Akavan esitys strategiseksi hallitusohjelmaksi 2015 2019 22.4.2015 Maistraatinportti 2 puh. 020 7489 400 00240 Helsinki www.akava.fi
Johdanto 1 (5) Akava on valmistellut esityksensä strategiseksi hallitusohjelmaksi. Akavan mielestä seuraavan hallituksen tärkeimmät tehtävät ovat: julkisen talouden tasapainottaminen taloudellisen kasvun ja työllisyyden nostaminen osaamistason nostaminen hyvinvoinnin parantaminen Suomen kansainvälisen aseman vahvistaminen Akavan toimenpide-ehdotukset hallituksen toimintasuunnitelmaan esitetään myöhemmin. Molemmat asiakirjat pohjautuvat Akavan hallituksen kesäkuussa 2014 hyväksymään Akavan hallitusohjelmatavoitejulkaisuun Työstä kasvua Suomeen. 1. Suomen taloustavoitteet Julkinen talous saatetaan tasapainoon ja talouskasvu vakaalle pohjalle Julkisen talouden kestävyys varmistetaan kasvulla ja työllisyydellä, vahvistamalla julkisen sektorin toiminnan tuloksellisuutta ja tuottavuutta sekä tehtävien priorisoinnilla. Julkisen talouden sopeuttamista jatketaan tukemalla osaamiseen perustuvaa talouskasvua ja työllisyyttä. Samalla turvataan julkisten palveluiden riittävä saavutettavuus ja laatu. Jatketaan rakennepoliittisten uudistusten toteuttamista siten, että uudistukset vahvistavat osaamista ja muita pitkän aikavälin kasvuedellytyksiä. Uudistukset pannaan toimeen hallituskauden alussa siten, että niiden voidaan luotettavasti arvioida pienentävän kestävyysvajetta. Vaikka talouskriisin vaikutus Suomen talouteen poistuu näillä näkymin vuoteen 2019 mennessä, valtion ja kuntien yhteenlaskettu alijäämä on silloinkin noin 3 prosenttia bruttokansantuotteesta. Valtion- ja kuntatalous saatetaan tasapainoon hallituskauden aikana. Velkaantumisaste saadaan käännettyä laskuun hallituskaudella ja pysymään lähellä EU:n kasvu- ja vakaussopimuksen julkisen talouden velkaantumisasteelle asettamaa 60 prosentin rajaa. Jotta rakenneuudistusten vaikutukset alkaisivat näkyä jo hallituskauden aikana, niistä sovitaan ja ne toimeenpannaan heti vaalikauden alussa. Nopeasti toteutetut rakenteelliset uudistukset vähentävät mekaanisten sopeutustoimien tarvetta. Rakenteelliset uudistukset eivät onnistuessaankaan kuitenkaan poista merkittävien sopeutustoimien tarvetta kunta- ja valtiontalouden tasapainottamiseksi vaalikaudella. Rakennepoliittisten uudistusten ja muiden sopeutustoimien vaikutus valtion ja kuntien rahoitustasapainoon hallituskauden lopussa on linjassa valtiovarainministeriön esittämän 6 miljardin arvion kanssa (valtio 4 miljardia ja kunnat 2 miljardia euroa). Sopeutustoimet painottuvat menoihin. Menosopeutusta ei kohdenneta tutkimukseen, koulutukseen ja nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseen, koska näillä on keskeinen merkitys sekä talouskasvun että yhdenvertaisuuden näkökulmasta. Kokonaisveroastetta ei koroteta vaalikauden aikana. Verotusta kehitetään ensisijaisesti kasvun ja työllisyyden vahvistamiseksi. Hallituskaudella aloitetaan ansiotuloverotuksen keventäminen siten, että palkkojen verotus lähestyy EU15-maiden tasoa kaikissa tuloluokissa ja ylin työtuloihin kohdistuva rajaveroaste alenee kohti 50 prosenttia. Edistetään työmarkkinaosapuolten talouskasvua, työllisyyttä ja kilpailukykyä tukevia toimia tekemällä
