Tampere-Oulu nopeudennostoselvitys

Tampere-Oulu nopeudennostoselvitys 15.5.2019

Sisältö Tarkastelualue ja työn tavoitteet Tehtyjä selvityksiä ja suunnitelmia Matka-ajat ja ajoaikasimulointeja Nykyiset nopeusrajoitukset ja nopeutta 200 km/h rajoittavat tekijät Tampere-Oulu-välillä Tarkastelu: pienet ratageometrian muutokset tavoitteena suurin sallittu nopeus 220/250 km/h Liikenteellinen toimivuus Liikennemäärät, välityskyky, täsmällisyys Selvityksessä tunnistettuja jatkotoimenpidetarpeita Teoria: nopeutta rajoittavat tekijät 2

Tampere-Oulu nopeudennostoselvitys Työn tilaajina Tampere, Seinäjoki, Kokkola, Ylivieska ja Oulu Työryhmässä ovat ollut mukana Pirkanmaan liitto ja selvitystyön aikana on kuultu Väylävirastoa Työn konsulttina NRC Group Finland Oy, projektipäällikkönä Tiina Kiuru Työ on käynnistetty marraskuussa 2018 ja valmistuu toukokuussa 2019 Työn päätarkoitus on tuottaa taustamateriaalia teknisistä nopeudennoston edellytyksistä matka-ajan lyhentämiseksi 3

Tarkastelualue 4

Tarkastelualue ja työn tavoitteet Työn tarkoitus on tutkia rataosuuden nopeudennoston ratateknisiä edellytyksiä ja rajoitteita sekä ajoaikoja. Tavoitteena saavuttaa noin 3 h matka-aika. Tampere-Oulu-rataosuus 496 km Pohjois-Louko-Seinäjoki-Lapua- ja Kokkola-Ylivieska-osuudet 2- raiteisia (n. 126 km) Nykyinen henkilöliikenne koostuu IC-junista, Pendolinoista ja yöjunista Nopeat IC-junat: Tampere, Seinäjoki, Kokkola, Ylivieska ja Oulu Hitaat IC-junat ja pendolinot pysähtyvät pääsääntöisesti jokaisella asemalla: Tampere, Parkano, Seinäjoki, Lapua, Kauhava, Pännäinen, Kokkola, Kannus, Ylivieska, Oulainen, Vihanti, Ruukki, Kempele, Oulu. Härmässä pysähdys kesäaikaan 5

Tarkastelualue Kuntia/kaupunkeja 22 kpl Maakuntaliittoja 5 kpl Pohjois-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Pirkanmaa 6

Henkilöliikenteen toiminta 7 Oulu, Ylivieska, Seinäjoki ja Tampere toimivat henkilöliikenteen vaihtoasemina ja solmupisteinä. Tampere on erityisesti keskeinen kuuden suunnan vaihto- ja solmupiste vaikuttaen koko pääradan aikataulurakenteeseen.

Tavaraliikenteen toiminta Raahe-Tuomioja liikenne Vähäinen liikenne Vaasa- Haapamäki-akselilla Pännäinen- Pietarsaari liikenne Iisalmi-Ylivieska liikenne Raakapuun kuormauspaikat Oulu, Kokkola, Seinäjoki ja Tampere toimivat tavaraliikenteen järjestelyratapihoina 8

Nykytilanne Matka-aika nykytilanteessa nopealla IC-junalla on keskimäärin Tampere-Oulu 3:55 h Oulu-Tampere 4:03 h Ratatöiden aiheuttamat ylimääräiset pelivarat on suunniteltu poistettavan vuoden 2019 aikana Nopeutukseksi on arvioitu noin 15-20 min Ylivieska-Oulu-välille Yhteysväli Suunnittain Nopea IC nykytila Rataosuuden pituus Keskinopeus (km/h) Oulu-Ylivieska Ol Yv / Yv Ol 1:10 / 1:06 122,4 km 105 km/h Kokkola-Ylivieska Yv Kok / Kok Yv 0:41 / 0:39 78,8, km 115 km/h Seinäjoki-Kokkola Kok Sk / Sk - Kok 0:56 / 0:56 134 km 144 km/h Tampere-Seinäjoki Sk Tpe / Tpe - Sk 1:05 / 1:04 160,6 km 148 km/h Tampere-Oulu Ol Tpe / Tpe - Ol 4:03 / 3:55 (sis. pysähdykset) 495,8 km 122 km/h (sis. Pysähdykset) Kokonaisvuorokausiliikennemäärät vaihtelevat Tampere-Oulu-osuudella noin 31-47 junaa/vrk 9

Tehtyjä suunnitelmia Seinäjoki-Oulu alustava yleissuunnitelma, 2005 Sisältänyt kaksoisraiteen mahdollisuuksien tutkimisen Seinäjoki-Oulu-radan palvelutason parantaminen, YVA 2006 Seinäjoki-Oulu -radan palvelutason parantaminen, yleissuunnitelma 2006 Seinäjoki-Oulu -radan palvelutason parantaminen, ratasuunnitelma vaihe I, 2006 Tampere-Seinäjoki tasonnosto, nopeuden ja akselipainon nostaminen, 2007 Seinäjoki-Oulu rakentamissuunnitelmat valmistuneet 2008-2018 Noin 20 eri toimeksiantoa Liminka-Oulu kaksoisraide ja Oulun kolmioraide, yleissuunnitelma 2010 Ratahanke Seinäjoki-Oulu, ylikulkusiltoihin liittyvä riskienarviointi, 2016 Käynnissä Tampere-Lielahti lisäraideselvitys, valmistuu maaliskuussa 2019 Tampere-Seinäjoki tarveselvitys, valmistuu kesäkuussa 2019 Tampere-Seinäjoki turvalaitesuunnittelu, valmistuu 2019 10

Tehtyjä selvityksiä ja välityskykytarkasteluja Seinäjoki-Oulu, yhteiskuntataloudellinen vaikutusarvio, 2009 Seinäjoki-Oulu välityskykytarkastelu, 2011 Tampere-Lielahti-Nokia/Ylöjärvi-välityskykytarkastelut, 2014 Pirkanmaan rataverkon kehittämisen liikenteellinen tarveselvitys, 2014 Rataverkon välityskyvyn kehityskuva 2035, 2015 Lisäraiteiden aluevaraussuunnittelu rataosuudella Tampere - Lielahti-Nokia/Ylöjärvi, 2015 Pääradan operointiselvitys 1. osa, 2018 Käynnissä 2. osa valmistuu 2019 Rataverkon kokonaiskuva, 2018 Käynnissä Tampere-Seinäjoki kaksoisraiteen laaja-alaiset vaikutukset, valmistuu huhtikuussa 2019 11

