37. Edellisen kokouksen pöytäkirja Hyväksyttiin edellisen kokouksen pöytäkirja.

11.9.2018 Turvallisuus ja varautuminen (TUR-VA) valmisteluryhmän kokous 4 / 2018 / PÖYTÄKIRJA / tarkastamaton Aika: 30.8.2018 Klo 10:00 11:45 Paikka: Lapin liitto Hallituskatu, 4krs neuvotteluhuone Nuijamies puheenjohtaja: Juha Tapio, ELY-keskus L-vastuualue jäsenet: Riitta Kovanen, Kemin kaupunki Markku Taavo, Kemijärven kaupunki Jani Brännare, Rovaniemen kaupunki Timo Alaraudanjoki, ELY-keskus Y-vastuualue Ari Soppela, Lapin pelastuslaitos Lasse Kylen, Lapin shp (sairaala) Antti Saari, Lapin shp (ensihoito) Markku Alalahti, Länsi-Pohjan shp (ensihoito) sihteeri: Ari Soppela asiantuntijajäsenet: Jari Aalto, Lapin Aluehallintovirasto Päivi Rata-Romakkaniemi, Rovakaaren ympäristöterveydenhuolto Heikki Laitinen, henkilöstöjärjestöjen edustaja JUKO Annikki von Pandy, SPR/Vapepa Risto Hoppula, LapIt esittelijä: Martti Soudunsaari, maakuntauudistuksen valmistelu Mirja Kangas, sote yhdyspinnat / maakuntavalmistelu, läsnä asiat 35-38 poissa: Tero Hyttinen, ELY-keskus E-vastuualue ja TE-tsto Risto Varis, Sodankylän kunta Outi Nyberg, Länsi-Pohjan shp (sairaala) Pirkko Pirinen, Lapin Aluehallintovirasto KÄSITELTÄVÄT ASIAT 35. Kokouksen avaus Puheenjohtaja Juha Tapio avasi kokouksen. Todettiin osanottajat paikalla ja skype-yhteyden päässä. 36. Kokouksen työjärjestys hyväksyttiin asialista kokouksen työjärjestykseksi. 37. Edellisen kokouksen pöytäkirja Hyväksyttiin edellisen 29.5.2018 kokouksen pöytäkirja. 38. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen (eli HYTE) Mirja Kangas (yhdyspinnat sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen) esittelee hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen maakunnalle kuuluvaa järjestämisvastuuta sekä työsuunnitelmaa, joka sisältää hyte-tehtävät ja tavoitteet neljällä eri osa-alueella. Esitys: käydään keskustelua ja merkitään esitys tiedoksi. Päätös: Mirjan esityksen jälkeen käytiin keskustelua mm. maakunnan ja kuntien lakisääteisestä HYTE-tehtävästä, strategisen tason järjestämistehtävästä Lapin maakunta- ja sote-uudistuksen valmistelu 1

11.9.2018 ja tuottajasopimusten velvoitteista sekä merkittiin esitys tiedoksi. Todettiin, että jatkossa palataan näihin yhteisiin rajapintoihin. Esitys on liitteenä. 39. Maakunta- ja sote uudistuksen valtakunnallinen uusi aikataulu maakunta- ja sote uudistuksen lait ovat eduskunnan käsiteltävänä lakipaketti on tarkoitus saada voimaan loppuvuodesta (joulukuu 2018) uuden aikataulun mukaan maakunnat aloittavat 1.1.2021. Päivitetty aikataulu on liitteenä. Esitys: merkitään tiedoksi valtakunnallinen uusi aikataulu. Päätös: merkittiin tiedoksi. 40. Maakunnan varautuminen ja alueellisen varautumisen yhteensovittaminen VATE käsitteli maakunnan varautumista ja alueellisen varautumisen yhteensovittamista valmisteluryhmän aineiston pohjalta. VATE hyväksyi 21.8. maakunnan varautumisen ja alueellisen varautumisen yhteensovittaminen liitteen mukaisena jatkovalmistelun pohjaksi. Lähtökohta on, että maakunnan varautuminen ja alueellisen varautumisen yhteensovittaminen on strategisen järjestämistason tehtävä. Varautuminen ja sen toimeenpano kuuluu kaikille. Esitys: keskustelu luonnoksesta ja evästystä jatkovalmisteluun Päätös: merkittiin tiedoksi VATE:n päätös ja käytiin evästyskeskustelua. 41. Turvallisuus ja varautumisen -ryhmän tarkistettu työsuunnitelma Työsuunnitelma sisältää neljä tehtäväkokonaisuutta, jotka on päivitettty; Työsuunnitelmassa määritellään tehtäväkokonaisuudet, selvitysvastuut, tavoitteet, aikataulut sekä valmistelu- ja sidosryhmät. tarkistettu työsuunnitelma on liitteenä, jonka VATE 21.8. merkitsi tiedoksi. esitys: keskustelu työsuunnitelmasta ja sen hyväksyminen. Päätös: vahvistettiin tarkistettu työsuunnitelma. 42. Lausunto tulevan maakunnan konsernirakenteesta liitteenä VATE:n lausuntopyyntö ja aineisto, josta lausunto pyydetään valmistelija esittelee (toimitetaan myöhemmin tai jaetaan kokouksessa) esitys: keskustelu lausuntoluonnoksesta ja lausunnosta päättäminen. Lisäesitys: käydään evästyskeskustelua ja jatketaan lausunnon valmistelua ja ryhmä käsittelee lausunnon sähköpostimenettelynä. Valmistelija toivoi jäseniltä huomioita ja kannanottoja lausuntoon. Päätös: käytiin evästyskeskustelu, jatketaan valmistelua ja lausunto käsitellään sähköpostimenettelynä. 43. Ilmoitusasiat valmistelija kertoi terveiset SM varautumisen verkoston ajankohtaispäiviltä, jossa teema-aiheina käsiteltiin mm. yritysten ja järjestöjen osallistumista alueelliseen varautumiseen sekä mahdollisia valtakunnallisia mallisopimuksia. valmistelu Lapissa jatkuu uuden aikataulun mukaisesti. Vuoden lisäaika hyödynnetään. Valmistelun painopiste on talouden kokonaisuuden hahmottami- Lapin maakunta- ja sote-uudistuksen valmistelu 2

11.9.2018 sessa, konsernirakenteen jatkovalmistelussa, palvelustrategian ja -lupauksen valmistelussa. Muutosjohtaja valtuutettiin (VATE:n päätös) käymään keskustelut valmistelijoiden ja luovuttavien organisaatioiden kanssa henkilöstöresurssitarpeesta loppuvuoden osalta ja valmistelemaan yhteistyösopimukset enintään 31.12.2018 saakka. Pelastusopisto tarjoaa mm. sote-valmistelijoille varautumiskoulutusta. VATE:n seuraava kokous 18.9.2018. 44. Muut asiat merkitään tiedoksi, että Risto Varis on siirtynyt toisen työnantajan palvelukseen ja samoin Outi Nyberg ilmoitetaan muutoksista VATE:lle, joka on ryhmän nimennyt. seuraavassa kokouksessa käsitellään kyber- ja tietoturvallisuutta. 45. Syksyn kokousten aikataulutus päätettiin syksyn kokousajat seuraavasti 25.10. ja 13.12.2018. 46. Kokouksen päättäminen puheenjohtaja päätti kokouksen klo 11:45. JAKELU: valmisteluryhmän jäsenet ja varajäsenet Marja Perälä, Mika Riipi, Jenni Lintula, info@lapinmaakunta.fi Lapin maakunta- ja sote-uudistuksen valmistelu 3

