Valkoposkihanhet pelloilla

Samankaltaiset tiedostot
Kasvinsuojelu luomutuotannossa

Kannattavuus on avainasia. Timo Mallinen, ProAgria Etelä-Suomi Uudenmaan tukitilaisuudet Huhtikuu 2016

Tukikoulutus UKK-instituutti Marika Arrajoki-Alanen

Nurmesta uroiksi Nurmes - Hyvärilä

Kahukärpäset kiusasivat syysviljoja tänäkin syksynä

Rehumaissin viljelyohjeet Juha Anttila 2013

POLARTOP BOR BOR VILJELYRATKAISU ENTSYYMIMALLASOHRA. Tiedä mitä kylvät.

Viherryttämistuki. Neuvo 2020-koulutus Syksy Materiaali perustuu esityshetkellä käytettävissä oleviin tietoihin.

Luonnonmukainen tuotanto. Sitoumus ja Valvonta. Kari Alatalo Keski-Suomen ELY-keskus

Täydentävät ehdot. Neuvo 2020 alkukoulutus

Liperin tuulivoimalat

Järviruokoa järvestä peltoon Talviseminaari. Päivi Jokinen ProAgria Pohjois-Karjala, Maa- ja kotitalousnaiset

Rehumaissin viljelyohjeet

Eila Turtola, Tapio Salo, Lauri Jauhiainen, Antti Miettinen MATO-tutkimusohjelman 3. vuosiseminaari

Ohran viljely 5,5 ha 3800 kg/ha Käyttö karjan rehuksi omalla tilalla 860 kg ka, 11 MJ/kg ka

Ravinteet satoon Vesistöt kuntoon

Rauhoitettujen lintujen aiheuttamat vahingot. Mika Pirinen

Jari Kontiokorpi Valkoposkihanhien maataloudelle aiheuttamien haittojen vähentäminen kokemuksia Etelä- ja Pohjois-Karjalassa 2017

Kasvukausi 2012 millä eväillä kasvukauteen ProAgria Etelä-Suomi Eino Heinola

Ely ja ympäristösopimukset

Nurmen massan ja säilörehusadon mittaaminen (KARPE hanke) Auvo Sairanen NurmiArtturi , Seinäjoki

Corine2006-maankäyttöluokituksen mukaiset osuudet maakunnittain

Ajantasaistus, kartat ja pinta-alat

Kasvinsuojelu nurmen tuotannossa

Peltojen ravinnekierron työkalu. Markus Huttunen ja Inese Huttunen, SYKE

Peltovalvonnan havaintoja 2015

Alustavaa nurmen satotilastotietojen tarkastelua

Selvitys maatalouden koneurakoinnin kysynnästä ja tarjonnasta Sonkajärvellä kyselyn havainnot

Monipuolisen viljelykierron mahdollisuudet maan kasvukunnon parantajana

Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia

Luonnonmukainen viljely ja luomukorvaus 2015-

Ympäristökorvauksen koulutuspäivä Valvonta. Pohjanmaan ELY-keskus, maaseutuyksikkö, Ulf-Erik Häggvik

Lintujen aiheuttamat maataloushaitat ja niiden vähentäminen

Tukikoulutus UKK-instituutti Marika Arrajoki-Alanen

Peltovalvonnan havaintoja 2017

Nurmesta uroiksi Eija Meriläinen-Ruokolainen ProAgria Pohjois-Karjala

Säilörehun tuotantokustannusten laskenta ja merkitys. Konekustannukset kuntoon ja säilörehun hinta haltuun -teemapäivä

Luonnonmukainen viljely ja luomukorvaus 2015-

Mustialan kokemukset v Jukka Korhonen

Laidunnusstrategioiden kehittäminen luomumaidontuotannossa. Kuopio,Marraskuu 2017 Hans Lund, ØkologiRådgivning Danmark, (Luomuneuvoja, Tanska)

Peruslohkon korvauskelpoisuus Kasvulohkot

TÄYDENTÄVÄT EHDOT. Muutokset vuodelle 2016 & kertaus vuoden 2015 lopulla tulleisiin muutoksiin

Kokemuksia sinimailasen viljelystä. Marko Mäki-Arvela Maidontuottaja Uusikaupunki Toimittanut Jukka Rajala

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Ympäristösitoumuksesta 2016

Lampaat luomussa. Rokua Anna-Leena Vierimaa Luomutuotannon asiantuntija ProAgria Oulu/YmpäristöAgro II

Valvonnan yleisimmät seuraamukset ja niiden välttäminen

Lintujen muutto ja muuton valtaväylät Suupohjassa

Peltovalvonnan havaintoja 2016

Gluteenittomalle tattarille on kysyntää!

