1 (17) Asianumero 5132/10.02.03/2016 Aluenumero 610203 Kiltaportti Asemakaavan muutos 40. kaupunginosa, Espoon keskus Osa korttelia 40170 ja 40178 sekä katualueet Asemakaavan muutoksen Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 30. päivänä tammikuuta 2019 päivättyä Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksessa laadittua asemakaavakarttaa, piirustusnumero 7199. Sijainti Suunnittelualue sijaitsee Kiltakallion alueella Kiltaraitin varrella osoitteessa Sinettikuja 1. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla esitettynä: Vireilletulo Vireilletulosta on tiedotettu osallistumis- ja arviointisuunnitelman kuulutuksen yhteydessä 12.9.2018.
2 (17) Laatija Espoon kaupunki Kaupunkisuunnittelukeskus Asemakaavayksikkö Käyntiosoite: Kirkkojärventie 6 B, 4. krs. puh. 043 824 6863 Postiosoite: Faksi 09-816 24016 PL 43 02070 ESPOON KAUPUNKI Miika Ruokonen etunimi.sukunimi@espoo.fi Marie Nyman Markus Pasanen
3 (17) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ... 5 1.1 Alueen nykytila... 5 1.2 Asemakaavan sisältö ja mitoitus... 5 1.3 Suunnittelun vaiheet... 5 2 LÄHTÖKOHDAT... 5 2.1 Suunnittelutilanne... 5 2.1.1 Maakuntakaava... 5 2.1.2 Yleiskaava... 7 2.1.3 Asemakaava... 8 2.1.4 Rakennusjärjestys... 9 2.1.5 Tonttijako... 9 2.1.6 Rakennuskiellot... 9 2.1.7 Pohjakartta... 9 2.2 Selvitys alueesta... 9 2.2.1 Alueen yleiskuvaus... 9 2.2.2 Maanomistus... 9 2.2.3 Rakennettu ympäristö... 9 2.2.4 Ympäristön häiriötekijät... 12 3 ASEMAKAAVAN TAVOITTEET... 12 3.1 Kaupungin ja seudun yleiset tavoitteet... 12 3.2 Alueen toimintoja, mitoitusta ja ympäristön laatua koskevat tavoitteet... 12 3.3 Osallisten tavoitteet... 13 4 ASEMAKAAVAN KUVAUS... 13 4.1 Yleisperustelu ja -kuvaus... 13 4.2 Mitoitus... 13 4.3 Kaavan mukainen rakennettu ympäristö... 13 4.3.1 Maankäyttö... 13 4.3.2 Liikenne... 14 4.3.3 Palvelut... 14 4.3.4 Yhdyskuntatekninen huolto... 14 4.3.5 Maaperän rakennettavuus... 15 4.4 Ympäristön häiriötekijät... 15 5 ASEMAKAAVARATKAISUN VAIKUTUKSET... 15 5.1 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja rakennettuun ympäristöön... 15 5.2 Vaikutukset liikenteen ja teknisen huollon järjestämiseen... 15 5.3 Vaikutukset luontoon ja maisemaan... 15 5.4 Vaikutukset ihmisten elinoloihin (terveyteen, turvallisuuteen, esteettömyyteen, eri väestöryhmien toimintamahdollisuuksiin lähiympäristössä, sosiaalisiin oloihin ja kulttuuriin)... 15 5.5 Kaavataloudelliset vaikutukset ja energiahuolto... 15 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS... 15 6.1 Rakentamisaikataulu... 15 7 SUUNNITTELUN VAIHEET... 16 7.1 Suunnittelua koskevat päätökset... 16 7.2 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma... 16 7.3 Suunnittelu ja asemakaavaratkaisun eri vaihtoehdot... 16 7.4 Käsittelyvaiheet ja vuorovaikutus... 16 Sivu
4 (17) LIITTEET: Liite 1 Liite 2 Seurantalomake, lisätään hyväksymiskäsittelyssä havainnekuva Luettelo muusta kaavaa koskevasta materiaalista Asemakaavan muutoksen suunnitteluaineistoon kuuluu asemakaavan muutos (kartta) ja selostus liitteineen. Lisäksi kaavaprosessin aikana on laadittu seuraavia selvityksiä: Veljeskallion luontoselvitys. Keiron 2015. Asunto Oy Kiltaportti hulevesisuunnitelma. Sitowise 2018.