11.9.2018 Turvallisuus ja varautuminen (TUR-VA) valmisteluryhmän kokous 3 / 2018 Aika: 29.5.2018 Klo 10:00 11:48 Paikka: Rovaniemen kaupungintalo, Hallituskatu, 2krs neuvotteluhuone nro 8 Neusterlitz puheenjohtaja: Juha Tapio, ELY-keskus L-vastuualue varapuh.joht. Timo Alaraudanjoki, ELY-keskus Y-vastuualue jäsenet: Markku Taavo, Kemijärven kaupunki Jani Brännare, Rovaniemen kaupunki asiantuntijajäsenet: Heikki Laitinen, henkilöstöjärjestöjen edustaja JUKO Annikki von Pandy, SPR/Vapepa esittelijä: Martti Soudunsaari, / sihteeri Skype:llä jäsenet: Tero Hyttinen, ELY-keskus E-vastuualue ja TE-tsto Riitta Kovanen, Kemin kaupunki Markku Alalahti, Länsi-Pohjan shp (ensihoito) Ari Soppela, sihteeri, pelastuslaitos Antti Saari, Lapin shp (ensihoito) poissa: Jari Aalto, Lapin Aluehallintovirasto Risto Hoppula, LapIt Risto Varis, Sodankylän kunta Lasse Kylen, Lapin shp (sairaala) Outi Nyberg, Länsi-Pohjan shp (sairaala) KÄSITELTÄVÄT ASIAT 23. Kokouksen avaus Puheenjohtaja Juha Tapio avasi kokouksen. Todettiin osanottajat paikalla ja skype-yhteyden päässä. 24. Kokouksen työjärjestys hyväksyttiin asialista kokouksen työjärjestykseksi. 25. Edellisen kokouksen pöytäkirja Hyväksyttiin edellisen 22.3.2018 kokouksen pöytäkirja. 26. Ilmoitusasiat Merkittiin tiedoksi valmistelijan ajankohtaiskatsaus: 1) 28.5.2018/OULU: valmiusseminaari, jonka Kainuun prikaati ja Jääkäriprikaati oli kutsunut koolle; osallistujat AVI:t, ELY/POP, 3 pelastuslaitosta ja 3 maakunnan varautumisen valmistelijat. Käytiin läpi mm. uudistusten aikataulut, yhteensovittaminen ja todettiin, että uudistukset mahdollistavat entistä paremman varautumisen ja sen yhteensovittamisen. Käytiin läpi myös tulevat harjoitukset. 2) VN:n 13 :n simuloinnin palautetilaisuus 25.5.18; esillä ministeriöiden välinen siiloutuminen ja tiedonkulku, kaikille hyödyllinen tilannekuva ja ohjausprosessin harjoitus, enemmän kuitenkin talous edellä, koetalousarvioiden laadinta ja syksyllä käynnistyy sitten varsinainen neuvottelukierros. Lapin maakunta- ja sote-uudistuksen valmistelu 1

11.9.2018 3) STM:n valmiusseminaari 24.- 25.5.2018, vuosittainen ajankohtaisseminaari, painotus stm:n hallinnonalan valmiuteen; valmistelijan lisäksi osallistui työryhmän jäsenistä Lasse Kylen (Lshp). 4) Kainuun, Lapin ja Oulu-Koillismaan pelastuslaitokset sopivat toukokuussa yhteistyön ja tiedonvaihdon lisäämisestä pelastustoimen ja varautumisen valmistelussa. Käynnistetään maakunnallisen riskiarvioinnin yhteen sovittamisella. 5) Järjestämisen työryhmä; tehtävä järjestämisen strateginen SWOT, riskikartoitus, nykytilan arviointi ja kokonaissuunnitelma. 27. Järjestämistehtävän SWOT liitteenä työryhmän luonnos järjestämisen SWOT. Valmistelija esittelee. Esitys: käydään keskustelu ja täydennetään luonnosta. Päätös: merkittiin SWOT luonnos tiedoksi. Keskustelussa todettiin, että esitys voisi olla vieläkin tiivistetympi, arviointitekijät voitaisiin priorisoida ja nostaa esille tekijöitä myös varautumisen näkökulmasta (huom! tämä swot on järjestemisen näkökulmasta yleisesitys, ei toimialakohtainen). Itse swot-arvioihin ei ollut täydennettävää ja todettiin, että valmistelijan tehtäväksi jää huomioida evästyskeskustelu. 28. Varautumisen rakenteet liitteenä luonnos LAPPI varautumisen rakenteet / 22 05 2018; valmistelija esittelee luonnoksen. Lähtökohta on edellisen kokouksen linjaus, että maakunnan varautuminen ja alueellisen varautumisen yhteensovittaminen on strategisen järjestämistason tehtävä. Varautuminen ja sen toimeenpano kuuluu kaikille. Esitys: keskustelu luonnoksesta ja evästystä jatkovalmisteluun Päätös: käytiin rakentava ja vilkas keskustelu luonnoksesta ja kannatettiin jatkovalmistelua luonnoksen pohjalta. Valmistelija totesi, että moni yksityiskohta kaipaa hiomista. Hyvänä asiana pidettiin, että varautumisen poikkihallinnollisuus on valmistelun eri rakenteissa/vaiheissa säilynyt, ja että varautumisen rakenteessa selkeästi osoitetaan strateginen taso (johdon ja organisaatioiden sitouttaminen) ja operatiivinen taso (yhteen sovittaminen, jokainen vastaa omasta varautumisesta). Korostettiin, että operatiivinen taso ei tarkoita operatiivista johtamista, josta vastaavat toimivaltaiset viranomaiset. Huomio ja huoli kiinnitettiin riittävään valmisteluresursointiin sekä johto-/tilannekeskuksen tarpeeseen ja resursointiin. Todettiin, että esitelty varautumisen rakenne mahdollistaa lakisääteisten tehtävien hoitamisen (HE 15/2017/ 141 ja 142 ). 29. Lapin maakunta Luonnos kokonaisorganisaatioksi kts. liite Luonnos kokonaisorganisaatioksi (versio 22.5.2018). esitys: keskustelu luonnoksesta ja valmisteluryhmän mahdollinen kannanmääritys. Päätös: käytiin keskustelua liitteen kokonaisorganisaation luonnoksesta ja lähinnä 3.diasta. Todettiin, että varautuminen poikkihallinnollisena täytyy säilyä strategisena / järjestämisen toimintona. Lapin maakunta- ja sote-uudistuksen valmistelu 2

