Kajaanin kaupunki Tilinpäätös 2018

Kajaanin kaupunki Tilinpäätös 2018

TILINPÄÄTÖS 2018 Kaupunginhallitus 2.4.2019

Tilinpäätös 2018 sisällysluettelo 1 Toimintakertomus 5 1.1 Toimintakertomusta koskevat säännökset 5 1.2 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa 5 1.2.1 Kaupunginjohtajan katsaus 5 1.2.2 Kaupungin hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset 8 1.2.3 Yleinen oman alueen taloudellinen kehitys 16 1.2.4 Olennaiset muutokset kaupungin toiminnassa ja taloudessa 25 1.2.5 Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä 26 1.2.6 Kaupungin henkilöstö 28 1.2.7 Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä 33 1.2.8 Ympäristötekijät 35 1.2.9 Muut ei taloudelliset asiat 37 1.3 Selonteko kaupungin sisäisen valvonnan järjestämisestä 38 1.4 Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus 40 1.4.1 Tilikauden tuloksen muodostuminen 40 1.4.2 Toiminnan rahoitus 45 1.5 Rahoitusasema ja sen muutokset 48 1.6 Kokonaistulot ja -menot 52 1.7 Konsernin toiminta ja talous 53 1.7.1 Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä 54 1.7.2 Konsernin toiminnan ohjaus 54 1.7.3 Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat 55 1.7.4 Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä 55 1.7.5 Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut 56 1.8 Keskeiset liitetiedot 63 1.9 Tilikauden tuloksen käsittely 63 1.9.1 Tilikauden tuloksen käsittely 63 2 Talousarvion toteutuminen 64 2.1 Kaupunkistrategian toteutuminen 64 2.2 Toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutuminen 70 2.2.1 Peruskaupungin investointiosa 70 2.2.2 Konsernihallinto 74 2.2.3 Vuolijoen aluelautakunta 86 2.2.4 Sivistystoimiala 87 5

2.2.5 Ympäristötekninen toimiala 97 2.2.6 Kainuun pelastuslaitos -toimiala 106 2.2.7 Yhteenveto valtuuston hyväksymien sitovien erien toteutumisesta, peruskaupunki 110 3 Tilinpäätöslaskelmat 111 3.1 Tilinpäätöslaskelmia koskevat säännökset ja ohjeet 111 3.2 Tuloslaskelma 111 3.3 Rahoituslaskelma 112 3.4 Tase 113 3.5 Konsernilaskelmat 115 4 Tilinpäätöksen liitetiedot 119 4.1 Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot 119 4.2 Konsernitilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot 120 4.3 Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot 121 4.4 Tasetta koskevat liitetiedot 123 4.5 Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot 130 4.6 Henkilöstöä ja tilintarkastajan palkkioita ja intressitahotapahtumia koskevat liitetiedot 132 4.7 Kirjanpitokirjat ja tositelajit 134 5 Eriytetyt tilinpäätökset 135 5.1 Liikelaitosten vaikutus kaupungin talouteen 135 Kajaanin kaupungin koulutusliikelaitos 137 Kajaanin kaupungin kaupunginteatteri - Oulun läänin alueteatteri -liikelaitos 168 Kajaanin Mamselli -liikelaitos 191 Kajaanin Vesi -liikelaitos 215 Vimpelinlaakson kehittämisliikelaitos 240 5.2 Tytäryhtiöiden toimintakertomus ja tilinpäätöstiedot 257 5.2.1 Kajaanin Elokuvakeskus Oy 257 5.2.2 Kajaanin Teknologiakeskus Oy 260 5.2.3 Kiinteistö Oy Kajaanin Pietari 262 5.2.4 Kajaanin Ammattikorkeakoulu Oy 264 5.2.5 Kiinteistö Oy Kajaanin Lohtajan palvelukeskus 267 5.2.6 Loiste konserni 268 5.2.7 Loiste Lämpö Oy 270 5.2.8 Edukai Oy 272 Tietoja tytäryhteisöjen tilinpäätöksistä 277 6 Tilinpäätöksen allekirjoitus ja tilinpäätösmerkintä 278 6

1 Toimintakertomus 1.1 Toimintakertomusta koskevat säännökset Kuntalaki 115 : Toimintakertomuksessa on esitettävä selvitys valtuuston asettamien toiminnan ja talouden tavoitteiden toteutumisesta kunnassa ja kuntakonsernissa. Toimintakertomuksessa on myös annettava tietoja sellaisista kunnan ja kuntakonsernin talouteen liittyvistä olennaisista asioista, jotka eivät käy ilmi kunnan tai kuntakonsernin taseesta, tuloslaskelmasta tai rahoituslaskelmasta. Tällaisia asioita ovat ainakin arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä sekä tiedot sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä ja keskeisistä johtopäätöksistä. Jos kunnan taseessa on kattamatonta alijäämää, toimintakertomuksessa on esitettävä selvitys talouden tasapainotuksen toteutumisesta tilikaudella sekä voimassa olevan taloussuunnitelman riittävyydestä talouden tasapainottamiseksi. Kunnanhallituksen on toimintakertomuksessa tehtävä esitys tilikauden tuloksen käsittelystä. 1.2 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa 1.2.1 Kaupunginjohtajan katsaus Talous on elpynyt maailmanlaajuisesti viimeiset kolme vuotta. Lähivuosien ennusteet ovat selvästi vaisumpia ja osin ristiriitaisia. Tulevaisuuden arvioista paistaa selvä varovaisuus. Kiinan talouskasvun jyrkkä aleneminen on huolenaiheena maailmanlaajuisesti. Nousukausi näkyy Suomessa voimakkaimmin vientivetoisilla aloilla sekä rakennustoiminnassa. Tilauskantojen kehityksen perusteella Helsingin pörssiin listatuilla konepajayhtiöillä menee mainiosti. Kuluttajien luottamus talouteen on pysynyt vahvana, mikä osaltaan pitää kulutuskysynnän kautta kasvua yllä markkinoilla. Teollisuuden investoinnit sen sijaan laahaavat selvästi jäljempänä kuin talouden suhdannetilanne antaisi olettaa. Kajaanin kaupunkistrategia uudistettiin viime vuonna. Samalla hyväksyttiin omistajapoliittinen ohjelma sekä uusi elinvoimaohjelma. Nämä strategiset välineet ovat hyviä työkaluja kaupungin tulevaisuuden rakentamisessa. Kajaanin kaupungin strategian mukaisesti kaiken toiminnan pitää lähtökohtaisesti tukea kaupunkilaisten hyvinvointia ja kaupungin elinvoimaisuutta. Kaupungin elinvoimaisuuden lisäämisessä keskeistä on oikein suunnattu ja toimiva elinkeinopolitiikka. Myönteisellä ja houkuttelevalla kaupunki-imagolla on myös yhä keskeisempi rooli. Elinvoimapolitiikan painopistettä on syytä suunnata yhä enemmän yrityskohtaiseen ja nykyistä käytännönläheisempään toimintatapaan. Isojen avainyritysten lisäksi tarvitaan kehittämistoimenpiteitä pienemmille yrityksille. Nuorten innostaminen yritystoimintaan ja osaavan työvoiman saannin turvaaminen erityisesti kasvuyrityksiin ovat myös tärkeitä painopisteitä. Kaupungin linjauksilla on aiempaa suurempi rooli elinvoimaisuuden ylläpitämisessä ja vahvistamisessa alueellaan. Elinkeinojen kehittämisen osalta vuoteen 2018 mahtui monenlaisia asioita. Lento- ja junamatkustajien kokonaismäärissä oli hyvää kasvukehitystä. Saavutettavuus onkin yksi tärkeimmistä perusedellytyksistä elinkeinoelämän kasvulle. Skoda Transtech Oy:n raitiotievaunutilaukset varmistuivat, mikä tietää yritykselle erittäin hyvää tilauskantaa vuosiksi eteenpäin. St1 Biofuels Oy:n koetehtaan bioetanolituotanto on edelleen testaus- ja kehittelyvaiheessa. Mahdollista laajennuspäätöstä odotellaan vuoden 2019 loppupuolella. Terra- 7

fame Oy:n kaivoksen toiminta ja ennen kaikkea toiminnan uskottavuus on parantunut koko ajan. Yhtiö teki aimo harppauksen kohti taloudellista kannattavuutta sekä pysyvyyttä isona työllistäjänä alueella. Pelialan sekä tekoälyä ja robotiikkaa hyödyntävät yritykset voi selkeästi luokitella Kajaanin kasvualoiksi. Yritystilojen kysynnässä tapahtui myönteistä kehitystä. Kajaanin Teknologiakeskus Oy:n tilojen käyttöaste oli noin 97 % ja yhtiö ylsi 0,5 miljoonaa euroa ylijäämäiseen tulokseen. Teknologiakeskus Oy rakensi myös uutta tilaa ja myi yhden isohkon toimitilan paikalliselle yrittäjälle. Millog Oy:n korjaamohalli valmistui Kainuun prikaatin alueelle ja sillä varmistettiin noin 50 työpaikan pysyminen Kajaanissa. Uuden sairaalan rakentaminen on pitänyt yllä rakennusalan hyvää työllisyyttä. Metallialan osaajista on pulaa Kajaanissa niin Transtechilla kuin pienemmilläkin yrityksillä. Tähän pullonkaulatekijään on myös kaupunki lähtenyt yhdessä yritysten ja muiden kumppaneiden kanssa kehittelemään ratkaisukeinoja. Vuokatin matkailun elpyminen näkyy myös Kajaanin kauppaliikkeissä. Venäläisten ostosmatkailijoiden määrä on kasvanut muutaman vuoden takaisesta notkahduksesta merkittävästi. Työllisyys parani merkittävästi edellisvuosista ja oli miltei historiallisen alhaisella tasolla. Avoimien työpaikkojen määrä kasvoi selvästi loppuvuotta kohden. Työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaanto-ongelma näkyy työvoimapulana muutamilla toimialoilla. Pahiten tästä kärsivä alat, joilla tarvitaan vaativaa asiantuntijuutta tai erityisosaamista omaavia työntekijöitä. Työllisyyden paraneminen näkyy työmarkkinatuen kuntaosuuksien alenemisena vain vähäisessä määrin. Tilinpäätös vuodelta 2018 koko kaupungin osalta on noin 12,2 miljoonaa euroa alijäämäinen. Myönteistä vuoden 2018 taloudellisessa tuloksessa oli se, että kaupungin oman toiminnan talous alitti budjetin ja oli lähestulkoon tasapainossa. Samoin kaupungin toiminnalliset tavoitteet toteutuivat lähes talousarvion mukaisesti. Tulopuolella verotulot jäivät 3 miljoonaa euroa alle alkuperäisen talousarvion. Kuntaliiton verotulojen ennustejärjestelmä oli pielessä, eikä kyennyt ottamaan huomioon oikealla tavalla kilpailukykysopimuksen (kiky) heikentävää vaikutusta palkansaajilta kertyvien verojen määrään. Suurin selittävä tekijä roimaan alijäämään johtuu Kainuun soten yli 20 miljoonan euron alijäämästä. Tästä alijäämästä noin puolet eli reilut 10 miljoonaa euroa kaatuu Kajaanin kaupungin vastattavaksi. Vuoden 2018 osalta saadaan kipeästi tuta se asia, että soten kustannukset ovat liikaa eriytymässä kuntien kantokyvystä. Erityisesti tässä harmittaa se, että kaupungin talousarviota parempi tulos hukkuu nyt soten alijäämän alle. Tilanteen ratkaisemiseksi ja vastaavien alijäämien ehkäisemiseksi tulevina vuosina tarvitaan tehokasta yhteistyötä kuntien ja soten kesken. Palvelutasot ja palveluketjut on perattava läpi sekä kunnissa että soten puolella. Samaten pitää hyödyntää kaikki mahdolliset hyvät käytännöt siten, että kuntien maksukyky ja soten kustannukset saadaan kestävään tasapainoon. Tällaisen tasapainotussuunnitelman merkitys korostuu, koska vuosia valmisteltu valtakunnallinen sote- ja maakuntauudistus lykkääntyy jälleen. Valtionosuudet toteutuivat noin 0,6 miljoonaa euroa yli arvioidun. Liikelaitokset ylsivät kokonaisuutena tarkastellen selvästi ylijäämäisiksi. Kaupungin henkilöstökulut toteutuivat kutakuinkin budjetoidun mukaisesti ja jotkut toimialat ja liikelaitokset alittivat toimintakulunsa. Lainakanta on Kajaanissa 120 miljoonaa euroa ja se kasvoi noin 10 miljoonaa euroa vuonna 2018. Asukasta kohden lainaa on 3 255 euroa/asukas. Kyseinen lainakanta asukasta kohden on valtakunnan keskiarvon mukainen. Investointitaso nousi jälleen huomattavan korkealle tasolle vuonna 2018. Kaupungin nettoinvestoinnit olivat viime vuonna noin 21 miljoonaa euroa. Kokonaisuutena investoinnit toteutuivat vuonna 2018 noin 2,5 miljoonaa alkuperäistä talousarviota pienempinä. Merkittävimpiä yksittäisiä investointikohteita olivat Kätönlahden koulun liikuntasali, Lyseon investoinnin aloitus, harjoitusjäähalli, Matkakeskus ja Ratamon päiväkoti, yhteensä noin 7,6 miljoonaa euroa. Liikelaitosten investoinnit olivat yhteensä noin 4 miljoonaa euroa. Investoinnit tulevat jatkossakin kohdistumaan pääasiassa koulu- ja oppilaitoskiinteistöihin. Muutamien isojen investointien kuten uuden teatterin rakentamisen aikataulu pitää ratkaista lähivuosina. Korjausvelkaa saadaan vähennettyä investointien lisäksi myös luopumalla tarpeettomista kiinteistöistä. Kunnallistekniikan rakentamiseen käytettiin 4,4 miljoonaa euroa ja näissä pääpaino oli vanhojen teiden ja katujen korjauksissa ja saneerauksissa. 8

9

1.2.2 Kaupungin hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Kaupunginvaltuusto Kortelainen Miikka, pj. Meriläinen Timo, 1. vpj. Ojavuo Maarit, 2. vpj. Hatva Teuvo Patronen Kaija Rantala Johanna Paukkeri Tero Ålander Tanja Okkonen Arto Karppinen Veli-Matti Niemelä Paavo Rimpiläinen Anni Seilonen Anne Pyykkönen Pauli Tornberg Raimo Poutiainen Jukka Myllylä Raili Kaikkonen Vesa Leivo Veli-Pekka Kyllönen Sari Räisänen Aki Mikkonen Ritva Lämpsä Jouni Huotari Panu Kyllönen Antero Suutari Eero Juntunen Hannu Sistonen Toivo Sarparanta Tiina Laatikainen Tuomas Toppinen Ari Leppänen Akseli Ojala Katriina Piirainen Raimo Oikarinen Markku Varimo Pertti Kiljunen Ella Ohtonen Helena Tartia-Jalonen Aila Heikkinen Tiina Aavakare Eila Partanen Minna Arffman Pasi Kilpeläinen Pasi Niva Teemu Keränen Silja Kemppainen Anne Huusko Päivi Niiranen Esa Karvinen Hanna Kemppainen Hannu VAS PS KESK KESK KESK KESK KESK KESK KESK KESK KESK KESK KESK KESK KESK KESK VAS VAS VAS VAS VAS VAS VAS VAS VAS KOK KOK KOK KOK KOK KOK KOK KOK SDP SDP SDP SDP SDP SDP SDP PS PS PS PS PS VIHR VIHR VIHR VIHR VIHR KD 10

Tilivelvolliset toimielinten jäsenet Kaupunginhallitus Jäsenet Hatva Teuvo, pj. Piirainen Raimo, 1. vpj. Juntunen Hannu, 2. vpj. Paukkeri Tero Rantala Johanna Myllylä Raili Kaikkonen Vesa Sistonen Toivo Aavakare Eila Ohtonen Helena Keränen Silja Henkilökohtaiset varajäsenet Okkonen Arto Oikarinen Markku Käsmä Jouko Niemelä Paavo Ålander Tanja Määttä Susanna Räisänen Aki Rönty Markku Partanen Minna Kiljunen Ella Kemppainen Anne Tarkastuslautakunta Jäsenet Toppinen Ari, pj. Arffman Pasi, vpj. Kyllönen Sari Klemetti Kyösti Törrö Leena Henkilökohtaiset varajäsenet Leppänen Akseli Romppainen Mikko Mikkonen Ritva Lesonen Jouni Tartia-Jalonen Aila Keskusvaalilautakunta Jäsenet Latvakangas Osmo, pj. Komulainen Onerva, vpj. Kinnunen Kari Rönkkö Emilia Väisänen Antero Sivistyslautakunta Jäsenet Leivo Veli-Pekka, pj. Karppinen Veli-Matti, vpj. Tornberg Raimo Seilonen Anne Laatikainen Tuomas Ojala Katriina Lämpsä Jouni Kyllönen Noora Meriläinen Timo Ohtonen Helena Kemppainen Anne Johanna Rantala, kaupunginhallituksen edustaja Kajaanin nuorisovaltuuston edustaja Tissari Vilma Ei-henkilökohtaiset varajäsenet mainitussa järjestyksessä 1. Schroderus Antti 2. Niemi Jorma 3. Elfving Seppo 4. Immonen Marjatta 5. Ohinmaa Onerva Henkilökohtaiset varajäsenet Räisänen Aki Heikkinen Mika Bayraktar Nihat Kangasharju Marjo Leppänen Akseli Ahonen Pia Korkkonen Petja Talvi Katja Kääminen Teppo Kolli-Kauppinen Annamaija Karvinen Hanna Kokkonen Eemeli 11

Liikunta- ja nuorisoasioiden neuvosto Jäsenet Henkilökohtaiset varajäsenet Huusko Päivi, pj. ero 26.3.18 > Jyrkäs Nina, pj, ero 24.9.18 > Huusko Päivi, pj Karppinen Veli-Matti, vpj. Korhonen Eveliina Heikkinen Janne Juppi Tuula Klemetti Harri Enroth Paavo Hakkarainen Eija Haataja Atte Juntunen Hannu, kaupunginhallituksen edustaja ero 18.9.18 > Käsmä Jouko Kajaanin nuorisovaltuuston edustaja Sirviö Jonna Jyrkäs Nina > Karvinen Hanna 26.3.18- Heikkinen Mika Malin Marja Peltonen Lauri Huotari Teija Hynynen Evelyn Uurtomies Terje Partanen Minna Tolonen Iikka Koski Eetu Ympäristötekninen lautakunta Jäsenet Patronen Kaija, pj. Mikkonen Ritva, vpj. Poutiainen Jukka Ålander Tanja Leinonen Markus Huotari Panu Seppänen Irja Kilpeläinen Pasi Kemppainen Kari Tartia-Jalonen Aila Huusko Päivi, ero 26.3.18>Jyrkäs Nina, ero 24.9.18 Huusko Päivi, 24.9.18 Kaikkonen Vesa, kaupunginhallituksen edustaja Nilsson Rebekka, nuvan edustaja Henkilökohtaiset varajäsenet Malin Marja Pyy Mervi Ikonen Teemu Korhonen Eveliina Leinonen Voitto Hautajoki Antti Komulainen Onerva Pyy Markku Pesonen Mikko Huovilainen-Huotari Saristiina Jyrkäs Nina> Karvinen Hanna 26.3.18 Kokkonen Eemeli Ympäristöteknisen lautakunnan lupajaosto Jäsenet Heikkinen Tiina Leinonen Voitto Ålander Tanja Lokka Jarmo Tervonen Jouni Keränen Silja, kaupunginhallituksen edustaja Henkilökohtaiset varajäsenet Tartia-Jalonen Aila Maunu Mikko Korhonen Eveliina Kinnunen Eero Huotari Veikko 12