LUOMU POHJOIS-KARJALASSA

Viljelijätuki-infot Keski-Suomen Ely-keskus

Maissin kasvinsuojelu, Pioneer PR39V43 kasvukaudella Ikaalinen Lasse Matikainen

Pellon käytön strategiset valinnat

Päijät-Hämeen Viljaklusterin viljaseminaari , Nastola Myllyviljakatsaus Tero Hirvi, Fazer Mylly

Merimetso ja valkoposkihanhi - raportti pahoista pojista. Markku Mikkola-Roos Pekka Rusanen

Pahkahomeen monet isäntäkasvit Asko Hannukkala Kasvinsuojelupäivä Hämeenlinna

Luonnonmukainen tuotanto

Kaiken maailman kaistat ja muut tukihakuun liittyvät asiat. MTK Pohjois-Savo Jari Kajan

Miten huippusadot tuotetaan? Anne Kerminen

Kannattavuus on avainasia. Juha Simola, ProAgria Etelä-Suomi Uudenmaan tuki-infot 2017

Valvonnan asiakastyytyväisyyskysely 2018 tulokset (Tutkimus maataloustukien hallinnosta ja valvonnasta)

Kasvuyritykset Etelä-Savossa

Vältä rikkakasvien aiheuttamat haitat lehmälle

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN

Maamies ja Aurajoki - maatalouden ympäristönsuojelu Aurajoen vesistöalueella. Aino Launto-Tiuttu, TEHO Plus hanke Lieto

Gluteenittoman tattarin viljely

Valkuaisomavaraisuus ja yhteistyö. Luomupäivät Anssi Laamanen

MAATALOUDEN VESIENSUOJELUKEINOT MUUTTUVASSA ILMASTOSSA. Projektipäällikkö Aino Launto-Tiuttu Eura

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Hankkeen tuloksia vuodelta 2009 Tuotanto tasapainoon alituotantokasvien tuotannon kehittämispäivä Huittisten kaupungintalon valtuustosali 10.2.

Luonnonmukaisen. tuotannon korvaus Ohjelmakausi Tiedot ovat tilanteen mukaisia.

Maaseututoimiston ohjeet avustajille ja asiantuntijoille. Tukioikeuksien siirto

KASVIPEITTEISYYS- VALVONTA 2016

Jäävuorisalaatin sekä kukka- ja parsakaalin viljely. Veikko Hintikainen Projektipäällikkö MTT Mikkeli

Nurmien tuet 2015 Heidi Nevalainen ProAgria Pohjois-Karjala

Tehoaine: glyfosaatti 360 g/l (glyfosaatin isopropyyliamiinisuolana)

PesticideLife kesän 2012 haasteet kasvinsuojelussa

LEHTIPOJANTIE ASEMAKAAVA MUUTOS

CARBON ACTION TILANNEKATSAUS Carbon Action tilannekatsaus 1

Tehoaine: glyfosaatti 360 g/l (glyfosaatin isopropyyliamiinisuolana)

IPM-kokemuksia kesältä 2010

Luomutarkastus ja hallinto

Viljelykierron suunnittelu. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012

Maaseutuhallinto. Ajankohtaista. Maatalouden vesiensuojelupäivä Nurmijärvellä

Nurmikasvien satoisuus siemenviljelyssä sertifiointitietojen valossa

Vesistövaikutusten arviointi

Raportti Uusien mansikkalajikkeiden kokeesta Raija Kumpula. Kehitysyhtiö SavoGrow Oy/Marjaosaamiskeskus RAPORTTI

Lohkokirjanpito ja viljelysuunnittelu

REJEKTIVEDEN PELTOMITTAKAAVAN KASVATUSKOE 2013

Maatalousaineistojen maantieteellinen analyysi

Kuivatus kuntoon -Mutta millaisella salaojituksella? Avaus

Nitraattiasetus (931/2000) ja sen uudistaminen

Kasvinviljelytila Lahdessa

Metsälaitumien ja luonnonsuojelualueiden hyödyntäminen nautojen ruokinnassa. Päivi Jokinen ProAgria Pohjois-Karjala/ Maa- ja kotitalousnaiset

Viljan analyysit 2012 ISO-VILJA Homemyrkyt 6268

Siirtyisinkö luomuun?

Sisältö. Ruokaviraston esittely Kevään tukihaun aikataulu VIPU-palvelu VIPU-kartta 2.0 Päätukihaku Muistutuksia Muutokset 2020

Viherryttäminen. MTK-Pirkanmaan tukikoulutus Kevät Materiaali perustuu julkaisuhetkellä käytettävissä oleviin tietoihin.

Liite 1 b. Naantalin (12.) tarjousalueet kartalla

Transkriptio:

Valkoposkihanhet pelloilla Pohjois-Karjalan ELY-keskus 12.11.2018

Valkoposkihanhen levinneisyys ja muuttoreitit 2

Levähdysalueet Suomessa (>10 000 yks.) Kevät 2013-2018 Syksy 2006-2018

Kartta 1. ja 2. Paikalliset valkoposkihanhet Pohjois-Karjalassa keväisin. Kartassa 1. yli 1000 yks. (v.2011-18) ja kartassa 2. yli 10 000 yks. kerääntymät (v.2013-18) Tiira Bleu 4

Kartta 1. ja 2. Paikalliset valkoposkihanhet Pohjois-Karjalassa syksyisin. Kartassa 1. yli 1000 yks. (v.2000-18) ja kartassa 2. yli 10 000 yks. kerääntymät (v.2007-18) Tiira 5

Valkoposkihanhien esiintyminen Pohjois-Karjalan pelloilla Kevät Yht. >100 000 yks. kevään aikana >1000 yks.: 7.-27.5. - huippu 14.-23.5. Syksy Yht. >300 000 yks. syksyn aikana >1000 yks.: 9.9.-1.11. - huippu 16.9.-23.10. 6

Valkoposkihanhien muutto Pohjois-Karjalassa 160000 140000 120000 100000 80000 60000 40000 20000 0 15.3. 7 4.4. 24.4. 14.5. 3.6. 23.6. 13.7. 2.8. 22.8. 11.9. 1.10. 21.10. 10.11. 30.11. 20.12.