Seinäjoki-Oulu ratahanke Ratahanke Seinäjoki-Oulu toteutettu vuosina 2007-2017/2019 Suunnitteluperusteet päivitetty 2012 Mitoitusnopeutena nykyisen radan parantamiselle on ollut 160 km/h perinteiselle kalustolle ja 200 km/h kallistuvakoriselle kalustolle Uusille rataosuuksille mitoitusnopeus on ollut 200 km/h kaikelle kalustolle Toteutetut kaksoisraideosuudet Seinäjoki-Lapua ja Kokkola-Ylivieska Toteutetut oikaisut Lapualla, Sievissä, Kilpualla, Tikkaperässä ja Temmesjoella Toteutetut lisäliikennepaikat Hankkeessa on pidennetty useita liikennepaikkoja ja rakennettu uudet liikennepaikat Riijärvi, Ahonpää ja Tikkaperä Nopeutta rajoittavat teräsratasillat on poistettu lukuunottamatta Siikajoen ratasiltaa. Muita hankkeita Oulunlahti valmistuu keväällä 2019 Ylivieskan alikulku valmistuu keväällä/kesällä 2019 Pännäisten kolmioraide valmistunut tammi-helmikuussa 2019 12

Matka-ajat ja ajoaikasimuloinnit 13

Matka-ajan muodostumisen lähtökohdat Matka-aika muodostuu nopeusrajoitusten mukaisesta ajoajasta ja pysähdyksistä sekä pysähdysten kiihdytyksistä ja jarrutuksista Ajoajan lisäksi matka-ajassa varaudutaan 10-15 % pelivaraan, joka mahdollistaa pienet aikataulun kuromiset ja häiriöt sekä kuljettaja- ja olosuhdekohtaiset kiihdytykset, jarrutukset ja ajonopeuden Pysähdyksiin kuluva aika on nykytilanteessa nopeilla IC-junilla keskimäärin Seinäjoella 3-5 min, Kokkolassa 2-4 min ja Ylivieskassa 2-3 min Junakohtaamiset painottuvat hitaille IC-junille ja Pendolinoille Tampere Seinäjoki ja Seinäjoki Kokkola väleillä. Lisäksi yhdellä nopealla ja yhdellä hitaalla IC-junalla on junakohtaamiset Ylivieska Oulu välillä Yhden junakohtaamisen tuoma lisämatka-aika 200 km/h nopeusalueella on keskimäärin 6-10 min Nopea IC Kesto KA Hidas IC Kesto KA PendolinoKesto KA Yv - Ol 1 0:03:00 1 0:04:00 0 Kok - Yv 0 0 0 Sk - Kok 0 2 0:03:30 2 0:03:30 Tpe - Sk 0 7 0:05:26 4 0:04:00 Pysähdysten määrät yhteensä Pysähdysten keskimääräinen kesto 14

Ajoaikasimulointeja, lähtökohdat Simuloinnit on tehty nykyisillä nopeusrajoituksilla sekä geometrian sallimilla nopeusrajoituksille Simuloinnit on tehty seuraaville skenaarioille Tampere-Oulu-väli Seinäjoen, Kokkolan ja Ylivieskan kaupallisilla pysähdyksillä ja 10 % pelivaralla Kaupallinen pysähdys 2 minuuttia Tampere-Oulu-väli ilman pysähdyksiä ilman pelivaraa ja 10 % pelivaralla Muita lähtökohtia Simuloinnit on tehty molempiin suuntiin Simuloinnit on tehty IC-junilla ja Pendolinoilla Pendolino, yksi Sm3-yksikkö (327 t) IC-juna, Sr2-veturi ja 8*2-kerros IC-vaunua (570 t sisältää veturin painon noin 83 t) Ajoajoissa ei ole huomioitu muuta liikennettä tai junakohtaamisia Tehty rautatieliikenteen simulointiohjelmistolla OpenTrack 15

Matka-ajat ja ajoaikasimulointien tulokset, nopeustaso kevät/kesä 2019 Yhteysväli Suunnittain Nopea IC nykytila* Simuloitu 90 %, IC-kalusto, pysähtyy Sk, Kok ja Yv Simuloitu 90 %, Pendolino, pysähtyy Sk, Kok ja Yv Oulu-Ylivieska Ol Yv / Yv Ol 1:10 / 1:06 0:53 / 0:53 0:47 / 0:47 Kokkola-Ylivieska Yv Kok / Kok Yv 0:41 / 0:39 0:34 / 0:34 0:30 / 0:30 Seinäjoki-Kokkola Kok Sk / Sk - Kok 0:56 / 0:56 0:56 / 0:55 0:51 / 0:50 Tampere-Seinäjoki Sk Tpe / Tpe - Sk 1:05 / 1:04 1:00 / 1:00 0:59 / 0:59 Tampere-Oulu (sis. pysähdykset) Ol Tpe / Tpe - Ol 4:03 / 3:55 3:28 / 3:27** 3:12 / 3:11** Tarkastelu osoittaa, että nykyisissä IC-junan matka-ajoissa on vielä hyödyntämättä noin 30 min radan nykyisen nopeustason mahdollistamasta matka-ajasta. Simuloidut matka-ajat eivät huomioi junakohtaamisia tai muuta liikennettä Pendolinolla päästään simuloinnissa hyvin lähelle tavoitteena olevaa 3 h matka-aikaa. * Matka-aika, joka sisältää rakentamisen aikaisia pelivaroja, mm. Oulunlahden liikennepaikan rakentamistyöt ** Simuloiduissa kokonaisajoajoissa on 2 minuutin pysähdykset, kun todellisuudessa pysähdykset vaihtelevat keskimäärin Seinäjoella 3-5 min, Kokkolassa 2-4 min ja Ylivieskassa 2-3 min 16

Tampere-Oulu-välin nykyiset nopeustasot eri kalustotyypeillä Perinteisellä kalustolla on nykyisin suurin sallittu nopeus enintään 160 km/h noin 150 km matkalla, joka on noin 30 % koko osuudesta Suurin osuus nopeudesta 160 km/h ja alle sijoittuu Seinäjoen ja Oulun välille, 140 km. Vastaava osuus kallistuvakorisella on 35 km (7 %). Yhteensä km/nopeus Perinteinen kalusto (km) Kallistuvakorinen kalusto (km) Nopeus < 160 km/h 53 26 Nopeus = 160 km/h 95 7 Nopeus > 160 km/h 348 463 17

