KAAVOITUSKATSAUS 2019 KAAVOITUSOHJELMA 2019

KAAVOITUSKATSAUS 2019 Riihimäen kaupunki Kaupunkikehityksen toimialue Kaupunkisuunnittelun vastuualue Kaavoituksen palvelualue Eteläinen Asemakatu 4 11130 Riihimäki KH 29.4.2019 156 www.riihimaki.fi

Kaavoituskatsaus 2019 Kaavoitusohjelma 2019 Riihimäen kaupunki Kaupunkikehityksen toimialue Kaupunkisuunnittelun vastuualue Kaavoituksen palvelualue

SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO KAAVOITUSKATSAUS 2019 1 KAAVOITUS KAUPUNGIN ORGANISAATIOSSA 1 KAAVOITUSJÄRJESTELMÄ 1 Kaavatasot 1 Kaavaprosessi 1 Kaavahankkeen vaiheet 2 Muut sijainninohjauskeinot 2 Tiedottaminen ja vuorovaikutus 3 RIIHIMÄEN KAAVATILANNE 2019 3 Maakuntakaava 3 Yleiskaava ja osayleiskaavat 4 Asemakaavat 4 Rakennus- ja toimenpidekiellot 4 KAAVOITUKSEEN LIITTYVÄT TAKSAT 4 5 KAAVOITUKSEN TAVOITTEET VUODELLE 2019 5 YLEISKAAVAT SEKÄ KEHITTÄMIS- JA YLEISSUUNNITELMAT 6 Yleiskaava 2040 6 Y1 Y2 Asemanseudun ja keskustan visio 6 Y1 Asemanseudun yleissuunnitelma 7 Y2 Keskustan yleissuunnitelma 8 Y3 Varuskunta-Kokon alueen yleissuunnitelma 8 Y4 Riihimäenportti V Riihiviidantien välinen alue / Punkan osayleiskaava, Janakkalan kunta 9 Y5 Peltosaaren kehittäminen 9 A ASEMAKAAVAT 11 A1. Arolampi I ja II 11 A2. Ravirata Juurevantie 11 A3. Petsamonkadun pohjoispää 11 A4. Parooninmäki, T 11 A5. Hämeenkatu 48 50, Rity 11 A6. VR:n terminaalialue 12 A7. Upokkaantie (Y-tontti) 12 A8. Keski-Suokylä (Satakieli) 12 A9. Meijerintie 5 17 13 A10. Mäkikujan varikko 13 A11. Ruotsinkatu 5 13 A12. Lidl 2 13 A13. Paloheimonkatu 40, vanha paloasema 13 A14. Kontiontie 41 43 14 AX. Hankekaavat 14 B VUOSILLE C 2020 2021 ARVIOIDUT SUUNNITTELUKOHTEET 15 B1. Herajoki etelä I 15 B2. Herajoen keskusta 15 B3. Riihimäenportti V 15 B4. Veturitallit 15 B5. Etelä-Suokylä, korttelit 9007 (Kottarainen) ja 0211 15 B6. Lopentie 40 16 B7. Mattilan länsiosa 16 B8. Peltosaari II 16 B9. Koivukatu 16 OHJELMOIMATTOMAT KOHTEET 17 Mattilan kiertoliittymä 17 Jussilantie 17 Länsi-Merkos 17 Sorrin alue 17 Vanhat pientaloalueet 17 Vanha Korttionmäki 17 Teollisuuskatu 17 Jarrumiehenkatu 18 RTV Oy 18 Valtakadun tontti 18 Voimalinjan alue 18 Riihimäenportti VI 18 MUUT SUUNNITTELUKOHTEET 20 1. Suunnittelutarveratkaisut 20 2. Poikkeamispäätökset 20 3. Puisto- ja maisemasuunnittelu 20 4. Katselmustoimikunta 20 5. Seudullinen yhteistyö 20 6. Lausunnot 20 ASIAKASPALVELUN YHTEYSTIEDOT 20 Asiakaspalvelu 20 LIITTEET 1. Arvio asemiseen varattavien tonttien riittävyydestä 2. Hankeaikataulu 3. Kaavoitusohjelman 2019 kohteet

JOHDANTO Kaavoituskatsaus laaditaan vuosittain kunnassa ja maakunnan liitossa vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista, jotka eivät ole merkitykseltään vähäisiä (MRL 7). Riihimäellä kaavoituskatsaukseen kootaan kaikki vireillä olevat kaava-asiat. Kaavoituskatsauksen yhteyteen on kysynnän sitä edellyttäessä liitettävä arvio asumiseen varattujen tonttien riittävyydestä Kaavoituskatsaus ja -ohjelman 2019 sisältö on jaettu katsausosaan ja kaavoitusohjelmaosaan. Katsauksessa kerrotaan kaavoitusjärjestelmästä, kaavatilanteesta, kaavoituksen taksoista sekä kaavoitukseen liittyvästä osallistumisesta ja vuorovaikutuksesta. Katsausosassa on havainnollistettu asemakaavojen käsittelyn etenemistä. Kaavoitusohjelmaosa sisältää vuoden 2019 kaavoituskohteet sekä arvioidut kohteet seuraaville vuosille. Ohjelmassa kerrotaan kaavojen lähtökohdista, sisällöstä, toteuttamisesta ja aikataulusta. Kaavoituskohteet vuodelle 2019 ja vuosille 2020 21 on esitetty liitekartalla. Ohjelmoimattomia kohteita koskevassa luvussa esitellään hankkeet, joiden kaavoitus on tarpeen aloittaa lähivuosina, mutta joille ei vielä ole määritelty aikataulua. Kaupungin ja kaupunkikuvan kehittäminen on yksi Riihimäki-strategian 2030 kehittämiskokonaisuuksista. Kaupunkisuunnittelun ja kaavoituksen osalta sitä toteutetaan asemanseutua ja keskustaa kehittämällä. Asemanseudun ja keskustan visio hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa 4.2.2019 5. Työ jatkuu laatimalla vuoden 2019 aikana asemanseudulle yleissuunnitelma sekä koko kaupungin pysäköintiohjelma. Pysäköintiohjelman laadintaa varten Riihimäen kaupunki on saanut Liikenne- ja viestintävirastolta (Traficom) liikkumisen ohjauksen valtionavusta. Riihimäen kaupungin maapoliittinen ohjelma uudistettiin keväällä 2018 ja se hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa 4.6.2018 ( 65). Maankäytön toteuttamisohjelma on vuosittain päivitettävä maapolitiikan toteuttamisen työkalu. Vuoden 2019 aikana laaditaan maankäytön toteuttamisohjelma vuosille 2020 2030. Yleiskaavan seuranta ja ohjelmointi toteutetaan osana maankäytön toteuttamisohjelman laadintaa. Tulevina vuosina asemakaavahankkeet sekä kehittämis- ja yleissuunnitelmat tulevat sijoittumaan olemassa olevan kaupunkirakenteen sisälle. Riihimäkeä kehitetään ihmisen mittakaavaisena asemakaupunkina, jossa palvelut ovat lähellä. Tavoitteena on lisätä asuntoja, palveluja ja työpaikkoja erityisesti keskeisillä paikoilla asemanseudulla ja keskustassa. Elinkeinoalueiden kaavoitus painottuu liikenneväylien varsille täydentämään olemassa olevia työpaikka-alueita. Kaavoitus osallistuu aktiivisesti kaupungin eri vastuualueiden kanssa yhteistyössä valmisteltavien selvitysten ja suunnitelmien laadintaan. Ajantasaisia suunnitelmia ja tietoa tarvitaan myös jatkuvan suunnittelun periaatteella tehtävää yleiskaavatyötä varten. Vuoden 2019 aikana valmistellaan tietopohjaa yleiskaavan 2035 tarkistamista, päivittämistä ja täydentämistä varten laatimalla muun muassa asunto-ohjelma ja palveluverkkosuunnitelma. Lisätietoa kaavoituksesta ja kaavoituskohteista on saatavilla verkkosivuiltamme www.riihimaki.fi/kaavoitus tai kysymällä kaavoituksen suunnittelijoilta. Kaavoituskatsauksesta ja -ohjelmasta tiedotetaan kaupungin verkkosivuilla osoitteessa www.riihimaki.fi. Riihimäellä 24.4.2019 Anniina Korkeamäki vt. kaavoituspäällikkö

KAAVOITUSKATSAUS 2019 KAAVOITUSKATSAUS 2019 KAAVOITUS KAUPUNGIN ORGANISAATIOSSA Kaavojen ja muiden maankäytön suunnitteluun liittyvien asioiden käytännön valmistelutyö tehdään kaavoituksen palvelualueella, joka kuuluu kaupunkikehityksen toimialueen kaupunkisuunnittelun vastuualueeseen. Kaavoittajat osallistuvat myös maakunta- ja seututason maankäytön suunnitteluun ja muuhun maankäyttöön liittyvään yhteistyöhön. Kaupunkisuunnittelun vastuualueeseen kuuluu kaavoituksen ja kartta- ja tontti palvelualueet. Kaavoituspäällikkö toimii kaavoituksen palvelualueen esimiehenä. Maankäytön suunnitteluun liittyvien asioiden esittelijänä kaupunkikehityslautakunnassa toimii tekninen johtaja ja kaupunginhallituksessa kaupunginjohtaja. Kaavoituspäälliköllä on päätösvalta suunnittelutarveratkaisuissa ja poikkeamispäätöksissä. Maankäytön suunnitteluun liittyviä tehtäviä ovat yleiskaavoitus, asemakaavoitus, kaupunkisuunnittelu, maankäytön kehittämiseen liittyvät projektit, kaupunkikuvalliset asiat, maiseman yleissuunnittelu, suunnittelutarveratkaisut ja poikkeamispäätökset, rakennussuojelu, lausunnot maankäytön suunnitteluun liittyvistä asioista sekä osallistuminen puisto- ja katualueisiin ja ulkoilu- ja virkistysalueisiin liittyvään suunnitteluun sekä liikenteen yleissuunnitteluun. KAAVOITUSJÄRJESTELMÄ Kaavatasot Seudullisella tasolla kaavoitusta ohjaa maakuntakaava, jonka laadinnasta vastaa maakunnan liitto. Riihimäki kuuluu Hämeen liittoon. Maakuntakaavan hyväksyy maakuntavaltuusto. Maakuntakaavoitusta, kuten muutakin alueiden käytön suunnittelua ohjaavat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Uudistetut valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet tulivat voimaan 1.4.2018. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan kunnan on huolehdittava alueiden käytön suunnittelusta sekä rakentamisen ohjauksesta ja valvonnasta alueellaan. Kunnalla on yksinoikeus ja velvollisuus kaavoitukseen alueellaan. Kunta laatii yleis- ja asemakaavat. Maankäyttöasioissa Riihimäki kuuluu Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen toimialueeseen. Liikenne- ja infrastruktuuritehtävien osalta Riihimäki kuuluu Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen toimialueeseen. Kaavaprosessi Riihimäellä kaavoitustyö on kaupunginhallituksen alaista toimintaa. Kaavasuunnitelmat valmistellaan pääsääntöisesti kaupunginhallitukselle ja kaavat hyväksytään kaupunginvaltuustossa. Asemakaavan muutokset, jotka ovat vaikutukseltaan ei-merkittäviä, valmistellaan kaupunkikehityslautakunnalle. Lautakunta myös hyväksyy nämä kaavamuutokset. VAIKUTUKSELTAAN MERKITTÄVÄT ASEMAKAAVAT JA ASEMAKAAVAN MUUTOKSET Aloitusvaihe Luonnosvaihe Ehdotusvaihe Hyväksymisvaihe Voimaantulo OAS eli osallistumis- ja arviointisuunnitelma lehtikuulutus Kaavaluonnos nähtävillä 3 viikkoa lehtikuulutus Kaavaehdotus KH nähtävillä Tarkistettu 30 päivää ehdotus KH KV verkkokuulutus Lainvoimainen kaava verkkokuulutus verkkokuulutus VAIKUTUKSELTAAN EI-MERKITTÄVÄT ASEMAKAAVAN MUUTOKSET Aloitus- ja luonnosvaihe Ehdotusvaihe Hyväksymisvaihe Voimaantulo Kaavaluonnos nähtävillä 3 viikkoa lehtikuulutus Kaavaehdotus LTK nähtävillä 3 viikkoa verkkokuulutus Tarkistettu ehdotus LTK Lainvoimainen kaava verkkokuulutus verkkokuulutus 1

