Diabeetikon kuntoutus



Samankaltaiset tiedostot
Näkökulmia diabeteksen avokuntoutuksen kehittämiseen. Kati Hannukainen diabeteshoitaja, projektisuunnittelija. Diabetesliiton Yksi elämä -hankkeet

Diabetesliiton kuntoutus ja koulutustoiminta Outi Himanen, koulutuspäällikkö

Tyypin 2 diabeetikon hoito ja kuntoutus. Vuokko Kallioniemi sisätautien erikoislääkäri diabeteksen hoidon ja kuntoutuksen erityispätevyys

Diabeteskeskus Diabetesliiton keskustoimisto ja kurssikeskus sijaitsee n. 25 km Tampereen keskustasta Näsijärven rannalla Aitolahdessa

Etäkuntoutus eri toimijoiden yhteistyönä. Sari Koski

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella?

Ykkösklubi on vuotiaille tyypin 1 diabetesta sairastaville nuorille suunnattua ryhmätoimintaa.

Sähköiset menetelmät aikuisten diabeteksen hoidossa Tyyppi 2 tutuksi

ASIAKASLÄHTÖINEN HOITOYHTEISTYÖ LUO PERUSTAN TYYPIN 2 DIABETEKSEN HOITOON. Diabeteksen hoidon kehittämisen tarpeista ja keinoista

Hoidonohjausta verkossa kokemuksia tyypin 2 diabeetikoiden verkkokursseista

Kokeillaan jotain toisin kokemuksia nuorten aikuisten verkkokursseilta

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

Avokuntoutusmallin kokemuksia ja tulevaisuus Hyvinvointia huomennakin Avokuntoutuspäällikkö Arja Toivomäki, Suomen MS-liito, Avokuntoutus Aksoni

Tarjolla Yksi elämä. - terveystietoa, materiaaleja ja koulutusta yhdestä osoitteesta. Kuntamarkkinat Marjut Niemistö

Systemaattinen hoito ja hoidonohjaus. Asiakasnäkökulma hoidon laadun kehittämiseen

GeroMetro vanhustyön kehittämisverkosto pääkaupunkiseudulla Koulutusta, kehittämistä ja tutkimusta

Työllistämistä vai kuntoutusta?

Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa. Jengoilleen hankkeen verkostopäivä Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 2.

Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS. Riikka Peltonen Suunnittelija

Kelan sopeutumisvalmennus 2010-luvulla. Tuula Ahlgren Kehittämispäällikkö

2011 KURSSI-info 16-24v. nuorille

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 4/ (1) Kaupunginvaltuusto Asianro 8097/ /2013

HOITOKÄYTÄNNÖT YHTENÄISIKSI Riikka Hirvasniemi TtM Projektipäällikkö Pisara Oulu osahanke Perusterveydenhuollon asiantuntemus

Traumaattinen aivovamma Lasten ja aikuisten kurssit

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1.

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus alkaen

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti

Lapsen arki arvoon! Salla Sipari

Kelan kuntoutus ja sopeutumisvalmennuskurssit reumapotilaille. Kuntoutusohjaaja Janne Österlund HYKS Reumaklinikka

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi

Nuorten ammatillinen kuntoutuskurssi 125 vrk

KeVa perhehoidon ennakkovalmennus. KeVa -perhehoito - ennakkovalmennus

Voiko TK1 ja TK2- hankkeiden pohjalta tehdä johtopäätöksiä ASLAK:n ja TYK:n kehittämissuunnista?

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö

PERHEKUNTOUTUS LAHDESSA

Crohnin tauti ja colitis ulcerosa Aikuisten ja lasten kurssit

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 2.

