ympärillä pyörii. Ja sitte tää on niin kun tullu semmonen

antanu ensinnäkin tämmösiä uusia tuttavuuksia. On saanu mut näkemään elämässä on paljon, paljon muutakin kun vaan se oma pieni napa, jonka OPINPOLKU ELÄMÄÄN - OPINTOVALMENNUS ympärillä pyörii. Ja sitte tää on niin kun tullu semmonen innostus niin kun kokea Etelä-Pohjanmaan kaikkee uutta ja sosiaalipsykiatrinen yhdistys ry mennä avoimin silmin eteenpäin. En ole saanut paniikkikohtausta pitkään aikaan, mikä on sinällään aika ihme, jännittynyt mä oon tietysti kokoajan, mutta kuitenkin huomattavasti helpommin tulla

2 Lukijalle 1 Johdanto 2 Opintovalmennuksen asiakasprosessi 3 Opintovalmennuksen teemat 4 Esimerkki opintovalmennuksesta 5 Osallistujien kirjoituksia Minun voimavarani Raija Marttala Opinpolku Elämään projekti 2010 Etelä-Pohjanmaan sosiaalipsykiatrinen yhdistys ry 25 vuotta sosiaalipsykiatrisia palveluja ja kehittämistyötä Etelä-Pohjanmaan maakunnan alueella www.epsospsyk.fi Kuva 1 Unelmien oppimisympäristö

3 Lukijalle Mielenterveyden häiriöt ovat yhä useammin syynä nuorten työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymiseen. Alle 30-vuotiaiden eläkkeelle jääneiden määrä on enemmän kuin kaksinkertaistunut 2000 luvulla. Huolestuttavaa on, että nuori saattaa päätyä eläkkeelle ennen kuin on käynyt töissä lainkaan. Mielenterveyden häiriöiden rinnalla tai itsenäisenä nuorten elämänhallintaa vaikeuttavana haasteena ovat oppimisvaikeudet, sosiaalisten tilanteiden pelot ja päihde- tai peliriippuvuudet. Ongelmat viivästyttävät opiskelemaan tai työelämään lähtemistä ja siellä pärjäämistä. Apua ja tukea on vähän saatavilla. Mähän olin aivan lopussa silloin [ennen opintovalmennukseen tuloa] ei kiinnostanut tuo työnteko enää yhtää, haluaa jotaki mikä auttaa enemmä tulevaisuuteen jouduin jäämään aika pitkälle lomalle, olin kauheen väsyny, eikä mua kiinnostanu mikää oli tosi turhauttavaa kun päivät junnas samalla lailla. Erityisesti nuorilla aikuisilla kotiin jääminen aiheuttaa vaurioita sosiaalisissa taidoissa jo muutaman kuukauden jälkeen. Sosiaalisten taitojen heikentyminen lisää mielenterveysongelmia, kykyä huolehtia itsestä. Oon mä nyt pirteempi monella tapaa [opintovalmennuksen jälkeen] on mukava ku on ollu samassa tilanteessa olevia ihmisiä, saanut sitä vertaistukea muiltaki, se on ollu tosi isoksi avuksi, en ookkaa ainut kuka tappelee niitte samoje asioitte kans. Nuorille aikuisille vertaisten kanssa oleminen on luonnollista. Yhteenkuuluvuuden tunne lisää sosiaalista pääomaa, joka tuottaa elämään onnellisuutta. Turvalliseen ryhmään kuuluminen on kantava voimavara ja auttaa hyväksymään myös erilaisuutta niin itsessä kuin muissa. Kun opiskelemaan lähtee niin ne on aina niitä viiden päivän viikkoja ja ne on todella raskaita. Mä tiedän mun menneisyydestä sen, että nukun paljon enemmän kun mä olin opiskelemas, että mä olin paljo väsyneempi. Oppimisvaikeuksista kärsivät ovat joutuneet kohtaamaan epäonnistumisia ja sen seurauksena alentunut itsetunto on voinut johtaa mielenterveysongelmiin. Opiskelussa tai työelämässä huonosti pärjääminen ja putoaminen koettelevat ihmisen mieltä. Lapsena oppimisvaikeuksien tunnistamattomuuden vuoksi tyhmäksi ja laiskaksi leimaantuminen vaikuttaa itsetunnon kehittymiseen. Kun elämässä on kohdannut vuosikaudet vastoinkäymisiä, ei ole yllätys, että myös mielenterveys alkaa kärsiä. [Opintovalmennukseen tullessa] Jännitti ihan hirveesti, ajatteli, et ei musta oo mihinkään Mun mielestä on muuttunu silleen paljonkin, että on niin kun tullu muuta ajateltavaa, kun oma sairaus voi sanoo, että on saanu elämän syrjästä kiinni. Siellä oli niin kun paljon sellasta, et miten selviät arkipäivästä. Niin nyt sitte on niin kun päässy vauhtiin. Et se rupee niin kun se arjen rytmi toimimaan.

4 1 JOHDANTO Kädessäsi on malli siitä, kuinka voidaan auttaa erityistä tukea tarvitsevia nuoria aikuisia eteenpäin elämässä opintovalmennuksen avulla. Opintovalmennus on kehitetty Opinpolku Elämään projektissa, jonka Etelä-Pohjanmaan sosiaalipsykiatrinen yhdistys on toteuttanut vuosina 2008 2010 RAY:n tuella. Opintovalmennus sopii erityisesti nuorille aikuisille, jotka tarvitsevat valmennusta, ohjausta ja tukea opiskelu- ja elämänhallintataitoihinsa. Malli on kuitenkin siirrettävissä ja muokattavissa kaikkiin vertaistuellisiin niin nuorten kuin aikuistenkin ryhmiin. Opintovalmennuksessa on yhdistetty elämänhallinnan ja opiskelutaitojen oppiminen sekä henkilökohtainen tuki, ohjaus ja neuvonta omalle jatkopolulle. Opintovalmennus koostuu ryhmä- ja yksilövalmennuksesta. Ryhmävalmennuksessa pystytään hyödyntämään vertaistuen kantavaa ja eteenpäin vievää voimaa. Yksilövalmennuksessa omien voimavarojen kautta edetään kohti oman jatkopolun löytymistä. käynnit on hyvä suunnitella yhdessä ryhmän kanssa heidän kiinnostuksien mukaan. Opinpolku Elämään projektin aikana opintovalmennusta on järjestetty keskimäärin kolmena päivänä viikossa, neljä tuntia päivässä. Päivät ovat olleet peräkkäiset ma ti ke aamu- tai iltapäivisin. Yksilövalmennusta on järjestetty pääosin ryhmäpäivien ulkopuolella. Ryhmäkoko on ollut alle kymmenen henkilöä. Kädessäsi oleva malli on kehitetty neljän opintovalmennusryhmän aikana, josta viimeisimmän ryhmävalmennus kesti yhdeksän kuukautta. Pitempiaikainen ryhmävalmennus koettiin paremmaksi kuin aikaisemmat kolmen neljän kuukauden pituiset. Opintovalmennusta on ollut järjestämässä opintovalmentaja ja osa-aikainen kouluttaja. Tässä mallissa käytetään yhteistä nimikettä opintovalmentaja. Myös ulkopuolisia kouluttajia ja asiantuntijoita on käytetty kouluttajina tarpeen mukaan. Opintovalmennus on jaettu teemoittain eri aiheisiin. Teemoja voidaan käsitellä useaan otteeseen, syventäen, riippuen osallistujien tuen tarpeista ja heidän toiveistaan. Opintovalmennuksen aikana tehtävät tutustumis- ja harrastuskokeilu

