungin sivuilla ja kaavasta tiedotetaan suoraan kaava-alueen välittömiä naapureita. Kaava-asiakirjat pidetään nähtävillä kaupunkirakennepalveluissa (Muuntamontie 5), kaupungintalolla (Rantakatu 20) ja kaupungin internetsivuilla. Kaavan toteuttaminen on mahdollista kaavan tultua lainvoimaiseksi. Peltolankadusta on laadittava katusuunnitelma ennen kadun rakentamista. Kiertoliittymän rakentaminen on ajoitettu vuodelle 2020. Kaavan laatija: Avustaja: Sanna Seppänen Heini Sorsa

HANKEKORTTI Sivu 1 / 2 Peltolankadun kiertoliittymä 1751 27.5.2019 Suunnittelualueen sijainti kartalla Hankkeen tarkoitus Katualueen laajennus kortteliin 1606 kiertoliittymän rakentamisen mahdollistamiseksi. Katualueen laajennus vaatii asemakaavan muutoksen. Hankkeen lähtökohdat Kiertoliittymä ratkaisu parantaa pyöräilyn ja jalankulun sekä ajoneuvoliikenteen turvallisuutta ja sujuvuutta alueella. Väylät Kiertoliittymän rakentaminen Peltolankadun ja Penttilänkadun risteykseen. Virkistysalueet ja muut yleiset alueet Kaavamuutos ei koske virkistysalueita tai muita yleisiä alueita. Vesihuolto ja muut tekniset verkot Kaavoitus vaiheessa ei ole tarvetta vesihuoltoverkoston uusimiseen. Maanomistus ja kiinteistönmuodostus Joensuun kaupunki tekee kaupan korttelin 1606 tontin 7 osasta (84 m) 2, joka liitetään katualueeksi. Muutos vaatii kiinteistönmuodostusta.

Aikataulu Kiertoliittymän toteutus on arvioitu investointiohjelmassa vuodelle 2020. Yhteistyötarpeet Joensuun vesi, kaupunkirakennepalvelut, tonttipalvelut ja Riveria. 2 Erityistä huomioitavaa Korttelin 1606 tontin 7 osasta on tehtävä sopimus ja kauppa sekä kiinteistötoimitus. Kustannukset Väylät: 400 000 euroa Vaikutukset Kiertoliittymä ratkaisu parantaa pyöräilyn ja jalankulun sekä ajoneuvoliikenteen turvallisuutta ja sujuvuutta alueella. Ote Penttilänkadun liikenteen yleissuunnitelmasta Laatija: Sanna Seppänen sanna.seppanen@joensuu.fi

9 9 1 19 20 2 1 9 8 7 Vallilankuja Vallilanaukio Vallilankatu Penttilänkatu Peltolankatu Mäntyläntie kt kt kt kt t kt kt kt kt kt VIII I VI IV VII III III III IV I III III III III IV 1683 1606 1684 84 83 16 12 17 15 17 7 40 5 12 13 25 32 11 9 8 7 6 13 12 1 26 38 27 14 6 5 9 4 41 12 50 58 59 21 6 10 1 2 3 4 5 6 11 27 28 29 30 31 33 35 34 32 26 33 14 13 1 17 18 14 4 22 14 15 16 100 30 40 0 10 20 50 IV 35 dba PENTTILÄNKATU PELTOLANKATU 8 4430 1606 16 PENTTILÄ AK Liite 1 1 / 5

ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET Liite 1 2 / 5 AK 0020000 Asuinkerrostalojen korttelialue. 0820000 3 m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva. 0840000 Korttelin, korttelinosan ja alueen raja. 0850000 Osa-alueen raja. 8 16 PE 1606 PELTOLANKA 4430 IV 0880000 Sitovan tonttijaon mukaisen tontin raja ja numero. 0910000 Kaupungin- tai kunnanosan numero. 0920000 Kaupungin- tai kunnanosan nimi. 0930000 Korttelin numero. 0950000 Kadun, tien, katuaukion, torin, puiston tai muun yleisen alueen nimi. 0960000 Rakennusoikeus kerrosalaneliömetreinä. 1000000 Roomalainen numero osoittaa rakennusten, rakennuksen tai sen osan suurimman sallitun kerrosluvun. 1130000 Rakennusala. 35 dba 1320000 Merkintä osoittaa rakennusalan sivun, jonka puoleisten rakennuksen ulkoseinien sekä ikkunoiden ja muiden rakenteiden ääneneristävyyden liikennemelua vastaan on oltava vähintään 35 dba. 1340000 Istutettava alueen osa. 1360000 Katu. 1590000 Katualueen rajan osa, jonka kohdalta ei saa järjestää ajoneuvoliittymää.