5 (17) 1 TIIVISTELMÄ 1.1 Alueen nykytila Suunnittelualue sijaitsee Kiltakallion alueella lähellä Espoon keskusta, osoitteessa Sinettikuja 1. Kiltakallion alue on kerrostalovaltaista asuinaluetta, jonka rakennukset ovat pääosin 1980- ja 1990-luvuilta. Myös suunnittelualue on pääosin rakentunut. Suunnittelualueella sijaitsee tällä hetkellä neljä-viisikerroksinen asuinkerrostalo, joka jakautuu kortteleiden 40178 ja 40170 alueelle. Rakennus porrastuu korkeudeltaan itä-länsisuunnassa alueen maastonmuotojen mukaisesti. Rakennuksen välissä kulkee Kiltaportin kevyen liikenteen yhteys, joka yhdistää Espoon keskuksen ja Kiltakallion alueen toisiinsa. Uudelle rakennukselle suunniteltu osa tontista toimii tällä hetkellä pysäköintikenttänä. 1.2 Asemakaavan sisältö ja mitoitus Asemakaavan muutoksella kortteliin 40178 mahdollistetaan uusi viisi ½ k (V) kerroksinen asuinrakennus. Kellarikerroksen rakennusoikeudesta puolet saa käyttää kerrosalaan laskettavaksi tilaksi. Uusi asuinrakennus sijoittuu korttelissa olevien rakennusten väliin. Rakennuksen kellarikerrokseen Kiltaraitin puolelle sijoittuu asukkaiden yhteistiloja sekä 100 k-m 2 liike-, palvelu- tai työtiloja. Asunnot sijoittuvat kerroksiin 1-5. Asuinrakennus avautuu kivijalkatason osalta Kiltaraitin suuntaan ja tukee näin ollen raitin varren toiminallista luonnetta. Pysäköinti toteutetaan maantasossa Sinettikujan puolelle, kortteleiden 40170 ja 40178 alueelle, hyödyntäen olemassa olevia pysäköintialueita. Rakennuksen leikki- ja oleskelualueet sijoittuvat Sinettikujan puolelle ja niille on osoitettu kaavassa ohjeelliset sijainnit. Olemassa olevan asuinrakennuksen rakennusoikeuksia tarkistetaan ja rakennuksen kellaritiloissa sijaitsevat työtilat mahdollistetaan muutettavaksi asuinnoiksi. Kaava-alueen kokonaispinta-ala 3 751 m 2. Asemakaavan muutoksen kokonaisrakennusoikeus on 4 060 k-m 2, josta uuden asuinrakennuksen osuus on 1 500 k-m 2. Rakennusoikeus kasvaa asemakaavan muutoksella 1 540 k-m 2. 1.3 Suunnittelun vaiheet Aloite asemakaavan laatimiseksi on tullut alueen maanomistajalta Nordea henkivakuutus Suomi Oy:ltä. Asemakaavan muutoshakemus on jätetty 1.12.2016. Asemakaavan muutosalue oli osana Veljeskallion asemakaavaa, joka jaettiin 14.10.2016 Kiltaportin asemakaavan muutokseksi ja Kiltaveljenmäen asemakaavaksi. Kaavoitus oli jakamisen aikana edelleen aloitusvaiheessa. Kaavan vireilletulosta on tiedotettu osallistumis- ja arviointisuunnitelman kuulutuksen yhteydessä 12.9.2018. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä 17.9.-16.10.2018. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ei jätetty yhtään mielipidettä, mutta saatiin yksi lausunto. Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi asemakaavan muutosehdotuksen nähtäville 30.1.2019. 2 LÄHTÖKOHDAT 2.1 Suunnittelutilanne 2.1.1 Maakuntakaava Voimassa olevat: Uudenmaan maakuntakaava kattaa koko maakunnan alueen ja se sisältää kaikkien maankäyttömuotojen osalta alueidenkäytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet. Lainvoiman kaava sai korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä vuonna 2007.