Nuorten aikuisten kuntoutusohjausprojekti v

Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa

MIEPÄ -kuntoutusmalli. Paljon tukea tarvitsevien palveluprosessit ja rakenteet Pohjois-Suomessa seminaari Amira Bushnaief

Mitä uutta diabeteshoidossa ja sen ohjauksessa

2013 KURSSI-info 16-24v. nuorille

Yleislääketieteen erikoislääkäri Perusterveydenhuollon moniosaaja

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus alkaen

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Lataa Diabeetikon hoidonohjaus. Lataa

Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea. Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry

Diabeettinen retinopatia. Miten huomioin lisäsairaudet hoitotyössä Diabetesosaajakoulutus Hilkka Tauriainen

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI

Diabeetikon sosiaaliturva. Laura Tuominen-Lozić Järjestösuunnittelija Suomen Diabetesliitto ry

SYDÄNLIITON KUULUMISET Annukka Alapappila

Kelan tukema ja järjestämä työikäisten kuntoutus. Marja-Liisa Kauhanen Ylilääkäri

KRUUNUPUISTO Kuntoutuksen edelläkävijä

Vaikuttavaa elintapaohjausta sosiaali- ja terveydenhuoltoon poikkihallinnollisesti Pohjois-Pohjanmaalla

Sopimusvuoren kotikuntoutus

Näköaloja tulevaisuuteen

KRUUNUPUISTO Kuntoutuksen edelläkävijä

Katsaus työkykyneuvojien arkeen yksilöllistä tukea työhön paluun onnistumiseksi

Esperi Care Anna meidän auttaa

KRUUNUPUISTO Kuntoutuksen edelläkävijä

PERHEKUNTOUTUS LAHDESSA 2013

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja

Nostoja VAIKUTA lasten ja perheiden palveluihin kyselyn tuloksista LAPE Pirkanmaa

Kuntoutus ja sopeutumisvalmennus lasten diabeteksessa. Päivi Keskinen Lasten diabeteslääkäri, lastenendokrinologi Tays, lastentautien vastuualue

Kohti kuntoutuskumppanuutta? Millaista uutta vuorovaikutusta on syntymässä?

Vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen moniammatillinen yksilökuntoutus alkavat uudet palvelut. Palvelujen toteutus

KRUUNUPUISTO Kuntoutuksen edelläkävijä

Avokuntoutusta palvelukeskusten ja järjestön yhteistyönä

KELAN TULES-AVOKURSSIT

Sopeutumisvalmennuksen mahdollisuudet ja keinot tukea perhettä. Timo Teräsahjo, PsM, Aivoliitto ry

Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut

KRUUNUPUISTO Kuntoutuksen edelläkävijä

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA

Näkökulmia kuntoutumiseen. Jari Koskisuu 2007

Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär

Mielekästä ikääntymistä

Perhekuntoutus Invalidiliiton Lahden kuntoutuskeskus

NYT! Mitä uuttaa Kelan kuntoutuksessa

Nuorten Ystävät Sosiaalinen työllistyminen

ALS-sopeutumisvalmennuskurssit,

Poimintoja asiakkaan näkökulmasta: vaikuttavuus ja sen mittaaminen

Anitta Mikkola Kuntoutuksen kehittäjätyöntekijä SenioriKaste hanke, POSKE

Yhteiskehittelyllä oivalluspomppuja kuntoutusymmärryksessä

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?

Kumpaan maahan diabeetikon olisi parempi syntyä? Suomeen vai Ruotsiin? Taustaa. Suomi-Ruotsi-malli?

Turun Aikuiskoulutuskeskus. Kuntouttajan muuttuva työnkuva

TIEDON- JA TUEN SAANNIN MERKITYS HARVINAISSAIRAAN LAPSEN VANHEMPIEN ELÄMÄSSÄ

Prosessin nimi Prosessin tavoite Prosessin omistaja Prosessin käyttäjät Laatija/päivittäjä: Hyväksytty: Diabetesvastaanoton.

PHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa

VIIRTA - PPSHP: KUNTOUTUSYKSIKKÖ NUORTEN LUOTSINA AKTIIVISEEN ELÄMÄÄN

VALOT TOIMINTAMALLI. 1. Omaishoitotilanteen tunnistaminen. 2. Yhteistyön käynnistäminen omaisen kanssa. 3. Selvityksen tekeminen terveydenhuollossa

Lapsen levottomuus ja aggressiivisuus

Enemmän kuin pintaa - harjoitteluita ja opinnäytteitä Psoriasisliittossa. SoveLi-messut

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Kankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti.

