Täristävät tiemerkinnät

Martti Puohiniemi, Mauri Myllylä, Esko Perälä, Timo Perälä, Keijo Pulkkinen Täristävät tiemerkinnät Haastattelututkimus tienkäyttäjien keskuudessa Hämeessä ja Uudellamaalla Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 10/2008

Martti Puohiniemi, Mauri Myllylä, Esko Perälä, Timo Perälä, Keijo Pulkkinen Täristävät tiemerkinnät Haastattelututkimus tienkäyttäjien keskuudessa Hämeessä ja Uudellamaalla Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 10/2008 Tiehallinto Helsinki 2008

Kannen valokuva: Anne Valkonen ISSN TIEH Verkkojulkaisu pdf (www.tiehallinto.fi/julkaisut) ISSN 1459-1561 TIEH 4000608-v TIEHALLINTO Keskushallinto Opastinsilta 12 A PL 33 00521 HELSINKI Puhelin 0204 22 11

Martti Puohiniemi, Mauri Myllylä, Esko Perälä, Timo Perälä, Keijo Pulkkinen: Täristävät tiemerkinnät. Haastattelututkimus tienkäyttäjien keskuudessa Hämeessä ja Uudellamaalla. Helsinki 2008. Tiehallinto, Keskushallinto. Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 10/2008, 46 s. + liitt. 108 s., ISSN 1459-1561, TIEH 4000608-v. Asiasanat: tärinäraidat; täristävä keskiviiva; täristävä reunaviiva; tiemerkinnät; tienkäyttäjät; asenteet; mielipiteet; haastattelututkimukset Aiheluokka: 22; 84 TIIVISTELMÄ Tutkimuksessa selvitettiin tienkäyttäjien täristäviin tiemerkintöihin kohdistuvia mielipiteitä ja asenteita. Tutkimus toteutettiin kahdella alueella, läntisellä Uudellamaalla ja Hämeessä. Molemmilla alueilla oli vuonna 2007 tai sitä ennen tehtyjä täristäviä merkintöjä. Tutkimuksen näyte muodostettiin kuudesta erilaisin kulkuneuvoin liikkuvasta tienkäyttäjäryhmästä. Tiedot kerättiin henkilökohtaisin haastatteluin tammi-helmikuussa 2008. Yhteensä haastateltiin 405 tienkäyttäjää. Tutkimuksen tulosten mukaan rakenteelliset keinot, kaiteet ja täristävät merkinnät, koetaan parempana keinona edistää liikenneturvallisuutta kuin nykyistä alhaisemmat nopeusrajoitukset. Täristävillä tiemerkinnöillä on konkreettinen vaikutus tienkäyttäjiin. Ne ovat aiheuttaneet nopeita korjausliikkeitä ja pelastaneet uhkaavilta onnettomuuksilta. Merkinnät auttavat pysymään omalla kaistalla ja vähentävät perässä roikkumista ohitustilanteissa. Täristävät tiemerkinnät saattavat aiheuttaa tienkäyttäjille ikäviä yllätyksiä erityisesti alueilla, jossa keskiviivamerkintöjä on vain muutamilla lyhyehköillä osuuksilla. Kahdeksan prosenttia vastaajista totesi pelastuneensa täristävien tiemerkintöjen ansiosta onnettomuudelta. Tulos on hyvin linjassa kansainvälisten vertailuiden kanssa, joiden mukaan täristävillä tiemerkinnöillä arvioidaan voitavan vähentää 5-20 prosenttia suistumis- ja kohtaamisonnettomuuksista. Kun tienkäyttäjiltä kysyttiin kymmenen täristäviin tiemerkintöihin liittyvän ongelman vakavuudesta, haastatelluista 30 45 prosenttia piti viittä näistä vakavina. Muita kysyttyjä ongelmia piti vakavina vain 2 10 prosenttia haastatelluista. Vakavimmiksi koettiin kevyen liikenteen ja moottoripyöräilijöiden ongelmat, ajolinjojen yhtenäistymisestä johtuva tien urautuminen ja päällysteen rikkoutuminen. Ehkä yllättävintä oli se, että vain 10 prosenttia alle 200 metrin päässä tiestä asuvista piti täristävien merkintöjen aiheuttamaa melua ongelmana. Tienkäyttäjäryhmien välillä esiintyi jonkin verran näkemyseroja, mutta kokonaisuutena arvioituna haastateltujen enemmistö piti täristäviä tiemerkintöjä hyvänä liikenneturvallisuutta parantavana keinona. Haastatelluista 64 prosenttia suhtautui niihin positiivisesti haastattelun alussa ja haastattelun lopussa myönteisten vastausten osuus oli yhtä suuri, vaikka haastattelun aikana vastaajat ottivat kantaa myös täristäviin merkintöihin liitettyihin ongelmiin. Täristävillä tiemerkinnöillä on voimakas myönteinen vaikutus tienkäyttäjiin. Perussuhtautuminen niihin on myönteinen eikä niihin kohdistu voimakkaita

kielteisiä asenteita. Merkintöjen epäyhtenäiset toteutustavat aiheuttavat kuitenkin myös ikäviä yllätyksiä, hankaluuksia ja epätietoisuutta. Jos täristävistä tiemerkinnöistä ja niiden erilaisista toteutustavoista tiedotettaisiin joukkoviestinten kautta, niihin mahdollisesti kohdistuva kritiikki todennäköisesti vähenisi ja suhtautuminen muuttuisi vielä myönteisemmäksi. Täristävien tiemerkintöjen kunnossapito yhdessä muiden tiemerkintöjen kanssa on merkittävä tehtävä. Täristävien tiemerkintöjen kunto ja päällysteen kunto ovat toisistaan riippuvia. Täristävien tiemerkintöjen tekemisessä onkin kiinnitettävä erityistä huomiota päällysteen säilymiseen vaurioitumattomana. Tärinäviivan tekeminen etenkin päällysteen keskisaumaan on aiheuttanut purkautumisongelmia päällysteeseen. Näitä ongelmia pyritään jatkossa vähentämään kehittämällä tärinäviivan jyrsintämenetelmiä ja päällysteteknologiaa. Täristävien merkintöjen tekemisessä tulee pyrkiä yhtenäiseen käytäntöön tiepiireittäin ja yhteysväleittäin. Yhtenäisyyden turvaamiseksi tulee täristävien tiemerkintöjen käytöstä laatia suunnitelmat tiepiireittäin. Suunnitelmat voidaan laatia esimerkiksi hoito- ja kunnossapitosuunnitelmaan liittyen.

Martti Puohiniemi, Mauri Myllylä, Esko Perälä, Timo Perälä, Keijo Pulkkinen: Rumble strips. A study among road users in Häme and Uusimaa Helsinki 2008. Finnish Road Administration, Central Administration. Finnra internal reports, 46 p. + app. 108 p. 8, ISSN 1459-1561, TIEH 4000608-v. SUMMARY The study examined road users opinions and attitudes concerning rumble strips. It was carried out in two regions, in western Uusimaa and in Häme. Both regions in question have had roads equipped with rumble strips since 2007 or earlier than that. The sample of the survey consisted of six different road user groups defined according to the vehicles used. The data, 405 road users interviews, was collected in January and February of 2008. According to the results of this study the structural means, rails and rumble strips are considered to be better measures in improving road safety compared to lowering of the present speed limits. Rumble strips have concrete impact on road users behaviour. They have caused quick corrections on steering as well as saved road users from threatening accidents. Rumble strips help keeping lane and reduce tail-gaiting in overtaking situations. On such roads where centreline rumble strips are placed only on short intervals and not along the whole road section they might surprise drivers negatively. Eight per cent of the respondents reported that they have escaped an accident thanks to rumble strips. The result is in line with the international comparisons according to which rumble strips can reduce run-off-the-road and head-on crashes by 5 to 20 per cent. When road users were asked about the seriousness of ten problems related to rumble strips 30 45 per cent of the respondents considered five of these problems to be of a serious kind. The rest of the problems were considered serious only by 2 10 per cent of the respondents. The most serious were considered the problems in connection with pedestrian and bicycle traffic, motor bikers, rut formation due to concentrated driving lines and the breakup of pavement. The most surprising of the results was the finding that only 10 per cent of those living closer than 200 meters from the road considered the noise caused by the rumble strips a serious problem. The opinions of the different road user groups differed to some extent from one another but as a whole the majority of the respondents considered rumble strips a positive measure to improve road safety. In the beginning of the interview 64 per cent of the respondents expressed a positive attitude towards them and at the end of the interview the proportion of the positive attitudes was exactly the same although also problems related to the rumble strips were discussed during the interview. The rumble strips have a strong and positive impact on road users. The basic attitude towards rumble strips is positive and no strong negative attitudes are attached to them. However, rumble strips cause also negative surprises, difficulties/confusion and uncertainty due to their unstandardized implementation.