5 2 OPINTOVALMENNUKSEN ASIAKASPROSESSI I. Tutustumiskäynti. Tutustumiskäynnin aikana selvitetään osallistujan soveltuvuutta ja mahdollisuutta opintovalmennukseen osallistumiseen. Osallistujalla tulee olla motivaatiota edetä elämässään ja olla sitoutunut vastaanottamaan tukea. Samalla kartoitetaan hänen toiveet tulevaisuudelta ja tähän asti kertyneet elämänkokemukset opiskeluissa ja työelämässä. Tutustumiskäynnillä saadaan viitteitä myös mahdollisista oppimisvaikeuksista sekä keskeytyneiden opintojen lukumäärä ja niihin johtaneet syyt. II. Opintovalmennukseen osallistuminen. Osallistuja osallistuu ryhmä- ja yksilövalmennukseen. Osallistujan omat tavoitteet, joita lähdetään työstämään, muodostuvat opintovalmennuksen aikana. IV. Opintovalmennuksen päättyminen. Opintovalmennuksen päättyessä opintovalmentaja laatii osallistujasta loppuarvioinnin. Loppuarvioinnissa selvitetään mahdolliset osallistujan tarvitsemat tukitoimet opiskelussa tai työelämässä. Loppuarviointi käydään läpi loppupalaverissa osallistujan ja hänen yhteistyötahojen kanssa. V. Jatkopolun tuki. Osallistuja voi tarvita tukea opiskelun aloittamiseen liittyvissä asioissa kuten opintotuen haussa ja asunnon hankinnassa. Tarvittaessa opintovalmentaja on yhteydessä oppilaitokseen / työpaikkaan neuvottelemassa tukitoimista tai erityisjärjestelyistä. III. Välipalaverit yhteistyötahojen kanssa tarvittaessa. Välipalavereita yhteistyötahojen kanssa tarvitaan mm. terveydentilan selvittämiseen ja oman jatkopolun konkreettiseen käynnistämiseen.

6 3 OPINTOVALMENNUKSEN TEEMAT Teema 1: Elämänhallintataidot Turvalliseen ryhmään kuuluminen voi antaa merkittäviä elämää kantavia kokemuksia. Ryhmätoimintaan aktiivisesti osallistuminen on hyvä pohja elämisen taitojen oppimiselle, johon tarvitaan tunne-, asenne- ja arvotason muutoksia. Ryhmässä itseään voi peilata toisiin ja omia kokemuksiaan toisten vastaaviin. Jos ryhmä on tarpeeksi hyväksyvä ja tukea antava voi siinä helposti kokeilla ja omaksua uusia ajatus- ja käyttäytymismalleja. Tutustutaan Ryhmän turvallisuuden tunteen lisääntyminen, positiivisen ja hyväksyvän ilmapiirin luominen. Henkilökohtaisen jännittämisen helpottuminen. Tavoitteena on käynnistää prosessi, jossa tuntemaan oppiminen, turvallisuuden kokeminen ja luottamuksellinen ilmapiiri mahdollistavat ryhmässä avoimempaa omien ajatusten ja tunteiden ilmaisua. Tutustumis- ja ryhmäyttämisharjoitukset. Menetelminä voivat olla esimerkiksi parihaastattelu, ohjaajille pienryhmissä keksityt kysymykset ja verkostokartan tekeminen sekä sen esittäminen muille ryhmäläisille. Korttien, esineiden ja pelien avulla osallistujien on helpompi kertoa itsestään. Oikeiden harjoitteiden ajoittaminen sopivaan hetkeen vaatii ohjaajalta tuntumaa siitä, missä kohtaa kehitysvaihetta ryhmä on menossa.. Kuva 2 Unelmien oppimisympäristö - ryhmä

7 Pelisäännöt Sääntöjen avulla rajojen saaminen ryhmätoiminnalle. Ryhmän turvallisuustunteen lisääntyminen. Sääntöjen avulla osallistujaa tuetaan ottamaan vastuuta omasta toiminnastaan. Ryhmän periaatteet eli pelisäännöt tehdään osallistujien kanssa jo ensimmäisenä viikkona. Osallistujat peilaavat ja kertovat kokemuksiaan menneisyydestä ryhmässä olemisesta. Säännöissä sovitut asiat voivat liittyä esimerkiksi ryhmän kokoontumiseen, luottamukseen ja toisten huomioon ottamiseen. Ryhmän alkuvaiheessa omien kokemusten jakaminen voi olla haasteellista. Haasteena on saada säännöt lähtemään ryhmästä itsestään, jolloin niihin on helpompi sitoutua. Kuka minä olen? Itsetuntemuksen vahvistuminen ja oman tukiverkoston tärkeyden ymmärtäminen. Luoda osallistujille vahvistus siitä, että itseään koskeviin tapahtumiin ja omaan toimintaympäristöön pystyy itse vaikuttamaan. Jännittäminen ja sen vaikutus sosiaalisiin tilanteisiin negatiivisesti on hyvin yleistä. Asian läpikäyminen ryhmässä antaa mahdollisuuden tiedostaa myös muiden jännittämisen vertaisuus omaan jännittämiseen. Itsetunnon vahvistuminen tapahtuu itsetuntemusta lisäämällä ja itsensä hyväksymistä tukemalla ohjaajan, ryhmän tuen ja erilaisten harjoitteiden kautta. Minun verkostoni verkostokartan piirtäminen ja esittäminen ryhmälle auttaa oman maailman katsomiseen ulkopuolelta. Verkostokartta on myös hyvä tutustumis- ja esiintymisharjoitus.

8 Päivärytmi kuntoon Oppia keinoja, miten oman päivärytminsä saa kuntoon. Selvitetään mikä kunkin osallistujan tämänhetkinen päivärytmi on esim. kellokartta harjoitteen avulla. Unen merkitys ihmisen terveyteen otetaan esiin. Ryhmässä mietitään niitä keinoja, kuinka päästä ajoissa nukkumaan. Mietitään myös millainen on opiskelijan päivärytmi. Kuinka tasapainotan päivääni opiskelun ja vapaa-ajan. Jos osallistuja on ollut pitkään ilman mitään päiväaktiviteettia, päivärytmi on saattanut kääntyä nurinkuriseksi. Päivärytmin saaminen kuntoon vaatii pitkää ja sitoutunutta työtä. Päivärytmin kuntoon saaminen vaatii myös motivaatiota, halua muutokseen. Oman elämänsä sankari Omatoimisuuden, itsenäisen asumisen taitojen sekä omien toiveiden ilmaisun vahvistaminen. Pienten tavoitteiden asettamisen kautta pyritään pääsemään vastuullisuuden lisääntymiseen omasta elämästä. Oman rahan käytön pohtiminen. Viikkotavoitteiden teko ja palautekeskustelut. Osallistujia kannustetaan ja rohkaistaan omien toivomusten ilmaisemiseen esim. tutustumiskäyntien suunnittelun yhteydessä. Oman talouden hallinta on usein nuorilla aikuisilla vielä jäsentymätöntä. Mietitään oman rahan käyttöä, mitkä hankinnat ovat tarpeellisia, mitä ilman pärjäisin. Asumiseen liittyviä asioita harjoitellaan käytännön kautta. Tutkitaan vuokra-asunnon hankkimista, mietitään asunnon rahoittamista ja mitä hankintoja pitää omaan asuntoon tehdä. Omasta kodista huolehtiminen ja sen vaikutus mielenvirkeyteen otetaan myös huomioon. Ulkopuolisten asiantuntijoiden käyttö on tarpeellista esimerkiksi lainoihin, opintotukeen ja muihin tukiasioihin liittyvissä asioissa.