6 (17) Uudenmaan 1. vaihemaakuntakaava täydentää Uudenmaan maakuntakaavaa. Käsiteltäviä aiheita ovat mm. jätehuollon pitkän aikavälin aluetarpeet, kiviaineshuolto, moottoriurheilu- ja ampumarata-alueet, liikenteen varikot ja terminaalit sekä laajat yhtenäiset metsätalousalueet. Kaava sai korkeimman hallintooikeuden päätöksellä lainvoiman vuonna 2012. Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavassa on kyse vahvistettujen Uudenmaan maakuntakaavan ja 1. vaihemaakuntakaavan sekä Itä-Uudenmaan kokonaismaakuntakaavan uudelleen tarkastelusta. Kaava sai korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä lainvoiman keväällä 2016. Espoon Blominmäen jätevedenpuhdistamoa koskee Uudenmaan 3. vaihemaakuntakaava. Kaava sai korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä lainvoiman huhtikuussa 2014. Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavassa määritellään suuret yhteiset kehittämislinjat seuraavien teemojen osalta: elinkeinot ja innovaatiot, logistiikka, tuulivoima, viherrakenne ja kulttuuriympäristöt. Uudenmaan maakuntavaltuusto hyväksyi kaavan 24.5.2017. Maakuntahallitus päätti 21.8.2017, että kaava tulee voimaan ennen kuin se saa lainvoiman. Maakuntakaava tuli voimaan, kun siitä kuulutettiin maakuntakaavan alueen kunnissa. Vireillä oleva: Uusimaa-kaava 2050 kokoaa yhteen kaikki maankäytön keskeiset teemat, jotka tulee ratkaista maakuntakaavalla. Tullessaan voimaan Uusimaa-kaava korvaa nyt voimassa olevat Uudenmaan ja entisen Itä-Uudenmaan alueen maakuntakaavat. Uusimaa-kaavan valmisteluaineisto oli julkisesti nähtävillä 27.2-13.4.2018. Maakuntakaavassa alue sijoittuu Espoon keskuksen keskustatoimintojen ja taajamatoimintojen laajentamisalueen rajalle. Uudessa maakuntakaavaluonnoksessa alue sijoittuu keskustatoimintojen alueelle. Kuva 1: Ote Uudenmaan maakuntakaavasta (lähde: Uudenmaanliiton karttapalvelu 1/2019 Uudenmaan liitto ja Itä-Uudenmaan liitto, Maanmittauslaitos lupa nro 744/MYY/06)
7 (17) 2.1.2 Yleiskaava Voimassa olevat: Espoon pohjoisosien yleiskaava, osa I Kaava-alue käsittää pääosan kahdesta pohjoisimmasta suuralueesta. Kaava sai lainvoiman vuonna 1997. Espoon pohjoisosien yleiskaavassa, osa I alue on varattu asuinkerrostalojen alueeksi (AK). Vireillä olevat: Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaava Alueella on vireillä myös uusi Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaava, jonka kaavaluonnos oli nähtävillä 3.4.-3.5.2018. Yleiskaavaluonnoksessa suunnittelualue on osoitettu keskustatoimintojen alueeksi, jonne sijoitetaan sekoitetusti asumista ja palveluita. Kuva 2: Ote voimassa olevasta yleiskaavasta (1/2019) Espoon kaupunki.
8 (17) Kuva 3: Ote vireillä olevasta Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaavasta (1/2019) Espoon kaupunki. Nyt laadittu asemakaavan muutos on voimassa olevan ja uuden vireillä olevan yleiskaavan mukainen. 2.1.3 Asemakaava Alueella on voimassa Kiltakallio II -niminen asemakaava (lainvoimainen 13.5.1987), sekä Kiltakallio II -niminen asemakaavan muutos (lainvoimainen 15.3.1995). Kaavamuutoksessa mukana oleva osa korttelia 40178 on asemakaavassa osoitettu asuin- ja liikerakennusten korttelialueeksi (AL) ja korttelin 40170 osa on osoitettu asuinkerrostalojen korttelialueeksi (AK). Alueen kokonaisrakennusoikeus on 2 420 k-m 2 ja suurin sallittu kerrosluku ½ IV - ½V. Alueelle tulee lisäksi rakentaa 100 k-m 2 liike-, palvelu- ja työtiloja. Suunnittelualueella sijaitsee maanalainen väestönsuojavaraus. Väestönsuojatilat tulee sijoittaa korkeustason +20.25 alapuolelle. Korttelialueiden välissä kulkee Kiltaportin kevyen liikenteen aluevaraus, jonka yläpuolelle saa sijoittua osa viereisestä rakennuksesta. Kulkuyhteyden on oltava vähintään 3,2 metriä korkea. Kuva 4: Ote voimassa olevasta asemakaavasta (1/2019) Espoon kaupunki.