Pelastuslautakunta Jäsenet Henkilökohtaiset varajäsenet Juntunen Maija Hyrynsalmen kunta Tolonen Helka Hyrynsalmen kunta Kyllönen Antero, pj Kajaanin kaupunki Heikkinen Janne Kajaanin kaupunki Kangasharju Marjo Kajaanin kaupunki Korhonen Eila Kajaanin kaupunki Kilpeläinen Pasi Kajaanin kaupunki Tihinen Ari Kajaanin kaupunki Tervamäki Aimo, vpj. Kuhmon kaupunki Nikulainen Kari Kuhmon kaupunki Tolonen Ritva Paltamon kunta Luiro-Juntunen Tanja Paltamon kunta Kanniainen Mikko Puolangan kunta Nivakoski Markku Puolangan kunta Karppinen Leila Ristijärven kunta Heikkinen Eineliisa Ristijärven kunta Valtanen Kalevi Sotkamon kunta Hakkarainen Ari Sotkamon kunta Matero Taina Suomussalmen kunta Seppänen Jukka Suomussalmen kunta Roivainen Jouko Vaalan kunta Virkkunen Reijo Vaalan kunta Ålander Tanja, kaupunginhallituksen edustaja Kajaanin kaupungin koulutusliikelaitoksen johtokunta Jäsenet Pyykkönen Pauli, pj. Hämäläinen Erkki, vpj. Määttä Susanna Haverinen Risto Kiljunen Ella Niiranen Esa Alanne Olga Tornberg-Karjalainen Mervi Heikkinen Pekka Kahl Helena, henkilöstön edustaja Ohtonen Helena, kaupunginhallituksen edustaja Henkilökohtaiset varajäsenet Anttalainen Tommi Meriläinen Tomi Hujanen Kaisa Saukkonen Kari Heikkinen Tiina Kunnas Karl Aavakare Eila Miettinen Pauli Kemppainen Tuovi Piipponen Eira Kajaanin kaupunginteatteri Oulun läänin alueteatteri -liikelaitoksen johtokunta Jäsenet Kivilahti Ritva Ahonen Helena Tölli Inna Korkkonen Petja Pokela Ilmari Jyrinki Mikko ero 13.11.18 > Latvakangas Osmo Virtanen Markus, henkilökunnan edustaja Juutinen Eero, henkilökunnan edustaja Isokoski Sisko, alueell.neuvotteluk. edustaja Sistonen Toivo, kaupunginhallituksen edustaja Henkilökohtaiset varajäsenet Törrö Leena Koskelo Marko Mäkitupa Minna Parviainen Juuso Hongisto Anja Ovaska Pekka Syrjäkari Heidi Hyvönen Minna Rantalankila Sinikka ero 18.9.18 > Kinnunen Joni 13

Kajaanin Mamselli -liikelaitoksen johtokunta Jäsenet Väyrynen Pentti, pj. Alanne Olga, vpj. Karjalainen Tuomo Karvinen Hanna Kesti Heikki Haataja Ari-Matti, henkilökunnan edustaja Huotari Kirsti, palveluiden käyttäjien edustaja Huovinen-Tervo Marjo (Sote), palv.käytt. edustaja Paukkeri Tero, kaupunginhallituksen edustaja Henkilökohtaiset varajäsenet Husu, Alpo Okkonen Kaija Möttönen Tero Koskela Anu Väisänen Heikki Väyrynen Asta Karppinen Tarja Mäklin Jaana Kajaanin Vesi -liikelaitoksen johtokunta Jäsenet Leppänen Akseli Fonselius Päivi Ikonen Teemu Määttä Anneli Pyy Markku Halonen Jarmo, henkilöstön edustaja Piirainen Raimo, kaupunginhallituksen edustaja Henkilökohtaiset varajäsenet Suutari Hannu Pelkonen Sisko Tuunanen Hannu Määttä Anne Ahlqvist Pertti Hyttinen Marko Vimpelinlaakson kehittämisliikelaitoksen johtokunta Jäsenet Henkilökohtaiset varajäsenet Parviainen Heikki, pj. Juutinen Eero, vpj. Karjalainen Suvi Hakkarainen Eija Mäkinen Merja, KAMK:n edustaja Tuominen Anssi, KAO:n edustaja Soininen Timo ero 1.5.2018 > Heikkinen Jussi Aavakare Eila, kaupunginhallituksen edustaja Pyykkönen Pauli Niiranen Lauri Pöri Ursula Rissanen Helena Kähkönen Jari Sivonen Raimo Karjalainen Tommi 14

Tilivelvolliset viranhaltijat Kaupunginhallituksen toimiala Kaupunginjohtaja Tolonen Jari Hallintojohtaja, kaupunginlakimies Aarnio Tuija Va. talousjohtaja Niittyviita Erja (1.1. 28.2.2018) Talousjohtaja Henkilöstöjohtaja Tolonen Asta (1.3. 31.12.2018) Sivonen Pekka (1.1.-28.2.2018) Vs. henkilöstöpäällikkö Henkilöstöjohtaja Komulainen Jyrki (1.3.-30.4.2018) Komulainen Jyrki (1.5.-31.12.2018) Henkilöstösihteeri Tokkonen Paula Kehitysjohtaja Hämäläinen Risto Tietohallintopäällikkö Hyvönen Heikki Maahanmuuttajapalvelujen johtaja Vs. maahanmuuttajapalvelujen johtaja Komulainen Asta (1.1.-4.11.2018) Piirainen Jukka (5.11.-31.12.2018) Kaupunginteatterin johtaja Kinnunen Helka-Maria Kajaanin Mamsellin johtaja Vuorinen Tuija Kajaanin Veden johtaja Nurminen Juha Vimpelinlaakson kehittämisliikelaitoksen johtaja Haverinen Markku Kajaanin kaupungin koulutusliikelaitoksen johtaja Tuominen Anssi Kajaanin kaupungin koulutusliikelaitoksen taloussihteeri Pitkänen Anneli Kainuun ammattiopiston rehtori Sivonen Raimo Kajaanin lukion va. rehtori Nissinen Markku Sivistystoimiala Sivistysjohtaja Vs. talouspäällikkö Varhaiskasvatuksen tulosalueen johtaja Perusopetuksen ja nuorisopalvelujen tulosalueen johtaja Museonjohtaja Vuolijoen aluelautakunta Rehtori, aluelautakunnan esittelijä Ympäristötekninen toimiala Tekninen johtaja Tekninen johtaja Toimitilapäällikkö Suunnittelupäällikkö Liikuntapäällikkö Johtava ympäristönsuojelutarkastaja Kaupungininsinööri Kainuun pelastuslaitos Pelastusjohtaja Saari Mikko Orenius Mirja Kemppainen Sirpa Rissanen Päivi Mäkinen Antti Tervonen Kalevi Soininen Timo (31.5.2018 saakka) Heikkinen Jussi (1.6.2018 alkaen) Haverinen Markku Kauppinen Jari Kinnunen Jarmo Malinen Paula Nousiainen Matti Parviainen Anssi 15

1.2.3 Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys Yleinen taloudellinen kehitys Suomen talouden tuotanto lisääntyi vuonna 2018 laaja-alaisesti, mutta edellisvuotta hitaammin. Vuonna 2018 BKT:n arvioidaan kasvaneen 2,5 prosenttia. Vahva talouskasvu ja voimistunut työvoiman kysyntä nostivat työllisten määrän 2,5 prosenttia edellisvuotta korkeammaksi ja työllisyysasteen 71,6 prosenttiin. Vuonna 2019 BKT:n kasvun arvioidaan hidastuvan 1,5 prosenttiin. Maailmankauppa hidastuu kaupan esteiden lisääntyessä, mikä hidastaa viennin kasvua ja näkyy myös investointien odotuksissa. Investointien kasvun ennustetaan hidastuvan selvästi v. 2019, mikä johtuu erityisesti rakennusinvestointien kääntymisestä laskuun. Talouskasvu hidastuu edelleen 1,3 prosenttiin v. 2020, minkä jälkeen kasvu hidastuu alle 1 prosenttiin keskipitkällä aikavälillä. Kotitalouksien käytettävissä olevien tulojen kehitys jatkuu nopeana ansiotason nousun kiihtyessä. Inflaation kiihtymisestä huolimatta reaalitulot kasvavat selvästi ja kotitalouksien kulutus kiihtyy ensi vuonna tähän vuoteen verrattuna. Talouskasvun hidastumisesta huolimatta reaalipalkkojen maltillinen kehitys ylläpitää työvoiman kysyntää. Työttömien ja piilotyöttömien melko suuresta määrästä sekä työvoiman tarjontaa lisäävistä toimenpiteistä johtuen työvoiman tarjonta ei koko talouden tasolla vielä rajoita työllisyyden ja talouden kasvua, vaikka toimialoittain ammattitaitoisesta työvoimasta on pulaa. Hyvä suhdannetilanne ja menojen kasvua hillitsevät toimet vahvistavat julkista taloutta. Vielä muutama vuosi sitten reilusti alijäämäinen julkinen talous on vuosikymmenen vaihteessa tasapainon tuntumassa. Myös julkisen talouden velka suhteessa BKT:hen laskee lähivuosina. Julkinen talous alkaa kuitenkin vähitellen heikentyä 2020-luvun alkuvuosina, kun talouskasvu hidastuu ja kuluneella vaalikaudella tehdyt sopeutustoimet päättyvät. Julkista taloutta heikentää väestön ikääntyminen, joka kasvattaa vuosi vuodelta eläke-, terveys- ja hoivamenoja. Väestön ikääntyminen luo merkittäviä paineita julkiseen talouteen pitkällä aikavälillä. Vanhusväestön määrän kasvu lisää ikäsidonnaisia menoja, joiden rahoittamiseksi julkisen talouden näköpiirissä olevat tulot eivät tulevaisuudessa riitä. Lisäksi työikäinen väestö, joka veroilla rahoittaa hyvinvointipalvelut ja sosiaaliturvan, supistuu. Myös tuottavuuden varaan jäävän talouskasvun arvioidaan pysyvän vaimeana tulevina vuosikymmeninä. Julkisen talouden tulojen ja menojen välillä on siksi pitkällä aikavälillä epätasapaino eli kestävyysvaje, jonka mittaluokka on lähes neljä prosenttia suhteessa BKT:hen. Lähde: VM Taloudellinen katsaus, talvi 2018 Kuntatalous Suomen talouden hyvä suhdannetilanne on kohentanut julkisen talouden tilaa kokonaisuudessa. Tästä huolimatta alustavien tilinpäätösarvioiden 2018 mukaan kuntatalouden tila heikkeni dramaattisesti edellisvuodesta. Noin kaksi kolmasosaa Manner-Suomen kunnista eli 196 kuntaa teki negatiivisen tuloksen. Heikko tulos johtui siitä, että toimintamenot kasvoivat yli kolme prosenttia ja verotulot sekä valtion osuudet laskivat samanaikaisesti. Verotulot laskivat -0,5 prosenttia, mikä johtui mm. poikkeuksellisen suurista ennakonpalautuksista, kuntien jako-osuuden tarkistuksesta alaspäin ja yhteisöveroon v. 2017 kohdistuneesta suuresta kertaerästä. Henkilöasiakkaille palautettiin veroja yli 250 miljoona enemmän kunnallisveroja verrattuna vuoteen 2017. Valtionosuudet vähenivät koko kuntakentässä yhteensä -0,6 prosenttia kilpailukykysopimukseen liittyvien valtionosuuksien leikkausten vuoksi. 16

Alustavien arvioiden mukaan kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu vuosikate oli vuonna 2018 noin 2,7 mrd. euroa, mikä kattoi poistoista noin 99 prosenttia. Kuntien vuosikate heikkeni vuonna 2018 yli 1,2 mrd. euroa eli lähes 32 prosenttia. Huonon tuloksen taustalla on kuntien kehityksen eriytymistä. Ilman Helsingin, Espoon ja Vantaan positiivista tulosta, Manner-Suomen kuntien tulos olisi lähes 500 miljoonaa euroa alijäämäinen. Tilikauden tulos ollut 2000-luvulla vain muutama vuotena heikompi. Tarkemmat kuntien tilinpäätösluvut 2018 valmistuvat kevään aikana. Kuntien toimintamenojen kasvu johtui pääasiassa siitä, että henkilöstömenot kääntyivät neljän vuoden supistumisen jälkeen kasvuun muun muassa ansiotason nousun seurauksena. Niitä kasvattivat myös tuloksellisuuteen perustuvan kertaerän kustannusvaikutus, joka kohdistui vuodelle 2018.Menojen kasvua lisäsivät myös väestön ikääntymisestä johtuva hoito- ja hoivamenojen kasvu, päivähoitomaksujen alentaminen, maakunta- ja sote-uudistuksen valmistelu. Alustavien arvioiden mukaan kuntien ja kuntayhtymien lainakanta kasvoi lähes miljardi euroa. Edellisvuonna lainakanta väheni. Kuntien velka on käytetty lähes yksinomaan investointeihin. Aiemmin arvioitu syömävelan osuus koko 2000-luvun lainakannan kasvusta oli vain noin 610 milj. euroa. Useat kunnat ovat kuitenkin joutuneet ottamaan viime vuonna velkaa myös käyttötalousmenoihinsa. Negatiivisen vuosikatteen kuntien määrä on alustavien arvioiden mukaan 38 kuntaa. Kuntayhtymissä lainakanta lähti kasvuun, johtuen useista suurista sairaalainvestoinneista. Vuonna 2019 kuntatalouden tilikauden tuloksen arvioidaan hieman paranevan, ja myös vuosikate vahvistuu hieman kuluvasta vuodesta. Toimintamenoja kasvattavat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutarpeen kasvun lisäksi kunta-alan palkankorotukset ja kilpailukykysopimuksen lomarahaleikkauksen päättyminen. Kuntatalouden tulot kasvavat vuonna 2019 menoja nopeammin, kun vuoden 2018 verotulokertymää alentavat tekijät poistuvat. Kuntatalouden nettoinvestoinnit pysyvät lähivuosina korkealla tasolla. Nykyisen rakennuskannan kunnossapito edellyttää edelleen mittavia korjausinvestointeja, ja lisäksi sairaalarakentaminen on vilkasta. Kuntatalouden lainanottotarvetta heijastava toiminnan ja investointien rahavirta pysyy kehitysarviossa negatiivisena vuoteen 2020 saakka. Maakunta- ja sote-uudistuksen kaatuminen ja siirtyminen tulevaisuuteen tuo tulevina vuosina lisää epävarmuutta kuntakenttään. Lähteet: VM Kuntatalousohjelma vuodelle 2019; Kuntaliitto, 2019, Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarviot 17

Maakunta- ja sote-uudistus Pääministeri Juha Sipilä pyysi 8. maaliskuuta hallituksensa eroa. Hallituksen eronpyynnön vuoksi maakuntaja sote-uudistuksen jatkovalmistelu keskeytettiin ja jäljellä oleva työ suunnataan valmistelun päättämiseen, tehdyn työn dokumentointiin ja uudistuksen hallittuun alasajoon. Tuleva hallitus päättää, jatketaanko uudistamiseen liittyvää työtä. Tuleva hallitus tekee ratkaisut myös tehdyn työn hyödyntämisestä. Menneellä hallituskaudella on tehty laajaa valmistelutyötä kaikissa maakunnissa. Sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmän haasteet eivät kuitenkaan ole hävinneet: palvelujen yhteensovittaminen toteutuu heikosti ja palvelujen saatavuudessa on ongelmia, kustannukset kasvavat ja väestö vanhenee. Nykytilanne ei ole yhdenvertainen kansalaisten palvelutarpeiden suhteen. Asiantuntijoilla on laaja yhteinen ymmärrys siitä, että palvelut tulisi järjestää nykyistä suuremmilla alueilla. Perustuslakivaliokunta on antanut sosiaali- terveydenhuollon uudistamiseen liittyen viisi lausuntoa, jotka toimivat pohjana mahdolliselle jatkotyölle. Lähde: alueuudistus.fi Oman talousalueen kehitys Väestö Tilastokeskuksen julkaiseman ennakkotiedon mukaan Kainuun väkiluku oli vuoden 2018 lopussa 73 085 (73 959 vuonna 2017). Väkiluku väheni edellisestä vuodesta 874 hengellä eli 1,2 prosentilla. Väestömuutokset selittyvät Tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan seuraavasti: syntyneiden määrä oli Kainuussa 472 (465) pienempi kuin kuolleiden määrä, kuntien välinen nettomuutto oli 551 (509) henkilöä negatiivinen, maahanmuutto oli positiivinen 149 (146) henkilöä. Väestömäärä väheni kaikissa Kainuun kunnissa. Kainuun väkiluku on pienentynyt vuosittain ja viimeisen kymmenen vuoden aikana vähennystä on tapahtunut 6 605 eli 660 henkeä vuodessa. Kainuun alueella huolestuttavaa väestökehityksessä on, että tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan kaikissa kunnissa syntyvyys on kuolleisuutta alhaisempi. Tilastokeskuksen julkaiseman ennakkoväestötiedon mukaan Kajaanin kaupungin asukasluku oli vuoden 2018 lopussa 36 978. Asukasluku väheni edellisvuodesta 261 (-282 vuonna 2017) hengellä. Väestökehitys 1990 2018 Lähde Tilastokeskus 18

Työllisyys Kainuun työttömyys laski viime vuodesta 19 %. Tätä nopeampaa lasku oli vain Pirkanmaalla, jossa työttömiä työnhakijoita oli 21 % viimevuotista vähemmän. Keskimäärin työttömiä oli koko maassa 13 % vuoden 2017 joulukuuta vähemmän ja muutos vaihteli ELY-alueittain 9:stä 21 prosenttiin. Työttömyys laski sekä Kehys-Kainuussa että Kajaanin seutukunnassa samaa vauhtia. Joulukuussa 2018 Kainuussa oli työttömiä työnhakijoita 3 770 (4 638 vuonna 2017), heistä 1 833 (2 235) oli kajaanilaisia. Kainuulaisten työttömien työnhakijoiden määrä väheni vuoden aikana 868 henkilöllä. Kajaanilaisten työttömien työnhakijoiden määrä väheni vuoden aikana 402 henkilöllä. 19

