MEIDÄN MAAILMA OPAS KANSAINVÄLISEEN NUORISOTOIMINTAAN

MEIDÄN MAAILMA OPAS KANSAINVÄLISEEN NUORISOTOIMINTAAN

Innostu kansainvälisyydestä! Miten kansainvälisyys saadaan yhdistettyä järjestön toimintaan? Mitä tapoja on järjestää kansainvälistä toimintaa ja miten kohdata sen mukanaan tuomia haasteita? Miksi kansainvälistä toimintaa kannattaa toteuttaa ja mitä se antaa? Tässä oppaassa keskityn pääasiassa nuorille suunnattuun kansainväliseen toimintaan. Tietoja ja ohjeita voi hyvin soveltaa muidenkin ryhmien kansainvälisen toiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa. Idea tämän oppaan laatimisesta tuli Keski-Suomen Kalevan Nuorten ja Nuorisoseurojen toiminnan suunnittelupäivillä syksyllä 2006. Keski- Suomessa on jo yli 20 vuoden ajalta kokemusta ja tietotaitoa kansainvälisen nuorisotoiminnan järjestämisestä. Itse olen keväästä 2006 asti ollut mukana suunnittelemassa ja toteuttamassa järjestöjen kansainvälistä toimintaa. Olen osallistunut erilaisiin koulutuksiin ja seminaareihin sekä Suomessa että ulkomailla. Olen toiminut ohjaajana kansainvälisillä leireillä sekä toiminut kansainvälisissä luottamustehtävissä piiri- ja liittotasolla. Oppaan tarkoituksena on tuoda lähemmäksi kansainvälisen toiminnan toimintamuotoja ja niihin liittyviä vaiheita. Opas on tarkoitettu sekä vastaalkajille että kokeneemmillekin toimijoille sekä ohjaajille. Toivon, että opas antaa jotain kaikille kansainvälisestä toiminnasta kiinnostuneille, sekä innostaa ja kannustaa toimintaan. Opas antaa tietoa erilaisuuden ja eri kulttuurien kohtaamisesta. Oppaasta löydät tietoja kansainväliseen toimintaan liittyvistä kirjoista sekä nettilähteistä. Oppaan luettuasi toivon, että olet saanut tarpeeksi tietoa ja neuvoja kansainvälisestä toiminnasta ryhtyäksesi siihen itse. Kiitos oppaan tuottamisen eri vaiheissa mukana olleille ihmisille ja tahoille. Erityiskiitos niille, jotka vastasivat keväällä 2007 teettämääni kyselyyn kansainvälisen toiminnan vaikutuksista ja käytännönjärjestelyistä. Vastauksistanne on ollut paljon apua tämän oppaan laatimisessa. Jyväskylässä 31.1.2008 Tiina Västilä

SISÄLLYSLUETTELO I KULTTUURIEN KOHTAAMINEN JA KOMMUNIKOINTI...8 KULTTUURIT...8 ERILAISUUS JA SUVAITSEVAISUUS...10 ENNAKKOLUULOT JA STEREOTYPIAT...11 VIESTINTÄ JA VUOROVAIKUTUS...13 Kulttuurienvälinen viestintä...13 Kielellinen viestintä...14 Ei-kielellinen viestintä...15 II KANSAINVÄLISYYS JÄRJESTÖN TOIMINNASSA...17 RYHMÄTAPAAMISET...17 LEIRIT...19 Platform...19 Avartti...19 KANSAINVÄLINEN TYÖLEIRI...20 TAIDE JA KULTTUURI...22 VAPAAEHTOISPALVELU...23 EVS Eurooppalainen vapaaehtoispalvelu...23 ICYE Maailmanvaihto...24 KOULUTUKSET JA SEMINAARIT...26 III KANSAINVÄLISEN LEIRIPROJEKTIN SUUNNITTELU JA VALMISTELU...27 PROJEKTIN AIKATAULUTUS...28 KUMPPANEIDEN ETSIMINEN...30 PROJEKTIN RAHOITUS...32 PROJEKTIN BUDJETTI...32 Kun budjetti pettää...35 TAVOITTEET, TEEMA JA OHJELMA...36 Tavoite...36 Teema...37 Ohjelma...38

NUORTEN MOTIVOINTI JA OSALLISTUMINEN... 41 TURVALLISUUS JA SÄÄNNÖT... 43 TIEDOTTAMINEN JA YHTEYDENPITO... 45 KÄYTÄNNÖNJÄRJESTELYT... 46 Ajankohta ja paikka... 47 Työntekijät ja ohjaajat... 48 Valmistelutapaaminen... 48 IV TOIMINNAN AIKANA... 50 TOIMINNAN ALOITUS... 50 RUOKAILUT, HYGIENIA JA KIERRÄTYS... 51 LEIRIHENKI... 52 Konfliktitilanteet... 52 OHJAAJANA TOIMIMINEN... 53 SISÄINEN TIEDONKULKU... 54 PROJEKTIN LOPETUS... 55 ARVIOINTI, PALAUTE JA RAPORTOINTI... 55 Arviointi- ja palautteen keruumenetelmiä... 55 Raportin kirjoittaminen... 56 V VINKKEJÄ JA VIRIKKEITÄ... 58 LEIKIT JA PELIT... 58 Nimileikkejä... 59 Tutustumiseen... 59 Liikunnallista... 60 Energianpurkua... 60 Eläytyminen... 61 Luottamus... 61 MAATIETOUTTA... 62 EKOILUN AVULLA KULTTUURIT TUTUIKSI... 63 MUISTOJA LEIREILTÄ... 66