9 (17) 2.1.4 Rakennusjärjestys Valtuusto hyväksyi Espoon kaupungin rakennusjärjestyksen 12.9.2011 ( 112). Rakennusjärjestys astui voimaan 1.1.2012. 2.1.5 Tonttijako Asemakaava-alueelle on laadittu tonttijako ja alueen tontit ovat muodostuneet sen mukaisesti. 2.1.6 Rakennuskiellot Asemakaava-alueella ei ole voimassa rakennuskieltoa. 2.1.7 Pohjakartta Pohjakartta mittakaavassa 1:1000 on Espoon kaupunkitekniikan keskuksen laatima ja se täyttää maankäyttö- ja rakennuslain 54a :n vaatimukset. 2.2 Selvitys alueesta 2.2.1 Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue sijaitsee keskimäärin noin 400 metrin etäisyydellä Espoon asemalta Espoon keskuksen palveluiden läheisyydessä. Kauppakeskus Entressen liikekortteli sijaitsee aivan suunnittelualueen vieressä. Kiltakallion alue on kerrostalovaltaista, suhteellisen tiivistä asuinaluetta, jonka rakennukset ovat pääosin 1980- ja 1990-luvuilta. Suunnittelualueella sijaitsee vuonna 1995 valmistunut neljä-viisikerroksinen asuinkerrostalo, joka porrastuu itä-länsisuunnassa alueen maaston muotojen mukaisesti. Alueen pysäköinti on toteutunut maantasopysäköintinä. 2.2.2 Maanomistus Suunnittelualueen omistaa Nordea henkivakuutus Suomi Oy. Ympäröivät katualueet omistaa Espoon kaupunki. 2.2.3 Rakennettu ympäristö Maankäyttö Kiltakallion alue on rakentunutta kerrostaloaluetta. Alueen rakentamistehokkuus vaihtelee e=0,25 ja 0,90 välillä, ollen keskimäärin noin e=0,60. Rakentaminen tiivistyy Espoon keskuksen suuntaan kuljettaessa. Rakennusten kerroskorkeus vaihtelee kahden ja viiden kerroksen välillä. Alueen pysäköinti on toteutunut pääosin maantasopysäköintinä. Alueen itäpuolella sijaitsevalla Veljeskallion alueella rakentaminen on huomattavasti väljempää ja kaavan mukainen rakentaminen ei ole täysin toteutunut. Väestö, työpaikat ja elinkeinotoiminta Alueen työpaikat ovat sijoittuneet hyvin voimakkaasti Espoon keskukseen. Espoon keskuksessa sijaitsee useita liikkeitä ja palveluita, jotka työllistävät alueen asukkaita. Espoon keskuksessa sijaitsee myös useita Espoon kaupungin palveluita, joilla on aluetta työllistävä vaikutus. Myös Samarian terveysasema suunnittelualueen läheisyydessä on alueen iso työllistäjä. Yhdyskuntarakenne Suunniteltava alue sijaitsee Espoon keskuksen palveluiden vaikutusalueella. Asemakaavan mukainen suhteellisen tehokas rakennuskanta tukee keskustamaista yhdyskuntarakennetta. Aivan alueen vieressä sijaitsee kauppakeskus Entresse ja Espoon juna-asemalle on matkaa noin 400 metriä. Espoon keskuksessa sijaitsee myös muuta yhdyskuntarakennetta tiivistävää toimintaa, kuten koulukeskus, uimahalli, kirjasto ja terveysasema.
10 (17) Kaupunki-/taajamakuva Kiltakallion alueen rakennuskanta koostuu pääosin vaaleista betonirakennuksista. Rakennusten välissä sijaitsee paljon puita ja istutuksia ja aluetta hallitsee voimakkaat maastonmuodot. Suunnittelualueen läpi kulkeva Kiltaraitti on hyvin paljon käytetty yhteys Kiltakallion ja Espoon keskuksen välillä. Kiltaraitin varrella on myös ajanviettopaikkoja kauppakeskus Entressen läheisyydessä. Liikenne Ajoneuvoliikenne Alue rajautuu liikenteellisesti Kiltakallion ja siihen kuluvaan Kilta-aukioon sekä Sinettikujan kulmaukseen. Kiltaveljenpolkua käytetään itäisen pysäköintialueen kulkua varten. Kiltakallio on loppupäässään Sinettikujaksi muuttuva päättyvä tonttikatu, joka erkanee eteläpäässään Espoonväylästä. Espoonväylän nykyliikennemäärä Kiltakallion liittymän kohdalla on noin 17 000 ajoneuvoa vuorokaudessa. Espoonväylän suunnittelua varten on Ramboll tehnyt liikenne-ennusteen, joka on suunnittelualueen kohdalla noin 21 000 (v. 2025) ja 23 000 (v. 2040) ajoneuvoa vuorokaudessa. Kuva 5: Suunnittelualueen sijainti ajoneuvo- ja raideliikenteen tavoiteverkossa.
11 (17) Jalankulku ja pyöräily Alueella on hyvät jalankulun ja pyöräilyn yhteydet. Kiltakallion molemmin puolin kulkee yhdistetty jalankulku- ja pyörätie aivan eteläpäätä lukuunottamatta. Suunnittelualueen läpi (rakennuksen ali) kulkee jalankulku- ja pyörätie, joka johtaa Kiltaportti-kadun päästä aina Entresse-kauppakeskukselle ja Siltakadulle saakka. Kävellen tai pyörällä suunnittelualueelta Siltakadulle on noin 250 metrin matka. Kuva 6: Suunnittelualueen sijainti jalankulun ja pyöräilyn tavoiteverkossa. Alueen sisäinen liikenne ja paikoitus Alueen sisäinen liikenne kulkee Kiltakallio-kadulta, Kiltaveljenpolun ja Sinettikujan kautta. Pysäköinti on järjestetty suunnittelualueen länsi- ja itäpuolella maantasoon. Länsipuolen pysäköintialueelle kuljetaan Sinettikujalta ja itäpuolen pysäköintialueelle Kiltaveljenpolulta rasitetietä pitkin. Kiltakallio-kadun päässä on 12 aikarajoitettua (2 h (8-18)) yleiseen pysäköintiin tarkoitettua pysäköintipaikkaa. Lisäksi Kiltakallion varressa on noin neljä aikarajoitettua (30 min (8-18)) kadunvarsipysäköintipaikkaa.