Liite 1 3 / 5 YLEISET MÄÄRÄYKSET 1. Korttelialueelle saa sijoittaa opetustoimintaa palvelevia tiloja. 2. Rakennusten julkisivujen päämateriaalina on käytettävä vaaleaa kiviaineista materiaalia ja punatiiltä tai siihen verrattavissa olevaa kiviaineista materiaalia. 3. Varsinaisiin kerroksiin saa rakentaa kaavassa osoitetun kerrosalan lisäksi varasto-, säilytys- yms. tiloja 15 % sallitusta kerrosalasta. 4. Rakennusalan rajan saa ylittää enintään kahdella metrillä parvekkeen, erkkerin yms. rakennuksen osan rakentamista varten. 5. Katoksia ja talousrakennuksia saa rakentaa myös rakennusalan ulkopuolelle tai pysäköintipaikoille. 6. 20 kerrosneliömetrin ylittävät porrashuone- ja sisäaulatilojen osat saa rakentaa kaavaan merkityn rakennusoikeuden lisäksi, jos ne lisäävät porrasaulan viihtyisyyttä. Näille tiloille ei tarvitse varata autopaikkoja. Tämä määräys ei kuitenkaan koske käytävämäisiä tiloja, jotka lasketaan koko laajuudeltaan sisältyväksi rakennusoikeuteen. HULEVESIÄ KOSKEVAT MÄÄTÄYKSET Hulevesiä tulee viivyttää tontilla ennen niiden johtamista tontilta pois. Viivytyspainanteiden, -altaiden ja -säiliöiden mitoitustilavuuden tulee olla vähintään 1 m³ tontilla sijaitsevan vettä läpäisemättömän pinnan 100 m² kohti. Viherkattoja ei lasketa vettä läpäisemättömiksi pinnoiksi. Viivytysrakenteiden tyhjentymisen kokonaan tulee kestää vähintään 12 tuntia ja niihin tulee suunnitella hallittu ylivuoto. Määräystä sovelletaan täysimääräisesti, kun on kysymys uudisrakentamisesta. Jo rakennetuilla alueilla vaatimus koskee muutoksia, jotka muuttavat hulevesijärjestelmää tai vaikuttavat hulevesien muodostumiseen. AUTOPYSÄKÖINTIÄ KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET 1. Autopaikkoja (ap) on toteutettava tontille vähintään seuraavasti: Asuminen: Opiskelija-asuminen: Palveluasuminen: Asumisen vieraspaikat: 1 ap/85 k-m2. 1 ap/110 k-m2. 1 ap/190 k-m2. 1 ap/alkava 1500 k-m2, kuitenkin vähintään 2 ap/tontti 2. Kiinteistön asukkaiden käytössä oleva, samaan kortteliin sijoitettu yhteiskäyttöauto vähentää osoitettavien autopaikkojen määrää neljällä autopaikalla. Nämä autopaikat voidaan jättää rakennusvaiheessa toteuttamatta, mutta tontille on rakennuslupaa varten tehtävässä asemapiirroksessa esitettävä näiden autopaikkojen käyttökelpoinen sijainti.