KANSAINVÄLISESTÄ TOIMINNASTA SAATUJA KOKEMUKSIA: INNOSTAVA AVARTAVA MUISTORIKAS LÄMMIN KASVATTAVA ELÄMÄÄ RIKASTUTTAVA MAHTAVA MUKAVA MONIPUOLINEN HAUSKA KOKEMUKSEN ARVOINEN UNOHTUMATON POSITIIVINEN IHANA ERILAINEN Lähde: Kansainvälisen toiminnan kysely, kevät 2007. Keski-Suomen Kalevan Nuoret ja Nuorisoseurat.

MIKSI NUORET LÄHTEVÄT MUKAAN KANSAINVÄLISEEN TOIMINTAAN? Mielenkiinto toisia kulttuureita kohtaan Innostus kansainvälisyydestä Kielitaidon parantaminen Uuden kokeminen Matkustaminen Uudet ystävät Kokeilunhalu Uteliaisuus Edullisuus Lähde: Kansainvälisen toiminnan kysely, kevät 2007. Keski-Suomen Kalevan Nuoret ja Nuorisoseurat.

I KULTTUURIEN KOHTAAMINEN JA KOMMUNIKOINTI Eri kulttuuritaustaisia ihmisiä kohdatessa nousee esille monia kysymyksiä. Uteliaisuus, ennakkoluulot ja epätietoisuus ovat tunteita, joita uuden ja vieraan ihmisen kohtaaminen herättää. Tarkoitus ei ole niinkään ohjeistaa, miten kommunikoida oikein ja miten väärin, eikä pelotella eri kulttuuritaustaisten kohtaamiseen liittyvistä asioista. Tämä luku tuo lähemmäksi näitä aiheita lähinnä sen kannalta, miten niihin tulisi suhtautua ja miten niitä voisi käsitellä. Toivottavasti tämän luvun myötä sinun on helpompi kohdata eri kulttuuritaustaisia ihmisiä sekä kommunikoida heidän kanssaan. Toisia kulttuureita kohdatessa: Ole rohkeasti oma itsesi. Tunne itsesi ja asenteesi. Ole ennakkoluuloton ja avoin. Kunnioita toista ja näe hänet yksilönä. Kuuntele, seuraa ja tunnustele tilannetta. KULTTUURIT Kulttuuri on itsestäänselvyys meille ja asia, jota ei kovin usein tule miettineeksi. Vasta, kun kohtaamme vieraan kulttuurin, ja on jotain mihin verrata omaa kulttuuriamme, huomaamme erot niiden välillä. Jotta voisimme ymmärtää vierasta kulttuuria, on meidän tunnettava myös omaa kulttuuriamme ja itseämme. Täytyy muistaa, että kulttuurimme pitää sisällään alakulttuureita, joihin tiedostamattamme kuulumme. Voimme samalla edustaa montaa eri kulttuuria, esimerkiksi eurooppalaista, suomalaista, opiskelija- tai vaikkapa nuorisoseurakulttuuria. Kulttuurin sisällä olemme kuitenkin yksilöitä ja meillä jokaisella on tapamme toimia ja käyttäytyä, johon vaikuttaa esimerkiksi luonteenpiirteet ja kokemukset. 8

Kulttuurilla on monia merkityksiä. Kulttuurista puhuttaessa ei tarkoiteta pelkästään korkeakulttuuria, kuten taidetta, kirjallisuutta tai musiikkia. Kulttuuri on paljon muutakin. Kulttuuri on niitä traditioita, uskomuksia ja arvoja, joita olemme oppineet kasvaessamme. Kulttuuri yhdistää meitä ja antaa meille tunteen yhteenkuuluvuudesta ja turvallisuudesta. Kulttuuri on tapa ajatella ja toimia, elää ja ymmärtää. Kulttuurien jäävuori Näkyvät asiat: PUKEUTUMINEN RUOKA KIELI Näkymättömät asiat: ARVOT ASEENTEET USKOMUKSET Kirjasta: Me ja muut. Kulttuurien välinen viestintä. Toimittaja Elina Saksala. Yle opetuspalvelut 1996. 9