12 (17) Julkinen liikenne Alue sijaitsee hyvien joukkoliikenneyhteyksien tuntumassa. Espoon keskuksen juna-asemalle ja bussiliikenteen solmukohtaan on noin 400 metrin matka. Espoon keskuksen asemanseudun pysäkkien lisäksi Espoonväylän varressa Kiltakallion liittymän läheisyydessä sijaitsee pysäkkipari, joka liikennöi muun muassa Matinkylään, Kamppiin, Soukkaan, Tiistilään, Jorviin ja Tuomarilaan. Palvelut Alueen palvelut ovat keskittyneet Espoon keskuksen alueelle, jonne on suunnittelualueelta matkaa noin 400 metriä. Alueen kaksi kauppakeskusta palvelevat alueen asukkaita erittäin hyvin. Alueella sijaitsee myös useita muita kauppoja ja ravintoloita, sekä näitä täydentäviä palveluita. Suunnittelualueelta kilometrin säteellä sijaitsee useita päiväkoteja, joista tällä hetkellä lähin yksityinen päiväkoti sijaitsee Suviniityn alueella. Aivan suunnittelualueen viereen rakennetaan myös uutta kaupungin päiväkotia. Lähimmät suuret koulukeskukset sijaitsevat Espoon keskuksen pohjoispuolella, n. 700 metrin etäisyydellä, sekä Kirstin koulukeskus alueen eteläpuolella, n. 700 metrin etäisyydellä. Samarian terveysasema sijaitsee Espoonväylän varressa alle kilometrin etäisyydellä suunnittelualueesta. Vanhusten palveluista Vire Koti Muurala sijaitsee n. 500 metrin etäisyydellä suunnittelualueesta ja Espoon keskuksen palvelutalo junaradan pohjoispuolella n. 600 metrin etäisyydellä. Yhdyskuntatekninen huolto Alueella on valmis kunnallistekniikka. Alueella kulkee Elisa Oyj:n tietoliikennekaapeleita joiden riittävä suojaus tulee huomioida rakentamisen aikana. Mikäli kaapeleita joudutaan siirtämään pitää siirron tarvitsijan olla hyvissä ajoin yhteydessä Elisaan ja tilata kaapeleiden siirto. Kiltakallion alueella voimassa olevaan asemakaavaan on tehty tilanvaraus kallioon louhittavalle alueelliselle väestönsuojatilalle. Väestönsuojan tilavaraus sijoittuu osittain myös suunnitelualueelle. Väestönsuojatila tulee rakentaa tason +20.25 alapuolelle. Väestönsuojatilan sisäänkäynti on varattu Kiltaraitin varteen nyt suunniteltavaa rakennusta vastapäätä. 2.2.4 Ympäristön häiriötekijät Suunnittelualueelle ei kohdistu erityisiä ympäristön häiriötekijöitä. 3 ASEMAKAAVAN TAVOITTEET 3.1 Kaupungin ja seudun yleiset tavoitteet Asemakaavan muutoksen tavoitteena on edistää Espoon keskuksen alueen asuinrakentamista ja lisätä alueen paikallista elinvoimaa. Tavoitteena on tiivistää Espoon keskuksen keskustatoimintojen aluetta, sekä lisätä asumista hyvien joukkoliikenneyhteyksien läheisyyteen. Asemakaavan muutos tukee Helsingin seudun MAL-tavoitteita (maankäyttö, asuminen ja liikenne), joiden mukaan Helsingin seudulle tulee kaavoittaa vuonna 2019 yhteensä 16 500 uutta asuntoa. Väestöstä vähintään 85 % tulee sijoittaa kestävän liikkumisen vyöhykkeille. Maakuntakaavassa alue on osoitettu keskustatoimintojen alueeksi, eli tiiviisti rakenttavaksi alueeksi, jonne tulee sijoittaa asumista ja palveluita. 3.2 Alueen toimintoja, mitoitusta ja ympäristön laatua koskevat tavoitteet Asemakaavan muutoksella mahdollistetaan lisää asuntoja alueelle ja samalla saadaan parannetaan Espoon keskuksen palveluiden käyttöä ja elävöitetään kaupunkikeskusta. Liike-, palvelu- tai työtilojen sijoittamisella Kiltaraitin varteen