KAAVOITUSKATSAUS 2019 Kaavahankkeen vaiheet: Kaavoituspäätös Kaupunginhallitus päättää asemakaavoitukseen ryhtymisestä. Ei-merkittävien asemakaavojen osalta päätöksen tekee kaavoituspäällikkö. Aloitusvaihe Aloitusvaiheessa julkaistaan osallistumis- ja arviointisuunnitelma, OAS. Ei-merkittävissä asemakaavoissa ei laadita osallistumis-ja arviointisuunnitelmaa. Luonnos Riihimäellä asemakaavaluonnokset pidetään tavallisesti nähtävillä 3 viikon ajan mielipiteiden jättämistä varten. Tämän ns. valmisteluvaiheen kuulemisen aikana pidetään pääsääntöisesti yleisötilaisuus. Kaavoitus pyytää tarpeelliset lausunnot kaavasta luonnosvaiheessa. Ehdotus Kaavaehdotus on jo lähes valmis kaava ja se pidetään nähtävillä kaavan merkittävyys huomioiden joko 30 päivää tai 3 viikkoa. Ehdotusvaiheessa pyydetään lausuntoja ainoastaan, mikäli kaavaan on tullut luonnosvaiheen jälkeen merkittäviä muutoksia. Hyväksyminen Kaupunginvaltuusto hyväksyy asemakaavat, jotka ovat vaikutukseltaan merkittäviä. Kaupunkikehityslautakunta hyväksyy vaikutukseltaan ei-merkittävät asemakaavat. Voimaantulo Kaava saa lainvoiman noin 1,5-2 kuukauden kuluttua hyväksymispäätöksestä, mikäli kaavasta ei valiteta. Kaavan lainvoimaisuudesta kuulutetaan kaupungin verkkosivuilla. Kaavaprosessin kesto on Riihimäellä tavallisesti noin 6-8 kk. Yleiskaavan käsittelyprosessi on periaatteessa samanlainen kuin vaikutukseltaan merkittävien asemakaavojen. Yleiskaavan laaja-alaisuuden ja vaikuttavuuden vuoksi vuorovaikutus osallisten ja päättäjien suuntaan on kuitenkin laajempaa kaavan kaikissa vaiheissa. Näin ollen kaavan käsittely ja päätöksenteko vie enemmän aikaa. Yleiskaavoitukseen liittyy myös mittava selvitystyö ja vaikutusten arviointi. Riihimäen yleiskaava 2035 on laadittu strategisena ja sitä tarkistetaan jatkuvan yleiskaavoituksen periaatteiden mukaisesti. Osallisilla on mahdollisuus valittaa kaavan kaavoituspäätöksestä hallinto-oikeuteen ja tietyin edellytyksin edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Kunta neuvottelee merkittävistä kaavoitushankkeista elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kanssa. Muut sijainninohjauskeinot Rakennusjärjestys ohjaa rakentamista etenkin asemakaavoittamattomalla alueella. Riihimäen uusin rakennusjärjestys on tullut voimaan 1.2.2012. Maankäyttöön asemakaavoitetun alueen ulkopuolella vaikuttava käsite on suunnittelutarvealue. Suunnittelutarvealue on nimensä mukaisesti alue, jolla on suunnittelutarvetta ja jolle rakentaminen edellyttää joko asemakaavan laatimista tai suunnittelutarveratkaisun tekemistä. Harkinnanvaraiseksi suunnittelutarvealueeksi määriteltiin Riihimäen vuonna 2012 voimaan tulleessa rakennusjärjestyksessä koko kunta. Suunnittelutarvealueita voidaan määrätä myös yleiskaavassa. Suunnittelutarveratkaisut päättää kaavoituspäällikkö. Jos kaavasta tai rakennusjärjestyksestä on tarvetta poiketa, on haettava poikkeamispäätöstä. Myös kaavoittamattomalle ranta-alueelle rakentaminen edellyttää poikkeamispäätöstä. Poikkeamispäätöksen ratkaisee kaavoituspäällikkö. Maa-aines- ja ympäristölupaharkinnan yhteydessä harkitaan kaavojenmukaisuus, soveltuvuus haettuun toimintaan ja jälkihoitotoimet. Fiksu Assa 13. 18.5.2019 Fiksu Assa -tapahtuma muuttaa keväällä 2019 ja 2020 asemat ilmastoa säästävien tuotteiden ja palvelujen pop up -tiloiksi. Tapahtuma avaa asemanseudut yritysten kehittämien ilmastofiksujen ratkaisujen kokeilualustaksi. Tapahtumapaikkoina toimivat Helsinki, Espoo, Vantaa, Hämeenlinna ja Riihimäki. Kaavoitus on mukana Riihimäen tapahtumassa. Lähiöfest 2019 Lähiöfest juhlii paikallisuuden voimaa vuonna 2019 neljässä kaupungissa. ja Riihimäki on yksi niistä. Lähiöfest on tapahtuma, kampanja ja puheenvuoro paikallisuuden puolesta. Se nostaa naapurustot esiin, koska keskustelu kaupunkien tulevaisuudesta kuuluu kaikille. Lähiöfestin isäntäkaupunkina toimii tänä vuonna Espoo, tapah- tumakaupunkeina Kauniainen ja Riihimäki, ja kampanjassa mukana Helsinki. Lähiöfest toimii kuin liikkuva juhla: kevään ja kesän tapahtumien ja yhteisten kokeilujen opit tuodaan yhteen syyskuun viimeisellä viikolla Espooseen, jossa erilaiset työpajat, seminaarit, pop-upit ja yleisötapahtumat levittäytyvät eri puolille kaupunkia. Riihimäen tapahtuma pidetään Peltosaaren koulun ympäristössä 17.5.2019 ja paikalla on myös kaavoituksen väkeä! 2

KAAVOITUSKATSAUS 2019 Tiedottaminen ja vuorovaikutus Vaikutuksiltaan merkittävistä asemakaavahankkeista laaditaan osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS), jossa kerrotaan, mitä tietoa suunnittelutyötä varten tarvitaan, työn tavoitteista sekä vaikutusten arvioinnista ja työn aikataulusta. Ei-merkittävien asemakaavojen aikataulu-, selvitys- ja muut asiat sisällytetään tarpeellisessa laajuudessa kaavaselostukseen. Vuorovaikutus järjestetään kaavahankkeeseen sopivalla tavalla. Kaavaluonnoksen ja -ehdotuksen nähtävillä ollessa voidaan järjestää esimerkiksi yleisötilaisuus tai kaavoittajan tapaaminen ilta-aikaan. Tarpeen vaatiessa kaavan valmisteluvaiheessa voidaan toteuttaa esimerkiksi kaavakävely, karttakysely verkossa tai työpaja. Vuorovaikutuksen järjestämisestä kerrotaan jokaisen kaavahankeen osalta tarkemmin osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa. Kaavahankkeilla on oma sivunsa kaupungin verkkopalvelussa: www.riihimaki.fi/kaavoitus. Sinne kootaan suunnittelun yhteydessä valmistuvat asiakirjat ja selvitykset. Kaavojen nähtävillä olosta, yleisötilaisuuksista ja vaikuttamismahdollisuudesta tiedotetaan kaupungin ilmoitustaululla ja verkkosivuilla. Kaavojen vireilletulosta sekä kaavaluonnoksen nähtävillä olosta kuulutetaan kaupungin ilmoitustaulun ja verkkosivujen ohella paikallislehti Aamupostissa. Kaavoituksesta tiedotetaan siten, että niillä, joita asia koskee, on mahdollisuus seurata kaavoitusta ja vaikuttaa siihen. Maankäyttösopimuksista tiedotetaan kaavan laatimisen yhteydessä. RIIHIMÄEN KAAVATILANNE 2019 Maakuntakaava Maakuntakaavoitus on osa maakunnan suunnittelua ja siinä sovitellaan yhteen maakuntatason näkökulmia ja tavoitteita. Maakuntavaltuusto hyväksyi 27.11.2017 Häme-ohjelman 2018+, jossa Kanta-Hämeen pitkän aikavälin tavoitteet on linjattu. Maakuntakaava on suunnitelma maakunnan yhdyskuntarakenteesta ja alueiden käytöstä pitkällä aikavälillä. Kanta- Hämeessä maakuntakaavan laatimisesta huolehtii Hämeen liitto, joka on 11 kunnan omistama. Kanta-Hämeen maakuntakaava 2040 Kanta-Hämeen maakuntakaava 2040 on kokonaismaakuntakaava, joka saadessaan lainvoiman korvaa valtioneuvoston 28.9.2006 hyväksymän Kanta-Hämeen maakuntakaavan sekä voimassa olevat Kanta-Hämeen I vaihemaakuntakaavan (ympäristöministeriö 2.4.2014, 18.12.2015) ja Kanta-Hämeen 2. vaihemaakuntakaavan (ympäristöministeriö 24.5.2016). Mistä kaavoitusta voi seurata? Kaupungin verkkosivut Kaavahankkeista löytyy tietoa kaavoituksen verkkosivuilta. Myös nähtävillä olevien asema- ja yleiskaavojen aineistot löytyvät sieltä. www.riihimaki.fi/kaavoitus/ Asema- ja yleiskaavoja koskevat kuulutukset julkaistaan kaupungin verkkosivuilla. Aamuposti Asema- ja yleiskaavojen vireilletulosta ja luonnoksen nähtävilläolosta ilmoitetaan lehtikuulutuksin. Kuulutukset löytyvät myös kaupungin verkkosivuilta. Esittelytilaisuudet ja työpajat Esittely- ja keskustelutilaisuuksissa saa tietoa kaavahankkeesta. Tilaisuuksissa on myös mahdollista keskustella kaavoittajan kanssa. Työpajoissa ideoidaan vapaamuotoisemmin yhdessä ja kerätään osanottajien ajatuksia käsillä olevista aiheista. Sosiaalinen media Some täydentää muita viestintätapoja. Sosiaalisessa mediassa kerrotaan erityisesti ajankohtaisista hankkeista ja tapahtumista. Riihimäen kaupunkikehitys on Facebookissa seuraa meitä. Kirje Asemakaavahankkeista tiedotetaan luonnosvaiheessa kirjeitse lähimmille taloyhtiöille ja maanomistajille. Ota yhteyttä kaavoittajaan Kaavahankkeista saat lisätietoa myös suoraan kaavoituksen henkilökunnalta. Yhteystiedot löydät kaavoituksen verkkosivuilta. Sujuvamman asiakaspalvelun varmistamiseksi suosittelemme varaamaan ajan tapaaamiselle etukäteen! Kanta-Hämeen maakuntakaavan 2040 luonnos oli nähtävillä keväällä 2017. Maakuntakaavan ehdotusvaiheen kuuleminen on maankäyttö- ja rakennuslain mukaan kaksivaiheinen. Ensiksi pyydetään lausunnot viranomaisilta sekä muilta maakuntakaavan kannalta keskeisiltä tahoilta ja niiden käsittelyn jälkeen on ehdotuksen julkinen nähtävillä olo. Kanta-Hämeen maakuntakaavan 2040 ehdotuksesta pyydettiin lausunnot keväällä 2018. Ehdotusvaiheen viranomaisneuvottelu pidettiin huhtikuussa 2018. Maakuntahallitus hyväksyi lausunnoista annettavat vastineet kokouksessaan elokuussa 2018. Maakuntahallitus päätti kokouksessaan 17.12.2018 asettaa kaavaehdotuksen julkisesti nähtäville 30 päivän ajaksi 14.1. 17.2.2019. Ehdotusvaiheen nähtävil- 3