9 Mieliala, ajatukset ja toiminta Saada tietoa siitä miten ajatukset, tunteet ja toiminta kytkeytyvät ja vaikuttavat toisiinsa. Löytää itselleen niitä mielekkäitä asioita, joista saa voimavaroja Pohditaan miksi mukavien asioiden tekeminen on tärkeää ja mitkä ovat kullekin mukavia asioita. Niitä asioita mistä tunnen iloa ja voimavarani lisääntyvät. Mietitään miten ajatusten kanssa työskennellään ja kuinka voisin vähentää stressitekijöitä elämässäni. Vaatii ohjaajalta perehtyneisyyttä ajatusten, tunteiden ja käyttäytymisen ketjun teoriaan. Kuva 3 Opiskelemaan lähtemiseen liittyvät esteet ja pelot

10 Teema 2: Terveelliset elämäntavat Terveelliset elämäntavat vaikuttavat kokonaisvaltaisesti ihmisen kehoon ja mieleen. Omaa terveyttä voi parantaa ruuan laadun, liikunnan, sopivan unen määrän ja rentoutumisen avulla. Liikunta Oppia, kuinka liikunta edistää psyykkistä ja fyysistä hyvinvointia. Erilaisiin liikuntamuotoihin tutustuminen madaltaa kynnystä aloittaa itselle sopiva liikuntaharrastus. Tutustutaan erilaisiin liikuntamuotoihin. Liikuntalajit valitaan ryhmän mielenkiinnon ja alueen harrastusmahdollisuuksien mukaan. Liikuntaharrastuksia voivat olla esim. keilaus, sauvakävely, toiminnallinen luontopolku, jooga ja ohjattu kuntosali. Tutustuminen uuteen liikuntalajiin vaatii ohjaajalta taitoa ohjata ensikertalaista motivoivasti ja turvallisesti. Tarvittaessa on hyvä käyttää ulkopuolisia asiantuntijoita. Ravitsemus Osallistujat saavat ohjausta terveelliseen ruokavalioon. Ryhmän kanssa käydään kokkaamassa. Ruokaohjeiden ja tarvikkeiden hankinta sekä ruuan hinnan laskeminen kuuluvat myös kokkaamisen tavoitteisiin. Ryhmän yhteinen asia tukee ryhmäytymistä ja lisää me henkeä. Mietitään yhdessä miten omaa ruokavaliota saataisiin terveellisemmäksi. Ryhmän kanssa päätetään mitä kokataan, hankitaan reseptit, tehdään ostosretki ja kokkauspäivänä kokataan yhdessä. Samalla tutustutaan turvalliseen ruoanlaittoon. Ruuan hinta lasketaan ja mietitään itse tehdyn ruuan hintaa verrattuna valmistuotteisiin. Ohjaajan on hyvä tietää jos osallistujilla on jotain rajoitteita ruokaa tai ruuanvalmistusta kohtaan (esim. syömishäiriö), jolloin asiasta voi keskustella etukäteen ja sopia menettelytavat.

11 Lepo, uni ja rentoutuminen Oppia, kuinka lepo ja uni vaikuttavat terveyteen, muistiin ja oppimiseen sekä miten rentoutuminen auttaa jännittämiseen ja eri stressitilanteiden kohtaamiseen. Käydään läpi unen terveydellisiä vaikutuksia. Päivärytmiin liittyvät asiat otetaan syvemmin esille. Harjoitellaan eri rentoutumismenetelmiä. Vaatii sopivan tilan rentoutumismenetelmien harjoittamiseen. Kuva 4 Opiskelemaan lähtemiseen liittyvät esteet ja pelot Kuva 5 Unelmien oppimisympäristö - oppimistila

12 Teema 3: Arjen sosiaaliset taidot Sosiaalisilla taidoilla tarkoitetaan ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa tarvittavia jokapäiväisiä taitoja. Puutteelliset sosiaaliset taidot vaikuttavat negatiivisesti ihmissuhteisiin, työpaikan hankkimiseen, palvelun saamiseen ja omien henkilökohtaisten oikeuksien puolustamiseen. Puutteelliset sosiaaliset taidot voivat lisätä mielenterveysongelmia ja uhata kykyä huolehtia itsestä sekä kykyä selviytyä jokapäiväisistä stressin aiheuttajista. Opin keskustelemaan ja olemaan jämäkkä Sosiaalisten taitojen oppimisen kautta parantaa toimintakykyä ja elämän laatua. Erilaisten ryhmä- ja rooliharjoitteiden avulla kohdataan ennalta sosiaalisia taitoja vaativia tilanteita. Kontaktin ottamista toiseen ihmiseen harjoitellaan mm. positiivisten tunteiden ilmaisulla, kohteliaisuuden lausumisella ja vastaanottamisella sekä yhteisten kiinnostusten kohteiden löytämisellä. Ryhmätoiminta tarjoaa jo itsessään uusia sosiaalisia kontakteja, jotka ovat erityisen tärkeitä niille, joiden sosiaalinen verkosto on hyvin niukka. Monet kokevat rooliharjoitteet aluksi epämukaviksi. Ohjaajan on hyvä perustella, miksi niitä tehdään. On myös hyvä ottaa esille, että jokainen osallistuja osallistuu lyhyiden harjoitusten tekoon saaden niistä positiivissävytteistä palautetta. Jos osallistuja kieltäytyy rooliharjoittelusta voi kynnystä madaltaa, jos hän saa olla mukana seuraamassa ja antamassa palautetta muiden osallistujien harjoittelusta. Harjoitellaan keskustelutaitoja. Erityisesti harjoitellaan muiden kuuntelemista, keskustelun aloittamista ja ylläpitämistä sekä oman mielipiteen sanomista, jämäkkyyttä.

13 Teema 4: Unelmien kautta omiin tavoitteisiin omat voimavarat käyttöön Aarretta etsimässä Opitaan käyttämään aarrekarttaa työkaluna, joka auttaa omien unelmien esiin tuomisessa ja tavoitteiden asettamisessa. Aarrekartan tekemisen ja tulevaisuuden muistelun kautta osallistujat tiedostavat omat unelmansa ja valmistautuvat henkisesti muutokseen. Kartoitetaan omat vahvuudet ja osaamisalueet. Tarkoitus on saada realistinen kuva omasta jaksamisesta, voimavaroista ja niiden kautta mahdollisuuksista omien opinnollisten suunnitelmien teossa. Aarrekartta ja kirje itselle harjoitukset. Erilaiset voimavaraharjoitukset. Pohditaan eri koulutusvaihtoehtojen ja ammattien vaativuutta verrattuna omiin senhetkisiin voimavaroihin. Kuva 6 Aarrekartta Tulevaisuudesta haaveileminen voi olla vaikeaa, jos on kokenut paljon vastoinkäymisiä. Ilman haaveita ei voi kuitenkaan asettaa itselleen tavoitteita. Jokainen osallistuja etenee kohti tavoitetta oman aikataulunsa ja kykyjensä mukaisesti. Osallistuja voi myös halutessaan muuttaa tavoitetta jolloin osallistujan kanssa lähdetään kulkemaan uutta polkua pitkin. Ellet rakenna pilvilinnoja, et rakenna muitakaan linnoja. Espanjalainen sananlasku