If the general public were informed via mass media about rumble strips and about the various ways to implement them then the possible criticism directed against rumble strips would likely lessen and the overall attitude towards them would be even more positive than it is at present. Maintenance of rumble strips together with other road markings is an important task to be fulfilled. In addition, it is important to notice that the condition of the pavement and the condition of the rumble strips are closely related to each other. Therefore in order to create long lasting rumble strips, specific focus should be attended to the pavement s sustainability. Furthermore, rumble strips executed to the middle of the road are known to cause pavement break-ups. Improving rumble strip processes and pavement technologies, these occurred problems with the pavement sustainability can be avoided in future. Common practices for the rumble strip use should be created and obeyed in each road district. Every road district should plan their use of rumble strips at some level, for example as a part of the road district s maintenance plan.

ESIPUHE Täristävistä tiemerkinnöistä tienkäyttäjien keskuudessa tehty haastattelututkimus Hämeessä ja Uudellamaalla sisältyy Tiehallinnon Markkinat -teeman kehittämishankkeisiin ja uudet teknologiat -aihealueeseen. Haastattelututkimuksen tavoitteena oli selvittää tienkäyttäjien täristäviin merkintöihin kohdistuvia mielipiteitä ja asenteita sekä tienvarsiasukkaiden kokemuksia täristävien merkintöjen vaikutuksista esimerkiksi meluun. Liikenne- ja Viestintäministeriön vuonna 2006-2010 julkistamassa Tieliikenteen turvallisuus 2006-2010 -ohjelmassa on yhtenä keinona turvallisuuden parantamiseksi todettu pääteiden kohtaamisonnettomuuksien osalta täristävät keski- ja reunaviivat. Turvallisuus-ohjelman mukaan niillä voidaan vähentää kuolemaan johtaneita nokkakolareita 10 20 prosenttia ja ulosajoja viisi prosenttia. Määrällinen tavoite ohjelman mukaan on varustaa 50 prosenttia päätieverkosta vuoden 2005 tasosta palautetta antavalla keskiviivamerkinnällä päällystysohjelman osana toimenpiteelle soveltuvalla tiestöllä. Haastattelututkimusta valmistelleeseen projektiryhmään ovat kuuluneet Keijo Pulkkinen Tiehallinnosta (pj), Martti Puohiniemi Puohiniemi Ky:stä sekä Esko Perälä, Timo Perälä ja Mauri Myllylä Navico Oy:stä. Haastattelututkimuksen tuloksia esiteltiin ja niistä keskusteltiin 15.2.2008 Pasilassa. Tilaisuuteen osallistui Tiehallinnon ylläpidon ja liikenneturvallisuuden asiantuntijoita sekä etäyhteyksin viiden Tiepiirin edustajia. Lisäksi tutkimusta ja sen tuloksia on käsitelty Tiehallinnon tiemerkintöjen kehittämisryhmässä. Tiehallinto Helsinki, helmikuu 2008 Tiehallinto Keskushallinto

Sisältö I JOHDANTO 11 1 TUTKIMUKSEN TAVOITTEET JA TOTEUTUS 11 2 TUTKIMUKSEN TAUSTA 15 II TULOKSET 17 3 LIIKENNETURVALLISUUS JA TIEMERKINNÄT 17 4 TIEMERKINNÄT JA AJOKÄYTTÄYTYMINEN 19 4.1 Yllättävät tilanteet 19 4.2 Oman ja muiden ajokäyttäytymisen muutos 20 4.3 Täristäviin tiemerkintöihin liittyviä ongelmia 22 4.4 Tärinävaikutuksen ja äänen voimakkuus 25 4.5 Kokonaisarvio täristävistä tiemerkinnöistä 26 5 KYSYMYKSET TIENKÄYTTÄJÄRYHMILLE 28 5.1 Henkilöautoilijat ja ohittaminen 28 5.2 Linja-auton kuljettajat ja pysäkkikatkot 31 5.3 Kuorma-auton kuljettajat ja etäisyys päällysteen reunasta 32 5.4 Kevyt liikenne ja etäisyys päällysteen reunasta 33 5.5 Paikalliset asukkaat ja meluhaitta 34 5.6 Traktorin kuljettajien ongelmat 35 6 PÄÄTULOKSET JA JOHTOPÄÄTÖKSET 37 6.1 Tiivistelmä päätuloksista 37 6.2 Johtopäätökset tienkäyttäjien näkemyksistä 38 6.3 Johtopäätökset ja suositukset tienpidon kannalta 38 7 MUISTIO TUTKIMUKSEN ESITTELYTILAISUUDESTA 41 8 LIITTEET 47 8.1. Liite 1. Haastattelulomake 8.2. Liite 2. Taustaryhmätaulukoinnit 8.3. Liite 3. Henkilöautoilijoiden sanatarkat vastaukset 8.4. Liite 4. Linja-auton kuljettajien sanatarkat vastaukset 8.5. Liite 5. Kuorma-auton kuljettajien sanatarkat vastaukset 8.6. Liite 6. Kevyen liikenteen edustajien sanatarkat vastaukset 8.7. Liite 7. Traktorin kuljettajien sanatarkat vastaukset

10 Täristävät tiemerkinnät TUTKIMUKSEN TAVOITTEET JA TOTEUTUS

Täristävät tiemerkinnät 11 TUTKIMUKSEN TAVOITTEET JA TOTEUTUS I JOHDANTO 1 TUTKIMUKSEN TAVOITTEET JA TOTEUTUS Tässä haastattelututkimuksessa selvitettiin tienkäyttäjien täristäviin tiemerkintöihin kohdistuvia mielipiteitä ja asenteita. Tutkimus toteutettiin kahdella alueella, läntisellä Uudellamaalla sekä Hämeessä (kuva 1). Tutkimusalueet valittiin siten, että niillä oli vuonna 2007 tai sitä ennen tehtyjä täristäviä merkintöjä. Tiedot kerättiin henkilökohtaisin haastatteluin tammi-helmikuussa (ks. Liite 1: Haastattelulomake). Yhteensä haastateltiin 405 tienkäyttäjää ja haastattelijoina toimi seitsemän haastattelijaa. Ensimmäiset haastattelut tehtiin 14.1.2008 ja viimeiset 5.2.2008. Kohderyhmänä olivat sekä tien vaikutusalueella asuvat että tietä säännöllisesti käyttävät henkilöt. Kaikki vastaajat olivat 15 vuotta täyttäneitä. Haastatteluja tehtiin huoltoasemilla, kauppojen pihoilla, levähdyspaikoilla, keskusta-alueilla ja haastateltavien kotona. Tutkimuksen suunnitteli ja aineiston analysoi sekä raportoi Puohiniemi Ky. Tutkimuksen kenttätyön ja aineiston taulukoinnin toteutti TNS Radar Research Consulting Oy. Tutkimuksessa Navico Oy toimi tienpidon asiantuntijana. Koska tutkimuksen tavoitteena oli selvittää tienkäyttäjien ja tien varressa asuvien käsitykset täristävistä tiemerkinnöistä, on tulosanalyysin tärkein taustamuuttuja tienkäyttäjäryhmä. Tutkimuksen näyte muodostettiin kuudesta erilaisin kulkuneuvoin liikkuvasta tienkäyttäjäryhmästä. (Taulukko 1). Taulukko 1. Kaikki Henkilö- Linja- Kuorma- Kevyt Paikalliset Traktorin auto auto auto liikenne asukkaat kuljettajat N 405 223 68 97 111 157 60 (%) (%) (%) (%) (%) (%) (%) Millä tieosuuksilla liikkuu? Häme valtatie 3 23 29 26 24 26 20 7 Häme valtatie 9 21 34 28 30 28 13 18 Häme valtatie 12 30 48 18 31 49 38 55 Häme kantatie 65 14 23 12 18 14 8 7 Uusimaa valtatie 1 19 7 31 28 5 11 15 Uusimaa valtatie 2 33 17 32 34 22 28 30 Uusimaa kantatie 25 31 13 46 37 17 25 18 Uusimaa kantatie 50 26 12 49 35 9 18 3 Uusimaa kantatie 51 26 13 44 31 11 20 5 Kuinka usein liikkuu näillä maanteillä? Päivittäin 61 59 66 59 52 68 63 Viikottain 28 29 22 28 32 25 30 Vähintään kerran / kk 11 12 12 13 15 6 7 Harvemmin / ei koskaan 0 0 0 0 0 0 0 Kysymykset 1 ja 2. Vastaajilta kysyttiin haastattelun aluksi millä tieosuuksilla he liikkuvat ja kuinka usein. Näillä kysymyksillä selvitettiin kuuluvatko he kohderyhmään.