KAAVOITUSKATSAUS 2019 läolon jälkeen maakuntahallitus käsittelee kaavaehdotuksesta jätetyt muistutukset ja kaavaehdotus viimeistellään maakuntavaltuuston hyväksymiskäsittelyä varten kevään 2019 aikana. Lisätietoja: www.hameenliitto.fi/fi/maakuntakaava2040 Yleiskaava ja osayleiskaavat Yleiskaava 2035 Riihimäen yleiskaava 2035 hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa 29.5.2017 lukuun ottamatta seuraavia hyväksymättä jätettäviä aluevarausmerkintöjä: Paalijärven-Hirvijärven laaja MUY-alue, Suolijärven pohjoispään suojelualueen laajennus, Paalijoen kanjonin suojelualue sekä Arolammin ja Monnin asemien yhdyskuntarakenteen laajenemisalueet. Hyväksymisen ulkopuolelle jättäminen koskee ainoastaan aluevarausmerkintöjä. Yleiskaavan 2035 lisäksi kaupunginvaltuusto hyväksyi 25.6.2015 päivätyn viheralueohjelman. Yleiskaava sai lainvoiman 20.8.2017. Yleiskaava 2010 Yleiskaavan 2035 hyväksymättä jätetyillä alueilla (lueteltu edellä), suojelualueita lukuun ottamatta, jää voimaan Riihimäen yleiskaava 2010. Tämä yleiskaava ei ole oikeusvaikutteinen. KAAVOITUKSEEN LIITTYVÄT TAKSAT Asemakaavat, suunnittelutarveratkaisut ja poikkeamispäätökset sekä lausunnot Maankäyttö- ja rakennuslaki antaa kunnalle mahdollisuuden periä asemakaavoitukseen liittyen kaavan laatimiseen liittyvät kulut. Asemakaavan muutoksen, suunnittelutarveratkaisun ja poikkeamispäätöksen käsittelystä aiheutuneet kustannukset peritään kaupunkikehityslautakunnan 13.2.2018 32 päättämien kaavoitukseen liittyvien taksojen mukaan. Taksojen on määrä tulla voimaan 1.4.2018 alkaen. Taksat ovat nähtävissä kaavoituksen verkkosivuilla. Yksityistä maata kaavoitettaessa kaupunki perii mahdollisen rakennusoikeuden lisääntymisen ja käyttötarkoituksen muutoksen tuomasta kiinteistön arvonnoususta 50 % suuruisen maksun. Maksun suuruus arvioidaan huomioimalla alueen hintataso. Kalmun osayleiskaava Kaupunginvaltuusto hyväksyi Kalmun osayleiskaavan 16.1.2012. Kaava on saanut lainvoiman 8.2.2015. Vireillä olevat yleiskaavat ja osayleiskaavat: Riihimäen yleiskaava 2035, yleiskaavatyö 2017 Kaupunginhallitus päätti 22.5.2017 yleiskaavatyön aloittamisesta Riihimäki-strategian 2030 toteuttamisen maankäyttöä koskevana osana. Yleiskaavoitusta jatketaan jatkuvan yleiskaavoituksen periaatteella. Punkan osayleiskaava, Janakkalan kunta (ks. kohta Y4) Janakkalan kunta on aloittanut osayleiskaavan laadinnan Punkan alueelle, joka rajautuu idässä ja etelässä Riihimäen kaupunkiin. Asemakaavat Asemakaavoitetun alueen pinta-ala oli vuoden 2018 lopussa 2 348 ha. Vuoden 2018 aikana vahvistui asemakaavoja tai asemakaavan muutoksia 5 kpl. Asemakaavoja ja asemakaavan muutoksia oli vuoden 2018 ohjelmassa yhteensä 15 kpl. Rantakaavoitettua aluetta oli 232 ha. Rakennus- ja toimenpidekiellot Riihimäen kaupungin alueella ei ole rakennus- ja toimenpidekieltoja. Ideointia asemanseudun ja keskustan visiotyöpajassa. 4

Kaavoitusohjelma sisältää vuoden 2019 aikana laadittaviksi tulevat ja laadittavana olevat yleiskaavoitukseen liittyvät suunnittelutyöt, kehittämis- ja yleissuunnitelmat (Y) sekä asemakaavat (A) alustavasti aikataulutettuna. Lisäksi on arvioitu vuosien 2020 2021 suunnittelukohteita (B) sekä luetteloita kohteita ja kaavoitustarpeita (C), joiden aikataulua ei vielä voida määrittää. Vuoden 2019 kaavoitusohjelman A-kohteiden hyväksyminen kaupunginhallituksessa tarkoittaa samalla kaavoituspäätöstä niiden asemakaavahankkeiden osalta, joista päätöstä ei ole jo aiemmin tehty. Kaavoitusohjelmaan saatetaan vuoden aikana ottaa mukaan ohjelman ulkopuolisia kiireellisiä hankkeita, jotka vastaavasti muuttavat ohjelmassa olevien töiden aikatauluja. Kaavoitusohjelman työaikataulu ja kartta kohteista ovat tämän asiakirjan liitteinä. KAAVOITUKSEN TAVOITTEET VUODELLE 2019 Kaupungin ja kaupunkikuvan kehittäminen on yksi Riihimäkistrategian 2030 kehittämiskokonaisuuksista. Kaupunkisuunnittelun ja kaavoituksen osalta sitä toteutetaan asemanseutua ja keskustaa kehittämällä. Asemanseudun ja keskustan visio hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa 4.2.2019 5. Työ jatkuu laatimalla vuoden 2019 aikana asemanseudulle yleissuunnitelma sekä koko kaupungin pysäköintiohjelma. Pysäköintiohjelman laadintaa varten Riihimäen kaupunki on saanut Liikenne- ja viestintävirastolta (Traficom) liikkumisen ohjauksen valtionavusta. Riihimäen kaupungin maapoliittinen ohjelma uudistettiin keväällä 2018 ja se hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa 4.6.2018 ( 65). Maankäytön toteuttamisohjelma on vuosittain päivitettävä maapolitiikan toteuttamisen työkalu. Vuoden 2019 aikana laaditaan maankäytön toteuttamisohjelma vuosille 2020 2030. Yleiskaavan seuranta ja ohjelmointi toteutetaan osana maankäytön toteuttamisohjelman laadintaa. Tulevina vuosina asemakaavahankkeet, kehittämis- ja yleissuunnitelmat tulevat sijoittumaan olemassa olevan kaupunkirakenteen sisälle. Riihimäkeä kehitetään ihmisen mittakaavaisena asemakaupunkina, jossa palvelut ovat lähellä. Tavoitteena on lisätä asuntoja, palveluja ja työpaikkoja erityisesti keskeisillä paikoilla asemanseudulla ja keskustassa. Kaupungin täydennysrakentamisessa ja tiivistämisessä huomioidaan ympäristön ominaispiirteet, vaalitaan paikallisia arvoja ja panostetaan kaupunkiympäristön viihtyisyyteen. Elinkeinoalueiden kaavoitus painottuu liikenneväylien varsille täydentämään olemassa olevia työpaikka-alueita. Kaavoitus osallistuu aktiivisesti kaupungin eri vastuualueiden kanssa yhteistyössä valmisteltavien selvitysten ja suunnitelmien laadintaan. Ajantasaisia suunnitelmia ja tietoa tarvitaan myös jatkuvan suunnittelun periaatteella tehtävää yleiskaavatyötä varten. Vuoden 2019 aikana valmistellaan tietopohjaa yleiskaavan 2035 tarkistamista, päivittämistä ja täydentämistä varten laatimalla muun muassa asuntoohjelma ja palveluverkkosuunnitelma. Taulukko. Yleiskaavassa 2035 (yleiskaavatyö 2013 2021) esitetyt osayleiskaavatasoiset maankäytönsuunnitelmat, kehittämis- tai yleissuunnitelmat, joiden laatimiseen tulee varautua. Osayleiskaavatasoiset maankäytön suunnitelmat Arolammin, Etelä-Vahteriston sekä Hausjärven kunnan Pohjois-Monnin alue Riihimäen kehätien alue (Arolammin orsi ja itäinen kehätie) Hiivolan, Etelä-Kalmun sekä Lopen kunnan Launonen Kormu osayleiskaava-alueen alue Riihimäenportin Riihiviidantien ja Janakkalan kunnan Punkan alue (Y4) Maankäytön kehittämis- ja yleissuunnitelmat Keskusta-alue (Y1 Y2) Etelän Viertotien alue Peltosaaren liikuntakeskuksen ja keskustatoimintojen alue Tavara-aukion ja Siltakadun alue Varuskunta Kokko Taipaleen alue (Y3) 5

YLEISKAAVAT SEKÄ KEHITTÄMIS- JA YLEISSUUNNITELMAT Yleiskaava 2040 Riihimäellä yleiskaavoitusta tehdään jatkuvan suunnittelun periaatteella. Työn tarkoituksena on tarkistaa, päivittää ja syventää vuosien 2013 2017 aikana laadittua yleiskaavaa 2035. Kaupunginhallitus päätti Riihimäen yleiskaavatyön 2017 käynnistämisestä 22.5.2017 208 Riihimäki-strategian 2030 toteuttamisen maankäyttöä koskevana osana. Ajantasaiset suunnitelmat ja tieto on oleellista jatkuvan suunnittelun periaatteella tehtävää yleiskaavatyötä varten. Kaavoitus osallistuu aktiivisesti kaupungin eri vastuualueiden kanssa yhteistyössä valmisteltavien selvitysten ja suunnitelmien laadintaan Vuoden 2019 aikana valmistellaan tietopohjaa yleiskaavan 2035 tarkistamista, päivittämistä ja täydentämistä varten laatimalla muun muassa asemanseudun yleissuunnitelma (Y1 ja Y2), Peltosaaren C-alueen pohjoisosan ideasuunnitelma (Y5), pysäköintiohjelma, asunto-ohjelma ja palveluverkkosuunnitelma. Lisäksi tehdään yhteistyötä Riihimäenportin Riihiviidantien alueen suunnittelussa Janakkalan kunnan Punkan alueen osayleiskaavan laadinnan yhteydessä (Y4). Varuskunta-Kokon alueen yleissuunnittelu (Y3) jatkuu lähtötilanteen kartoittamisella yhteistyössä Senaatti-Kiinteistöjen, Metsähallituksen ja Puolustusvoimien kanssa. Yleiskaavan 2040 osallistumis- ja arviointisuunnitelma laaditaan vuoden 2019 aikana. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa (OAS) kerrotaan, miten yleiskaavan laadintaan voi osallistua, mitä tietoa suunnittelutyötä varten tarvitaan, työn tavoitteista sekä vaikutusten arvioinnista ja työn aikataulusta. Y1 Y2 Asemanseudun ja keskustan visio Kaupungin ja kaupunkikuvan kehittäminen on yksi Riihimäkistrategian 2030 kehittämiskokonaisuuksista. Kaupunkisuunnittelun ja kaavoituksen osalta sitä toteutetaan asemanseutua ja keskustaa kehittämällä. Asemanseudun ja keskustan visio hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa 4.2.2019 5. Visio on yhteisesti muodostettu kokonaisnäkemys asemanseudun ja keskustan tulevaisuudesta ja kehittämisperiaatteista. Visio luo tavoitteet asemanseudun ja keskustan yleissuunnitelmille, pysäköintiohjelmalle sekä jatkotyölle kaikilla eri suunnittelun ja toteutuksen tasoilla. Asemanseudun ja keskustan kehittäminen jatkuu laatimalla vuoden 2019 aikana asemanseudulle yleissuunnitelma sekä koko kaupungin pysäköintiohjelma. H A N K E H A N K E H A N K E H A N K E H A N K E RIIHIMÄKI- STRATEGIA 2030 A S E M A N S E U D U N J A K E S K U S T A N V I S I O KV 4.2.2019 5 REILUSTI, ROHKEASTI RIPEÄSTI Keskuskadun parantaminen A S E M A N S E U D U N Y L E I S S U U N N I T E L M A k ä y n n i s t y y ~ 0 4 / 2 0 1 9 K E S K U S T A N Y L E I S S U U N - N I T E L M A P y s ä k ö i n t i - o h j e l m a Kaavio asemanseudun ja keskustan kehittämisestä. 6

Havainnekuva asemanseudun ja keskustan visiosta. Y1 Asemanseudun yleissuunnitelma Asemanseudun kehittäminen on nimetty Riihimäki-strategiassa 2030 yhdeksi kaupungin ja kaupunkikuvan kehittämisen kärkihankkeeksi. Suuntaviivat asemanseudun kehittämiseksi määriteltiin asemanseudun ja keskustan visiossa, joka hyväksyttiin helmikuussa 2019. Riihimäen yleiskaavassa 2035 Veturitallien alue, Jokikylän alue ja Peltosaaren länsialue ovat merkinnältään C, uusi keskustatoimintojen alue. Asemanseudun yleissuunnitelmassa esitetään maankäytön, liikenteen ja palvelujen kokonaisuuden tavoitetila. Laadittava yleissuunnitelma muodostaa jatkosuunnittelua ohjaavan dokumentin asemanseudun alueen tarkemmalle kaupunkiympäristön suunnittelulle ja asemakaavoitukselle. Työssä huomioidaan myös pysäköintiohjelman tuloksena syntyvät linjaukset. Suunnittelualueen pinta-ala on noin 79 ha. Asemanseudun yleissuunnitelman laaditaan kaupungin johdolla konsulttityönä. Tarkoituksena on, että yleissuunnitelma on valmis hyväksymistä varten loppuvuodesta 2019. Asemanseudun yleissuunnitelman rajaus. 7