14 Teema 5: Osallistu, kokeile, onnistu Mennään tutustumaan! Oppilaitoksiin ja yrityksiin tutustumisen kautta saada uusia ajatuksia, haaveita ja toiveita omaan jatkopolkuun. Eri harrastusmahdollisuuksiin tutustuminen rohkaisee löytämään oma hyvää mieltä tuottava harrastustoiminta. Tehdään tutustumiskäyntejä lähialueen oppilaitoksiin, eri ammatinharjoittajiin sekä kulttuuri- ja harrastuskohteisiin. Hyviä kulttuuri- ja harrastuskohteita ovat mm. taidenäyttelyt ja kansalaisopisto. Tutustumiskäynnit eri kohteisiin järjestetään osallistujien mielenkiinnon mukaan. Kaikkiin tutustumiskäynteihin ei ole koko ryhmän pakko lähteä mukaan. On myös hyvä huomioida, että osallistujan voi olla vaikeaa lähteä tutustumaan esimerkiksi entiseen opiskelu- tai työpaikkaansa. Kuva 7 Raportti tutustumiskäynnistä

15 Teema 6: Työnhaku ja opiskelemaan haku Työnhaku Opitaan työnhakuun liittyvien asiakirjojen teko, opitaan työelämän pelisääntöjä ja harjoittellaan työhaastattelutilanteita. Osallistujat tekevät harjoitustyönä työnhakulomakkeen ja ansioluettelon. Käydään läpi mistä työpaikkoja voi etsiä. Työhaastatteluihin valmentaudutaan rooliharjoitteiden avulla. Työelämän pelisäännöt käydään läpi: mitkä ovat oikeuteni ja velvollisuuteni työntekijänä. Osallistujia tuetaan ja kannustetaan työ-, kesätyö- tai työharjoittelupaikan hankinnassa. Haen opiskelemaan Saadaan tietoa opiskeluun liittyvistä hakuasioista ja tukea henkilökohtaisesti oman opiskelupaikan löytymisessä. Opiskelemaan haussa osallistuja saa tukea omien tavoitteiden selkeytymiseen. Osallistujaa autetaan hakulomakkeiden täytössä sekä tarvittavien todistusten hankinnassa. Opiskeluhakuun liittyy yleensä valtava tietotulva, jonka jäsentäminen osallistujalle on tärkeää. Hakujen aikatauluista on pidettävä tarkkaan huolta ja tarvittavien todistusten hankinta hakua varten on syytä aloittaa ajoissa. Kuva 8 Kuvitteellinen haavetyöpaikka

16 Teema 7: Oivat opiskelutaidot Tavoitteena on harjoitella erilaisia opiskelutekniikoita ja löytää jokaiselle parhaiten sopiva tyyli työskennellä ja oppia uusia asioita. Osallistujia ohjataan suunnitelmalliseen työskentelyyn, jossa he voivat huomioida omat vahvuutensa ja vaikeutensa tehtäviä suorittaessaan. Oppimisympäristö Opitaan näkemään oppimisympäristönä muutakin kuin pelkkä fyysinen tila. Opitaan miten oppimiseen liittyvät esimerkiksi tunteet, asenteet ja ilmapiiri. Mietitään miten itse oppisi parhaiten ja mitkä seikat vaikuttavat opinnoissa jaksamisessa. Mietitään millainen ryhmä, opettaja tai tila olisi paras mahdollinen sekä millaiset tehtävät sopisivat juuri minulle parhaiten. Kuva 9 Opiskelemaan lähtemiseen liittyvät haaveet ja toiveet

17 Minä oppijana Nähdä itsensä aktiivisena oppijana, joka käsittelee tietoa aikaisempien opintojen ja kokemusten kautta. Korostetaan sitä, että aikuisten oppimisessa opiskelun tavoite ja merkitys, asenteet ja motivaatio ovat tärkeitä. Ymmärtää kuinka paljon on itse vastuussa omasta oppimisesta. Oppimista opiskeltaessa itsetuntemus on hyvin tärkeää. On hyvä selvittää, missä olen hyvä, miten opin parhaiten, millaiset tyylit ja tavat sopivat minulle. Toisaalta voidaan miettiä mitkä ovat heikot alueeni ja miten niitä voisi kehittää paremmiksi. Oman oppimistyylin löytämisen kautta päästään miettimään niitä tekniikoita, mitä omassa oppimisessa kannattaa käyttää. Lukiseulontatestauksen avulla selvitetään vahvuudet ja heikkoudet luku- ja kirjoitustaidoissa. Tarvittaessa tehdään yksilötestaus. Palautekeskustelun avulla selvitetään osallistujan kokemukset itsestään oppijana. Palautekeskustelu auttaa löytämään omia heikkouksien ja vahvuuksien alueita. Oppimistyylitestien teko. Osallistujien kanssa selvitetään myös muut oppimisvalmiudet ja esteet opiskelemaan lähtemiselle. Lukitestauksen palautekeskustelussa on otettava huomioon asiaan liittyvä herkkyys. Lukivaikeus on voinut aiheuttaa paljon ongelmia ja negatiivisia kokemuksia kouluaikana. Osallistujalla on yleensä hyvä tietämys jo ennestään omista taidoistaan ja epäilys oppimisvaikeudestaan. Eri oppimisstrategioiden ja oppimistekniikoiden käyttö Tämän päivän oppija tarvitsee taitoa ymmärtää, tulkita ja arvioida luettua tekstiä sekä etsiä tietoa erilaisista lähteistä. Opitaan erilaisia muistiinpanotekniikoita, tehokasta lukemista ja kirjoittamiseen liittyviä eri vaiheita. Ryhmässä pohditaan mitä eri oppimisstrategioita ja tekniikoita voi käyttää oman oppimisen apuna. Osallistujat harjoittelevat tehokasta lukemista ja opettelevat eri muistiinpanotekniikoita. Ryhmässä opetellaan kirjoittamisen eri vaiheita; aiheen ideoinnin ja jäsentelyn kautta päästään itse kirjoittamiseen ja tekstin julkistamiseen.

18 Muisti ja oppiminen Opitaan miten muisti toimii ja miten omaa muistiaan voi harjaannuttaa. Ryhmässä pohditaan miten muisti toimii ja miten omaa muistiaan voi harjaannuttaa. Mietitään mitkä ovat muistin toiminnalle tärkeät asiat ja mitkä seikat heikentävät muistia. Opetellaan erilaisia muististrategioita, jotta osallistuja voi omaksua itselleen keinoja muistaa asioita. Teema 8: Oppiaineiden kertausta Oppiaineiden kertaus Saada mahdollisimman paljon positiivisia oppimiskokemuksia, jolloin osallistujien mahdollista negatiivista oppijakuvaa saadaan muokattua positiivisempaan suuntaan. Kerrataan joitakin tuttuja aineita kuten äidinkieltä, ilmaisutaitoa, matematiikkaa ja vieraita kieliä. Esimerkiksi matematiikassa voidaan kerrata yleisiä laskusääntöjä ja arkipäivän tilanteissa tarvittavia taitoja. Vieraita kieliä voidaan harjoitella keskusteluiden ja sanastoharjoitusten avulla. Atk taidot harjaantuvat tehtävien teon lomassa. Opetustilanteissa on huomioitava osallistujien henkilökohtaiset tarpeet ja tasot. Ohjausta eriytetään tarvittaessa. Osallistujilla saattaa olla takanaan negatiivisia koulukokemuksia ja kaikki oppimiseen liittyvät tilanteet muistetaan stressaavina. Oppiaineiden opetuksessa on tärkeää käyttää mielekkäitä menetelmiä.

