Lahopuu ja tekopökkelöt: vaikutukset lahopuukovakuoriaislajistoon. Juha Siitonen, Harri Lappalainen. Metsäntutkimuslaitos, Vantaan toimintayksikkö



Samankaltaiset tiedostot
Metsien uhanalaiset: kehityssuuntia, toimenpiteitä ja haasteita

Aineisto ja inventoinnit

Taustaa puustoisista perinneympäristöistä

MAAPERÄN HAJOTTAJAELIÖSTÖ MONTA-tutkimuksessa

Lahopuu ja sen lisääminen metsiin Yksi merkittävin ero luonnonmetsien ja talousmetsien välillä on lahopuun määrässä.

Kolin kansallispuiston luontopolut ENNALLISTAJAN POLKU OPETTAJAN JA OPPILAAN AINEISTOT. Toimittaneet Eevi Nieminen, Kalle Eerikäinen ja Lasse Lovén

Eri-ikäisrakenteiset metsät ja monimuotoisuus

METSO-seuranta: suojeluun tulevien kohteiden inventoinnit

Kestävää luontomatkailua

Lajiston palautuminen ennallistamisen jälkeen: lahopuun määrän ja ympäröivän maiseman vaikutukset

Eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatus

Monimuotoisuus eri-ikäisrakenteisessa metsässä. Juha Siitonen Metla, Vantaa

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E KITTILÄN KUNTA LUONTOSELVITYS: KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu

METSO-ohjelman uusien pysyvien ja määräaikaisten suojelualueiden ekologinen laatu Uudenmaan alueella. Juha Siitonen & Reijo Penttilä Metla, Vantaa

MONTA-YHTEISTUTKIMUS

LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2015

Poiminta- ja pienaukkohakkuut. kaupunkimetsissä

STORAENSO: LOPPU AARNIOMETSÄPUUN KÄYTÖLLE!

Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle.

Poiminta- ja pienaukkohakkuut

Suomen lintujen uhanalaisuus 2015 Juha Tiainen (Luke) ja Markku Mikkola-Roos (Syke) Riistapäivät

Pienaukkojen uudistuminen

Pyhtään kunta. Pyhtään Keihässalmen kalasataman alueen luontoselvitys 2011

ANJALANKOSKEN KYYNELMYKSENJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA- ALUEEN LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2002 Maanomistustilanne korjattu

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27852 SOMERO RUUNALAN YRITYSALUEEN ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU

Kirjanpainajatuhojen torjuntaopas Onko metsässäsi kuolleita kuusia tai myrskytuhopuita?

Metsälaidunten sieni- ja sammallajisto. Kaisa Tervonen

Metsälain mukaiset arvokkaat elinympäristöt

Metsien luontaiseen häiriödynamiikkaan perustuvat käsittelymallit (DISTDYN): lajistonseuranta ja tutkimusmahdollisuudet

Metsäsuunnittelusta metsän suunnitteluun puuntuotannon rinnakkaistavoitteiden turvaaminen. Puukauppaa yksityismetsänomistajien kanssa vuosittain

Juurikääpä eri-ikäisrakenteisissa metsiköissä

Luontopalvelut luonnonhoitajana ja ennallistajana

SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi

KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ IITIN KIRKONKYLÄN KOHDALLA LUONTOSELVITYS

Suomen metsäluonnon monimuotoisuuden turvaaminen

Liite 26. Kolarin ja Pajalan suunniteltujen kaivosalueiden lajistokartoitus

Kommentteja Metsähallituksen luonnontilaisuusluokituksiin Metsä-Lapin suojeluesityskohteista

ONNELA Kunta: Sotkamo

Eri ikäisrakenteisen metsän kasvatus

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa

Metsäluonnon suojelu. Metsäakatemia Paloma Hannonen

Kannonnoston vaikutukset juurikääpä- ja tukkimiehentäituhoihin sekä lahopuulajistoon

Viljelytaimikoiden kehitys VMI:n mukaan

Kulotus ja ennallistaminen tulella

Luonto- ja maisemapalvelut teemaryhmälle Oulussa Raili Hokajärvi, projektipäällikkö MoTaSu-hanke

Luonnonsuojelujärjestöjen Kansallisomaisuus turvaan esityksessä on neljä rajausta Lohikosken alueelta:

Taimikonhoidon omavalvontaohje

LITIUMPROVINSSIN LIITO-ORAVASELVITYS

Sammalet ja jäkälät perinnemaisemassa

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 4009 Martinjärven iätpuoliset metsät ja suot, Keuruu, Keski-Suomi