12 Täristävät tiemerkinnät TUTKIMUKSEN TAVOITTEET JA TOTEUTUS Kuva 1. Haastattelualueet Hämeessä ja Uudellamaalla. Raportin tekstiosan luvuissa 3. 4. tulokset esitellään tienkäyttäjäryhmän mukaan taulukoituna. Luvussa 5. esitellään tienkäyttäjäryhmien omat kysymykset ja vastausten perustelut. Kun tekstissä kommentoidaan taustaryhmien välisiä eroja, puututaan vain tilastollisesti merkitseviin eroihin. Kaikki taustaryhmätaulukoinnit on koottu liitteeseen 2. Merkitsevyysajoa ei ole sen laajuuden (160 s) vuoksi sisällytetty tähän raporttiin. Se löytyy projektin työ-

Täristävät tiemerkinnät 13 TUTKIMUKSEN TAVOITTEET JA TOTEUTUS aineistosta tämän julkaisun erillisenä pdf-liitteenä nimellä Täristävät tiemerkinnät haastattelututkimuksen merkitsevyysajo. Raportin taulukoinneissa tienkäyttäjäryhmien koot summautuvat tutkimuksen vastaajamäärään nähden 1,8 kertaiseksi. Tämä johtuu siitä, että ihmistä on mahdoton luokittaa vain yhden kulkuvälineen käyttäjäksi. Kerroin 1,8 tarkoittaa sitä, että tämän tutkimuksen haastateltavat käyttivät keskimäärin 1,8 erilaista kulkuneuvoa tai liikkumistapaa. Yksinomaan moottoripyörällä liikkuvia oli aineistossa esimerkiksi erittäin vähän, mutta kun huomioitiin tavallisimmin käytetyn kulkuneuvon lisäksi myös muut käytössä olevat kulkuneuvot, saatiin tutkimukseen mukaan yhteensä 31 moottoripyöräilijää. Tällaista joukkoa haastattelemalla saadaan hyvä yleiskuva siitä, mitä erityispiirteitä täristävät tiemerkinnät tuovat moottoripyörällä liikkumiseen. Taulukossa 1 esitellään vastaajien jakaumat koko näytteessä ja eri tienkäyttäjäryhmissä. Vastaajien enemmistö liikkui tutkittavilla tieosuuksilla päivittäin. Vastaajat jakautuivat kahdelle tutkimusalueelle siten, että alueiden välillä ei ilmennyt tilastollisesti merkitseviä eroja sukupuolen ja iän suhteen. Hämeessä vastaajissa korostui maanviljelijöiden ja moottoripyöräilijöiden osuus. Uudellamaalla taas oli enemmän jalankulkijoita ja linja-auton käyttäjiä. Kun verrattiin asuntojen etäisyyttä tiestä, sijaitsivat ne Hämeessä hieman kauempana tiestä, mutta vain silloin kun etäisyydet olivat yli 500 metriä päätiestä. Suhteutettuna alueiden kaupungistumisen asteeseen, ammattijakaumaan ja liikenneruuhkiin, erot ovat odotusten mukaisia. Vastaajien tarkka luokittelu käytettyjen tieosuuksien mukaan on tällaisessa haastattelututkimuksessa mahdotonta, koska vastaajat liikkuvat laajalla alueella. Keskiviivamerkinnät ovat yleisempiä Uudenmaan alueella tutkituilla tieosuuksilla, mikä näkyy myös tutkimuksen tuloksissa. Liikkumisuseutta selvittävällä kysymyksellä varmistettiin, että haastateltavat todella liikkuivat tutkimusalueen teillä säännöllisesti. Harvemmin kuin kerran kuukaudessa näitä teitä käyttävät suljettiin pois tutkimuksesta. Kuten taulukko-osasta ilmenee, alueiden välillä on jonkin verran eroja liikkumisuseudessa. Uudellamaalla haastatelluista liikkui 73 prosenttia päivittäin tutkimusalueen teillä, kun vastaava lukema Hämeessä oli 49 prosenttia. Ero johtuu siitä, että läntisellä Uudellamaalla haastatteluja tehtiin vilkkaasti liikennöityjen valta- ja kantateiden vaikutusalueella kun taas Hämeessä suoritettiin haastatteluja maaseutumaisemmissa oloissa. Myös naiset ja eläkeläiset liikkuivat hieman muita ryhmiä harvemmin päivittäin tai viikoittain alueella.

14 Täristävät tiemerkinnät TUTKIMUKSEN TAUSTA 2 TUTKIMUKSEN TAUSTA Täristävät tiemerkinnät otettiin koekäyttöön tiemerkintöjen tehostajina ja liikenneturvallisuuden parantamisen keinona Suomessa ensimmäistä kertaa vuonna 2003. Täristävien tiemerkintöjen arvioidaan vähentävän 5 10 prosenttia kuolonkolareita. Keväällä 2006 Liikenne- ja viestintäministeriö antoi esityksen Tieliikenteen turvallisuus 2006 2010 -ohjelmassa täristävien reuna- ja keskiviivamerkintöjen käytön lisäämisestä, jonka jälkeen täristävät tiemerkinnät ovat yleistyneet jokaisessa tiepiirissä. Tällä hetkellä täristäviä tiemerkintöjä on koko maan tieverkolla yhteensä noin 3 000 tiekilometriä. Täristäviä tiemerkintöjä käytetään pääasiassa vilkkaasti liikennöidyillä valta- ja kantateillä. Vuoden 2008 kesällä täristäviä tiemerkintöjä toteutetaan runsaasti lisää. Täristävillä tiemerkintöjen käytölle on olemassa tuki tielainsäädännössä reunaviivojen osalta. Tieliikenneasetuksessa (35, vuodelta 1992) todetaan ääntä täi tärinää aiheuttavia merkintöjä voitavan käyttää reunaviivan tehostamiseksi rakenneratkaisuilla. Keskiviivojen osalta täristävien merkintöjen käytöstä ei asetuksessa ole mainintaa. Tiemerkintöjen toimintalinjassa täristävä keskiviivatiemerkintä on todettu kannattavaksi toimenpiteeksi kaikille valta- ja kantateillä, joiden liikennemäärä on yli 2000 ajon/vrk. Samoin täristävä reunaviiva on kannattava toimenpide kaikilla valta- ja kantateillä, joiden liikennemäärä on yli 4000 ajon/vrk. Täristävät reunamerkinnät ovat kannattavia ratkaisuja myös kaikilla moottoriteillä. Sekä täristävät keski- että reunaviivat voidaan tehdä tielle, jonka leveys on yli 9,5 m ja jonka liikennemäärä on yli 5000 ajon/vrk. Täristävien merkintöjen käytöstä ja mitoituksesta on annettu erilliset yksityiskohtaiset ohjeet. Täristäville tiemerkinnöille ei ole esitetty tarkempia laatuvaatimuksia Tiemerkintöjen laatuvaatimukset julkaisussa. Täristäviä tiemerkintöjä on toteutettu Suomessa pääasiassa päällysteen pinnan alle tehtyinä; joko painettuina (jyrätyt viivat) tai jyrsittynä. Jyrsittyjä täristäviä tiemerkintöjä on Suomessa käytetty vuodesta 2004 lähtien. Seuraavassa on esitetty täristäviä tiemerkintöjä koskevia tutkimuksia ja selvityksiä sekä niiden keskeisimpiä tuloksia: Tärinäviivatutkimuksia 2002 2004, (Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 9/2005) Täristävän sulkuviivan vaikutus ei eronnut merkittävästi maalatun sulkuviivan vaikutuksista ajokäyttäytymisessä. Tärinäviivojen ja tienpintaheijastimien toiminnallisten vaikutuksien tutkimuksessa kaikki testatut tärinäviivatyypit toimivat kuljettajan herättäjinä. Jyrsityt urat saivat aikaan suurimmat tärinä- ja meluarvot. Ainoastaan jyrsitty tärinäviiva oli kuorma-auton ohjaamossa selvästi havaittavissa. Täristävä keskiviiva valtatiellä 5 välillä Leppävirta Humalajoki. Vaikutukset liikennevirtaan ja ajokäyttäytymiseen (Tiehallinnon selvityksiä 43/2005) Täristävä keskiviivamerkintä ei vaikuttanut oleellisesti keskinopeuksiin, ohitustiheyteen ja ajoneuvojen sivuttaissijaintiin. Sen sijaan keskiviivalla ajaminen vähentyi täristävän keskiviivan myötä. Suurin osa haastatelluista (80 %) kuljettajista koki täristävän keskiviivamerkinnän parantavan liikenneturvallisuutta.