13 (17) saadaan tuettua raitin varren toiminnallista luonnetta. Kaupunkikuvallisesti olemassa oleva rakennus tiivistää Kiltaraitin ympäristöä ja luo nyt hieman epämääräiselle alueelle selkeä rakenteen ja raitin reunavyöhykkeen. 3.3 Osallisten tavoitteet Kiinteistöjen omistajat ovat hakeneet asemakaavan muutosta asemakaavan muutoshakemuksella. Hakijoiden tavoitteena on muutta toteutumaton tyhjillään oleva tontin osa rakentamiseen ja tehostaa alueen maankäyttöä täydennysrakentamisen avulla. Asukasmielipiteet Asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä 17.9.-16.10.2018. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ei jätetty yhtään mielipidettä, mutta saatiin yksi lausunto. 4 ASEMAKAAVAN KUVAUS 4.1 Yleisperustelu ja -kuvaus Asemakaavan muutoksella mahdollistetaan uuden asuinrakennuksen rakentaminen kortteliin 40178. Asemakaavan muutos lisää asuntotonttivarantoa hyvän saavutettavuuden alueella valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaisesti. Suunnittelussa on huomioitu alueen haastavat maastonmuodot sekä keskusta-alueen kaupunkikuvalliset vaatimukset. Asemakaavan muutos tiivistää Kiltaraitin vartta ja liike-, palvelu- ja työtilojen sijoittaminen sen varteen elävöittää raitin toiminnallista luonnetta. 4.2 Mitoitus Kaava-alueen kokonaispinta-ala 3 751 m 2. Kokonaiskerrosala on 4 060 k-m 2. Asuinrakentamisen osuus on 3 960 k-m2, josta uuden asuinrakennuksen kerrosala on 1 500 k-m 2. Liike-, palvelu- ja työtiloille on varattu 100 k-m 2. Korttelitehokkuus korttelissa 40170 on e=0,66 ja täydennysrakentamisen kohteena olevassa korttelissa 40178 e=1,67. Aluetehokkuus on e=1,08. Asemakaavan myötä alueen rakennusoikeus kasvaa 1 540 k-m 2.. 4.3 Kaavan mukainen rakennettu ympäristö 4.3.1 Maankäyttö Kaavamuutoksen mukaiset osat kortteleista 40170 ja 40178 on osoitettu asuinkerrostalojen korttelialueeksi (AK). Osa asuin- ja liikerakennusten korttelialueesta (AL) 40170 muutetaan asuinkerrostalojen korttelialueeksi. Kortteliin 40178 mahdollistetaan uusi viisikerroksinen asuinrakennus, jonka kellarikerrokseen saa sijoittaa puolet kerrosalaan laskettavia tiloja. Uuden asuinrakennuksen rakennusoikeudeksi on osoitettu 1 400 k-m 2. Lisäksi olemassa olevan rakennuksen kellaritiloissa sijaitsevat työtilat mahdollistetaan jatkossa asuinkäyttöön ja alueen rakennusoikeus on tarkistettu olemassa olevan tilanteen mukaisesti. Rakennusoikeus on yhteensä 2 560 k-m 2. Alueelle laaditun viitesuunnitelman mukaan uuden rakennuksen yhteystilat sijoittuvat kellarikerrokseen ja ensimmäiseen kerrokseen. Kiltaraitin tasoon sijoittuvaan kerrokseen on lisäksi osoitettu asemakaavassa 100 k-m 2 liike-, palvelutai työtilaa. Kaupunkikuvallisten ratkaisujen ja julkisivumateriaalien tulee olla korkealaatuisia ja kohentaa alueen yleisilmettä. Kiltaraitin puoleiset rakennusten katutason julkisivut tulee käsitellä muista kerroksista poikkeavasti ja niiden tulee antaa avonainen, näyteikkunamainen vaikutelma raitin suuntaan.