Merkkikallion tuulivoimapuisto

A. Ahlström Kiinteistöt Oy & Satawind Oy. Porin Ahlaisten Lammin tuulivoimapuiston kasvillisuustarkastus 2016 AHLMAN GROUP OY

METSÄ SUUNNITELMÄ

SOMERHARJUN LIIKEKESKUKSEN ASEMAKAAVA -ALUEEN LUONTOSELVITYS

Aurinkovuoren nivelkärsäiskartoitukset 2015

METSÄ SUUNNITELMÄ

NOKIAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖNSUOJELUYKSIKÖN JULKAISUJA 1/2018. Markluhdanlahden pesimälinnustoselvitys Pekka Rintamäki

Bioenergiapotentiaali Itä- Suomessa

Uusimmat metsävaratiedot

Pienet vai vähän suuremmat aukot - kuusen luontainen uudistaminen turv la Hannu Hökkä Metla Rovaniemi

Bioenergia, Bioenergia, lisääntyvät hakkuut ja monimuotoisuus monimuotoisuus

Kovakuoriaiskartoitukset Etelä-Suomen luontopalveluiden alueella

Pinta-ala: 13,8 ha Omistaja: Vaasan kaupunki Kaavatilanne: Vaasan yleiskaavassa 2030 alue on virkistysaluetta (V), pääosin myös luo-aluetta.

Lajistoseurannat. Juha Siitonen. Metsäntutkimuslaitos, Vantaan toimintayksikkö

- METSÄNHOIDON JA HAKKUIDEN KÄSITTELY-YKSIKKÖ. - PUUSTOLTAAN JA MAAPOHJALTAAN YHTENÄINEN ALUE - JAKOPERUSTEENA MYÖS KEHITYSLUOKKA

Rauhanniemi-Matintuomio asemakaava (5) Seija Väre RAUHANNIEMI - MATINTUOMIO LIITO-ORAVA SELVITYS 1 ALUEEN YLEISKUVAUS

Savonlinnan asemakaavoitukseen liittyvät luontoselvitykset 2012:

Uhanalaisuusluokat. Lajien uhanalaisuusarviointi Ulla-Maija Liukko, Arviointikoulutus lajien uhanalaisuuden arvioijille, 2.2.

Metsäkasvillisuuden nykytilaa ja kehitystä tarkasteltaessa

Miilukorven luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelma LIITE 13: Kuvioluettelo Sivu 1/18

MUSTASUON ASEMAKAAVAN LAAJENNUS

Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin

Metsäbioenergian kestävyyden rajat

Puusto poiminta- ja pienaukkohakkuun jälkeen

Sastamalan kaupungin metsäomaisuus. Katariina Pylsy

ONNELA Kunta: Sotkamo

Lajiston uhanalaisuus eri elinympäristöissä

Uhanalaisuusarvioinnin välitarkastelu 2015

Luontaista häiriödynamiikkaa mukailevat metsänkäsittelymallit: Tutkimussuunnitelman pääkohtia

METSO-OHJELMA. elinympäristöt. Valinta kriteerit TOTEUTTAA. Ympäristöministeriö & maa- ja metsätalousministeriö

TUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA. Timo Pukkala

Pisa-Kypäräisen (FI ) sammalkartoitukset 2017

Tuusulan Rantamo-Seittelin linnusto

KEINOJA MONIMUOTOISUUDEN TURVAAMISEEN

VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS

Suomen huonosti tunnetut ja uhanalaiset sienet

Ramoninkadun luontoselvitys

Esitysmateriaali metsäsertifioinnin standardin FFCS :2003 kriteeristä 12 Säästöpuustoa jätetään uudistusaloille

Vesiensuojelu metsänuudistamisessa kivennäismailla

KASVIATLAS 2011: TILASTOKARTTOJA, Raino Lampinen

Suomen metsävarat

KASVIATLAS 2012: TILASTOKARTTOJA (Raino Lampinen )

Kantokäsittelyliuoksen kulutus juurikäävän torjunnassa

Jakaumamallit MELA2009:ssä. MELA käyttäjäpäivä Kari Härkönen

METSÄSUUNNITELMA VUOSILLE

4.4 Metsät vuonna 2042 eri skenaariovaihtoehdoissa

Suomen avohakkuut

Tikkalan päiväkoti-koulun itäisen metsikön luontoselvitys

Energiapuun korjuun ravinnekysymykset

Hieskoivikoiden avo- ja harvennushakkuun tuottavuus joukkokäsittelymenetelmällä

Transkriptio:

Lahopuu ja tekopökkelöt: vaikutukset lahopuukovakuoriaislajistoon Juha Siitonen, Harri Lappalainen Metsäntutkimuslaitos, Vantaan toimintayksikkö

Lahopuusto, aineisto ja menetelmät Lahopuut 1 cm mitattiin kaikilta koealoilta hehtaarin ruudulta ennen hakkuita 1995 hakkuiden jälkeen syksyllä 1996 1 vuotta hakkuista 6 Lisäksi uudet tuulenkaadot on mitattu 1998,, ja 6

Lahopuun määrä ennen hakkuuta (1/) Suuri vaihtelu koealojen välillä ja tutkimusalueiden välillä Kuorevesi Orivesi Längelmäki Keuruu Kerimäki Savonranta Heinävesi1 Heinävesi 1 7 1 13 16 19 5 8 31 3 37 3 lahopuuta, m 3 /ha 18 16 1 1 1 8 6 Lahopuuta, m 3 /ha koeala 18 16 1 1 1 8 6

Lahopuun määrä ennen hakkuuta (/) korreloi heikosti metsikön iän ja elävän puuston tilavuuden kanssa Lahopuuta m 3 /ha 18 16 1 1 1 8 6 r =,38, p =,11, n = 3 5 1 15 Lahopuuta, m3/ha 18 16 1 1 1 8 6 r =,39, p =,1, n = 3 1 3 5 6 Ikä vuotta Elävää puuta, m3/ha

Lahopuun määrä hakkuun jälkeen (1/3) ennen hakkuuta olleen järeän lahopuun määrä väheni käsittelyissä, joissa mukana maanmuokkaus, muissa ei 1 1 1 8 6 pienaukkoh. harsintah. kontrolli uusimuotavoh. avohakkuu. piena.+muokk

Lahopuun määrä hakkuun jälkeen (/3) jos mukaan otetaan hakkuussa syntynyt järeä lahopuu (tyveykset, pöllit, tuulenkaadot) hakkuun jälkeisenä kesänä, lahopuun määrä pysyi ennallaan tai lisääntyi hiukan kaikissa käsittelyissä 1 1 1 8 6 pienaukkoh. harsintah. kontrolli uusimuotavoh. avohakkuu. piena.+muokk.

Lahopuun määrä hakkuun jälkeen (3/3) jos lisäksi otetaan huomioon kannot ja latvukset (d < 6 cm), niin lahopuun määrä lisääntyi selvästi hakkuiden seurauksena 16 1 1 1 8 6 vanha vanha+uusi kannot latvukset pienaukkoh. harsintah. kontrolli uusimuotavoh. avohakkuu. piena.+muokk.

Kovakuoriaislajisto, taustaa Suomesta tunnetaan noin 365 kovakuoriaislajia, joista noin 15 on metsälajeja uhanalaisia metsälajeja on 165 ja silmälläpidettäviä 8 näistä suurin osa on lahopuusta riippuvaisia lajeja eli saproksyylejä

Kovakuoriaislajisto, aineisto ja menetelmät näytteenotto runkoikkunapyydyksillä 5 pyydystä per koeala kuolleilla puilla tehokas saproksyylilajiston selvittämisessä säästöpuuhakkuun koealoilla tutkittiin lisäksi tekopökkelöiden lajistoa elävää isoa koivua ja kuusta katkaistiin noin m korkeiksi pökkelöiksi näytteenotto ennen hakkuuta 1995 ja kolmena vuonna hakkuun jälkeen 1996 1998 sekä uudestaan 7 Itä-Suomen koealoilla

Runkoikkunapyydys kontrolli 7 tekopökkelö 7

Kovakuoriaislajisto, käsittelyjen vaikutukset lajimäärät nousivat voimakkaasti heti hakkuun jälkeen avohakkuussa (A) ja säästöpuuhakkuussa (S), mutta selvästi vähemmän harsintahakkuussa (H) Kolme vuotta hakkuun jälkeen (1998) keskimääräinen lajimäärä per koeala oli A ja S koealoilla edelleen 5-35 % korkeampi kuin ennen hakkuuta mutta H koealoilla lajimäärä ei enää eronnut lähtötilanteesta 16 1 1 Lajimäärä 1 8 6 K H S A K H S 1995 1998 A