Täristävät tiemerkinnät 15 TUTKIMUKSEN TAUSTA Jyrsittyjen täristävien keski- ja reunaviivojen kunto (Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 54/2007) Uuteen päällystekerrokseen tehdyt jyrsinnät kestivät hyvin. Vanhaan päällysteeseen tehdyt jyrsinnät vaurioituvat nopeasti. Erityisesti keskisauma on vaurioherkkä kohta. Jyrsityt reunaviivat kestävät selvästi paremmin kuin jyrsityt keskiviivat. Placement and design of milled rumble strips on centre line and shoulder, a driving simulation study (VTI:n tutkimuksia 523A, 2005) Tutkimuksessa todettiin, että täristävän tiemerkinnän sijoituksesta ja mallista huolimatta kaikilla testatuilla täristävillä merkinnöillä oli selkeä herättävä vaikutus, joka antoi mahdollisuuden kuljettajille suorittaa tarvittavan korjausliikkeen onnettomuuden välttämiseksi. Tutkimuksen tuloksissa esitetään, ettei nykyistä voimakkaampien täristävien merkintöjen käytölle ole esteitä. Jyrsimällä toteutettujen täristävien tiemerkintöjen vaikutus liikennevirtaan ja liikenneturvallisuuteen (meneillään oleva tutkimus) Jyrsimällä tehtyjen tiemerkintöjen vaikutukset liikennevirtaan sekä täristävien tiemerkintöjen vaikutukset liikenneturvallisuuteen ovat selvittämättä.. Liikennevirran ja ajokäyttäytymisen osalta selvitetään jyrsittyjen tiemerkintöjen vaikutukset piste- ja matkanopeuksiin, ohitusmääriin, ohitustiheyksiin sekä yleiseen ajokäyttäytymiseen mm. keskiviivan tuntumassa ajamiseen. Monitavoitteisen päätösanalyysin ja paikkatiedon hyödyntäminen täristävien tieviivojen sijainnin suunnittelussa (Veli-Matti Perälän diplomityö, Oulun ja Kuopion yliopistot 2006) Jyrsimällä toteutettujen täristävien tiemerkintöjen kustannus painamalla toteutettuihin verrattuna on huomattavasti suurempi. Jyrsittyjen tiemerkinnöiden etuna painettuihin nähden on voimakkaampi tärinäja ääniefekti sekä toteutettavuus sekä uuteen ja vanhaan päällysteeseen. Painamismenetelmää voi käyttää vain uuden päällysteen tekemisen yhteydessä. Täristävät reuna- ja keskiviivat (Leena Gruzdaitisin diplomityö, Teknillinen korkeakoulu 2005) Kannattavuustarkasteluissa jyrätyt ja jyrsityt täristävät tiemerkinnät osoittautuivat kustannustehokkaimmiksi tärinäviivatyypeiksi. Jyrsitty tärinäviivatyyppi on osoittautunut tehokkaimmaksi, sillä se tuottaa voimakkaimman ääni- ja tärinä-ärsykkeen ajoneuvon sisälle. Tärinämerkinnän arvellaan olevan tehokas toimenpide osuuksilla, joilla esimerkiksi keskikaiteen rakentaminen ei tilan puutteen tai kustannusten kannalta ole mahdollista. Tärinäviivojen käyttö tulisi kohdistaa moottoriteiden pientareille ja pääteiden keskilinjaan, sillä siellä niiden käytöstä saataisiin suurimmat hyödyt.

Täristävät tiemerkinnät 17 LIIKENNETURVALLISUUS JA TIEMERKINNÄT II TULOKSET 3 LIIKENNETURVALLISUUS JA TIEMERKINNÄT Heti sen jälkeen kun oli varmistettu, että vastaajat liikkuivat tutkimusalueella säännöllisesti, kysyttiin ensimmäiset tutkimuskysymykset. Näillä kysymyksillä verrattiin vastaajien käsityksiä täristävistä tiemerkinnöistä liikenneturvallisuutta parantavina keinoina kahteen muuhun keinoon, nykyistä alhaisempiin nopeusrajoituksiin ja keskikaiteisiin. Taulukko 2. Kaikki Henkilö- Linja- Kuorma- Kevyt Paikalliset Traktorin auto auto auto liikenne asukkaat kuljettajat N 405 223 68 97 111 157 60 (%) (%) (%) (%) (%) (%) (%) A. Alhaisemmat nopeusrajoitukset? Erittäin hyvä keino 25 23 22 19 20 34 10 Melko hyvä keino 25 22 24 18 24 25 28 En osaa sanoa 7 6 4 6 5 10 5 Melko huono keino 26 34 38 24 35 24 43 Erittäin huono keino 16 15 12 34 15 7 13 B. Keskikaiteet? Erittäin hyvä keino 32 32 35 33 24 34 18 Melko hyvä keino 36 40 44 42 36 32 35 En osaa sanoa 11 9 6 6 19 19 15 Melko huono keino 12 12 12 10 10 9 13 Erittäin huono keino 8 7 3 8 11 6 18 C. Täristävät tiemerkinnät? Erittäin hyvä keino 24 35 24 29 23 24 17 Melko hyvä keino 40 37 41 38 36 43 45 En osaa sanoa 15 10 12 8 13 18 15 Melko huono keino 10 9 15 8 11 6 7 Erittäin huono keino 12 9 9 16 18 9 17 Kysymys 3. Liikenneturvallisuutta koetetaan parantaa monin keinoin mm. tiemerkintöjä ja liikennejärjestelyjä kehittämällä. Kuinka hyvinä liikenneturvallisuutta parantavina keinoina pidätte nykyistä alhaisempia nopeusrajoituksia? Entä keskikaiteita? Entä täristäviä tiemerkintöjä? Enemmistö piti keskikaiteita (68 prosenttia) ja täristäviä tiemerkintöjä (64 prosenttia) hyvinä liikenneturvallisuuden parantamiskeinoina. Nykyistä alhaisempia nopeusrajoituksia tällaisina piti tasan puolet vastaajista. Tutkimuksessa määriteltyjen kuuden hyvin erilaisen tienkäyttäjäryhmän käsitykset olivat täsmälleen samat siinä suhteessa, että jokaisessa ryhmässä nykyistä alhaisemmat nopeusrajoitukset jätettiin kysytystä keinokolmikosta viimeiselle sijalle liikenneturvallisuutta parannettaessa. Rakenteelliset keinot, kaiteet ja täristävät merkinnät, koettiin siis nykyistä alhaisempia nopeusrajoituksia paremmiksi keinoiksi parantaa liikenneturvallisuutta.