14 (17) Asukkaiden leikki- ja oleskelualueet sijoittuvat korttelissa 40178 olemassa olevan sekä uuden rakennuksen väliin. Korttelissa 40170 ne säilyvät nykyisellä paikallaan. Leikki- ja oleskelualueet on osoitettu kaavassa ohjeellisena. Kortteliin 40178 sijoittuvaa leikki- ja oleskelualuetta on pyritty suojaamaan Sinettikujan reunaan istutettavan puurivin avulla. Pysäköintialueen reunaan tulee rakentaa muuri, joka piilottaa alueen avopysäköintipaikat katukuvasta. Alueen jätehuolto on tarkoitus integroida uuteen asuinrakennukseen. 4.3.2 Liikenne Suunnittelualueelle saavutaan Espoonväylältä erkanevan Kiltaportti-kadun kautta, joka on päättyvä tonttikatu. Liikennejärjestelyt suunnittelualueen ympäristössä eivät tule juurikaan muuttamaan nykytilanteesta. Alueen itäpuolinen pysäköintikenttä säilyy entisellään parin pysäköintipaikan lisäystä lukuun ottamatta. Suunnittelualueen länsiosassa Sinettikujan tonttiliittymä säilyy yhteisenä naapuritontin (tontti 1) kanssa kuten tähänkin asti, mutta liittymän yhteisomistus tonttien rajalla aiotaan virallistaa rasitesopimuksen avulla. Uusi asuinrakennus tulee osittain korvaamaan nykyisen Sinettikujan varrella olevan pysäköintialueen. Ajantasaisesta asemakaavasta muuttunut pysäköintinormi ja tontin sisäiset järjestelyt mahdollistavat sen, että uuden asuinrakennusten pysäköinti voidaan järjestää omalla tontilla. Autopaikkoja on rakennettava vähintään seuraavasti: asuintilat 1 ap/110 k-m², kuitenkin vähintään 0,5 ap/asunto. liike-, palvelu- ja työtilat 1 ap / 100 k-m 2. Polkupyöräpaikkoja on rakennettava vähintään seuraavasti: asuintilat 1 pp/30 k-m², kuitenkin vähintään 2 pp/asunto. Kaikki vähimmäisvaatimuksen mukaiset pyöräpaikat on sijoitettava katettuun ja lukittavissa olevaan tilaan. Lisäksi tulee osoittaa tilaa lyhytaikaiseen pyöräpysäköintiin ulkotiloissa. liike-, palvelu- ja työtilat 1 pp / 40 k-m 2. Vähintään puolet vähimmäisvaatimusten mukaisista pyöräpaikoista tulee sijoittaa katettuun tilaan. Alueen yleinen pysäköinti on tällä hetkellä järjestetty katualueelle kadunvarsipaikoin ja Kilta-aukion yhteyteen. Yleinen pysäköinti tulee säilymään nykyisellään. Tulevaisuudessa yleistä pysäköintiä on mahdollista toteuttaa Kiltakalliokadun varteen. Erillisille LP-alueille ei ole alueella tarvittavaa tilaa. 4.3.3 Palvelut Uuteen asuinrakennukseen tulee sijoittaa 100 k-m 2 liike-, palvelu- tai työtilaa monipuolistamaan alueen kivijalkapalveluiden tarjontaa. Alueella olevassa asuinrakennuksessa on tällä hetkellä ollut 100 k-m 2 työtilaa, mutta se on ollut viime vuosina tyhjillään. Asemakaavan muutoksella mahdollistetaan työtilan muuttaminen asunnoiksi. Uuteen asuinrakennukseen sijoittuva työ-/liiketila sijoittuu raitin varrelle houkuttelevampaan ja näkyvämpään paikkaan. Muiden palveluiden osalta alueen asukkaat tukeutuvat Espoon keskuksen palveluihin. 4.3.4 Yhdyskuntatekninen huolto Asemakaavan muutoksessa on säilytetty tilanvaraus alueellisen väestönsuojan rakentamiselle. Väestönsuojan varaus on esitetty asemakaavassa merkinnällä mav / +20.25. Lukusarja merkinnän perässä osoittaa ylimmän tason, johon väestönsuojatilan saa rakentaa. Kaavoituksen aikana alueelle laadittiin hulevesisuunnitelma (Sitowise. 2018.), jossa selvitettiin tontin hulevesin viivytystarpeita. Hulevesiselvityksen perusteella tontille 2 tulee rakentaa hulevesien viivytysputkia yhteensä 22 metriä. Muilta osin tonttien hulevedet saadaan viivytettyä läpäisevissä rakenteissa ja ohjattua tämän jälkeen yleisiin sadevesiviemäreihin.