19 Teema 9: Pääsykoevalmennus ja iloa lukemisesta Pääsykoevalmennus Saadaan tukea ja valmennusta tuleviin pääsykokeisiin. Pääsykoevalmennus on yksilöllistä harjoittelua mutta sitä voi tehdä myös ryhmässä. Kerrataan ja syvennetään tehokasta lukemista ja tehdään yksilöllisiä harjoituksia kuten esimerkiksi vanhojen pääsykoekysymysten läpikäyntiä. Tänä päivänä pääsykokeisiin liittyy usein myös haastatteluita. Harjoitellaan ryhmässä haastattelutilanteita. Iloa lukemisesta Saadaan innostusta lukemisharrastuksen pariin. Opitaan, että lukeminen kehittää taitoja ymmärtää, tulkita ja arvioida luettua tekstiä. Kuva 10 Unelmien oppimisympäristö - oppimistehtävät Kirjastovierailu antaa virikkeitä ja käytännön ohjeita siihen, mitä kaikkea kirjastosta löytyy. Kirjavinkkausta kirjastossa ja/tai ryhmän kesken. Äänikirjoihin tutustuminen.

20 Teema 10: Oma projekti Toteutan oman projektin Oma projekti toteutetaan yksin, parityönä tai ryhmätyönä. Opitaan tekemään joku työ alusta loppuun. Ryhmä voi toteuttaa jonkun tapahtuman, esimerkiksi avoimet ovet läheisilleen. Yksilötyönä voi tehdä esimerkiksi esityksen omasta harrastuksestaan. Oman projektin aloittaminen on usein haastava vaihe. Ohjausta tarvitaan aihealueen määrittelyssä ja tiedonhankinnassa. Osallistujalle tulee kuitenkin antaa mahdollisimman vapaat kädet projektin toteuttamisessa. Kuva 11 Unelmien oppimisympäristö - opettaja

21 Teema 11: Opintovalmennus päättyy Minun jatkopolkuni Jo pelkkä tieto siitä, että opintovalmentaja on saatavilla ja auttaa tarvittaessa, voi vähentää osallistujan epävarmuutta jatkopolkuun liittyvissä asioissa. Saadaan tukea tarpeen mukaan oman jatkopolun aloittamisessa ja siellä pärjäämisessä. Osallistujaa ohjataan, tuetaan ja autetaan jatkopolun löytämiseen liittyvissä asioissa. Tähän voi liittyä esimerkiksi opiskeluvalinnat, opintotuen haku ja asunnon etsiminen. Osallistujalle kirjoitetaan loppuarviointi, jossa selvitetään opintovalmennuksen aikana esiin tulleet haaveet, tavoitteet ja omat voimavarat. Siihen kirjataan myös tarvittavat tukitoimet / erityisjärjestelyt opiskelussa tai työelämässä sekä jatkopolun suunnitelma. Loppuarviointi käydään läpi yhdessä osallistujan kanssa ennen loppupalaveria yhteistyötahon kanssa. Ryhmän päättymisen aiheuttamaan muutokseen on hyvä alkaa valmentautumaan ajoissa. Opintovalmentaja sopii jokaisen osallistujan kanssa yksilöllisesti, miten ja kuinka usein jatkossa pidetään yhteyttä ja kunnioittaa osallistujan toivetta. Kuva 12 Unelmien oppimisympäristö - tukea oppimiseen

4 ESIMERKKI OPINTOVALMENNUKSESTA - Toteutunut syksy 2009 kevät 2010 TOIMINTA OSALLIS- TUJIA VIIKKO 34 17.8. Tilojen ja toiminnan esittely, opintomateriaalin jako, kalenterin käyttö, tutustumisharjoituksia 7 18.8. Tutustumisharjoituksia, ryhmän kehitysvaiheet, kokemukset aikaisemmista ryhmistä 6 19.8. Ryhmän pelisäännöt, syksyn ryhmäsuunnittelu, puistopelejä: jalkapallo, frisbee, sulkapallo, petanque 7 VIIKKO 35 24.8. Koulutusasiaa, koulutusneuvonta erekrytorilla 3 25.8. Metsäretki Joupiskalle mm. sotilasesterata ja geokätköilyä 8 26.8. Metsäretkikokemuksen purku videon avulla, yhteisen taideteoksen teko metsästä keräämistä asioista. Tehtävä itsetuntemuksesta. Ryhmän sääntöjen palautekeskustelu. 8 VIIKKO 36 31.8. Viikkotavoitteet. Millainen olen, mitä osaan/ mitä haluaisin osata. 6 1.9. Tuolileikki. Tutustuminen Seinäjoen kansalaisopistoon. 6 2.9. Tutustuminen Sedu Jurvan toimipisteeseen. 8 VIIKKO 37 7.9 Viikkotavoitteet. Unelmien oppimisympäristö. erekrytorilla Eures-päivä. Keilaus. 7 8.9. Unelmien oppimisympäristö & toiveet, pelot ja esteet opiskelemaan lähtemisestä tehtävä seinätauluksi seminaaria varten. 7 9.9. Lukitestaus. Kivien maalaaminen, piirtämistä, näpräämistä ja lautapelejä. 9 VIIKKO 38 14.9. Unelmien oppimisympäristö. Kivien maalaus. Sanaselitys peli. 6 15.9. Oppisopimusasiaa: vierailija oppisopimustoimistosta. Viikkotavoitteet. Päivärytmi: kahdeksan syytä nukkua. 8 16.9. Savityöt yhdistyksen päivätoimintakeskuksessa. 7 17.9. Ohjattu kuntosali ja vapaaehtoinen uinti. 4 VIIKKO 39 21.9. Puistogolf. 8 22.9. Seminaarin valmistelu paikan päällä. Viikkotavoitteet. Uni: mitä uni on?, unien tulkinta, vihjeitä unettomalle. 6 24.9. OPINPOLKU ELÄMÄÄN seminaari Framilla. Materiaalipöydän järjestely ja seminaariväen vastaanotto. 4 VIIKKO 40 28.9. Aarretta etsimässä aarrekartan teko. 7 29.9. SeAMK:n avoimet ovet. 4 30.9. Tutustuminen Seinäjoen kirjastoon. Aarrekartat valmiiksi. Syksyn yhteishaussa olevat koulutukset. 6 VIIKKO 41 5.10. Viikkotavoitteet. Tutustuminen Seinäjoen järjestötalolle. Opinpolku video. 4