Pitkäaikaistyöttömyys laski Kainuussa edelleen muuta työttömyyttä nopeammin, mutta vauhti hidastui vuoden aikana kuten kokonaistyöttömyydenkin alenemisessa. Vuoden aikana pitkäaikaistyöttömyys väheni Kainuussa neljänneksellä. Joulukuussa 2018 Kainuussa oli pitkäaikaistyöttömiä 765 (1 071 vuonna 2017). Kajaanilaisia pitkäaikaistyöttömiä oli 410. Pitkäaikaistyöttömien määrä väheni Kainuussa vuoden aikana 306 henkilöllä, heistä 132 oli kajaanilaisia. Pitkään työttömän olleiden nopeaa vähenemistä selittää osittain ikärakenne, sillä pitkäaikaistyöttömistä 34 % on yli 60-vuotiaita ja suurimmat muutokset ovat juuri vanhimmissa ikäryhmissä. Myös nuorten työttömyys laski muita nopeammin. Nuoria alle 25-vuotiaita työttömistä työhakijoita oli 503 eli 16,5 % työvoimasta. Nuorisotyöttömyys keskittyy Kajaaniin, jossa alle 25-vuotiaiden osuus koko Kainuun nuorista työttömistä on 67 %. Kainuun TE-toimiston erilaisissa palveluissa olevien määrä väheni yli tuhannella edelliseen vuoteen verrattuna.palkkatuella kunta- ja yksityissektorilla sekä valtiolle työllistettyinä oli liki sata enemmän kuin vuosi sitten. Vastaavasti työvoimakoulutukseen ja omaehtoiseen opiskeluun osallistuneiden määrä laski 23 % viime vuodesta. Yhä enemmän yrityksillä on pulaa työvoimasta, kun tarjolla olevan työvoiman osaaminen ja työnantajien tarpeet eivät kohtaa. TE-toimistossa oli vuoden lopussa avoinna 762 työpaikkaa, joka on 77 % enemmän kuin viime vuonna samaan aikaan. Erityisesti avoinna oli runsaasti rakentamisen sekä prosessi- ja kuljetusalan työpaikkoja. Avoimista työpaikoista 90 % sijoittuu Kajaanin seutukunnan alueelle.te-toimiston kautta on kuitenkin haettavana vain osa avoinna olevista työpaikoista. Iso osa Kainuunkin työpaikoista täytetään henkilöstöpalvelualan yritysten kautta. Yritystoiminta Vuosi 2017 oli yritystoiminnan kasvun aikaa Kajaanin seudulla. Kasvu jatkui 2018, mutta syksyn aikana kasvuodotukset muuttuivat varovaisemmiksi. Kevään pk-yritysbarometrissä seudun suhdanneodotusten saldoluku oli erittäin korkea +53, mutta syksyn barometrissä jo paljon pienempi, +21. Myös koko maan saldoluku oli syksyllä selvästi pienempi +27, kun se keväällä oli vielä +35. Kajaanin seudun ero Kehys-Kainuuseen säilyi, kun siellä saldoluvut olivat negatiivisia. TEM kuitenkin arvioi, että myönteinen suhdannekehitys vaikut- 20

taisi jatkuvan samanlaisena seuraavan vuoden ajan. Yritysperustanta parani edellisvuoden 33 uuden yrityksen nettolisäyksestä 44 uuteen yritykseen. Tilastokeskuksen yritystoiminnan vuoteen 2016 saakka ulottuvat tilastotiedot kertoivat yritystyöpaikkojen merkittävästä kasvusta Kajaanissa, 300 työpaikkaa lisää vuoteen 2015 verrattuna. Tilastokeskuksen Kainuun Liitolle tuottama maakunnan avainklustereiden suhdannetieto ulottuu heinäkuuhun 2018. Sen mukaan henkilöstömäärä kasvoi kaikilla seurattavilla toimialoilla vuoden 2018 alkupuolella. Matkailuklusterissa henkilöstömäärä kasvoi eniten, yli 11 prosenttia. Hyvään lähes 9 prosentin kasvuun pääsi myös ICT- ja elektroniikkaklusteri, joka on leimallisesti kajaanilainen toimiala. Liikevaihdossa kaivannaistoiminta oli omaa luokkaansa yli 60 prosentin kasvulla, mutta aiempi henkilöstömäärän kova kasvu hiipui vain 1,6 prosenttiin. Metsäalan liikevaihto nousi toiseksi eniten Kainuun kärkitoimialoista. Terrafame Oy:n toiminta vaikuttavaa voimakkaasti koko aluetalouteen sekä paljon Kajaaniin. Tehdas tarjoaa työpaikan sadoille kajaanilaisille. Yhtiön kehitys vaikuttaa jatkuvan myönteisenä, tuotannon ylösajoa ja kannattavuuden parantamista jatketaan. Terrafame on toteuttanut useita investointeja tuottavuuden parantamiseksi ja kapasiteetin kasvattamiseksi. Akkukemikaalitehtaan osalta suunnittelu on edennyt toteutusvaiheeseen. Tehdas voisi käynnistyä v. 2020, jolloin sinne avautuu merkittävä määrä uusia työpaikkoja. Uraanin ja harvinaisten maametallien talteenottoa tutkitaan kaivosalueella. Metalliteollisuudessa kiskokalustovalmistaja Transtech Oy on merkittävä maakunnan kasvun veturi. Yritys on saanut suuria tilauksia. Yritys rekrytoi jatkuvasti uutta työvoimaa Otanmäen tehtaalle. Yritys tarvitsee erilaisia tekniikan alan ammattilaisia, kuten hitsaajia ja asentajia sekä työnjohtajia. Työvoiman saatavuusongelmat ja kilpailu työntekijöistä nousevatkin esiin erityisesti metallialalla. Matkailun hyvä vire ja liikevaihdon kasvu jatkuvat. Alalle on tehty uusia investointeja, mikä luo edellytyksiä kasvun jatkumiselle. Matkailussa panostetaan kansainvälisen matkailun lisäämiseen. Vuokatin alue tarjoaa erinomaiset puitteet urheiluun ja liikkumiseen keskittyvälle matkailulle. Perinteisen vahvan ja globaalin elektroniikka- ja ICT-alan yritystoiminnan rinnalle Kajaaniin on muodostunut pelialan keskittymä ja alan yritysten kasvu on nopeaa. Työvoiman kysyntä on vilkasta ja yritysten henkilöstö on kansainvälistä. Pelialan kasvu jatkuu lähitulevaisuudessa ja hyötypelien kehittäminen luo koko ajan uusia mahdollisuuksia. Yritysten kehittymistä tukee yhteistyö Kajaanin ammattikorkeakoulun ja alueen kehitysorganisaatioiden kanssa. Metsätaloudessa on pitkästä aikaa markkinalähtöinen kasvubuumi. Varsinkin selluteollisuuden vienti vetää ja tuotteiden markkinahinnat ovat erityisen korkeat. Mekaanisen metsäteollisuuden tuotteilla on myös hyvä kysyntä. 2018 ensimmäisen vuosipuoliskon hakkuut olivat ennätystasolla. Metsätalouden hyvä vire näkyy Kainuussa vaikka alan suuret investoinnit ja tuotantolaitokset sijaitsevatkin kauempana. Monessa tapauksessa puunkorjuun pullonkaulaksi on muodostumassa ammattitaitoisen henkilöstön saanti. Maatalouden rakennemuutos jatkuu Kainuussa. Tilamäärien arvioidaan vähenevän lähivuosina 3 5 prosentin vuosivauhdilla maidon- ja lihantuotannossa samalla kun tilakoot kasvavat. Maidontuotanto on säilynyt kasvu-uralla vaikka maidontuottajien määrä on alentunut. Maatalouden kannattavuus on kuitenkin edelleen heikkoa. Keskittyneen kaupan hintakilpailu painaa tuottajahintoja. Kainuun uuden sairaalan rakentaminen eteni ja työllisti laajasti kainuulaisia alihankkijoita ja rakentajia. Asuntorakentaminen oli edelleen melko vähäistä, mutta keskustassa lähti kuitenkin liikkeelle kerrostalohankkeita. Myönteistä oli yksityisen toimitilarakentamisen vilkkaus, erityisesti useat investoinnit Petäisenniskan yritysalueella. Kajaanin Teknologiakeskus Oy:n tilojen käyttöaste säilyi hyvänä. Kaupan alalla ostovoiman heikkeneminen näkyi edelleen. Ostokäyttäytymisen muutos ja verkkokaupan vaikutus tuntui alalla. Kaupunkikeskustan perinteinen kivijalkakauppa kärsii murroksesta, jota myös muut kaupungit kokevat laajasti. Venäläisten ostovoima kasvoi uudelleen jonkin verran. Kajaanin Kauppiasyhdistys aktivoi ostovoiman lisäämistä kampanjalla Kostamuksessa ja mediamarkkinoinnilla Vuokatissa. 21

Palvelukeskusala on Kajaanissa suuri toimiala. Alan yritykset työllistävät Kajaanissa useita satoja henkilöitä asiakaspalveluissa, puhelinpalveluissa ja talous- ja henkilöstöhallinnon palveluissa. Palvelualalla Kajaanissakin terveys- ja sosiaalipalvelujen yritystoiminta kasvaa, ja se näkyy myös yksityisinä investointeina hoiva- ja palvelurakentamiseen. Kainuun Prikaatin vahvistunut asema vaikuttaa myönteisesti Kajaanin seutuun. Prikaati ja muut puolustusvoimien toimijat varuskunnassa työllistävät yli 600 henkeä. KaiPr on toteuttanut sotilasläänien lakkaamisen jälkeen saamansa laajan aluetoimistojen vastuualueen ylläpitoa sekä valtakunnallisia tehtäviään. Talouskasvu ja yritystoiminnan hyvä kehitys on johtanut siihen, että yhä useammilla aloilla voidaan puhua jo työvoimapulasta. Yritysten rekrytointiongelmat ovat Kainuussa korkeimpia koko maassa, kun työmarkkinoille ei tule riittävästi uusia ikäluokkia. Pahimmillaan rekrytointiongelmat muodostuvat esteeksi kainuulaisten yritysten kasvulle. Yritykset joutuvat kilpailemaan työvoimasta, ei yksin Kainuussa, vaan koko maan tasolla. Rekrytointihaasteisiin on eri tavoin etsitty ratkaisuja. Yksi niistä on alueen siltasopimus valtion kanssa. Eräs ratkaisu tulee olemaan rekrytointi ulkomailta, johon on käynnistymässä toimenpiteitä. Ammattibarometrin mukaan Kainuun työmarkkinoilla on yhä edelleen eniten pulaa sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisista, kuten lääkäreistä ja sosiaalityöntekijöistä. Teollisuudessa tarvittavia osaajia ei myöskään ole riittävästi. Erityisesti hitsaajista, ohutlevysepistä ja koneistajista, sähkö- ja automaatioinsinööreistä sekä työnjohtajista on pulaa. Puhdistuspalvelualan työpaikkoihin on vaikeaa saada tekijöitä ja osaavaa työvoimaa, samoin ravintola-alalle. ICT-alalla on pulaa ohjelmoijista. Lähteet: Suomen Yrittäjät, PK-yritysbarometrit 2018 ja TEM, alueelliset kehitysnäkymät 2/2018 22

1.2.4 Olennaiset muutokset kaupungin toiminnassa ja taloudessa Olennaiset tuloperusteiden muutokset Kajaanin tuloveroprosentti oli 21 prosenttia eli sama kuin edellisvuonna. Kiinteistöveroprosentit pysyivät myös 2017 tasossa. Verotulot vähenivät 3 miljoonaa euroa. Kunnallisveron tuottoa alensivat mm. poikkeuksellisen suuret ennakonpalautukset ja kaupungin jako-osuuden tarkistus. Henkilöasiakkaille palautettiin veroja yhteensä yli 4 miljoona euroa enemmän verrattuna vuoteen 2017. Yhteisöverot pienenivät 0,3 miljoonaa euroa johtuen yhteisöveron vuoden 2017 suuresta kertaerästä. Kiinteistöverot kasvoivat 0,2 miljoonaa euroa rakennus- ja huoneistorekisteritietoja tarkistusprojektin yhteydessä tehtyjen verotusarvojen korjausten ansiosta. Projekti jatkuu edelleen vuosina 2019-2020. Valtionosuudet vähenivät koko kuntakentässä yhteensä -0,6 prosenttia kilpailukykysopimukseen liittyvien valtionosuuksien leikkausten vuoksi. Kajaanin kaupungin valtionosuuksien kasvu 0,6 miljoonalla eurolla johtui lukion ja ammatillisen koulutuksen valtionosuuksien kasvusta. Ammatillisen koulutuksen reformilainsäädäntö tuli voimaan vuoden 2018 alusta. Sen myötä rahoitusjärjestelmä muuttui entiseen verrattuna täysin. Ammatillisen koulutuksen rahoitusuudistus viedään läpi vaiheittain vuosina 2018 2022. Vuonna 2022 perusrahoituksen osuus tippuu 50 prosenttiin ja suoritusrahoituksen osuus nousee 35 prosenttiin ja vaikuttavuusrahoitus 15 prosenttiin. Muutos tuo liikelaitokselle myös jatkossa haastetta rahoituksen ennakointiin ja talousarvion laadintaprosessiin. Varhaiskasvatuksen asiakasmaksulakia muutettiin 1.8.2018 alkaen siten, että pieni - ja keskituloisilta perittäviä varhaiskasvatuksen asiakasmaksuja alennettiin. Lisäksi sisaruksilta perittäviä maksuja alennettiin siten, että toisesta lapsesta perittävä maksu on 50 prosenttia nuorimman lapsen laskennallisesta kokoaikaisen varhaiskasvatuksen maksusta. Lain muutos aiheutti Kajaanin kaupungille 250 000 euron menetykset. Toimintatuottoja paransi kaupungin Loiste Lämpö Oy:n osakkeiden myynnistä Loiste Energia Oy:lle saatu myyntivoitto 1,6 miljoonaa euroa. Rahoitus- ja korkotuottojen toteuma oli 0,3 milj. euroa edellisvuotta suurempi. Vuonna 2018 Loiste Lämpö Oy maksoi kaupungille osinkoja yhteensä 1,5 milj. euroa. Olennaiset toiminnassa tapahtuneet muutokset Kaupungin asiantuntija/esimiestasolla tapahtui vuoden aikana olennaisia muutoksia; uusi tietohallintopäällikkö aloitti 1.1.2018 lukien, uusi talousjohtaja 1.3.2108 lukien, uusi henkilöstöjohtaja 1.5.2018 lukien, uusi tekninen johtaja 1.5.2018 lukien ja uusi markkinointipäällikkö aloitti 1.8.2018 lukien. Talous ja henkilöstöhallinnon palvelutuottajana on toiminut vuoden 2017 alusta lukien Kunnan Taitoa Oy. Taloushallinnon järjestelmä perustuu Kuntien Tieran Oy:n toimittamaan TIERA-ERP järjestelmään. Vuoden 2018 alusta lukien henkilöstöhallinnon järjestelmänä on käytetty CGI:n toimittamaa Populus HRM - tietojärjestelmää. Loppuvuodesta otimme käyttöön raportointia helpottavat Kuntien Taitoa Oy:n toimittamat Saaga talous- ja henkilöstöraportoinnin moduulit. 23

1.2.5 Tilinpäätöksen vaikutus kuluvan vuoden talousarvioon ja arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä Tilinpäätöksen vaikutus kuluvan vuoden talousarvioon Vuoden 2018 Kajaanin kaupungin tulos toteutui alijäämäisenä 12,2 miljoonaa euroa. Tämä on alkuperäistä talousarviota 10 miljoonaa euroa huonompi. Kaupungin omatoiminnan osalta budjetti toteutui suunniteltua paremmin. Alijäämästä 11 miljoonaa euroa johtui Kainuun sosiaali- ja terveysmenojen kasvusta verrattuna talousarvioon. Vuoden 2018 tilinpäätöksen mukaan Kainuun sote kuntayhtymän kokonaismenojen kasvu vuodesta 2017 vuoteen 2018 oli 16,5 miljoonaa euroa eli 5,0 prosenttia. Samanaikaisesti Kainuun kuntien yhteenlaskettu verorahoitus eli valtionosuudet ja verotulot vähenivät 4,5 miljoonalla eurolla. Kainuun kuntien yhteenlaskettu alijäämä vuodelta 2018 on alustavien arvioiden mukaan yli 25 miljoonaa euroa. Kainuun kunnista vuosikate oli negatiivinen Suomussalmella, Sotkamolla ja Ristijärvellä. Kajaanin kaupungin kuluvan vuoden 2019 talousarvio on alijäämäinen - 1,8 miljoonaa euroa. Taloussuunnitelmavuosien 2020 2021 osalta talousarviota laadittaessa oletettiin, että talous saadaan tasapainoon. Tässä oleellisena tekijänä arvioitiin olevan maakuntauudistuksen ja siihen liittyvä sosiaali- ja terveysmenojen siirtyminen valtion vastuulle. Kuluvana vuonna valtionosuudet pienenevät 2,5 miljoonaa euroa, mutta verotulojen odotetaan kasvavan 7,6 miljoonaa euroa. Kainuun soten maksuosuuteen on talousarviossa varattu 130 miljoonaa euroa. Tämä on 7,7 miljoonaa euroa pienempi kuin 2018 tilinpäätöksessä toteutunut, joten on hyvin todennäköistä, että Kainuun sote ei pysty vähentämään kulujaan siten, että sen oma talousarvio ja siten myös kaupungin talousarvio toteutuisivat suunnitellulla tavalla. Tästä johtuen Kajaanin kaupungin kuluvan vuoden tilinpäätös tulee olemaan noin 10 15 miljoonaa euroa alijäämäinen. Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä Kokonaisuutena huolenaiheena tulevina vuosina Kainuussa ja Kajaanin kaupungissa on sosiaali- ja terveysmenojen kasvu tulopohjan kasvua nopeammin sekä aleneva väestökehitys ja valtion rahoitukseen liittyvät epävarmuustekijät. Rahoitusmarkkinoilla matalien korkojen ajan oletetaan jatkuvan ainakin vielä kuluvan vuoden ajan, mutta tulevaan korkojen nousuun on myös syytä varautua. Talouskasvun hiipuminen yritysten heikentyneet tulevaisuuden näkymät vaikuttavat myös kaupungin talouden tulevaan kehitykseen. Tulevan talouskehityksen pullonkaulaksi voi myös muodostua puute osaavasta ja ammattitaitoisesta työvoimasta. Kuntalain mukaan alijäämän kattamisvelvoite syntyy, kun kunnan tai kuntayhtymän taseeseen on kertynyt alijäämää. Taseeseen kertynyt alijäämä tulee kattaa enintään neljän vuoden kuluessa tilinpäätöksen vahvistamisesta. Alijäämän kattamista koskevista yksilöidyistä toimenpiteistä päätetään taloussuunnitelmassa eikä erillistä toimenpideohjelmaa vaadita. Taloussuunnitelman tasapainoa arvioitaessa otetaan huomioon taseeseen kertyneet ylijäämät. Vaikka kaupungin taseessa on tällä hetkellä ylijäämiä, ne eivät riitä kattamaan jatkuvaa talouden epätasapainoa. Kaupunki käynnistää kuluvana vuonna talouden tasapainottamiseen liittyvän suunnittelun. Tavoitteena on, että vuoteen 2024 mennessä kaupunkikonsernin talous on menojen ja tulojen osalta tasapainossa. Tähän liittyen Kainuun kuntien ja Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän on myös yhdessä laadittava kuntayhtymän talouden tasapainottamistoimenpiteet. Toimenpiteet sisältävät kuntakohtaiseen palvelurakenteeseen liittyvät uudistukset ja tuloperusteiden muutokset. Vuonna 2021 voimaan tulevaksi suunniteltu maakuntauudistus sekä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisuudistus siirtyy jälleen kerran vuosiksi eteenpäin. Eduskuntavaalien jälkeen valittava hallitus linjaa uudelleen maakunta- ja sote-uudistuksen tarpeen, tavoitteet ja aikataulut. 24

Näin sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvastuu säilyy toistaiseksi edelleen kuntien vastuulla. Kainuussa tehtävä on annettu perussopimuksella Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymälle. Kuntayhtymän toimintaan sisältyy erikoissairaanhoitolain mukainen Kainuun sairaanhoitopiiri, kehitysvammaisten erityishuoltolain mukainen Kainuun erityishuoltopiiri ja ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alue. Puolangan kunta on osajäsen, joka ostaa erikoissairaanhoidon, kehitysvammahuollon erityishuoltopiirin ja ympäristöterveydenhuollon palvelut Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymältä ulkokunnan tavoin. Muut jäsenkunnat osallistuvat kustannusten rahoitukseen perussopimuksessa sovittujen maksuosuusperusteiden mukaisesti. Erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevan kunnan arviointimenettely käynnistyy, mikäli kuntalaissa esitetyt edellytykset täyttyvät. Menettelyssä kunnan ja valtion tulee yhdessä selvittää kunnan mahdollisuudet turvata asukkailleen lainsäädännössä edellytetyt palvelut sekä ryhtyä toimenpiteisiin palvelujen edellytysten turvaamiseksi. Arviointimenettely käynnistyy, mikäli: - - Kunnan konsernitaseeseen on kertynyt alijäämää viimeisessä tilinpäätöksessä vähintään 1 000 euroa ja sitä edeltäneessä tilinpäätöksessä vähintään 500 euroa asukasta kohden. Kunnan ja kuntakonsernin talouden tunnusluvut ovat kahtena peräkkäisenä vuotena täyttäneet kaikki laissa säädetyt raja-arvot, jotka ovat: 1. Kuntakonsernin vuosikate on ilman myönnettyä harkinnanvaraisen valtionosuuden korotusta negatiivinen. 2. Kunnan tuloveroprosentti on vähintään 1,0 prosenttiyksikköä korkeampi kuin kaikkien kuntien painotettu keskimääräinen tuloveroprosentti. 3. Asukasta kohden laskettu kuntakonsernin lainamäärä ylittää kaikkien kuntakonsernien keskimääräisen lainamäärän vähintään 50 prosentilla. 4. Kuntakonsernin suhteellinen velkaantuminen on vähintään 50 prosenttia. KAJAANI-KONSERNI JA KAJAANIN KAUPUNKI 2018 2017 2016 Taseeseen kertyneet yli/alijäämät Kajaanin kaupunki milj. 57,3 69,6 70,5 Kajaani-konserni milj. 72,3 83,1 81,3 Kajaani-konserni /asukas 1 957 2 232 2 298 Kajaani-konserni vuosikate milj. 28,70 44,70 43,80 Tuloveroprosentti Kajaani 21 21 21 Kaikkien kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti 19,86 19,90 19,85 Konsernin lainamäärä /asukas Kajaani-konserni 10 378 8 769 8 717 Kaikkien kuntakonsernien keskimääräinen lainamäärä 6 700 6 299 6 148 Kajaani-konserni suhteellinen valkaantuneisuus % 101,5 90,6 84,6 Asukasmäärä vuoden lopussa 36 978 37 239 37 521 25