15 (17) 4.3.5 Maaperän rakennettavuus Suunnittelualueen maaperä on pääosin hyvin rakennettavaa moreenirinnettä, jonka päällä voi olla ohut kerros silttiä tai savea. Alueen rakennettavuusluokka on 2. 4.4 Ympäristön häiriötekijät Kaavamuutos ei aiheuta alueelle nykytilanteesta lisääntyviä ympäristön häiriötekijöitä. 5 ASEMAKAAVARATKAISUN VAIKUTUKSET 5.1 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja rakennettuun ympäristöön Uusi asuinrakennus tiivistää Kiltaraitin varren rakentamista ja muodostaa nyt hieman epäselvästä pysäköintialueesta jäsentyneen osan alueen rakennuskantaa. Asuinrakennukset soveltuvat rakennettuun ympäristöön muodoltaan ja korkeusasemaltaan. Rakennukset liittyvät Kiltaraitin varrella sijaitsevien rakennusten ketjuun, joka tiivistää Kiltaraitin varren kävely-ympäristöä. Kaavamääräyksen perusteella kaupunkikuvallisten ratkaisujen ja julkisivumateriaalien tulee olla korkealaatuisia ja kohentaa alueen yleisilmettä. 5.2 Vaikutukset liikenteen ja teknisen huollon järjestämiseen Suunnitttelualueelle tulee lisärakentamisen myötä lisää asumista ja liikennettä. Lisärakentaminen on kuitenkin hyvin maltillista, joten sen ei voi katsoa aiheuttavan kovin suurta haittaa alueen liikenneverkolle tai sen turvallisuudelle ja toimivuudelle. Uusien asuntojen lisääntyminen liikenteellisesti hyvälle vaikutusalueelle lisää joukkoliikenteen käyttöä. 5.3 Vaikutukset luontoon ja maisemaan Alueella ei ole tunnistettu tavanomaisesta poikkeavia luontoarvoja. Maisemakuva muuttuu rakentamisen myötä, sillä alue toimii nykyisin avopysäköintikenttänä. 5.4 Vaikutukset ihmisten elinoloihin (terveyteen, turvallisuuteen, esteettömyyteen, eri väestöryhmien toimintamahdollisuuksiin lähiympäristössä, sosiaalisiin oloihin ja kulttuuriin) Uusien asuntojen myötä alueen palveluiden käytettävyys paranee ja alueen elinkeinotoiminta lisääntyy. Hyvät joukkoliikenneyhteydet houkuttelevat alueelle eri ikäluokkien edustajia, joka lisää alueen monipuolisuutta. Pienet asunnot houkuttelevat alueelle erityisesti nuoria ja vahempaa väestöä. 5.5 Kaavataloudelliset vaikutukset ja energiahuolto Asemakaavan muutoksesta saadaan kaupungille tuloja maankäyttösopimuksen muodossa. Alueen kunnallistekniikka on toteutunut, joten kaavasta ei synny kaupungille uusia kustannuksia. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Rakentamisaikataulu Asemakaavan muutoksen mukainen rakentaminen tulee mahdolliseksi asemakaavan muutoksen saatua lainvoiman. Rakentamisen ohjaamisesta vastaa kaupungin rakennusvalvontakeskus.
16 (17) 7 SUUNNITTELUN VAIHEET 7.1 Suunnittelua koskevat päätökset Vireilletulo Aloite asemakaavan laatimiseksi on tullut alueen maanomistajalta Nordea henkivakuutus Suomi Oy:ltä. Asemakaavan muutoshakemus on jätetty 1.12.2016. Kaavan vireilletulosta on tiedotettu osallistumis- ja arviointisuunnitelman kuulutuksen yhteydessä 12.9.2018. Sopimukset Asemakaavasta käydään sopimusneuvottelut ja tehdään tarvittavat sopimukset, jotka hoitaa tonttiyksikkö. 7.2 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavasta on laadittu erillinen osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka on ollut nähtävillä MRA 30 :n mukaisesti 17.9.-16.10.2018. 7.3 Suunnittelu ja asemakaavaratkaisun eri vaihtoehdot Suunnittelu Asemakaavan muutos on laadittu yhteistyössä hakijan ja arkkitehtitoimisto Q4 Oy:n kanssa. Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksen asemakaavayksikössä kaavan valmistelusta on vastannut kaavoitusinsinööri Miika Ruokonen. Suunnittelun eri vaiheissa on ollut mukana maisema-arkkitehti Marie Nyman sekä suunnitteluinsinöörit Markus Pasanen ja Roni Zein. Asemakaavaratkaisun eri vaihtoehdot Alueen täydennysrakentamisesta on laadittu useita eri vaihtoehtoja ennen osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävilläoloa. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa esitettiin yksi vaihtoehto, jonka pohjalta myös kaavaehdotus on laadittu. 7.4 Käsittelyvaiheet ja vuorovaikutus Ajankohta Käsittelytieto 1.12.2016 Asemakaavan muutoshakemus saapui. 3.9.2018 Kaupunkisuunnittelujohtaja hyväksyi osallistumis- ja arviointisuunnitelman MRA 30 :n mukaisesti nähtäville. 17.9.-16.10.2018 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtävillä MRA 30 :n mukaisesti. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ei jätetty yhtään mielipidettä, mutta saatiin yksi lausunto. 30.1.2019 Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi asemakaavan muutosehdotuksen nähtäville MRA 27 :n mukaisesti. 18.2.-19.3.2019 Asemakaavan muutos nähtävillä MRA 27 :n mukaisesti
ESPOON KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUKESKUS Miika Ruokonen Kaavoitusinsinööri Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelujohtaja