MUUTOKSET Kohta Muutettu (pvm) Kuvaus
1 SISÄLTÖ ESIPUHE...6 1 YLEISTÄ...7 1.1 Lähtökohta...7 1.2 Määritelmät ja perusteet...7 1.2.1 Rata... 7 1.2.2 Raide... 8 1.2.3 Rautatieliikennepaikka... 8 1.2.4 Raidetunnukset... 9 1.2.5 Pituusmittausraide... 9 1.2.6 Km+m-lukemat... 12 2 YLLÄPIDETTÄVÄT REKISTERIT...14 2.1 Ratatiedon tilastot ja kartat...14 2.1.1 Ratatilaston perusteet... 14 2.1.2 Ratatilastojen laadinta... 15 2.1.3 Kartat... 17 2.2 Aluetiedot...18 2.2.1 Rekisterin toiminta... 18 2.2.2 Rekisterissä ylläpidettävät perustiedot... 19 2.2.3 Rekisterissä ylläpidettävät muut tiedot... 21 2.3 Rataosien ominaisuusrekisteri...22 2.3.1 Yleistä... 22 2.3.2 Rekisterissä ylläpidettävät tiedot... 22 2.4 Sivuraiderekisteri...24 2.4.1 Yleistä... 24 2.4.2 Sivuraiteen sijainti ja tyyppi... 25 2.4.3 Sivuraiteen ominaisuudet... 25 2.5 Raidegeometriarekisteri...29 2.5.1 Yleistä... 29 2.5.2 Raiteiden numerointi ja nimeäminen... 29 2.5.3 Raidegeometria... 29 2.5.4 Muita määrittelyjä... 30 2.6 Vaihderekisteri...30 2.6.1 Rekisteriin tallennettavat vaihteet... 30 2.6.2 Vaihteiden perustiedot... 30 2.6.3 Vaihteen sijainti liikennepaikalla... 32 2.6.4 Vaihteen rakennetiedot... 33 2.6.5 Hallinnolliset tiedot... 36 2.6.6 Muut tiedot... 38 2.6.7 Vaihteen kuntotiedot... 39 2.7 Kiskovikarekisteri...40 2.7.1 Rekisteriin kerättävät kiskovikatiedot... 40 2.7.2 Rekisterin sisältö... 40 2.8 Tasoristeysrekisteri...45 2.8.1 Rekisteriin talletettavat tasoristeykset... 45 2.8.2 Ylläpidettävät tasoristeysten perustiedot... 46 2.8.3 Muut rekisterissä olevat tiedot... 51
2 2.9 Siltarekisteri...56 2.9.1 Rekisteriin tallennettavat sillat... 56 2.9.2 Siltojen perustiedot... 57 2.9.3 Siltojen rakennetiedot... 59 2.9.4 Siltojen kuntotiedot... 62 2.10 Rumpurekisteri...64 2.10.1 Rekisteriin tallennettavat rummut... 64 2.10.2 Rumpujen perustiedot... 64 2.10.3 Rumpujen rakennetiedot... 65 2.10.4 Rumpujen kuntotiedot... 68 2.11 Tunnelirekisteri...69 2.11.1 Rekisteriin tallennettavat tunnelit... 69 2.11.2 Tunneleiden perustiedot... 69 2.11.3 Rekisteriin kerättävät muut tiedot... 72 2.11.4 Tunneleiden kuntotiedot... 72 2.12 Kallioleikkausrekisteri...74 2.12.1 Rekisteriin tallennettavat kallioleikkaukset... 74 2.12.2 Kallioleikkausten perustiedot... 75 2.12.3 Rekisteriin kerättävät muut tiedot... 76 2.12.4 Kallioleikkausten kuntotiedot... 76 2.13 Routapaikkarekisteri...78 2.13.1 Routapaikkailmoitus... 78 2.13.2 Rekisteriin tallennettavat perustiedot... 78 2.13.3 Rekisterin muut tiedot... 79 2.14 Pehmeikkörekisteri...79 2.14.1 Rekisterissä ylläpidettävät tiedot... 79 2.14.2 Pehmeikköjen perustiedot... 79 2.14.3 Pehmeikkörekisteriin tallennettavat suunnittelutiedot... 80 2.15 Jarrupainojärjestelmän opastin- ja ratatiedot...81 2.15.1 Yleistä... 81 2.15.2 Tietoihin talletettavat opastin- ja ratatiedot... 81 2.16 Erikoiskuljetusten estetiedot...87 2.16.1 Yleistä... 87 2.16.2 Esteistä ylläpidettävät tiedot... 87 2.16.3 Kerättävät tiedot... 88 2.17 Raiteistokaaviot...92 2.17.1 Yleistä... 92 2.17.2 Kaavioissa esitettävät asiat... 92 3 PIIRUSTUSARKISTOT...96 3.1 Arkistoitavat asiakirjat...96 3.2 Ratapiirustukset...97 3.3 Raidepiirustukset...97 3.4 Silta- ja rumpusuunnitelmat...98 3.5 Rataan liittyvät erikoisrakenteet...98 3.6 Geosuunnitelmat...99 3.7 Turvalaitedokumentit...100 3.8 Sähkörata- ja vahvavirtasuunnitelmat...100
3 3.9 Raporttiarkisto ja nopeuskaaviot...101 3.10 Rakennusten piirustukset...101 4 TIETOJEN TOIMITTAMINEN REKISTEREIHIN...102 4.1 Yleisperiaate...102 4.2 Suunnitteluprojekti...103 4.2.1 Menettelyn yleiskuvaus... 103 4.2.2 Kunnossapitäjän vastuu... 104 4.2.3 Urakoitsijan vastuu... 104 4.2.4 Suunnitteluttaja vastuu... 104 4.2.5 Alueisännöitsijän vastuu... 104 4.2.6 Suunnittelijan vastuu... 104 4.2.7 Kolmannet osapuolet... 104 4.2.8 Eri rekisterien asettamat vaatimukset... 105 4.3 Rakentamisprojekti...106 4.3.1 Menettelyn yleiskuvaus... 106 4.3.2 Kunnossapitäjän vastuu... 108 4.3.3 Urakoitsijan vastuu... 108 4.3.4 Rakennuttajan vastuu... 108 4.3.5 Alueisännöitsijän vastuu... 109 4.3.6 Suunnittelijan vastuu... 110 4.3.7 Kolmannet osapuolet... 110 4.3.8 Eri rekisterien asettamat vaatimukset... 110 4.4 Päivittäinen kunnossapito...113 4.4.1 Menettelyn yleiskuvaus... 113 4.4.2 Kunnossapitäjän vastuu... 114 4.4.3 Urakoitsijan vastuu... 116 4.4.4 Rakennuttajakonsultin vastuu... 116 4.4.5 Alueisännöitsijän vastuu... 116 4.4.6 Suunnittelijan vastuu... 117 4.4.7 Kolmannet osapuolet... 117 4.4.8 Eri rekisterien asettamat vaatimukset... 117 5 PIIRUSTUSTEN JA DOKUMENTTIEN TOIMITTAMINEN ARKISTOON..121 5.1 Toteutumapiirustukset...121 5.2 Yleisperiaate...121 5.3 Suunnitteluprojekti...122 5.3.1 Menettelyn yleiskuvaus... 122 5.3.2 Kunnossapitäjän vastuu... 123 5.3.3 Urakoitsijan vastuu... 123 5.3.4 Suunnitteluttajan vastuu... 123 5.3.5 Alueisännöitsijän vastuu... 123 5.3.6 Suunnittelijan vastuu... 123 5.3.7 Kolmannet osapuolet... 124 5.4 Rakentamisprojekti...124 5.4.1 Menettelyn yleiskuvaus... 124 5.4.2 Kunnossapitäjän vastuu... 125 5.4.3 Urakoitsijan vastuu... 125 5.4.4 Rakennuttajan vastuu... 126
4 5.4.5 Alueisännöitsijän vastuu... 127 5.4.6 Suunnittelijan vastuu... 127 5.4.7 Kolmannet osapuolet... 127 5.5 Päivittäinen kunnossapito...127 5.5.1 Menettelyn yleiskuvaus... 127 5.5.2 Kunnossapitäjän vastuu... 129 5.5.3 Urakoitsijan vastuu... 129 5.5.4 Rakennuttajakonsultin vastuu... 129 5.5.5 Alueisännöitsijän vastuu... 129 5.5.6 Suunnittelijan vastuu... 129 5.5.7 Kolmannet osapuolet... 129 5.6 Eri arkistojen asettamat vaatimukset...130 6 REKISTERIN YLLÄPITÄJÄN TOIMET...131 6.1 Tietojen vastaanotto ja päivitys rekistereihin...131 6.2 Tiedon muodollinen tarkastus...136 6.3 Rekisterin ylläpitäjän oma tiedonhankinta...139 7 ARKISTONHOITAJAN TOIMET...143 7.1 Suunnitelmien vastaanotto...143 7.2 Suunnitelmien tarkastus...143 7.2.1 Suunnitelmien sisällön tarkastus... 143 7.2.2 Arkistonhoitajan muodollinen tarkastus... 143 7.3 Suunnitelmien arkistoiminen...144 7.4 Arkistojen ajan tasalla olevat suunnitelmat...144 LÄHDELUETTELO...146
5 LIITELUETTELO Rakennuttajan lomakkeet Liite 1 Liite 2 Hankkeen aloitusilmoitus rekisterin ylläpitäjälle Urakka-asiakirjojen liite arkisto- ja rekisterivaatimuksista Ilmoituslomakkeet Liite 3 Liite 4 Liite 5 Liite 6 Liite 7 Liite 8 Liite 9 Liite 10 Liite 11 Liite 12 Liite 13 Liite 14 Liite 15 Liite 16 Liite 17 Aluetietorekisterin tietolomake Rataosan ominaisuusrekisterin tietolomake Sivuraiderekisterin tietolomake Vaihderaiderekisterin tietolomake Kiskovikarekisterin tietolomake Tasoristeysrekisterin tietolomake Siltarekisterin tietolomake Rumpurekisterin tietolomake Tunnelirekisterin tietolomake Kallioleikkausrekisterin tietolomake Routapaikkarekisterin tietolomake Pehmeikkörekisterin tietolomake Jarrupainojärjestelmän tietolomake Erikoiskuljetusten estetietolomake Raiteistokaavion tietolomake
6 ESIPUHE Tämä ohje on laadittu kuvaamaan rautatierakenteiden rekisteri- ja arkistopalveluiden sisältö radan kunnossapitäjille, urakoitsijoille, suunnittelijoille ja alueisännöitsijöille. Ohjeen tavoitteena on, että nämä rautateillä eri tehtävissä olevat toimijat osaavat toimittaa täsmällistä ja ajantasaista tietoa virallisten rekisterien ylläpitäjille. Ratahallintokeskus on rataverkon ylläpitäjänä omaisuudenhallinnan asiantuntija. Tätä tehtävää varten on käytössä koko rataverkon kattava hallintajärjestelmä. Rekistereitä ja hallintajärjestelmiä tarvitaan, jotta investoinnit osataan kohdentaa oikein ja jotta tulevaisuuden suunnitelmia ja strategioita varten on riittävästi