Suomalaiset orkesterit 2020 Toimintaympäristön muutos ja osaamistarve Suosio:n syysseminaari 18.11.2008, Sibelius-Akatemia projektipäällikkö Ulla Pohjannoro ulla.pohjannoro@siba.fi www.siba.fi/toive
Sisällys Tutkimuksen taustaa Tutkimuksessa tavoitettujen orkestereiden nykytila Orkesteiden itsearviointi (SWOT) Tulevaisuusnäkymät Toimintaympäristön muutokset Henkilöstömäärän kehitys Osaamistarpeiden muutokset Johtopäätöksiä
Toive Musiikkialan toimintaympäristöjen muutos ja osaamistarpeet ESR-rahoitteinen laaja tutkimus, jossa selvitetään musiikkialan eri toimintaympäristöjen muutosta Kentän ääni: Tavoitteena tuottaa alan kouluttajille tietoa musiikkielämän tulevaisuudesta ja osaamisen tarpeista Orkestereiden lisäksi tutkimuskohteina musiikkioppilaitokset, koulujen musiikinopetus, kirkon musiikkitoiminta, festivaalit ja musiikkibisnes
Tutkimuksen orkesterit (vastaajina intendentit) Kyselyjä Vastauksia Vastaus-% Pieniä ork. (max 20) 11 5 45 Keskisuuria ork. (21 60) 11 5 45 Suuria ork. (61 120) 6 5 83 Yhteensä 29 15 52 Suurten orkestereiden yliedustus Pääkaupunkiseudun orkesterit hyvin edustettuina Alueellinen edustavuus varsin hyvä
Muutoksia painopisteissä Alueen brändin korostaminen (pieni orkesteri) Lisää kondennettua toimintaa lapsille ja nuorille (suuri orkesteri) Ammattimaisuuden lisääntyminen avustajien vaatimusten ja yleisen aseenteen osalta (pieni orkesteri)
Isännän ääni: rahoittajan odotukset 1. Monipuolisuus, eri kohderyhmien huomioiminen (2 suurta, 3 keskik.) 2. Laatuvaatimus (2 suurta, 2 keskik.) 3. Ei kirjattuja odotuksia (2 keskik., 2 pientä) 4. Määrälliset tavoitteet (3) määrärahoissa pysyminen yleisömäärän säilyttäminen kohtuuhintaisuus 5. Yhteistyö (2) muut kulttuurilaitokset ja toimijat (alueelliset) kunnat 6. Kotimaisuus (1 suuri), musiikkikasvatustyön kehittäminen (1 pieni)
Orkesterimuusikoiden opiskelutaustat SibA 214 31 Amk 93 Konservatorio/ II aste 38 52 Sotilasmusiikkikoulu 20 0 Ulkomainen musiikkialan oppilaitos Jokin muu oppilaitos 55 57 21 Valmistunut Ei valmistunut 0 50 100 150 200 250
Taiteellisten johtajien ja muusikkojen roolit Ylikapellim./taiteell. joht. rooli kasvussa 2 orkesterissa (pieni & keskis.) Muusikoiden rooli ohjelmistosuunnittelussa ja orkesterin kehittämisessä kasvussa 3 orkesterissa 1 orkesteri mainitsi muusikoiden roolin korostuvan tulevaisuudessa myös markkinoinnissa ja tiedottamisessa ( jalkautuminen ) 2 vastaajaa arveli muusikkojen roolin olevan merkittävä (pieni & keskis.) 3 orkesterissa ei muutoksia 3 orkesterissa muutos tulossa, mutta sen sisältö ei arvattavissa Yksi vastaaja mainitsi muusikkojen oman vastuun ammattitaidon ylläpidossa ja kehittymisessä