Keskustan yleissuunnitelma laaditaan asemanseudun yleissuunnitelman valmistumisen jälkeen arviolta vuonna 2020. Y3 Varuskunta-Kokon alueen yleissuunnitelma Keskustan yleissuunnitelman rajaus. Y2 Keskustan yleissuunnitelma Asemanseudun kehittäminen on nimetty Riihimäki-strategiassa 2030 yhdeksi kaupungin ja kaupunkikuvan kehittämisen kärkihankkeeksi. Suuntaviivat keskustan kehittämiseksi määriteltiin asemanseudun ja keskustan visiossa, joka hyväksyttiin helmikuussa 2019. Riihimäen yleiskaavan 2035 mukaan keskustassa on varauduttava kehittämis- ja yleissuunnitelman laatimiseen. Keskustan yleissuunnitelmassa esitetään maankäytön, liikenteen ja palvelujen kokonaisuuden tavoitetila. Laadittava yleissuunnitelma muodostaa jatkosuunnittelua ohjaavan dokumentin keskustan tarkemmalle kaupunkiympäristön suunnittelulle ja asemakaavoitukselle. Varuskunta-Kokko -alueen suunnittelu on nimetty Riihimäkistrategiassa 2030 yhdeksi kaupungin ja kaupunkikuvan kehittämisen kärkihankkeeksi. Puolustusvoiminen toimintojen väistyttyä varuskunnan eteläosista alueelle tavoitellaan uutta, laadukasta ja omaleimaista kaupunginosaa. Varuskuntaalueen eteläosassa sijaitsevat seuraavat yleiskaavassa 2035 asemakaavoitettavaksi tarkoitetut uudet asuinalueet: Varuskunta (A1, yleiskaava 2035) Varuskunta etelä (A2, yleiskaava 2035) Varuskunta pohjoinen (A3, yleiskaava 2035) Ampumarata (A4, yleiskaava 2035) Suunnittelun tavoitteena on kiinnostava, paikoin tiiviistikin rakennettu, monipuolista asumista sisältävä asuinalue lähipalveluineen. Erityispiirteitä alueelle tuo uuden ja säilytettävän rakennuskannan yhteensovittaminen. Tärkeää on suositun ulkoilureitistön kehittäminen ja parantaminen niin, että sujuva yhteys Hatlamminsuon ja Vahteriston luonnonsuojelualueen välillä voi toteutua. Varuskunta-Kokko -alueen yleissuunnittelu ja asemakaavoittaminen edellyttävät sopimuksia ja maanomistusjärjestelyitä valtion eri toimijoiden ja kaupungin kesken. Vuonna 2019 Varuskunta-Kokko alueen yleissuunnittelu jatkuu lähtötilanteen kartoittamisella yhteistyössä Senaatti-Kiinteistöjen, Metsähallituksen ja Puolustusvoimien kanssa. Aikataulutavoitteena asuntotuotannon näkökulmasta on, että alue rakentuu vaiheittain 2025 2030 aikana. Varuskunta-Kokko -alueelle laaditaan yleissuunnitelma arviolta 2020 Hämeenkatu, näkymä kohti Keskuskadun risteystä (havainnekuva, asemanseudun ja keskustan visio, 2019). 8

Y4 Riihimäenportti V Riihiviidantien välinen alue / Punkan osayleiskaava, Janakkalan kunta Riihimäen yleiskaavassa 2035 on esitetty tieliikenteen yhteystarpeena Riihimäen portin jatke (st4) välillä Kinturintie Riihiviidantie. Maakuntakaavassa (2006) ja maakuntakaavaehdotuksessa 2040 on esitetty uuden tielinjauksen ohjeellinen sijainti, joka sisältyy myös Kanta-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelmaan (2014). Riihimäen yleiskaavassa 2035 määrätään, että osayleiskaavatasoiseen maankäytön suunnitelmaan tulee varautua yhdessä naapurikunnan kanssa Riihimäenportin Riihiviidantien ja Janakkalan kunnan Punkan alueella. Riihimäen kaupungin alueella kantatien 54 liittymien parantaminen ja rinnakkaistiejärjestelyt liittyvät kantatien liikennemäärien yleiseen kehitykseen ja Janakkalan eteläosan osayleiskaava-alueen työpaikka-alueiden suunnitteluun. Punkan osayleiskaavaluonnoksen on arvioitu valmistuvan alkusyksystä 2019. Riihimäen kaupunki tekee aktiivista yhteistyötä alueen suunnittelussa ja selvitysten laadinnassa Janakkalan kunnan kanssa. Riihiviidantien ja Kinturintien välisen tielinjauksen suunnittelua tarvitaan myös Riihimäenportti V asemakaavahankkeen lähtötietona. Asemakaavan laatiminen on arvioitu kaavoitusohjelmassa 2019 vuosien 2020 2021 suunnittelukohteeksi (B3). Y5 Peltosaaren kehittäminen Peltosaari on osa Riihimäen kehittyvää asemanseutua. Alueen länsiosa kuuluu asemanseudun yleissuunnitelmaalueeseen (Y1). Peltosaaren yleissuunnitelman laadinnan jälkeen (2013) on moni lähtötieto muuttunut tai tarkentunut. Lisäksi asemanseudun kehittämisen tavoitteet ovat terävöityneet koko kaupungin strategisen yleiskaavan 2035, Riihimäki-strategian 2030 ja asemanseudun ja keskustan vision valmistumisen myötä. Peltosaaren C-alueen (yleiskaava 2035) pohjoisosan ideasuunnitelma Ideasuunnitelman laadinnan tarkoituksena on selvittää alueen muuttaminen yleiskaavan 2035 mukaisesti keskustatoimintojen alueeksi, erityisesti keskustamaisen asumiseen painottuen. Suunnittelualueesta 75 % on Riihimäen kaupungin omistuksessa ja 25 % Senaatti-kiinteistöjen hallinnoimia valtion maita. Peltosaaren kiinteistökehityshankkeen ideasuunnitelma-alue on osa yleissuunnitelma-aluetta (Y1). Työ aloitettiin laatimalla selvityksiä ja muodostamalla käsitys Peltosaaren ideasuunnittelua ohjaavista reunaehdoista kevään ja kesän 2018 aikana. Ideasuunnitelman laadinnassa pidettiin taukoa asemanseudun ja keskustan vision (Y1-Y2) laadinnan ajan, jotta jatkosuunnittelun suuntaviivoista olisivat selvillä. Ideasuunnitelma laaditaan vuoden 2019 aikana, jotta sen tulokset voidaan sisällyttää osaksi asemanseudun yleissuunnitelmaa. Työtä laatii konsultti kaupungin ohjauksessa. Peltosaari Peltosaari on rakentunut 1970 80 -luvuilla ja sitä on vuosien varrella kehitetty useiden hankkeiden ja projektien avulla. Alueen kehittäminen vaatii pitkäjänteistä ja päämäärätietoista työtä. Vuoden 2016 syksystä lähtien Peltosaari-projektilla ei ole ollut varsinaista projektipäällikköä. Projektia koordinoi teknisen johtajan kokoama monialainen koordinointiryhmä, jossa on edustajia yli yksikkö- ja hallintokuntarajojen. Alueen asukastoimintaa järjestävät nykyisin yksityiset sisällöntuottajat, jotka toimivat yhteistyössä koordinointiryhmän kanssa. Peltosaari oli mukana pilottialueena 2015 EAKR -rahoituksen saaneessa hankkeessa Energiatehokkuudella ja asuinaluekohtaisella energiantuotannolla lisää Cleantech -liiketoimintaa. Hankkeen vetäjänä toimii LAMK ja muut toimijat ovat HAMK, LADEC, LAUREA, LUT ja SYKLI. Toteutusaika oli 2016 2017 ja muina kohdealueina olivat Askon alue Lahdessa ja Engelinranta Hämeenlinnassa. SubUrbanLab -hankkeessa 2013 16 kokeiltiin ja tutkittiin Living Lab -menetelmien käyttöä asukkaiden osallistamisessa alueiden kehittämistyöhön. Projektia rahoittivat Tekes ja ARA, ja sen toteuttivat Riihimäen kaupunki/peltosaari-projekti ja VTT. Ruotsista mukana oli Albyn lähiö Botkyrkan kunnassa. Siellä projektia rahoitti Vinnova ja sen toteuttivat IVL (Svenska Miljöinstitutet) ja Botkyrka kommun. Kokemusten pohjalta luotiin toimintamalli Urban Living Lab -menetelmien hyödyntämiseen vastaavanlaisissa kohteissa muualla Suomessa sekä Euroopassa. Vuonna 2010 kaupunki järjesti ideakilpailun Tekes:n avustuksella ja teetti kilpailun pohjalta yleissuunnitelman Peltosaaren maankäytön kehittämiseksi. Suunnitelma hyväksyttiin alueen jatkosuunnittelun pohjaksi kaupunginhallituksessa 11.3.2013. Asemakaavamuutoksia tehdään vaiheittain. Peltosaaren kehittämisestä on julkaistu useita tutkimuksia vuosien varrella: Riihimäen Peltosaaren asuinalueen kokonaisvaltainen uudistaminen (Väkevä-Harjula, ARA raportteja 4/2013) Miten kehittää lähiötä? tapaustutkimus Riihimäen Peltosaaresta, metropolin laidalta (Vaattovaara, Kortteinen, Ratvio, Suomen ympäristö 46/2009, ARA) Riihimäen Peltosaari, Lähiön ekotehokas uudistaminen (VTT, Aalto-yliopisto, Helsingin yliopisto; Helsinki 2010 Näkymä ideasuunnitelma-alueelta kohti etelää (Niina Matkala, 2018). 9

K A A V O I T U S O H J E L M A 2 0 1 9 10 A. ASEMAKAAVOITETTAVAT KOHTEET 2019 A1 Arolampi I ja II A2 Ravirata-Juurenvantie A3 Petsamonkadun pohjoispää A4 Parooninmäki, T A5 Hämeenkatu 48 50, Rity A6 VR:n terminaalialue A7 Upokkaantie (Y-tontti) A8 Keski-Suokylä (Satakieli) A9 Meijerintie 5 17 A10 Mäkikujan varikko A11 Ruotsinkatu 5 A12 Lidl 2 A13 Paloheimonkatu 40, vanha paloasema A14 Kontiontie 41 43 B. ASEMAKAAVOITETTAVAT KOHTEET NOIN 2020-2021 B1 Herajoki etelä I B2 Herajoen keskusta B3 Riihimäenportti V B4 Veturitallit B5 Etelä-Suokylä, korttelit 9007 (Kottarainen) ja 0211 B6 Lopentie 40 B7 Mattilan länsiosa B8 Peltosaari II B9 Koivukatu 24.4.2019 Kaavoitus NM Riihimäen kaupunki

A ASEMAKAAVAT A1. Arolampi I ja II Asemakaava ja asemakaavan muutos Arolampi I ja II asemakaavan ja asemakaavan muutoksella osoitettiin työpaikka-alue Arolammin eritasoliittymän kaakkoispuolelle. Kaupunginvaltuusto hyväksyi asemakaavan ja asemakaavan muutoksen 10.12.2018 ( 112) ja se sai lainvoiman 24.1.2019. A2. Ravirata Juurevantie tukee raviradan toimintamahdollisuuksia sen nykyisessä toimintaympäristössä ja selkeyttää kiinteistörakennetta vastaamaan alueen hallinta- ja omistussuhteita. Samalla tutkitaan pientaloasumisen mahdollistamista raviradan länsipuolella olevan Juurevantien-Risteyskadun ympäristöön yleiskaavan 2035 tavoitteiden mukaisesti. Kaavamuutoksen yhteydessä tavoitteena on leventää Oravankadun katualuetta ja poistaa läpiajomahdollisuus Oravankadulta Risteyskadun, Juurevantien, Laakatien ja Nurmelantien kautta Uramontielle. Kaavamuutos laaditaan kaupungin omana työnä. A3. Petsamonkadun pohjoispää Asemakaava ja asemakaavan muutos Kaavoituksen tarkoituksena on Petsamonkadun pohjoispäässä sijaitsevan pienteollisuusalueen liikenteen selvittäminen sekä uusien teollisuustonttien osoittaminen kaupungin omistamalle maalle. Samalla alueen asemakaavamääräyksiä yhtenäistetään. Asemakaava toteuttaa yleiskaavassa 2035 osoitettua tavoitetta työpaikka-alueen laajentamisesta Juppalan kaupunginosan pohjoisosassa. Kaava laaditaan kaupungin omana työnä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma valmistui 11/2014 ja luonnos on ollut nähtävillä kesällä 2016. Ehdotus oli nähtävillä 17.12.2018 18.1.2019. Kaupunginvaltuusto palautti asemakaavan uudelleen valmisteltavaksi kokouksessaan 15.4.2019. A4. Parooninmäki, T Asemakaava ja asemakaavan muutos Kaavamuutoksen tavoitteena on kaavoittaa alueelle laajempi yhtenäinen teollisuus- ja varastointialue. Asemakaavan muutos koskee n. 16,6 ha:n kokoista aluetta Junttatien eteläpuolella. Kaupunginhallitus päätti 22.9.2014 329, että Kuljetus ja maansiirto Viita Oy:n ja Rilogi Oy:n asemakaava- ja asemakaavan muutosanomuksen sekä 27.6.2014 sovitun muutoksen perusteella ryhdytään kaavoitustyöhön. Kuljetus ja maansiirto Viita Oy ja Rilogi Oy vastaavat yhteisvastuullisesti kaikista asemakaavan muutoksen ja siihen kuuluvien selvitysten ja tutkimusten laadinnan kustannuksista sekä työstä kaupungille aiheutuvista kustannuksista. Asemakaavan muutokseen liittyen laaditaan maankäyttösopimus yhtiöiden kanssa. Kaavan laatii konsultti kaupungin ohjauksessa ja valvonnassa. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa on päivitetty 10/2017. Luonnos oli nähtävillä 16.10. 3.11.2017. Luonnosvaiheen jälkeen on tutkittu liikenteellisiä vaihtoehtoja. A5. Hämeenkatu 48 50, Rity Kiinteistö Oy Riihimäen Hämeenkatu 48 on hakenut asemakaavan muutosta omistamalleen tontille. Olemassa olevalle rakennukselle on myönnetty kaupungin purkulupa vuonna 2017. Kaupunginhallitus on päättänyt kokouksessaan 11.6.2018 hyväksyä asemakaavan muutoksen laatimisen tontille tavoitteena mm. seuraavat periaatteet: Tontin käyttötarkoitus muutetaan asuin- ja liikerakennusten korttelialueeksi (AL), jolle osoitetaan liiketiloja katutasoon Hämeenkadun puolelle. Tontille osoitetaan rakennusalat kahdelle kerrostalolle, joiden suurimmat kerrosluvut ovat enintään 5 ja 9. Matalampi rakennus sijoittuu Valtakäyrän varrelle ja korkeampi Hämeenkadun päätteeksi. Tontille osoitettavien kerrostalojen yhteenlaskettu asumiseen varattu kerrosala on n. 4 500 m 2. Tämän lisäksi tontille osoitetaan rakennusoikeutta liiketiloja ja asumiseen liittyviä yhteisiä tiloja varten. Tavoitteena on täydentää laadukkaasti Riihimäen kaupunkikeskustaa. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 3/2019. Asemakaava on hyväksymiskäsittelyssä arviolta loppuvuonna 2019. 11