Kulttuurit, arvot, asenteet ja käyttäytymistavat vaikuttavat meidän kanssakäymiseemme toisten ihmisten kanssa. Kulttuuritausta vaikuttaa myös valintoihimme sekä siihen, mitä näemme, mitä kuulemme ja miten sitä tulkitsemme. Kulttuurieroihin kuuluvat myös käsitykset ajasta, läheisyydestä ja määritteistä. Ajanmääritteet ja -ilmaisut voivat erota muualla niistä, mihin olemme tottuneet. Esimerkiksi keski- ja eteläeurooppalaisille hetken kuluttua voi olla puoli tuntia tai tunti. Myös käsite läheisyydestä vaihtelee eri kulttuureissa. Joissain maissa sosiaalisissa kanssakäymisissä esimerkiksi keskusteltaessa ollaan todella lähekkäin ja voidaan jopa koskettaa, vaikka kyseessä olisi vieraskin ihminen. Suomalaiset ovat melko etäisiä ja vaativat ympärilleen omaa tilaa. Suomalaiset harvoin koskettavat vieraita ihmisiä, muuten kuin kättelemällä. Ranskassa vieras otetaan vastaan halauksin ja poskisuudelmin. Myös erilaisten määritteiden, kuten suuri ja pieni, hyvä ja huono, kallis ja halpa, merkitykset vaihtelevat eri kulttuureissa. Kulttuurierot eivät välttämättä muodosta kansainvälisessä toiminnassa suuria ongelmia. Ne voidaan ottaa puheeksi, tehdä erilaisia harjoituksia niihin liittyen sekä keskustella niiden merkityksistä. On hyvä ymmärtää, mistä johtuvat toisten tavat ajatella ja käyttäytyä meistä poikkeavalla tavalla, ja varata aikaa niiden käsittelemiseen. ERILAISUUS JA SUVAITSEVAISUUS Erilaisuuden, uuden ja vieraan pelko on normaalia. On tärkeää muistaa, että erilaisuus on elämää rikastuttava asia. Kulttuurien välisessä vertailussa ei pitäisi aina puhua vain erilaisuuksista, vaan huomiota tulisi kiinnittää myös kulttuurien samankaltaisuuksiin. Kansainvälisessä toiminnassa erilaisuus pitäisi osata jollain tavoin hyödyntää ja toiminnalla lisätä suvaitsevaisuutta ihmisten keskuudessa. 10

Suvaitsevaisuus on toisen erilaisuuden aitoa hyväksyntää. Suvaitsemattomuuden taustalla ovat usein epävarmuus omasta itsestä tai pelko jostain. Suvaitsevaisuuteen kuuluvat hyvät ihmissuhdetaidot, ongelmansieto- ja yhteistyökyky. Meillä on usein tapana pitää omaa kulttuuria oikeana ja hyväksyttävänä ja kaikkea muuta vääränä ja kummallisena. Suvaitsevaisuus on sitä, että haluaa tietää enemmän toisista kulttuureista ja oppia ymmärtämään siihen liittyviä tapoja ja tottumuksia. ENNAKKOLUULOT JA STEREOTYPIAT Ennakkoluulo on mielessämme muodostettu kuva jostain ketä tai mitä emme oikeasti tunne. On tärkeää tiedostaa omat ennakkoluulomme. Ennakkoluuloja ja stereotypioita olemme saaneet mm. kodin, koulun ja median välityksellä, ja niitä on melko vaikeaa muuttaa tai poistaa. Aito ja läheinen kontakti sekä omakohtainen kokemus ovat parhaita tapoja vähentää ennakkoluuloja ja korjata väärinkäsityksiä. Stereotypiat ovat uskomuksia, ajatuksia ja yleistyksiä, jotka koskevat tiettyä ryhmää sekä heidän tapojaan ja käyttäytymistään. Stereotypiat ja ennakkoluulot vaikuttavat ryhmän ja yksilöiden väliseen kanssakäymiseen. Kielteiset ennakkoluulot aiheuttavat jännitystä ja epävarmuutta sekä johtavat kielteiseen asennoitumiseen. Myönteiset stereotypiat vähentävät epävarmuutta ja johtavat myönteiseen käyttäytymiseen. Stereotypiat auttavat meitä jollain tapaa ennakoimaan ja selittämään toisten käyttäytymistä. Stereotypiat ovat kuitenkin ongelmallisia, jos niihin ei osata suhtautua kriittisesti. Esimerkiksi huono kokemus jonkun kulttuurin edustajasta ei tarkoita, että se koskettaisi koko ryhmää. Erilaiset harjoitukset ja pelit ovat hyviä ennakkoluulojen, stereotypioiden sekä kulttuurierojen käsittelyyn. 11

KIRJAVINKKI Kulttuurienvälinen kasvatus, ideoita, harjoituksia, leikkejä ja roolipelejä. Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry 2000. Kirja koostuu kahdesta osasta, jossa ensimmäisessä on lyhyt pohjustus mm. erilaisuuteen, suvaitsevaisuuteen ja kulttuurienväliseen kasvatukseen. Toinen osa sisältää runsaasti erilaisia harjoituksia ja leikkejä, joiden avulla ryhmä pääsee lähemmäksi erilaisuuden hyväksymistä ja vieraita kulttuureja. Harjoitusten avulla pyritään luomaan parempaa ryhmähenkeä sekä vahvistamaan vuorovaikutustaitoja. LINKKIVINKKI Salto: www.salto-youth.net/toolbox. Näiltä sivuilta löydät runsaasti harjoituksia ja pelejä mm. kulttuurien kohtaamisesta ja erilaisuudesta. Sivut ovat englanniksi. Kaikki erilaisia, kaikki samanarvoisia: www.keks.fiw Näiltä sivuilta löydät ideoita, harjoitteita ja menetelmiä rasisminvastaiseen työhön ja kansainvälisyyskasvatukseen. 12