1.2.6 Kaupungin henkilöstö Henkilöstöohjelma Henkilöstöohjelma (2017 2018) on kaupunginhallituksen hyväksymä henkilöstöjohtamista ohjaava asiakirja. Henkilöstöohjelmaan on kirjattu keskeisinä painotuksina työyhteisössä, työtavoissa ja työn organisoinnissa tapahtuvat yleiset muutokset, niihin sitoutuminen ja yhteistoiminnallinen käsittely. Työn muuttuminen edellyttää työntekijöiltä ja viranhaltijoilta kehittymis- ja muutoskykyä. Henkilöstöohjelma sisältää henkilöstöjohtamiseen ja henkilöstön työhyvinvointiin liittyviä periaatteellisia linjauksia. Tavoitteena on tasa-arvoinen, kannustava ja yksilöllistä osaamista arvostava oikeudenmukainen työyhteisö. Työpaikkakokoukset ja kehityskeskustelut ovat kunnallisen yhteistoimintalain mukaista menettelyä. Henkilöstöohjelmassa painotetaan hyviä työyhteisötaitoja, joilla tarkoitetaan vastuun ottamista työstä, sovittujen periaatteiden noudattamista, työskentelyä kehityskeskustelussa sovittujen tavoitteiden saavuttamiseksi, hyvää käyttäytymistä työkaveria kohtaan ja lojaalisuutta puolin ja toisin. Henkilöstöohjelmassa painotetaan henkilöstösuunnittelua sekä aktiivisen tuen merkitystä työssä jatkamisen mahdollistamiseksi työkyvyn alentuessa. Toimialat ja liikelaitokset laativat omat henkilöstöohjelmansa toimenpidetasolle kaupunginhallituksen hyväksymän henkilöstöohjelman pohjalta. Kajaani-sopimus vuosille 2017 2018 Kajaani-sopimus oli voimassa vuoden 2018 loppuun saakka. Sopimuksella Kajaanin kaupunki työnantajana ja henkilöstöä edustavat pääsopijajärjestöt ovat sopineet henkilöstöjohtamisen yhteisen tahtotilan. Kajaani-sopimus tarkoittaa sopimuksen osapuolten yhteistyötä henkilöstöohjelmaan, talousarvioon ja taloussuunnitelmaan kirjattujen rakenteellisten muutosten sekä tuloksellisuutta koskevien suositusten käytännön toteutuksen yhteydessä. Kaupunki työnantajana järjestää työntekijöilleen kannustustavat palkkaus- ja palkitsemisjärjestelmät, terveellisen ja turvallisen työympäristön, sovitut henkilöstöetuudet, toimivan työterveyshuollon, palkallisen kuntoutuksen KIILA-kuntoutusten osalta sekä kehitysmahdollisuudet omassa työssään. Toimintoja kehitetään edelleen. Palkkaus- ja palvelussuhdeasiat Palkkaus- ja palvelussuhdeasioissa on pyritty toteuttamaan kaupungissa henkilöstömenosäästöjä tukevaa työnantajapolitiikkaa. Pääsopimusten mukaiset neuvottelut työantajan edustajien ja henkilöstöjärjestöjen välillä ovat toteutuneet hyvässä hengessä. Kajaani-sopimus on auttanut yhteisen näkemyksen muotoutumiseen henkilöstöjärjestöjen ja työnantajan edustajien välillä. Kunnallisen yleisen virka- ja työehto sopimuksen mukaisesti työmarkkinajärjestöt sopivat kilpailukykysopimusta koskevan neuvottelutuloksen toteuttamisen kunta-alalla. Keskeisiä asioita kilpailukykysopimuksessa ovat lomarahan vähentäminen ja työajan pidentäminen. Sopimuksella lomarahoja leikattiin 30 % ja vuosittaista työaikaa pidennettiin 24 tunnilla. KIKY-sopimuksella oli vaikutusta myös vuoden 2018 henkilöstömenoihin. Henkilöstösuunnittelu Henkilöstösuunnittelua on toteutettu vuosittain talousarvion laadinnan yhteydessä toimialoilla ja liikelaitoksissa. Henkilöstösuunnittelu on ollut osa toiminnan, talouden ja henkilöstö yhteismitoitusta. Henkilöstösuunnittelussa on otettu huomioon eläkkeelle jäämiset, rekrytoinnit, sisäiset siirrot, tehtävien uudelleen 26

järjestäminen, osittaminen tai yhdistäminen, sijais- ja varahenkilöjärjestelyt, seuraajasuunnitelmat sekä kehittämis- ja urasuunnitelmat. Eläköitymistä on pyritty hyödyntämään säästökeinona. Toimialat ja liikelaitokset ovat hyödyntäneet henkilöstöpalveluissa laadittuja listauksia eläköityvistä henkilöistä. Listauksissa on arvioitu ketkä saavuttavat seuraavan viiden vuoden aikana laskennallisen eläkeiän (työntekijöillä on subjektiivinen oikeus jatkaa työssä aina 68 ikävuoteen saakka). Toimialoilla ja liikelaitoksissa selvitetään vuosittain, voidaanko avoimeksi tuleva paikka jättää täyttämättä tai hyödyntää sisäistä rekrytointia. Kajaanin kaupungilla on ollut velvollisuus tarjota työtä irtisanotuille yhdeksän kuukautta irtisanomisajan päättymisestä. Toimintakertomusvuotena asia on koskettanut lähinnä Kajaanin koulutusliikelaitoksesta ytmenettelyn kautta irtisanottuja. 27

Henkilöstökulut, tuloslaskelmaan kirjatut kulut sekä taseeseen aktivoidut kulut Henkilöstökulut Kajaanin peruskaupungin henkilöstökulut 2018 2017 euroa Palkat ja palkkiot 44 997 307,17 42 994 421,25 * Henkilöstökorvaukset -629 213,24-575 809,39 Palkat ja palkkiot vähennettynä henk.korvauksilla 44 368 093,93 42 418 611,86 Henkilösivukulut * Eläkekulut 11 688 582,90 11 766 398,95 * Muut henkilösivukulut 1 908 588,08 2 108 192,64 Henkilösivukulut yhteensä 13 597 170,98 13 874 591,59 Henkilöstökulut tuloslaskelman mukaan 57 965 264,91 56 293 203,45 Henkilöstökuluja aktivoitu aineettomiin ja aineellisiin hyödykkeisiin 87 373,65 103 295,57 Henkilöstökulut yhteensä 58 052 638,56 56 396 499,02 Liikelaitosten henkilöstökulut Kajaanin Vesi -liikelaitos 2018 2017 Palkat ja palkkiot 946 406,96 922 985,45 * Henkilöstökorvaukset -3 768,96-5 731,69 Palkat ja palkkiot vähennettynä henk.korvauksilla 942 638,00 917 253,76 Henkilösivukulut * Eläkekulut 228 953,26 299 716,05 * Muut henkilösivukulut 38 950,59 29 923,03 Henkilösivukulut yhteensä 267 903,85 329 639,08 Henkilöstökulut tuloslaskelman mukaan 1 210 541,85 1 246 892,84 Henkilöstökuluja aktivoitu aineettomiin ja aineellisiin hyödykkeisiin Henkilöstökulut yhteensä 1 210 541,85 1 246 892,84 Kajaanin Mamselli -liikelaitos 2018 2017 Palkat ja palkkiot 6 815 045,13 6 624 102,09 * Henkilöstökorvaukset -165 066,72-107 039,09 Palkat ja palkkiot vähennettynä henk.korvauksilla 6 649 978,41 6 517 063,00 Henkilösivukulut * Eläkekulut 1 367 100,39 1 366 621,43 * Muut henkilösivukulut 282 493,66 320 563,35 Henkilösivukulut yhteensä 1 649 594,05 1 687 184,78 Henkilöstökulut tuloslaskelman mukaan 8 299 572,46 8 204 247,78 Henkilökuluja aktivoitu aineettomiin ja aineellisiin hyödykkeisiin Henkilöstökulut yhteensä 8 299 572,46 8 204 247,78 28

Kajaanin Kaupunginteatteri -liikelaitos 2018 2017 Palkat ja palkkiot 1 799 278,01 1 766 576,61 * Henkilöstökorvaukset -18 992,08-18 749,96 Palkat ja palkkiot vähennettynä henk.korvauksilla 1 780 285,93 1 747 826,65 Henkilösivukulut * Eläkekulut 383 995,37 350 846,06 * Muut henkilösivukulut 77 311,27 85 266,13 Henkilösivukulut yhteensä 461 306,64 436 112,19 Henkilöstökulut tuloslaskelman mukaan 2 241 592,57 2 183 938,84 Henkilöstökuluja aktivoitu aineettomiin ja aineellisiin hyödykkeisiin Henkilöstökulut yhteensä 2 241 592,57 2 183 938,84 Kajaanin kaupungin koulutusliikelaitos 2018 2017 Palkat ja palkkiot 13 738 966,46 14 819 455,97 * Henkilöstökorvaukset -126 410,54-187 899,70 Palkat ja palkkiot vähennettynä henk.korvauksilla 13 612 555,92 14 631 556,27 Henkilösivukulut * Eläkekulut 2 723 077,59 2 950 097,02 * Muut henkilösivukulut 576 460,40 710 027,60 Henkilösivukulut yhteensä 3 299 537,99 3 660 124,62 Henkilöstökulut tuloslaskelman mukaan 16 912 093,91 18 291 680,89 Henkilökuluja aktivoitu aineettomiin ja aineellisiin hyödykkeisiin Henkilöstökulut yhteensä 16 912 093,91 18 291 680,89 Kaupungin ja liikelaitosten henkilöstökulut yhteensä 2018 2017 euroa Palkat ja palkkiot 68 297 003,73 67 127 541,37 * Henkilöstökorvaukset -943 451,54-895 229,83 Palkat ja palkkiot vähennettynä henk.korvauksilla 67 353 552,19 66 232 311,54 Henkilösivukulut * Eläkekulut 16 391 709,51 16 733 679,51 * Muut henkilösivukulut 2 883 804,00 3 253 972,75 Henkilösivukulut yhteensä 19 275 513,51 19 987 652,26 Henkilöstökulut tuloslaskelman mukaan 86 629 065,70 86 219 963,80 Henkilöstökuluja aktivoitu aineettomiin ja aineellisiin hyödykkeisiin 87 373,65 103 295,57 Henkilöstökulut yhteensä 86 716 439,35 86 323 259,37 Henkilöstökulut kokonaisuudessaan kasvoivat vain 0,4 miljoonaa euroa eli 0,5 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Suurimpana syynä tähän oli henkilösivukulujen pieneneminen 0,7 miljoonaa euroa eli 3,5 prosenttia. Palkat ja palkkiot kasvoivat koko kaupungin osalta 1,1 miljoonaa euroa. Summa sisältää sopimusten mukaisen kertaerän, joka kirjattiin ja maksettiin joulukuussa 2018. Koulutusliikelaitoksen henkilöstökulut vähenivät 1,4 miljoonaa euroa ja peruskaupungin henkilöstökulut kasvoivat 1,7 miljoonaa euroa. 29

HTV-muutokset Henkilötyövuodet - palkattomat vapaat Tammikuu - joulukuu Tammi - joulukuu 2018 2017 Tulosalueittain Vaki- Määrä- Työllis- Yhteensä Yhteensä 2018-2017 tuiset aikaiset tetyt Kaupunginhallitus, projektit 3 3 3,1-0,1 Keskushallinto 57,8 6,8 0,9 65,5 59,9 5,6 Maahanmuuttajapalvelut 12 1,8 13,8 15,9-2,1 Sivistyslautakunta 1,9 1,9 2-0,1 Varhaiskasvatus 258,2 70,4 0,4 329 313 16 Perusopetus ja nuorisopalvelut 320,8 75 2,4 398,2 384,2 14 Kulttuuripalvelut 43,3 1,6 0,8 45,7 46,1-0,4 Kaukametsä 44,5 51,5 96 98,6-2,6 Tekninen lautakunta 2,9 0,3 3,2 2,9 0,3 Maankäyttö, suunn. ja viranom.toim. 28,8 2,3 31,1 32,8-1,7 Kunnallistekniikka ja liikunta 62,4 7,3 0,2 69,9 69,3 0,6 Tilakeskus 43,8 3,1 0,2 47,1 52,6-5,5 Kainuun pelastuslaitos 55 15,7 70,7 67,6 3,1 Tukityöllistäminen 45,9 45,9 40,3 5,6 Opiskelijoiden kesätyö 2,2 Kaupunki yhteensä 934,4 235,8 50,8 1221 1190,5 30,5 Ero Kajaanin Vesi -liikelaitos 18,3 1,9 20,2 20 0,2 Kajaanin Mamselli -liikelaitos 178 56,4 5,6 240 233,4 6,6 Kajaanin kaupunginteatteri -liikelaitos 44,4 14,5 0,4 59,3 58,3 1 Kajaanin kaupungin koulutusliikelaitos 251,6 27,8 0,4 279,8 308,8-29 Liikelaitokset yhteensä 492,3 100,6 6,4 599,3 620,5-21,2 Kaupunki ja liikelaitokset yhteensä 1426,7 336,4 57,2 1820,3 1811 9,3 v. 2018 opiskelijoiden kesätyö sisältyy toimialojen lukuihin. Peruskaupungin ja liikelaitosten yhteenlasketussa HTV:ssa oli lisäystä 9,3 HTV:a edelliseen vuoteen verrattuna. Peruskaupungin osalta henkilöstön määrä kasvoi 30,5 HTV:a. Lisäystä tapahtui keskushallinnossa 5,6 HTV:a ja varhaiskasvatuksessa 16 HTV:a sekä perusopetuksessa ja nuorisopalveluissa 14 HTV:a. Lisäystä oli myös pelastuslaitoksella 3,1 HTV:a ja tukityöllistämisen osalta 5,6 HTV:a. Suurinta vähennystä henkilöstössä tapahtui tilakeskuksessa -5,5 HTV:a ja maankäyttö, suunnittelu ja viranomaistoiminta -tulosalueella -1,7 HTV:a. Henkilöstön rekrytoinnissa on kulloinkin arvioitu todellinen rekrytoinnin tarve. Kajaanin Mamsellin henkilövahvuus oli vuonna 2018 yhteensä 240,0 HTV:a, jossa kasvua edellisestä vuodesta on 6,6 HTV:n verran. Työntekijöistä 178 toimi toistaiseksi voimassa olevissa työsuhteissa, 56,4 määräaikaisissa työsuhteissa ja työllistettyjä työntekijöitä oli 5,6 henkilöä. Eläkkeelle jäi 7 henkilöä. Henkilöstön määrä kasvoi määräaikaisten työsuhteiden kohdalla. Uusia työntekijöitä on tarvittu muun muassa pitkistä sairauslomista johtuviin sijaisuuksiin sekä vuokratyövoiman käytön ja alihankinnan vaihtamisesta Mamsellin omaksi palvelutuotannoksi. Sote-palvelutuotannosta luopumisen vuoksi Mamsellista ei ole tehty toistaiseksi voimassa olevia työsopimuksia, mikä osaltaan on kasvattanut määräaikaisten työsuhteiden määrää. 30

Kajaanin kaupungin koulutusliikelaitoksessa käytiin vuonna 2017 Kainuun ammattiopiston osalta YTneuvottelut, jotka liittyivät valtion suorittamiin isoihin koulutusleikkauksiin. Vuodelle 2018 heijastui käydystä YT-prosessista monenlaista jälkihoitoa ja tasapainottamista, jotka liittyivät esim. viranhaltijoiden takaisinottovelvollisuuteen. KAO:n palvelussuhteiden määrä on vaihdellut jonkin verran kuukausittain, mutta vuodenvaihteessa ja alkuvuodesta 2019 henkilöstömäärä on vakiintumassa vuoden 2017 lopussa olleelle tasolle. Henkilöstömäärän vähentämistä ei ole tarkoituksenmukaista enää jatkaa. 31

1.2.7 Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista Perusta Kirjanpitolautakunnan kuntajaoston yleisohjeen mukaan kunnan ja kuntakonsernin on toimintakertomuksessaan arvioitava toiminnan laajuuteen ja rakenteeseen nähden tasapuolisesti ja kattavasti merkittävimpiä riskejä, epävarmuustekijöitä sekä muita toiminnan kehittymiseen vaikuttavia tekijöitä. Yleistä riskiympäristöstä ja epävarmuustekijöistä Valtion talous kasvoi vuonna 2018 mutta samanaikaisesti kuntien talous heikkeni dramaattisesti. Sote- ja maakuntauudistuksen kaatuminen sekä julkiseen talouteen edelleenkin liittyvät rakenteelliset ongelmat lisäävät tulevien vuosien epävarmuutta. Julkisen talouden menot ovat edelleen suurempia kuin tulot. Valtion sekä kuntien korkeaan velkaantumisasteeseen liittyy edelleen merkittävä korkoriski, joka realisoituessaan vaikeuttaisi palvelujen tuottamista. Maailmanpoliittisesti kireä ilmapiiri vaikuttaa myös Kajaanin kaupungin riskiympäristöön. Palvelujärjestelmän toimivuuteen ja kaupunkilaisten turvallisuuteen kohdistuvia riskejä Toimintaympäristön muutokset ja taloudellisten resurssien niukkuus aiheuttavat epävarmuutta ja vaikuttavat toiminnan kehittämiseen. Kaupungin palvelut on kuitenkin voitu tuottaa alenevista resursseista huolimatta. Sosiaali- ja terveydenhuollon menojen yllättävä suuri kasvu vuonna 2018, aiheuttaa suurta huolta koko Kainuun kuntakentässä. Mikäli sosiaali- ja terveysmenojen kasvu jatkuu yhtä voimakkaana myös tulevina vuosina tarkoittaa se sitä, että muista kaupungin ja kuntien toiminnoista joudutaan tinkimään. Strategisia riskejä Mahdolliset muutokset Kainuun alueen elinkeino- ja väestörakenteessa, esimerkiksi kaivannaisteollisuuden ja metalliteollisuuden tulevaisuus Kainuun alueella, muodostavat merkittävän riskin mutta myös mahdollisuuden alueen elinkeinoelämälle ja sitä kautta Kajaanin kaupungille. Yritysten rekrytointiongelmat ovat Kainuussa korkeimpia koko maassa, koska työmarkkinoille ei tule riittävästi uusia ikäluokkia. Pahimmillaan rekrytointiongelmat muodostuvat esteeksi kainuulaisten yritysten kasvulle. Kainuun alueen väestörakenteen muutokseen liittyy edelleen paljon epävarmuutta. Kainuun väestö ikääntyy ja samalla kysyntä erilaisille palveluille kasvaa. Samalla nuorempi väki muuttaa alueelta pois ja verotulot palveluiden rahoittamiseksi väestön vähentymisen vuoksi reaalisesti laskevat. Henkilöstön suuri eläköityminen aiheuttaa jatkossa henkilöstön saatavuusongelmia myös tietyillä kaupungin toimialoilla, kuten esimerkiksi varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa. Operatiivisia riskejä Operatiivisista riskeistä merkittävämmiksi muodostuvat tietojärjestelmiin kohdistuvat riskit, jotka vaikuttavat läpi koko kaupunkiorganisaation. Henkilöstön tietojärjestelmien käytön osaamisessa on vielä kehitettävää. Lisäksi eri yksiköissä on vielä erilaisia ja toisistaan poikkeavia tapoja kerätä ja käsitellä tietoa, mikä aiheuttaa ongelmia tiedon hallinnan suhteen. Muita tunnistettuja tietojärjestelmäriskejä ovat erilaiset tietojärjestelmien toimintahäiriöt ja mahdolliset väärinkäytökset. Kaupungin hankintatoimeen ja erityisesti ostoprosessiin liittyy tunnistettuja riskejä, joihin kohdennetaan tehdyn sisäisen tarkastuksen raportoinnin mukaisesti kehittämistoimenpiteitä. 32

Vahinkoriskejä Vahinkoriskeistä merkittävimpänä ovat kaupungin toimialojen ja liikelaitosten käytössä olevien toimitilojen erilaiset sisäilmaongelmat, jotka aiheuttavat henkilöstövahinkoriskejä ja tilojen käytettävyysongelmia. Lisäksi sisäilmaongelmien tutkimisesta ja kohteiden saneerauksesta aiheutuu ylimääräisiä kustannuksia. Myös henkilöstöön liittyviä riskejä, kuten ohuesta organisaatiosta johtuvia avainhenkilöriskejä sekä rekrytointiriskejä, esiintyy eri toimialoilla ja liikelaitoksissa. Henkilöstön ikääntymiseen ja eläköitymiseen on varauduttu rekrytointisuunnittelulla ja toteutuksella sekä työsuunnittelulla. Rahoitusriskejä Rahoitusriskeistä merkittävimpiä ovat sosiaali- ja terveysmenojen kasvuun liittyvät riskit, kaupungin velkaantumisaste ja mahdolliset korkotason muutokset. Mahdollisiin korkotason muutoksiin kaupunki on varautunut suojaamalla lainoja. Myös erilaiset hyödykehintariskit vaikuttavat suoraan kaupungin toimialojen ja liikelaitosten toimintaan. Näistä merkittävimpiä ovat tilojen vuokrien nousu sekä energian hinnassa tapahtuvat muutokset. 33

1.2.8 Ympäristöasiat Kirjanpitolautakunnan yleisohjeen (2009) mukaan kunnan tulee antaa selvitys ympäristöasioiden kirjaamisesta ja esittämisestä kunnan ja kuntayhtymän tilinpäätöksessä. Ympäristötilinpäätös kattaa Kajaanin kaupungin toimialojen ohella Kajaanin Vesi -liikelaitosta koskevat ympäristötuotot ja -kulut sekä investoinnit. Ympäristömeno aiheutuu toiminnasta, jonka tarkoituksena on tuottaa ympäristöhyötyä tai ehkäistä ennalta, vähentää tai korjata ympäristöhaittoja ja parantaa ympäristönsuojelua. Alla olevaan taulukkoon on koottu kaupungin ympäristömenot, -tulot ja -investoinnit vuodelta 2018. Ympäristötilinpäätös vuodelta 2018 Kohde Tuotot 1 000 Kulut, 1 000 Investoinnit, 1 000 Ulkoilman- ja ilmaston suojelu 6 182 Vesiensuojelu ja viemärilaitostoiminta 4490 3426 1021 Hulevesien hallinta 33 215 Ympäristönsuojeluun liittyvät viranomaistehtävät Pilaantuneiden maiden puhdistus 40 191 10 Ympäristölaitteiden poistot ja arvonalennukset 1048 Ympäristötuotot ja -kulut yhteensä 4569 5072 1021 Tunnuslukuja Ympäristötuotot/asukas, /asukas 124 Ympäristökulut ml. poistot/asukas, /asukas 137 Ympäristöinvestoinnit /asukas, /asukas 28 Asukasluku 31.12.2018 36 978 (ennakkotieto) Ulkoilman ja ilmastonsuojelun suurimmat menoerät ovat olleet hiekoitushiekan poisto, katupölyn sidonta ja ilmanlaadun seurantamittaukset. Ilmanlaadun seurantaa tehtiin sopimusperusteisesti kaupungin ja teollisuuden sekä energiantuottajien kanssa yhdessä. Nykyinen yhteistyösopimus oli voimassa vuoden 2018 loppuun saakka. Ympäristönsuojelulain velvoittaman säännöllinen valvonnan järjestämiseksi on hyväksytty ympäristönsuojeluviranomaisen valvontasuunnitelma vuosille 2016-2020. Valvontakohteiden määräaikaistarkastuksia varten hyväksytään vuosittain valvontaohjelma, jonka mukaiset tarkastukset ovat maksullisia. Muista tarkastuksista ei voi periä maksua. Lisäksi ympäristönsuojeluviranomaiselle tulee maksutuloja ympäristölupamaksuista. Määräaikaistarkastukset vuonna 2018 suunniteltiin tehtäväksi 23, joista 21 saatiin tehtyä. Valvontasuunnitelmaan kuuluvia luvanvaraisia ja rekisteröityjä kohteita oli vuonna 2018 yhteensä 81. Ympäristönsuojeluyksikölle kuuluu myös maa-ainesten ottolupien valvota. Vuosittain tarkastettavia maaainesten ottoalueita on tällä hetkellä Kajaanin alueella 20 kpl. Valvonnasta peritään ympäristöteknisen lautakunnan hyväksymän taksan mukainen vuotuiseen ottomäärään perustuva maksu. Rakennusvalvonta ja ympäristönsuojelu ovat yhdessä muiden Kainuun kuntien kanssa osallistuneet 1500 euron kuntaosuudella Kainuun Nuotan jätevesineuvontahankkeeseen. Hankkeen päärahoitus on tullut Kainuun ELY-keskukselta. Kajaanilaiset yksityishenkilöt ovat saaneet hankkeen neuvojalta kiinteistökohtaisia neuvontakäyntejä jätevesijärjestelmän nykytilan ja kunnostustarpeen selvittämiseen. Lupien ja tarkastusten lisäksi ympäristönsuojeluyksikkö valmistelee lausuntoja muille viranomaisille, erityisesti Pohjois-Suomen aluehallintovirastolle ja Kainuun ELY-keskukselle. Ympäristönsuojelun asiantuntijat 34

ovat mukana erilaisissa ympäristönsuojeluun liittyvissä hankkeissa ympäristöteknisellä toimialalla mutta myös muiden hallintokuntien, liikelaitosten, viranomaisten ja muiden yhteistyökumppaneiden hankkeissa. Kajaanin Vesi -liikelaitos vastaa kaupungissa mm. vedenhankinnasta sekä jätevesien viemäröinnistä ja käsittelystä. Pohjavedensuojelu on elinehto hyvänlaatuiselle pohjavedelle. Toisaalta pohjavedenoton määrän tulee olla kestävässä suhteessa pohjaveden muodostumiseen. Vuonna 2018 Kajaanin Vesi täytti kaikki sille ympäristöluvissa neljännesvuosittaisiksi asetetut vaatimukset jätevedenpuhdistuksen suhteen sekä pohjavedenoton kuukausittain seurattavat 96 maksimiottomäärät. Yhteistyössä Kajaanin Veden, Kajaanin kaupungin ja Kainuun ELY-keskuksen kanssa laadittiin vuonna 2018 suojelusuunnitelma Kajaanin toiseksi tärkeimmälle Koutaniemen pohjavesialueelle. Kajaanin Vesi käsitteli vuonna 2018 viemäriosuuskuntien jätevesiä 101 932 m 3 ja laskutti niistä 101 956,55 euroa (alv 0 %). Teollisuusjätevesisopimusten alaisia teollisuusjätevesiä vastaanotettiin 68 104 m 3 ja niistä laskutettiin 125 311,36 (alv 0 %). Sako- ja umpikaivolietteitä vastaanotettiin 11 290 m 3 ja niistä laskutettiin 80 397,75 euroa (alv 0 %). Ympäristönsuojelun suoritetietoja 2012 2018 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 Käsitellyt lupahakemukset ja - 33 45 40 17 26 20 20 ilmoitukset Lausunnot 26 19 20 23 15 14 10 Tarkastukset 93 103 89 86 144 155 128 Yhteensä 152 167 149 126 185 189 158 Maankäytön suunnittelulla luodaan edellytykset hyvälle elinympäristölle sekä ekologisesti ja taloudellisesti kestävälle alue- ja yhdyskuntarakenteelle. Kaavoituksella ja liikennejärjestelmien suunnittelulla pyritään tiiviiseen kaupunkirakenteeseen, palveluiden hyvään saavutettavuuteen sekä liikkumistarpeen minimointiin. Maankäytön ja muun suunnittelun yhteydessä teetetään tarpeen mukaan luontoselvityksiä ja vaikutusten arviointeja ulkopuolisella asiantuntijalla. Kaupunginlammen alueella jatkettiin alueella aiemmin sijainneen sahan maaperään aiheuttamien päästöjen laajuuden selvittämistä. Selvityksiä laajennettiin Mainuantien yli Ämmänpuronpuiston puolelle, jossa sahan lautatarhat ovat sijainneet. Selvitysten perusteella alueen pintamaassa on pieniä pitoisuuksia dioksiini- ja furaaniyhdisteitä, jotka ovat peräisin sahan puutavaran käsittelyyn käyttämistä sinistymisenestoaineista. Alueen kunnostaminen suunnitellaan Ämmänpuronpuiston puistosuunnitelmassa keväällä 2019. Kaupunginlammenkentän osalta kunnostustyö tehtiin monitoimikentän rakentamisen yhteydessä vuoden 2018 aikana. Kunnostus tehtiin pääosin peittämällä haitta-ainepitoiset maat puhtailla pintamailla. Alueelle jäi siten käytön rajoituksia, eikä sitä voida myöhemminkään ottaa asumiskäyttöön ilman alueen maaperän puhdistamista. Alueen nykyisessä käytössä maaperässä olevat pitoisuudet eivät aiheuta ympäristö- tai terveysriskiä. Kaupunginlammenkentän rakentamisen yhteydessä löytyi vähäisessä määrin öljyisiä maaaineksia. Alue puhdistettiin poistamalla pilaantuneet maa-ainekset ja korvaamalla ne puhtailla. Kajaanihallin viereisen salaojalinjan osalta maaperään jäi kuitenkin vielä pieniä pitoisuuksia, joiden kulkeutumista salaojalinjaan tarkkaillaan siiviläkaivoista otettavilla vesinäytteillä ja tarvittaessa puhdistustyötä jatketaan kesällä 2019. Laskeutusaltaan rakentaminen Maaston kaatopaikan salaojan päähän siirtyi toteutettavaksi vuoden 2019 keväänä. Samalla on tarkoitus uusia kolmiomittauspato. Rakentamisen siirtymisellä ei ole vaikutusta kaatopaikan suotovesien seurantaan salaojasta tai pohjavesiputkista. Lisäksi öljyllä pilaantuneita maa-aineksia puhdistettiin kaupungin omistamilla tonteilla ja yleisillä alueilla Kasarminkadulla ja Hoikankadulla. Alueiden kunnostamisesta ei tullut kaupungille kustannuksia. 35

1.2.9 Muut ei-taloudelliset asiat Kirjanpitolain 3a luvun mukaisesti toimintakertomuksessa annetaan tiedot siitä, miten kunta huolehtii korruption ja lahjonnan torjunnasta sekä ihmisoikeusasioista. Tiedot annetaan siinä laajuudessa kuin se on tarpeen kirjanpitovelvollisen toiminnan vaikutusten ymmärtämiseksi. Useat tutkimukset osoittavat, että korruptiota ja lahjontaa esiintyy myös suomalaisen yhteiskunnan kaikilla tasoilla. Tutkimusten mukaan keskeisimmät riskialueet ovat rakennusala, julkiset hankinnat ja tarjouskilpailut, yhdyskuntasuunnittelu sekä poliittinen rahoitus ja päätöksenteko. Korruptio ilmenee usein epäeettisten etuuksien antamisena tai ottamisena, eturistiriitoina ja suosimisena sekä epäeettisenä päätösten valmisteluna muodollisten päätöksentekorakenteiden ulkopuolella. Kuntaliitto on aktiivisesti mukana korruptionvastaisessa työskentelyssä. Tavoitteena on lisätä eettisesti kestävää, läpinäkyvää ja avointa toimintaa ja päätöksentekoa kunnallishallinnossa. Kuntaliitto laatii eettiset ohjeet sekä muita toimialakohtaisia ohjeita kuntien käyttöön. Kajaanin kaupunki noudattaa omassa ohjeistuksessaan Kuntaliiton mallisääntöjä ja ohjeita. Kaupungin ohjeet ja säännöt löytyvät intranetistä ja ovat kaikkien työntekijöiden saatavilla. Viranhaltijan yleisistä velvollisuuksista säädetään kunnallisesta viranhaltijasta annetussa laissa. Virkarikoksista, mukaan lukien lahjusrikokset, säädetään rikoslain 40 luvussa. Rikoslain 40 luvun lahjusrikossäännökset koskevat kunnan viranhaltijoita, työntekijöitä ja luottamushenkilöitä. Kunnan työntekijän yleisistä velvollisuuksista säädetään työsopimuslain 3 luvun 1 :ssä, jonka nojalla työntekijän on tehtävä työnsä huolellisesti noudattaen niitä määräyksiä, joita työnantaja antaa toimivaltansa mukaisesti työn suorittamisesta. Kunnan säännöissä ja ohjeissa on perusteena toimiminen lakien mukaisesti ja mahdollisimman avoimesti sekä lisätä kansalaisten tiedonsaanti- ja osallistumismahdollisuuksia. Kaupungin omalle henkilöstölle järjestetään säännöllisesti valmennusta ja koulutusta ohjeistukseen sekä sääntöihin liittyvissä asioissa. Kaupungin kaikki julkiset luottamuselinten ja viranhaltijoiden päätökset löytyvät kaupungin internetsivuilta. Hankintoihin liittyen järjestetään erillisiä infotilaisuuksia, joihin tavaroiden ja palveluiden toimittajat voivat osallistua. Sisäistä valvontaa ja erityisesti sisäistä tarkastusta on viime vuoden aikana lisätty. Sisäistä tarkastusta ostetaan ostopalveluna KPMG Oy:ltä. Sisäinen tarkastus tehtiin vuonna 2018 hankintatoimesta ja siihen liittyvät toimenpiteet toteutetaan vuosien 2019 2020 aikana. Vuonna 2019 sisäinen tarkastus kohdistuu tietoturvaan ja tietosuojaan. Lisäksi tavoitteena on valmistella kaupungille omat eettiset ohjeet. Kaupunki on myös sitoutunut kehittämään toiminnassaan ns. avointa dataa. Datan avaaminen kaikkien käyttöön lisää muun muassa hallinnon läpinäkyvyyttä, tilivelvollisuutta ja korruption ehkäisyä, julkisten organisaatioiden toiminnan tehokkuutta sekä mahdollisuutta nykyistä parempiin päätöksiin niin ihmisten arjessa kuin yrityksissäkin. Ihmisoikeuksiin ja tasa-arvoon liittyvät kysymykset kaupunki on ohjeistanut Tasa-arvo ja yhdenmukaisuussuunnitelmassa vuosille 2017-2018. Kuntalain mukaan kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia ja alueensa elinvoimaa sekä järjestää asukkailleen palvelut taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristöllisesti kestävällä tavalla. Sukupuolten tasa-arvo ja kuntalaisten yhdenvertaisuus sekä ihmisoikeuksien toteutuminen ovat keskeisiä hyvinvoinnin ja sosiaalisesti kestävän kehityksen kannalta. 36

1.3 Selonteko kaupungin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tavoitteena on varmistaa, että Kajaanin kaupungille ja kaupunkikonsernille asetetut tavoitteet saavutetaan ja että toiminta on tuloksellista. Sisäistä valvontaa ja riskienhallintaa ei eriytetä muusta tavoitteiden saavuttamiseen tähtäävästä toiminnasta, vaan se on jatkuva osa päivittäistä johtamista, ohjaamista ja työn toteuttamista. Sisäisen valvonnan järjestäminen Sisäisellä valvonnalla tarkoitetaan Kajaanin kaupungissa yleisesti kaikkia niitä toiminta- ja menettelytapoja, joilla tilivelvolliset viranhaltijat ja esimiehet pyrkivät varmistamaan, että kaupungin toiminta on taloudellista ja tuloksellista, päätösten perusteena oleva tieto on riittävää ja luotettavaa, lain säännöksiä, viranomaisohjeita ja toimielinten päätöksiä noudatetaan sekä omaisuus ja voimavarat turvataan Sisäisen valvonnan osatekijät jaotellaan Kajaanin kaupungissa seuraavasti: 1. päätöksentekoprosessin sisäinen valvonta, 2. henkilöstöasioiden sisäinen valvonta, 3. taloussuunnittelun sisäinen valvonta, 4. kirjanpidon ja maksuliikenteen sisäinen valvonta, 5. talousraportointi, 6. omaisuuden hallinnoinnin sisäinen valvonta, 7. tietohallinnon ja tietoturvan sisäinen valvonta, 8. avustusten, takausten ja vakuuksien myöntäminen sekä 9. sopimushallinta 10. hankkeiden (projektien) hallinnointi Riskienhallinnan järjestäminen Riskienhallinta on osa sisäistä valvontaa ja sen tavoitteena on saada kohtuullinen varmuus organisaation tavoitteiden saavuttamisesta sekä toiminnan jatkuvuudesta ja häiriöttömyydestä. Kajaanin kaupungin riskienhallintaprosessi perustuu: riskin tunnistamiseen ja kuvaamiseen, riskin toteutumisen vaikutusarviointiin (merkittävyyteen) ja riskin toteutumisen todennäköisyyteen, mahdollisuuteen hallita riskiä eri menetelmillä (valvonta) sekä riskeistä raportoimiseen ja riskien seurantaan Riskien tunnistaminen on tärkeää. Toiminnassa esiintyvät vaaratekijät yksilöidään, nimetään ja raportoidaan ylemmälle toimielimelle. Todetut riskit arvioidaan ja asetetaan toteutumisen todennäköisyyden ja riskien olennaisuuden mukaan tärkeysjärjestykseen, minkä jälkeen on määriteltävä riskien hallinnan keinot. Kajaanin kaupungissa riskit on jaoteltu strategisiin, rahoituksellisiin, toiminnallisiin ja vahinkoriskeihin. 37

Arvio sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan nykytilasta Kajaanin kaupungin riskienhallinnassa vuodelle 2018 talousarviossa arvioiduista riskeistä toteutui Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon maksuosuuteen liittyvä kasvuriski. Kuntien maksuosuus kasvoi talousarviosta yli 20 miljoonaa euroa, mikä aiheutti kaikille Kainuun kunnille alijäämäisen tilinpäätöksen. Lisäksi verotulojen tilityksissä tapahtui odottamaton lasku koko maan tasolla. Muun oman toiminnan osalta riskit onnistuttiin pääasiallisesti hallitsemaan tai ne eivät realisoituneet merkittävissä määrin. Sisäistä valvontaa suoritetaan edelleen osana normaalia johtamista, seurantaa ja arviointia. Talousarvion laatimisen yhteydessä toimialoilla ja liikelaitoksissa laaditaan riskienhallintasuunnitelmat keskeisten riskien osalta tulevalle taloussuunnittelukaudelle. Riskienhallintaprosesseja ja -ohjeistusta on kehitetty ja kehitetään edelleen, niin että ne palvelevat koko konsernin tarpeita. Riskienhallintaa ja sisäistä valvontaa käsitellään konserniohjeessa, hallintosäännössä, sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan ohjeessa. Toteutuneet merkittävimmät riskit Sosiaali- ja terveysmenojen riskin realisoitumisesta johtuen kaupungille laaditaan erillinen talouden sopeuttamisohjelman vuosille 2020 2024. Sopeuttamisohjelman onnistuminen vaatii tiivistä yhteistyötä muiden Kainuun kuntien ja Kainuun sote kuntayhtymän kanssa. Omaan toimintaan liittyvistä riskeistä vakavin on tällä hetkellä rakennusten sisäilmaan liittyvät ongelmat. Sisäilmaongelmia on todettu useissa eri kaupungin rakennuksissa. Muilta osin riskienhallinta toimenpiteet ovat olleet riittävällä tasolla eikä merkittäviä riskejä ole päässyt toteutumaan. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan kehittämiskohteet ja kehittämien Riskienhallinnan seurantaa varten kaupungilla on käytössä Granite -riskienhallintajärjestelmä, johon kirjataan havaitut poikkeamat toiminnassa ja mm. työsuojeluun liittyvät ns. läheltä piti tapaukset. Järjestelmän käyttöä tulee kuluvana vuonna laajentaa mm. projekti- ja tietosuojariskien osalta. Tarpeen on myös tehdä päivitys kaupungin kokonaisvaltaisesta riskitilanteesta. Kartoitus on tehty edellisen kerran vuonna 2013. Taloussuunnitelma-asiakirjaan on otettu vuonna 2019 ensimmäisen kerran riskien lisäksi erilliseksi seurannan kohteeksi toimialojen sisäisen valvonnan suunnitelmat. Suunnitelmassa on talousarviovuoden sisäisen valvonnan painopisteet ja toimenpiteet. Sisäiseen valvontaan ja riskienhallintaan liittyviä koulutuksia henkilöstölle ja esimiehille järjestetään jatkuvasti henkilöstöpalavereissa, esimiesinfoissa ja osana esimiesvalmennusta. Selonteko sisäisen tarkastuksen järjestämisestä Sisäisen tarkastuksen ohjeistusta tarkennettiin vuonna 2018 ja kaupunki teki kilpailutuksen perusteella sopimuksen sisäisestä tarkastuksesta KPMG Oy Ab:n kanssa. Vuoden 2018-2019 tarkastussuunnitelman mukaisesti KPMG on tehnyt tarkastuksen Kajaanin kaupungin hankintatoiminnasta. Tarkastuksesta on annettu erillinen tarkastuskertomus, joka sisältää toimenpide-ehdotukset toiminnan kehittämiseksi. Toimenpiteet toteutetaan vuosien 2019-2020 aikana. Vuonna 2019 sisäinen tarkastus kohdistuu tietosuojaan ja tietoturvallisuuteen. 38