2 (5) vuosittain inflaatiotarkistukset ansiotuloverotuksen veroperusteisiin kaikissa tuloluokissa. Kulutus- ja haittaveroja korotetaan tarvittaessa maltillisesti, jos ansiotuloverotusta kevennetään. Kulutusverojen korotukset kohdistetaan mahdollisuuksien mukaan haittaveroihin, kuten alkoholi- ja tupakkavero, sekä ympäristöveroihin. Harmaan talouden torjumiseksi laaditaan jatko-ohjelma, jossa vuosittaisten verojen ja sosiaalivakuutusmaksujen sekä takaisin saatujen rikoshyötyjen tavoitemäärä kaksinkertaistetaan nykyisestä tasosta (300 400 miljoonaa euroa). Osana julkisen talouden tervehdyttämistä uudistetaan valtion ja aluehallinnon rakenteita. Ministeriöt yhdistetään yhteisen valtioneuvoston kanslian alaisiksi osastoiksi. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksia sekä aluehallintovirastoja yhdistetään. Kuntarakenteen uudistamista ja tehostamista jatketaan. Laadukkaammat koulutus-, kaavoitus- ja elinkeinopalvelut edellyttävät vahvoja peruskuntia, jotka selviytyvät pitkäjänteisesti velvoitteistaan. Kuntien lakisääteisten tehtävien määrää vähennetään, jotta tulevaisuudessa voimavarat riittävät keskeisten tehtävien hoitoon. 2. Suomen työllisyystavoitteet Hallituksen tavoitteena on nostaa työllisyysaste 75 prosenttiin vuoteen 2025 mennessä. Tämä varmistetaan niin, että nuoret pääsevät työelämään ja kaikki voivat työkykynsä mukaan olla työmarkkinoiden käytettävissä eläkeikään saakka. Työelämän kehittämisen päämääräksi otetaan työhyvinvoinnin ja työssäjaksamisen parantaminen sekä työkyvyttömyyden vähentäminen. Työpaikkatason työsuojelu- ja työterveysyhteistoiminnan edellytyksiä vahvistetaan ja varmistetaan siinä tasapuolinen edustus kaikille henkilöstöryhmille. Väestön ikääntymisen takia Suomi tarvitsee lisää työvoimaa vuosikymmeniksi eteenpäin. Kannustetaan kaikkia työikäisiä olemaan työmarkkinoiden käytettävissä panostamalla koulutukseen ja kuntoutukseen sekä purkamalla kannustinloukkuja. Työllistymistä ja yrittäjyyttä rajoittavien kilpailukieltosopimusten käyttöä vähennetään. Suomeen luodaan uutta teollisuuspolitiikkaa, jonka tavoitteena on lisätä korkean osaamisen avulla Suomen kilpailukykyä, tukea talouskasvua ja ennen kaikkea parantaa työllisyysastetta. Uuden teollisuuspolitiikan avulla parannetaan teollisuutemme asemaa kansainvälisessä kilpailussa sekä luodaan edellytykset erityisesti palveluihin, digitalisaatioon ja cleantechiin nojautuvien yritysten kasvulle ja kansainvälistymiselle. Kannustetaan yrittäjyyteen ja tuetaan yrittäjiä. Yhteiskunnan rakenteita uudistetaan siten, että ne tukevat yrittäjien toimintaa ja mahdollistavat siirtymisen palkansaajasta yrittäjäksi ja yrittäjästä palkansaajaksi sosiaaliturvaa menettämättä. Huomion keskipisteenä on yritysten, korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten innovaatiotoiminta, joka on kasvun avaintekijä. Kasvua tukeva uudistuminen varmistetaan lisäämällä resursseja tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan. Elinkeinopolitiikkaa uudistetaan tukemaan paremmin innovaatioihin perustuvaa yritystoimintaa. Suomen pitkän aikavälin tavoitteeksi asetetaan panostus osaamisintensiivisiin yrityksiin. Kilpailukykyinen verotus luo perustan yritysten edellytyksille toimia Suomessa. Yhteisöverotuksen kilpailukyky suhteessa keskeisiin kilpailijamaihimme varmistetaan. Merkittävin osuus verotuksesta kohdentuu korkean lisäarvon tuottavaan henkilöstöön. Verotuksella ohjataan ja tuetaan korkean lisäarvon tuottamista nimenomaan Suomessa.
