Koneellisen taimikonhoidon nykytilanne ja tulevaisuuden näkymät. Kustannustehokas metsänhoito-seminaarisarja Heidi Hallongren Joensuu,

Samankaltaiset tiedostot
Koneellisen taimikonhoidon nykytilanne ja tulevaisuuden näkymät. Kustannustehokas metsänhoito-seminaarisarja Heidi Hallongren Oulu,

Koneellisen taimikonhoidon nykytila ja tulevaisuuden näkymät. Kustannustehokas metsänhoito-seminaarisarja Heidi Hallongren Kouvola, 2.11.

Koneellisen taimikonhoidon käyttöönotto. Kustannustehokas metsänhoito-seminaarisarja Heidi Hallongren Huittinen,

Koneellinen taimikonhoito

Koneellisen taimikonhoidon kilpailukyky

Koneellisen taimikonhoidon menetelmät ja niiden kilpailukyky

Koneellisen istutuksen ja taimikonhoidon kilpailukyky

Tuloksia MenSe raivauspään seurantatutkimuksesta. Markus Strandström

Kitkevä perkaus työmenetelmän esittely ja tutkimustuloksia onnistumisesta

Koneellisen taimikonhoidon kustannustehokkuuden parantaminen

MenSe-raivauspään ajanmenekki ja tuotos käytännössä. Markus Strandström Paula Kallioniemi Asko Poikela

Ulkolaitaan: Naarva konekitkentä, Tehojätkä taimikonhoito tai MenSe taimikonharvennus

Metsänhoitotöiden koneellistamisen nykytilanne ja tulevaisuuden näkymät

UW40 risuraivain koneellisessa taimikonhoidossa. Markus Strandström Asko Poikela

KUSTANNUSTEHOKAS TAIMIKONHOITO kevät 2016

KONEELLINEN TAIMIKONHOITO

Taimikonhoidon ajoitus ja sen merkitys kuusen uudistamisketjussa. Karri Uotila Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja

METSÄNHOITOTÖIDEN KONEELLISTAMINEN - TUTKIMUSNÄKÖKULMA

Tuottava taimikko- seminaarit Iisalmi/Joensuu

Taimikonhoidon ajoituksen kustannus ja kannattavuusvaikutukset

Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa. Karri Uotila Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja Joensuu

Toiminnan suunnittelu: KOHDEVALINTA

Taimikonhoito kitkemällä

Metsänhoidon koneellistamisen visio ja T&K ohjelma

Taimikonhoidon vaikutukset metsikön

Tehokkuutta taimikonhoitoon

ENNAKKORAIVAUS JA ENERGIAPUUN HAKKUU SAMALLA HAKKUULAITTEELLA. Alustavia kokeita

Taimikonhoito. Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme

Koneellisen istutuksen nykytilanne ja tulevaisuuden näkymät

Puunkorjuun koneellistaminen on vähentänyt

Taimikonhoidon ajoitus ja sen merkitys kuusen uudistamisketjussa. Karri Uotila Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja

Onnistunut metsänuudistaminen

Metsänhoitotöiden koneellistamista tukeva tutkimus- ja kehitystyö

Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa. Karri Uotila Kuopio

Kustannustehokkaan taimikonhoidon konsepti - Taimikonharvennus 2011 kevät

Mikä on taimikonhoidon laadun taso?

Taimikonhoidon ajoitus ja sen merkitys kuusen uudistamisketjussa. Karri Uotila Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja

Taimikonhoidon perusteet.