18 Täristävät tiemerkinnät LIIKENNETURVALLISUUS JA TIEMERKINNÄT Nykyistä alhaisempia nopeusrajoituksia pitivät hyvinä liikenneturvallisuuden parantamiskeinoina muita useammin: Useita täristävillä tiemerkinnöillä varustettuja teitä käyttäneet autoilijat Uudellamaalla pk-seudun ulkopuolella liikkuvat Eläkeläiset Naiset Vähän autolla ajavat Toimihenkilöt ja johtavassa asemassa olevat Paikalliset asukkaat Nykyistä alhaisempia nopeusrajoituksia pitivät huonoina liikenneturvallisuuden parantamiskeinoina muita useammin: Moottoripyöräilijät Hämeessä liikkuvat Traktorin käyttäjät Paljon ajavat Työväestöön kuuluvat Miehet Autoilijat Keskikaiteita pitivät hyvinä liikenneturvallisuuden parantamiskeinoina muita useammin: Keski-ikäiset Hämeessä asuvat Keskikaiteita pitivät huonoina liikenneturvallisuuden parantamiskeinoina muita useammin: Traktorinkäyttäjät Lähellä tietä asuvat Uudellamaalla liikkuvat Nuoret Täristäviä tiemerkintöjä pitivät hyvinä liikenneturvallisuuden parantamiskeinoina muita useammin: Hämeessä ja erityisesti Tampereella liikkuvat Henkilöautoilijat Moottoripyöräilijät Keski-ikäiset Etäällä tiestä asuvat Täristäviä tiemerkintöjä pitivät huonoina liikenneturvallisuuden parantamiskeinoina muita useammin: Uudellamaalla ja erityisesti kantatie 51:llä liikkuvat Nuoret Kevyen liikenteen edustajat Eniten tilastollisesti merkitseviä eroja löytyi nykyistä alhaisempien nopeusrajoitusten suhteen. Kaikkien kolmen keinon suhteen alueelliset erot Hämeen ja Uudenmaan välillä olivat selkeitä, mikä saattaa selittyä liikennemäärillä tai erilaisella ajokulttuurilla. Yllättävin havainto oli moottoripyöräilijöiden myönteinen suhtautuminen täristäviin tiemerkintöihin. Muut erot eri ryhmien välillä olivat odotusten mukaisia.

Täristävät tiemerkinnät 19 TIEMERKINNÄT JA AJOKÄYTTÄYTYMINEN 4 TIEMERKINNÄT JA AJOKÄYTTÄYTYMINEN 4.1 Yllättävät tilanteet Vastaajilta kysyttiin ovatko he täristävillä tiemerkinnöillä varustetulla tiellä ajaessaan osuneet yllättäen tällaiseen merkintään. Heti tämän jälkeen kysyttiin muutamista täristäviin tiemerkintöihin liittyvistä havainnoista. Taulukko 3 Kaikki Henkilö- Linja- Kuorma- Kevyt Paikalliset Traktorin auto auto auto liikenne asukkaat kuljettajat N 405 223 68 97 111 157 60 (%) (%) (%) (%) (%) (%) (%) Erittäin usein 4 4 1 0 12 6 12 Melko usein 9 13 6 12 13 10 13 Silloin tällöin 37 45 40 45 36 37 38 Harvoin tai ei koskaan 46 35 50 41 33 41 37 En osaa sanoa 5 3 3 1 6 6 0 Kysymys 4. Kuinka usein olette huomaamattanne osuneet täristävään tiemerkintään tai ylittäneet sen ajaessanne tällaisilla merkinnöillä varustetulla tiellä? Taulukko 4 Kaikki Henkilö- Linja- Kuorma- Kevyt Paikalliset Traktorin auto auto auto liikenne asukkaat kuljettajat N 405 223 68 97 111 157 60 (%) (%) (%) (%) (%) (%) (%) A. Olen joutunut tekemään nopean korjausliikkeen Kyllä 30 32 15 25 33 32 30 Ei 68 67 84 74 62 65 70 En osaa sanoa 2 1 1 1 5 3 0 B. Olen huomannut muiden autoilijoiden tekevän nopeita korjausliikkeitä Kyllä 39 39 40 46 32 34 38 Ei 56 58 51 51 56 59 57 En osaa sanoa 6 3 9 3 12 8 5 C. Olen pelastunut uhkaavalta onnettomuudelta niiden ansiosta Kyllä 8 8 4 11 10 8 5 Ei 86 88 88 84 84 84 93 En osaa sanoa 6 4 7 5 6 8 2 D. Olen huomannut muiden autoilijoiden ajavan tahallaan niitä pitkin Kyllä 7 10 3 7 8 6 0 Ei 85 85 87 86 82 86 92 En osaa sanoa 8 5 10 7 10 8 8 Kysymys 5. Onko teille sattunut seuraavia asioita (A.-D.) täristävien tiemerkintöjen kanssa? Tutkimuksen vastaajista 13 prosenttia ilmoitti osuneensa yllättäen täristävään tiemerkintään tiellä ajaessaan (taulukko 3). Kahta tutkimusaluetta verrattaessa havaittiin, että ongelma oli selvästi yleisempi Hämeessä kuin Uudellamaalla. Erityisesti valtatie 12:lla liikkuville näitä yllätyksiä sattui useammin kuin muissa kohteissa. Kyseisellä tiellä on keskiviivamerkintöjä muutamilla lyhyehköillä alueilla, mikä saattaa hyvinkin selittää niiden yllättävyyden.

20 Täristävät tiemerkinnät TIEMERKINNÄT JA AJOKÄYTTÄYTYMINEN Uudellamaalla, jossa keskiviivamerkinnät ovat yleisiä, täristävät tiemerkinnät olivat yllättäneet vain 6 prosenttia tienkäyttäjistä. Tienkäyttäjäryhmistä yllätyksiä sattui muita useammin kevyen liikenteen edustajille ja traktorinkuljettajille. Nuorille tällaisia yllätyksiä oli sattunut hieman useammin kuin muille tienkäyttäjille. Lähes puolet vastaajista totesi, että tällaisia yllätyksiä ei satu heille koskaan tai niitä sattuu heille harvoin. Täristävillä tiemerkinnöillä oli kuitenkin ollut selvästi vaikutusta tiellä liikkumiseen (taulukko 4). Tällaisella tiellä liikkuessaan vastaajista: 39 prosenttia oli havainnut muiden autoilijoiden tekevän nopeita korjausliikkeitä. 30 prosenttia oli itse joutunut tekemään nopean korjausliikkeen. 8 prosenttia totesi pelastuneensa täristävien tiemerkintöjen ansiosta uhkaavalta onnettomuudelta. 7 prosenttia oli huomannut muiden autoilijoiden ajavan tahallaan tällaisia merkintöjä pitkin. Tienkäyttäjäryhmien väliset erot näiden havaintojen ja kokemusten suhteen olivat yllättävän vähäiset, kun taas täristävien tiemerkintöjen vaikutusta henkilökohtaisina liikennekokemuksina voi pitää jopa yllättävän yleisinä. Itse tehtyjä ja muiden tekemiä korjausliikkeitä raportoitiin eniten Uudenmaan kantateiltä 50 ja 51. Sukupuolen suhteen verrattaessa korjausliikkeet olivat tutumpia miehille kuin naisille. Hämeessä havainnot tahallaan täristäviä tiemerkintöjä pitkin ajavista olivat viisi kertaa yleisempiä kuin Uudellamaalla (Häme 11 ja Uusimaa 2 prosenttia) ja ero on tilastollisesti merkitsevä. Ilmiö on yleisin valtateillä 9 ja 12. Vaikka se ei olekaan kovin yleinen, saattaa se viitata jonkinlaiseen eroon ajokulttuurissa Hämeen ja Uudenmaan välillä. 4.2 Oman ja muiden ajokäyttäytymisen muutos Kun autoilijoilta kysyttiin, miten täristävät tiemerkinnät olivat vaikuttaneet omaan kaistalla pysymiseen ja perässä roikkumiseen ohitustilanteissa, vahvistui käsitys siitä, että näillä merkinnöillä on vaikutusta ajokäyttäytymiseen. Tienkäyttäjistä 59 prosenttia sanoi täristävien tiemerkintöjen parantaneen omalla kohdallaan kaistalla pysymistä ja 23 prosenttia kertoi niiden vähentäneen keskiviivan tuntumassa roikkumista ohitustilanteessa. Muita arvioitaessa vastaavat lukemat olivat 49 ja 38 prosenttia. Omalla kaistalla pysyminen oli täristävien tiemerkintöjen ansiosta parantunut huomattavan paljon. Muiden autoilijoiden lukeman jääminen 10 prosenttiyksikköä alemmaksi saattaa selittyä sillä, että kaistalla pysymistä voidaan arvioida täristävien merkintöjen ansiosta hyvin konkreettisesti. Muiden ajokäyttäytymisen arviointi on huomattavasti vaikeampaa, koska se ei välttämättä ilmene toisille autoilijoille näkyvinä korjausliikkeinä.