11.9.2018 30. Lapin maakunta toimintojen jako virastoon ja liikelaitokseen kts. liite Toimintojen jako virastoon ja liikelaitokseen (versio 22.5.2018). esitys: keskustelu ja valmisteluryhmän mahdollinen kannanmääritys. Päätös: käytiin keskustelua ja merkittiin luonnos tiedoksi samoin kuin koordinaatioryhmän linjaus jatkovalmistelusta, että yhteen liikelaitokseen tulee ne toiminnot, jotka laissa edellytetään ja kaikki muut tehtävät ja palvelut keskitetään virastoon. 31. Lapin maakunta liikelaitosrakenne kts. liite Lapin maakunta liikelaitosrakenne (versio 22.5.2018). esitys: keskustelu liikelaitosrakenteesta ja valmisteluryhmän kannanotto. Päätös: käytiin vilkas keskustelu liikelaitosrakenteesta ja koordinaatioryhmän linjauksista jatkovalmistelusta. Keskustelu kohdentui erityisesti diaan nro 10 ja 31. Valmisteluryhmän mielestä diassa 31/yhden liikelaitoksen (sis. Soten ja pelastuslaitoksen) mallissa plussat ja miinukset on osin kirjattu epätäsmällisesti ja esitys herätti lisäkysymyksiä. Ryhmä yhtyy yhden liikelaitoksen mallista esitettyihin miinuksiin mutta niiden lisäksi ryhmä korostaa seuraavia yhden liikelaitoksen uhkia/riskejä pelastustoimen ja varautumisen näkökulmasta: 1) liikelaitoksen johtokunnan jäseneltä vaaditaan talouden ja toimialan tuntemus; mahtuuko SOTE-liikelaitoksen johtokuntaan edes yhtä henkilöä, joilla pelastustoimen tuntemus ja mikä on yhden jäsenen tosiasiallinen vaikutusmahdollisuus? 2) pelastustoimi uhkaa jäädä Soten varjoon (prosenttiliikkeeksi), vapaaehtoinen VPK-toiminta uhkaa etääntyä entisestään 3) sisäinen rakenne on raskas ja päätöksenteko moniportainen 4) kaikki päätösvalta on liikelaitoksella, hallintosäännöllä jouduttaneen antamaan nykyistä enemmän päätösvaltaa viranhaltijoille 5) soten ja pelastustoimen keskinäinen yhteys on heikko Valmisteluryhmän mielestä dia 31 esitetyt plussat ovat epätarkkoja ja vaativat tarkennuksia. Ryhmän mielestä kovin suuri plussa ei ole se, että tarvitaan vain yksi johtokunta. Pelastuslaitoksen johtokunta voisi toimia hyvin ammattimaisesti ja tehokkaasti. Lisäksi kiinnitetään huomioita seuraaviin seikkoihin: 1) plussaksi on kirjattu, että yhden liikelaitoksen malli mahdollistaa voimavarojen ja henkilöstön yhteiskäytön laajasti liikelaitoksen sisällä. Mikäli sillä tarkoitetaan voimavarojen ja henkilöstön yhteiskäyttöä sosiaali- ja terveystoimen sisällä, ei ryhmällä ole siihen huomauttamista. Sen sijaan soten ja pelastustoimen henkilöstön yhteiskäyttö ei ole mahdollista, koska laeissa ja asetuksissa on määritelty ensihoidon ja pelastustoimen kelpoisuusvaatimukset. Pilottikokeilut henkilöstön yhteiskäytöstä ovat kohdanneet suuria vaikeuksia ammattijärjestöjen, työturvallisuus- ja valvontaviranomaisten taholta. Viimeksi toukokuussa Kainuun, Lapin ja Oulu-Koillismaan pelastuslaitokset saivat huomautuksen AVI:lta henkilöstön kelpoisuusehtojen täyttämisestä. Pelastustoimen ja ensihoidon henkilöstön yhteiskäyttö edellyttää kaksoistutkintoja eikä niitä ole riittävästi. Lapin maakunta- ja sote-uudistuksen valmistelu 3

11.9.2018 2) Kirjaus; kaikkien toimintojen olo samassa liikelaitoksessa parantaa mahdollisuuksia muodostaa vahvoja paikallisia toimipisteitä. Jos tälläkin tarkoitetaan soten sisäisiä toimintoja, ei siihen ole huomauttamista. Jos tarkoitetaan soten ja pelastustoimen vahvoja paikallisia toimipisteitä, niin sellaisia ei Lapissa voi muodostua vähäisestä henkilömäärästä johtuen. Ja toisaalta jo nyt on tilankäyttöä tehostettu ja ensihoidon toimipisteitä on sijoittunut paloasemille. 3) ensihoidon ja pelastustoimen synergian perustelu Lapin osalta ontuu, koska pelastuslaitos ei tuota ensihoidon palvelua. Toisaalta, jos halutaan että pelastuslaitos tuottaisi ensihoidon palvelua, niin lainsäädäntö mahdollistaa sen myös pelastustoimen omassa liikelaitoksessa. 4) SOTEn ja pelastustoimen keskinäinen yhteys on heikko. Pelastustoimi on viranomaistoimintaa ja maakunnallisten toimintojen lisäksi on kyse myös valtakunnallisesta pelastustoimen johtamisjärjestelmästä, minkä vuoksi sisäministeriö suosittelee ohjauksen ja johtamistoimintojen kannalta, että pelastustoimi olisi omassa liikelaitoksessa. 5) Yhden liikelaitoksen mallista, suuruuden ekonomista voisi olla hyötyä tilanteessa, jossa talous kasvaa tasaisesti kaiken aikaan mutta väistämättä joudutaan toteuttamaan sopeutusohjelmia ja niissä yleensä heikompi kärsii. Tukipalveluista voisi löytyä synergiaa mutta se hyöty toteutuu konsernipalvelujen kautta joka tapauksessa. 6) Lapissa VPK:t huolehtii yli 60% kaikista kiireellisistä tehtävistä; miten huolehditaan vapaaehtoisten sektorin toiminnan tulevaisuudesta ja kuinka sen ääni kuuluu yhden suuren liikelaitoksen johdolle? Edellä mainituin perustein TUR-VA:n valmisteluryhmä pitää parempana vaihtoehtona, että pelastustoimi olisi oma liikelaitos. 32. Muut asiat Oma maakunta tilaisuus 8.6.2018; kutsu ja ohjelma ed. kokouksen liitteenä. valmistelija kertoi jatkovalmistelusta syksyyn saakka. 33. Seuraava kokous aikataulutus päätettiin: alustavasti joko 30.8. taikka 5.9.2018 (aika päätetään ja ilmoitetaan elokuun alussa). 34. Kokouksen päättäminen puheenjohtaja päätti kokouksen klo 11.48 ja kiitti osallistujia vilkkaasta ja rakentavasta keskustelusta. JAKELU: valmisteluryhmän jäsenet ja varajäsenet Marja Perälä, Mika Riipi, Jenni Lintula, info@lapinmaakunta.fi Lapin maakunta- ja sote-uudistuksen valmistelu 4

11.9.2018 Turvallisuus ja varautuminen (TUR-VA) valmisteluryhmän kokous 4 / 2018 Aika: 30.8.2018 Klo 10:00 12:00 Paikka: Lapin liitto Hallituskatu, 4krs neuvotteluhuone Nuijamies puheenjohtaja: Juha Tapio, ELY-keskus L-vastuualue varapuh.joht. Tero Hyttinen, ELY-keskus E-vastuualue ja TE-tsto jäsenet: Riitta Kovanen, Kemin kaupunki Risto Varis, Sodankylän kunta Markku Taavo, Kemijärven kaupunki Jani Brännare, Rovaniemen kaupunki Timo Alaraudanjoki, ELY-keskus Y-vastuualue Ari Soppela, Lapin pelastuslaitos Lasse Kylen, Lapin shp (sairaala) Antti Saari, Lapin shp (ensihoito) Outi Nyberg, Länsi-Pohjan shp (sairaala) Markku Alalahti, Länsi-Pohjan shp (ensihoito) sihteeri: Ari Soppela asiantuntijajäsenet: Jari Aalto, Lapin Aluehallintovirasto Pirkko Pirinen, Lapin Aluehallintovirasto Heikki Laitinen, henkilöstöjärjestöjen edustaja JUKO Annikki von Pandy, SPR/Vapepa Risto Hoppula, LapIt esittelijä: Martti Soudunsaari, maakuntauudistuksen valmistelu Skype:llä poissa: KÄSITELTÄVÄT ASIAT 35. Kokouksen avaus 36. Kokouksen työjärjestys hyväksytään asialista kokouksen työjärjestykseksi 37. Edellisen kokouksen pöytäkirja liitteenä 29.5.2018 kokouksen pöytäkirja 38. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen (eli HYTE) sote-yhdyspintojen suunnittelija Mirja Kangas esittelee hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen maakunnalle kuuluvaa järjestämisvastuuta sekä työsuunnitelmaa, joka sisältää hyte-tehtävät ja tavoitteet neljällä eri osa-alueella. Esitys: käydään keskustelua ja merkitään esitys tiedoksi. Päätös: 39. Maakunta- ja sote uudistuksen valtakunnallinen uusi aikataulu maakunta- ja sote uudistuksen lait ovat eduskunnan käsiteltävänä lakipaketti on tarkoitus saada voimaan loppuvuodesta (joulukuu 2018) Lapin maakunta- ja sote-uudistuksen valmistelu 1