Koneellisen istutuksen ja taimikonhoidon kilpailukyky

Koneellisen istutuksen käyttöönotto

Koneellisen istutuksen käyttöönotto

Koneistutushankkeen keskeisimmät tulokset

Taimikonhoito. Jari Hynynen, Karri Uotila, Saija Huuskonen & Timo Saksa

Koneellinen kitkentä taimikon varhaisperkauksessa työajanmenekki, kustannukset ja työjäljen laatu

Taimikonhoitoon vaikuttavat biologiset tekijät

Taimikon koneellisen varhaisperkauksen onnistuminen

Koneellinen metsänistutus hankkeen tuloksia Taimitarhapäivät Laukaa, Peurunka

Koneellinen metsänistutus nykytilanne sekä koneistutusprosessi ja sen kriittiset menestystekijät

Taimikoiden käsittelyvalinnat ja niiden vaikutukset. Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos

Taimikonhoidon laatu ja laadun. Kouvola Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011

Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa. MMT Timo Saksa

KONEELLISEN ISTUTUKSEN JA TAIMIKONHOIDON YLEISTYMISEN HAASTEET JA MAHDOLLISUUDET YKSITYISMETSISSÄ

Koneellisen taimikonhoidon kustannustehokkuuden parantaminen

Motit liikkeelle. Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen

Taimikonhoidon vaikutus. Taimikonhoidon vaikutus kasvatettavan puuston laatuun

hallinta Ville Kankaanhuhta Joensuu Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011

Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa. MMT Timo Saksa. Kajaani Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011

Uusiutuvan energian velvoite Suomessa (RES direktiivi)

Metsästä voimalaitokseen: Energiapuunlogistiikka ja tiedonhallinta Lahti

Metsänuudistaminen nyt ja tulevaisuudessa

Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa. MMT Timo Saksa

TAIMIKON KÄSITTELYN AJOITUKSEN VAIKUTUS TYÖN AJANMENEKKIIN

Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin

Kustannustehokkuuden merkitys metsänhoidossa

Kustannustehokkuuden merkitys metsänhoidossa

Kustannustehokkuuden merkitys metsänhoidossa

Kiertoaika. Uudistaminen. Taimikonhoito. Ensiharvennus. Harvennushakkuu

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa

Kustannustehokkuuden merkitys metsänhoidossa

Kannattaako metsän uudistamiseen ja taimikonhoitoon panostaa?

Viljelyketjujen kustannustehokkuus

Metsänhoitolaitteet esillä FinnMETKO messuilla

Taimikonhoito. Mänty Ohjeet omatoimiseen taimikonhoitoon Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Sykettä Keski Suomen metsiin

Mitä muissa koneistutustutkimuksissa meneillään?

Päättäjien 35. Metsäakatemia LUUMÄKI. Hakkuu- ja taimikonhoitokohde

Kestävän metsätalouden. Heikki Vähätalo, viranomaispäällikkö Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskus Oulu

Taimikonhoidon laatu ja laadun. Mikkeli Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011

Systemaattisuus työmalleissa puunkorjuussa

Metsäalan työvoimatarve Savotta Metsätehon tuloskalvosarja 15/2016 Markus Strandström Asko Poikela Metsäteho Oy

METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO

Mäntytukkipuu 55,9 46,3 11,3. Mäntykuitupuu 17,8 15,0 11,3. Kuusitukkipuu 57,2 46,6 10,6. Kuusikuitupuu 18,1 14,8 10,6. Koivutukkipuu 44,2 36,7 10,9

KUUSEN TAIMIKOIDEN KONEELLISEN KITKENNÄN JÄLKEISEN KEHITYK- SEN SEURANTATUTKIMUS

Kustannustehokkuuden merkitys metsänhoidossa

Drone-kuvausten käyttökelpoisuudesta metsäkeskuksen toiminnassa Maaseutu 2.0 loppuseminaari

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa

Taimettuminen ja taimikon hoito männyn luontaisessa uudistamisessa Eero Kubin ja Reijo Seppänen Metsäntutkimuslaitos Oulu