VIESTINTÄ JA VUOROVAIKUTUS Eri kulttuuritaustaisten ryhmien ja yksilöiden kanssa ollaan usein uusien tilanteiden edessä. Tämä tarkoittaa uudenlaisia kohtaamisia ja tilanteista selviytymisiä. Kuinka toimitaan tilanteessa, jossa ei ole yhteistä kieltä, ja kuinka väärinkäsityksistä selvitään? Kulttuuri, jossa yksilö kasvaa, opettaa tavat vuorovaikutukseen. Kulttuuritausta siis heijastuu viestintäämme ja vaikuttaa tapoihimme sisäistää ja ymmärtää. Viestintään vaikuttavat myös ikä ja sukupuoli. On kuitenkin muistettava, että jokaisen ryhmän jäsenellä on oma kulttuuri ja tapa viestiä. On monia tapoja viestiä tärkeintä vuorovaikutus- ja viestintätilanteissa on aitous ja läsnäolo. Kulttuurienvälinen viestintä Kun ymmärrämme kulttuurien välisiä eroja, on viestintä tehokkaampaa ja toimivampaa. Kulttuurienvälinen viestintä on alttiimpaa häiriöille kuin kulttuuriensisäinen viestintä: syntyy enemmän väärinymmärryksiä, kun on erilaiset viestintätavat. On käsityksiä siitä, miten eri tilanteissa toimitaan, mitä niissä sanotaan, miten sanotaan ja miten niihin reagoidaan. Nämä tavat ja tottumukset ovat kahden eri kulttuurista tulevan ihmisen välillä erilaiset. 13

Kulttuurierot näkyvät viestinnässä mm. siitä, miten ilmaistaan kohteliaisuutta, millaisista asioista voi puhua missäkin tilanteessa ja miten puhutellaan vanhempia ihmisiä. Yleensä näitä asioita miettiessä herää kysymys, miten esittää asia juuri tilanteeseen sopivalla tavalla? Sen oppii kokemusten, onnistumisten ja epäonnistumisten kautta. Kulttuurienvälisissä viestintätilanteissa ihmiset on kohdattava yksilöinä, eikä tietyn kulttuurin edustajina. Aktiivinen myötäilevä kuunteleminen, sekä avoin ja valpas halu ymmärtää, vie keskustelua eteenpäin. Muista myös, että jokainen tilanne on uniikki, eikä niitä voi verrata aiempiin kohtaamisiin. Suomalaisessa keskustelussa hiljaisuus on yksi osallistumismuoto. Suomalaiset seuraavat ja kuuntelevat melko paljon verrattuna muihin kansallisuuksiin. Kulttuurienvälisessä viestinnässä se voidaan tulkita vetäytymisenä, haluna olla osallistumatta keskusteluun. Suomalaisten tapa kommunikoida saattaa herättää ihmetystä. Meillä ei ole tapana kovinkaan paljon nyökkäillä, elehtiä tai äännellä verrattuna vaikkapa eteläeurooppalaisiin. Kielellinen viestintä Kieli ja kulttuuri kietoutuvat yhteen monin tavoin. Kulttuuri heijastuu kielessä ja siinä, miten kieltä käytetään. Kieli on tärkeä väline kansainvälisessä kommunikoinnissa. Yleensä yhteinen kieli löytyy ja kommunikointi sen puitteissa on helppoa. On asia erikseen, miten tunnepohjaltaan merkityksellisemmät sanat ja lauseet ymmärretään. Esimerkiksi sanoilla perhe, ystävät ja vapaus on eri merkityksiä eri kulttuureissa. Näistä merkityksistä syntyy yleensä mielenkiintoisia keskusteluja. Kulttuurienvälisessä viestinnässä ei ole tärkeää se, mitä sanot, vaan miten se kuullaan ja ymmärretään. Se, miten se kuullaan ja miten sitä tulkitaan, on opittua ja kulttuurisidonnaista. Emme voi aivan täydellisesti ilmaista ajatuksiamme ja tunteitamme, sillä tulkinnat ovat aina jollain tapaa sidoksissa kuulijan käsitykseen maailmasta. 14

Merkityksiä ei ole olemassa etukäteen, vaan tilanne rakentuu yhdessä yhteisen toiminnan kautta. Toimimme omien normiemme mukaisesti ja tulkitsemme niiden mukaisesti. Voimme pyrkiä parhaamme mukaan ilmaisemaan itseämme mahdollisimman täydellisesti, mutta ilmaisemamme asiat saattavat muuttua hivenen, kun toiset sen omaksuvat, tulkitsevat tai kääntävät. Ei-kielellinen viestintä Ei-kielellinen viestintä näkyy eleinä, ilmeinä ja katseina. Ei-kielellinen viestintä on tärkeä osa viestintää ja sitä ei sovi unohtaa. Se antaa taustatietoa ja tukea viestien tulkitsemiseen. Esimerkiksi katseelle ja hymylle voi olla eri merkityksiä eri kulttuureissa. Tietyt ei-kielelliset viestit kertovat välittömyydestä ja läsnäolosta. Näitä ovat mm. hymy, nyökkäily ja katsekontakti. Ne tuovat vuorovaikutustilanteeseen ilmeikkyyttä ja lämpöä. Ei-kielellisten merkkien avulla voimme ilmaista kiinnostusta ja viestintähalukkuutta. Usein myös tilanteissa joissa sanoja ei löydy, pärjää elekielellä tai vaikkapa piirtämällä. 15