23 7.10. Tutustuminen Sedu Lapuan toimipisteeseen. 7 8.10. Aikuisopiskelijan viikko Oppien innolla tapahtuma TE-toimistossa. 2 VIIKKO 42 SYYSLOMA VIIKKO 43 19.10. Artikulointia ja ilmaisutaitoa. Tutustutaan haussa oleviin koulutuksiin. 4 20.10. Tutustuminen Sedu Ilmajoen toimipisteeseen. 6 21.10. Taboo- sanaselityspeli. Vierailija kertomassa sosionomi- opinnoista ja kokemuksia pitkästä Afrikan matkasta. Ruokavalio ja sokeritasapaino. 6 VIIKKO 44 26.10. Tulevien tutustumiskäyntien ja kokkauspäivän suunnittelu. Vierailija kertomassa omasta opinpolku ajastaan 6 ja meikkaaja-maskeeraaja koulutuksesta. 27.10. Oppimistehtävä: Niksejä ja neuvoja turvalliseen ruoanlaittoon kirjanen. Ostoslistan teko, ostosretki. 4 28.10. Kokkauspäivä. 5 VIIKKO 45 2.11. Viikkotavoitteet. Viikkopalaute. Matematiikkaa: prosenttilaskut. Ystävännauhojen teko. 5 3.11. Ryhmän jako kahteen: 1. Tutustuminen Lapuan kristilliselle opistolle, lastenohjaaja koulutukseen. 2. Talous ja raha-asioiden 6 kunnossapito Kalliit kulissit. 4.11. Retki Kuortaneen urheiluopistolle: tutustuminen opistoon ja seinäkiipeily. 4 VIIKKO 46 9.11. Viikkotavoitteet. Meidän firma yhteistoimintaharjoitus. Rentoutuminen. 5 10.11. Tohtori Terapia lautapeli 6 11.11. Pelisääntöjen kertaus ja arviointi. Muisti ja oppiminen. 5 VIIKKO 47 16.11. Sosiaaliset taidot. 6 17.11. Tutustuminen Jalasjärven aikuiskoulutuskeskukseen. 3 18.11. Sosiaaliset taidot: pääsykoehaastatteluun valmistautuminen. 5 VIIKKO 48 23.11. Tutustuminen Sedu aikuiskoulutuskeskukseen. 7 24.11. Pikkujoulut: The Beatles Story musikaali rytmikorjaamolla. 6 25.11. Matematiikkaa: peruslaskutaitoja. Kutsujen teko glögitilaisuuteen. 7 VIIKKO 49 30.11. Savitöiden lasitus. 5 1.12. Piparitaikinan valmistus. Glögitilaisuuden suunnittelu. Jouluaskartelu. 6 2.12. Kirpputorikierros ja uusien kansioiden sekä glögitilaisuuden tarvikehankinnat kaupasta. 5

24 VIIKKO 50 7.12. Piparien valmistus. 5 8.12. Joulutarina yhteiskirjoitelma. Glögitilaisuuden valmistelu. Joululaulujen harjoittelu. 6 9.12. Glögitilaisuus kutsuvieraille. 6 VIIKKO 51 14.12. Viikkotavoitteet. Sosiaaliset taidot. Joulutarinan maalaus. 6 15.12. Joulutarina elokuva. Matematiikkaa: peruslaskutaidot. 7 16.12. Puurojuhla. Levyraati. Ystävännauhoja ja muuta käsityötä. 7 VIIKOT 52-1 JOULULOMA VIIKKO 2 11.1. Joulukuulumiset. Viikkotavoitteet. Kevään ryhmätoiminnan suunnittelu. Kirje itselle. 7 12.1. ATK: Työnhakuvalmennus; mistä etsiä työtä, vahvuuteni/ kehittämisen kohteeni, cv- ja työnhakukirjeen tekeminen. 6 13.1. Työnhakuvalmennus. Työhaastatteluharjoituksia. 5 VIIKKO 3 19.1. ATK: My dream job. 5 20.1. Viikkotavoitteet. Vierailija: Työntekijän oikeudet ja velvollisuudet, työsopimukseen liittyviä asioita yms. Oppimispäiväkirja. 4 21.1. Opinlakeus messut 5 VIIKKO 4 25.1. Viikkotavoitteet. Työhaastatteluharjoituksia. 6 26.1. Tutustuminen Sedu Kauhajoki ja Suupohjan ammatti-instituutti. 6 27.1. Oppimispäiväkirja. 3 VIIKKO 5 1.2. Viikkotavoitteet. Työhaastatteluharjoituksia. Kiinnostavan ammatin esittely. Koulutusopas: Sedun opiskelupaikat. 6 2.2. Oppiminen. Oivat opiskelutaidot mm. oppimistyylit. Oma projekti ohjeistus. Oppimispäiväkirja. 6 VIIKKO 6 8.2. Savityöt. 7 9.2. Luistelu ja pulkkamäki. 7 10.2. Oma projekti; tiedonhankinta. Vierailija: vakuutusasiaa. Oppimispäiväkirja. 6 VIIKKO 7 15.2. Viikkotavoitteet. Yhdyssanaharjoituksia. Tutustutaan eri ammatteihin videoiden avulla. Nopean lukemisen harjoitus Suunnista 7 voimavarojesi lähteille. Prosessikirjoittaminen: Minun voimavarani. 16.2. ATK: Prosessikirjoittaminen. Tiedonhakua ja erilaisia testejä. Matematiikan ja äidinkielen harjoituksia. 6 17.2. Etäopiskelupäivä: Oma projekti.

25 VIIKKO 8 22.2. Tutustuminen Seinäjoen paloasema ja Kaarakan taitokeskus. 5 23.2. Tutustuminen Vaasan Ammattiopistoon. 6 24.2. Sosiaalinen yrittäjyys. Usko tai älä! Kuinka uskomukset syntyvät, miten ne vaikuttavat. 2 VIIKKO 9 TALVILOMA VIIKKO 10 8.3. Viikkotavoitteet. Kevään ryhmävalmennuksen suunnittelu. Saviruukkujen maalaus. 6 10.3. ATK: Oman projektin tekoa. 7 11.3. Opiskelutaidot. Oppimispäiväkirja. 7 VIIKKO 11 15.3. Tutustuminen Sedu Jurvan toimipisteeseen. 3 16.3. Seikkailupäivä Koskenkorvalla; Jari Mäki Oy. 4 17.3. Oman projektin esitys. Lautapeli. Oppimispäiväkirja. 5 VIIKKO 12 22.3. Seinäjoen KELA: opiskeluun ja kuntoutustukeen liittyvät asiat. Terveiset projektin ohjausryhmälle. 4 23.3. Rairuohon istutus. Savilautasten maalaus projektin ohjausryhmälle. 3 VIIKKO 13 30.3. Oman projektin esitykset. 5 31.3. Vierailija: sosiaaliohjaajan työ ja Työvoiman palvelukeskuksen toiminta. Keilaus. 4 VIIKKO 14 7.4. Savitöiden lasitus. Taidehalli. 6 8.4. ATK: tekstinkäsittelyn perusteet. 4 VIIKKO15 12.4. Viikkotavoitteet. Oman projektin esitykset. Palaute opintovalmennuksesta. 6 13.4. ATK: PowerPoint. 2 VIIKKO 16 20.4. Palaute opintovalmennuksesta. Osuuskunta asiaa. 5 21.4. The Love Day päivä seurustelusta ja flirttailusta. Curling. 4 VIIKKO 17 27.4. Päätösretki Ähtärin Eläinpuistoon ja Velj. Keskiselle. 7