JOHTOALUEIDEN VIERIMETSIEN HOITO

HIRVI-INFO Uusi hirvivahinkojen korvausjärjestelmä. Heikki Kuoppala

METSÄTALOUDEN HIRVIVAHINGOT Uusi hirvivahinkojen korvausjärjestelmä

Metsänhoito on omaisuuden hoitoa

Muuttaako energiapuun korjuu metsänhoitoa? Jari Hynynen & Timo Saksa Metla

Metsänuudistamisen laatu ja laadunhallinta

Maanmuokkausmenetelmän vaikutus kuusen uudistamisketjuun

Hakkuukonetyömaan ennakkoraivaus. Kuvat: Martti Taipalus METSÄTEHON OPAS

Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa. Karri Uotila Jyväskylä

Koneellinen kitkentä. Timo Tomperi Arto Väänänen

Metsäpalveluyrittäjyys UPM:ssä. Kullaa

Energiapuun korjuu koneellisesti tai miestyönä siirtelykaataen

Metsänuudistamisen laatu Valtakunnan Metsien Inventoinnin (VMI) tulosten mukaan

Transkriptio:

Koneellisen taimikonhoidon nykytilanne ja tulevaisuuden näkymät Kustannustehokas metsänhoito-seminaarisarja Heidi Hallongren Joensuu, 29.11.2011

Koneellistamisen nykytila Koneellistaminen kohdistuu kahteen työlajiin: taimikoiden varhaishoitoon Kasvatettavaa puulajia häiritsevä lehtipuusto pois varttuneiden taimikoiden harvennukseen Kasvatettavaa puulajia häiritsevä lehtipuusto pois Kasvatettavan puulajin harvennus Taimikonhoidossa koneellisen työn rooli metsänhoitotöistä pienin, n. 1 % Laitteita 10-15 Nykyiset laitteet pääosin metsäkoneen lisälaitteita Suuret metsäfirmat edelläkävijöitä taimikonhoidon koneellistamisessa

Koneellinen varhaisperkaus Naarva - Kitkevä perkaaja/ Pentin Paja Oy Kuvat: Hallongren/Metla

Koneellinen varhaisperkaus Menetelmänä kitkentä Kuusen taimikot 4-5 vuotta istutuksesta Pituus alle 1 m Läpimitta n. 1-2 cm Lupaavia kokeiluja myös männyn kylvötaimikoissa Uusi laiteversio Itsenäisenä työlajina huomattavasti (2-2,5 kertaa) metsurityötä kalliimpaa Oletus on, että valtaosalla kitketyistä aloista myöhempää perkaustarvetta ei enää esiinny ( 20 % säästö)

Koneellinen varhaisperkaus Koneellisen kitkennän tehollinen työajanmenekki n. 7h/ha Työtä hidastavat kohteen kivisyys ja poistettavien puiden lukumäärä 6 %:lla kasvatettavista kuusista vakavia vaurioita Työkauden aikana voidaan perata reilut 200 ha Ei ajouria Työkausi koko sulanmaan aika Uuden laitteen käyttökokemukset hyviä: helppokäyttöisempi, tarkempi perkuujälki

Koneellinen varhaisperkaus Kustannuskilpailukyvyn kannalta on ratkaisevaa, kuinka hyvin kitkennällä voidaan ehkäistä tulevaa taimikonhoitotarvetta Resurssitarve jopa 60 % metsuriketjua pienempi koko taimikonhoitoketjun osalta

Koneellisen kitkennän kustannukset 160 140 120 100 80 60 40 20 0 Varhaisperkaus ja toinen taimikonhoito raivaussahalla Koneellinen kitkentä - ei tarvetta myöhemmälle taimikonhoidolle Koneellinen kitkentä ja toinen taimikonhoito (50 %) raivaussahalla Koneellinen kitkentä ja toinen taimikonhoito raivaussahalla Sopivilla työkohteilla koko metsänuudistamisketjun näkökulmasta tarkasteltuna jo nyt taloudellisesti kilpailukykyinen menetelmä

1 kk kitkennän jälkeen 1.12.2011 Kuva: Hallongren/Metla 8

2 vuotta kitkennän jälkeen 1.12.2011 9 Kuva:Hallongren/Metla

4 vuotta kitkennän jälkeen 1.12.2011 10 Kuva: Hallongren/Metla

Koneellinen taimikonharvennus Menetelmänä katkaisu 3-8 metrin pituudessa Peruskoneena hakkuukone tai pienmetsäkone Ei puunmyyntituloja, puut jää metsään Sitoo henkilöresursseja metsurityötä vähemmän Toistaiseksi perinteinen metsurityö vielä edullisempaa