Kovakuoriaislajisto, käsittelyjen vaikutukset A- ja S-hakkuun seurauksena koealoille ilmestyi suuri joukko uutta avomaiden lajistoa; muutamat vanhassa metsässä runsaat lajit vähenivät tai hävisivät kolmessa vuodessa kokonaan Harsintahakkuussa lajisto muuttui paljon vähemmän; avomaiden lajien runsastumista ei tapahtunut juuri lainkaan

Kovakuoriaislajisto tekopökkelöissä, kaarnakuoriaiset ja niiden seuralaislajit hyvin suuri yksilö- ja lajimäärä heti hakkuun jälkeen, hyvin nopea väheneminen jo kolmena ensimmäisen vuonna yksilömäärä lajimäärä Kaarnakuoriaiset ym., yksilömäärä 9 8 7 6 5 3 1 1996 7 koivu-96 koivu-97 koivu-98 koivu-7 kuusi-96 kuusi-97 kuusi-98 kuusi-7 Kaarnakuoriaiset ym., lajimäärä 5 5 35 3 5 15 1 5 koivu-96 koivu-97 koivu-98 koivu-7 kuusi-96 kuusi-97 kuusi-98 kuusi-7 Kerimäki Savonranta Heinävesi1 Heinävesi Kerimäki Savonranta Heinävesi1 Heinävesi

Muut saproksyylilajit yksilömäärä suurin heti hakkuun jälkeen, mutta lajimäärä pysynyt varsin tasaisena yksilömäärä lajimäärä Muut saproksyylit, yksilömäärä 7 6 5 3 1 Kerimäki Savonranta Heinävesi1 Heinävesi koivu-96 koivu-97 koivu-98 koivu-7 kuusi-96 kuusi-97 kuusi-98 kuusi-7 Muut saproksyylit, lajimäärä 8 7 6 5 3 1 Kerimäki Savonranta Heinävesi1 Heinävesi koivu-96 koivu-97 koivu-98 koivu-7 kuusi-96 kuusi-97 kuusi-98 kuusi-7

Harvinaiset lajit harvinaisten lajien lajimäärä useimmissa tapauksissa suurimmillaan 1 vuotta hakkuusta 7 lajimäärä Harvinaiset, lajimäärä 9 8 7 6 5 3 1 Kerimäki Savonranta Heinävesi1 Heinävesi koivu-96 koivu-97 koivu-98 koivu-7 kuusi-96 kuusi-97 kuusi-98 kuusi-7

Uhanalaiset lajit tekopökkelöaineistossa yhteensä uhanalaista ja 5 silmälläpidettävää kovakuoriaislajia, yhteensä 1 yksilöä joka tutkimusvuonna on tavattu ainakin yksi laji: haavanpikkutylppö (Acritus minutus) koivukelokärsäkäs (Tropideres dorsalis) vyöpiiloseppä (Lacon conspersus) palojahkiainen (Sphaeriestes stockmanni) konnakaslaji (Epuraea rufobrunnea) haapajäärä (Xylotrechus rusticus) haapasyöksykäs (Tomoxia bucephala) EN VU NT NT NT NT NT

Lajiston koostumuksen muutos 1996 7 7 lajistossa enää 7 % yhdistetyn näytteen yksilömäärästä samojen lajien yksilöitä kuin 1996 Samanlaisuus, % 1 9 8 7 6 5 3 1 1996 96 vs. 97 96 vs. 98 96 vs. 7

Kuusi-, koivu- ja haapatekopökkelöiden kovakuoriaislajisto (Lindhe & Lindelöw ) tutkimus Etelä-Ruotsissa, seuranta 1 7 vuotta hakkuun jälkeen selvitetty tekopökkelöissä lisääntynyttä lajistoa kuoriutumispyydysten avulla kaikki lajit uhanalaiset lajit Lajimäärä 18 16 1 1 1 8 6 kuusi koivu haapa Lajimäärä.5 1.5 1 kuusi koivu haapa.5 1995 1996 1997 1998 1999 1 1995 1996 1997 1998 1999 1

Johtopäätökset MONTA-hankkeen tulosten sekä ruotsalaisten tutkimusten tulosten perusteella on selvää, että tekopökkelöt ovat hyödyllisiä sekä tavallisille lahopuuotuksille että harvinaisille ja uhanalaisille lajeille kokonaislajimäärä ja uhanalaisten määrä varsin suuri ottaen huomioon tutkittujen pökkelöiden pienen määrän (16 kpl) lajimäärät eivät näytä vähenevän ainakaan ensimmäiseen kymmeneen vuoteen, harvinaisten lajien määrä voi olla jopa edelleen kasvussa lisäksi lajisto muuttui lähes kokonaan kymmenen vuoden jakson aikana