tietoa rakenteiden kuntotilasta. Valtakunnallisesti yhteismitallinen tieto on luotettavan omaisuudenhallinnan perusta. Rautateillä rekistereihin tallennettavan tiedon laadusta vastaavat keskitetysti asiantuntijaylläpitäjät. Tiedon tuottajina toimivat pääsääntöisesti eri toimijat. Kaikkien toimijoiden yhteinen etu on toimia aktiivisina tiedon toimittajina. Rekisterien luotettavuus on riippuvainen tietojen oikeellisuudesta sekä järjestelmästä, jolla sitä kerätään. Tämä ohje liitteineen palvelee työn loppuasiakirjojen ja tietojen käsittelyn mallina eri toimijoille. Tässä ohjeessa kuvataan: 1. Mitkä ovat rekistereiden käytön kannalta keskeiset termit 2. Mitä tietoja eri rekistereissä ylläpidetään 3. Mitkä ovat eri toimijoiden vastuut rekisteritiedon ja arkistoitavien dokumenttien toimittamisessa 4. Miten rekistereihin ja arkistoihin toimitetaan tiedot ja dokumentit 5. Mitkä ovat rekisterinpitäjien ja arkistonhoitajien omat toiminnot ja hankintavastuut. Tämän ohjeen lisäksi tulee noudattaa Ratateknisiä piirustusohjeita sekä muita soveltuvia Ratahallintokeskuksen antamia ohjeita. Julkaisun toimitustyö tehtiin Ratahallintokeskuksen tilauksesta. Ohjeen toimittaja on Janne Wuorenjuuri Oy VR-Rata Ab:stä. Työryhmään ovat lisäksi kuuluneet Marko Tuominen Ratahallintokeskuksesta sekä Reijo Taimela ja Mikael Anttonen Oy VR-Rata Ab:stä.
7 1 YLEISTÄ 1.1 Lähtökohta Tämä ohje on laadittu kuvaamaan rautatierakenteiden rekisteripalveluiden sisältö radan kunnossapitäjille, urakoitsijoille, suunnittelijoille ja alueisännöitsijöille. Ohjeen tavoitteena on, että nämä rautateillä eri tehtävissä olevat toimijat osaavat toimittaa täsmällistä ja ajantasaista tietoa virallisten rekisterien ylläpitäjille. Ratahallintokeskuksen rekistereillä on nimetyt vastuuylläpitäjät, jotka ylläpitävät rekistereitä palvelun toimittajina. Jokaiselle rekisterille on nimetty oma vastuuhenkilö, jonka tehtävänä on valvoa, että tarpeelliset tiedot toimitetaan rekistereihin, kerätään ja käsitellään rekistereissä laadukkaasti ja tehokkaasti. Vastuuylläpitäjät ovat omien alojensa asiantuntijoita. He vastaavat siitä, että toimitettu tieto tallennetaan tasalaatuisesti ja muodollisesti korkeatasoisesti, jotta tiedoista saatava hyöty on mahdollisimman hyvin varmistettu omistajan omaisuuden hallintaa varten. Rautateillä tiedon tuottajina toimivat pääsääntöisesti eri toimijat. Yhteinen etu on toimia aktiivisina tiedon toimittajina. Rekisterien luotettavuus riippuu tietojen oikeellisuudesta sekä järjestelmästä, jolla sitä kerätään. Tässä ohjeessa kuvataan: Mitä tietoja eri rekistereissä ylläpidetään. Mitkä ovat eri toimijoiden vastuut rekisteritiedon ja arkistoitavien dokumenttien toimittamisessa. Mitkä ovat rekisterinpitäjien ja arkistonhoitajien omat toiminnot ja hankintavastuut. Tämä ohje liitteineen palvelee työn loppuasiakirjojen ja tietojen käsittelyn mallina eri toimijoille. Suuremmissa, useampaa rakennetta koskevissa projekteissa on suositeltavaa, että jo projektin alkuvaiheissa selvitetään ne menettelytavat, joilla syntyvät tiedot toimitetaan rekisteriin ja asiakirjat siirretään arkistoon. 1.2 Määritelmät ja perusteet Tässä on esitetty rekistereiden kannalta keskeisten termien määritelmät. Muut määritelmät on esitetty rekistereittäin. Rautateillä kaikkien rekistereiden rakenteet on sidottu nimettyyn pituusmittausraiteeseen jollekin kilometrilukemalle (km+m). 1.2.1 Rata Rata (RAMOn osa 7) /1/ on rakenne, johon kuuluvat kaikki raiteet ja vaihteet tukikerroksineen, alus- ja pohjarakenteineen, sillat, rummut, kuivatusrakenteet,
8 rautatien tasoristeykset, turvalaitteet ja sähköistyksen vaatimat laitteet maadoituksineen Rata jakaantuu rautatieliikennepaikkaan ja niiden välisiin osuuksiin. Rataosa on kahden tärkeän rautatieliikennepaikan välinen radan osa. Rataosuus on muulla perusteella valittu radan osa. Raideosuus on raiteista ja vaihteista se osuus, joka on rajattu yhdeksi kokonaisuudeksi raide-eristyksillä tai akselinlaskijoilla (RAMOn osa 7). 1.2.2 Raide Raide (RAMOn osa 7) /1/ on rakenne, johon kuuluvat ratakiskot, kiskonkiinnitykset, ratapölkyt ja niihin liittyvät erikoislaitteet tai -osat. Pituussuunnassa raide on vaihteiden välinen osuus tai vaihteen ja ratakiskojen päättymiskohdan välinen osuus. Kääntöpöydän tai siirtolavan reunaan ulottuva raide on ratakiskojen päättymiskohtien väli. Raiteet jaetaan pää- ja sivuraiteisiin. 1.2.3 Rautatieliikennepaikka Rautatieliikennepaikan määritelmä esitetään RAMOn osassa 7 Rautatieliikennepaikat /1/. Rautatieliikennepaikka on junaliikenteen ohjaamista tai asiakaspalvelua varten nimetty paikka. Rautatieliikennepaikka on liikennepaikka, linjavaihde tai seisake. Liikennepaikka on erikseen määrätty alue, joka on mainittu rautatieliikennepaikkarekisterissä, jota ylläpitää RHK. Liikennepaikka voi koostua liikennepaikan osista ja voi sisältää eri käyttötarkoitukseen tarkoitettuja raiteita. Rautatieliikennepaikat on esitetty mm. Luettelo rautatieliikennepaikoista -julkaisussa /2/. Linjavaihde on liikennepaikan ulkopuolella oleva vaihde tai vaihteita ja niihin liittyvät raiteet. Linjavaihteelle ei voi varmistaa päättymään junankulkutietä. Linjavaihteen alueen pituus on enintään 2 km. Linjavaihteet on mainittu rautatieliikennepaikkarekisterissä (ylläpitäjä RHK). Linjavaihteeseen kuuluvat vaihde tai vaihteet liikennöinnissä ja kunnossapidossa tarvittavine laitteineen. Linjavaihteeseen kuuluvat myös pääraiteen liikenteen turvaamiseen käytettävät turvalaitteet ja raiteet. Linjavaihteella ei ole kunnossapidettävää matkustajalaituria. Seisake on liikennepaikan ulkopuolella oleva rautatieliikennepaikka, jolla on kunnossapidettävä matkustajalaituri. Seisakkeella voi olla vaihde tai vaihteita, jotka on varustettu kuten linjavaihde.
9 1.2.4 Raidetunnukset Raiteen tunnuksena (RAMOn osa 7) /1/ on käytettävä turvalaitteissa käytettävää raideosuuden tunnusta, kun rautatieliikennepaikalla ja raiteella on raideosuus. Raiteen tunnus on määritettävä siten, että vierekkäisillä raiteilla on peräkkäiset tunnukset, kun rautatieliikennepaikalla on raideosuuksia, mutta raiteella ei ole. Tunnusten on oltava samaa kolminumeroista sarjaa kuin raideosuuksien tunnukset. Raiteen tunnus on määritettävä siten, että vierekkäisillä raiteilla on peräkkäiset tunnukset, kun rautatieliikennepaikalla ja raiteella ei ole raideosuuksia. Tunnusten määrittäminen on aloitettava pääraidetta lähimmästä reunimmaisesta raiteesta, joka ei pääty raidepuskimeen. Peräkkäisillä raiteilla voi käyttää eri numerosarjaa. Päättyvien raiteiden tunnusten numerot on määritettävä vapaaksi jääneistä numeroista. Raisun 1 rataosuustunnukset on tehty rekisterien tiedonhallintaa ja rekisterien tietojen yhteiskäyttöä varten. Suunnitelmissa tulee käyttää raiteiden virallisia nimiä ja Raisun mukaisia rataosuustunnuksia. Tunnukset pitää ottaa käyttöön mahdollisimman aikaisessa vaiheessa uuden radan tai rautatieliikennepaikan suunnittelussa. Tunnukset hankitaan sivuraiderekisterin ylläpitäjältä, joka hankkii ne turvalaitesuunnittelijalta. Puretuille tai lakkautetuille radoille jää tietokantaan edelleen kunnossapidettäviä kohteita, esimerkiksi sillat ja rummut. Tunnuksia tarvitaan näiden tiedonhallintaa varten. Nämä radat näkyvät kartassa harmaalla viivalla ja raiteet säilyvät raiderekisterissä edelleen mukana nimikkeinä. Raiderekisteri on kaikkien muiden rekisterien tiedonhallinnan perusteena oleva yleinen rekisteri. Kaikki muissa rekistereissä käytettävät tunnukset on oltava kuvattuna vähintään nimikkeenä raiderekistereissä. Sinne määritellään sivuraiteiden lisäksi kaikki pääraiteet. Myös suunnitteluvaiheen tulevat raiteet ja puretut sekä lakkautetut raiteet ovat mukana rekisterissä. Eri vaiheiden raidetyypit erotellaan toisistaan raiteen tyyppikoodin avulla. 