1.4 Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus 1.4.1 Tilikauden tuloksen muodostuminen Tuloslaskelman tehtävänä on osoittaa, miten tilikauden tuotot riittävät palvelujen tuottamisesta aiheutuneiden kulujen kattamiseen. Virallisessa tuloslaskelmassa esitetään ulkoiset erät eli tuotoista ja kuluista on eliminoitu organisaatioiden sisäiset erät. Merkittävimmät ko. eliminoidut erät ovat sisäiset vuokrat. Viralliseen tuloslaskelmaan sisältyvät kaupungin lisäksi liikelaitokset ja tuloksesta on eliminoitu pois kaikki peruskaupungin ja liikelaitosten keskinäiset tilikauden aikaiset taloustapahtumat. Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut Kaupunki ja liikelaitokset yhteensä, keskinäiset erät eliminoitu 1000 euroa 2018 2017 Muutos % Toimintatuotot 44 131 45 506-3,0 Valmistus omaan käyttöön 985 761 29,4 Toimintakulut -286 577-278 543 2,9 Toimintakate -241 462-232 276 4,0 Verotulot 135 607 138 655-2,2 Valtionosuudet 103 186 102 583 0,6 Rahoitustuotot ja -kulut 4 232 3 927 7,8 Korkotuotot 4 866 4 760 2,2 Muut rahoitustuotot 2 287 2 286 0,1 Korkokulut -1 286-1 430-10,1 Muut rahoituskulut -1 635-1 688-3,2 Vuosikate 1 562 12 889-87,9 Poistot ja arvonalentumiset -14 882-15 654-4,9 Tilikauden tulos -13 320-2 765 381,7 Tilinpäätössiirrot 1 076 1 784-39,7 Tilikauden ylij-/alijäämä -12 244-981 1 148,3 TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot/toimintakulut, % 15,3 16,3 Vuosikate/poistot, % 10,5 82,3 Vuosikate, euroa/asukas 42 346 Asukasmäärä 36 978 37 239 Tunnuslukujen selitykset Toimintakate on toimintatuottojen ja -kulujen erotus, joka osoittaa verorahoituksen osuuden toiminnan kuluista. Kuntayhtymässä, jossa verorahoitusta ei ole, toimintakatteen on oltava ylijäämäinen. Maksurahoituksen osuutta toimintamenoista kuvataan tunnusluvulla, joka lasketaan kaavasta: Toimintatuotot prosenttia toimintakuluista = 100 * Toimintatuotot / (Toimintakulut - Valmistus omaan käyttöön) Kunnan toimintojen organisointi, kuten toimintojen yhtiöittäminen ja kuntien välinen yhteistoiminta sekä oppilaitosten ylläpitäminen vaikuttavat tunnusluvun arvoon ja selittävät kuntakohtaisia eroja. Vuosikate osoittaa tulorahoituksen, joka jää käytettäväksi investointeihin, sijoituksiin ja lainan lyhennyksiin. Vuosikate on keskeinen kateluku arvioitaessa tulorahoituksen riittävyyttä. Perusoletus on, että mikäli vuosikate on siitä vähennettävien poistojen suuruinen, kunnan tulorahoitus on riittävä. Vuosikatteen ja poistojen vertailussa on vakiintunut käyttöön seuraava tunnusluku: 39

Vuosikate prosenttia poistoista = 100* Vuosikate/Poistot ja arvonalentumiset Kun tunnusluvun arvo on 100 %, oletetaan kunnan tai kuntayhtymän tulorahoituksen olevan riittävä. Oletusta voidaan kuitenkin pitää pätevänä vain, jos poistot ja arvonalentumiset vastaavat kunnan keskimääräistä vuotuista investointitasoa. Investoinneilla tarkoitetaan tällöin poistonalaisten investointien omahankintamenoa, joka saadaan vähentämällä hankintamenosta valtionosuudet ja muut rahoitusosuudet. Tulorahoitus on ylijäämäinen, kun vuosikate ylittää poistot, ja alijäämäinen, kun vuoksikate alittaa poistot. Myös nämä väittämät pitävät paikkansa vain, jos poistot vastaavat keskimääräistä vuotuista investointitasoa. Tulorahoituksen voidaan katsoa olevan riittävä, jos poistot kattavat pitkällä aikavälillä keskimääräiset poistonalaiset investoinnit. Jos vuosikate on negatiivinen, on kunnan tulorahoitus heikko. Vuosikate euroa/asukas Vuosikate asukasta kohden on yleisesti käytetty tunnusluku tulorahoituksen riittävyyden arvioinnissa. Kuntakohtainen tavoitearvo tunnusluvulle saadaan jakamalla edellä mainittu keskimääräinen vuotuinen investointitaso asukasmäärällä. Keskimääräistä, kaikkia kuntia koskevaa tavoitearvoa ei voida asettaa. Kuntakohtaisia eroja selittävät toimintojen organisointi ja palvelutoiminnan laajuus. Asukasmääränä tunnusluvussa käytetään asukaslukua tilikauden lopussa. Tuotot Kajaanin kaupungin ja liikelaitosten tuottojen (verotulot, valtionosuudet, toiminta- ja rahoitustuotot) kokonaismäärä oli yhteensä 290,1 miljoonaa euroa vuonna 2018. Kyseisten erien määrä väheni edellisestä vuodesta yhteensä 3,7 miljoonaa euroa. Käyttötalouden toimintatuottojen määrä oli 44,1 miljoonaa euroa, toimintatuotot vähenivät edellisvuoteen verrattuna 1,4 miljoonaa euroa. Toimintatuotoista merkittävimmän osan muodostavat myyntituotot 25,7 miljoonaa euroa sekä muut toimintatuotot 9,8 miljoonaa euroa, joista vuokratuottojen osuus on 7,5 miljoonaa euroa. Verotuloja kertyi 135,6 miljoonaa euroa ja ne vähenivät 3,0 miljoonaa euroa. Valtionosuuksia kertyi 103,2 miljoonaa euroa ja ne kasvoivat 0,6 miljoonaa euroa. Rahoitustuottoja kertyi yhteensä 7,2 miljoonaa euroa. Rahoitustuottojen määrä kasvoi 0,1 miljoonaa euroa. Kajaanin kaupungin tytäryritys Loiste Oy maksoi antolainan korkoa 4,9 miljoonaa euroa vuonna 2018. Loiste Lämpö Oy maksoi osinkoja yhteensä 1,5 miljoonaa euroa. 40

VEROTULOT JA VALTIONOSUUDET VUOSINA 2017-2018 Verotulot verolajeittain 2018 2017 1000 euroa Tulovero 120 067 234 122 934 Osuus yhteisöveron tuotosta 5 397 130 5 737 Kiinteistövero 10 142 465 9 985 Yhteensä 135 606 829 138 656 Valtionosuudet 1000 euroa Peruspalvelujen valtionosuus 63 501 332 63 708 Verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus 15 350 316 15 071 Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuudet 24 334 231 23 804 Yhteensä 103 185 879 102 583 siitä: Liikelaitoksille välitetyt 28 646 593 28 498 Peruskunnan valtionosuudet 74 539 286 74 084 41

Kulut Kajaanin kaupungin käyttötalous- ja rahoituskulujen kokonaismäärä oli yhteensä 288,5 miljoonaa euroa vuonna 2018. Kokonaiskulujen määrä kasvoi edellisvuodesta 7,9 miljoonaa euroa. Kokonaiskuluista on vähennetty erä Valmistus omaan käyttöön. Käyttötalouden toimintakulut olivat yhteensä 285,6 miljoonaa euroa. Erästä on vähennetty Valmistus omaan käyttöön. Toimintakulut kasvoivat edellisvuodesta 8,2 miljoonaa euroa. Toimintakulujen merkittävimmät kuluerät olivat henkilöstökulut 86,6 milj. euroa, henkilöstökulut kasvoivat edellisvuodesta 0,4 miljoonaa euroa. Toimintakertomuksen henkilöstöosiossa on esitetty henkilöstökulut eriteltyinä kaupunki ja liikelaitokset. Tuloslaskelmaan kirjattujen henkilöstökulujen lisäksi taulukossa on esitetty taseeseen aktivoidut palkat. Palvelujen ostojen yhteismäärä on 164,6 miljoonaa euroa ja kasvua edellisvuoteen 8,5 miljoonaa euroa. Kainuun Sote -kuntayhtymän maksuosuus oli yhteensä 137,7 miljoonaa euroa. Vuoden 2018 tilinpäätöksessä kirjattiin Kainuun Sote -kuntayhtymän alijäämää 10,6 miljoonaa euroa. Alijäämä on kirjattu palvelujen ostoon. Rahoituskulut vähenivät 0,3 miljoonaa euroa. Korkokulut olivat 1,3 miljoonaa euroa, korkokulut vähenivät edellisvuoteen 0,1 miljoonaa euroa. Muut rahoituskulut olivat 1,6 miljoonaa euroa. Muihin rahoituskuluihin kirjattiin Kainuun Voiman turbiinirevisio kustannuksia 1,0 miljoonaa euroa. Summaa vastaan on purettu varausta taseesta 0,6 miljoonaa euroa. Toimintakate ja vuosikate Toimintatuottojen ja toimintakulujen sekä valmistus omaan käyttöön erotuksena syntyvä toimintakate kertoo, kuinka paljon käyttötalouden kuluista jää katettavaksi verotuloilla ja valtionosuuksilla. Kunnan toiminnan järjestämistapa vaikuttaa tunnusluvun arvoon ja kuntien väliseen vertailuun. Toimintakate on kunnissa negatiivinen. Vuonna 2018 toimintakate oli -241,5 miljoonaa euroa ja se heikkeni edelliseen vuoteen verrattuna 9,2 miljoonalla eurolla. 42

Tulorahoituksen riittävyyttä ja talouden tasapainoa arvioidaan tuloslaskelman ja siitä laskettavien tunnuslukujen avulla. Keskeisiä muuttujia ovat tässä tarkastelussa vuosikate, suunnitelmapoistot sekä poistonalaiset investoinnit. Vuosikate kuvaa tulorahoituksen riittävyyttä investointeihin, sijoituksiin sekä lainojen lyhennyksiin. Perusoletus talouden tasapainosta on, että mikäli vuosikate on siitä vähennettävien poistojen suuruinen, kunnan tulorahoitus on riittävä. Oletuksen toteutumista mitataan tunnusluvulla, jossa vuosikatteen määrää verrataan suunnitelmapoistojen määrään. Tunnusluku antaa arvon 100 %, kun tulorahoitus on riittävä. Tulorahoituksen katsotaan olevan ylijäämäinen, kun vuosikate ylittää poistot, ja alijäämäinen, kun vuosikate alittaa poistot. Jos vuosikate on negatiivinen, katsotaan tulorahoituksen olevan heikko. Vuonna 2018 vuosikate oli 1,6 miljoonaa euroa. Asukasta kohti laskettuna vuosikate oli 42 euroa. Vuosikate heikkeni 11,3 miljoonalla eurolla edellisvuodesta. Vuosikate kattoi poistot vain 10,5 prosenttisesti, edellisvuonna vastaava arvo oli 82,3 prosenttia. Tilikauden tulos ja yli-/alijäämä Tilikauden tulos kuvaa tilikaudelle kuuluvien tuottojen ja kulujen erotusta. Siinä huomioidaan myös pitkävaikutteisten tuotannontekijöiden käyttöä kuvaavat poistot ja satunnaiset erät. Tilikauden tulos joko lisää tai vähentää kaupungin omaa pääomaa. Tilikauden tulos heikkeni huomattavasti edellisvuodesta ollen -13,3 miljoonaa euroa alijäämäinen. Tuloksenkäsittelyeriä kirjattiin vuoden 2018 tilinpäätökseen seuraavasti: Poistoeron vähennys 0,5 miljoonaa euroa Varausten vähennys 0,6 miljoonaa euroa Rahastojen vähennys 24 tuhatta euroa Yhteensä tuloksenkäsittelyerät paransivat tilikauden tulosta 1,1 miljoonaa euroa. Tuloksenkäsittelyerien jälkeen tilikauden alijäämäksi muodostui 12,2 miljoonaa euroa. 43

1.4.2 Toiminnan rahoitus Toiminnan rahoitusta tilikauden aikana tarkastellaan rahoituslaskelman ja siitä laskettavien tunnuslukujen avulla. Tilinpäätöksen rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten sekä varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma johdetaan tuloslaskelmasta ja taseesta. Rahoituslaskelmassa esitetään erikseen tulorahoituksen ja investointien nettomäärä sekä rahoitustoiminnan eli anto- ja ottolainauksen sekä muun maksuvalmiuden muutosten nettomäärä. Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut Kaupunki ja liikelaitokset yhteensä, keskinäiset erät eliminoitu 1000 euroa 2018 2017 Toiminnan rahavirta Vuosikate 1 562 12 889 Tulorahoituksen korjauserät -1 769 735 Toiminnan rahavirta -207 13 624 Investointien rahavirta Investointimenot -21 794-22 299 Rahoitusosuudet investointimenoihin 1 064 401 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 1 911 393 Investointien rahavirta -18 819-21 505 Toiminnan ja investointien rahavirta -19 026-7 881 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset -1 360-1 349 Antolainasaamisten vähennykset 363 252 Antolainauksen muutokset -997-1 096 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäykset 24 000 12 312 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -13 687-13 606 Lyhytaikaisten lainojen muutos -2 491 9 551 Lainakannan muutokset 7 822 8 257 Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset -24 53 Vaihto-omaisuuden muutokset 153-77 Saamisten muutos -139 1 953 Korottomien velkojen muutos 15 862-1 650 Muut maksuvalmiuden muutokset 15 852 278 Rahoituksen rahavirta 22 677 7 438 Rahavarojen muutos 3 650-443 Rahavarojen muutos 3 650-443 Rahavarat 31.12. 5 036 1 386 Rahavarat 1.1. 1 386 1 828 RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toiminnan ja investointien rahavirta ja sen kertymä, -48 907 31 896 Investointien tulorahoitus, % 7,5 58,9 Lainanhoitokate 0,2 1,0 Kassan riittävyys, pv 6 2 Asukasmäärä 36 978 37 239 44

Tunnuslukujen selitykset: INVESTOINNIT Rahoituslaskelman välitulos Toiminnan ja investointien rahavirta itsessään on jo tunnusluku, jonka positiivinen (ylijäämäinen) määrä ilmaisee sen, kuinka paljon rahavirrasta jää nettoantolainaukseen, lainojen lyhennyksiin ja kassan vahvistamiseen ja negatiivinen (alijäämäinen) määrä ilmaisee sen, että menoja joudutaan kattamaan joko olemassa olevia kassavaroja vähentämällä taikka ottamalla lisää lainaa. Toiminnan ja investointien rahavirta -välituloksen tilinpäätösvuoden ja neljän edellisen vuoden kertymän avulla voidaan seurata investointien omarahoituksen toteutumista pitemmällä aikavälillä. Omarahoitusvaatimus täyttyy, jos kertymä viimeksi päättyneenä tilinpäätösvuonna on positiivinen. Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä ei saisi muodostua pysyvästi negatiiviseksi. Investointien tulorahoitus, % = 100 * Vuosikate / Investointien omahankintameno Investointien tulorahoitus -tunnusluku kertoo kuinka paljon investointien omahankintamenosta on rahoitettu tulorahoituksella. Tunnusluku vähennettynä sadasta osoittaa prosenttiosuuden, mikä on jäänyt rahoitettavaksi pääomarahoituksella eli pysyvien vastaavien hyödykkeiden myynnillä, lainalla tai rahavarojen määrää vähentämällä. Investointien omahankintamenolla tarkoitetaan rahoituslaskelman investointimenoja, joista on vähennetty rahoituslaskelmaan merkityt rahoitusosuudet. LAINANHOITO Lainanhoitokate = (Vuosikate + Korkokulut) / (Korkokulut + Lainanlyhennykset) Lainanhoitokate kertoo kunnan tulorahoituksen riittävyyden vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten maksuun. Jos kunnan lainakannasta enemmän kuin 20 % on kertalyhenteisiä lainoja, otetaan lyhennyksen määräksi tunnuslukua laskettaessa laskennallinen vuosilyhennys, joka saadaan jakamalla edellä mainittu lainakanta 31.12. kahdeksalla. Tulorahoitus riittää lainojen hoitoon, jos tunnusluvun arvo on 1 tai suurempi. Kun tunnusluvun arvo on alle 1, joudutaan vieraan pääoman hoitoon ottamaan lisälainaa, realisoimaan kunnan omaisuutta tai vähentämään rahavaroja. Luotettavan kuvan kunnan lainanhoitokyvystä saa tarkastelemalla tunnuslukua useamman vuoden jaksolla. Kunnan lainanhoitokyky on hyvä, kun tunnusluvun arvo on yli 2, tyydyttävä kun tunnusluku on 1 2 ja heikko kun tunnusluvun arvo jää alle yhden. MAKSUVALMIUS Kassan riittävyys (pv) = 365 pv x Rahavarat 31.12. / Kassasta maksut tilikaudella Kunnan maksuvalmiutta kuvataan kassan riittävyytenä päivissä. Tunnusluku ilmaisee, monenko päivän kassasta maksut voidaan kattaa kunnan rahavaroilla. Rahavaroihin lasketaan rahoitusarvopaperit sekä rahat ja pankkisaamiset. Kassasta maksut kootaan seuraavista tilikauden tuloslaskelman ja rahoituslaskelman eristä: Tuloslaskelmasta: Toimintakulut - Valmistus omaan käyttöön Korkokulut Muut rahoituskulut Rahoituslaskelmasta: Investointimenot Antolainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys (lyhennykset) Kassan riittävyys voidaan esittää myös kuukausittaisena lukusarjana tai graafisesti. Rahavarojen määränä käytetään tällöin joko kuukauden päiväkohtaista keskisaldoa tai valittua kuukauden määräpäiväsaldoa. Kassasta maksuina käytetään kuukauden kassasta maksuja ja päiväkertoimena 30 pv. 45

Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituslaskelmaan kootaan kaikki kaupungin rahanlähteet ja rahan käyttö. Rahoituslaskelma kuvaa kirjattujen liiketapahtumien vaikutusta kaupungin rahavaroihin eli sitä, lisääntyvätkö vai vähenevätkö kaupungin rahavarat tilikauden aikana. Tuloslaskelman tapaan rahoituslaskelma sisältää ainoastaan erät, jotka ovat syntyneet kaupungin kannalta ulkopuolisiin yksiköihin nähden. Toiminnan rahavirta, tulorahoitus, kuvaa tuloslaskelmassa esitettyjen tuottojen ja kulujen vaikutusta rahavaroihin eli sitä, kuinka paljon varsinainen toiminta on tuottanut tilikauden aikana rahavaroja. Toiminnan rahavirta oli -0,2 miljoonaa euroa ja rahavirta väheni edelliseen vuoteen verrattuna 13,4 miljoonaa euroa. Rahoituslaskelman investoinnit muodostuvat pysyvien vastaavien investointimenoista, rahoitusosuuksista sekä luovutustuloista, ml. myyntivoitot. Myyntivoittoja kertyi yhteensä 1,9 miljoonaa euroa ja ne esitetään rahoituslaskelmassa investointeja vähentävänä eränä. Tämä jakaantui seuraavasti: peruskaupunki 1,8 miljoonaa euroa ja Koulutusliikelaitos 0,1 miljoonaa euroa. Investointimenojen määrä oli vuonna 2018 yhteensä 21,8 miljoonaa euroa, mikä oli 0,5 miljoonaa euroa (2,3 prosenttia) edellisvuotta vähemmän. Rahoitusosuudet investointimenoihin olivat 1,1 miljoonaa euroa. Vuoden 2018 nettoinvestointimeno 18,8 miljoonaa euroa on määrältään merkittävä. Nettoinvestoinnit ml. myyntivoitot jakautuivat seuraavasti: 1. Peruskaupunki 14,9 miljoonaa euroa 2. Vimpelilaakson kehittämisliikelaitos 0,9 miljoonaa euroa 3. Kajaanin Vesi liikelaitos 2,3 miljoonaa euroa 4. Koulutusliikelaitos 0,7 miljoonaa euroa Kaupungin toiminnan ja investointien rahavirta oli myös vuonna 2018 negatiivinen. Vuosina 2013 ja 2014 tämä rahavirta on ollut edellisen kerran positiivinen. Alla olevassa taulukossa on esitetty vuosittaiset toiminnan ja investointien rahavirrat. Vuosi Toiminnan ja investointien rahavirta milj. euroa 2018-19,0 2017-7,9 2016-17,4 2015-14,2 2014 9,6 2013 61,8 Toiminnan ja investointien rahavirta esitetään tunnusluvuissa tilinpäätöshetken ja neljän edellisen vuoden kertymänä. Vuonna 2018 kertymä oli vuosilta 2014 2018 yhteensä -48,9 miljoonaa euroa. Vuoden 2017 tilinpäätöksessä kertymä oli vuosilta 2013 2017 yhteensä +31,9 miljoonaa euroa. Vuonna 2013 toiminnan ja investointien rahavirta oli +61,8 miljoonaa euroa Loiste Oy:n osakekaupan myyntivoitosta johtuen. Vuonna 2018 varsinaisen toiminnan tulorahoituksella pystyttiin kattamaan investoinnit 7,5 prosentilla, lainarahoitusta investointeihin tarvittiin 92,5 prosenttia nettoinvestointien määrästä. Rahoituksen rahavirta Pitkäaikaisia lainoja nostettiin 24,0 miljoonaa euroa ja lyhennettiin 13,7 miljoonaa euroa. Tilinpäätöshetkellä tililimiittiä oli käytössä 1,4 miljoonaa euroa. Lyhytaikaisen lainan vähennys oli 2,5 miljoonaa euroa. Vuoden 2018 aikana Kajaanin kaupunki nosti kuntatodistuslainoja, joita tilinpäätöshetkellä oli 15,0 miljoonaa euroa. Kuntatodistuslainojen korot olivat -merkkisiä, korko oli noin -0,22 prosenttia. 46

Muut maksuvalmiuden muutokset (+ 15,9 miljoonaa euroa) koostuvat valtion toimeksiannoista (mm. aravalainat) pitkä- ja lyhytaikaisten saamisten muutoksista ja korottomien velkojen pääomien muutoksista. Siirtovelat lisääntyivät 13,3 miljoonaa euroa, josta Kainuun Soten alijäämän kattaminen 10,6 miljoonaa euroa. Rahavarojen muutos Rahavarojen muutos muodostuu rahoitustoiminnan muutosten nettomäärän sekä tulorahoituksen ja investointien nettomäärän erotuksena. Kassavarat lisääntyivät 3,7 miljoonaa euroa. Vuoden 2018 tilinpäätöshetken kassavarat riittivät 6 päivän kassasta maksuihin. 47

1.5 Rahoitusasema ja sen muutokset Kaupungin rahoituksen rakennetta kuvataan taseen ja siitä laskettujen tunnuslukujen avulla. Rahoitusasemassa tilikaudella tapahtuneet muutokset, kuten sijoitukset, pääoman lisäykset ja palautukset käyvät ilmi rahoituslaskelmasta. Tarkemmin eritelty, sentin tarkkuudella laadittu tase esitetään tilinpäätöslaskelmat osassa. Kaupunki ja liikelaitokset yhteensä, keskinäiset erät eliminoitu VASTAAVAA 1000 euroa 2018 2017 PYSYVÄT VASTAAVAT 366 216 359 471 Aineettomat hyödykkeet 2 506 3 252 Aineettomat oikeudet 26 66 Muut pitkävaikutteiset menot 2 480 3 186 Aineelliset hyödykkeet 238 636 232 108 Maa- ja vesialueet 33 863 33 543 Rakennukset 117 168 119 698 Kiinteät rakenteet ja laitteet 70 665 67 928 Koneet ja kalusto 5 998 5 990 Muut aineelliset hyödykkeet 1 136 1 136 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 9 806 3 813 Sijoitukset 125 074 124 111 Osakkeet ja osuudet 49 861 49 895 Muut lainasaamiset 74 196 73 031 Muut saamiset 1 017 1 185 TOIMEKSIANTOJEN VARAT 149 148 Lahjoitusrahastojen erityiskatteet 149 148 VAIHTUVAT VASTAAVAT 18 289 14 654 Vaihto-omaisuus 1 574 1 727 Aineet ja tarvikkeet 15 12 Keskeneräiset tuotteet 1 559 1 715 Saamiset 11 679 11 541 Pitkäaikaiset saamiset 694 752 Myyntisaamiset 694 752 Lyhytaikaiset saamiset 10 985 10 789 Myyntisaamiset 5 123 5 366 Lainasaamiset 166 183 Muut saamiset 1 709 1 235 Siirtosaamiset 3 987 4 006 Rahat ja pankkisaamiset 5 036 1 386 VASTAAVAA YHTEENSÄ 384 655 374 273 48

VASTATTAVAA 1000 euroa 2018 2017 OMA PÄÄOMA 206 283 218 551 Peruspääoma 148 905 148 905 Muut omat rahastot 57 82 Edellisten tilikausien alijäämä 69 564 70 545 Tilikauden ylijäämä -12 244-981 POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET 4 246 5 298 Poistoero 4 246 4 746 Vapaaehtoiset varaukset 0 552 PAKOLLISET VARAUKSET Muut pakolliset varaukset 1 300 1 260 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 390 413 Lahjoitusrahastojen pääomat 170 153 Muut toimeksiantojen pääomat 220 260 VIERAS PÄÄOMA 172 435 148 751 Pitkäaikainen korollinen vieras pääoma 88 598 80 025 Lainat rahoitus- vakuutuslaitoksilta 86 670 77 549 Lainat julkisyhteisöiltä 1 928 2 476 Pitkäaikainen koroton vieras pääoma 9 720 9 202 Muut velat/liittymismaksut ja muut velat 9 720 9 202 Lyhytaikainen korollinen vieras pääoma 31 781 29 493 Lainat rahoitus- vakuutuslaitoksilta 31 233 28 945 Lainat julkisyhteisöiltä 548 548 Lyhytaikainen koroton vieras pääoma 42 336 30 032 Lainat konserniyhteisöiltä 6 070 9 110 Saadut ennakot 818 474 Ostovelat 7 179 7 016 Muut velat/liittymismaksut ja muut velat 3 482 1 928 Siirtovelat 24 787 11 503 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 384 655 374 273 TASEEN TUNNUSLUVUT Omavaraisuus-% 54,8 59,9 Suhteellinen velkaantuneisuus-% 60,7 50,9 Velat ja vastuut % käyttötuloista 64,2 53,7 Kertynyt ylijäämä, milj. 57,3 69,6 Kertynyt ylijäämä, /asukas 1 550 1 868 Lainasaamiset, milj. 74 73 Lainakanta 31.12., milj. 120 110 Lainat /asukas 3 255 2 941 Asukasmäärä 36 978 37 239 Taseesta laskettavat tunnusluvut kuvaavat kunnan omavaraisuutta, rahoitusvarallisuutta ja velkaisuutta. Omavaraisuusaste, % = 100 * (Oma pääoma + Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) / (Koko pääoma - Saadut ennakot) Kaavassa koko pääoma tarkoittaa taseen vastattavien loppusummaa. Omavaraisuusasete mittaa kunnan 49

vakavaraisuutta, alijäämän sietokykyä ja sen kykyä selviytyä sitoumuksista pitkällä tähtäyksellä. Omavaraisuuden hyvänä tavoitetasona voidaan pitää kuntatalouden keskimääräistä 70 %:n omavaraisuutta. 50 %:n tai sitä alempi omavaisuusaste merkitsee kuntataloudessa merkittävän suurta velkarasitetta. Niissä kuntayhtymissä, joissa on paljon välitettäviä varoja, omavaraisuus saattaa olla huomattavasti alempi. Suhteellinen velkaantuneisuus, % = 100 * (Vieras pääoma - Saadut ennakot) / Käyttötulot Tunnusluku kertoo kuinka paljon kunnan käyttötuloista tarvittaisiin vieraan pääoman takaisinmaksuun. Tunnusluvun osoittajaan merkitään tarkasteluvuoden tilinpäätöksen koko vieras pääoma vähennettynä saaduilla ennakkomaksuilla. Käyttötulot muodostuivat tilikauden toimintatuotoista, verotuloista ja käyttötalouden valtionosuuksista. Suhteellinen velkaantuneisuus on omavaraisuusastetta käyttökelpoisempi tunnusluku kuntien välisessä vertailussa, koska pysyvien vastaavien hyödykkeiden ikä, niiden arvostus tai poistomenetelmä ei vaikuta tunnusluvun arvoon. Mitä pienempi velkaantuneisuuden tunnusluvun arvo on, sitä paremmat mahdollisuudet kunnalla on selviytyä velan takaisinmaksusta tulorahoituksella. Velat ja vastuut % käyttötuloista = 100 * (Vieras pääoma Saadut ennakot + Vuokravastuut) / Käyttötulot Tunnusluku kertoo, kuinka paljon kunnan käyttötuloista tarvittaisiin vieraan pääoman takaisinmaksuun, silloin kun vieraaseen pääomaan rinnastetaan myös vuokravastuut. Tunnusluvun osoittajaan merkitään tarkasteluvuoden tilinpäätöksen koko vieras pääoma vähennettynä saaduilla ennakkomaksuilla. Lisäksi osoittajaan merkitään liitetieto-ohjeen mukaisesti liitetiedossa esitetyt vuokravastuut ja leasingvastuut. Käyttötulot muodostuvat tilikauden toimintatuotoista, verotuloista ja käyttötalouden valtionosuuksista. Tunnusluku ottaa paremmin huomioon erilaisilla malleilla, kuten rahoitusleasingsopimuksilla rahoitetut hankkeet, jotka eivät näy velkana kunnan taseessa. Kertynyt ylijäämä (alijäämä) = Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) + Tilikauden ylijäämä (alijäämä) Luku osoittaa, paljonko kunnalla on kertynyttä ylijäämää tulevien vuosien liikkuma-varana, taikka paljonko on kertynyttä alijäämää, joka on katettava tulevina vuosina. Kertynyt ylijäämä (alijäämä), /asukas = [Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) + Tilikauden ylijäämä (alijäämä)] / Asukasmäärä Luku osoittaa asukaskohtaisen kertyneen ylijäämän tai katettavan kertyneen alijäämän määrän. Asukasmääränä käytetään tilinpäätösvuoden päättymispäivän mukaista kunnan asukasmäärää. Lainakanta 31.12. = Vieras pääoma - (Saadut ennakot + Ostovelat + Siirtovelat + Muut velat) Kunnan lainakannalla tarkoitetaan korollista vierasta pääomaa. Lainakantaan lasketaan tällöin koko vieras pääoma vähennettynä saaduilla ennakoilla sekä osto-, siirto- ja muilla veloilla. Jotta lainakanta voitaisiin laskea suoraan toimintakertomukseen otetusta taseesta, ei mainittuihin vähennettäviin eriin tule kirjanpidossa merkitä korollisia lainoja. Lainat euroa/asukas Asukaskohtainen lainamäärä lasketaan jakamalla edellä mainittu lainakanta tilinpäätösvuoden päättymispäivän mukaisella kunnan asukasmäärällä. Kuntayhtymässä ei asukaskohtaista lainamäärää lasketa. Lainasaamiset 31.12. = Sijoituksiin merkityt jvk -lainasaamiset ja muut lainasaamiset Lainasaamisilla tarkoitetaan pysyviin vastaaviin merkittyjä antolainoja kunnan omistamien ja muiden yhteisöjen investointien rahoittamiseen. 50

Vastaavaa Pysyvät vastaavat sisältävät aineettomat ja aineelliset hyödykkeet, jotka vaikuttavat tuotannontekijöinä useana tilikautena, sekä osakkeet, osuudet ja muut sijoitukset. Pysyvät vastaavat on arvostettu hankintahintaan ja poistot on laskettu hyväksytyn poistosuunnitelman perusteella. Poistosuunnitelmat ja pysyvien vastaavien muutokset on esitetty liitetiedoissa. Taseen loppusumma oli 384,7 miljoonaa euroa 31.12.2018. Pysyvien vastaavien arvo taseessa oli 366,2 miljoonaa euroa eli 95,2 prosenttia taseen loppusummasta. Maa- ja vesialueiden arvo oli 33,9 miljoonaa euroa, rakennusten arvo oli 117,2 miljoonaa euroa. Kiinteiden rakenteiden ja laitteiden arvo oli 70,7 miljoonaa euroa. Sijoituksia eli osakkeita ja osuuksia sekä lainasaamisia oli 125,1 miljoonaa euroa. Vaihtuviin vastaaviin kuuluu vaihto-omaisuus, pitkä- ja lyhytaikaiset saamiset, rahoitusarvopaperit sekä rahat ja pankkisaamiset. Vaihtuvia vastaavia oli 18,3 miljoonaa euroa eli 4,8 prosenttia taseen loppusummasta. Saamisia oli yhteensä 11,7 miljoonaa euroa, joista pitkä- ja lyhytaikaisia myyntisaamisia oli 5,8 miljoonaa euroa. Rahojen ja pankkisaamisten määrä oli 5,0 miljoonaa euroa. Vastattavaa Taseen vastattavaa puolella suurimman ryhmän muodostaa oma pääoma, jonka suuruus on 206,3 miljoonaa euroa eli 53,6 prosenttia taseen loppusummasta. Oma pääoma koostuu peruspääomasta 148,9 miljoonaa euroa, muiden omien rahastojen pääomista 0,1 miljoonaa euroa sekä edellisten vuosien ylijäämistä 69,6 miljoonan euroa ja tilikauden alijäämästä -12,2 miljoonaa euroa. Poistoeroa tilinpäätöshetkellä oli 4,2 miljoonaa euroa. Pakollista varausta oli 1,3 miljoonaa euroa. Pakollisten varausten määrä pysyi samalla tasolla edellisvuoteen verrattuna. Toimeksiantojen pääomia on yhteensä 0,4 miljoonaa euroa, joista on lahjoitusrahastojen pääomia 0,2 miljoonaa euroa ja muita toimeksiantojen pääomia 0,2 miljoonaa euroa. Vieras pääoma oli vuoden lopussa 172,4 miljoonaa euroa, josta korollisen vieraan pääoman määrä oli 120,4 miljoonaa euroa. Pitkäaikaisen korollisen vieraan pääoman määrä oli 88,6 miljoonaa euroa ja niiden keskikorko n. 1,16 prosenttia eli korot pysyttelivät samassa tasossa kuin edellisvuonna. Pitkäaikainen vieras pääoma lisääntyi 24,0 miljoonalla eurolla. Vanhoja pitkäaikaisia lainoja lyhennettiin 13,7 miljoonalla eurolla. Asukasta kohti laskettuna lainan määrä kasvoi 2 941 eurosta 3 255 euroon. Lainamäärä asukasta kohti lisääntyi 314 eurolla vuoden 2018 aikana. Omavaraisuusasteeksi muodostui 54,8 prosenttia. Omavaraisuuden hyvää tavoitetasoa 70 prosenttia ei saavutettu. Suhteellinen velkaantuneisuus tunnusluku kertoo, että Kajaanin kaupungin käyttötuloista (toimintatuotot, valtionosuudet ja verotulot) tarvittaisiin 60,7 prosenttia vieraan pääoman takaisin maksamiseen. 51

1.6 Kokonaistulot ja menot Kokonaistulojen ja menojen laskelma muodostetaan kaupungin ja liikelaitosten tulos- ja rahoituslaskelmista. Siinä otetaan huomioon vain ulkoiset tulot ja menot. Rahoituslaskelman tavoin kokonaistulot ja menot laskelmassa on esitetty varsinaisen toiminnan ja investointien tulot ja menot sekä rahoitustoiminnan rahan lähteet ja käytöt. Rahan lähteet (tuotot) ja rahan käytöt (kulut) on esitetty kuitenkin omina ryhminään ja varsinaisen toiminnan erät on jaoteltu rahoituslaskelmassa tarkemmin. Kaupungin kokonaistulot olivat 315,5 miljoonaa euroa vuoden kokonaismenot olivat 327,8 miljoonaa euroa. Vähennyksenä tuloissa ovat käyttöomaisuuden myyntivoitot ja menoissa käyttöomaisuuden myyntitappiot sekä pakollisen varauksen muutos. Kaupungin ja liikelaitosten kokonaistulot ja -menot ulkoiset tulot ja menot, keskinäiset erät eliminoitu TULOT 2018 MENOT 2018 1 000 1 000 Toiminta Toiminta Toimintatuotot 44 131 Toimintakulut- valmistus omaan käyttöön 285 593 Verotulot 135 607 Korkokulut 1 286 Valtionosuudet 103 186 Muut rahoituskulut 1 635 Korkotuotot 4 866 Tulorahoituksen korjauserät Muut rahoitustuotot 2 287 Pakollisten varausten muutos Satunnaiset tuotot 0 - Pakollisten varausten lis.(-), väh. (+) Tulorahoituksen korjauserät - Pysyvien vastaavien - Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustappiot -58 hyödykkeiden luovutusvoitot -1 868 Investoinnit Investoinnit Rahoitusosuudet investointimenoihin 1 064 Investointimenot 21 794 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 1 911 Rahoitustoiminta Rahoitustoiminta Antolainasaamisten vähennykset 363 Antolainasaamisten lisäykset 1 360 Pitkäaikaisten lainojen lisäykset 24 000 Pitkäaikaisten lainojen vähennys 13 687 Lyhytaikaisten lainojen lisäykset 0 Lyhytaikaisten lainojen vähennys 2 491 Oman pääoman lisäykset 0 Oman pääoman vähennykset 0 Kokonaistulot yhteensä 315 547 Kokonaismenot yhteensä 327 788 52