Ratageometrian sallimat nopeudet, simuloidut matka-ajat Yhteysväli pysähtyy asemilla Seinäjoki, Kokkola ja Ylivieska Suunnittain Nopea IC nykytila Simuloitu 90 %, IC-kalusto Geometrian sallima Simuloitu 90 %, IC-kalusto Simuloitu 90 %, Pendolino Geometrian sallima Simuloitu 90 %, Pendolino Oulu-Ylivieska Ol Yv / Yv Ol 1:10 / 1:06 0:53 / 0:53 0:52 / 0:52*** 0:47 / 0:47 0:46 / 0:46*** Kokkola-Ylivieska Yv Kok / Kok Yv 0:41 / 0:39 0:34 / 0:34 0:33 / 0:33 0:30 / 0:30 0:30 / 0:30 Seinäjoki-Kokkola Kok Sk / Sk - Kok 0:56 / 0:56 0:56 / 0:55 0:56 / 0:55 0:51 / 0:50 0:51 / 0:49 Tampere-Seinäjoki Sk Tpe / Tpe - Sk 1:05 / 1:04 1:00 / 1:00 0:59 / 0:59 0:59 / 0:59 0:54 / 0:54** Tampere-Oulu (sis. pysähdykset) Ol Tpe / Tpe - Ol 4:03 / 3:55 3:28 / 3:27 3:25 / 3:24* 3:12 / 3:11 3:06 / 3:04* * IC:llä saavutettavissa simuloinnin perusteella ainoastaan noin 3 min aikahyöty ja Pendolinolla noin 6 min, jos hyödynnettäisiin täysin geometrian sallimaa nopeutta, mikä edellyttäisi seuraavia toimenpiteitä ** Tampere-Lielahti-välin kehittäminen (sisältää paljon selvitettäviä asioita) ** Lielahti-Seinäjoki välin nostaminen 220 km/h, mm. sähköradan uusiminen (sisältää paljon selvitettäviä asioita; sillat ja pengerleveys) Seinäjoki-Kokkola-välillä Kolpin ylikulkusillan parantaminen, noin 20 s *** Ylikulkusiltojen Vihanti ja Kempele sekä Siikajoen ratasillan parantaminen *** Oulun asetinlaite 18

Minimi ajoaikasimulointeja ilman pysähdyksiä, tulokset Simuloidut ajoajat ilman pysähdyksiä Ilman pelivaraa Pelivara 10 % Teoreettinen tarkastelu minimiajoajoista ilman muuta liikennettä ja ilman pysähdyksiä Ajoajat suunnittain Tampere-Oulu - välillä, radan nykyiset nopeudet Tampere-Oulu Oulu-Tampere Pendolino, Pendolino, Kalustotyyppi IC2 IC2 Sm3 Sm3 Ei pysähdyksiä, ilman pelivaraa 3:01 2:46 3:01 2:46 Ei pysähdyksiä, pelivara 10% 3:19 3:03 3:19 3:03 Ajoajat suunnittain Tampere-Oulu - välillä, radan geometrian sallima nopeus Tampere-Oulu Oulu-Tampere Kalustotyyppi IC2 Pendolino, Pendolino, IC2 Sm3 Sm3 Ei pysähdyksiä, ilman pelivaraa 2:58 2:39 2:59 2:39 Ei pysähdyksiä, pelivara 10% 3:16 2:55 3:16 2:55 19

Simulointikuvaaja ja radan suurin sallittu nopeus, IC-juna Tampere-Oulu-suunnan IC-junan (Sr2+8vaunua) maksimiajonopeus 10% pelivaralla nykyisillä radan nopeuksilla ja pysähdykset Seinäjoella, Kokkolassa ja Ylivieskassa Yksi pysähdys 200 km/h -nopeudesta lisää matka-aikaa vähintään 3-3,5 min. 200 km/h 160 km/h Radan suurin sallittu nopeus 100 km/h IC-juna kiihdyttää 0 200 km/h noin 11,5 km Junan nopeusgraafi 20 Seinäjoki Kokkola Ylivieska

Simulointikuvaaja ja radan suurin sallittu nopeus, Pendolino Tampere-Oulu-suunnan Pendolinon maksimiajonopeus 10% pelivaralla nykyisillä radan nopeuksilla ja pysähdykset Seinäjoella, Kokkolassa ja Ylivieskassa Yksi pysähdys 200 km/h -nopeudesta lisää matka-aikaa vähintään 2,5-3 min. Pendolino kiihdyttää 0 200 km/h noin 8,5 km 200 km/h 160 km/h 100 km/h Radan suurin sallittu nopeus Junan nopeusgraafi Seinäjoki Kokkola Ylivieska 21

Pysähdyskuvaajat IC-junalle ja Pendolinolle Jarrutuksen ja kiihdytyksen aiheuttamat ajoaikaerot 200 km/h, ei sisällä pysähdysaikaa IC-junalla 3,05 min Pendolinolla 2,2 min 22

Nykyiset nopeusrajoitukset ja nopeutta 200 km/h rajoittavat tekijät Tampere-Oulu-välillä Nopeusrajoitukset Geometrian sallimat nopeudet Nopeutta rajoittavat tekijät 23

Tampere Lielahti nopeuskaaviot, 2-raiteinen 5,9 km Geometrian salliman nopeuden hyödyntämiselle voi olla useita esteitä, mm. sillat, melu- ja tärinäongelmat ja kapea penger sekä lähellä olevat rakenteet, mm. kevyen liikenteen väylä Tampere-Lielahti lisäraideselvitys on käynnissä ja valmistuu maaliskuussa 2019 lisäraideosuudet ja nopeustasot 24

Lielahti Pohjois-Louko nopeuskaaviot, 1-raiteinen 136 km Rataosuudella hyödynnetään koko matkalla geometrian sallimaa nopeutta 200 km/h Geometrian salliman 220 km/h nopeuden hyödyntämiselle kallistuvakorisella kalustolla estää Parkanossa pääraiteen vieressä oleva laituri (rajoitus 200 km/h) laiturin siirto, raidejärjestelyt Sähköratajärjestelmä (rajoitus 200 km/h) sähköratajärjestelmän uusiminen Pengerleveys (täytyy tutkia, tieto ei ole täysin varmuudella saatavilla) Kaikki ylikulkusillat ja ratasillat/alikulkusillat on tutkittava tapauskohtaisesti (ylikulkusilloissa välitukien etäisyys raiteen keskilinjasta, suistumisriski ja siltakannen korkeus raiteen pinnasta) Parkanossa laituri pääraiteen vieressä, 200 km/h 25

Pohjois-Louko Seinäjoki nopeuskaaviot, 2-raiteinen 18,7 km Pohjois-Loukon vaihde (km+m 329+309-329+650) rajoittaa nopeuden itäisellä raiteella 140 km/h 160 km/h nopeusrajoitus itäisellä kaksoisraiteella (14,2 km) vaihteelta Seinäjoen liikennepaikalle Suurempi nopeus ei olisi juurikaan hyödynnettävissä, kun IC kiihdyttää 0 200 km/h 11,5 km ja hidastaa 200 140 km/h 1,3 km, yhteensä 12,8 km Nykytilanteessa henkilöliikenne on suunniteltu käyttävän läntistä raidetta molempiin suuntiin Seinäjoella huoltotien tasoristeys 346+220-346+630 rajoittaa 70 km/h 400 m matkalta Geometrian salliman 220 km/h nopeuden hyödyntämiselle kallistuvakorisella kalustolla estää Pohjois-Louko, Larvakytö ja Syrjämäki vaihteet (rajoitus 200 km/h suorille) Sähköratajärjestelmän uusiminen, edellyttää pengerleveyden ja siltojen tutkimista Pohjois-Louko, Larvakytö ja Syrjämäki, liikennepaikkojen vaihteet rajoittavat nopeuden 200 km/h 26