II KANSAINVÄLISYYS JÄRJESTÖN TOIMINNASSA On olemassa monia eri tapoja, miten kansainvälistä nuorisotoimintaa voi toteuttaa järjestössä. Yleisimpiä ja tunnetuimpia näistä ovat ehkä erilaiset nuorten leirit, nuorisovaihdot ja ryhmätapaamiset. Erilaiset ulkomaille suuntautuvat taide- ja kulttuurimatkat, kuten tanssi- tai teatteriesiintymiset, ovat myös tapoja toteuttaa kansainvälisyyttä. Kiinnostavalta kuulostaa myös vapaaehtoisen hankkiminen ulkomailta tai kansainvälisen työleirin järjestäminen. Kansainvälisen toiminnan puitteissa on mahdollista osallistua erilaisiin koulutuksiin ja seminaareihin tai vaikkapa järjestää sellaisia itse. Tässä luvussa tuodaan esille niitä mahdollisuuksia, mitä on olemassa ja paikkoja, mistä löydät lisätietoa. RYHMÄTAPAAMISET Ota ryhmä vastaan ulkomailta tai lähde oman ryhmäsi kanssa ulkomaille! Ryhmätapaamisen tarkoituksena on suunnitella projekti yhdessä kumppanimaan tai kumppanimaiden kanssa jonkin nuoria kiinnostavan aiheen ympärille. Ryhmätapaamiselle mietitään yhdessä teema ja asetetaan tavoitteita, joiden mukaisesti nuoret osallistuvat tapaamisen sisällön ja ohjelman ideointiin yhdessä kumppaneiden nuorten kanssa ohjaajien avustuksella. Kansainvälinen ryhmätapaaminen (alaohjelma 1.1.) on mahdollista toteuttaa EU:n Youth in Action -ohjelman tuella. Ohjelmaa hallinnoi Suomessa Kansainvälisen henkilövaihdon keskus CIMO. Ryhmätapaamisissa voit olla isännöivä maa, jolloin vastaanotat ryhmän tai ryhmiä, tai lähtevä maa, jolloin lähdet oman ryhmän kanssa ulkomaille. Ryhmätapaamisissa painotetaan nuorten osallistumista ja akti- 17

voimista sekä suvaitsevaisuuden lisäämistä. Tavoitteena on antaa nuorille mahdollisuus tutustua eri kulttuureihin ja vahvistaa nuorten tunnetta Euroopan kansalaisuudesta. CIMO järjestää ryhmätapaamisiin liittyviä koulutuksia, joista löytyy lisätietoa CIMOn nettisivujen tapahtumakalenterista. Nettisivuilta Youth in Action -osiosta löydät myös kaikki ryhmätapaamisen toteuttamiseen liittyvät tärkeät ohjeet, lomakkeet sekä hakuajat. Perustietoja ryhmätapaamisista: - Kesto 6-21 päivää - 13-30 -vuotiaiden nuortenryhmille - Osallistujia 16-60 + ryhmänvetäjät - Kahden tai useamman maan välisiä - Matkustavan ryhmän tuki 70% matkakuluista - Vastaanottavan ryhmän tuki määräytyy ohjelma- ja ylläpitokulujen kattamiseen henkilömäärän ja ryhmätapaamisen keston mukaan Esimerkkejä ryhmätapaamisista: - Move your feet, Suomi. Liikunta yhdistää meitä. - Patonkiseikkailu, Ranska. Euroopan ruokakulttuurit tutuiksi. - Film town, Iso-Britannia ja Espanja. Lyhytelokuva kahden maan nuorisokulttuureista. Lue myös Eco Camp, Suomi, oppaan viimeisestä luvusta. Kansainvälisen henkilövaihdon keskus CIMO: www.cimo.fi Kaikkien rahoituslähteiden äiti. CIMO edistää nuorison kansainvälistymistä koulutuksen, työelämän ja kulttuurin alueilla. Youth In Action -alaohjelmista löytyy monia hyviä mahdollisuuksia kansainväliseen toimintaan. Täältä löydät myös tarvittavat lomakkeet ja ohjeet. Tämä linkki kannattaa tallentaa selaimesi suosikkeihin! 18

LEIRIT Leirin voit järjestää itse tai osallistua jonkun muun järjestämälle leirille Suomessa tai ulkomailla. Leirin järjestäminen ilman ulkopuolista rahoitusta voi olla tavoitteiltaan ja ohjelmaltaan vapaamuotoisempi kuin esimerkiksi EU:n Youth in Action -ryhmätapaaminen. Luvussa III kerrotaan tarkemmin näihin liittyvistä suunnittelu- ja valmistelutoimista. Kansainvälisille leireille nuoret voivat osallistua mm. Platform -verkoston tai Avartti -ohjelman kautta, joista seuraavaksi tarkemmin. Nämä ovat hyviä mahdollisuuksia kerätä kokemuksia ja innostusta kansainvälisyyteen. Toisten järjestämän kansainvälisen toiminnan kautta nuoret voivat tuoda kansainvälisyyttä myös oman järjestön toimintaan. Platform Platform Nuorisovaihtoverkosto tarjoaa vuosittain useita kansainvälisiä leirejä. Verkoston järjestämät leirit ovat pääosin kesäkuusta elokuun loppuun. Leireille voivat osallistua 15-25 -vuotiaat ja osallistumismaksut ovat n. 150 300 euroa. Osallistumismaksu sisältää majoituksen, ruokailut sekä ohjelman. Matkakuluista ja vakuutuksista vastaa leirille osallistuva itse. Nuorisokeskus Villa Elban kautta saat lisätietoa Platform -verkoston kautta järjestettävistä leireistä sekä niiden hakuajoista. Villa Elba: www.villaelba.fi Kansainvälinen työ Leirit Avartti Avartti -ohjelmaa suorittavat yli 16 -vuotiaat nuoret voivat osallistua kansainvälisille leireille sekä Suomessa että ulkomailla. Lisää tietoa Avartti -ohjelmasta ja sen kansainvälisistä ulottuvuuksista Avartin nettisivuilta. Avartti: www.avartti.fi Tausta Kansainvälisyys 19