26 5 OSALLISTUJIEN KIRJOITUKSIA MINUN VOIMAVARANI Minun voimavarani Mistä voimavarani tulevat ja mitkä asiat ovat hyvin? Voimavarani tulevat ihmissuhteista, eläinten hoidosta, Wikipedian ja uutisartikkelien lukemisesta (ja ylipäätään tietokoneella olemisesta, koska pidän sitä kautta yhteyttä ystäviin ja tuttuihin), ihan vain olemisesta, hyvästä tuurista sekä suhteellisen positiivisesta luonteesta. Elämässäni jotenkuten kohdallaan olevia asioita on terveys, hyvä asunto ja harvat, mutta hyvät ihmissuhteet. Mitä haluaisin muuttaa? Haluaisin elää terveemmin ja aloittaa kaiken uudelta pohjalta. Suurin haluamani muutos olisi muutto muualle vanhoista tutuista piireistä, joissa asioiden hoitaminen ei enää tahdo sujua. Koulussa käyminen onnistuisi paremmin muualla, kuin täällä, ja samassa paikassa voisin jatkaa opiskelua lukion jälkeen. Terveellisemmän elämäntavan aloittaminen voisi myös onnistua uudessa asuinpaikassa. Mikä on muutoksen esteenä? Muutoksen, tai tarkemmin sanottuna muuton, esteenä oikeastaan on se, etten osaa päästää irti vanhoista tutuista asioista, ja pelkään aloittaa uuden elämän. Lisäksi uudet ystävät nykyisessä asuinpaikassa ovat osittain syy siihen miksi en ole vieläkään saanut aikaiseksi muuttoa. Toisaalta, ihmisen pitäisi osata myös elää, joten ei siinä hirveästi menetä kun tekee hypyn tuntemattomaan aloittamalla puhtaalta pöydältä. Välit uusiin ystäviin eivät katkea vaikka asuukin muualla. Muutto karsii jyvät akanoista, joten silloin todella huomaisi, ketkä ovat todellisia ystäviä. Muutoksen on estänyt myös tuen ja avun puute, koska kaikki epäilevät pärjäämistäni sen takia, ettei täällä mene hyvin. Nainen, 22v.

27 Minun voimavarani Nykyiset voimavarani. Tällä hetkellä saan voimavarani lähinnä nukkumisesta, musiikin kuuntelusta, television katsomisesta sekä ystävieni antoisasta seurasta. Valitettavasti nykyiset ystäväsuhteeni voisivat olla nykyistä tekstiviestittelyä antoisampiakin. Myös ripeämmällä moottorikulkuneuvolla ajelu olisi todella mukavaa lisä elämääni, mutta valitettavasti se on nykyisen rajoittuneen toteuttamismahdollisuutensa takia varsin harvinaista herkkua voimavarojeni eheyttämiseen ja etäisimpien ystävieni luona vierailemiseen. Kesän saapuessa minun olisi myös tarkoitus aloittaa kesäinen pyöräilysessioni, mutta en todellakaan pidä siitä ajatuksesta että polkupyörä olisi ainut kulkuneuvovaihtoehtoni moponikin todennäköisesti talviteloille jäädessä kesävanteiden puuttumisen ja taloudellisen rahatilanteeni vuoksi. Mies, 29v. Tavoitteeni voimavarojen hankintaan. Tulevaisuudessa toivon saavani itselleni täyteläisempiä ihmissuhteita elämääni uutta sisältöä antamaan, mieltäni kohottamaan sekä voimavarojani kartuttamaan. Valitettavasti tälle toiveelle on useampia sen toteuttamista vaikeuttavia esteitä. Yksi mahdollisista esteistä on usein käyttämäni omalaatuinen huumorintaju, joka aiheuttaa turhan usein väärinymmärryksiä ja sivuvaikutuksia varsinkin vieraissa piireissä. Muita tavoitettani vaikeuttavia esteitä ovat epävarmuuteni, nykyinen elämän tilanteeni/asenteeni sekä rajoittunut liikkumismahdollisuuteni ripeämmän käytössä olevan kulkuneuvon puuttumisen vuoksi. Arvostaisin todella mikäli tulevaisuus pystyisi tarjoamaan minulle kulkuneuvokseni auton ja/tai täysverisen katumönkijän. Mönkijä on todella mainio kulkuneuvo lähietäisyyksillä ja 80km huippunopeuden vuoksi sillä sujuu useampi vähän pitempikin matka. Pysäköintipaikkojenkaan uupuminen ei tuota mönkijällä ongelmaa, sillä moisen voi parkkeerata joustavasti vaikka ojan pohjalle tai risukkoon. Autossa taas vallitsee usein rennohko, mukavan lämmin ja kodikas olo jonka vuoksi pitkätkään matkat eivät tunnu kovin vastenmielisiltä.

28 Minun voimavarani Tarvitsen lähelleni paljon asioita, jotka antavat minulle voimia ja tekevät elämästäni mielekkään. Yksin ja vain omin voimin en jaksa, enkä haluaisikaan jaksaa. Uuvun ilman tukea läheisiltäni. Voimavarani muodostuvat ihmissuhteista, terapiasta, vapaa-ajasta, liikunnasta, monesta mukavasta ja rentouttavasta hetkestä arjessa. Tärkeät ystävyyssuhteet kannattelevat ja antavat voimia vaikeidenkin asioiden keskellä. Yksin oleminen on kuitenkin myös yhtä tärkeää; rauhoittua ja koota ajatuksia omissa oloissa. Mielekäs arki on muodostunut minulle suureksi voimavaran lähteeksi; kotona ei tarvitse väsyttää itseään turhilla vaatimuksilla tai paineilla. Arki muodostuu minulla kotitöistä, urheilusta, rentoutumisesta ja herkuttelusta. Parasta on vielä, jos sen saa jakaa jonkun toisen kanssa. Konkreettisesti olen muutosta yrittänyt tehdä monen jo vuoden ajan; siitä lähtien kun olen terapiassa ollut. Siellä olen turvallisesti voinut käydä läpi asioita, jotka olen kokenut olevan minulle taakaksi. Myös läheisten ihmissuhteiden muodostaminen on jossain vaiheessa ollut minulle vaikeaa, joten tämänhetkiseen tilanteeseen, jossa minulla on monia tärkeitä ihmisiä elämässä, olen hyvin tyytyväinen. Yksi suuri muutos minulle on myös tulevaisuudessa edessä: aion muuttaa toiselle paikkakunnalle ja hiljalleen yrittää aloittaa opiskelut. En osaa sanoa, miten muutos tulee sujumaan mutta toivon parasta. Ympärilläni on kuitenkin monia asioita, jotka tukevat minua tässä muutoksessa ja antavat minulle voimavaroja. Pyrin myös pitämään arkeni koossa ja nauttimaan yhä sellaisista tavallisista asioista, jotka tekevät päivistäni nautittavia. Nainen, 22v. Elämässä ja arjessani haluaisin kuitenkin yrittää muuttaa omaa suhtautumistani asioihin. Haluaisin yrittää oppia sietämään paremmin stressiä ja paineita. En haluaisi ahdistua niin helposti ja kokea, että asiat ja seinät kaatuvat päälleni. Tulevaisuutta ajatellen olisi myös hyvä saada lisää keskittymiskykyä ja motivaatio opiskeluun, jotta opiskelu täyspainoisesti olisi jossain vaiheessa mahdollista. Haluan että arkeni olisi tasapainoista, enkä kokisi opiskelun tai työn olevan liian rasittavaa. Toivoisin myös oppivani olemaan vaatimatta itseltäni liikaa asioiden suhteen. Tällä hetkellä muutosta estävät omat pelot ja ahdistuksen tunteet. Riittämättömyyden tunteet saavat minut usein myös lukkiutumaan. Kuitenkin uskon, että terapian ja ihmissuhteiden avulla pääsen paremmin kiinni asioihin ja saan muutosta paremmin alkuun. Muutoksen avulla toivoisin saavuttavani enemmän väljyyttä elämään. Haluaisin myös lisää itsevarmuutta sekä kykeneväisyyttä olemaan paremmin läsnä muille ihmisille.