Seinäjoki Lapua nopeuskaaviot, 2-raiteinen 22,1 km Lapualla läntisen kaksoisraiteen vaihde, pistemäinen rajoitus 140 km/h, km 439+300-439+478 27

Lapua Kokkola nopeuskaaviot, 1-raiteinen 111,9 km Kolpin ylikulkusilta (km 525+620-525+670) rajoittaa nopeuden 140 km/h, pilarit liian lähellä Sillan korjaaminen lyhentäisi matka-aikaa noin 20s Lapuan ja Pännäisten liikennepaikkojen geometria rajoittaa nopeutta 200 180 km/h ja 160 140/130 km/h Lapuan ja Pännäisten liikennepaikkojen geometriat rajoittavat Kolpin ylikulkusilta, 140 km/h Lapuan ja Pännäisten liikennepaikkojen geometriat rajoittavat Kolpin ylikulkusilta, 140 km/h 28

Kokkola Ylivieska nopeuskaaviot, 2-raiteinen, 78,8 km Kokkolassa laituripolku Sn 70-80 km/h ja vaihde km 548+373 90km/h Myös geometria 70-80 km/h eli laituripolun poistaminen tai vaihteen uusiminen ei nosta nopeustasoa Ylivieskan laituripolku poistuu kesällä 2019, rakennetaan alikulku Läntisen raiteen nopeus nousee 80 120 km/h Ylivieskan pohjoispäässä Ylivieskan liikennepaikan alueella on myös nopeutta rajoittavia ylikulkusiltoja, mutta niiden uusiminen ei vaikuttaisi juuri matka-aikaan, koska myös liikennepaikan geometria rajoittaa nopeutta ja liikennepaikalla pysähtyvät kaikki henkilöjunat Kokkola-Ylivieska kaksoisraideosuus rakennettu Seinäjoki-Oulu-hankkeessa, Kälviän raiteenvaihtopaikan ja Kannuksen liikennepaikan alueet ovat jääneet geometrialtaan suurimmiksi nopeutta rajoittaviksi kohteiksi 29

Ylivieska Oulu nopeuskaaviot, 1-raiteinen 122,4 km Vihannin ylikulkusilta (km 684+993) rajoittaa nopeuden 160 km/h - Sillan korjaaminen lyhentäisi matka-aikaa n. 10 s Kempeleen ylikulkusilta (km 740+638) rajoittaa nopeuden km 140 km/h - Sillan korjaaminen lyhentäisi matka-aikaa n. 20 s IC-junalla on kaksi osuutta, joilla ei hyödynnetä geometrian sallimaa nopeutta, koska IC ei ehdi hyödyntämään 200 km/h nopeutta Km 653+934-657+793 (4 km) ja km 698+288-704+214 (6 km) IC hidastaa 200 140 km/h 1,3 km ja kiihdyttää 140 200 km/h 7,3 km ja, yhteensä 8,6 km Ruukin ylikulkusilta (km 705+428, Sn 140 km/h) ja Siikajoen ratasilta (km 705+751, kunnosta johtuvia nopeusrajoituksia 80-140 km/h) rajoittavat yhdessä geometrian kanssa nopeuden tasolle 80-140 km/h Nopeusrajoitusalue on 704+214 706+295, noin 2 km Ennen Oulua Oulun asetinlaite rajoittaa pendolinon nopeuden 140 km/h (geometrian sallima 180 km/h) noin 3 km matkalta Lähellä Oulua myös raskaiden junien tärinänopeusrajoituksia 50 km/h (8,4 km+2,3 km) Oulun asetinlaite, 140 km/h Ruukki yks ja Siikajoen RS, Ruukin liikennepaikka, 80-140 km/h Kempele yks, 140 km/h Vihanti yks, 160 km/h Ruukki yks ja Siikajoen RS, Ruukin liikennepaikka, 80-140 km/h Vihanti yks, 160 km/h Kempele yks, 140 km/h 30

Nopeutta 200 km/h rajoittavat tekijät yleisesti Nopeuteen vaikuttavia tekijöitä Ratageometria Kaarresäteet, kallistukset ja siirtymäkaaret kalustoriippuvainen perinteinen/kallistuvakorinen Kallistuvakorisille junille voidaan kaarteissa sallia korkeammat nopeudet, koska rungon kallistuksella voidaan kompensoida kaarteen aiheuttamaa sivuttaiskiihtyvyyttä matkustajille. Haastavaa on sovittaa yhteen nopea henkilöliikenne ja hidas tavaraliikenne Vaihteet, laituripolut, huoltotiet ja tasoristeykset Raideväli, alusrakenneluokka, pengerleveys Laiturin sijainti pääraiteen vieressä rajoittaa nopeuden 200 km/h Turvalaitteet ja sähkörata Sillat, ylikulkusillat ja ratasillat Kaikki sillat tulee tarkastella tapauskohtaisesti, jos nopeus nousee yli 200 km/h Tunnelit (ei tunneleita Tampereen ja Oulun välillä) 31

Tampere-Oulu-välin geometrian salliman nopeuden hyödyntäminen kooste Tampere-Oulu-välillä hyödynnetään lähes kokonaan geometrian sallimaa nopeutta Geometrian salliman nopeuden hyödyntämisen esteitä Siikajoen ratasilta Kolppi, Vihanti, Kempele, Ylivieska ja Ruukki rajoittavia ylikulkusiltoja Ylivieskassa ja Ruukissa myös ratageometria rajoittava tekijä Liikennepaikoilla on yksittäisiä vaihteita, laituripolkuja ja huoltoteitä, jotka rajoittavat nopeutta Vain Seinäjoella, Kokkolassa ja Oulussa muutama rajoittava tekijä myös geometria rajoittaa nopeutta ja asemilla pysähdytään joka tapauksessa Tampere-Lielahti-välillä ei hyödynnetä geometrian sallimaa nopeutta useista syistä (mm. läheiset rakenteet, ratasilta, tärinä) Oulun asetinlaite Lielahti-Seinäjoki-välillä nosto 220 km/h edellyttäisi vähintään siltojen ja pengerleveyden tarkastelun, sähköratajärjestelmän uusimisen sekä laitureiden siirtämisen pois pääraiteen vierestä, mm. Parkanossa laituri pääraiteen vieressä matka-aikasäästöt ovat pieniä nykyisessä ratakäytävässä nykyisellä kalustolla, vaikka toimenpiteet toteutettaisiin ja hyödynnettäisiin geometrian sallimaa nopeutta 32