11.9.2018 uuden aikataulun mukaan maakunnat aloittavat 1.1.2021. Päivitetty aikataulu on liitteenä. Esitys: merkitään tiedoksi valtakunnallinen uusi aikataulu. Päätös: 40. Maakunnan varautuminen ja alueellisen varautumisen yhteensovittaminen VATE käsitteli maakunnan varautumista ja alueellisen varautumisen yhteensovittamista valmisteluryhmän aineiston pohjalta. VATE hyväksyi 21.8. maakunnan varautumisen ja alueellisen varautumisen yhteensovittaminen liitteen mukaisena jatkovalmistelun pohjaksi. Lähtökohta on, että maakunnan varautuminen ja alueellisen varautumisen yhteensovittaminen on strategisen järjestämistason tehtävä. Varautuminen ja sen toimeenpano kuuluu kaikille. Esitys: keskustelu luonnoksesta ja evästystä jatkovalmisteluun Päätös: 41. Turvallisuus ja varautumisen -ryhmän tarkistettu työsuunnitelma Työsuunnitelma sisältää neljä tehtäväkokonaisuutta, jotka on päivitettty; Työsuunnitelmassa määritellään tehtäväkokonaisuudet, selvitysvastuut, tavoitteet, aikataulut sekä valmistelu- ja sidosryhmät. tarkistettu työsuunnitelma on liitteenä, jonka VATE 21.8. merkitsi tiedoksi. esitys: keskustelu työsuunnitelmasta ja sen hyväksyminen. päätös: 42. Lausunto tulevan maakunnan konsernirakenteesta liitteenä VATE:n lausuntopyyntö ja aineisto, josta lausunto pyydetään valmistelija esittelee (toimitetaan myöhemmin tai jaetaan kokouksessa) esitys: keskustelu lausuntoluonnoksesta ja lausunnosta päättäminen päätös: 43. Ilmoitusasiat valmistelijan ajankohtaiskatsaus / ilmoitusasiat 44. Muut asiat 45. Syksyn kokousten aikataulutus esitys: syksyn kokoukset pidetään 25.10. ja 13.12.2018. 46. Kokouksen päättäminen JAKELU: valmisteluryhmän jäsenet ja varajäsenet Marja Perälä, Mika Riipi, Jenni Lintula, info@lapinmaakunta.fi Lapin maakunta- ja sote-uudistuksen valmistelu 2

LAPIN MAAKUNTA LUONNOS KOKONAISORGANISAATIOKSI Jouko Luukkonen 11.6.2018 11.6.2018 LAPIN MAAKUNTAVALMISTELU/ Jouko Luukkonen 1

MAAKUNTAVALTUUSTO 59 jäsentä, pj + X vpj TARKASTUSLTK 11 jäsentä MAAKUNTAVAALILTK 5 jäsentä KUNTA- MAA- KUNTA- YHTEIS- TOIMIN TA YLI- MAAKUN- NALLINEN YHTEIS- TOIMINTA MYR X lth-jäsentä + muut MAAKUNTAHALLITUS 15 jäsentä Pj (päätoiminen) + vpj PERUSPALVELU- LTK 15 jäsentä Jaostot? ALUEKEHITYS- LTK 15 jäsentä Jaostot? YT-ELIN VAIKUTTAMIS- TOIMIELIMET Nuorisovaltuusto Vanhusneuvosto Vammaisneuvosto Kielivähemmistöjen vte Romaniasian nvk Etnisten suhteiden nvk Liikuntaneuvosto Muut mahdolliset LIIKELAITOS JHTK 7 jäsentä (MKL 55) 11.6.2018 LAPIN MAAKUNTAVALMISTELU/ Jouko Luukkonen 2

HE Maakuntalaiksi 16 Maakuntavaltuuston tehtävät Maakuntavaltuusto päättää 1) maakuntastrategiasta; 2) maakunnan hallintosäännöstä; 3) talousarviosta ja taloussuunnitelmasta; 4) omistajaohjauksen periaatteista ja konserniohjeesta; 5) 9 luvussa tarkoitetuista liikelaitosta koskevista asioista; 6) varallisuuden hoidon ja sijoitustoiminnan perusteista; 7) sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteista; 8) palveluista ja muista suoritteista perittävien maksujen yleisistä perusteista sekä maakunnan järjestämisvastuulle kuuluvista palveluista perittävistä asiakasmaksuista; 9) takaussitoumuksen tai muun vakuuden antamisesta toisen velasta; 10) jäsenten valitsemisesta toimielimiin, jollei jäljempänä toisin säädetä; 11) luottamushenkilöiden taloudellisten etuuksien perusteista; 12) maakunnan tilintarkastajien valitsemisesta; 13) tilivelvollisten nimeämisestä; 14) maakunnan tilinpäätöksen hyväksymisestä ja vastuuvapaudesta; 15) muista maakuntavaltuuston päätettäviksi säädetyistä ja määrätyistä asioista. 11.6.2018 LAPIN MAAKUNTAVALMISTELU/ Jouko Luukkonen 3

HE Maakuntalaiksi 37 Maakuntahallituksen tehtävät Maakuntahallituksen tulee: 1) vastata maakunnan hallinnosta ja taloudenhoidosta; 2) vastata maakuntavaltuuston päätösten valmistelusta, täytäntöönpanosta ja laillisuuden valvonnasta; 3) valvoa maakunnan etua ja, jollei hallintosäännössä toisin määrätä, edustaa maakuntaa ja käyttää sen puhevaltaa; 4) edustaa maakuntaa työnantajana ja vastata maakunnan henkilöstöpolitiikasta; 5) vastata maakunnan toiminnan yhteensovittamisesta; 6) vastata maakuntakonsernin omistajaohjauksesta sekä maakunnan järjestämisvastuulle kuuluvien palvelujen muiden tuottajien ohjauksesta ja valvonnasta; 7) huolehtia maakunnan sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnan järjestämisestä; 8) huolehtia maakunnan sisäisen tarkastuksen järjestämisestä. 11.6.2018 LAPIN MAAKUNTAVALMISTELU/ Jouko Luukkonen 4

HE Maakuntalaiksi 54 Liikelaitoksen johtokunnan tehtävät Johtokunnan tehtävänä on: 1) päättää laitoksen toiminnan kehittämisestä maakuntavaltuuston asettamien toiminnan ja talouden tavoitteiden rajoissa sekä seurata tavoitteiden saavuttamista ja raportoida niiden saavuttamisesta maakuntavaltuustolle; 2) hyväksyä laitoksen talousarvio ja -suunnitelma vuoden loppuun mennessä maakuntavaltuuston asettamien sitovien tavoitteiden ja meno- ja tuloerien mukaisesti; 3) laatia laitoksen tilinpäätös; 4) valita ja irtisanoa laitoksen johtaja sekä päättää johtajasopimuksesta; 5) päättää laitoksen investoinneista ja muista pitkävaikutteisista menoista maakunnan investointisuunnitelman mukaisesti; 6) päättää laitoksen nimen kirjoittamiseen oikeutetuista; 7) valvoa laitoksen etua ja, jollei hallintosäännössä toisin määrätä, edustaa maakuntaa ja käyttää sen puhevaltaa liikelaitoksen tehtäväalueella. 11.6.2018 LAPIN MAAKUNTAVALMISTELU/ Jouko Luukkonen 5