Kyky-2 pilotti Eksote:ssa. Anneli Beilmann LT lastenneurologian ylilääkäri

MUUTTUVAT HOITOPROSESSIT YKSITYISSEKTORIN NÄKÖKULMASTA

Transkriptio:

Diabeetikon kuntoutus Diabeteshoitajat ry koulutuspäivät 4.4.2014 Kati Hannukainen diabeteshoitaja, projektisuunnittelija/ Diabetesliiton Yksi elämä-hankkeet

DIABETESLIITTO Kuntoutus-, koulutus- ja asiantuntijatoiminta JO VUODESTA 1980: kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskursseja diabeetikoille koulutusta terveydenhuollon ammattihenkilöstölle

Hoidonopetus Hoidonohjaus Kuntoutus

Mitä kuntoutuksella ymmärretään? Valtioneuvoston kuntoutusselonteko (2002): Kuntoutus on ihmisen tai ihmisen ja ympäristön muutosprosessi, jonka tavoitteena on toimintakyvyn, itsenäisen selviytymisen, hyvinvoinnin ja työllisyyden edistäminen. Kuntoutus on suunnitelmallista ja monialaista, usein pitkäjänteistä toimintaa, jonka tavoitteena on auttaa kuntoutujaa hallitsemaan elämäntilanteensa.

Suunnitelmallista ja pitkäjänteistä toimintaa Suunnitelmallisuus yhdessä laadittu hoito- ja kuntoutussuunnitelma Pitkäjänteisyys arviointi, suunnitelman ja tavoitteiden tarkistaminen uudelleen suuntautuminen Jatkuvuus PROSESSI TUEN tarve vaihtelee eri elämänvaiheissa

Mitä diabetesta sairastavan kuntoutuksella ymmärretään? Laajasti ymmärrettynä kuntoutus on läpi elämän jatkuva oppimisprosessi Diabeetikko ei kuntoudu diabeteksesta hän kuntoutuu elämään diabeteksen kanssa Hoito ja kuntoutus kuuluvat erottamattomasti yhteen Diabeetikko tarvitsee läpi elämänsä TUKEA omahoidolleen

Miksi diabeetikko tarvitsee kuntoutusta? Diabetes on parantumaton sairaus elinikäisen kumppanin kanssa on opittava elämään

Miksi Diabetes on etenevä sairaus on pysähdyttävä, arvioitava hoitoa uudelleen lisäsairaudet: uusi haaste, uusi opettelu Diabeteksen hoito edellyttää usein muutoksia elintapoihin hidasta, vaivalloistakin, tuki on tarpeen vaikutukset laajalti eri elämänaloille

Miksi Hoidon kokonaisuuden hahmottaminen ja hallinta on iso haaste miksi hoitaa? miten hoitaa: tieto/käytäntö oman sairauden yksilöllisyyden ymmärtäminen riittävän hallinnan tunteen saavuttaminen/kaikkea ei voi hallita Tunnen, että minä hallitsen diabetesta eikä diabetes minua

Miksi Diabetes on tunteita herättävä sairaus tunteiden käsittely on tärkeää suru pelot: lisäsairaudet, hypoglykemia verensokerin vaihtelu, hallitsemattomuus

Omahoidon tuki Lääketieteellinen hoito -lääkehoito -hoidon seuranta: määräaikaistarkastukset, seurantakokeet Tekniikka: mittarit, sensorit, insuliinin annosteluvälineet, sähköiset palvelut (mm. erilaiset omahoidon tukipalvelut, sähköiset terveyspalvelut)

Tekniikka/ hoidonohjaus Tekniikka ei vähennä ohjauksen tarvetta Tekniikka parhaimmillaan herättää kiinnostuksen ja oman vastuun, aktivoi ja innostaa

Omahoidon tuki Tekniikka tarvitsee kaverikseen hoidonohjauksen hoidon kokonaisuuden hahmottuminen Miten hoitoa ja tekniikkaa hyödynnetään ja sovelletaan arkeen?