Nopeutta 200 km/h rajoittavat tekijät Tampere-Oulu rataosuudella, 1/2 Pääosin geometria Liikennepaikoilla Vain muutama rajoittava vaihde Seinäjoella, Kokkolassa ja Oulussa Laituripolkuja vain Kokkolassa ja Ylivieskassa Ylivieskaan tulossa alikulku, laituripolku poistumassa kesällä 2019 Seinäjoella huoltotien tasoristeys Nopeustaso alhaisempi, koska 200 km/h nopeustasoa ei ehditä hyödyntämään osuuden lyhyyden takia Pohjois-Louko-Seinäjoki itäinen kaksoisraide Ylivieska-Oulu-välillä kaksi osuutta Tampere-Lielahti koko väli, useita rajoittavia tekijöitä; mm. tärinäongelmat, kapea penger Nopeutta rajoittavien tekijöiden poistaminen liikennepaikoilta Seinäjoki, Kokkola ja Ylivieska eivät juurikaan nosta nopeutta junien pysähtyessä asemilla ja geometrian aiheuttamista rajoituksista johtuen 33

Nopeutta 200 km/h rajoittavat tekijät Tampere-Oulu rataosuudella, 2/2 Sillat Lielahden jälkeen ennen Oulua kaikki ratasillat sallivat 200 km/h Ainoa rajoittava on Siikajoen ratasilta, 80-140 km/h Ylikulkusillat Kolppi, 140 km/h, Vihanti, 160 km/h ja Kempele, 140 km/h Ylivieskan eteläinen, 150 km/h (ratapiha-alue, geometria rajoittaa myös) ja Ylivieskan pohjoinen, 160 km/h (geometria rajoittaa myös) Ruukki, 160 km/h Sähköradan osalta 200 km/h täyttyy koko osuudelta Paikoin lyhyitä osuuksia, jotka mahdollistavat 220 km/h Tampere-Oulu-välillä ratajohdon tyyppi on pääosin parannettu SR70. Lyhyitä osuuksia on ratajohdon tyyppiä RT 220, joka sallii 220 km/h Tampere-Oulu-välillä käytännössä koko järjestelmän uusimisen, jos nopeutta halutaan nostaa yli 200 km/h. Turvalaitteet mahdollistavat 200 km/h lukuun ottamatta yksittäisten turvavaihteiden puuttumista kahdella liikennepaikalla; Seinäjoki ja Kokkola 34

Tarkastelu: pienet ratageometrian muutokset tavoitteena suurin sallittu nopeus 220/250 km/h 35

Ratageometrian pienet muutokset, nopeustavoite 220/250 km/h Pienet geometrian muutokset, kuten kallistuksen ja siirtymäkaaren muutokset, 27 kohdetta löydetty Toimenpide on toteutettavissa nykyisessä ratakäytävässä pienillä vaikutuksilla mahdollisesti kunnossapidon yhteydessä Pienet muutokset kaarresäteessä, 34 kohdetta löydetty Toimenpiteen myötä linjaus voi siirtyä vaikutusalueella 2-4 km noin 5-10 m nykyisestä radan keskilinjasta Toimenpidealueet lyhyitä, mutta voivat vaikuttaa kohteiden siltoihin, sähkörataan ja turvalaitteisiin näitä ei ole tutkittu vielä Nopeuden kannalta kustannustehokkaita suurempia oikaisuja ei rataosalta ole löytynyt Sievin pohjoispuolella yksi lyhyt osuus: jos kaksi kaarta suurennetaan, nopeushyöty itäisellä raiteella IC-kalustolla 170 200 km/h, 1 km matkalla Monet rajoittavat kohdat ovat nykyisillä ratapihoilla, joissa geometrian muutos tarkoittaa myös ratapihamuutoksia, jotka ovat haastavia usein niiden sijaitessa kaupunki-/kyläalueilla sekä niiden muutosalueella on yleensä siltoja kustannukset ja vaikutukset suuria 36

Saavutetut nopeudennostot geometriaa parantamalla pienillä toimenpiteillä Perinteisellä kalustolla 250 km/h 117 km (5 osuutta, pisin 34 km) 220 km/h lisäksi yhteensä 89 km (5 osuutta, pisin 33 km) 210 km/h 25 km (2 osuutta) 200 km/ 26 km/h (4 osuutta) Alempia nopeuksia noin 22 km (5 osuutta) Sm3-kalustolla 250 km/h yhteensä noin 326 km (17 osuutta) Pisin yhtäjaksoinen osuus 149 km Tampereen ja Seinäjoen välillä Seuraavaksi pisin jakso 23 km Kilpuan ja Vihannin välillä 220 km/h lisäksi yhteensä noin 47 km (5 osuutta, pisin 20 km) Kiihdytys ja jarrutus 200 220->200 km/h vie yhteensä 4,8 km 210 km/h yhteensä noin 59 km (7 osuutta) 37

Nopeuskuvaajat IC-kalusto, geometrian kannalta maksiminopeus 250 km/h Saavutettavissa oleva maksiminopeus 250 km/h Nykyinen geometrian sallima nopeustaso, maksimi 200 km/h 250 km/h 220 km/h 200 km/h 160 km/h Seinäjoki Kokkola Ylivieska Saavutettavia nopeudennostoalueita 250 km/h 117 km 5 osuutta, pisin 34 km 220 km/h lisäksi 89 km 5 osuutta Yhtäjaksoinen pisin jakso 82 km 38

Nopeuskuvaaja Pendolino, geometrian kannalta maksiminopeus 250 km/h Saavutettavissa oleva maksiminopeus 250 km/h Nykyinen geometrian sallima nopeustaso, maksimi 200/220 km/h 250 km/h 220 km/h 200 km/h 160 km/h Seinäjoki Kokkola Ylivieska Saavutettavia nopeudennostoalueita 250 km/h noin 326 km 17 osuutta, pisin 149 km 220 km/h lisäksi yhteensä noin 47 km (5 osuutta) Kiihdytys ja jarrutus 200 220->200 km/h vie yhteensä 4,8 km 39

Liikenteellinen toimivuus 40

Liikenteellinen toimivuus Nykytilanteen liikenteen toimivuutta voi arvioida erilaisilla tekijöillä Liikennemäärät ja nopeuserot Täsmällisyystoteumat rataosuudella Teoreettinen kapasiteetin käyttöaste Asiantuntija-arvio rataosan välityskyvyn ja liikenteen erityispiirteistä 41