HAHMOTUSTA TOIMIELINTEN PÄÄTÖSVALLAKSI Maakuntavaltuusto Maakuntahallitus Lautakunnat Johtokunnat Rahoituksen kohdentaminen (montako sitovaa määrärahaa?) Investoinnit (määräraha) Palveluverkon perusperiaatteet Keskeiset strategiat Valinnanvapauteen liittyvät isot periaateratkaisut Valtuustoon menevien asioiden valmistelu Edunvalvonta Konsernipalvelujen organisointi Omistajaohjaus Talousarvion käyttösuunnitelma Investointien toteutus Palveluverkon valmistelu ja yksityiskohdat Valinnanvapauteen liittyvien isojen periaatteiden valmistelu Palveluverkon yksityiskohdat Tuotannon organisointi ja johtaminen 11.6.2018 LAPIN MAAKUNTAVALMISTELU/ Jouko Luukkonen 6

MAAKUNTAVALTUUSTO MALLI A MAAKUNTAHALLITUS Maakuntajohtaja PERUSPALVELU- LTK Järjestäjäohjaus ALUEKEHITYS- LTK JOHTOKUNTA Omistajaohjaus Strategiset toiminnot Järjestämiseen liittyvät yhteiset toiminnot Viestintä Varautuminen Konsernipalvelut Soten järj Pelastustoimen järj JAOSTO Monialaiset palvelut Aluekehitystoiminnot Alueiden kehittäminen Maakuntakaavoitus Liikenne Ympäristöasiat Kasvupalvelut Maaseudun kehittäminen Lomitus Ympäristöterveydenhuolto EU-rahastot Maksajavirastotehtävät Liikelaitos Sote-järjestämistoiminnot Sote-palvelutuotanto Pelastustoimen tuotanto Taitoa Oy Maakuntien Tilakeskus Oy Vimana Oy Ym 11.6.2018 LAPIN MAAKUNTAVALMISTELU/ Jouko Luukkonen 7

MAAKUNTAVALTUUSTO MALLI B MAAKUNTAHALLITUS Maakuntajohtaja PERUSPALVELU- LTK Järjestäjäohjaus ALUEKEHITYS- LTK JOHTOKUNTA Omistajaohjaus Strategia- ja konsernipalvelut Soten järj Pelastustoimen järj JAOSTO Monialaiset palvelut Aluekehitystoiminnot Alueiden kehittäminen Maakuntakaavoitus Liikenne Ympäristöasiat Kasvupalvelut Maaseudun kehittäminen Lomitus Ympäristöterveydenhuolto EU-rahastot Maksajavirastotehtävät Liikelaitos Sote-järjestämistoiminnot Sote-palvelutuotanto Pelastustoimen tuotanto Taitoa Oy Maakuntien Tilakeskus Oy Vimana Oy Ym 11.6.2018 LAPIN MAAKUNTAVALMISTELU/ Jouko Luukkonen 8

ALUEKEHITYSTOIMINNOT EU-RAHASTOT (rahoittaminen) MAKSAJAVIRASTO- TEHTÄVÄT EU-RAHASTOT (maksatus ja tarkastus) ALUEKEHITYS JA KASVUPALVELUT MAAKUNNAN SUUNNITTELU Alueiden ja elinkeinojen kehittäminen Kasvupalvelujen järj Maaseudun kehitt Lomitus Ympäristöth Koulutustarpeiden ennakointi Kulttuurisuunnitelmat Maakuntakaavoitus Kuntien alueidenkäytön suunn edist. LIIKENNE- TEHTÄVÄT Alueellinen tienpito Liikennejärjestelmän suunnittelu Joukkoliikenne Yksityistieavustukset YMPÄRISTÖ- TEHTÄVÄT Ympäristöasiat Luonnon monimuotoisuus ja kultt.ympäristö Kala- ja vesitalous Vesihuollon suunnittelu ja tulvariskit Vesien ja merenhoito Ulkoilureitit KASVUPALVELUJEN ERIYTETTY TUOTANTO ALLIANSSIT 11.6.2018 LAPIN MAAKUNTAVALMISTELU/ Jouko Luukkonen 9

SOTE-JÄRJESTÄMISTOIMINNOT VE 1 PERHEPALVELUT SAIRAANHOIDON PALVELUT ml pelastustoimen järj TERVEYDEN JA SAIRAUDENHOITO- PALVELUT VANHUSPALVELUT VE 2 LASTEN JA PERHEIDEN PALVELUT TYÖIKÄISTEN PALVELUT IKÄIHMISTEN PALVELUT SAIRAUKSIEN HOITO (esh, sote-keskukset, suunhoito) ml pelastustoimen järj VE 3 LASTEN JA PERHEIDEN PALVELUT IKÄIHMISTEN PALVELUT SOTE-KESKUKSET JA SUUNHOITO MUU SAIRAUKSIEN HOITO ml pelastustoimen järj 11.6.2018 LAPIN MAAKUNTAVALMISTELU/ Jouko Luukkonen 10

SOTE-JÄRJESTÄMISTOIMINNOT MAAKUNNAN YHTEISET JÄRJESTÄMISTOIMINNOT, mm. HYTE Vastuu: strategiayksikkö LASTEN JA PERHEIDEN PALVELUT AIKUIS- VÄESTÖN PALVELUT IKÄIHMISTEN PALVELUT SAIRAUKSIEN HOITO JA KUNTOUTUS YHTEISESTI KOORDINOITAVAT TEHTÄVÄT Saamenkielisten palvelut Suoran valinnan palvelut Asiakasseteli ja henkilökohtainen budjetti Asiakkuuksien hallinta Kasvupalvelujen yhdyspinta YTA-alueen neuvottelut Ym. Esh Pth Sospalv Mtt & päihde Keh.vamm & vamm Aikuissosiaalityö Esh Pth Sospalv Esh Pth Sospalv Sote-keskus Suun th Lääkinnällinen kuntoutus Muu esh Ensihoito Pelastus 11.6.2018 LAPIN MAAKUNTAVALMISTELU/ Jouko Luukkonen 11

MALLI A KONSERNIPALVELUT Hallintopalvelut Talouspalvelut Henkilöstöpalvelut Tilapalvelut Tietohallinto Yleishallinto Asiakirjahallinto Tietopalvelu Juridiikka EU-rahastojen jälkitoimet Talousjohto Hankinnat Talous Sisäinen valvonta Henkilöstöjohtaminen Henkilöstön kehittäminen Kiinteistöt Puhdistus Ateria Logistiikka Tietohallinto ICT Maakuntien Taitoa Oy ICT Oy? Tilakeskus Oy Toimintamalli: Jatkovalmistelussa suunnitellaan kunkin toiminnon osalta, kuinka keskitetysti tai hajautetusti toimitaan. Lähtökohtana on, että toimintoja ei fyysisesti keskitetä, mutta tehtävien tehokkuus varmistetaan. Vimana Oy 11.6.2018 LAPIN MAAKUNTAVALMISTELU/ Jouko Luukkonen 12

MALLI A STRATEGISET TOIMINNOT Ennakointi ja strategia Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta Osaamisen kehittäminen Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Kumppanuuksien hallinta Viestintä Osallisuus Kansainvälisyys Varautuminen Toimintamalli: Strategiset toiminnot koordinoi em toimintoja verkostomaisesti koko maakunnan toiminnoissa. 11.6.2018 LAPIN MAAKUNTAVALMISTELU/ Jouko Luukkonen 13