Täristävät tiemerkinnät 21 TIEMERKINNÄT JA AJOKÄYTTÄYTYMINEN Taulukko 5 Kaikki Henkilö- Linja- Kuorma- Kevyt Paikalliset Traktorin auto auto auto liikenne asukkaat kuljettajat N 405 223 68 97 111 157 60 (%) (%) (%) (%) (%) (%) (%) Omalla ajokaistalla pysytään paremmin Kyllä 59 64 57 69 50 58 62 Ei 27 27 35 24 30 22 30 En osaa sanoa 15 9 7 7 20 20 8 Keskiviivan tuntumassa "roikkuminen" ohitustilanteessa on vähentynyt Kyllä 23 27 21 22 21 23 25 Ei 53 55 65 68 50 44 57 En osaa sanoa 23 18 15 10 30 33 18 Kysymys 6a. Miten olette huomanneet täristävien tiemerkintöjen vaikuttavan omaan ajokäyttäytymiseenne? Taulukko 6 Kaikki Henkilö- Linja- Kuorma- Kevyt Paikalliset Traktorin auto auto auto liikenne asukkaat kuljettajat N 405 223 68 97 111 157 60 (%) (%) (%) (%) (%) (%) (%) Omalla ajokaistalla pysytään paremmin Kyllä 49 46 62 55 36 47 52 Ei 23 27 19 24 25 18 30 En osaa sanoa 28 26 19 22 39 35 18 Keskiviivan tuntumassa "roikkuminen" ohitustilanteessa on vähentynyt Kyllä 38 30 47 53 18 29 30 Ei 29 38 24 31 32 26 40 En osaa sanoa 33 32 29 16 50 45 30 Kysymys 6b. Entä miten olette huomanneet täristävien tiemerkintöjen vaikuttavan muiden ajokäyttäytymiseen? Kiinnostava havainto oli myös ohitustilanteessa roikkumisen arviointi, jota erityisesti muiden koetaan vähentäneen. Syy tähän saattaa olla siinä, että itse ei mielellään tunnustauduta perässäroikkujaksi. Linja-auton ja kuorma-auton kuljettajien havainnot ovat perässä roikkumisen suhteen ehkä pätevämmät kuin muiden, koska nämä muita hitaammin ajavat autoilijaryhmät ovat usein ohitettavina, mutta ohittavat harvemmin itse. Joka toinen heistä, selvästi suurempi osuus kuin muista ryhmistä, oli sitä mieltä, että muiden roikkuminen oman auton perässä on vähentynyt.

22 Täristävät tiemerkinnät TIEMERKINNÄT JA AJOKÄYTTÄYTYMINEN Omaan kaistalla pysymiseen totesivat täristävien tiemerkintöjen vaikuttaneen muita useammin seuraavat ryhmät: Kantatiellä 51 liikkuvat Keski-ikäiset Henkilöautoilijat Kuorma-autoilijat Muiden omalla kaistalla pysymiseen totesivat täristävien tiemerkintöjen vaikuttaneen muita useammin seuraavat ryhmät: Kantateillä 25, 50 ja 51 liikkuvat Miehet Työväestö Linja-auton kuljettajat Paljon ajavat Useita täristävillä tiemerkinnöillä varustettuja teitä käyttäneet autoilijat Omaa perässäroikkumistaipumista eivät tässä käytetyt taustamuuttujat selitä eli tilastollisesti merkitseviä eroja ei esiintynyt tämän ilmiön suhteen. Toisten tienkäyttäjien perässäroikkumistaipumuksen totesivat täristävien tiemerkintöjen vaikutuksesta vähentyneen seuraavat ryhmät: Kaikilla tutkituilla Uudenmaan teillä liikkuvat Työväestö Kuorma-autoilijat Paljon ajavat Useita täristävillä tiemerkinnöillä varustettuja teitä käyttäneet autoilijat Uudenmaan kantateillä liikkuvien keskuudessa täristävien tiemerkintöjen koetut vaikutukset tulivat esiin samansuuntaisina verrattaessa taustaryhmiä em. tilanteissa. Kokonaisuutena voidaan tutkimuksen tuloksista päätellä, että hitaamman liikenteen perässä roikkuminen ohitustilanteissa on vähentynyt ehkä jopa samassa määrin kuin omalla kaistalla pysyminen on parantunut. 4.3 Täristäviin tiemerkintöihin liittyviä ongelmia Vastaajilta kysyttiin, kuinka vakaviksi he kokivat omalla kohdallaan täristäviin tiemerkintöihin liitetyt kymmenen asiantuntijoiden tunnistamaa ongelmaa. Vastausvaihtoehtoja oli kuusi erittäin vakava ongelma, melko vakava ongelma, keskinkertaisen vakava ongelma, vähäinen ongelma, ei ongelma ja en osaa sanoa. Ongelmat jakautuivat kahteen pääluokkaan niiden koetun vakavuuden mukaan. Tienkäyttäjistä 30 45 prosenttia piti viittä ongelmaa vakavana, kun taas toiset viisi ongelmaa koki vakaviksi vain 2 10 prosenttia vastaajista. Ei osaa sanoa vastausten määrä vaihteli välillä 5 10 prosenttia. Tärkeä tieto on myös se, että vastaajista 15 59 prosenttia käytti ongelmasta riippuen vaihtoehtoa ei ongelma. Tästä voimakkaasta kaksijakoisuudesta johtuen on kaikki kymmenen ongelmaa koottu yhteen taulukkoon. Käsittelyn helpottamiseksi yhdistettiin vaihtoehdot erittäin vakava ja vakava ongelma ja näiden summa nimettiin vakavaksi ongelmaksi. Ongelmat numeroitiin niiden koetun vakavuuden mukaan yhdestä kymmeneen (taulukko 7). Taulukko-osasta löytyvät jokaisen ongelman koko vastausjakaumat taustaryhmittäin taulukoituna.

Täristävät tiemerkinnät 23 TIEMERKINNÄT JA AJOKÄYTTÄYTYMINEN Taulukko 7 Kaikki Henkilö- Linja- Kuorma- Kevyt Paikalliset Traktorin auto auto auto liikenne asukkaat kuljettajat N 405 223 68 97 111 157 60 (%) (%) (%) (%) (%) (%) (%) 1. Tärinäraidat voivat aiheuttaa vaaratilanteita kevyelle liikenteelle. Vakava ongelma 45 33 44 40 49 46 43 2. Tärinämerkintä kaventaa kevyen liikenteen käytössä olevaa tilaa pientareella. Vakava ongelma 43 30 40 40 52 46 43 3. Tärinämerkinnät voivat aiheuttaa vaaratilanteita moottoripyöräilijöille. Vakava ongelma 39 33 32 39 39 40 45 4. Tärinämerkinnät ohjaavat autot ajamaan liian keskelle kaistaa, mikä pahentaa tien urautumista. Vakava ongelma 39 29 44 38 25 33 37 5. Tärinämerkinnät voivat rikkoa tien päällysteen aiheuttaen epätasaisuutta tiehen. Vakava ongelma 30 23 24 25 28 30 28 6. Talvella lumi tai jää voi peittää tärinämerkinnät ja vähentää niiden vaikutusta. Vakava ongelma 10 16 4 6 13 13 10 7. Maalatut tiemerkinnät eivät erotu tärinämerkitystä tiestä. Vakava ongelma 9 8 3 7 11 11 7 8. Sateella vesi jää tärinämerkintöjen uriin ja hidastaa tien kuivumista. Vakava ongelma 8 9 4 3 14 11 8 9. Tärinämerkintöjä ei tehdä yhdenmukaisella tavalla esim. taajamien ja pysäkkien kohdalla on katkoja eli autoilija ei voi luottaa niiden antamaan turvaan. Vakava ongelma 7 7 6 4 7 12 8 10. Tärinämerkintöjen aiheuttama melu häiritsee lähiseudun asukkaita. Vakava ongelma 2 4 1 1 4 5 2 Kysymys 7. Kuinka vakavina pidätte omalla kohdallenne seuraavia täristäviin tiemerkintöihin liittyviä ongelmia? Viisi usein vakavaksi koettua ongelmaa 1. Tärinäraidat voivat aiheuttaa vaaratilanteita kevyelle liikenteelle. Tämä vakavimmaksi koettu ongelma korostui läntisellä Uudellamaalla, opiskelijoiden sekä useita tärinämerkittyjä tietä käyttävien keskuudessa. Merkittävä tieto on kuitenkin se, että kevyen liikenteen edustajat eivät pitäneet tätä ongelmaa sen vakavampana kuin muut eli tämä ryhmä ei poikkea muista tilastollisesti. 2. Tärinämerkintä kaventaa kevyen liikenteen käytössä olevaa tilaa pientareella. Ongelma koettiin vakavaksi varsin yleisesti. Muita useammin asia huolestutti opiskelijoita ja läntisellä Uudellamaalla, erityisesti kantatiellä 51 liikkuvia sekä kokeneita tärinämerkittyjen teiden käyttäjiä. Myöskään tätä ongelmaa eivät kevyen liikenteen edustajat sen vakavampana kuin muut eli ryhmä ei poikkea muista tilastollisesti. 3. Tärinämerkinnät voivat aiheuttaa vaaratilanteita moottoripyöräilijöille. Ongelma korostui hieman useammin läntisellä Uudellamaalla kuin muualla. Moottoripyöräilijöistä joka toinen piti ongelmaa vakavana eli ongelma oli tässä ryhmässä jonkin verran yleisempi kuin muissa tienkäyttäjäryhmissä. Tilastollisesti merkitsevä ero löytyy kuitenkin luokasta melko vakava ongelma eli kovin kärkevästi eivät moottoripyöräilijät ota tähän ongelmaan kantaa.

24 Täristävät tiemerkinnät TIEMERKINNÄT JA AJOKÄYTTÄYTYMINEN 4. Tärinämerkinnät ohjaavat autot ajamaan liian keskelle kaistaa, mikä pahentaa tien urautumista. Tämä ongelma korostui läntisellä Uudellamaalla, toimihenkilöiden, vähän ajavien sekä useita tärinämerkittyjä tietä käyttävien keskuudessa. 5. Tärinämerkinnät voivat rikkoa tien päällysteen aiheuttaen epätasaisuutta tiehen. Tämä ongelma korostui selvästi läntisellä Uudellamaalla. Viisi harvoin vakavaksi koettua ongelmaa 6. Talvella lumi tai jää voi peittää tärinämerkinnät ja vähentää niiden vaikutusta. Tämä ongelma korostui hieman Tampereen itäpuolella, henkilöautoilijoiden keskuudessa ja vain yhtä tärinämerkittyä tietä käyttävien keskuudessa. 7. Maalatut tiemerkinnät eivät erotu tärinämerkitystä tiestä. Naiset, opiskelijat ja läntisellä Uudellamaalla liikkuvat (erityisesti vt 2) korostivat hieman muita useammin tätä ongelmaa. 8. Sateella vesi jää tärinämerkintöjen uriin ja hidastaa tien kuivumista. Muita useammin tätä pitivät ongelmana iäkkäät, kevyen liikenteen edustajat, vähän ajavat ja moottoripyöräilijät. Moottoripyöräilijöistäkin tosin vain 16 piti ongelmaa vakavana. 9. Tärinämerkintöjä ei tehdä yhdenmukaisella tavalla esim. taajamien ja pysäkkien kohdalla on katkoja eli autoilija ei voi luottaa niiden antamaan turvaan. Tätä pitivät muita useammin ongelmana paikalliset asukkaat, erityisesti tien läheisyydessä asuvat. Ongelma korostui Hämeessä valtatiellä 12. 10. Tärinämerkintöjen aiheuttama melu häiritsee lähiseudun asukkaita. Tämä tulos on ehkä kaikkein yllättävin. Kun vielä huomioi sen, että alle 200 metrin päässä tiestä asuvistakin vain 10 prosenttia piti ongelmaa vakavana, ei meluongelmaa pidä paisutella (ks. myös kappale 5.5.). Hieman muita huolestuneempia melusta olivat naiset, eläkeläiset ja vähän ajavat. Ongelma korostui hieman Uudellamaalla ja vain yhtä tärinämerkittyä tietä käyttävien keskuudessa. Edellä esitettyjä tuloksia kannattaa arvioida useammasta lähtökohdasta. Ensinnäkin osa ongelmista on sellaisia, että vain tienpidon ammattilaiset voivat arvioida niiden vakavuutta ja merkitystä. Tällainen on ehkä tyypillisesti ongelma 8, jota ei tienkäyttäjien enemmistö koe minkäänlaiseksi ongelmaksi. Myös tienvarren asukkaiden meluongelma (10) on oivallinen esimerkki tilanteesta, jota ammattilainen voi pitää vakavampana kuin tienvarren asukas, joka arvioi epäjatkuvaa meluhaittaa myös suhteessa jatkuvaan turvallisuushyötyyn. Toisaalta tuloksia kannattaa arvioida sen mukaan, kuka huolestuu. Kevyen liikenteen asema valta- ja kantateillä herättää eniten huolestuneisuutta. Kevyen liikenteen asema ei kuitenkaan huolestuta kevyen liikenteen edustajia enempää kuin muitakaan tienkäyttäjäryhmiä. Tämä tulos, kertoo enemmän vastaajien arvomaailmasta ja positiivisesta asenteesta heikommin varustettuja kanssaliikkujia kohtaan, joille on sitä paitsi usein omat kevyen liikenteen väylänsä, kuin kevyelle liikenteelle tyypillisestä ongelmasta.

Täristävät tiemerkinnät 25 TIEMERKINNÄT JA AJOKÄYTTÄYTYMINEN Kolmas seikka johon kannattaa kiinnittää huomio, on vastaajaryhmän kokemus. Useita tärinämerkittyjä teitä käyttävien näkemykset perustuvat kokemukseen ja ovat siksi tärkeitä (ongelmat 2 ja 4). Vain yhtä tärinämerkittyä tietä käyttävien huolet viestivät ehkä enemmän henkilökohtaisia pelkoja kuin asiantuntevia paikallisnäkemyksiä (ongelmat 6. ja 10.). Neljäs tarkastelutapa on ongelmien paikallistaminen ja tässä suhteessa erityishuomio kiinnittyy läntiseen Uuteenmaahan. Alueella on paljon liikennettä, asutusta ja kriittisiä mielipiteitä. Kritiikki on niin yleistä, että se on varmasti aiheellista. Alueelle painottuu kuitenkin pääkaupunkiseudulla työssäkäyvä joukko, jota voi luonnehtia hyvinkin valistuneeksi väestönosaksi, joka on valmis ottamaan kantaa itseään koskeviin asioihin. Näkemysten vakautta perustelee sekin, että tällä alueella asenteet eivät haastattelun kuluessa muuttuneet (ks. kappale 4.5). 4.4 Tärinävaikutuksen ja äänen voimakkuus Vastaajien selkeä enemmistö luokitteli sekä täristävien tiemerkintöjen tärinäettä äänivaikutukset voimakkuudeltaan sopiviksi (taulukko 8.). Taulukko 8. Kaikki Henkilö- Linja- Kuorma- Kevyt Paikalliset Traktorin auto auto auto liikenne asukkaat kuljettajat N 405 223 68 97 111 157 60 (%) (%) (%) (%) (%) (%) (%) A. Tärinävaikutus Aivan liian voimakas 6 7 6 1 11 9 12 Hieman liian voimakas 13 13 12 12 18 15 10 Sopiva 76 76 81 84 67 70 73 Hieman liian heikko 4 3 1 3 5 4 3 Aivan liian heikko 0 0 0 0 0 1 2 B. Äänen voimakkuus Aivan liian voimakas 9 6 16 12 10 9 12 Hieman liian voimakas 18 15 28 11 16 21 13 Sopiva 68 76 56 73 70 62 70 Hieman liian heikko 3 2 0 2 4 5 3 Aivan liian heikko 1 1 0 1 0 1 2 Kysymys 8. Mitä mieltä olette täristävien tiemerkintöjen tärinävaikutuksen voimakkuudesta? Entä niiden aiheuttaman äänen voimakkuudesta? Taustaryhmien välillä ilmeni jonkin verran tilastollisesti merkitseviä eroja. Tärinävaikutusta pitivät muita useammin liian voimakkaana opiskelijat, kevyen liikenteen edustajat, paikalliset asukkaat ja traktorinkuljettajat. Tärinäongelmaa korostettiin useammin Hämeen kantatiellä 12 ja Uudenmaan kantatiellä 25. Linja-autonkuljettajat pitivät äänen voimakkuutta muita useammin liian voimakkaana. He liittivät ilmiön usein matkustajien mukavuuteen (ks. kappale 5.2). Ääniongelmaa korostettiin useammin Uudenmaan kantateillä 25, 50 ja 51.