Välityskykyyn vaikuttavat asiat Yksiraiteisen rataosan välityskykyyn vaikuttavat mm. Infrastruktuuri, mm. kohtaamispaikkojen väli ja raiteiden määrä, turvalaitteet Nopeuserot ja tavoiteltava aikataulurakenne Ylivieska-Oulu-väli on jo nykytilanteessa kriittinen Myöhästymismäärät ja täsmällisyys Nopeaa henkilöliikennettä ja raskasta tavaraliikennettä, suuret nopeuserot Ympäri vuorokauden useita raskaita ja pitkiä tavarajunia Raahe-Hämeenlinna teräskela- ja Vartius-Kokkola rautapellettikuljetukset Pitkillä junilla harvemmin kohtaamismahdollisuuksia pidentää kohtaamispaikkojen väliä Junat kiihdyttävät ja jarruttavat keskimääräistä pidempään vie kapasiteettia kauemmin ja kasvattaa nopeuseroja Oulun eteläpuolella on raskaille tavarajunille 50 km/h kaksi tärinärajoitusaluetta, yhteensä noin 10 km kasvattaa junien välisiä nopeuseroja 42

Liikennemäärä ja välityskyky Junamäärät henkilö- ja tavaraliikenne Keskimääräiset arkivrk junamäärät syksyltä 2018 Yksiraiteisella osuudella 40 junaa/vrk alkaa olla maksimijunamäärä ennen negatiivisia vaikutuksia junaliikenteen välityskykyyn Liikenteen kyky palautua häiriötilanteista alkaa olla rajoittunutta Rataosuudella junien nopeudet vaihtelevat noin 40-200 km/h Rataosuus Henkilöliikenne Tavarajunat Yhteensä Tampere-Parkano 31 12 43 Parkano-Seinäjoki 31 10 41 Seinäjoki-Pännäinen 20 11 31 Pännäinen-Kokkola 20 17 37 Kokkola-Ylivieska 20 27 47 Ylivieska-Tuomioja 18 17 35 Tuomioja-Oulu 18 19 37 43

Tampere-Oulu-välin täsmällisyys, vuonna 2017 Liikennepaikat ja rataosat seuranta-asemittain Suurimmat myöhästymisten syyryhmät, jotka liittyvät liikenteeseen ja infraan L Liikenteenhoito R Ratatyö Liikennepaikoista eniten myöhästymisiä Ylivieska Seinäjoki Kokkola Rataosuuksittain eniten myöhästymisiä Ylivieska-Vihanti Vihanti-Oulu Tampere-Parkano 44

Myöhästymissyyt 2017, liikenteen hoito ja ratatyöt Liikenteenhoito-syyt voivat liittyä kapasiteetin riittävyyteen Ratatöiden osalta tilanteen pitäisi parantua viimeistään nyt kesällä 2019 45

Tampere-Oulu-välin täsmällisyys, henkilöliikenne vuonna 2017 Liikennepaikoista eniten myöhästymisiä Seinäjoki Ylivieska Kokkola Rataosuuksittain eniten myöhästymisiä Ylivieska-Vihanti Vihanti-Oulu Tampere-Parkano 46

Tampere-Oulu-välin täsmällisyys, tavaraliikenne vuonna 2017 Liikennepaikoista eniten myöhästymisiä Ylivieska Kokkola Seinäjoki Rataosuuksittain eniten myöhästymisiä Ylivieska-Oulu Kokkola-Ylivieska 47

Tampere-Oulu-välin myöhästymismäärät verrattuna koko Suomen myöhästymismääriin Ylivieska sijoittuu valtakunnallisesti noin 20. sijalle myöhästymismäärien suuruuden mukaan. Vain noin kymmenellä seuranta-asemavälillä tai seuranta-asemalla on yli 2000 myöhästymistä vuodessa (2017). Noin 40 välillä ja asemalla on myöhästymisiä yli 1000 vuodessa. Seurantavälejä ja -asemia on yhteensä noin 820. Kokonaisuudessaan vuonna 2017 kirjattuja myöhästymisiä oli noin 156 000 kpl. Koko Tampere-Oulu-välillä myöhästymisiä oli noin 13 000 kpl, joka on noin 8,3 % koko Suomen myöhästymismäärästä. 48

Kapasiteetin käyttöaste, taustaa ja teoriaa Teoreettinen kapasiteetin käyttöaste huomioi Mitoittavan kohtaamispaikkavälin Tavara- ja henkilöliikenteen keskimääräisen junamäärän ja keskinopeuden liikennepaikkojen välillä Jaoteltu nopeisiin ja hitaampiin henkilö- ja tavarajuniin Mahdollisen junakohtaamisen Laskenta on teoreettinen ja suuntaa antava sekä jakaa liikenteen tasaisesti liikennepaikkavälille Laskenta ei huomioi Kohtaamispaikkojen sivuraiteiden määrää Junien priorisointia käytännössä, esim. raskaiden tavarajunien pysäyttäminen Kaikki kohtaamispaikat eivät sovellu kaikille junille, esim. 925 m pitkät tavarajunat Asiakasjunien aikataulutarpeita Ennusteissa ei ole ennustettu kasvua tavaraliikenteeseen! 49

Kapasiteetin käyttöaste Käyttöasteen tulkinta 0-40 % rataosalla on käyttämätöntä kapasiteettia 41-60 % liikenteen määrä ja laatu ovat tasapainossa 61-80 % liikenteen kyky palautua häiriötilanteissa on rajoittunut 81-100 % rataosalla on pulaa kapasiteetista Pelkällä henkilöliikenteen kasvulla teoreettinen käyttöaste nousee lähelle 60 % seuraavilla rataosuuksilla Pännäinen-Kokkola, 56 % Pännäisten kolmioraide vaikuttanee rataosan liikennemääriin vähentävästi Ylivieska-Tuomioja, 63 % Tuomioja-Oulu, 56 % Jo nyt kriittinen ja sisältää raskaiden junien tärinänopeusrajoituksia 50

Matkustajamäärät Henkilöliikenteen määrät ovat olleet kasvussa vuoden 2014 jälkeen Ennusteissa arvioidaan matkustajamäärän kasvavan merkittävästi Väyläviraston valtakunnallinen liikenne-ennuste (julkasu 57/2018) ei saavuta 8 % raideliikenteen kulkutapajakaumaa 51

Matkustajamäärät 2017, ennusteet 2030 ja 2050 sekä junamäärät 2017 toteutunut 2030 valtakunnallinen ennuste 2050 valtakunnallinen ennuste 2035 ennuste 8 % kulkutapaosuus Rataverkon kokonaiskuva 37/2018 Valtakunnalliset liikenne-ennusteet, Väylävirasto 57/2018 52