Diabetesta sairastavan hoito ja kuntoutus ihannetilanteessa Olisi joku ihminen, joka on kiinnostunut minusta joka olisi - tavoitettavissa - pysyvä - turvallinen, rauhallinen - kuunteleva - kannustava Ja jonka mielestä olisi normaalia tuntea niin kuin tunnen

Omahoidon tuki Psykososiaalinen tuki toinen ihminen - kuulluksi tuleminen, välittävä ja arvostava kohtaaminen - ymmärretyksi tuleminen: mitä diabetes merkitsee arjessani - pystyvyyden tunteen vahvistuminen MOTIVAATIO - yhteys toisiin diabeetikoihin RYHMÄOHJAUS

Miten ryhmä palvelee kuntoutumista? Ryhmä on peili omalle itselle ja tilanteelle Arjen jakaminen, käytännön ratkaisujen löytyminen Diabetekseen liittyvien tunteiden jakaminen ja käsittely Itseymmärryksen lisääntyminen ja diabeteksen hyväksyminen AVOKUNTOUTUSRYHMÄT

Miksi hoito- ja kuntoutussuunnitelma? Potilas laatii itse suunnitelman, terveydenhuollon henkilöstö tukee häntä tässä aktivoituminen, pystyvyyden tunteen lisääntyminen Potilas tulee kuulluksi häntä koskevissa asioissa Konkreettinen suunnitelma auttaa viemään asioita käytäntöön, eivät jää ilmaan leijumaan

Hoito- ja kuntoutussuunnitelma Lähtökohtana ajatus voimaantumisesta, ei ensisijaisesti ongelmien kartoitus Tarpeet: yksi tai useampi potilaan tunnistama terveyteen liittyvä ongelma - voisiko lähteä kevyesti liikkeelle? - onnistumisen askeleet yksi askel johtaa toiseen ja kolmanteen

Tavoitteet: se muutos, johon yhdessä sovitulla hoidolla/kuntoutuksella pyritään - tavoite on henkilön oma - mitä hyvää tavoite tuo henkilön elämään - voi olla unelmakin, visualisoidaan, ruokitaan sitä

Keinot: mitä terveydenhuolto voi tehdä, mitä potilas tai hänen tukiverkkonsa voi tehdä? - teen itselleni hyviä asioita/ valintoja - näkökulman muutos: pakon sijasta mahdollisuus Seuranta ja arviointi: hoitosuunnitelma elää koko ajan, onnistumiset, suunnan tarkistukset

Kurssi kuntoutuksellinen väliintulo Milloin tarvitaan kuntoutuksellista väliintuloa? - hoitoväsymystä - vaikeus hyväksyä diabetes - rutinoituminen hoidossa - elämän siirtymä- ja muutosvaiheissa Irtautuminen arjesta aikaa rauhoittua miettimään hoitamista ja omaa elämää laajemminkin

Mitä kurssilla voi tapahtua? Kokemusten vaihto muiden kanssa näkökulman laajeneminen Vertaistuki, tunne kuulumisesta joukkoon vaikutukset minäkuvaan, eheytyminen Diabetekseen liittyvien pelkojen ja syyllisyyden väheneminen Onnistumisen kokemukset: voimaantuminen hoidon hallinta parantuu

Mitä kurssilla voi tapahtua Itsetunnon ja oman aktiivisuuden vahvistuminen: hyväksyvä ja avoin ilmapiiri Irrallinen tieto jäsentyy Halu huolehtia itsestä lisääntyy Muutosprosessi käynnistyy Diabeteksen hyväksyminen

Kuntoutus diabeetikon elämänkaarella LAPSET JA PERHEET Psykososiaalinen tuki erittäin tärkeä, vanhempien jaksamisen tukeminen Ylihoitamisen vaaralta suojeleminen Lapsen kokemus: diabeteksen hoito on helppoa/raskasta? Vanhempien parisuhteen tukeminen Sisarusten huomioiminen

LAPSET JA PERHEET Erityistä tukea tarvitsevien perheiden tunnistaminen Sosiaalisten tukiverkostojen luominen: vertaistukitoiminta tärkeä osa kuntoutusta perhekerhot isovanhempien, muiden läheisten mukaan ottaminen

LAPSET JA PERHEET Sopeutumisvalmennuskurssit tärkeitä koko perheelle, eri ikäkausina erilaiset haasteet Hoitopaikat järjestävät Diabetesliitto (Kela, sairaaloiden maksusitoumus)

Kuntoutus diabeetikon elämänkaarella NUORET Haasteena itsenäistymisen tukeminen Nuori käsittelee suhdettaan diabetekseen, erilaisuuttaan Vertaiskummitoiminta käynnistynyt Ykkösklubi Vanhemmat tarvitsevat myös tukea Murrosikäisten lasten vanhempien extranet