MALLI B STRATEGIA- JA KONSERNIPALVELUT Strategia Strategia TKIO HYTE Viestintä Osallisuus Kv-asiat Varautuminen Hallintopalvelut Yleishallinto Asiakirjahallinto Tietopalvelu Juridiikka EU-rahastojen jälkitoimet Talousjohto Hankinnat Talous Sisäinen valvonta Talouspalvelut Henkilöstöpalvelut Henkilöstöjohtaminen Henkilöstön kehittäminen Tilapalvelut Kiinteistöt Puhdistus Ateria Logistiikka Tietohallinto Tietohallinto ICT Toimintamalli: Jatkovalmistelussa suunnitellaan kunkin toiminnon osalta, kuinka keskitetysti tai hajautetusti toimitaan. Lähtökohtana on, että toimintoja ei fyysisesti keskitetä, mutta tehtävien tehokkuus varmistetaan. Maakuntien Taitoa Oy ICT Oy? Tilakeskus Oy Vimana Oy 11.6.2018 LAPIN MAAKUNTAVALMISTELU/ Jouko Luukkonen 14

MONIALAISET PALVELUT (SOTE- JA KASVUPALVELUJEN YHDYSPINTA) Kohderyhmät: Vaikeasti työllistyvät, jotka tarvitsevat monialaista palvelua Nuoret ohjaamotyyppisessä palveluissa Monialaisia palveluja tarvitsevat kotoutujat Organisointi: Peruspalvelultk:n ja aluekehitysltk:n yhteinen jaosto, joka valmistelee ao. asioita lautakunnille Muodostetaan sote- ja kasvupalvelujen järjestäjien yhteinen tiimi, jonka tehtävänä on yhteensovittaa palvelukokonaisuuksia varmistaa palveluketjujen toimivuus verkostojen ja kumppanuuksien ja monituottajamallin hallinta (ml. yhteiskehittäminen tuotannon kanssa) 11.6.2018 LAPIN MAAKUNTAVALMISTELU/ Jouko Luukkonen 15

3.9.2018 HYTE kuntakäynnit

Maakunnan HYTE-tehtävät ja tavoitteet Maakuntien hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä säädetään maakuntalaissa ja järjestämislaissa, kuntalaissa sekä useissa erityislaeissa. Maakuntien tehtävänä on seurata väestönsä hyvinvointia ja terveyttä ja strategisesti johtaa hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä poikkihallinnollisesti. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tehtävien järjestäminen osana sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita ja osana muita maakunnan järjestämisvastuulle kuuluvia palveluita. Yhdyspintapalveluiden järjestäminen yhteistyössä eri toimijoiden kanssa Kunnille tarjoaman tuen järjestäminen ja toteuttaminen Maakunnan velvollisuutena on laatia alueellinen hyvinvointikertomus sekä arvioida toimenpiteiden vaikutukset maakunnan väestön hyvinvointiin ja terveyteen. Arviossa huomioidaan vaikutukset eri väestöryhmiin. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tehtävien tavoitteena on asukkaiden hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen, hyvinvoinnin, terveyden ja toimintakyvyn lisääminen, sairauksien, tapaturmien ja syrjäytymisen ehkäisy sekä mielenterveyden ja osallisuuden vahvistaminen.

HYTE toimeenpanosuunnitelma Tiivistettynä (1. luonnos) - 2018 - Valmistellaan maakuntastrategiaan HYTE-kärjet Käynnistetään HYTE-rakenteita koskeva työ (maakunta/poikkihallinnollinen, alueellinen yhteistyö verkostoissa...) Valmistellaan hyvinvointiohjelma/alueellinen hyvinvointikertomus (arjen turvaa hanke) Tunnistetaan keskeiset yhdyspinnat sekä keskeiset asiakasryhmät. Käynnistetään palveluketjujen ja palvelukokonaisuuksien kuvaukset Käynnistetään HYTE-sopimusohjausmallin valmistelutyö (valtakunnallinen ohjaus) HYTE-indikaattorit viedään maakunnan palvelusuunnitteluun ja arviointiin mittareiksi (valtakunnalliset mittarit) Kartoitetaan kuntien tuen tarpeet Käynnistetään päätösten ennakkoarvioinnin valmisteluprosessi Käynnistetään muut jäsentyvät kehittämiskohteet (Digi-HYTE, osallisuus...)... - 2019 - Maakunnan johtoryhmän/hyvinvointityöryhmän tehtävien määrittely ja niistä päättäminen Hyvinvointiohjelman/alueellisen hyvinvointikertomuksen hyväksyminen (valtuusto) Kuntien tuen malli ja resurssit määritelty eri osa-alueilla Palveluketjujen ja kokonaisuuksien yhteensovittaminen eri toimijoiden yhteispinnalla Yhteistyömallit ja sopimukset kuntien ja muiden kumppaneiden kanssa (esim. yhteistyöpoolit) HYTE-tavoitteet, seuranta ja menettelytavat sovittu Suunnitelma asiakasosallisuuden muodoista rakennettu Digi-HYTE kehittäminen käynnistetty yhteistyössä eri toimijoiden kanssa (mahd. hanke) Tiedolla johtamisen kokonaisuudessa HYTE Päätösten ennakkoarvioinnin prosessi kuvattu väestön eri ryhmien osalta... - 2020 - HYTE-toiminnan toimeenpano koko maakunnan tasolla käynnistyy suunnitelman mukaisesti Nimetty HYTE-vastuuhenkilö, johtoryhmä/hyvinvointiryhmä Sopimukset ja yhteistyökäytännöt sekä -muodot sovittu ja käytössä eri toimijoiden kanssa. Alueellisen yhteistyön koordinointi ja maakunnallinen hyvinvointiverkosto toimii Maakunnan ja kuntien palveluketjut yhteispinnassa toimivat (liikunta, kulttuuri, sivisote-hyte...) HYTE-kannustinjärjestelmä toimii, HYTE-tavoitteet sisältyvät palveluiden tuottajasopimuksiin (kannusteet, sanktiot, laatukriteerit...) EVA-arviointi käytössä osa päätöksentekoa ja valmistelua Asiakasosallisuusmalli käytössä... -

Kunta hyvinvoinnin edistäjänä Maakunta ja sote-uudistuksella on vaikutuksia kunnan tehtäviin, rahoitukseen, hallintoon ja toimintatapoihin Mahdollistaa kunnan uuden profiloitumisen sekä painotuksen muutoksen kuntapolitiikassa Kunnalla on verotusoikeus, jota ei maakunnalla ole Kunnalla säilyy yleinen toimivalta, joka puuttuu maakunnalta Maakunnat hoitavat 25 eri toimialueen tehtäviä lakisääteisesti sekä lisäksi ne tehtävät, joista yhdessä sovitaan kaikkien kuntien kesken

Kunnat hoitavat jatkossakin useita ihmisten arkeen vaikuttavia palveluita kunnat ovat asukkaita lähinnä oleva julkinen toimija Asukkaat ovat samat kunnalle ja maakunnalle Sote-tehtävien siirto maakuntaan korostaa kunnan elinvoima-, hyvinvointi- ja sivistysroolia. Kunnilla mahdollisuus kehittää omaa toimintaansa paikallisista lähtökohdista Tulevaisuuden kunnan keskiössä ovat hyvinvoivat kuntalaiset ja menestyvät yritykset tämä on edellytys myös maakunnan menestymiselle ja alueellisen elinvoiman kehittymiselle

Mitä kunta tekee tulevaisuudessa? Osaamisen ja kulttuurin edistäminen Varhaiskasvatus Esi- ja perusopetus Lukiokoulutus Ammatillinen koulutus Vapaa sivistystyö Taide- ja kulttuuripalvelut Kirjastopalvelut Nuorisopalvelut Liikuntapalvelut Elinympäristön kehittäminen Maapolitiikka Kaavoitus ja maankäytön suunnittelu Liikenne, joukkoliikenne, Tieverkkojen rakentaminen ja ylläpito Vesihuolto Jätehuolto Energiantuotanto ja -jakelu Rakennusvalvonta Asuntotoimi Ympäristönsuojelu ja terveellisen elinympäristön turvaaminen Turvallisuudesta ja varautumisesta huolehtiminen Kuntalaisen hyvinvoinnin edistäminen Kunnan elinvoiman edistäminen Paikkakunnan vetovoimaisuus Vaikeasti työllistyvien tuki: etsivä nuorisotyö, työpajat, työttömyyden pitkittymisen ehkäisy, kaupunginosatyö Kotouttaminen Elinkeinopolitiikka: yritysneuvonta, kehittämishankkeet, yritystontit, alueen markkinointi, avoin data Resurssiviisaat toimintatavat Paikallisen identiteetin ja demokratian edistäminen Monipuoliset osallistumismahdollisuudet Paikallinen yhteisöllisyys Viestintä ja vuorovaikutus Vaalit ja edustuksellinen demokratia Kansalaisjärjestöjen toimintamahdollisuudet Asukkaiden omaehtoinen toiminta Kunnat 2021 - kehittämisohjelma