1.2.5 Pituusmittausraide Rekistereissä käytettyihin km+m-lukemiin liittyy aina pituusmittausraide. Pituusmittausraide kuvaa, minkä km-mittausjärjestelmän mukainen km+m-lukema on. Pituusmittausraide on raide, jota pitkin radan pituusmittaus tehdään. Pituusmittausraideverkosto kattaa koko rataverkon. Myös rataverkosta haarautuville 1 Raisu = tällä hetkellä käytettävä ratatietojen hallintatietokanta
10 erillisille raiteille, kuten puretuille raiteille ja yksityisille raiteille, määritellään pituusmittausraide. Rautatieliikennepaikan sijainti on aina mitattava pituusmittausraidetta pitkin. Rautatieliikennepaikalla, jolla on useita pituusmittausraiteita, rautatieliikennepaikan sijainti on määritettävä pienimmän kilometrilukeman antavan pituusmittausraiteen mukaan. Päärataverkko on samalla pituusmittausraideverkko. Pituusmittausraiteen tunnuksena käytetään kartan raiteen tunnuksia. Yksiraiteisen radan pituusmittausraiteen tunnus on kartassa oleva kolminumeroinen raiteen tunnus. Useampiraiteisilla radoilla jokin raide on määritelty pituusmittausraiteeksi. Pituusmittausraiteen tunnuksena käytetään näilläkin rataosilla kuitenkin kartan kolminumeroista raidetunnusta. Ainoastaan niissä tapauksissa, joissa useampiraiteisella radalla on rinnakkain useita pituusmittausraiteita, pituusmittausraiteen tunnuksena käytetään raiteen tarkemmin yksilöivää raidetunnusta. Päättyvän rataosan pituusmittausraide jatkuu sen pääraidetta pidemmälle eteenpäin aina viimeisen raiteen viimeiseen raidepuskimeen asti, koska myös tällä alueella käytetään edelleen samaa ratalinjan kilometrimittausjärjestelmää. Pääradasta haarautuvilla sivuradoilla ja sivuraiteilla, jotka erkanevat muista raiteista, on käytössä oma km+m-mittausjärjestelmä. Sen pituusmittausraiteen tunnus on sama kuin sivuradan tai sivuraiteen runkoraiteen raidetunnus. Myös nämä pituusmittausraiteet jatkuvat sen raidemäärittelyä pidemmälle eteenpäin aina viimeisen raiteen viimeiseen raidepuskimeen asti.
11 Kuva 1. Rekistereissä käytetyt Raisu-rataosatunnukset.
12 1.2.6 Km+m-lukemat Rekistereissä käytetään ratasuunnittelun km-järjestelmää, joka perustuu maastossa mitattuihin km-pylväiden paikkoihin. Yksittäisten siirrettyjen km-pylväiden kohdalla käytetään laskennallista vanhaa km-pylvään paikkaa. Järjestelmän mukaan +m-metrien mittaus tehdään aina km-pylväältä eteenpäin. Rekistereissä km+m-esitysmuoto on 0123+0456 (km = 123, metrit = 456). Kentät täytetään oikealta alkaen ja niissä käytetään tarvittava määrä etunollia, jotta ykköset, kymmenet ja sadat tulevat oikeille kohdilleen. Ensimmäiset nollat ovat tilaa yli 999 km:lle ja 999 m:lle. Koko km+m-tieto (0123+0456) on tietoteknisesti yhtenäinen merkkijonotieto. Näin täytetyt kilometrilukemat tulevat merkkijonolajittelussa maantieteellisesti oikeaan järjestykseen. 56 55 55 + 250,125 Kuva 2. Ratasuunnittelun kilometrijärjestelmässä rakenteet ja kohteet mitataan kohtisuoraan radan keskilinjaan kohti. 56 55 Km 56 = 55 + 1000,125 Kuva 3. Kilometrin pituus on kahden kilometritolpan välinen matka.
13 629 km + m km + m 630 Kuva 4. Ratapihalla km+m-luku peilataan mittaraiteelle. Maastossa olevien A, B jne. erikoismerkittyjen km-pylväiden kohdalla rekisterissä käytetään ns. pitkää kilometriä, jossa nämä erikoismerkityt kmpylväät on jätetty pois. Näitä erikoiskilometrien kohtia ovat Toijala Turku km 151 152, Kouvola Kotka km 198 200, Kouvola Pieksämäki km 192 193, Kouvola Kuusankoski km 192 193 ja Parkano Kihniö km 430 431.