Rekrytointiongelmat tällä hetkellä Orkestereittain: 3 orkesterilla vähän ongelmia 1 suuri, 2 pientä ei yhteyttä sijaintiin 4 orkesterilla paljon ongelmia 2 suurta, 2 pientä erityisesti str ja vasket (myös äj:t) eniten ongelmia etelässä ja idässä Soitinkohtaiset: 1. Vla äj (7) 2. Vl äj ja konserttimestarit (6) 3. Cor (5) 4. Fg, Tr, Pos, vaskien äj (4) 5. Str, vcl äj, cb äj (3)
Orkestereiden itsearviointi (SWOT) VAHVUUDET Ammattitaito, tait. taso (8) Ennakkoluulottomuus, aktiivisuus, joustavuus (5) Motivaatio, halu kehittyä (4) Alueellinen merkitys, ohjelmisto, yleisö (4) MAHDOLLISUUDET Profiloituminen, imago (7) Yleisön ja yleisöpohjan kasv. (6) Taiteellinen kehittyminen (4) Uudet tilat (3) HAASTEET Rahoitus, valtionos. kunnilta (7) Vakanssikehitys (5) Taiteellinen taso, kehittyminen (4) Työssä jaksaminen (4) Rekrytointi, eläköityminen (4) UHAT Talous, vakanssikehitys (11) Yleisön väheneminen (9) Ylläpitomallin muutos, rekrytointiongelmat, koulujen musiikkikasvatus
Pienten orkestereiden keinoja kohdata uhkia Orkesterin täytyy olla kiinnostava myös muille kuin itselleen. Markkinointi ja positiivinen julkisuus ovat parasta mainosta. Yritysyhteistyökumppanuutta harrastettu kolmen suuren paikallisen yrityksen kanssa vuodesta 2007. Teemme jo nyt äärirajoilla ja lähes tekohengityksen voimalla konsertteja taloudellisessa mielessä, menoista liki 80% on henkilöstömenoja.
Keskisuurten orkesteriden keinoja Pitää vaan tarjota riittävän korkeatasoisia esityksiä, olla markkinajohtaja omalla alueella. Esim. PARAS-hankkeen ja mahdollisten kuntaliitosten myötä toivottavasti rahoituspohja voisi myös laajeta. Ohjelmistosuunnittelussa huomioitava yleisöpohja.
Suurien orkesterin keinoja kohdata uhkia Mielestäni uhkakuvat toteutuvat, ellei aktiivisesti lähdetä tavoittamaan ihmisiä ja anneta heille aidosti kokemusta, että orkesteri on olemassa kuulijoitaan varten, ei toisin päin. - - - kaupallisuuden ehdoilla emme voi lähteä tähän kisaan. - - - Kuntien ja valtionhallinnon päättäjät voivat toimillaan vaikuttaa paljonkin. Orkesterilta itseltään edellytetään yhä suurempaa innovatiivisuutta ja aloitteellisuutta muutosten aikaansaamiseksi.
Orkestereiden toimintaympäristön muutos YL. KULTTURI TALOUS/HALLINTO TAIDE/YLEISÖSUHDE 1 Kulttuuri kaikille Vuorovaikutus Ikääntyminen Konsertteja eri kohderyhmille 2 Moniosaaminen Luovien toimialojen kasvu Kansainvälistyminen Alueellisuus (yhteistyökonsertit) 3 4 Luovuuskäsityksen laajentuminen Asiakasrakenteen muutos Asiakaskäyttätym. muut. Persoonallisuuden merkitys työelämässä Verkostoituminen, kumppanuudet Tulosrahoitus Paras-hanke Sponsorointi Vuorovaikutteinen toiminta lapsille ja nuorille Taiteen kaupallistuminen Talouden arvot taiteeseen Taiteen soveltava käyttö