3 (5) Toimivaa elinkeinopolitiikkaa tuetaan hyvin toimivalla infrastruktuurilla. Uusia panostuksia kohdennetaan digitaalisten palvelujen rakentamiseksi. Yritysten kasvu ja uusien investointien tulo Suomeen varmistetaan toimivilla pääomamarkkinoilla. Julkisen sektorin toimet pääomamarkkinoiden kehittämiseksi keskitetään niihin kohtiin, joissa on selviä markkinapuutteita. Suomi on monipuolisen ja kestävän energiantuotannon edelläkävijä. Kasvattamalla energiantuotannon monipuolisuutta ja omavaraisuutta parannetaan kilpailukykyä ja tuotantovarmuutta. Julkisissa työvoimapalveluissa lisätään työttömille työnhakijoille tarjolla olevia laadukkaita, ammattitaitoon ja koulutukseen soveltuvia henkilökohtaisia palveluita muun muassa ostopalveluin. Kilpailukykyisen koulutus- ja tutkimusjärjestelmän lisäksi varmistetaan, että työntekijöillä on mahdollisuus kehittää ja kouluttaa itseään järjestelmällisesti ja tavoitteellisesti. Työelämän kehittämiseksi kehitetään koulutusmalleja, jotka tukevat laajoja asiantuntijaverkostoja. Osaamisen kehittämisen rahoituksesta on sovittava sitovasti työ- ja virkaehtosopimuksissa. 3. Suomen osaamistavoitteet Suomen tavoitteena on menestyä kansainvälisessä osaamiskilpailussa ja kilpailussa työpaikoista, jotka toisivat maahan mahdollisimman paljon vaurautta ja hyvinvointia. Tällaisten työpaikkojen perusta on korkeatasoisessa tutkimuksessa, tuotekehityksessä ja osaavissa työntekijöissä. Perusopetuksen tärkein tavoite on antaa kaikille lapsille vahvat perusvalmiudet ja vahvistaa henkilökohtaista oppimisen ja opiskelun motivaatiota. Sekä heikoimmille että eri tavoin lahjakkaille lapsille taataan eriytyvää, tarpeidensa mukaista tukea oppimiseen. Digitaalisen osaamisen ja ymmärryksen perusteet varmistetaan jo perusasteella. Nykyaikaista tieto- ja viestintäteknologiaa hyödynnetään oppimisympäristöjen kehittämisessä. Lukion ja ammatillisen toisen asteen koulutuksen sisältöä kehitetään niiden omista lähtökohdista. Lukion kehittämisessä keskitytään opetussuunnitelmien yleisten tavoitteiden saavuttamiseen ja dynaamisten, integroitujen tiedonhallintataitojen vahvistamiseen. Syrjäytymisen ehkäisemiseksi ja työvoiman saatavuuden varmistamiseksi kaikille oppilaille säädetään velvollisuus osallistua koulutukseen tai koulutukseen valmentavaan toimintaan 18 ikävuoteen asti. Nuorta autetaan yhden luukun periaatteella, josta hän saa kattavan psykososiaalisen tuen, opinto-ohjauksen ja mahdollisuuden suorittaa tutkinnon osia, ellei hänellä ole opiskelupaikkaa. Korkeakoulujen resursseja kasvatetaan pitkäjänteisesti, mutta strategisesti siten, että rahoitus kannustaa korkeakouluja kehittämään kaikkien toimintojensa laatua ja vaikuttavuutta. Suomalaisten korkeakoulujen tulee varautua ja vastata kiristyvään kansainväliseen kilpailuun koulutuksessa, tutkimuksessa ja tuotekehityksessä. Tutkijakoulutusta kehitetään niin, että se tarjoaa valmiuksia ja reittejä työllistyä muuallekin kuin yliopistoihin, jotta tohtoreiden osaamista hyödynnettäisiin paremmin ja heidän työllisyytensä kohenisi. Tutkimus- ja innovaatiopoliittisessa rahoituksessa varmistetaan tasapaino erilaisten strategisten tavoitteiden mukaisesti.