Liite 1 4 / 5 3. Kadulle päin avautuvaa autosuojaa ei saa sijoittaa 6 metriä lähemmäs katualuetta. 4. Pysäköintialueet on erotettava istutuksin, aitauksin tms. jalankulkuun ja oleskeluun varatuista alueista. 5. Asuinrivi- ja asuinkerrostalokohteiden sähköjärjestelmissä on varauduttava sähköautojen lataamiseen. Tontin kaikille pysäköintipaikoille on varauduttava toteuttamaan järjestelmä sähköautojen hidaslataamista varten. Lisäksi on tehtävä tarvittavat varaukset sähkökeskustilassa ja varausputkina peruslatausjärjestelmän toteuttamiseksi vähintään 10 %:lle autopaikoista. POLKUPYÖRÄPYSÄKÖINTIÄ KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET 1. Polkupyöräpaikkoja (ppp) on toteutettava tontille vähintään seuraavasti: Asuminen: Palveluasuminen: 1 ppp/40 k-m2, kuitenkin vähintään 1 ppp/asunto. 1 ppp/80 k-m2. 2. Polkupyöräpaikat on sijoitettava pääsisäänkäyntien läheisyyteen. 3. Asumista palvelevat polkupyöräpaikat on toteutettava katoksiin tai sisätiloihin. Jos kaikki polkupyöräpaikat toteutetaan katoksiin, on lämpimiin sisätiloihin toteutettava käyttökelpoinen ja esteetön huoltotila polkupyörille, kun kyseessä on asuntojen rakentaminen. 4. Muita tiloja palvelevista polkupyöräpaikoista vähintään puolet on katettava. Kulkuyhteydet kevyen liikenteen väliltä polkupyöräpaikoille ja polkupyöräpaikoilta pääsisäänkäynnille on oltava yhtenäiset. Kulkuyhteyksiä ei saa katkoa autopaikoilla tai autoiluun tarkoitetuilla kulkuyhteyksillä.

Liite 1 5 / 5 Pohjakartta täyttää maankäyttö- ja rakennuslain 54 a :n (323/2014) asettamat vaatimukset Koordinaatistojärjestelmä ETRS-GK30 Korkeusjärjestelmä Hyväksytty kaupunginvaltuustossa Kalle Sivèn kaupungingeodeetti Mikko Kärkkäinen kaupunginlakimies KAUPUNKIRAKENNEPALVELUT YHDYSKUNTASUUNNITTELU Penttilän (16) kaupunginosan korttelin 1606 osan ja katualueen asemakaavan muutos. (Peltolankadun kiertoliittymä) Luonnos KRAKLK KH Asemakaavan voimaantulo Näht KV Pvm 27.5.2019 Mk 1:1000 Arkisto Suunn. Sanna Seppänen 16/1751 Kaavoituspäällikkö Juha-Pekka Vartiainen Piirt. Heini Sorsa

Työ nro 1751 Liite 2 1 / 4 15.5.2019 KAUPUNKIRAKENNEPALVELUT, YHDYSKUNTASUUNNITTELU, KAAVOITUS P E L T O L A N K A D U N K I E R T O L I I T T Y M Ä O S A L L I S T U M I S - JA A R V I O I N T I S U U N N I T E L M A Asemakaavan muutos koskee Penttilän (16) kaupunginosan korttelin 1606 tonttia 7 ja katualuetta. Suunnittelualueen sijainti opaskartalla. Suunnittelutehtävä Kaavamuutoksen tavoitteena on, että Penttilänkadun ja Peltolankadun risteykseen voidaan rakentaa kiertoliittymä. Katualuetta on laajennettava Riverian (Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä) opiskelija-asuntolan tontille.

Liite 2 2 / 4 Suunnittelutilanne Alueella on voimassa Pohjois-Karjalan maakuntakaava, joka on laadittu useammassa vaiheessa. Voimassa on 1.-4. vaiheen maakuntakaavat. Valmisteilla on Pohjois-Karjalan maakuntakaava 2040. Suunnittelualue on maakuntakaavassa Joensuun keskustatoimintojen aluetta (C). Alueella on voimassa Joensuun seudun yleiskaava 2020 (2008) ja Penttilän osayleiskaava (2002). Seudun yleiskaavassa Penttilänkatu ja Peltolankatu on osoitettu paikallisiksi pääkaduiksi. Asuntolan tontti on kerros- ja rivitalovaltaista asuntoaluetta (AKR). Suunnittelualueen läheisyydessä oleva Riverian ammattiopisto on palvelujen ja hallinnon kohde (p). Penttilän osayleiskaavan sisältö ei ole ristiriidassa seudun yleiskaavan kanssa. Asuntolan tontti on asemakaavassa asuinkerrostalojen korttelialuetta, jossa tehokkuusluku eli kerrosalan suhde tontin pinta-alaan on e=0,8. Kerroksia saa tontilla olla neljä. Muilta osin suunnittelualue on katualuetta. Peltolankadulle on laadittu liikenteen yleissuunnitelma, jossa Penttilänkadun ja Peltolankadun liittymään on suunniteltu kiertoliittymä. Yleissuunnitelmassa esitettyä kiertoliittymää on tarkoitus pienentää katusuunnitelman laatimisen yhteydessä. Tästä huolimatta kiertoliittymän tilantarve on suurempi kuin, mitä nykyinen katualue on, joten katualuetta tulee laajentaa. Ote Peltolankadun liikenteen yleissuunnitelmasta ( Sitowise Oy) Arvioitavat vaikutukset Vaikutusten arvioinnissa huomioidaan nykytilanne, nykyisen asemakaavan mahdollistama tilanne ja uuden laadittavan kaavan mahdollistama tilanne. Vaikutukset raportoidaan kaavaselostuksessa luonnos- ja ehdotusvaiheissa. Tässä kaavahankkeessa tulevat erityisesti arvioitaviksi vaikutukset liikenne- ja pysäköintijärjestelyihin. Näiden lisäksi arvioidaan yleispiirteisemmin vaikutuksia mm. ympäröiviin alueisiin, kaupunkikuvaan, yritysten toimintaedellytyksiin ja kaupungin strategioiden toteutumiseen.