Tavaraliikenteen nettotonnit Tavaraliikenteen määrät ovat olleet varsin tasaisia Kokkolan eteläpuolella useiden vuosien ajan 2017 Suurimmat tavaraliikenteen määrät ovat Kokkola-Ylivieska-välillä ja sen jälkeen Ylivieska-Oulu-välillä Tavaraliikenteen nettotonnit (1000 t) Muutos Muutos 2017 2030 2017->2030 2050 2017->2050 Tampere-Parkano 2343 2420 77 2130-213 Parkano-Seinäjoki 2071 2170 99 1910-161 Seinäjoki-Pännäinen 2107 2120 13 1920-187 Pännäinen-Kokkola 2081 2120 39 1920-161 Kokkola-Ylivieska 7656 8600 944 8370 714 Ylivieska-Tuomioja 6653 7280 627 7030 377 Tuomioja-Oulu 6591 7180 589 6950 359 Valtakunnalliset liikenne-ennusteet, Väylävirasto 57/2018 53

Raakapuuterminaalit Ylöjärven raakapuun kuormauspaikan osalta on suunniteltu kuormauspaikan siirtoa Rataverkon raakapuun kuormauspaikkaverkon päivitys, Väylävirasto 11/2018 54

Kaksoisraide koko välille Tampere-Oulu, 495,8 km Tampere Asema-Lielahti, 2-raiteinen rataosuus, 5,9 km Lielahti-Pohjois-Louko, 1-raiteinen, 136 km Pohjois-Louko-Seinäjoki, 2-raiteinen, 18,7 km Seinäjoki-Lapua, 2-raiteinen, 22,1 km Lapua-Kokkola, 1-raiteinen, 111,9 km Kokkola-Ylivieska, 2-raiteinen, 78,8 km Ylivieska-Oulu Asema, 1-raiteinen, 122,4 km 2-raiteista osuutta yhteensä 125,5 km 1-raiteista osuutta yhteensä 370,3 km Kaksoisraiteen rakentaminen 3-6 M /km-kustannuksella saadaan noin 1,11-2,22 Mrd Radan suunnittelu ja toteutus: yleissuunnitelma ratasuunnitelma rakentamissuunnitelma toteutus ja käyttöönotto arvio kokonaisaikataulusta 15 20 vuotta Aikatauluun vaikuttavat mm. toteutusmalli (ST, allianssi) sekä suunnittelu- ja toteutusalueiden laajuus ja samanaikaisesti toteutettavien hankkeiden määrä Koko välin kaksoisraiteen vaiheittain rakentamisen vaiheistusta ei ole tehty ja olisi tärkeää tehdä pian 55

Aiemmin tehdyt välityskyky- ja kaksoisraidetarkastelut Seinäjoki-Oulu välityskykytarkastelu, 2011 Rataverkon välityskyvyn kehityskuva, 2015 Rataverkon kokonaiskuva, 2018 Strategiakortti, 2018 Selvityksissä tutkittuja kaksoisraideosuuksia Tampere-Oulu-välille Tampere-Ylöjärvi lisäraide (strategiakortti 2018) Liminka-Oulu-kaksoisraide ja Oulun kolmioraide (välityskyvyn kehityskuva 2015) Ylivieska-Oulainen (välityskykytarkastelu 2011) Hirvineva-Liminka (välityskykytarkastelu 2011) Loput osuudet Seinäjoki-Oulu (strategiakortti 2018) Ylöjärvi-Pohjois-Louko (strategiakortti 2018) Koko välin kaksoisraiteen vaiheittain rakentamisen vaiheistusta ei ole tehty 56

Seinäjoki-Oulu alustava yleissuunnitelma ja yleissuunnitelma Seinäjoki-Oulu AYS 2005, toteutettujen osuuksien lisäksi on suunniteltu kaksoisraideosuuksia Lapuan pohjoispuolelle 2,5 km lisää toteutetun jatkeeksi Pännäinen-Kokkola, noin 30 km Liminka-Oulu, noin 24,5 km Tehty yleissuunnitelma 2010, joka ei ole lainvoimainen Seinäjoki-Oulu-radan palvelutason parantaminen, yleissuunnitelma 2006 Kaksoisraideosuudet Etelä-Seinäjoki-Seinäjoki-Lapua ja Pännäinen-Kokkola-Matkaneva (noin 70,5 km) 57

Kaavoitus ja kaksoisraidevaraukset Maakuntakaavoissa radan parantaminen kaksoisraiteeksi on otettu huomioon Yleiskaavojen muutostarpeet tulee tarkastella ja muutokset viedä läpi suunnittelun edetessä. Hankkeen vaikutukset yleiskaavoihin on YVA-vaiheessa selvitetty ja tehdyn perusteella voidaan arvioida, että merkittäviä yleiskaavan muutostarpeita ei ole. Asemakaavojen muutostarpeet ja muutokset tulevat tarkasteltaviksi ratasuunnitelmavaiheessa ja tarvittavat asemakaavamuutokset on vietävissä läpi ratasuunnittelun kanssa samaan aikaan. 58

Tunnistetut jatkotutkimustarpeet Tampere-Oulu-välin kokonaisvaltainen välityskykytarkastelu Kaksoisraide- ja lisäliikennepaikkatarpeet sekä niiden vaiheistus Nopeudennosto- ja matka-aikatavoitteiden linjaus Toteutetun hankkeen geometrian lopputilanne ja nopeudennoston edellytykset on kartoitettu hyvin ja laajasti tässä työssä Tekniset selvitykset Pienten geometrian parannuskohteiden tarkempi suunnittelu ja vaikutukset siltoihin, sähköistykseen, turvalaitteisiin kustannusarvioiden määrittäminen Suurempien oikaisumahdollisuuksien kartoittaminen Koko välin pengerleveyden mittaaminen ja varmistaminen osuuksilla, joilla nopeutta halutaan nostaa yli 200 km/h Nopeustason 220/250 km/h tekniset edellytykset, mm. laiturit, vaihdetyypit Koko välin kaksoisraiteen aiemmat suunnitelmat, tekniset edellytykset ja puoleisuus 59

Nopeutta 200 km/h rajoittavat tekijät, teoria Jos tiedossa, esitetty myös rajoittavat tekijät nopeuksilla 220/250 km/h 60

Nopeutta rajoittavia tekijöitä Nopeuteen vaikuttavia tekijöitä Ratageometria Vaihteet, laituripolut, huoltotiet ja tasoristeykset Raideväli, alusrakenneluokka, pengerleveys Laiturin sijainti pääraiteen vieressä rajoittaa nopeuden 200 km/h Turvalaitteet ja sähkörata Sillat 61