14 2 YLLÄPIDETTÄVÄT REKISTERIT 2.1 Ratatiedon tilastot ja kartat 2.1.1 Ratatilaston perusteet Ratatilasto palvelee Suomen virallista rautatietilastoa (1.1 Rata ja sen päällysrakenne) /3/ ja UIC:n (International Union of Railways) kansainvälistä rautatietilastoa /17/. Lisäksi ratatilasto palvelee RHK:n suunnittelu- ja tiedotustoimintaa. Keskeisten termien osalta noudatetaan UIC:n määritelmiä. UIC:n määritelmien perusteella RHK on määritellyt pääraiteen, pääradan, sivuraiteen ja sivuradan lyhyesti seuraavasti (RAMOn osa 7 /1/ ja Jtt /4/): Pääraide on raide, jolla noudatetaan RAMOssa ja Jtt:ssä pääraiteesta annettuja määräyksiä. Raiteen määrää pääraiteeksi RHK ja pääraide on esitetty raiteistokaaviossa. Raide on aina pääraide, kun raiteen suurin sallittu nopeus on vähintään 80 km/h. Päärata on rata, jolla liikenne tapahtuu pääasiallisesti säännöllisenä junaliikenteenä. Sivuraiteita ovat kaikki ne rautatieliikennepaikan raiteet, jotka eivät ole pääraiteita. Sivurata on pääradasta erkaneva teollisuus-, satama- tms. rata, jolla liikenne tapahtuu yleensä vaihtotyönä. UIC:n määritelmän mukaan sivuradat lasketaan ratapituuteen edellyttäen, että siellä on liikennepaikka, säännöllinen liikenne ja ko. osuudella peritään kuljetusmaksu. Luettelo pääradoista on esitetty Jtt:ssä /4/. Vieras rata on operaattoreiden liikennöimä, mutta muun kuin valtion omistama rata, esim. Pasila Sörnäinen. UIC:n määritelmät selvennetään vielä seuraavasti: Ratapituus on pää- ja sivuradan kokonaispituus ilman sivuraiteita. Sivuraidepituuteen lasketaan myös ns. asemien ohitusraiteet (kolmioraiteet). Yksityisraiteen pituus mitataan erkanemiskohdan vaihteen etujatkoksesta. Vaikka erkanemisvaihde liityntäkiskoineen on eri kiskopainoa kuin raide, ilmoitetaan kuitenkin nämäkin raidemetrit raiteen kiskopainon mukaisesti. Radat, joilla liikenne ei virallisesti ole lakkautettu tai joilla liikennöidään vain osa vuotta, lasketaan mukaan tilastoon. Rata katsotaan sähköistetyksi, kun se on virallisesti avattu sähköjunaliikenteelle. Sähköistettyyn raidepituuteen lasketaan sähköistetyn radan pääraiteiden pituus. (Pituus lasketaan rautatieliikennepaikan sijaintipisteeseen. Vaihto-
15 työtä tms. varten oleva ylimenevä osuus lasketaan sähköistetyksi sivuraiteeksi.) Sähköistetyn sivuraiteen pituuteen lasketaan niiden sähköistettyjen raiteiden pituus, joita ei oteta huomioon sähköistetyn pääraiteen pituutta laskettaessa. Suojastus-, kauko-ohjaus- ja kulunvalvonta-ratametrit mitataan kuten päärata (asemarakennuksen keskipisteeseen). Kiskomurtuman UIC määrittelee seuraavasti: Kisko pidetään murtuneena, jos se murtuu kahteen tai useampaan osaan, tai jos siitä irtoaa kappale, jonka vuoksi kiskon kulkupintaan syntyy lovi (kolo), joka on vähintään 50 mm pitkä ja 10 mm syvä. Kiskovika määritellään seuraavasti: Jos kiskossa on mikä tahansa vika, jonka vuoksi kisko tulee korjata tai poistaa raiteesta, pidetään sitä vioittuneena. Silloista käytetään RAMOn osan 8 nimityksiä /1/. 2.1.2 Ratatilastojen laadinta Vuosittainen ratatilasto käsittää taulukkomuotoisen ja karttamuotoisen esityksen. Ratatilasto laaditaan aina vuoden vaihteen tilanteesta. Tilastoa varten aineisto kerätään eri rekistereistä ja kunnossapitäjiltä. Tilastoissa tieto jaetaan sekä pää- ja sivuraiteittain että rataosittain. Tilastosta käy ilmi myös tietojen muutokset kuluneen vuoden aikana. Rataosien ominaisuuksien määrät lasketaan asemalta asemalle UIC:n määritelmien mukaan. Rata- ja raidepituus Rata- ja raidepituustieto kerätään rataosien ominaisuusrekisteristä ja sivuraiderekisteristä. Tieto esitetään sekä rata- että raidekilometreinä. Kuva 5. Esimerkki Karjaalta, kuinka ratapituus määritellään eri rataosille.
16 Kuva 6. Esimerkki Karjaalta, kuinka raidepituus määritellään eri rataosille. Rataluokat Tiedot kerätään rataosien ominaisuusrekisteristä, johon niitä kerätään Jtt:stä /4/ tai sen korvaavasta sähköisestä verkkoselostuksesta /19/. Tieto esitetään sekä rata- että raidekilometreinä. Sähköistetyt radat ja raiteet Sähköistettyjen ratojen ja raiteiden pituudet kerätään rataosien ominaisuusrekisteristä ja sivuraiderekisteristä. Tieto esitetään sekä rata- että raidekilometreinä. JKV, kauko-ohjattu ja suojastettu Tiedot kerätään Jtt:stä /4/ tai sen korvaavasta sähköisestä verkkoselostuksesta /19/. Tieto esitetään ratakilometreinä. Jatkuvaksi hitsattu rata Tiedot kerätään rataosien ominaisuusrekisteristä. Tieto esitetään ratakilometreinä. Sepelöidyt, sorastetut raiteet, (raidekm) Tiedot kerätään rataosien ominaisuusrekisteristä. Tieto esitetään raidekilometreinä.