Yhteenveto: Tärkeää on oivaltaa... Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen tulee maakuntauudistuksen jälkeen sekä kuntien että maakuntien tärkeäksi tehtäväksi. Keskeistä on yhteisen ymmärryksen lisääminen, tavoitteen kirkastaminen. Miten resurssit käytetään tehokkaasti ja vaikuttavasti. Miten tulevaisuudessa voidaan hyödyntää entistä paremmin tehty kehittämistyö ja hyvät/vaikuttavat käytänteet maakunnan/kuntien yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi. Tavoitteena: uudenlaiset älykkäät tavat toimia ja ratkaista ongelmia yhdessä sis. älykkäät hankinnat, rohkeat pilotoinnit ja yrittäjien ja järjestöjen, asukkaiden osaamisen hyödyntäminen, tiedolla johtamisen jne. Jatkossa kunnat saavat hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen valtionosuuden lisäosaa. Kunta saa sitä sen mukaan, miten hyvin se hoitaa tehtävänsä asukkaidensa hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi. Tätä työtä kunta tekee kaikessa toiminnassaan, muun muassa johtaessaan kuntaa sekä osana varhaiskasvatusta, peruskoulutusta, kulttuuri- ja liikuntatoimea, teknistä toimea sekä osana monia muita kunnan tehtäviä. Myös maakuntien valtionosuuksiin vaikuttaa jatkossa se, miten maakunnan toimet edistävät asukkaiden hyvinvointia ja terveyttä.

Hyvinvoinnin edistäminen kunnan kaikkien toimialojen yhteinen tehtävä. Linkittyy mm. Elinvoimaa, koulutukseen, kulttuuriin, liikuntaan ja nuorisotoimeen, elinympäristön kehittämiseen kuten kaavoitukseen, maankäyttöön ja asumiseen, liikennejärjestelyihin, turvallisuuteen, paikalliseen identiteettiin ja demokratiaan... Kunnilla paljon välineitä hyvinvoinnin edistämiseen. Tavoite yhteinen Maakunta tukee kuntaa hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämistyössä Sisältöalueita ovat esimerkiksi elintavat, kulttuuri, turvallisuus, tapaturmien ehkäisy, terveydensuojelu, asumisterveys ja ehkäisevä päihdetyö Maakunta sovittaa yhteen palveluita kokonaisuuksiksi Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tehtävien järjestäminen osana maakunnan järjestämisvastuulle kuuluvia palveluita Yhteiset palveluketjut (esim. työllisyyden edistäminen), monialaisten palveluiden koordinaatio (esim. ohjaamotoiminta, perhekeskus) Kunnat Maakunta Tärkeää on luoda maakunnan ja alueen kuntien välille ennakoiva, vuorovaikutteinen yhteistyörakenne. Tavoitteena älykkäät tavat toimia ja ratkaista (ilkeitä) ongelmia yhdessä.

Kunta Kunta tekee hyvinvointityötä kaikilla toimialoilla kuntalain mukaisesti Hyvinvoinnin ja Tuleva maakunta rakennetaan yhdessä. terveyden edistäminen on kunnan tärkeä ja laaja-alainen tehtävä Hyvinvointityö on osa kuntastrategiaa ja hallinnonalojen suunnitelmia Kunta seuraa ja raportoi sekä arvio toimenpiteiden vaikuttavuutta eri väestönryhmien osalta kunnan hyvinvointikertomuksessa Eva-arvioinnit ovat osa päätöksentekoa Kuntien valtion rahoitukseen tulee HYTEkerroin Maakunta Maakuntien tehtävänä on seurata väestönsä hyvinvointia ja terveyttä ja strategisesti johtaa hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä poikkihallinnollisesti. Maakunnan tehtävänä on tukea kuntien Hyte-työtä. Maakunnan velvollisuutena on myös laatia alueellinen hyvinvointikertomus sekä arvioida toimenpiteiden vaikutukset maakunnan väestön hyvinvointiin ja terveyteen. Arviossa on syytä huomioida vaikutukset eri väestöryhmiin mukaan lukien vaikutukset miesten ja naisten hyvinvointiin ja terveyteen. Eva-arvioinnit ovat osa päätöksentekoa Maakuntien valtion rahoitukseen tulee HYTE-kerroin

Vaikuta ja ole mukana!

Matkalla uuteen maakuntaan TYÖSUUNNITELMA Turvallisuus ja varautuminen 22.3.2018 TUR-VA työryhmä vahvistanut VATE 21.8.2018/ tarkistus 10.8.2018 11.9.2018

1. Tehtäväkokonaisuudet ja selvitysvastuut Pelastustoimi / Pelastuslaitoksen siirto valmistelu etenee eri työryhmissä TaHe asiat (Yleis- /taloushallinto ja henkilöstövalmisteluryhmät) / yhteistyössä TAITOA Oy Pelastuslaitoksen sopimukset ja hankinnat (yhteistyö sopimukset ja hankinnat) Paloasemakiinteistöjen hallinta / vuokrasopimukset (kiinteistö- omaisuus jne. valmisteluryhmä) SM:n maakunnan pelastustoimen ohjaus Kansallinen ja alueellinen riskikartoitus syksyn aikana Sisäinen kehittäminen maakuntauudistuksesta riippumatta Varautuminen ja valmiussuunnittelu valmistelu jatkuu Maakunnan (oman) varautumisen ja valmiussuunnittelun organisoinnin, toimintamallien ja yhteistyömuotojen valmistelu huomioiden valtakunnalliset linjaukset, (sis. maakunnan kriisijohtamisen ja -viestinnän) Alueellisen varautumisen yhteensovittaminen Tehtävä- ja vastuujakoselvitys pelastuslaitoksen (tilannekeskuksen) ja muiden johtamisrakenteiden välillä (maakunnan konsernirakenne / sairaalan kriisijohtamisrakenne) Tilannekuvajärjestelmän pohjana tarvittavat tieto- ja viestijärjestelmät (yhteistyössä ICT:n kanssa) huomioiden valtakunnalliset vaatimukset / käyttövelvoitteet (esim. TUVE) Huomioiden yhdyspinnat ja keskeiset sidosryhmät maakunnassa Tehtävien vastuuttaminen ja resursointi, muiden työryhmien hyödyntäminen valmiussuunnittelussa? Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen ja sisäinen turvallisuus / yhteistyössä Hyte-valmistelijan kanssa MkL 6 :n mukainen tehtävä, HYTE- läpileikkaava teema, vastuutahot, poikkihallinnollinen yhteistoiminta Järjestämisen ja palvelujen tuottamisen määrittäminen Yhdyspinnat Ensihoitopalvelun tuottamisjärjestelmä ja SoTe-/pelastustoimen yhteistyö palvelun tuotannossa ja varautumisessa/valmiussuunnittelussa, ensivastetehtävät sopimuksilla pelastuslaitoksen tehtävä Maahanmuuttajapalvelut / varautuminen ja valmiussuunnittelu ELY / Y-vastuualue; varautuminen ja operatiivinen toiminta; tulvat, myrskyt, öljyvahingontorjunta, jne. Sisäinen turvallisuus ja SITU-ohjelman tavoitteet / tehtävät