Geometria, rajoittavat tekijät Nopeutta rajoittavia tekijöitä voivat olla radan geometriassa pieni kaarresäde, lyhyet siirtymäkaaret/kallistusviisteet tai liian pieni raiteen kallistus. Sekaliikenteen radoilla tuo suuren haasteen nopean henkilöliikenteen ja hitaan (60 km/h) tavaraliikenteen yhteensovittaminen Joissain kaarteissa nopeutta olisi mahdollista nostaa raiteen kallistusta kasvattamalla. Rajoitteena kallistuksen kasvattamiselle on se, että hitaiden tavarajunien kulku hankaloituu, jos kallistus on niiden nopeudelle liian suuri. IC-kaluston nopeudella 200 km/h kaarresäteen suositusarvo (RATO) on 3000 m, suositusminimi 2400 m ja ehdoton minimi 1940 m nopeudella 220 km/h kaarresäteen suositusarvo on 3500 m, minimiarvo on 2800 m ja minimi 2390 m nopeudella 250 km/h kaarresäteen suositusarvo on 4500 m, minimiarvo on 3700 m ja minimi 3140 m Kallistuvakorisille junille voidaan kaarteissa sallia korkeammat nopeudet, koska rungon kallistuksella voidaan kompensoida kaarteen aiheuttamaa sivuttaiskiihtyvyyttä matkustajille. Kallistuvakorisella kalustolla ehdottomat kaarresäteen minimiarvot ovat nopeudella 200 km/h 1150 m, 250 km/h 1420 m ja 250 km/h 1865 m 62

Ratatekniikka, rajoittavat tekijät Raideväli kaksoisraiteella 4300 mm 200 km/h 4500 mm 250 km/h 4700 mm, yli 250 km/h Alusrakenneluokka 2 mahdollistaa 200 km/h ja 3 mahdollistaa nopeuden 250 km/h Pengerleveyden on oltava 6,0 m/6,8 m nopeudella 200 km/h ja 6,8 / 7,2 m nopeudella 250 km/h Myös näkemä voi rajoittaa nopeutta Kiskotyypin on oltava 54E1 tai 60 E1 nopeudella 200 km/h, nopeudella 250 km/h kiskotyypin on oltava 60E1 63

Vaihteet, laiturit, laituripolut, rajoittavat tekijät Junan nopeus vaihteen suoralla raiteella: Lyhyet 54E1-vaihteet, 160 km/h Pitkät 54E1-vaihteet, 140 km/h Lyhyet 60E1-vaihteet, 200 km/h Pitkät 60E1 vaihteet, >200 km/h Henkilölaituria ei saa rakentaa sellaisen raiteen viereen, jossa raiteen suurin nopeus on yli 200 km/h. Tampere-Oulu-välillä on laituri pääraiteen vieressä 13:lla liikennepaikalla (ei sisällä Tamperetta ja Oulua) Laituripolku rajoittaa nopeuden 80 km/h ja tasoristeys 140 km/h 64

Sillat, rajoittavat tekijät 1/2 Ylikulkusillat, nopeus >160 km/h Siltatuen etäisyys uusilla silloilla on 7,5 m Vanhoilla silloilla siltatuen etäisyyden on oltava yli 3 m tai yli 5 m, jos kohteessa on suistumisvaara esimerkiksi vaihteen läheisyydestä (alle 500 m) johtuen Jos nopeus suurempi, tarkasteltavan suistumisalueen pituus kasvaa (250 km/h 750 m) Siltakannen alapinnan korkeus kiskonselästä 7 m, 160-220 km/h 8 m, yli 220 km/h Kevyellä tarkastelulla voi huomata, että vanhat ylikulkusillat eivät yksittäisiä poikkeuksia lukuun ottamatta mahdollista nykyistä tai 200 km/h suurempia nopeuksia Ratasillat Kunto, taitorakennerekisterin perusteella Värähtely, kirjallisuustutkimuksen perusteella Kaiteet, oltava vähintään 3,6 m raiteen keskilinjasta, kun siltapituus 30 m ja nopeus 200 km/h Sillan taustat, penkereen ja sillan raja, radantarkastustulosten perusteella Kaikki ratasillat Tampere-Oulu-osuudella Siikajoen ratasiltaa lukuun ottamatta on 200 km/h kunnossa Kaikki sillat tulee tarkastella tapauskohtaisesti, jos nopeus nousee yli 200 km/h 65

Sillat, rajoittavat tekijät 2/2 Jos nopeutta halutaan nostaa yli 200 km/h nykyisillä ratasilloilla, tulee seuraavia tekijöitä tutkia ja selvittää Dynaamiset tarkastelut ja värähtelyt tulee tehdä siltakohtaisesti. Vähintään vanhoille silloille tarvitsee tehdä dynaamiset tarkastelut. NCCI 1 esittää ohjeistusta milloin dynaaminen tarkastelu pitää tehdä. Tosin ohje on uusia siltoja varten, mutta myös kantavuuden laskentaohjeessa viitataan tähän. Liikenteen nopeus ei vaikuta pystysuorien kuormien sysäyskertoimiin oletuksena pitää olla, että rata on hyvin kunnossapidetty Keskipakokuorman vaikutus on tarkastettava - koskee lähinnä siltoja jotka ovat kaarteessa Junien imu- ja paineiskut kasvavat Nykymuotoinen Väyläviraston tyyppikaide tiheällä verkolla saattaa rikkoutua paine- ja imuiskuista. Sama pätee jos rataosalla on meluesteitä rakennettu radan viereen (kuten Hki-Tpe välillä) Toimenpiteenä rakennetta muutettava järeämmäksi tai vietävä kauemmaksi. Voi olla, että 3,6 metriä ei ole tarpeeksi kaukana. Siltojen taustarakenteiden kunto On selvää, että raiteen mittauksessa ei juurikaan virheitä saisi olla. Euroopassa ohjeistus antaa siirtymäalueen pituudeksi usein 20-50 metriä. Onkohan suomalainen ratkaisu 5 metrin siirtymälaatasta riittävä? 66

Turvalaitteet, rajoittavat tekijät Esiopastinetäisyys pääopastimelle, JKV tiedonsiirtoetäisyydet Enintään 160 km/h, 2400 m Enemmän kuin 160 km/h, 3600 m Jos sivuraiteen kulkutie turvataan opastimella, opastimen pitää olla pääraiteen rajamerkistä 60 m, jotta pääraiteella sallitaan 200 km/h Jos alle 60 m, saa pääraiteelta ajaa läpi 140 km/h Jos sivuraiteen kulkutie turvataan turvavaihteella, ei aiheudu nopeusrajoitusta 67

Sähkörata, rajoittavat tekijät Sähköistetyn radan ratajohdon tyyppi vaikuttaa suurimpaan sallittuun nopeuteen Ratajohdon tyyppi SR 70 sallii suurimmaksi nopeudeksi 160 km/h Nopeuden 200 km/h sallii Parannettu SR 70 SR65, S 71 Nopeuden 220 km/h sallii ratajohtotyypit SR 220, VR 220, RT 220 Ratajohdon parantaminen sisältää erotusjaksojen komponenttien, kääntöorsien ohjaimien ja eristimien uusimista ja säätämistä 68

Yhteystiedot Tiina Kiuru, Ryhmäpäällikkö NRC Group Finland Oy, Suunnittelu tiina.kiuru@vr.fi 040 866 5236 69