26 Täristävät tiemerkinnät TIEMERKINNÄT JA AJOKÄYTTÄYTYMINEN 4.5 Kokonaisarvio täristävistä tiemerkinnöistä Ensimmäisessä varsinaisessa tutkimuskysymyksessä selvitettiin vastaajien käsitys täristävien tiemerkintöjen hyvyydestä liikenneturvallisuutta parannettaessa ja vastaajista 64 prosenttia piti niitä hyvänä keinona. Haastattelun loppupuolella, ennen eri tienkäyttäjäryhmille tarkoitettuja kysymyksiä, kysyttiin samaa asiaa uudelleen. Koska haastattelussa oli selvitetty myös näkemyksiä täristäviin merkintöihin liitetyistä ongelmista, pyydettiin vastaajia ottamaan arviossaan huomioon kaikki mahdolliset epäkohdat. Tulokset ja näistä laskettu asennemuutos on esitetty taulukossa 9. Taulukko 9. Kaikki Henkilö- Linja- Kuorma- Kevyt Paikalliset Traktorin auto auto auto liikenne asukkaat kuljettajat N 405 223 68 97 111 157 60 (%) (%) (%) (%) (%) (%) (%) Alkukysely: Kuinka hyvänä liikenneturvallisuutta parantavana keinona pidätte täristäviä tiemerkintöjä? Erittäin hyvä keino 24 35 24 29 23 24 17 Melko hyvä keino 40 37 41 38 36 43 45 Ei osaa sanoa 15 10 12 8 13 18 15 Melko huono keino 10 9 15 8 11 6 7 Erittäin huono keino 12 9 9 16 18 9 17 Loppukysely: Kun otatte huomioon kaikki mahdolliset täristäviin tiemerkintöihin liittyvät epäkohdat, kuinka hyvänä liikenneturvallisuuden parannuskeinona niitä pidätte? Erittäin hyvä keino 14 20 13 16 16 13 10 Melko hyvä keino 50 56 53 53 34 52 52 Ei osaa sanoa 15 9 10 10 18 17 17 Melko huono keino 15 11 19 13 20 12 17 Erittäin huono keino 7 4 4 7 12 6 5 Asennemuutos %- %-yks. %-yks. yks. %-yks. %-yks. %-yks. %-yks. 'Hyvä keino' -osuus 0 4 1 2-9 -2 0 'Huono keino' -osuus 0-3 -1-4 3 3-2 Tutkimushaastattelun alussa ja loppuvaiheessa esitettiin vastaajille kysymys, jossa selvitettiin, kuinka hyvinä liikenneturvallisuutta parantavana keinona täristäviä tiemerkintöjä pidettiin. Asennemuutosriveillä on laskettu haastattelun aikana tapahtunut muutos prosenttiyksikköinä. Loppukyselyssä täristäviä tiemerkintöjä piti hyvänä liikenneturvallisuuden parantamiskeinoja täsmälleen yhtä suuri osuus vastaajista kuin haastattelun alussa eli 64 prosenttia. Tulosta voi pitää erittäin hyvänä, kun muistaa, että kyselyn aikana käsiteltiin täristäviä tiemerkintöjä hyvin perusteellisesti eikä ongelmien käsittelyä kaihdettu.

Täristävät tiemerkinnät 27 TIEMERKINNÄT JA AJOKÄYTTÄYTYMINEN Kyselyn aikana tapahtunut asian tarkempi käsittely muutti henkilöautoilijoiden ja kuorma-auton kuljettajien asenteita myönteisemmäksi ja kevyen liikenteen edustajien asenteita kielteisemmäksi. Muiden ryhmien kohdalla siirtymä olivat hyvin vähäisiä. Kevyen liikenteen kohdalla kannattaa huomata, että muutos merkitsee neutraalin ei osaa sanoa -vastaamisen yleistymistä, sillä negatiiviset asenteet eivät lisääntyneet samassa määrin kuin positiiviset vähenivät. Vähäiset siirtymät myönteinen kielteinen akselilla tarkoittaa sitä, että suurin osa vastaajista ei muuttanut alun perin ilmoittamaansa kantaa. Muiden taustaryhmien avulla tarkasteltuna: Vähäinen myönteinen muutos havaittiin kahta tärinämerkittyä tietä käyttävien joukossa. Kielteinen suhtautuminen lisääntyi yli 51-vuotiaiden ja eläkeläisten keskuudessa sekä Tampereen itäpuolella. Uudenmaan kantateillä 50 ja 51 pidettiin voimakkaammin kiinni alun perin ilmoitetusta kannasta kuin muualla. Kokonaisuutena arvioituna täristävät tiemerkinnät saivat erittäin hyvän vastaanoton liikenneturvallisuutta parantavana keinona. Tuloksen painoarvoa lisää se, että kokonaistuloksessa myönteinen suhtautuminen oli täsmälleen yhtä yleistä haastattelun alussa ja lopussa, vaikka vastaajia pyydettiin haastattelun aikana ottamaan kantaa myös täristäviin merkintöihin liitettyihin ongelmiin.

28 Täristävät tiemerkinnät KYSYMYKSET TIENKÄYTTÄJÄRYHMILLE 5 KYSYMYKSET TIENKÄYTTÄJÄRYHMILLE Haastattelun lopuksi vastaajille esitettiin eri tienkäyttäjäryhmille suunniteltuja kysymyksiä. Seuraavassa raportoidaan näiden kysymysten vastaukset perusteluineen. Paikallisilta asukkailta ei kysytty perusteluja vastauksilleen, koska heille esitetty kysymys ei sitä edellyttänyt. Koska vastaajajoukko pienenee nyt oleellisesti, pitäydytään tässä jaksossa pääryhmien tasoisessa raportoinnissa. Tämä kannattaa huomata myös taustaryhmätaulukoita lukiessa ja kiinnittää huomio kyseisen vastaajaryhmän kokoon ennen kuin tekee pidemmälle meneviä päätelmiä. Samasta syystä, pienten ryhmäkokojen vuoksi, myös vastausten perustelut esitetään ainoastaan pääryhmien tasolla luokiteltuna. 5.1 Henkilöautoilijat ja ohittaminen Kuva henkilöautoilijoista avartuu, kun otetaan huomioon myös heidän muut kulkuvälinevalintansa. Kaiken kaikkiaan tutkimuksen vastaajista ajoi säännöllisesti henkilöautolla 223 henkilöä. Näistä 27 oli myös linja-auton kuljettajia, 51 kuorma-auton kuljettajaa, 60 kevyen liikenteen edustajaa, 88 paikallista asukasta ja 38 traktorin kuljettajaa. Suuren vastaajamäärän vuoksi henkilöautoilijoiden joukkoa voidaan tutkia osaryhminä. Taulukko 10. Kaikki Henkilö- Linja- Kuorma- Kevyt Paikalliset Traktorin Henkilöautoilijat auto auto auto liikenne asukkaat kuljettajat N 223 223 27 51 60 88 38 (%) (%) (%) (%) (%) (%) (%) Onko hyötyä tai haittaa, kun on itse ohittamassa? Paljon hyötyä 1 1 0 2 5 1 3 Jonkin verran hyötyä 10 10 4 12 10 14 8 Ei haittaa eikä hyötyä 66 66 85 82 67 52 79 Jonkin verran haittaa 13 13 4 2 13 22 8 Paljon haittaa 4 4 7 0 3 5 3 Ei osaa sanoa 5 5 0 2 2 7 0 Onko hyötyä tai haittaa, kun on itse ohitettavana? Paljon hyötyä 1 1 0 2 3 1 3 Jonkin verran hyötyä 10 10 11 12 10 10 18 Ei haittaa eikä hyötyä 71 71 85 84 65 58 53 Jonkin verran haittaa 9 9 4 2 15 16 18 Paljon haittaa 2 2 0 0 3 3 8 Ei osaa sanoa 8 8 0 0 3 11 0 Kysymys 10. Onko täristävistä tiemerkinnöistä ohitustilanteissa hyötyä tai haittaa, kun olette itse ohittamassa? Entä onko täristävistä tiemerkinnöistä ohitustilanteissa hyötyä tai haittaa, kun olette itse tai ohitettavana? Kysyttiinpä asiaa ohittamisen tai ohitettavana olemisen näkökulmasta, tärkein havainto on vastaajien enemmistön toteamus: täristävistä tiemerkinnöistä ei ole hyötyä eikä haittaa. Ohitustilanteissa näin ajattelee 66 prosenttia henkilöautoilijoista ja ohitettavana olleessaan 71 prosenttia. Hyödyt ja haitat luokittuivat molemmissa tilanteissa lähes samoihin pääluokkiin.