Tavoitteet ja yhdyspinnat Toimialueen kehittäminen ja tavoitteet 30.6.2018 mennessä 1.8.2019 mennessä Toimeenpanon 1.1.2021 alkuun mennessä Yhdyspinnat, valmistelu- ja sidosryhmät 1 Pelastuslaitoksen hallittu siirto, sisäinen kehittämistyö! Pelastustoimi ja varautuminen osana JTSsimulointia ja menettelyä (jatkuu syksyllä). Pelastuslaitoksen asemointi konsernissa. TaHe-suunnittelu valmis. Hlstön Yt:t käyty. Palvelutasopäätöksen valmistelu. Hlstön siirto pilottina. Johtokeskus valmistelu. Pelastus-laitoksen uusittu organisointi. Pelastuslaitos uudessa hallinnossa; johto- ja toimintasäännöt, delgoinnit / toimeenpano. Pelan joryt ja nk:t, pel.ltk Sm:n kehittämishanke huomioitu. 2 Varautumisen ja valmiussuunnittelun järjestäminen maakuntaorganisaatiossa. Alueellisen varautumisen yhteensovittaminen. Mahdolliset järjestämismallit kuvattu ja valittu jatkovalmisteluun. Valmistelu jatkuu. Toimeenpanomalli on valmis ja hyväksytty. Valmius tuottaa maakunnallista tilannekuvaa. Valmiussuunnittelun käynnistäminen yhteisten periaatteiden mukaan. Kehittynyt tilannekuvajärjestelmä. Maakunnan johto, kunnat Maakunnan toimijat, sidosryhmät ja kolmas sektori 5 tilanne-keskusta (PPshp). 3 Hyte-palvelujen järjestäminen ja tuottaminen. Sisäinen turvallisuus ja sen ohjelman toteuttamisen määrittely. Yhteistyössä. HYTE-palvelut läpileikkaava Alustava selvitys ja työnjako. SITU määrittely käynnistetään. Toimeenpanomalli on valmis ja hyväksytty. SITU asemointi ja ohjelman toteuttaminen. SITU ohjelman toteuttaminen / toimenpidekokonaisuus 7 / maakuntien turvallisuustyö. Maakunta, Kunnat SOTE-palvelujen tuottajat Järjestöt 4 Yhdyspinnat ja palvelujen tuottaminen Valmistelu käynnistetään; ensihoito, ELY Y ja L, maahanmuuttajapalvelut. Maakunnan päätökset. Palvelusopimusten valmistelu. Tilannekuvan tuottaminen. Palvelutuotanto sopimusten mukaisesti käynnistyy Sairaalat, Ensihoito- /tilannekeskus (PPshp). Palveluntuottajat ja Yhteistyöviranomaiset

MAAKUNNAN VARAUTUMINEN JA ALUEELLISEN VARAUTUMISEN YHTEENSOVITTAMINEN Väliaikainen valmistelutoimielin 21.8.2018 Martti Soudunsaari 11.9.2018

Valmiusfoorumi: strateginen taso 1. Toimii maakunnan ylimmän johdon suunnittelu- ja tiedonvaihtofoorumina turvallisuus- ja valmiusasioissa 2. Koordinoi maakunnassa toteuttavan kokonaisturvallisuuden yhteistoimintamallin muodostamista 3. Määrittää maakunnan valmiussuunnittelun painopisteet, tavoitteet ja aikataulut (valvoo, seuraa, johtaa) 4. Yhteen sovittaa maakunnan kokonaisvarautumista. Valmiustoimikunta: operatiivinen taso (sisällön tuottaminen ja yhteen sovittaminen / vrt. sihteeristö) 1. Järjestää alueellisesti merkittävien riskien poikkihallinnollisen arviointityön (ml. seuranta- ja arviointi johtopäätökset, esitykset, toimeenpano jne.) 2. Ylläpitää maakunnan valmiussuunnittelussa tarvittavia yhteistyörakenteita. 3. Valmistelee valmiusfoorumin asiat. Valmistelee maakunnan valmiussuunnittelun painopisteet ja yhteiset tavoitteet (seuraa, arvioi valmiussuunnittelun etenemistä / valmiustilannetta). 4. Toteuttaa maakunnan valmius- ja häiriötilanneharjoitusten suunnitteluprosessin (harjoituksen järjestäjä muodostuu kunkin harjoituksen aiheen, sisällön ja tavoitteiden mukaan). Lapin maakunnan johtokeskus: 1. Toimii sosiaali- ja terveystoimen / ensihoidon toimialakohtaisena johtokeskuksena 2. Toimii pelastustoimen johtokeskuksena 3. Käynnistää uhka-arvion edellyttämät valmiuden kohottamistoimenpiteet maakunnan alueella 4. Toimii häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa maakunnan johtokeskuksena 5. Toteuttaa kokonaisturvallisuuteen vaikuttavan toimintaympäristön poikkihallinnollisen seuranta ja arviointityön reaaliaikaisesti

141 Varautuminen häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin Maakunnan on valmiussuunnitelmin ja normaaliolojen häiriötilanteissa tai poikkeusoloissa tapahtuvan toiminnan etukäteisvalmisteluin sekä muilla toimenpiteillä huolehdittava siitä, että sen toiminta jatkuu mahdollisimman häiriöttömästi normaaliolojen häiriötilanteissa sekä poikkeusoloissa. maakunnalle varautumisvelvollisuus koskee maakuntakonserniin ja maakunnan toimintaan kuuluvia organisaatioita maakunnan tulee varmistaa, että siltä osin kuin on kysymys palvelujen hankinnasta ulkopuolisilta tahoilta, hankintaa koskeviin sopimuksiin on otettu tarvittavat määräykset ostettujen palvelujen turvaamisesta häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. MITEN VARAUDUTAAN? 141 perusteluissa; valmiussuunnitelmat etukäteisvalmistelut: teknisiä ja rakenteellisia ratkaisuja muilla toimenpiteillä: koulutusta ja harjoituksia sekä tilojen ja kriittisten resurssien varauksia. myös viestinnän ja tietoliikenteen suunnittelu on osa varautumista. ohjeiden antaminen ilman eri valtuutusta

142 Alueellisen varautumisen yhteensovittaminen Maakunnan on huolehdittava seuraavista alueella toimivien viranomaisten, kuntien, elinkeinoelämän ja järjestöjen yhteiseen varautumiseen liittyvistä tehtävistä: 1) Alueellisesti merkittävien riskien poikkihallinnollisen arviointityön järjestäminen; 2) Turvallisuuteen vaikuttavien toimintaympäristön muutosten poikkihallinnollisen seuranta- ja arviointityön järjestäminen; 3) Varautumisen suunnittelussa tarpeellisen yhteistoiminnan järjestäminen; 4) Maakunnan alueen valmius- ja häiriötilanneharjoitusten järjestäminen. Maakunnan on ylläpidettävä yhteistyössä 1 momentissa mainittujen tahojen kanssa yhteensovittamisessa tarvittavia yhteistyörakenteita. Huoltovarmuuden turvaamisesta säädetään erikseen. MITEN YHTEENSOVITETAAN? 142 perusteluissa; :ssä säädetään monialaisesta ja horisontaalisesta varautumistehtävästä alueen yhteisessä varautumisessa on kysymys yhteistyöstä, horisontaalisesta verkostoitumisesta ja laaja-alaisesta varautumisen yhteensovittamisesta. elinkeinoelämällä tarkoitetaan tässä yhteydessä yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen kriittisiä yrityksiä. kannalta

Maakunnat varautuvat ja yhteensovittavat alueellaan