Maaseututoimen käsittelemien korvaushakemusten määrä vuosina 2016-2018 HUOMIOITAVAA Kartassa harmaalla vastanneisiin YTA-alueisiin kuuluvat kunnat, joiden alueelta ei ole tullut korvaushakemuksia. Kartassa valkoisella ne YTA-alueet, jotka vastanneet, ettei hakemuksia sekä ne YTAalueet, joista ei tullut vastausta. Ei hakemuksia Ei hakemuksia Ei hakemuksia Ei hakemuksia Ei hakemuksia Ei hakemuksia Ei hakemuksia Ei hakemuksia LUONNOS KL 14.3.2 8

Hanhivahinkoihin varautuminen ja torjunta Tiedotus maanviljelijöille hanhien saapumisesta maaseutuasiamiesten kautta Karkottimia pyritään virittämään ennen tai heti hanhien saavuttua pelloille Taulukko 2. Käytetyt karkottimet ja niiden toimivuus keväällä 2018. karkotintyyppi määrä teho asentaminen jälkiraivaus käyttöaika hinta/toimivuus pieni foliopallo ᴓ 43cm 84 + + +- 2-7 vrk + suuri foliopallo ᴓ 80cm 18 + + +- 2-7 vrk + leijapallo 2 ++ ++ + >14 vrk ++ kumipallo ᴓ 40cm 1 - +- + 1-2 vrk - haukkaleija 3 ++ + +- 10- vrk ++ aita 1 - -- -- >14 vrk -- jättipallo 1 - -- +- >14 vrk -- Scary man 1 +- + + n.14 vrk - 9

Joitakin pelottimia Iso heliumpallo Haukkaleija 10

Karkotusmenetelmien teho Alustavien tulosten mukaan osa menetelmistä toimi positiivisesti joillakin peltolohkoilla erityisesti kauden alussa, tosin positiivisissa tapauksissakin jäi osin epäselväksi toimivatko karkottimet hyvin, vai eivätkö hanhet olisi muutoinkaan ruokailleet näillä pelloilla Haasteellisimmilla kohteilla ja hanhimäärän ollessa huipussaan mikään karkotusmenetelmä ei enää tehonnut Drone kuitenkin vähäisellä kokemuksella hyvä karkotin 11

Valkoposkihanhia jättipallon ympärillä hajuraon päässä 12

Houkutushanhia puimattomalla kaurapellolla Houkutinhanhien teho puimattomilla pelloilla jää keväällä vähäiseksi, koska hanhet ruokailivat mieluummin nurmilla 13

Syksyllä hanhet viihtyvät usein sängellä

Valkoposkihanhien ravinnonkäytöstä ja ruokailualueista Valkoposkihanhet ovat uskomattoman tarkkoja ruokailupaikkojensa suhteen: tietyt nurmet käytössä vuodesta toiseen niin keväällä kuin syksyllä Keväällä ruokailevat nurmilla ja lämpiminä keväinä myös oraalle ehtineellä viljalla Syksyllä viljan sänget, apilanurmet, nurmet, laitumet, syysrukiin- ja syysvehnän oraat Monet viljelijät luopuneet syysrukiin viljelystä, koska käytännössä mahdoton torjua valkoposkien ruokailu niillä 15

Valkoposkihanhien paljaaksi kaluama rantapelto Kiteellä 16

Maanviljelijöiden kokemuksia Hanhille maittavat yleensä parhaimmat viljelysnurmet, mutta hämmennystä herättää se, että viereisellä lohkolla oleva silmämääräisesti samanlainen nurmi voi jäädä lähes koskemattomaksi Positiivisin palaute tuli siitä, että viranomaiset ovat ottaneet tilanteen vakavasti Osa suhtautuu ongelmaan ymmärtävästi, mutta odottaa merkittäviä parannuksia korvausjärjestelmään Moni ehdottaa valkoposkihanhien metsästystä ratkaisuksi ongelmaan 17

Maanviljelijöiden toiveita Huomattavasti nopeammin korvaus satotappiosta Parempi korvaus menetetystä sadosta: MaVin keskisatojen mukaan laskettu korvaus liian pieni Jostakin pitäisi saada rehua nopeasti menetetyn tilalle Jos korvausjärjestelmää parannetaan ja sujuvoitetaan, monet viljelijät ovat valmiita ruokkimaan hanhia 18