4 (5) Korkeakoulujen rakenteellista kehittämistä jatketaan. Saavutettavat säästöt suunnataan uudelleen korkeakoululaitoksen kehittämiseen. Reunaehtona korkeakoululaitoksen kehittämisessä on säilyttää koulutukselliset vaihtoehdot ja tutkintojen tuottama erilainen ja mahdollisimman monipuolinen osaaminen korkeakoululakeja yhdistämättä. 4. Suomen hyvinvointitavoitteet Suomesta tehdään ennaltaehkäisevän terveydenhuollon mallimaa. Terveyspolitiikan painopiste siirretään ennaltaehkäisyyn ja väestön terveyden edistämiseen. Tarvittavat resurssit saadaan nostamalla terveydenhuollon tuottavuutta sekä lisäämällä ennalta ehkäiseviä toimenpiteitä. Sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistuksen toteutus varmistetaan erottamalla palveluiden järjestäminen ja rahoittaminen palveluiden tuottamisvastuusta. Palveluja tuottavat edelleen kunnat, kuntayhtymät, yksityiset tuottajat, järjestöt, säätiöt ja valtio. Uudistuksessa parannetaan asiakkaiden valinnanmahdollisuuksia, kun raha seuraa potilaan mukana. Suomen kansainvälisesti arvostetun työterveyshuollon ja opiskelijaterveydenhuollon asema ja rahoitus turvataan. Niitä kehitetään vastaamaan nykyisen työelämän haasteisiin. Käynnistetään selvitys työaikalain uudistamiseksi. Työ- ja elinkeinoelämän murroksen kielteisiä vaikutuksia työllisyyteen ja työn tuottavuuteen vähennetään. Työnantajien vastuuta työntekijöiden työmarkkinakelpoisuuden säilymisestä ja uudelleentyöllistymisestä lisätään erityisesti niissä tilanteissa, joissa henkilöstövähennyksiä tehdään liiketoiminnan voitollisuudesta huolimatta. Lainsäädäntöä uudistetaan niin, että työuria voidaan rakentaa joustavasti yrittäjyyttä ja palkkatyötä yhdistellen ilman, että aukot sosiaaliturvassa tämän estävät. Työn ja muun elämän yhteensovittamista helpotetaan perhepolitiikalla samalla kuin varmistetaan naisten ja miesten yhtäläiset mahdollisuudet muun muassa jakamalla perhevapaat 6+6+6-mallin mukaisesti. Työttömyysjaksoja lyhennetään siirtämällä painopiste pitkäaikaistyöttömyyden tukitoimista työttömyyden alkupuolelle. Lähtökohtaisesti työnteon tulee aina olla taloudellisesti kannattavampaa kuin sosiaaliturvalla eläminen. Työttömyysturvan rahoitus ylläpidetään etuudet turvaavalla tasolla ja nykyinen kassajärjestelmä säilytetään. Työttömyysturvaa kehitetään edelleen aktiivisuutta suosivaan suuntaan. Eläkejärjestelmän muutokset valmistellaan jatkossakin kolmikantaisesti. Huolehditaan siitä, että työeläkkeitä varten kerättyjä varoja käytetään ainoastaan työeläkelainsäädännössä määriteltyihin tarkoituksiin. Lisätään toimia, joilla asumisesta tehdään kohtuuhintaista ja edistetään työvoiman liikkuvuutta. Järkeistetään sekä suoria että välillisiä asumisen ja rakentamisen tukia. Asunnottomuus poistetaan Suomesta. Kiertotaloutta edistetään markkinoita kehittämällä ja lainsäädäntömuutoksin.
5. Suomen kansainväliset tavoitteet 5 (5) Euroopan unioni on tärkeä Suomelle, mutta sen toimintaa tulee parantaa. EU:sta on tehtävä nykyistä aloitteellisempi, vahvempi taloudeltaan ja läheisempi kansalaisille. EU:n sääntöjä ja päätöksiä on noudatettava. Suomen roolia Euroopan unionissa vahvistetaan. EU:n tulee olla aktiivinen toimija sisämarkkinoiden ja pääomamarkkinoiden toimivuuden sekä työelämän kehittämisessä. Osaamistasoa EU-alueella vahvistetaan nostamalla EU:n budjetin koulutus- ja tutkimusmäärärahojen osuutta olennaisesti. Suomen Venäjä-suhteissa nojaudutaan EU:n yhteisiin, muun muassa kansainvälistä oikeutta kunnioittaviin linjauksiin, vaikkakin ylläpidetään myös toimivaa kahdenvälistä yhteistyötä. Globalisaation hallintaa tulee vahvistaa sopimuksin, vankentamalla kansainvälisten järjestöjen asemaa ja ulottamalla yhteistyötä uusille alueille. Vapaakaupasta tulee tehdä nykyistä yhteiskuntavastuullisempi ja työelämän perusoikeuksia kunnioittava. Sekä monenkeskisten että EU:n kahdenvälisten kauppasopimusten tulee korostaa Kansainvälisen työjärjestön ILO:n asemaa ja luoda kauppasopimuksiin kestävän kehityksen seurantajärjestelmä. Investointisuojasopimusjärjestelmä on uusittava. Suomi toimii aktiivisesti Euroopan unionissa edistääkseen kattavan ilmastosopimuksen syntymistä kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa ja sitoutuu omalta osaltaan ilmastonmuutosta pysäyttäviin toimiin. Osana ilmastotavoitteita Suomi nostaa omien uusiutuvien energiamuotojen osuuttaan. Suomen energiaintensiivistä teollisuutta tuetaan kehittämällä teollisuuden energiatehokkuutta tutkimuksella ja tuotekehityksellä sekä varmistamalla energian kohtuullinen ja kilpailukykyinen hintataso.