Osoitteessa Upokkaantie 19 sijaitseva yleisten rakennusten tontti on yksi selvityksessä Omakotirakentamisen täydennysmahdollisuudet taajama-alueella esitetyistä täydennysrakentamiskohteista. Kaupungilla ei ole tarvetta rakentaa yleisiä tai julkisia rakennuksia kyseiselle tontille. Tontti on tällä hetkellä rakentamaton ja kooltaan noin 7000 m². Kaavamuutoksen tarkoituksena on muuttaa alue asuinkäyttöön ja monipuolistaa asuintonttien tarjontaa. Kaavamuutos laaditaan kaupungin omana työnä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 11.1.2015. Asemakaavan muutos valmistuu arviolta vuoden 2019 loppuun mennessä. A8. Keski-Suokylä (Satakieli) Hämeenkatu 48-50, Rity. A6. VR:n terminaalialue Asemakaava ja asemakaavan muutos Kaavoituksen tavoitteena on mahdollistaa VR:n tavaraterminaalialueelle tilapäisellä rakennusluvalla rakennettujen pressuhallien säilyminen sekä raideliikenteeseen tukeutuvan logistiikan- ja terminaalitoimintojen alueen kehittäminen. Alue on pääosin asemakaavoittamatonta. Alueen käyttötarkoitukseksi tutkitaan logistiikka ja/tai työpaikkatoimintaa. Alueen läpi kulkevaa raidetta varten varataan tarvittava alue. Suunnittelun yhteydessä tutkitaan liikenneyhteyden järjestämistä Arolammintielle ja huomioidaan katualueen leventämistarve, liittymien sijainti sekä tarvittavat näkemäalueet. Tavoiteltava rakennusoikeus alueen pohjoisosassa on yhteensä noin 10 000 15 000 k-m² ja eteläosassa noin 7 200 k-m². Kaavoituksen aikana tutkitaan mahdollisuutta rakentaa osittain kahteen kerrokseen, jolloin rakennusoikeutta tulee vastaavasti lisää. Kaupunginhallitus on päättänyt 2.5.2016 ( 193) VR-Yhtymä Oy:n terminaalialueen asemakaavahakemuksen johdosta käynnistää asemakaavan laatimisen. Kaavoitustyö tehdään konsulttityönä Riihimäen kaupungin ohjauksessa ja valvonnassa. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on valmistunut 7/2016. Asemakaava ja asemakaavan muutos Omana kaavoituskohteena uudistetaan Pohjoisen koulun ja keskustan päiväkodin väliselle alueelle sijoittuvan alueen asemakaava. Radanvarren korttelin osa on kaupungin omistuksessa. Alueen vieressä on vielä asemakaavoittamaton pääradan rautatien alue. Korttelinosa on rakentamaton lukuun ottamatta vanhaa, hirsirunkoista asuinrakennusta. Korttelin eteläosaan muodostetulle määräalalle on myönnetty v. 2017 poikkeamispäätös ja rakennuslupa hoivakodin rakentamista varten. Tavoitteena on tiivistää kaupunkirakennetta nykyisen asemakaavan mukaisesta rivitalorakentamisesta. Alueelle osoitetaan tiivistä ja matalaa kerrostalorakentamista ja se soveltuu myös hoivakoti- tai tuetun palveluasumisen tarpeisiin. Vanhan asuinrakennuksen kuntoselvitys on tehty v. 2007. Museovirasto on antanut rakennuksen säilyttämisestä lausunnon v. 2010. Lausunnon mukaan rakennus on ominaispiirteiltään ja säilyneisyydeltään kulttuurihistorialliselta arvoltaan sellainen, että rakennus tulee suojella asemakaavassa. Suunnittelualueesta on tehty liikennemeluselvitys joulukuussa 2009, tärinä- ja runkomeluselvitys kesäkuussa 2010. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 18.5.2009, muutettu 18.3.2010. A7. Upokkaantie (Y-tontti) VR:n tavaraterminaali (Röni-Kuva Oy). 12

A9. Meijerintie 5 17 Asemakaava ja asemakaavan muutos Tavoitteena on vastata yritystoiminnan tarpeisiin mahdollistamalla lisää teollisuus- ja varastointitilaa hyvien liikenneyhteyksien varrelta kaupunkiin tuleville ja kaupungissa toimiville yrityksille. Asemakaava noudattaa yleiskaavassa 2035 osoitettua tavoitetta teollisuusalueen laajentamisesta Meijerintien länsipuolella. Suunnittelussa varmistetaan riittävät, yhtenäiset virkistysalueet ja ekologiset yhteydet suunnittelualueen eteläosassa. Kaava laaditaan kaupungin omana työnä. Vireille keväällä 2019. A10. Mäkikujan varikko Riihimäen kaupunki tehostaa toimitilojensa käyttöä ja luopuu osasta omistamiaan kiinteistöjä. Mäkikujan varikko (Mäkikuja 15) on Riihimäen kaupungin toimitilaohjelma vuosille 2017 2026 (KV 23.1.2017 5) mukainen tila, josta pyritään luopumaan mahdollisimman nopealla aikataululla. Kaupungilla ei ole tarvetta rakentaa yleisiä tai julkisia rakennuksia Mäkikujan entisen varikon alueelle. Kohteessa on tarkoituksenmukaista muuttaa kaava asuinkäyttöön ennen myyntiä. Kaava laaditaan kaupungin omana työnä. Asemakaavan muutos on vaikutuksiltaan ei-merkittävä. Asemakaavamuutos on tullut vireille ja luonnos asetettiin nähtäville 03/2019. valmistuu arviolta syksyllä 2019. A11. Ruotsinkatu 5 Ruotsinkatu 5 asemakaavan muutoksella osoitettiin Petsamon monitoimitalon eli entisen kuvataidekoulun tontti asumista varten. Kaupunginvaltuusto hyväksyi 4.2.2019 ( 6) Ruotsinkatu 5 asemakaavan muutoksen ja tonttijaon muutoksen ja se sai lainvoiman 25.3.2019. A12. Lidl 2 4-4-7 alueelle sekä tarvittaville yleisille alueille seuraavien lähtökohtien pohjalta: Tulevan korttelialueen käyttötarkoitukseksi osoitetaan liikerakennusten korttelialue, jolle saa sijoittaa vähittäiskaupan myymälän (Liikerakennusten korttelialue KL). Suunnittelussa tulee ottaa huomioon liikennejärjestelyt Etelän Viertotiellä ja Kulmalan puistokadulla. Tavoiteltava rakennusoikeus on 3 500 k-m 2. Autopaikkanormiksi osoitetaan 1 ap/35 k-m 2. Päätöksen mukaan hakija hankkii kaavan laatijan ja maksaa asemakaavan muutoksen laatimiskulut, ilmoitus- ja painatuskulut sekä kaavaa varten mahdollisesti tarvittavien selvitysten laatimiskulut kokonaisuudessaan. Hakija vastaa hankkeesta aiheutuvista liikennejärjestelyjen kuluista Etelän Viertotiellä ja Kulmalan puistokadulla sekä mahdollisista maanalaisten putkien siirroista aiheutuvista kuluista. Asemakaavan muutoksen laatimiseen liittyen on laadittu kaavoituksen käynnistämissopimus ja myöhemmin maankäyttösopimus. Hakija vastaa kaupungille maksettavasta kaavoitusarvomaksusta. Kaavan laatii konsultti kaupungin ohjauksessa ja valvonnassa. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on valmistunut 2/2018, päivitetty 12.4.2019 A13. Paloheimonkatu 40, vanha paloasema Uuden paloaseman valmistuttua vanha paloasemarakennus purettiin vuonna 2015. Kaupungin omistamalle tyhjäksi jääneelle keskeiselle alueelle pyritään osoittamaan kerrostalorakentamista, joka sovitetaan lähiympäristön eri-ikäisiin rakennuksiin. Tontilla ja sen ympäristössä on myös arvokasta puustoa. Alueeseen kuuluu tulevan kerrostalotontin lisäksi puistoa ja katualuetta. Alueen pinta-ala on noin 7 400 m2. Se rajautuu Paloheimonkatuun, Uudenmaankatuun, Etelän Viertotiehen ja Kulmalan puistokatuun. Tontilla on tehtävä ainakin liikennemeluselvitys ja maaperän pilaantuneisuusselvitys. Kaavamuutos laaditaan kaupungin omana työnä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 4/2019. Kaavoituksen tavoitteena on laatia asemakaava, joka mahdollistaa vähittäiskaupan myymälän sijoittamisen tontin 694-4-4-7 alueelle. Kaupunginhallitus päätti 12.9.2016 335 Lidl Suomi Kommandiittiyhtiön asemakaavan muutoshakemuksen johdosta käynnistää asemakaavan muutoksen laatimisen tontin 694-13

A14. Kontiontie 41 43 Asemakaavamuutoksen tarkoituksena on liittää 13. kaupunginosan Uramon korttelin 5 tontin 6 itäpuolelta noin 390 m2:n suuruinen asemakaavan mukainen puistoalue edellä mainittuun tonttiin ja muuttaa kaavamuutoksen yhteydessä koko alueen käyttötarkoitusmerkintä paremmin ympäristöön sopivaksi. Tällä hetkellä kaupungin omistama puistoalue on vuokrattu yksityisen tontinomistajan käyttöön. Kohde on ollut Riihimäen kaavoitusohjelmassa vuodesta 1997. Kaupunginhallitus päätti 26.2.2018 (64 ), että kaupungin ja maanomistajan välinen käynnistämissopimus on allekirjoitettava 1.5.2018 mennessä tai vuokrasopimus puretaan. Käynnistämissopimus on tehty 20.4.2018. Kaavamuutoksen liittyen laaditaan maankäyttösopimus ja hakija vastaa kaupungille maksettavasta arvonnousumaksusta. Kaavan laatii konsultti kaupungin ohjauksessa ja valvonnassa. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on valmistunut 8/2018. AX. Hankekaavat Asemakaavan muutoksia Vuoden aikana saattaa tulla työn alle kiireellisiä kaavoituskohteita kaavoitusohjelman 2019 ulkopuolelta. Ne liittyvät yleensä yksittäisiin rakentamishankkeisiin ja niistä tehdään erikseen kaavoituspäätökset. Ennakoimattomat ja kiireelliset hankkeet vaikuttavat kaavoitusohjelmassa 2019 esitettyjen kohteiden aikatauluihin. Voimalan hybridirakentamista, näkymä Rautatientorilta (havainnekuva, asemanseudun ja keskustan visio, 2019). 14