Uhkaindeksit Kuntatalouden heikentyneet näkymät (80/ 7%) Eläkeuudistus, ikääntyminen (60/ 0%) Tilaaja-tuottaja-malli (53/ 0%) Taiteen kaupallistuminen (53/ 7%) Talouden arvot taiteen arvoihin (40/ 7%) Taiteen ja viihteen vastakkainasettelu (40/20%) Rahoittajien vaikutus sisältöihin (33/ 0%) Tulosrahoitus (33/ 7%) Asiakkaiden vaikutus sisältöihin (33/33%) TES:n vaikutus toimintaan (20/13%) Paras-hanke (20/20%) Orkestereiden fuusio (13/20%) Viihdemusiikin osuus ohjelmistossa (13/27%)
100%:n mahdollisuuksia Lapsille suunnattu vuorovaikutteinen toiminta Kulttuuri kaikille Luovien toimialojen kasvu Nuorille suunnattu vuorovaikutteinen toiminta Levytykset ja muut äänitykset Kansainvälistyminen Kulttuurin aluellinen vaikuttavuus Hlökunnan mahdollisuudet täydennyskoulutukseen Maahanmuuttajille ja ikääntyville suunn. vuorovaik. toiminta Taiteen soveltava käyttö Kulttuurin ekologisuus, hiljaisuuden ylellisyys Vastuu yhteiskunnallisesti oikeudenmukaisesta toiminnasta
Henkilöstömäärien kehitys > 10 v. Vähenee Pysyy ennallaan Kasvaa Muusikkovakanssien määrä 7 8 Konserttikohtainen avustajien lukumäärä (keskim.) 2 11 2 Vakituisen hallintohenkilöstön määrä 13 2 Tp. hallintohenkilöstön määrä 1 7 7
Muutosten vaikutus muusikon työhön? 4 arvelee muusikkovakanssien määrän vähentyvän > vain huiput työllistyvät orkestereihin Pelkkä klassisen musiikin soittotaito ei riitä > jazz ja kevyt musiikki Kommunikaation merkitys korostuu muusikoiden osaamisessa eri yleisöt eri tilanteet (myös edustaminen) omasta työstä kertominen
Tulevaisuuden muusikko Muusikot tulevat entistä enemmän ottamaan osaa julkisuuskuvan luomiseen. - - - Eli osa muusikkoja tulee jatkossa myös esittelemään työtään verbaalisesti, soittotaito ei enää riitä kaikille. Samoin koko henkilöstö välittää kuvaa orkesterista, eli tämä ajatusmalli pitää saada soittajille ymmärrettäväksi. Esitettävä musiikki myös monimuotoistuu, jolloin pelkkä klassisen musiikin soittotaito ei enää riitä. Jazz ja kevytmusiikki tulevat mukaan, mutta VAIN osana toimintaa. Asenne on suurin muuttuva tekijä, avoimuutta tulee saada lisää puolin ja toisin. - - - Vakansseja tuskin tulee jatkossa lisää kokonaismäärällisesti, pikemminkin tapahtuu keskittymistä. Tämä heijastuu, tai sen tulisi heijastua koulutukseen, koulutusmääriin.