17 Betonipölkyt ja puupölkyt (raidekm) Tiedot kerätään rataosien ominaisuusrekisteristä. Tieto esitetään raidekilometreinä. Henkilö- ja tavaraliikennettä, vain tavaraliikennettä (ratakm) Tiedot kerätään rataosien ominaisuusrekisteristä, jossa niitä muutetaan RHK:n ilmoitusten mukaan. Yksityisraiteet (raidekm) Yksityisraiteiden tiedot kerätään sivuraiderekisteristä. Kiskopaino (raidekm) Kiskopainotieto kerätään rataosien ominaisuusrekisteristä ja sivuraiderekisteristä. Tieto esitetään raidekilometreinä. Vaihdetilasto Vaihdetilasto sisältää RHK:n ja yksityisten vaihteet eroteltuna. Tilastossa erotellaan yksinkertaiset vaihteet, kaksoisvaihteet, risteysvaihteet, raideristeykset ja sektorivaihteet kiskopainoittain (kpl). Em. tiedot esitetään vielä eriteltyinä pääraiteissa, sivuraiteissa ja sivuradoilla sekä yksityisraiteissa. Lisäksi tilastossa esitetään vaihteiden jakaantuminen kiskopainoihin koko rataverkolla, valtiolla ja yksityisraiteissa (%). 2.1.3 Kartat Kartoissa esitettävät tiedot kattavat rautatieliikennepaikkojen pääraiteet sekä rautatieliikennepaikkojen väliset osuudet. Rataverkon kiskotuskartta Kiskotuskartta sisältää rataverkon raidepituudet eri kiskopainoin. Kartassa esitetään raiteiden kiskopainoista alku km+m ja loppu km+m. Karttatieto kattaa myös sillat, mutta ei vaihteita. Rataverkon jatkuvakiskoraidekartta Kartta sisältää jatkuvaksi hitsattujen raiteiden yhteispituuden raidekilometreinä. Kartassa esitetään näiden raideosuuksien alku km+m ja loppu km+m.
18 Rataverkon sepelöintikartta Kartta sisältää sepelöityjen ratojen yhteispituuden raidekilometreinä eroteltuna valmiiksi sepelöityihin raiteisiin ja vajaalla sepelillä varustettuihin raiteisiin. Kartassa esitetään näiden raideosuuksien alku km+m ja loppu km+m. Rataverkon ratapölkkyraidekartta Kartta sisältää betoni- ja puupölkkyraiteiden yhteispituudet raidekilometreinä eroteltuna betonipölkyllä ja puupölkyllä varustettuihin raiteisiin. Kartassa esitetään näiden raideosuuksien alku km+m ja loppu km+m. Kartassa ei ole otettu huomioon rakennetyyppiin vaikuttavana vaihteita eikä siltojen erikoispölkytyksiä. Kiskovikakartta Kiskovikakarttaan kerätään tiedot kiskovikarekisteristä. Kartassa esitetään murtumien tai vikojen vuoksi raiteessa poistetut tai raiteessa korjatut kiskot kappalelukumäärinä (kpl) sekä muut 1-, 2/1- ja 2-luokan havaitut viat (kpl). Tiedot eritellään kiskopainoittain, murtuma- sekä vikalukumäärinä (kpl). Pohjana käytetään vuoden alun rataverkon kiskotuskarttaa. 2.2 Aluetiedot 2.2.1 Rekisterin toiminta Rataverkkoon liittyvät hallinnolliset tiedot kuvataan rekisterissä alueina, jotka rajoittuvat alku- ja loppu km+m-tietoon siten, että kaikista tiedoista muodostuu ehjä nauha radan tai raiteen alkupisteestä radan tai raiteen loppupisteeseen. Aluetietorekisteri pohjautuu pituusmittausraideverkostoon. Rekisterissä pituusmittausraide on jaettu raideosiin, joihin liitetään rekisterin sisältämät alueelliset ja organisaatioiden määrittelyt. Raideosien rajat määritetään yleensä hallinnollisiin rajakohtiin, kuten kuntarajoihin, kunnossapitoalue rajoihin yms. Rajoja määritellään niin paljon ja tiheästi, että ne käsittävät kaikki tarvittavat rajakohdat. Aluetietojen ylläpito mahdollistaa tietokantojen käyttöoikeuksien hallinnan. Aluetiedoilla voidaan myös hallita ratakohteiden raportointia siinä kuvatuilla tiedoilla.