B VUOSILLE 2020 2021 ARVIOIDUT SUUNNITTELUKOHTEET B1. Herajoki etelä I Asemakaava ja asemakaavan muutos Herajoki etelä I:n kaavoituksen tavoitteena on sijoittaa työpaikka-alue Arolammin eritasoliittymän luoteissektoriin. Kaupunginhallitus päätti asemakaavan laatimisesta 1.2.2016 44. Kohde olisi tarkoituksenmukaista suunnitella osana laajempaa kokonaisuutta. Kaupunginhallituksen 11.3.2019 85 hyväksymässä maankäytön toteuttamisohjelmassa 2019-29 (MATO) Arolammin eritasoliittymän ympäristön maa-alueita on esitetty vuonna 2019 hankittaviksi. Kaava laaditaan kaupungin omana työnä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma valmistui 4/2016. B2. Herajoen keskusta Asemakaava Herajoen keskeiset alueet ovat vailla asemakaavaa. Asemakaavalla tulee ratkaista mm. Herajoentien ja MT 130:n välinen katuyhteys sekä liittymä MT 130:lle, koulun toiminta ja mahdollinen laajentuminen ja kevyen liikenteen järjestelyt. Toimitila- ja asuinrakentamismahdollisuudet tutkitaan. Alueen maankäytössä on huomioitava erityisesti liikennemelu, oleva ja tuleva maakaasulinja sekä pohjavesiasiat. Herajoen keskustan alue on osoitettu yleiskaavassa 2035 uudeksi asuinalueeksi (A16), joka tulee asemakaavoittaa asumista varten. Suunnittelussa tulee huomioida yleiskaavan yhteydessä laadittu aluekuvaus ja suunnitteluohje. Asemakaavaratkaisu on riippuvainen Hämeenlinnantien (MT 130) ja Mattilantien liittymän tulevaisuudesta ja sen vuoksi liittymän kehittäminen on ratkaistava ennen asemakaavatyön jatkamista. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 02/2011, päivitetty 08/2013. B3. Riihimäenportti V Asemakaava Kaupungin omistama tila Kinturi 8:35 (n. 13 ha) sijaitsee ns. Riihimäenportin kaava-alueen itäpuolella (Huoltoasema ABC Riihimäki). Yleiskaavassa 2035 alue on merkitty uudeksi työpaikka-alueeksi (TP), joka tulee asemakaavoittaa toimistoja, palveluja ja ympäristöhäiriötä aiheuttamatonta teollisuutta ja varastointia varten. Lisäksi yleiskaavassa on osoitettu tieliikenteen yhteystarve (st4) Kinturintien ja Riihiviidantien välille. Tielinjaus tulee suunnitella yhdessä Janakkalan kunnan kanssa osayleiskaavatasoisessa maankäytönsuunnitelmassa (ks. kohta Y4). Alueelle on laadittu rakennettavuusselvitys vuonna 2013 (Ramboll Finland Oy) ja luontoselvitykset vuonna 2008 (Faunatica). B4. Veturitallit Riihimäen yleiskaavassa 2035 Veturitallien alue on merkinnältään C, uusi keskustatoimintojen alue. Asemanseudun ja keskustan visiossa (KV 4.2.2019 5) Veturitallien alueelle on ajateltu viihde-, tapahtuma- ja hotellikeskusta, joka houkuttelee ihmisiä historiallaan, palveluillaan ja puistomaisella kävely-ympäristöllään. Veturitallien alueen asemakaavat (v. 1973, 1992) ovat vanhentuneet (MRL 60 ) ja alueen asemakaava olisi tarpeen uudistaa. Riihimäen asemanseutu ja Rautatienpuisto kuuluvat valtakunnallisesti arvokkaisiin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin. Veturitallien alueella on useita Museoviraston säilytettäväksi ehdottamia rakennuksia. Veturitallien alue kuuluu alueeseen, jolla laaditaan vuoden 2019 aikana asemanseudun yleissuunnitelma (Y1) ja viitesuunnitelma asemakaavoituksen pohjaksi. Alueen suurimmat maanomistajat ovat Senaatti-kiinteistöt Oy, Liikennevirasto ja VR-Yhtymä Oy. B5. Etelä-Suokylä, korttelit 9007 (Kottarainen) ja 0211 Etelä-Suokylän kortteleiden 9007 (Kottarainen) ja 0211 asemaakaavan muutoksen tarkoituksena on kehittää aluetta vetovoimaisena keskustatoimintojen alueena ja lisätä pysäköintimahdollisuuksia keskustassa. Ragnar Granitin aukion alle suunnitellusta pysäköintilaitoksesta luopuminen jätti keskustan ilman kapasiteetiltaan riittävää, keskitettyä pysäköintiratkaisua. Etelä-Suokylän asemakaavan muutos käsittää korttelit 9007 (Kottarainen) ja 0211, jotka liittyvät Käräjäkadun ja Kauppakadun välille sijoittuvaan kokonaisuuteen. Kaupunki omistaa korttelista 9007 (Kottarainen) noin puolet ja korttelin 0211 lukuun ottamatta tonttia 3. Asemanseudun yleissuunnitelmassa (Y1) ja pysäköintiohjelmassa muodostetaan jatkosuunnittelua ohjaavat suuntaviivat vuoden 2019 aikana. 15

B6. Lopentie 40 Asemakaavan muutoksen tarkoituksena on osoittaa alueelle asumista. Tällä hetkellä rakentamatonta tonttia (AL) käytetään pysäköintiin. Riihimäen kaupungille on vuonna 2017 myönnetty poikkeaminen asemakaavasta tontin käyttämiseen tilapäisesti pysäköintialueena. B7. Mattilan länsiosa Asemakaava ja asemakaavan muutos Aluetta rajaavat maantie 130, Kolehmaisenkadun jatke, Tehtaankatu ja Mattilantie. Kaupunginhallitus antoi 26.3.1990 tekniselle lautakunnalle tehtäväksi ko. alueen asemakaavan muutoksen laatimisen. Teollisuuskorttelien ja mt 130 välinen kaavoittamaton alue liitetään teollisuuskorttelien osaksi. Mattilan kaupunginosan korttelin 2110 tontin 3 omistaja esitti kirjeellään, että em. tontilta sallittaisiin liittyminen mt 130:lle Markkinatien liittymää vastapäätä. Kaupunginhallitus päätti 20.1.1997 70, että esitetty muutos edellyttää yhtä tonttia laajempaa koko Mattilan teollisuusalueeseen liittyvää yksityiskohtaista maankäytöllistä tarkastelua yhteistyössä tielaitoksen kanssa. Korttelin 2110 tontin 1 omistaja on esittänyt, että mt130:n ja tontin välinen alue liitettäisiin osaksi teollisuustonttia. Kaupunki on vuokrannut Okline Oy:lle Mattilan kaupunginosan korttelin 2110 tontin 16 ja mt130:n välisen alueen 25.11.2001 allekirjoitetulla vuokrasopimuksella. Vuokrasopimuksessa on sovittu, että kaupunki käynnistää asemakaavan muutoksen vuokra-alueen liittämiseksi yhtiön omistamaan tonttiin. Kaupunki on vuokrannut Jm - Case Oy:lle Mattilan kaupunginosan korttelin 2110 tontin 13 ja mt130:n välisen alueen 13.11.2001 allekirjoitetulla vuokrasopimuksella. Vuokrasopimuksessa on sovittu, että kaupunki käynnistää asemakaavan muutoksen vuokra-alueen liittämiseksi yhtiön omistamaan tonttiin. Tekninen lautakunta käsitteli Kolehmaisenkadun jatkamista mt 130:lle koskevaa aloitetta 18.9.2001. Tehtyjen päätösten ja vireillä olevien lukuisten aluetta koskevien erillishankkeiden, asemakaavamuutos- ja tiesuunnitelmahankkeiden keskeneräisyyden vuoksi lautakunta päätti, että asiaan palataan vuoden 2002 kaavoitusohjelman laatimisen yhteydessä. Kaavan yhteydessä on huomioitava yleiskaavaan merkitty ulkoilureittiyhteys mt 130:n varressa. Koska alue on kaupungin sisääntulon ja läntisen julkisivun kannalta keskeinen, aluetta tutkitaan painotetusti myös kaupunkikuvan kannalta. Liikennetekninen selvitys valmistui maaliskuussa 2006. Kevyen liikenteen Hämeenlinnantien alituksen geotekninen lausunto valmistui kesäkuussa 2007. 20.12.2011 pidetyssä neuvottelutilaisuudessa sovittiin, että Oy LJ-Logistics Ltd ja Okline Oy teettävät omistamiensa tonttien ja mt 130:n väliselle täyttöalueelle maaperä- ja pohjavesitutkimukset. Tutkimuksia ei ole tehty. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma valmistui 8.4.2003 ja päivitettiin 8.11.2006. B8. Peltosaari II Peltosaaren maankäytön yleissuunnitelmaan pohjautuvia asemakaavamuutoksia jatketaan vaiheittain. Suunnitelma hyväksyttiin alueen jatkosuunnittelun pohjaksi kaupunginhallituksessa 11.3.2013. Tänä vuonna käynnistetään asemanseudun yleissuunnitelmatyö, jossa myös Peltosaaren yleissuunnitelmaan kuuluvia alueita tarkastellaan uudelleen. B9. Koivukatu Koivukatua ei ole rakennettu voimassa olevan asemakaavan mukaiselle paikalle. Nykyisellään kulkuyhteys kulkee osittain hautausmaan alueella. Alue on kaupungin ja seurakunnan omistuksessa. Maantien varren pienimittakaavaista rakentamista ja puurakentamista Jokikylän järvellä (havainnekuvat, asemanseudun ja keskustan visio, 2019). 16

C OHJELMOIMATTOMAT KOHTEET Mattilan kiertoliittymä Kaupunginhallitus päätti 11.10.2010 384 Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle Merkoksen kiertoliittymästä antamansa lausunnon yhteydessä, että kaupunki sitoutuu tekemään tarvittavat asemakaavamuutokset kiertoliittymän valmistuttua. Suunniteltu liittymä sijaitsee osittain tie- ja osittain katualueella. Tiealue muutetaan katualueeksi. Kiertoliittymä toteutettiin 2011. Jussilantie Kaupunginhallitus päätti 26.9.2016 ( 355), että tiloille Rn:o 6:104, Rn:o 6:105, Rn:o 6:106 ja Rn:o 6:298 esitetään kaavoitettavaksi 6 AO-tonttia, joiden tonttitehokkuus olisi 0,3 ja kerrosluku ½ k II. Viitesuunnitelman piirroksen mukainen alue on kooltaan n. 7200 m², jolloin rakennusoikeutta tulisi noin 2160 kem². Asemakaavan muutokseen liittyen laaditaan maankäyttösopimus. Länsi-Merkos Asemakaava Valtatien 3 ja maantien 130 välinen alue on keskeisen sijaintinsa vuoksi elinkeinopoliittisesti kiinnostava ja tärkeä. Yleiskaavassa 2035 alueen eteläosa on osoitettu uudeksi kaupallisten palveluiden alueeksi, jonne saa sijoittaa vähittäiskaupan suuryksikön (KM-1), mutta ei päivittäistavarakauppaa. Alueen pohjoisosa on puolestaan osoitettu uudeksi viheralueeksi. Se on osa viherrakenteen perusrunkoa, mutta se ei sijaintinsa vuoksi sovellu virkistysalueeksi. Alue on pääasiassa kaupungin omistuksessa. Yleiskaavan 2035 toteuttamisohjelmassa alue on merkitty kiireellisyysluokkaan 1 eli vuosien 2017 2021 asemakaavoitettavaksi kohteeksi. Sorrin alue Asemakaava Alue sijaitsee Helsinki-Tampere -moottoritien (vt 3) eritasoliittymän luoteispuolella. Se on keskeisen sijaintinsa vuoksi elinkeinopoliittisesti kiinnostava ja tärkeä. Yleiskaavassa 2035 alueen eteläosa on osoitettu uudeksi kaupallisten palveluiden alueeksi, jonne saa sijoittaa vähittäiskaupan suuryksikön (KM-1), mutta ei päivittäistavarakauppaa. Alueen pohjoisosa on puolestaan merkitty uudeksi työpaikka-alueeksi, joka varataan toimistoja, palveluja, ja ympäristöhäiriötä aiheuttamatonta teollisuutta sekä varastointia varten. Yleiskaavan 2035 toteuttamisohjelmassa alue on merkitty kiireellisyysluokkaan 2 eli vuosien 2022 2025 asemakaavoitettavaksi kohteeksi. Vanhat pientaloalueet Riihimäellä on muun muassa Hirsimäessä, Kumelassa ja Juppalassa 1940 50-luvuilla kaavoitettuja omakotialueita, joissa vanhentuneiden kaavamääräysten ja korkeiden rakennusoikeuksien vuoksi on tarvetta kaavojen uudistamiseen. Kaavoituksessa on tehty selvitys Patastenmäen, Kumelan, Hirsimäen ja Petsamon alueilta. Selvityksessä tarkastellaan alueiden kehitystä ja erityispiirteitä sekä pohditaan alueiden arvoa ja merkitystä Riihimäen rakennettuina kulttuuriympäristöinä. Lisäksi tavoitteena on tarjota lähtökohtia alueiden kehittämiselle ja kaavasuunnitteluun. Pientaloalueiden kaavoja on tarkoitus uudistaa laajempina kokonaisuuksina; yksittäisiä kaavamuutoksia tonteille ei laadita ilman erityistä syytä. Tavoitteena on säilyttää vanhojen pientaloalueiden tyypilliset ominaispiirteet ja yhtenäinen kaupunkikuva. Rakennusoikeuksia voidaan pilkkoa täydennysrakentamista varten, jolloin kaupunkikuva ja rakeisuus voidaan säilyttää rakennusoikeuksia pienentämättä. Vanha Korttionmäki Vanhan Korttionmäen tonttitehokkuus on vain 0,1. Koko alueen tonttitehokkuutta on tarkoituksenmukaista nostaa, jotta rakennuskannan laajentaminen on mahdollista. Samassa yhteydessä tulee asemakaavaa muuttaa myös seuraavien tonttien osalta: 9. kaupunginosan, Parooninmäen korttelin 1 tontin 1 pohjoisosaan on rakennettu sadevesiviemäri ja kevyen liikenteen raitti työluvalla. 9. kaupunginosan, Parooninmäen korttelin 9002 tontin 5 lounaiskulmaan on rakennettu katua noin 8 m 2 :n suuruiselle alueelle työluvalla. Teollisuuskatu Teollisuuskadun ja Paalukadun liittymässä on tarpeen laajentaa liikenteen näkemäalueita. Alueelle tehdään kaavamuutos. 17