KANSAINVÄLINEN TYÖLEIRI Järjestä touhukas työleiri! Allianssin ja Kansainvälinen vapaaehtoistyö ry:n (KVT) kautta voit järjestää kansainvälisen työleirin järjestössäsi. Työleirit ovat hyvä tapa yhdistää kansainvälisyys ja työnteko. Työleirillä työskennellessä ja yhdessä asuessa kielitaito karttuu sekä samalla opitaan toisista kulttuureista. Suurin osa leireistä järjestetään yhteistyössä järjestöjen ja yhdistysten kanssa, työtä voi tehdä myös esimerkiksi jonkun projektin hyväksi. Työ voi olla vaikkapa maalausta, kunnostustöitä tai rakentamista. Sen tulee olla kuitenkin sellaista, ettei sen tekeminen edellytä erityistä ammattitaitoa. Työleirin osallistujille ei makseta palkkaa, vaan he tekevät työtä majoitusta ja ruokaa vastaan. Leiri-isännän tehtävänä on vastata työleirin majoituksen ja ruokailujen järjestämisestä sekä niihin liittyvistä kustannuksista. Majoituspaikkana voi olla esimerkiksi koulu, leirikeskus tai nuorisotalo, josta löytyvät peseytymismahdollisuudet. Ruokailu voidaan järjestää leiriin sopivalla tavalla yhteistyössä leiriläisten kanssa. Leiri-isäntä vastaa myös kuljetuksista ja työnohjauksesta. Allianssi ja KVT pyrkivät järjestämään kaikille leireille koulutetun leiriohjaajan, jonka tehtävänä on toimia yhteyshenkilönä leiriläisten ja leiri-isännän välillä. Kansainvälisen työleirin järjestämisestä ja osallistumisesta kiinnostuneille lisätietoja löytyy Allianssin ja Kansainvälinen vapaaehtoistyö ry:n nettisivuilta. Jos järjestösi nuoria kiinnostavat työleirit, mutta sinulla ei ole mahdollisuutta järjestää leiriä itse, yli 18-vuotiaille suunnatuille kansainvälisille työleireille yli 50 maahan välittää KVT. Tämä voi kokemuksen ja innostumisen kautta poikia vaikkapa työleirin järjestämisen omassa järjestössäsi. 20

Perustietoja työleireistä: - Osallistuvien vapaaehtoisten määrä 6-25 - Osallistujien ikähaitari noin 16-30 -vuotta - Vapaaehtoiset pääasiassa eurooppalaisia - Leirikielenä yleensä englanti - Kesto yleensä noin kaksi viikkoa - Järjestetään pääsääntöisesti touko-syyskuussa - Työtä tehdään noin viitenä päivänä viikossa, kuusi tuntia päivässä Esimerkkejä työleireistä: - Näkö- ja seikkailutornin seudun maisemointi - Leirikeskuksen seinien raappaus- ja maalaustyöt - Monikulttuurisen festivaalin järjestelytyöt - Piippolan kunnan viher- ja puistoalueiden kunnostus LINKKIVINKKI Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi: www.alli.fi Kansainvälinen toiminta Sivuilta saat monenlaista hyödyllistä tietoa kansainvälisestä nuorisotyöstä. Kiinnostavaa luettavaa löytyy mm. rahoitusmahdollisuuksista sekä Euroopan maiden nuorisotyöstä. Kansainvälinen Vapaaehtoistyö ry: www.kvtfinland.org Paljon tietoa työleireistä ja vapaaehtoistyöstä, sekä ohjeita ja lomakkeita niiden toteuttamiseen. 21

TAIDE JA KULTTUURI Lähde ryhmäsi kanssa esiintymään! CIMO myöntää avustuksia ulkomaille suuntautuviin nuorten taide- ja kulttuuriryhmien esiintymismatkoihin. Nuori Kulttuuri matka-avustusten tarkoituksena on tarjota ryhmille mahdollisuus ulkomaille suuntautuvaan esiintymismatkaan sekä lisätä suomalaisen kulttuurin näkymistä maailmalla. Hakuajat, lomakkeet ja ohjeistukset löytyvät Nuori Kulttuuri nettisivuilta www.nuorikulttuuri.fi. Perustietoja Nuori Kulttuuri -matkoista: - Alle 29-vuotiaiden nuortenryhmille - Ryhmässä on oltava vähintään kolme jäsentä - Matka-avustus on harkinnanvarainen Aina ei tarvitse lähteä ulkomaille, vaan voit osallistua ryhmäsi kanssa myös Suomessa järjestettäviin kansainvälisyyttä pursuaviin tanssi- ja teatteritapahtumiin, joista on hyvä ponnistaa kohti suurempia kansainvälisiä kuvioita. 22