19 Aluetietojen ylläpito poistaa myös päällekkäistä työtä, kun kaikki rekisterit pääsevät hyödyntämään rekisterin alue- ja organisaatiotietoja. Kun aluetietorekisterin alaiselle ratakohteelle on määritelty pituusmittausraidetunnus ja km+m-lukema, ratakohde voidaan yhdistää tällä tiedolla johonkin aluetietorekisterin raideosaan ja sitä kautta kaikkiin organisaatioihin, joihin tämä raideosa kuuluu. Aluetietorekisteri kattaa RHK:n päärataverkon lisäksi kaikki RHK:n sivuradat ja suljetut tai puretut radat, joiden kohteita on rekistereissä. Tavoite on, että rekisteriin tallennetaan myös kaikki muut tarvittavat yksittäiset raiteet, jotka erkanevat ja poikkeavat näistä pää- ja sivuradoista niin, että ne on määriteltävä omiksi pituusmittausraiteiksi ja raideosiksi, jotta myös niiden tiedot saadaan hallintaan. Aluetietorekisteri, pituusmittausraideverkosto ja raideosat on määriteltävä niin laajalle alueelle, että ne kattavat kaikki ne tiedot, joita rekisterillä halutaan hoitaa. Ratapihat mukana alueissa Sivuraiteet tarvittaessa omina alueina Pituusmittausraide 100 101 km 64 65 66 67 68 69 70 71 72 73 74 75 76 77 78 79 Raideosa 100/001 100/002 100/003 100/004 100/005 100/006 100/007 101/001 Aluetieto Alue1a Alue 1b Alue 1c Alue 2 Alue 3a Alue 3b Kunnossapitoalue KPA A KPA B RHK:n rataosa 1XXW 1XXX 1XXY 1XXZ Isännöinnitsijät Isännöitsijä A Isännöitsijä B Kunnossapitäjä Kunnossapitäjä C Kunnossapitäjä D Kunta Kunta E Kunta F Kunta F Lääni Lääni H Lääni H Tiepiiri Tiepiiri L Tiepiiri K Kuva 7. Esimerkki aluetietojen kuvausperiaatteesta. Sivuraiteiden ja muiden erillisten raidekokonaisuuksien tiedot esitetään vastaavalla tavalla tarvittaessa. 2.2.2 Rekisterissä ylläpidettävät perustiedot Rekisterin tietojen muutosilmoituksiin (liite 3) on liitettävä mukaan muutospäivämäärä ja sanallinen selitys, jossa kerrotaan, mitä on muuttumassa, muuttunut tai korjattava asia. Esimerkiksi: kunnossapitoalueen rajakohta on muuttunut. Pituusmittausraide Aluetietorekisteri pohjautuu pituusmittausraideverkostoon. Pituusmittausraideverkostotunnuksia ylläpidetään aluetietorekisterissä.
20 Raideosien rajojen km+m-lukemat Aluetietorekisterin raideosien rajat ilmoitetaan pituusmittausraiteen rajakohdan raiteen keskilinjan km+m-lukemina. Km+m-lukema on pituusmittausraiteen järjestelmän mukainen lukema ja se on muotoa 0123+0456. Ratakohteiden pituusmittausraiteena ja km+m-järjestelmänä on käytettävä samaa järjestelmää, jotta ne ovat yhteensopivia aluetietorekisterin kanssa. RHK:n kunnossapitoalueiden rajat Aluetietorekisterissä käytetään RHK:n määrittämiä kunnossapitoalueiden numeroita ja niihin liittyviä ratarakenteiden kunnossapitorajoja. Päärataverkon rajakohdat tarkennetaan yhteistyössä RHK:n kanssa vietäessä niitä rekisteriin. Rataverkosta haarautuvilla erillisillä raiteilla käytetään RHK:n raiteen osalta vastaavaa RHK:n kunnossapitoalueen numeroa. Rajakohdille on määriteltävä näiden raiteiden RHK:n raide/yksityinen raide omistus- ja kunnossapitorajat. RHK tai isännöitsijät toimittavat yksityisraidesopimuksia RHK:n ja yksityisraiteiden rajojen selvittämiseksi. Myös kunnossapitäjät auttavat rajojen selvittelyssä. RHK:n rataosanumeroiden rajat Aluetietorekisterissä käytetään RHK:n määrittämiä rataosanumeroita ja niihin liittyviä ratarakenteiden rajoja. Päärataverkon rajakohdat tarkennetaan yhteistyössä RHK:n kanssa vietäessä niitä rekisteriin. Rataverkosta haarautuvilla erillisillä raiteilla käytetään RHK:n raiteen osalta vastaavaa RHK:n rataosanumeroa. Rataosanumeroiden rajat noudattavat omistusja kunnossapitorajoja (RHK:n raide/yksityinen raide). RHK:n ja yksityisten raiteiden rajat Pituusmittausraideverkosto määritetään kattamaan vähintään RHK:n raiteen ja yksityisraiteen rajakohdan. Jos on tarvetta hallita rekisterillä myös yksityisraiteistoilla olevia kohteita, määrittely on ulotettava kattamaan myös nämä raiteistot. Yksityisraiteistolle määritellään pituusmittausraiteeksi sen runkoraide. Mikäli raiteistolla on pääsuunnasta erkanevia haaroja, näille määritellään oma pituusmittausraide. Jos yksityisraiteistolla on sama omistaja, se voidaan määritellä yhdeksi raideosaksi ja rataosanumeroksi. Mikäli omistajia on useita, ne määritellään omiksi raideosiksi ja rataosanumeroiksi.