Jarrumiehenkatu Jarrumiehenkadulla on ristiriita voimassa olevan asemakaavan ja alueen nykyisen käytön välillä. Jarrumiehenkadusta osa (välillä Kulmakuja-Koivistonkatu) on voimassaolevassa asemakaavassa yleiselle jalankululle varattu katualue. Aluetta käytetään kuitenkin ajoneuvoilla ajoon. Jalankulun osuus tullaan muuttamaan ajoneuvoliikenteelle. RTV Oy Tekninen lautakunta päätti 18.3.2008 95 vuokrata RTV - Yhtymä Oy:lle noin 950 m²:n suuruisen määräalan yhtiön Mattilantien toimipisteen lounaispuolelta Uuden Herajoentien ja Herajoentien risteyksen pohjoispuolelta. Samassa yhteydessä tekninen lautakunta päätti, että kaupunki tulee myöhemmin ympäristössä mahdollisesti tehtävien asemakaavan muutostöiden valmistuttua myymään alueen yhtiölle osaksi muodostettavaa tonttia. Valtakadun tontti Kaupunginvaltuusto päätti 11.6.2001 93 Valtakadun ja Suokadun risteyksessä olevan tyhjän tontin kunnostamisesta pysäköintialueeksi. Asia ratkaistaan keskustan yleissuunnitelman laadinnan (Y2) yhteydessä. Voimalinjan alue Omakotirakentamisen täydennysmahdollisuudet taajamaalueella -selvityksessä (23.3.2011) Metsäkorven asuinalueen lounaispuolella sijaitseva alue on listattu kohteisiin, joilla selvitetään mahdollisuuksia osoittaa täydentävää pientaloasutusta. Samalla korttelin 3102 pohjoisrajaa voidaan tarkistaa. Fingrid Oyj siirsi Suomen kantaverkkoon kuuluvan 110 kv runkolinjan ns. Rautarouvan Riihimäen kaupungin kohdalla kantatie 54:n varteen. Hausjärven rajalta Vienolan sähköasemalle saakka voi käyttörajoituksesta vapautuneelle alueelle selvittää mahdollisuutta korttelialueita omakotirakentamiselle. Riihimäenportti VI Asemakaava Riihimäenportti VI sijaitsee maantien 130 ja kantatien 54 liittymän luoteispuolella. Se on osoitettu yleiskaavassa 2035 uudeksi työpaikka-alueeksi, jolle tulee laatia asemakaava. Alue on pinta-alaltaan noin 26 hehtaaria ja sinne on tarkoitus osoittaa teollisuus- ja varastotoimintoja. Yleiskaavan 2035 toteuttamisohjelmassa alue on merkitty kiireellisyysluokkaan 1 eli vuosien 2017 2021 asemakaavoitettavaksi kohteeksi. Riihimäen kaupunki omistaa alueen. Alueelle on tehty hulevesiselvitys (A-Insinöörit Suunnittelu Oy, 2011), pinnantasaussuunnitelma (A-Insinöörit Suunnittelu, 2011) ja liikenneselvitys (A-Insinöörit Suunnittelu, 2011). Pohjoinen Asemakatu, näkymä Veturitallien edestä (havainnekuva, asemanseudun ja keskustan visio, 2019). 18

Yleiskaavan 2035 uudet asuinalueet Yleiskaavassa 2035 on osoitettu useita uusia asuinalueita (A1 A17), jotka on tarkoitettu asemakaavoitettavaksi asumista varten. Yleiskaavan yleisissä määräyksissä velvoitetaan huomioimaan suunnittelussa yleiskaavan yhteydessä laaditut aluekuvaukset ja suunnitteluohjeet. Kaavoitusohjelman edellisissä kohdissa (Y, A ja B) on ohjelmoitu seuraavat kohteet: Y3 Varuskunta-Kokon alueen yleissuunnittelu: Varuskunta (A1), Varuskunta etelä (A2), Varuskunta pohjoinen (A3) ja Ampumarata (A4). Juurevantie (A13) on ohjelmoitu vuonna 2019 asemakaavoitettavaksi kohteeksi (Ravirata-Juurevantie A2) Herajoen keskusta (A16) on ohjelmoitu asemakaavoitettavaksi kohteeksi (B12) vuosien 2020 2021 aikana. Huhtimonmäelle (A5) laadittu asemakaava sai lainvoiman huhtikuussa 2017. Yleiskaavan 2035 toteuttamisohjelman yhteydessä on määritelty muiden kohteiden (A6 A12, A14, A15 ja A17) toteutumisen ajankohtaa kiireellisyysluokittain: Kokko pohjoinen (A6) Alueen itäosassa sijaitsevan Hiihtomajantien varrella on pääosin 50-luvulla rakennettua omako-titaloasutusta, jonka rakenteessa on täydennysrakennusmahdollisuuksia. Muilta osin alue on rakentamatonta, maastonmuodoiltaan hyvin vaihtelevaa sekametsää. Nykyiset lähipalvelut sijaitsevat noin 1,5 2 km päässä. Yleiskaavan 2035 toteuttamisohjelmassa alue on merkitty kiireellisyysluokkaan 3 eli vuosien 2026 2035 aikana asemakaavoitettavaksi kohteeksi. Kokko etelä (A7) (aikaisimmissa kaavoitusohjelmissa kohde nimeltä Kokko VII) Puolet alueesta on sotien jälkeen vuosikymmenten kuluessa tiivistynyttä omakotitaloasutusta, jonka rakenteessa on täydennysrakennusmahdollisuuksia. Hyppyritien länsipuolella sijaitseva mäki on metsäinen, mutta sen rinteessä on kaksi pienimuotoista maa-aineisten ottopaikkaa. Alueen itäosat ovat pääasiassa viljeltyjä peltoja. Alueen lounaisosassa on täytettyjä savenottolampia, jotka erottuvat ympäristöstään. Nykyiset lähipalvelut sijaitsevat vajaan1 1,5 km päässä. Kaupungin omistaa tilan 5:139, muilta osin alue on yksityisessä omistuksessa. Yleiskaavan 2035 toteuttamisohjelmassa alue on merkitty kiireellisyysluokkaan 2 eli vuosien 2022 2025 asemakaavoitettavaksi kohteeksi Kaavoituspäätös on tehty 2012 kaavoitusohjelman yhteydessä. Alueelle on laadittu rakennettavuusselvitys talvella 2013/2014 (Ramboll Finland Oy) ja luontoselvitys kesällä 2012 (FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy). Taipale (A8) (aikaisimmissa kaavoitusohjelmissa kohde nimeltä Kokko VI) Alue on pääasiassa rakentamatonta, metsäistä pohjoiseen, itään ja kaakkoon viettävää rinnettä sekä kumpuilevaa lakialuetta. Puusto on havupuuvaltaista. Lähipalvelut sijaitsevat vajaan 1 km päässä. Kaupungin omistamien tilojen 5:115 ja 5:130 lisäksi alueella on yksityisomistuksessa olevia rakennettuja alueita Karhitien varressa. Yleiskaavan 2035 toteuttamisohjelmassa alue on merkitty kiireellisyysluokkaan 2 eli vuosien 2022 2025 asemakaavoitettavaksi kohteeksi Kaavoituspäätös on tehty 2012 kaavoitusohjelman yhteydessä. Alueelle on laadittu luontoselvitys kesällä 2012 (FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy) ja rakennettavuusselvitys talvella 2013/2014 (Ramboll Finland Oy). Metsäpirtintie (A9) Metsäpirtintien varrella on seitsemän pientaloa. Alue on pinta-alaltaan noin 8,6 ha, josta osa on peltoa. Sen etelä- ja länsipuolella on olemassa olevaa omakotitaloasutusta. Nykyiset lähipalvelut sijaitsevat noin 2 km päässä. Alue on maastonmuodoiltaan suhteellisen tasaista. Yleiskaavan 2035 toteuttamisohjelmassa alue on merkitty kiireellisyysluokkaan 2 eli vuosien 2022 2025 asemakaavoitettavaksi kohteeksi. Lehtiniitty (A10) (aikaisimmissa kaavoitusohjelmissa kohde nimeltä Lehtiniityn alue, Juppala) Alue on rakentamaton. Suurimmalla osalla alueesta on voimassa asemakaava vuodelta 1962, jossa on osoitettu korttelialue vedenottamoa varten (Y) ja lähivirkistysaluetta. Alue rajautuu idässä ja etelässä olemassa olevaan omakotitaloalueeseen. Se on kaupungin omistuksessa. Lähipalvelut sijaitsisivat vajaan 2 km päässä. Alue on täyttömaata ja maastonmuodoiltaan tasaista. Se rajautuu pohjoisessa luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaaseen luontokohteeseen. Yleiskaavan 2035 toteuttamisohjelmassa alue on merkitty kiireellisyysluokkaan 2 eli vuosien 2022 2025 asemakaavoitettavaksi kohteeksi Kaavoituspäätös on tehty 2012 kaavoitusohjelman yhteydessä. Alueelle on tehty rakennettavuusselvitys v. 2012 (Ramboll Finland Oy). Sähkölinja (A11) Alue on rakentamaton. Alueen halki johti aiemmin itä-länsisuuntainen sähkölinja (Rautarouva). Se rajautuu pohjoisessa olemassa olevaan pientaloasutukseen ja etelässä Oravankatuun. Nykyiset lähipalvelut sijaitsevat noin 1,5 km päässä. Alue on maastonmuodoiltaan tasaista. Yleiskaavan 2035 toteuttamisohjelmassa alue on merkitty kiireellisyysluokkaan 1 eli vuosien 2017 2021 asemakaavoitettavaksi kohteeksi. Suojala (A12) Alue on rakentamatonta, tasaista peltoa. Se rajautuu pohjoisessa Oravankatuun ja lännessä Uramonkatuun. Alueen itäpuolella on etelä-pohjoissuuntainen lähivirkistysalue sekä reitti jalankulkua ja pyöräilyä varten. Alueen eteläpuolella on omakotitaloasustusta. Nykyiset lähipalvelut sijaitsevat reilun 0,5 1 km päässä. Alue on maastonmuodoiltaan tasaista. Yleiskaavan 2035 toteuttamisohjelmassa alue on merkitty kiireellisyysluokkaan 1 eli vuosien 2017 2021 asemakaavoitettavaksi kohteeksi. Laukkasenkuja (A14) Alue rajautuu sekä idässä että lännessä omakotitalo-alueisiin. Pohjoispuolella on kantatie 54. Laukkasen-kujan varrella on kolme omakotitaloa pihapiireineen. Alueen länsireunalla on kuusivaltainen, länteen viettävä rinne. Muilta osin maasto on suhteellisen tasaista. Laukkasenkujan eteläpuolella on pieni peltoaukea. Nykyiset lähipalvelut sijaitsevat noin vajaan 1 km päässä. Yleiskaavan 2035 toteuttamisohjelmassa alue on merkitty kiireellisyysluokkaan 2 eli vuosien 2022 2025 asemakaavoitettavaksi kohteeksi. Uramo (A15) Alueella on yksi omakotitalo. Alue on suurimmaksi osaksi kuusivaltaista etelään viettävää rinnettä. Aivan alueen eteläosassa on entistä peltoa, jolla kasvaa lehtipuita ja pensaikkoa. Entinen peltoalue on osa laajempaa lepakkojen ruokailualuetta (III-luokan lepakkoalue). Nykyiset lähipalvelut sijaitsevat noin vajaan 0,5 1 km päässä. Yleiskaavan 2035 toteuttamisohjelmassa alue on merkitty kiireellisyysluokkaan 2 eli vuosien 2022 2025 asemakaavoitettavaksi kohteeksi. Kalmu (A17) Alueella on voimassa oikeusvaikutteinen Kalmun osayleiskaava, joka ohjaa yksityiskohtaisempaa suunnittelua tarkemmin kuin strateginen yleiskaava 2035. Yleiskaavan 2035 toteuttamisohjelmassa alue on merkitty kiireellisyysluokkaan 3 eli vuosien 2026 2035 asemakaavoitettavaksi kohteeksi. 19