VAPAAEHTOISPALVELU Hanki järjestöösi vapaaehtoinen! EVS Eurooppalainen vapaaehtoispalvelu EVS vapaaehtoista voi hakea CIMOn Youth in Action -alaohjelma 2. kautta. EVS -vapaaehtoisen voivat vastaanottaa yleishyödylliset organisaatiot. EVS -projektissa mukana on vapaaehtoinen, lähettävä organisaatio ja vastaanottava organisaatio. EVS antaa mahdollisuuden toteuttaa ja kehittää kansainvälistä toimintaa järjestössäsi. Työntekijät ja järjestön nuoret voivat kartuttaa kielitaitoaan ja lisätä tietoa muista kulttuureista. Usein myös vapaaehtoisen vastaanottamisesta syntyy pitkäaikainen yhteistyösuhde lähettävän organisaation kanssa. Vastaanottavan organisaation tulee järjestää vapaaehtoiselle työnohjaus, asuminen ja ruokailu. Perustietoja EVS:stä: - Vapaaehtoisjakson kesto 2 12 kk - 18 30-vuotiaille nuorille - Vapaaehtoisia saapuu Suomeen ympäri vuoden - Tarkoitettu EU- ja ETA-maille sekä useimmille Itä-Euroopan maille EU:n myöntämä avustus kattaa: - Vapaaehtoisen matkakulut Suomeen ja takaisin kotimaahan - Ylläpidon (majoitus, ruoka) - Vakuutukset - Työmatkakulut - Kielikurssin - Pientä taskurahaa 23

Esimerkkejä vapaaehtoispalveluista: - Nuorisokeskus, Italia. Projekti nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi, iltapäiväkerhon ohjaajan tehtävät. - Teatteritalo, Espanja. Oopperaprojektin assistentin hommat. - Lintusairaala, Belgia. Lintujen hoitaminen ym. sairaalan tehtävät. CIMO: www.cimo.fi Youth in Action Alaohjelmat Eurooppalainen vapaaehtoispalvelu ICYE Maailmanvaihto Euroopan ulkopuolelta tulevia vapaaehtoisia voit vastaanottaa ICYE maailmanvaihdon kautta. Maailmanvaihdon vapaaehtoispaikan tulee olla voittoa tavoittelematon yhteisö tai järjestö, joka pystyy tarjoamaan vapaaehtoiselle riittävästi mielekästä tekemistä ja ohjausta. Työpanoksensa lisäksi vapaaehtoinen tuo mukanaan piristystä työpaikan arkeen sekä kieliharjoittelua puolin ja toisin. Maailmanvaihdon vapaaehtoiset: - 18 30-vuotiaita - Saapuvat Suomeen aina elokuussa - Ovat vapaaehtoistyössä 6 12 kuukautta - Työskentelevät 6 8 tuntia päivässä viitenä päivänä viikossa - Suunnattu Euroopan ulkopuolelta tuleville vapaaehtoisille Maailmanvaihdon vapaaehtoiset maksavat itse ohjelmasta koituvat kulut. Työmatkakulut ja taskurahat maksaa puolestaan vapaaehtoispaikka, ellei toisin sovita. Mikäli työpaikalla ei ole mahdollisuutta maksaa tätä, maksaa Maailmanvaihto taskurahaa vapaaehtoiselle. Vapaaehtoistyöpaikan on nimettävä työpaikalta vapaaehtoiselle tukihenkilö, joka opastaa häntä työssä ja auttaa mahdollisissa ongelmatilanteissa. 24

Esimerkkejä vapaaehtoisen tekemästä työstä: - Oman kielen ja kulttuurin kurssien järjestäminen osana järjestön muuta toimintaa - Toimintakeskuksen monipuoliset työtehtävät mm. avustaminen kerho - ja leiritoiminnassa - Iltapäiväkerhon ohjaustyöt ja muussa toiminnassa auttaminen Maailmanvaihto: www.maailmanvaihto.fi Työpaikaksi 25

KOULUTUKSET JA SEMINAARIT Osallistu tai järjestä itse! Eri tahot tarjoavat kansainvälisyyteen liittyviä koulutuksia ja seminaareja. Koulutuksissa ja seminaareissa tapaat kansainvälisessä toiminnassa mukana olleita ihmisiä, asiantuntijoita sekä kuulet innostavia tarinoita. Koulutuksia ja seminaareja järjestetään sekä Suomessa että ulkomailla. Ryhmätöiden, simulaatioharjoitusten, vierailujen, asiantuntijaluentojen ym. kautta monet kansainväliseen toimintaan liittyvät asiat tulevat tutuiksi ja opit uutta. Koulutuksia ja seminaareja voit järjestää myös itse. Rahoitusta näihin voi hakea mm. CIMO Youth in Action -ohjelman alaohjelmasta 4.3. Esimerkkejä koulutuksista ja seminaareista: - Nuoruus ja nuorisotyö maaseudulla, Belgia - Verkoston, kontaktien ja kumppanuuden luominen, Saksa - Nuorten osallisuus ja vaikuttaminen, Suomi Kansainvälisyyteen liittyvistä koulutuksista ja seminaareista tiedotetaan mm. Kalevan Nuorten kansainvälisen toiminnan sähköisen tiedotteen kautta, Allianssin koulutuskalenterissa sekä CIMOn tapahtumakalenterissa. Ole aktiivinen ja kouluta itsesi! 26