29 Minun voimavarani Saan voimia erityisesti ystäviltä, omalta perheeltä ja kihlatultani. Oma kissani tuo myös iloa ja piristystä elämääni, vaikka on siitä välillä huolta ja murhettakin. Myös liikunta ja musiikki auttavat minua jaksamaan. Kevään ja kesän tulo piristävät myös tosi paljon. Asiat jotka kaipaavat muutosta parempaan. Minulla on 2 tyypin diabetes. Sairastuin 2008 vuoden syksyllä. Muistan sen päivän kuin eilisen, kun jouduin sairaalahoitoon. Tuntuu että en oikein vieläkään ymmärrä, kuinka vakava sairaus tämä on ja paljon tässä on vielä sopeutumista ja opettelua. 2 tyypin diabetes puhkeaa yleensä aikuisiällä elämäntapojen ja ylipainon vuoksi. Sairaus on myös periytyvää ja minun suvussani diabetestä on. Verensokerini on liian korkealla, minkä vuoksi sitä pitää hoitaa tablettilääkityksen ja insuliinipistosten avulla. Pysyäkseni paremmassa kunnossa, minun pitäisi syödä terveellisesti ja säännöllisesti ja harrastaa sopivasti liikuntaa. Ja yleensäkin säännöllinen elämänrytmi auttaisi minua jaksamaan ja pitämään verensokerini mahdollisimman tasaisena ja hyvänä. Mutta ensin minun olisi hyväksyttävä se tosiasia, että tämä sairaus on minulla lopun elämääni, enkä pääse siitä eroon vaikka kuinka haluaisin. Tämän asian kanssa minulla on vielä tekemistä. Minulla on paljon hyviä ystäviä ja tuttuja. Joskus tuntuu että sovin tapaamisia ja menoja liikaa enkä muista antaa itselleni tarpeeksi aikaa. Siksi minun täytyy opetella kuuntelemaan paremmin itseäni ja oppia sanomaan ei kun siltä tuntuu. Sen vuoksi että jaksaisin paremmin. Asiat jotka mahdollistavat muutoksen. Pääsen ensi syksynä alkavalle diabeteskeskuksen sopeutumisvalmennuskurssille. Siitä on varmasti minulle valtavasti apua ja hyötyä. Vertaistukea minulla ei ole oikein ollut. Jos saisin painoani putoamaan, niin se olisi tosi hieno juttu terveyteni kannalta. Mutta pääasia on nyt kuitenkin, että paino ei enää nouse. Laihtumisesta minun ei saa ottaa liikaa stressiä, kun se vain pahentaa oloa. Opintovalmennus lähenee loppuaan, niin jatkosuunnitelman tekeminen olisi tärkeätä tulevaisuuteni kannalta. Jotain suunnitelmia jo onkin, mikä tietysti tuntuu hyvältä, etten tipahda aivan tyhjän päälle kun Opintovalmennus loppuu. Muutin kaksioon viime marraskuussa ja asun yksin. Nautin kyllä siitä, että voin olla kotona omissa oloissani ja voin tehdä mitä haluan. Ahdistus on vähentynyt, kun minulla on enemmän tilaa ympärilläni. Vaikka olen tosi sosiaalinen, niin minulle oma aikakin ja rauha on tärkeää. On mukavaa tulla kotiin kun täällä on hiljaista ja rauhallista. Asiat jotka estävät muutoksen. Joskus minusta tuntuu että parisuhde vie minulta valtavasti energiaa ja voimia, koska meillä on hankala tilanne. Olen myös aika stressaantunut ollut jo vuosia. Vaikka kihlattuni onkin minulle läheinen ja tärkeä ihminen, niin silti hänen ongelmansa ahdistavat ja masentavat minua. Siitä huolimatta hän on ollut tukenani vaikeina hetkinä. Stressi ja huono olo pahentavat myös diabeteksen oireita. Tavoitteenani olisi tämän vuoden aikana selkiyttää tätä tilannetta mieheni kanssa, vaikka se niin hankalaa ja uuvuttavaa onkin. Tuen tarve. Käynnit työterveyshoitajalla ovat minulle tärkeitä ja antoisia. Siellä voin keskustella parsisuhteeseeni liittyvistä asioista ja terveydestäni. Tulevaisuuttani ajatellen työvalmennuksesta ja mahdollisesti ammatinvalintapsykologilla käynneistä voisi myös olla apua. Nainen, 29v.

30 Voimavarani Mistä voimavarani tulee? Suurin voimavarani ja asia josta saan energiaa on luova toiminta. Esimerkiksi piirtäminen, musiikin kuuntelu ja käsityöt tai käsillä tekeminen yleensä jossain porukassa auttaa minua jaksamaan parhaiten. Myös ihmissuhteet auttavat jaksamaan. Tietokoneella olo on myös jollain tapaa voimavarani, sillä se auttaa minua jaksamaan henkisesti. Mitä muutoksia haluaisin? Unirytmini on usein sekaisin. Sen haluaisin muuttuvan. Tietokoneella tulee oltua joskus liikaakin, kun ei ole juuri muuta tekemistä yksin ollessa. Minulle olisikin hyvä saada kavereita Internetin ulkopuolelta. Liikuntani on myös hyvin vähäistä ajoittain ja sen lisäys olisi hyvä juttu. Kaikkea tätä kuitenkin hallitsee verensokeri, jonka koholla olo aiheuttaa väsymystä, joka taas vaikuttaa muihin asioihin. Se pitäisikin saada kuriin syömällä ja liikunnalla, sekä lääkityksen avulla. Mikä mahdollistaa muutoksen? Muutoksen tekeminen vaatii vahvaa tahtoa, sokeritaudin hoitoa ja lisää liikuntaa. Sekä mieliala- että sokerilääkitys olisi hyvä saada kohdilleen. Terapia tukee mielialan tasaisena pysymistä ja ihmisten kanssa oleminen lisää positiivisia kokemuksia muista ihmisistä, jolloin luottamus kasvaa sekä itseen että muihin. Myös luova tekeminen antaa mahdollisuuden muuttaa mielialaa, joka edistää muutosta. Mies, 25v. Mistä tukea ja apua? Suurin osa tuestani tulee vanhemmilta, jotka jaksavat kannustaa minua usein positiivissävytteisillä puhelinsoitoilla ja viesteillä. Kuntoutusohjaaja on myös yksi tekijä, jonka kanssa usein mietimme, miten asioita voisi muuttaa. Terapia on ollut minulle jo jonkun aikaa asia, joka on auttanut hyvin paljon erilaisissa asioissa. Puhuminen asioista helpottaa ja saa minut prosessoimaan asioita, jotka voivat olla hyvin hankaliakin yksin miettiä. Mikä estää muutosta? Mielialani heittelee hyvin paljon päivittäin. Tähän vaikuttavat yleensä masennus, valvominen, korkea sokeri ja yksinäisyys ja näistä aiheutuva väsymys. Ihmissuhdetaitoni olivat todella huonot muutama vuosi sitten, mutta niissä on tapahtunut pientä muutosta. Tietokone estää usein minua lähtemästä mihinkään, sillä on niin helppoa vain istua koneelle ja selata nettiä tai pelata peliä. Omatuntoni ei ole aina kohdillaan ja se vaikuttaa kaikkeen mitä teen. En vain osaa ajatella itsestäni positiivisesti.