MUUT SUUNNITTELUKOHTEET 1. Suunnittelutarveratkaisut Kaavoituksen palvelualue vastaa suunnittelutarveratkaisujen valmistelusta, päätöksenteosta sekä niihin liittyvästä asiakaspalvelusta. Päätöksen suunnittelutarveratkaisusta tekee kaavoituspäällikkö. 2. Poikkeamispäätökset Kaavoituksen palvelualue vastaa poikkeamispäätösten valmistelusta, päätöksenteosta sekä niihin liittyvästä asiakaspalvelusta. Poikkeamispäätöksen tekee kaavoituspäällikkö. 3. Puisto- ja maisemasuunnittelu Kaavoittajat osallistuvat viheralueiden ja muiden yleisten alueiden sekä liikunta- ja urheilualueiden kaupunkikuvalliseen, maisemalliseen ja toiminnalliseen suunnitteluun. 4. Katselmustoimikunta Rakennuslupien ennakkoarviointia ja -tarkastusta tehdään katselmustoimikunnassa, jossa on edustajat rakennusvalvonnasta, kaavoituksesta, palotarkastuksesta ja terveystarkastuksesta. Lisäksi katselmustoimikunta pyrkii työssään edistämään hyvää rakentamistapaa, rakennussuojelua ja tasapainoista kaupunkikuvaa. 5. Seudullinen yhteistyö Riihimäen kaupunkikehityksen toimialueen edustajat osallistuvat palvelualuekohtaisesti alueellisen yhteistyöryhmän työhön. Työryhmissä on edustajat Riihimäeltä, Hyvinkäältä, Lopelta ja Hausjärveltä. Seudullista yhteistyötä tehdään myös maakuntakaavoitukseen liittyvissä työryhmissä. Hämeen liitto järjestää vuosittain aluesuunnittelutapaamisia. 6. Lausunnot Kaavoittajat valmistelevat vuosittain useita lausuntoja aloitteista, jotka liittyvät suoranaisesti tai välillisesti kaavoitukseen sekä mm. ympäristölupa-, rakennuslupa- ja YVA- hankkeista ASIAKASPALVELUN YHTEYSTIEDOT Asiakaspalvelu Kaavoituksen toimipiste sijaitsee Yritystalossa, Eteläinen Asemakatu 4, 3. kerros. Toimipiste on avoinna keskuksen aukioloaikoina, arkipäivisin maanantaista torstaihin 8.00-15.00 ja perjantaisin 8.00-14.30. Sujuvamman palvelun varmistamiseksi suosittelemme varaamaan tapaamisajan etukäteen. Asiakaspalvelutehtäviä hoitavat seuraavat henkilöt: kaavatiedustelut, nähtävillä olevat kaavat, asemakaavoitus: Elisa Lintukangas, kaavasuunnittelija puh. 019 758 4830 elisa.lintukangas@riihimaki.fi Otto Mäkelä, kaavasuunnittelija puh. 019 758 4829 otto.makela@riihimaki.fi asemakaava-alueen ulkopuolisen rakentamisen neuvonta: Paula Leppänen, kaavoitusinsinööri puh. 019 758 4827 paula.leppanen@riihimaki.fi asemakaavoitus, projektit: Jari Jokivuo, kaavoitusarkkitehti puh. 019 758 4828 jari.jokivuo@riihimaki.fi yleiskaavoitus, maakuntakaavoitus, strategian kärkihankkeet: Niina Matkala, vt. yleiskaava-arkkitehti puh. 019 758 4831 niina.matkala@riihimaki.fi kaavoituksen palvelualueen päällikkö: Anniina Korkeamäki, vt. kaavoituspäällikkö puh. 019 758 4826 anniina.korkeamaki@riihimaki.fi 20

LIITE 1 Arvio asumiseen varattujen tonttien riittävyydestä Riihimäen kaavoituskatsaus ja -ohjelma 2019 Riihimäen kaupunki, kartta- ja tonttipalvelualue, 23.4.2019 ARVIO ASUMISEEN VARATTUJEN TONTTIEN RIITTÄVYYDESTÄ RIIHIMÄELLÄ Maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 7 mukaan on kaavoituskatsauksen yhteyteen kysynnän sitä edellyttäessä liitettävä arvio asumiseen varattujen tonttien riittävyydestä. Riihimäen kaupunki on vuonna 2018 hyväksytyn maapolitiikkansa uudistuksen, koko kaupungin strategisen yleiskaavan ja yleiskaavan toteutusohjelman sekä maankäytön toteuttamissuunnitelman puitteissa asettanut tavoitteet raakamaan hankinnalle sekä asumiseen varattujen tonttien määrän tarvetta arvioivan asuntotuotanto-ohjelman laatimiselle päätavoitteenaan riittävien kasvuedellytysten turvaaminen. Riihimäen kaupungin väestönkasvu on edellisinä vuosina ollut negatiivinen; kaupungin vallitsevan väestökehitysnäkemyksen mukaan tulee asuntotonttien osalta kuitenkin varautua tulevaisuudessa maltilliseen väestökasvuun sekä asumisen muutokseen joka tukee kerrostaloasumista palveluiden ja rautatieaseman läheisyydessä. Vuonna 2018 tonttikysyntä erillispientalotonttien osalta jatkui vähäisenä; erillispientalotontteja luovutettiin kahdeksan kappaletta, joka jää kuluneen 10 vuoden keskiarvosta (noin 13 luovutusta/vuosi). Erillispientalotonttien osalta kaavoituksen toimenpitein tonttivaranto kyetään turvaamaan nykyisellä raakamaareservillä noin vuoteen 2022 saakka, nykyisen taloustilanteen jatkuessa 2-3 vuotta kauemminkin. Valmiita, luovutuskelpoisia tontteja on kaupungilla tällä hetkellä noin 50 kappaletta. Lisäksi kaavatontteina reserviä on noin 30 tonttia lisää. Määrää suurempi ongelma on erillispientalotonttireservin yksipuolisuus, joka näkyy paitsi tonttien sijainnissa myös koossa ja rakennusoikeudessa. Erillispientalotonttien osalta tulee aktiivisesti etsiä mahdollisuuksia kaavoittamalla täydentää nykyistä rakennetta, tarvittaessa muokata olemassa olevia tontteja ja varautua viimeistään 2020-luvun puolivälissä tarjoamaan uusia alueita rakentamiseen. Rivi- ja kerrostalotonttien osalta olemassa oleva varanto rajoittuu neljään luovutuskelpoiseen rivitalotonttiin ja kahteen luovutuskelpoiseen kerrostalotonttiin. Rivitalotonttien osalta kysyntä on ollut viimeiset vuodet vähäistä ja toteutuma pääsääntöisesti vuokrauksia, joskin tonttitarjonnassa ongelmana on sama tarjonnan yksipuolisuus kuin erillispientalotonttienkin kohdalla. Asuinkerrostalotonttien osalta vuoden 2017 luovutusmäärät olivat ennätykselliset kuusi myytyä tonttia; kiinnostusta kaupungin kerrostalotontteihin markkinoilla on yhä, mutta odotukset moninkertaisesti ylittäneen vuoden 2017 jälkeen luovutusvalmiita tontteja ei alueelta, jolle kysyntä kohdistuu käytännössä ole. Lisäksi tulee huomioida, että nyt käynnissä olevien hankkeiden valmistuminen tulee tuottamaan markkinoille merkittävästi kerrostaloasuntoja kysyntään nähden ja siten tulee hillitsemään kysyntää uusien tonttien osalta. Yksityisessä omistuksessa on myös merkittävä määrä käyttämätöntä rakennusoikeutta, joka myös osaltaan vaikuttaa uusien tonttien kysyntään. Tulevan kehityksen kannalta suurin ongelma on uusien tonttien sijainti Riihimäen asuinkerrostalotontteihin kohdistuva kiinnostus keskittyy voimakkaasti asemanseutuun sekä ydinkeskustan alueeseen, jolla potentiaali uusien tonttien tuottamiseen on rajallinen. Kerrostalotonttien osalta kaavoitettavissa oleva reservi on olemassa, mutta tarvitsee välitöntä täydentämistä ja riittävää panostamista kerrostalotonttien kaavoittamiseen sijainniltaan suotuisille alueille. Yksityisessä omistuksessa olevien rakentamattomien, asuntotuotantoon kaavoitettujen tonttien määrä on vähäinen lukuun ottamatta asuinkerrostalotontteja. Kaupungin maapoliittinen ratkaisu kaavoittaa raakamaan ensimmäinen asemakaava pääsääntöisesti vain kaupungin omistamalle maalle rajoittaa merkittävästi yksityisessä omistuksessa olevan maareservin kasvua ja korostaa kaupungin oman toiminnan merkitystä asumiseen varattujen tonttien riittävyyttä arvioitaessa ja edellyttää kaupungilta riittävää panostusta raakamaareservin hankintaan. Ari Vettenterä kaupungingeodeetti

LIITE 2 Hankeaikataulu 2019 Riihimäen kaavoituskatsaus ja -ohjelma 2019 Y. YLEISKAAVAT SEKÄ KEHITTÄMIS- JA YLEISSUUNNITELMAT HANKEAIKATAULU 2 0 1 9 T H M H T K H E S L M J Y. YLEISKAAVA 2035, yleiskaavatyö 2017- Y1-Y2. ASEMANSEUDUN JA KESKUSTAN VISIO Y1. ASEMANSEUDUN YLEISSUUNNITELMA Y2. KESKUSTAN YLEISSUUNNITELMA Y3. VARUSKUNTA-KOKON ALUEEN YLEISSUUNNITELU Y4 RIIHIMÄENPORTTI V RIIHIVIIDANTIEN / PUNKAN OSAYLEISKAAVA, JANAKKALA Y5. PELTOSAAREN C-ALUEEN POHJOISOSA A. ASEMAKAAVAT A1. AROLAMPI I ja II A2. RAVIRATA-JUUREVANTIE A3. PETSAMONKADUN POHJOISPÄÄ A4. PAROONINMÄKI A5. HÄMEENKATU 48-50 (Rity) A6. VR:n TERMINAALIALUE A7. UPOKKAANTIE (Y-TONTTI) A8. KESKI-SUOKYLÄ (Satakieli) A9. MEIJERINTIE 5-17 A10. MÄKIKUJAN VARIKKO A11. RUOTSINKATU 5 A12. LIDL 2 A13. PALOHEIMONKATU 40, VANHA PALOASEMA A14. KONTIONTIE 41-43

K A A V O I T U S O H J E L M A 2 0 1 9 LIITE 3 Kaavoitusohjelman 2019 kohteet Riihimäen kaavoituskatsaus ja -ohjelma 2019 A. ASEMAKAAVOITETTAVAT KOHTEET 2019 A1 Arolampi I ja II A2 Ravirata-Juurenvantie A3 Petsamonkadun pohjoispää A4 Parooninmäki, T A5 Hämeenkatu 48 50, Rity A6 VR:n terminaalialue A7 Upokkaantie (Y-tontti) A8 Keski-Suokylä (Satakieli) A9 Meijerintie 5 17 A10 Mäkikujan varikko A11 Ruotsinkatu 5 A12 Lidl 2 A13 Paloheimonkatu 40, vanha paloasema A14 Kontiontie 41 43 B. ASEMAKAAVOITETTAVAT KOHTEET NOIN 2020-2021 B1 Herajoki etelä I B2 Herajoen keskusta B3 Riihimäenportti V B4 Veturitallit B5 Etelä-Suokylä, korttelit 9007 (Kottarainen) ja 0211 B6 Lopentie 40 B7 Mattilan länsiosa B8 Peltosaari II B9 Koivukatu 24.4.2019 Kaavoitus NM Riihimäen kaupunki