III KANSAINVÄLISEN LEIRIPROJEKTIN SUUNNITTELU JA VALMISTELU Mitä tehdä ennen lähtöä tai leiriä? Suunnittelu ja valmistelu ovat tärkeitä vaiheita projektin onnistumiselle. Ne tukevat tavoitteiden toteutumista ja luovat osallistujille turvallisuuden ja viihtyvyyden tunnetta. On muistettava, että kansainvälisen toiminnan järjestäminen riippuu hyvin pitkälle rahoittajan tai koordinoivan tahon asettamista tavoitteista ja ohjeistuksista. Mikäli ulkopuoliselle rahoitukselle on tarvetta, kannattaa tämä lähtökohta ottaa huomioon jo heti suunnittelun alkuvaiheessa. Valmiita ohjeita siitä, millaista kansainvälisen toiminnan sisällön tulisi olla ja mitä sen aikana tehdään, on vaikea antaa. Toiminta riippuu paikasta, ryhmistä ja tavoitteista. Tässä luvussa tuodaan esille muutamia kansainvälisen toiminnan suunnittelussa ja valmistelussa huomioitavia tärkeitä vaiheita sekä muutamia konkreettisia neuvoja, millä pääset eteenpäin kohti itse toimintaa. ETSI tietoa netistä ja kirjoista INNOSTA nuoria ja muita toimijoita JAA kokemuksia ja onnistumisia JÄTÄ väljyyttä aikatauluihin KYSY APUA asiantuntijoilta, rahoittajalta, liitosta, piireistä POHDI toiminnan merkitystä järjestöllesi TEE yhteistyötä nuorten ja muiden tahojen kanssa TOIMI tavoitteellisesti VARAA AIKAA mahdollisiin takkuihin NAUTI uudesta ja erilaisesta toiminnasta 27

PROJEKTIN AIKATAULUTUS On aika kaivaa kalenterit esiin! Kansainvälisen toiminnan toteuttamista, oli se sitten Suomessa tai ulkomailla, leiri tai matka, kannattaa ajatella tietynlaisena projektina, jolla on alku ja loppu. Siihen välille mahtuu monia vaiheita, jotka käyvät hyvin ilmi oheisesta kaaviosta. Aikaa jokaiseen vaiheeseen kannattaa varata reilusti, varsinkin jos olet ensimmäistä kertaa toteuttamassa kansainvälistä projektia. KANSAINVÄLISEN PROJEKTIN VAIHEET RYHMÄ NUORIA ja/tai KUMPPANIT TAVOITTEET, TEEMA JA OHJELMA, MENETELMÄT Miksi, mitä, miten? ESIVALMISTELUJA HAKEMUS RAHOITTAJALLE PÄÄTÖS RAHOITUKSESTA KÄYTÄNNÖNJÄRJESTELYT ITSE TOIMINTA ja palautteen sekä arvioinnin kerääminen RAPORTOINTI - Nuorten osallistuminen ja kumppanuus mukana koko projektin ajan - Tiedottamisella ja yhteydenpidolla tärkeä osuus projektin onnistumiselle - Koko projektin kesto n. 6-12 kk, riippuen toiminnan muodosta Kansainvälisen henkilövaihdon keskus CIMOn alueellisen ryhmätapaamisen suunnittelukoulutuksen ( Etiäinen ) pohjalta muokattu 12/07. 28

Kaikki alkaa oikeastaan siitä, että on ryhmä nuoria, jotka ovat kiinnostuneita kansainvälisyydestä. Ryhmän muodostumisen jälkeen on tärkeä löytää nopeasti kumppani. Voi olla myös niin, että on olemassa kumppani ja on etsittävä nuoret. Yhdessä mietitään tapaamisen tavoitteita, mahdollista teemaa, ohjelmaa ja menetelmiä. Joitain esivalmisteluja kannattaa tehdä tässä vaiheessa, kuten budjetointia, tarjouspyyntöjä ja esivarauksia. Kun nämä asiat ovat kunnossa, on aika kirjoittaa rahoitushakemus. Rahoituspäätöksen tuleminen saattaa kestää kuukausia. Tänä aikana voi ryhmän kanssa tehdä varainhankintaa, valmisteluja ja tutustumista. Kun päätös on saatu, ja rahoitusta myönnetty, on aika tehdä käytännönjärjestelyitä ja hankintoja. Tämän jälkeen onkin toiminnan aika, jonka lopuksi on hyvä kerätä palautetta ja arvioida yhdessä toteutunutta projektia. Lopuksi kirjoitetaan koko projektista raportti. Yksinkertaista, eikö totta! Onnistuneen projektin taustalla on hyvin tehty suunnitelma, jonka laatimiseen ovat osallistuneet ohjaajat, nuoret sekä kumppanit. Ja nyt yksityiskohtiin! 29