Liite 2 3 / 4 3 Osalliset Osallisia ovat kaikki ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään: kaava-alueen ja lähiympäristön kiinteistönomistajat, asukkaat, työntekijät ja yritykset Pohjois-Karjalan ELY-keskus Joensuun seudun luonnonystävät ry Itä-Suomen poliisilaitos kaupungin hallintokunnat ja yhtiöt Pohjois-Karjalan Maakuntaliitto Penttilän asukasyhdistys ry teknisten verkkojen haltijat Itä-Suomen pelastuslaitos Aikataulu, osallistuminen ja vuorovaikutus Kaavahankkeen aikana on mahdollisuus ottaa kantaa kahdessa vaiheessa: aloitus- ja ehdotusvaiheissa. Kaavan laatijaan voi olla suoraan yhteydessä. Hankkeen asiakirjat ovat koko hankkeen keston ajan nähtävillä verkossa osoitteessa www.joensuu.fi/kaavoitus. Asiakirjoja täydennetään työn edetessä. Lisäksi paperiset asiakirjat ovat nähtävillä kuulutuksissa mainittuina aikoina seuraavissa paikoissa: kaupunkirakennepalvelut, Muuntamontie 5 Joensuun kaupungintalo, Rantakatu 20 Kaikista kaavahankkeeseen liittyvistä nähtävilläoloajoista, yleisötilaisuuksista ja muista mahdollisista vuorovaikutustilanteista ilmoitetaan aina Karjalan Heilissä ja kaupungin verkkosivuilla. Kaavahankkeen oma verkkosivu on keskeisin tiedonvälityskanava. Tämä osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä asemakaavaluonnos ovat nähtävillä 30.5. 24.6.2019 yllä ilmoitetuissa paikoissa ja sen jälkeen edelleen kaupungin verkkosivuilla. Kaavoittajan vastaanotto järjestetään keskiviikkona 5.6.2019 kello 16.00-18.00 Kaupunkirakennepalveluissa (Muuntamontie 5). Kaupunkirakennelautakunta päättää asemakaavaehdotuksen asettamisesta nähtäville 30 vuorokaudeksi ennen kaavasta päättämistä. Kaupunginvaltuuston päätettäväksi kaavaehdotus tullee syksyllä 2019. Kaikissa edellä kuvatuissa vaiheissa on mahdollisuus lausua mielipiteensä asiasta. Pyydämme toimittamaan mielipiteet ensisijaisesti kirjallisesti. Mielipiteet ja ehdotusvaiheessa muistutukset toimitetaan kaupunkirakennepalvelujen kaavoitukseen, osoite Muuntamontie 5, 80100 Joensuu tai sähköpostitse osoitteeseen kaavoitus@j0ensuu.fi. Kaupunginvaltuuston kaavan hyväksymistä koskevasta päätöksestä on mahdollista valittaa Itä- Suomen hallinto-oikeuteen.

Yhteystiedot Kaupunkirakennepalvelut, Muuntamontie 5, 80100 Joensuu Maankäytön suunnittelija Sanna Seppänen sanna.seppanen@joensuu.fi, puh. 050 435 3541 suunnitteluavustaja Heini Sorsa heini.sorsa@joensuu.fi, puh. 050 409 2128 www.joensuu.fi/kaavoitus Liite 2 4 / 4 4 Asemakaavaprosessi