Koneellinen taimikonhoito- Raivauspäät Risutec III MenSe RP 80

Koneellinen taimikonharvennus- MenSe Edestakaisin liikkuvat päällekkäiset terät Kertakatkaisu tai sahaus läpimitasta riippuen Työntuottavuus 0,12 ha/käyttötunti (8,4 h/ha) Resurssitarve 15-25 % pienempi kuin metsurityössä Kustannuskilpailukyvyssä huomattavasti parannettavaa n. 5 %:lle kasvatettavasta puustosta lieviä vaurioita (Lähde: Metsäteho)

Tehojätkä Pro -pienmetsäkone +UW40 risuraivain Usewood Oy

Koneellinen taimikonharvennus- Tehojätkä Pro+UW40 Terän pyörimissuuntaa voidaan vaihtaa > veitsi tai sahakatkaisu läpimitasta riippuen Työntuottavuus 0,10 ha/käyttötunti Resurssitarve 1-26 % pienempi kuin metsurityössä n. 10 % jäävästä puustosta vaurioita Voi työskennellä myös talvella Edulliset hankinta- ja käyttökulut, helpot siirrot Soveltuu parhaiten kohteille, joissa poistuman tiheys ja läpimitta ovat keskimääräistä suurempia

Taimikonharvennuksen kustannukset 160 140 120 100 80 60 40 20 0 Raivaussahatyö MenSe - peruskoneena hakkuukone Poistuma 12000 runkoa/ha (lpm 3 cm) UW40 - peruskoneena pienmetsäkone Pienmetsäkone kustannuksiltaan kilpailukykyinen metsurin kanssa

Koneellisen taimikonhoidon potentiaali Vision* mukaisena tavoitteena 20 %:n koneellistamisaste vuonna 2015 Tekninen potentiaali 90 % Vision mukainen tarve 40-110 taimikonhoitolaitetta * (Strandström ym. 2009)

Taimikonhoitolaitteiden käytön haasteita Ammattitaitoiset kuljettajat Hyvät työohjeet Riittävä käsittely-yksikön koko (> 2 ha) Priorisoitava työkohteita, joilla on paljon poistettavaa puustoa suuri poistettavien puiden läpimitta paljon tiheitä puuryhmiä selkeä jäävän puuston tilajärjestys

Taimikonhoitolaitteiden käytön haasteita Useamman kauden työmaat tiedossa etukäteen Valitaan kohteet kiireellisyyden mukaan Ketjutetaan työmaat viisaasti Oikeat kohteet oikeaan aikaan Vaikeimmat kohteet tulee mahdollisuuksien mukaan tehdä lehdettömään aikaan Havupuustoa pidempi lehtipuusto Runsaasti lehtipuuta

Koneellistumiskehityksen haasteet Työn tuottavuuden nostaminen ja sen myötä työkustannuksen laskeminen Työtekniikka ja kuljettajat Kohdevalinta kone kannattava ratkaisu oikeanlaisilla kohteilla Uudenlaisten menetelmien synnyttämä epäluulo ja yleinen mielipide Metsäammattilaisten / toimihenkilöiden tietopohjan ja sitä myötä luottamuksen lisääminen konetyötä kohtaan

Koneellistumiskehityksen haasteet Valmius toimintakulttuurin muutokseen Uudet operatiiviset toimintamallit Vastuuta koneyrittäjille Toimihenkilöiden työpanosta markkinointiin ja verkoston hallintaan Uusien koneellisten ratkaisujen kehitys teknologian kehityksellä suuria kehitysharppauksia? Jatkuvatoimiset laitteet Automaattiliikkeet Konenäkö

Kiitos