Osaamisen muutoksen Top ten Vuorovaikutustaidot (esim. kontakti yleisöön) 4,33 Musiikillinen moniosaaminen 4,27 Ergonomiset taidot 4,13 Esiintymistaidot 4,13 Oman työn kehittämiseen liittyvä osaaminen 4,00 Leadaus-taito 3,93 Tiimien johtaminen (esim. äj:n esimiestehtävät) 3,93 Uranhallintaan ja -kehitykseen liittyvä osaaminen 3,87 Sektiosoittotaito 3,80 Kamarimuusikon taidot 3,80 Kielitaito 3,80
Hajonta erilaisten orkestereiden välillä kasvaa Sopimusoikeuteen liittyvä osaaminen 3,67 Musiikillinen yleissivistys 3,67 Viihdemusiikin soittotaito 3,47 Solistinen soittotaito 3,40 Projektiosaaminen 3,40 Taiteidenvälinen osaaminen 3,40 Pedagogiset taidot 3,33 Muu yleissivistys 3,33 Improvisointitaito 3,27
Eri kokoisten orkestereiden eroja Suurissa orkestereissa tarvitaan vähemmän viihdemusiikin soittotaitoa improvisointitaitoa pedagogista taitoa musiikillista tai muuta yleissivistystä taiteidenvälistä osaamista Pienissä orkestereissa tarvitaan enemmän solistisia valmiuksia vähemmän kamarimusiikin taitoja ja ergonomisia taitoja (?) Keskikokoisissa orkestereissa vaatimukset ovat lähes kauttaaltaan korkeammat kuin muissa orkestereissa sekä musiikillisissa että ulkomusiikillisissa alueissa esim. kamarimuusikon taidot ja musiikillinen moniosaaminen talous, toim.suunnittelu, tuotteistaminen, journalistinen osaaminen
Kommentteja osaamisen muutoksesta Ihmissuhdetaitojen kehittäminen ja sopeutuminen omaan tehtävään ilman suuren taiteilijan luuloja. (keskisuuri orkesteri) Monipuolisuutta, joustavuutta sekä parempaa orkesteristemmojen ja orkesterityön hallintaa. (suuri orkesteri) Kykyä hahmottaa oma rooli suhteessa muuhun todellisuuteen. Eli kapea-alaisuudesta on tarpeellista päästä eroon ja hyväksyä tosiasiat, että maailma on monimuotoistunut ja tulee tekemään niin yhä enenevässä määrin. (suuri orkesteri)
Olemassaolon todennäköisyys 12 vuoden päästä Erittäin todennäköinen N=10 3 pientä orkesteria 2 keskisuurta orkesteria 5 suurta orkesteria Melko todennäköinen N=3 keskisuuret orkesterit Hieman epävarma N=2 pienet orkesterit
Yhteenvetoa Vuorovaikutteisen toiminnan kasvu Kommunikaatiotaitojen korostuminen Genre-monipuolisuuden korostuminen Ergonomisten taitojen korostuminen Esiintyminen, leadaus, kamarimusiikki, sektiosoitto Oman työn kehittäminen ja uranhallinta Paluu vanhaan muusikkouteen?
Pohdittavaa: kouluttajat Brittien education-toiminta ja sen taustalla oleva Performance and Communication Skills -koulutus (Guildhall School of Music and Drama) Kehittääkö vuorovaikutuskoulutus aidosti muusikkoutta ja soittotaitoja kuten on väitetty? Sibelius-Akatemian tarjontaa opetus ei pakollista: Luomus (3-15 op = 80t 400t) Esiintymis- ja oppimisvalmennus (1-2 op = 53t 80t) Kehonhuoltoa 0,5-10 op (27 t 245t) Siba-maisteri 330 op Orkesterisoitto min 24 op Pääinstrumentti + kamarimusiikki yht. max 131 op
Pohdittavaa: orkesterit Ovatko kapellimestarin, muusikkojen ja intendentin rekrytointikriteerit ja -intressit yhteneväisiä? Jos (ja kun?) koesoitossa kiinnostus kohdistuu lähes pelkästään soittamiseen miten orkesterit varmistavat muun toivottavan osaamisen riittävän hallinnan vai riittääkö se, jotkut muusikot hallitsevat ne sattumalta Kenellä on todellinen valta päättää keitä ja millaisia muusikkoja rekrytoidaan? Kenen äänellä intendentit puhuvat? Keiltä pitäisi kysyä?
Tutkimus jatkuu Vastaamattomat orkesterit 17? Haastattelut Kapellimestarit, muusikot, intendentit? Tulevaisuusverstas Intendenteille Orkesterimuusikoille Kapellimestareille Vaihtoehtoisten trendien tunnistaminen ja niiden vaikutus orkestereihin, tai Keskusteleva "rajoitettuun palautteeseen" perustuva ja konsensukseen pyrkivä delfoi-menetelmä
Kiitos! ulla.pohjannoro@siba.fi www.siba.fi/toive
Kysely löytyy osoitteesta: http://www.webropol.com/p.aspx?id=212788&cid=39237543