NUORET Siirtymävaihe lastenpkl:lta aikuispuolelle kriittinen, saattaen vaihtaminen Sopeutumisvalmennuskurssit auttavat hyväksymään diabeteksen ja itsenäistymään - hoitopaikkojen järjestämät - Diabetesliiton kurssit (Kela, sairaaloiden maksusitoumukset) Nuoret aikuiset (18-30v) tärkeä ryhmä

Kuntoutus diabeetikon elämänkaarella AIKUISET TYYPIN 1 DIABEETIKOT Ensitieto/alkuohjaus: yksilöllisesti/ryhmässä vähintään vuoden kestävä prosessi - tieto pieninä annoksina, aluksi vain välttämättömin - sairastumiseen liittyvien tunteiden käsittely Jatkuva hoidonohjaus ja omahoidon tuki omassa hoitopaikassa, osaava tiimi

Kuntoutus diabeetikon elämänkaarella AIKUISET TYYPIN 1 DIABEETIKOT Yhteistyö erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon, työterveyshuollon ja kuntoutuksen välillä Hoito- ja kuntoutussuunnitelma: työn asettamat vaatimukset/sairauden asettamat vaatimukset Kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssit : Kela 5+5 vrk

Kuntoutus diabeetikon elämänkaarella TYYPIN 2 DIABEETIKOT Metabolinen oireyhtymä & tyypin 2 diabetes: ehkäisyn ja varhaisen kuntoutuksen näkökulma Haasteena sairauden hyväksyminen ja hoitomotivaation löytyminen: sairaus ei anna oireita Diagnoosihetkellä usein jo lisäsairauksia Elintapamuutosten käynnistäminen ja ylläpitäminen Työterveyshuolto avainasemassa

Kuntoutus diabeetikon elämänkaarella TYYPIN 2 DIABEETIKOT Kuntoutuskurssit(Kela) 5+5+5 vrk eri kuntoutuslaitoksissa ongelmana se, että kuntoutukseen pääsyn kriteerit ovat tiukat Varhaiskuntoutusta hyvin niukasti tarjolla kuntoremonttikurssit Sydänliiton TULPPA -ohjelma

Tulevaisuutta ja tätä päivää kuntoutusta verkossa Diabetesliiton D-opistossa: Tyyppi 2 tutuksi verkkokurssi tyypin 2 diabeetikoille - pilotti syksyllä 2013, toinen käynnistyi 1/2014 - kohderyhmänä vastasairastuneet tyypin 2 diabeetikot - tavoitteena antaa perustietoa diabeteksesta ja vertaistukea keskustelun muodossa - 6 jaksoa, joilla oma teemansa

- tietoiskuja, videoita, vertaisen video joka jaksolla - henkilökunta kevyesti mukana, seuraamassa, keskusteluja, kommentoimassa, vastaamassa kysymyksiin, kurssihoitaja ja ravitsemusterapeutti henkilöityneinä Verkkokurssi tyypin 1 diabeetikoille suunnitteilla syksyllä Astetta tukevampi kuntoutuksen muoto voisi olla verkkokurssi, jossa on myös lähipäiviä ryhmäytyminen

Iäkkään diabeetikon kuntoutus Jäljellä olevan toimintakyvyn ja itsenäisen selviytymisen tukemista Kokonaisvaltaista Muut sairaudet huomioon ottavaa Hoidossa ja ohjauksessa keskeistä: hyvä olo turvallisuus elämänlaatu (ei turhia rajoituksia) Yhteistyötä eri toimijatahojen välillä

Terveydenhuoltohenkilöstön rooli kuntoutukseen ohjaamisessa Kuntoutukseen liittyvää tiedonsaantia ja ohjausta ei ole systemaattisesti järjestetty kuntoutukseen ohjautuminen on sattumanvaraista Kuntoutustarpeen arviointi tärkeä osa hoito- ja kuntoutussuunnitelmaa Terveydenhuoltohenkilöstö on avainasemassa Millaista tukea diabetesta sairastava kulloinkin tarvitsee: omahoidon tukiverkot Mistä tietoa kuntoutuksesta?