1.7 Konsernin toiminta ja talous 53

1.7.1 Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä Konsernitilinpäätökseen sisältyvät yhteisöt Kuntakonsernilla tarkoitetaan kunnan sekä yhden tai useamman juridisesti itsenäisen yhteisön muodostamaa taloudellista kokonaisuutta, jossa kunnalla on yksin tai yhdessä muiden kuntakonserniin kuuluvien yhteisöjen kanssa määräämisvalta yhdessä tai useammassa yhteisössä (tytäryhteisö). Määräämisvaltasuhde voi perustua myös siihen, että tytäryhteisöllä yksin tai yhdessä muiden tytäryhteisöjen kanssa on määräämisvalta toisessa yhteisössä. Konserniyhteisöt Kuntakonsernin emoyhteisö on konsernitilinpäätöksen laatimiseen velvoitettu yhteisö. Tytäryhteisöksi nimitetään niitä yhteisöjä, joissa emoyhteisöllä on määräämisvalta. Kunnalla on määräämisvalta yhteisössä silloin, kun sillä on: - yli puolet yhteisön kaikkien osakkeiden tai osuuksien tuottamasta äänimäärästä tai - yhtiöjärjestyksen, yhtiösopimuksen tai niihin verrattavan sääntöjen nojalla oikeus nimittää enemmistö yhteisön hallituksen tai vastaavan elimen jäsenistä tai - sopimuksen perusteella edellä selostettua vastaava äänivalta. Yhdistys tai säätiö on kunnan tytäryhteisö, jos: - kunnalla on oikeus nimittää enemmistö yhteisön hallituksesta tai vastaavasta elimestä tai - sääntöjen mukaan yhdistyksen tai säätiön nettovarallisuus siirtyy purkautuessa kokonaisuudessaan kunnalle tai kuntakonserniin kuuluvalle yhteisölle. Osakkuusyhteisöksi nimitetään yhteisöjä, joissa emoyhtiöllä on joko yksin tai yhdessä muiden konserniyhteisöjen kanssa samanaikaisesti huomattava vaikutusvalta ja merkittävä omistus-osuus yhteisössä. Huomattava omistusosuus tarkoittaa 20 50 prosentin omistusta yhteisön äänimäärästä ja merkittävä omistusosuus vähintään 20 prosentin omistusta osakkuusyhteisön omasta pääomasta. Kuntayhtymä yhdistellään kunnan konsernitaseeseen siitä riippumatta, mikä on kunnan osuus kuntayhtymän varoista ja velvoitteista. Yhdistely tehdään omistusosuuden mukaisesti. Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä Kajaanin kaupungin konserniin kuului vuoden 2018 lopussa kahdeksan tytäryhteisöä. Tytäryhteisöjen lisäksi konsernitilinpäätökseen yhdistettiin kolme kuntayhtymää, joissa kaupunki on jäsenenä. Kaupunkikonserniin kuuluu myös kaksi yhteisyhteisöä ja neljä omistusyhteysyhteisöä. 1.7.2 Konsernin toiminnan ohjaus Kaupungin konserni- ja omistajaohjausta konserniin kuuluvissa tytäryhtiöissä, yhteisyrityksissä ja osakkuusyhteisöissä on toteutettu kaupunginhallituksen näiden yhteisöjen hallituksiin nimeämien edustajien välityksellä sekä antamalla tytäryhtiöille kirjallisesti ohjeita ja suosituksia kaupunkikonsernin yhtenäisten strategisten tavoitteiden määrittelemiseksi ja toteuttamiseksi sekä toimintatapojen yhdenmukaistamiseksi ja seurannan järjestämiseksi. Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt talousarviokäsittelyn yhteydessä kaupungin tytäryhtiöiden tavoitteet, talousarviot ja suunnitelmat. Tytäryhtiöt ovat raportoineet vuoden 2018 aikana kaupunginhallitukselle ja valtuustolle olennaisista toimintaansa koskevista asioista, tavoitteidensa toteutumisesta ja taloudellisesta tuloksestaan. 54

Kaupungin konserniohjeella luodaan puitteet omistajaohjaukselle kaupungin tavoitteidenmukaisesti. Konserniohjeen tarkoituksena on yhdenmukaistaa ohjauksen menettelytapoja ja tehostaa kaupunkikonsernin johtamisen edellytyksiä siten, että kaupunkikonsernia ja kaupungin muuta toimintaa voidaan johtaa kokonaisuutena yhtenäisin periaattein ja kaupunkikonserninkokonaisetu huomioon ottaen. Konserniohje täydentää liikelaitoksille ja tytäryhteisöille niiden perustamisvaiheessa ja yhtiöjärjestyksessä asetettuja kunnan toimintaan liittyviä tavoitteita, joten niistä poikkeamiseen tai noudattamatta jättämiseen tytäryhteisön johdon on esitettävä perusteltu syy. Konserniohjeen tavoitteena on kaupunkikonserniin kuuluvien yhteisöjen toiminnanläpinäkyvyyden lisääminen, kaupungin yhteisöistä saaman tiedon laadun parantaminen ja tiedonkulun tehostaminen. Kaupunginvaltuusto päätti Kajaanin kaupungin omistajapoliittisista linjauksista 11.6.2018. Linjaukset ohjaavat kaupungin pääoman käyttöä ja eri omaisuuseriä koskevaa päätöksentekoa. Kaupunginhallitus päätti 23.10.2018 Kajaanin kaupungin omistajapoliittisesta ohjelmasta, joka varmistaa omistajapoliittisten linjausten toimeenpanon. Omistajapoliittisessa ohjelmassa nimettiin vastuuhenkilöt, jotka seuraavat tytär- ja osakkuusyhtiöiden, säätiöiden ja kuntayhtymien asioita. Tytäryhtiöiden hallitusten kokouskutsut on lähetettävä vastuuhenkilöille. 1.7.3 Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat Toimintakertomuksessa on annettava tietoja sellaisista konsernin tilan arviointia varten tärkeistä seikoista, jotka eivät käy suoraan ilmi konsernitilinpäätöksestä. Kajaanin konsernirakenteeseen ei tullut muutoksia vuoden 2017 aikana. 1.7.4 Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä Sisäisen valvonnan järjestämisessä kaupunginjohdon tehtävänä on ohjeistaa, valvoa ja arvioida kaupungin ja sen konserniyhteisöjen sisäisen valvonnan järjestelmän ja menettelyjen toimivuutta. Konserniohjaus ja hyvä hallinto- ja johtamistapa Kajaanin kaupungissa ohjeen mukaan konsernijohdolla tarkoitetaan kaupunginhallitusta ja kaupunginjohtajaa sekä niitä kaupungin johtavia viranhaltijoita, jotka toimivat liikelaitoksia ja tytäryhtiöitä koskevien asioiden valmistelijoina kaupunginhallituksessa. Toimivallan ja vastuujako konserniohjauksessa ovat toteutuneet kaupunginvaltuuston hyväksymän konserniohjeen mukaisesti. Kaupunginhallitus, kaupunginjohtaja ja toimialajohtajat ovat kuulleet liikelaitosten ja tytäryhtiöiden edustajia yhteisten päämäärien ja strategioiden määrittelemiseksi. Lisäksi on keskusteltu kuntayhtymien, yhteisyritysten ja omistusyhteisöjen edustajien kanssa. Ohjeiden anto kaupungin edustajille tytäryhteisöissä on toteutettu konserniohjeen mukaisesti ja eri yhteisöissä on noudatettu kaupunginvaltuuston hyväksymiä omistajapoliittisia linjauksia. Yhtiöiden hallitukset vastaavat oman yhtiönsä riskienhallintapolitiikasta ja valvovat sen toteuttamista. Konsernitavoitteiden toteutumista on arvioitu kunkin tytäryhtiön kohdalla luvussa 5. Kaupungin liikelaitokset ja tytäryhtiöt ovat raportoineet ohjeiden mukaisesti kaksi kertaa vuodessa kaupunginhallitukselle ja valtuustolle olennaisista toimintaansa koskevista asioita. Konsernin määrittelevät potentiaaliset riskit ovat talouteen ja henkilöstöön liittyviä. Energiahintojen nousu heikentää yhtiöiden kannattavuutta. Korkokanta on pysynyt alhaisena, joten korkoriski on ollut hyvin hallinnassa. Lisäksi valtaosa lainoista on myös suojattu. Yhteenvetona todetaan, että konsernivalvonnan kohdealueissa ei ole havaittu sellaisia puutteita ja virheitä, joista tulee tehdä erityistä selvitystä. 55

1.7.5 Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut Konsernituloslaskelma ja sen tunnusluvut ulkoiset tuotot ja kulut, keskinäiset erät eliminoitu 1000 euroa 2018 2017 Muutos % Toimintatuotot 298 911 295 408 1,2 Toimintakulut -514 215-497 043 3,5 Osuus osakkuusyhteisöjen voitosta 791 373 112,2 Toimintakate -214 513-201 262 6,6 Verotulot 134 861 137 906-2,2 Valtionosuudet 116 209 115 897 0,3 Rahoitustuotot ja -kulut -7 858-7 811 0,6 Korkotuotot 191 160 19,8 Muut rahoitustuotot 427 1 267-66,3 Korkokulut -2 365-2 348 0,7 Muut rahoituskulut -6 111-6 890-11,3 Vuosikate 28 699 44 730-35,8 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot -37 368-40 172-7,0 Arvonalentumiset -331-320 Tilikauden tulos -8 999 4 238-312,3 Tilinpäätössiirrot -286 58-596,6 Tilikauden verot -780-787 Laskennalliset verot -492-1212 Vähemmistöosuus -225-436 Tilikauden ylijäämä -10 783 1 861-679,3 Konsernituloslaskelman tunnusluvut Toimintatuotot/Toimintakulut, % 58,1 59,4 Vuosikate/Poistot, % 76,8 110,5 Vuosikate, euroa/asukas 776 1 201 Asukasmäärä 36 978 37 239 Tunnuslukujen selitykset Toimintatuotot prosenttia toimintakuluista = 100 * Toimintatuotot / (Toimintakulut - Valmistus omaan käyttöön) Konsernin koko ja konserniin kuuluvien yhteisöjen luonne vaikuttavat tunnusluvun arvoon ja selittävät konsernikohtaisia eroja. Vuosikate osoittaa konsernin tulorahoituksen, joka jää käytettäväksi investointeihin, sijoituksiin ja lainan lyhennyksiin. Vuosikate on keskeinen kateluku arvioitaessa tulorahoituksen riittävyyttä. Perusoletus on, että mikäli vuosikate on siitä vähennettävien poistojen suuruinen, kunnan tulorahoitus on riittävä. Vuosikatteen ja poistojen vertailussa on vakiintunut käyttöön seuraava tunnusluku: Vuosikate prosenttia poistoista = 100* Vuosikate/Poistot ja arvonalentumiset Kun tunnusluvun arvo on 100 %, oletetaan konsernin tulorahoituksen olevan riittävä. Oletusta voidaan kuitenkin pitää pätevänä vain, jos poistot ja arvonalentumiset vastaavat konserniyhteisöjen keskimääräistä vuotuista investointitasoa. Investoinneilla tarkoitetaan tällöin poistonalaisten investointien omahankintamenoa, joka saadaan vähentämällä hankintamenosta valtionosuudet ja muut rahoitusosuudet. 56

Tulorahoitus on ylijäämäinen, kun vuosikate ylittää poistot, ja alijäämäinen, kun vuoksikate alittaa poistot. Myös nämä väittämät pitävät paikkansa vain, jos poistot vastaavat keskimääräistä konsernitilinpäätökseen yhdisteltävien yhteisöjen ja säätiöiden vuotuista investointitasoa. Tulorahoituksen voidaan katsoa olevan riittävä, jos poistot kattavat pitkällä aikavälillä keskimääräiset poistonalaiset investoinnit. Jos vuosikate on negatiivinen, on kunnan tulorahoitus heikko. Vuosikate euroa/asukas Vuosikate asukasta kohden on yleisesti käytetty tunnusluku tulorahoituksen riittävyyden arvioinnissa. Konsernikohtainen tavoitearvo tunnusluvulle saadaan jakamalla edellä mainittu keskimääräinen vuotuinen investointitaso asukasmäärällä. Keskimääräistä, kaikkia kuntakonserneja koskevaa tavoitearvoa ei voida asettaa. Muun muassa konserniyhteisöjen toimintojen sisältö vaikuttaa vuosikatetavoitteen määrittämiseen konsernissa. Asukasmääränä tunnusluvun laskennassa käytetään kunnan asukaslukua tilikauden lopussa. 57

Konsernin rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut 1000 euroa 2018 2017 Toiminnan rahavirta Vuosikate 28 699 44 730 Tilikauden verot -780-787 Tulorahoituksen korjauserät 1 074 908 Toiminnan rahavirta 28 993 44 852 Investointien rahavirta Investointimenot -99 694-82 956 Rahoitusosuudet investointimenoihin 1 480 884 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 32 630 28 410 Investointien rahavirta -65 584-53 662 Toiminnan ja investointien rahavirta -36 591-8 810 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset -80-201 Antolainasaamisten vähennykset 267 66 Antolainauksen muutokset 187-135 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäykset 58 009 37 316 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -19 911-26 002 Lyhytaikaisten lainojen muutos 3 684-2 380 Lainakannan muutokset 41 781 8 935 Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset 332 498 Vaihto-omaisuuden muutos -279-243 Saamisten muutos -14 121 7 130 Korottomien velkojen muutos 13 724-2 255 Muut maksuvalmiuden muutokset -343 5 130 Rahoituksen rahavirta 41 625 13 930 Rahavarojen muutos 5 034 5 120 Rahavarojen muutos 5 034 746 Rahavarat 31.12. 26 025 20 991 Rahavarat 1.1. 20 991 20 245 KONSERNIN RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Investointien tulorahoitus, % 29,2 54,5 Lainanhoitokate 1,4 1,7 Kassan riittävyys 14,8 12,2 58

Tunnuslukujen selitykset: Investointien tulorahoitus, % = 100 * Vuosikate / Investointien omahankintameno Investointien tulorahoitus -tunnusluku kertoo kuinka paljon investointien omahankintamenosta on rahoitettu tulorahoituksella. Tunnusluku vähennettynä sadasta osoittaa prosenttiosuuden, mikä on jäänyt rahoitettavaksi pääomarahoituksella eli pysyvien vastaavien hyödykkeiden myynnillä, lainalla tai rahavarojen määrää vähentämällä. Investointien omahankintamenolla tarkoitetaan rahoituslaskelman investointimenoja, joista on vähennetty rahoituslaskelmaan merkityt rahoitusosuudet. Lainanhoitokate = (Vuosikate + Korkokulut) / (Korkokulut + Lainanlyhennykset) Lainanhoitokate kertoo konsernin tulorahoituksen riittävyyden vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten maksuun. Jos konsernin lainakannasta enemmän kuin 20 % on kertalyhenteisiä lainoja, otetaan lyhennyksen määräksi tunnuslukua laskettaessa laskennallinen vuosilyhennys, joka saadaan jakamalla edellä mainittu lainakanta 31.12. kahdeksalla. Tulorahoitus riittää lainojen hoitoon, jos tunnusluvun arvo on 1 tai suurempi. Kun tunnusluvun arvo on alle 1, joudutaan vieraan pääoman hoitoon ottamaan lisälainaa, realisoimaan kunnan omaisuutta tai vähentämään rahavaroja. Luotettavan kuvan konsernin lainanhoitokyvystä saa tarkastelemalla tunnuslukua useamman vuoden jaksolla. Konsernin lainanhoitokyky on hyvä, kun tunnusluvun arvo on yli 2, tyydyttävä kun tunnusluku on 1 2 ja heikko kun tunnusluvun arvo jää alle yhden. Kassan riittävyys (pv) = 365 pv x Rahavarat 31.12. / Kassasta maksut tilikaudella Konsernin maksuvalmiutta kuvataan kassan riittävyytenä päivissä. Tunnusluku ilmaisee, monenko päivän kassasta maksut voidaan kattaa konsernin rahavaroilla. Rahavaroihin lasketaan rahoitusarvopaperit sekä rahat ja pankkisaamiset. Kassasta maksut kootaan seuraavista tilikauden tuloslaskelman ja rahoituslaskelman eristä: Konsernituloslaskelmasta: Toimintakulut - Valmistus omaan käyttöön Korkokulut Muut rahoituskulut Konsernin rahoituslaskelmasta: Investointimenot Antolainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys (lyhennykset) Kassan riittävyys voidaan esittää myös kuukausittaisena lukusarjana tai graafisesti. Rahavarojen määränä käytetään tällöin joko kuukauden päiväkohtaista keskisaldoa tai valittua kuukauden määräpäiväsaldoa. 59

Konsernitase ja sen tunnusluvut VASTAAVAA 1000 euroa 2018 2017 PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet 7 640 7 429 Liikearvo 13 422 16 281 Muut pitkävaikutteiset menot 5 656 7 235 Ennakkomaksut 100 66 Aineettomat hyödykkeet 26 818 31 011 Aineelliset hyödykkeet Maa-ja vesialueet 40 242 39 831 Rakennukset 247 256 244 190 Kiinteät rakenteet ja laitteet 282 536 271 653 Koneet ja kalusto 21 239 20 870 Muut aineelliset hyödykkeet 1 144 1 144 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 50 513 25 873 Aineelliset hyödykkeet 642 930 603 561 Sijoitukset Osakkuusyhteisöosakkeet ja -osuudet 29 388 26 166 Muut osakkeet ja osuudet 15 856 18 594 Muut lainasaamiset 198 212 Muut saamiset 2 008 2 182 Sijoitukset yhteensä 47 450 47 153 PYSYVÄT VASTAAVAT 717 199 681 725 TOIMEKSIANTOJEN VARAT Valtion toimeksiannot 0 432 Lahjoitusrahastojen erityiskatteet 210 208 Muut toimeksiantojen varat 1 533 2 158 TOIMEKSIANTOJEN VARAT 1 744 2 798 VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet 1 432 1 537 Keskeneräiset tuotteet 1 559 1 715 Vaihto-omaisuus 2 991 3 252 Saamiset Pitkäaikaiset saamiset Myyntisaamiset 0 0 Lainasaamiset 450 610 Laskennalliset verosaamiset 351 357 Muut saamiset 5 5 Siirtosaamiset 389 0 Pitkäaikaiset saamiset 1 195 972 Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset 19 761 19 014 Lainasaamiset 123 198 Muut saamiset 4 359 3 622 Siirtosaamiset 32 500 23 388 Lyhytaikaiset saamiset 56 743 46 223 Saamiset 57 938 47 195 Rahat ja pankkisaamiset 26 025 20 991 VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ 86 954 71 438 60

VASTATTAVAA 1000 euroa 2018 2017 OMA PÄÄOMA Peruspääoma 148 905 148 905 Muut omat rahastot 2 209 1 923 Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) 83 131 81 269 Tilikauden ylijäämä -10 783 1 862 OMA PÄÄOMA 223 462 233 958 VÄHEMMISTÖOSUUDET 11 710 9 630 PAKOLLISET VARAUKSET Muut pakolliset varaukset 7 945 5 839 PAKOLLISET VARAUKSET 7 945 5 839 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Valtion toimeksiannot 1 771 2 515 Lahjoitusrahastojen pääomat 422 379 Muut toimeksiantojen pääomat 746 767 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 2 939 3 661 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen korollinen vieras pääoma 310 035 287 055 Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 285 331 262 235 Lainat julkisyhteisöiltä 2 217 2 787 Lainat muilta luotonantajilta 22 487 22 033 Pitkäaikainen koroton vieras pääoma 95 967 96 368 Ostovelat 0 1 Muut velat/liittymismaksut ja muut velat 55 319 55 489 Laskennalliset verovelat 40 648 40 878 Pitkäaikainen vieras pääoma 406 002 383 424 Lyhytaikainen korollinen vieras pääoma 73 724 39 501 Joukkovelkakirjalainat 5 709 0 Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 67 444 38 836 Lainat julkisyhteisöiltä 570 665 Lyhytaikainen koroton vieras pääoma 80 115 79 947 Lainat muilta luotonantajilta 0 9 471 Saadut ennakot 1 663 924 Ostovelat 19 137 18 267 Muut velat/liittymismaksut ja muut velat 16 031 14 657 Siirtovelat 43 284 36 628 Lyhytaikainen vieras pääoma 153 839 119 449 VIERAS PÄÄOMA 559 841 502 872 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 805 896 755 962 KONSERNITASEEN TUNNUSLUVUT Omavaraisuusaste 29,2 32,3 Suhteellinen velkaantuneisuus, % 101,5 90,6 Velat ja vastuut % käyttötuloista 103,6 93,0 Kertynyt ylijäämä (alijäämä), 1000 72 348 83 131 Kertynyt ylijäämä, /asukas 1 957 2 232 Konsernin lainakanta 31.12., 1000 383 759 326 556 Konsernin lainat, /asukas 10 378 8 769 Konsernin lainasaamiset, milj. 198 212 Asukasmäärä 36 978 37 239 61

Konsernitaseesta laskettavat tunnusluvut kuvaavat kunnan omavaraisuutta, rahoitusvarallisuutta ja velkaisuutta. Omavaraisuusaste, % = 100 * (Oma pääoma + Vähemmistöosuus + Konsernireservi +Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) / (Koko pääoma - Saadut ennakot) Koko pääoma tarkoittaa taseen vastattavien loppusummaa. Kun käytetään lyhennettyä konsernikaavaa, laskennassa voidaan jättää saadut ennakot pois. Omavaraisuusasete mittaa konsernin vakavaraisuutta, alijäämän sietokykyä ja sen kykyä selviytyä sitoumuksista pitkällä tähtäyksellä. Omavaraisuuden tavoitetasona voidaan pitää 50 %:n ylittävää omavaraisuutta. Alempi omavaraisuusaste merkitsee kuntakonsernissa merkittävää velkarasitetta. Suhteellinen velkaantuneisuus, % = 100 * (Vieras pääoma - Saadut ennakot) / Käyttötulot Tunnusluku kertoo kuinka paljon konsernin käyttötuloista tarvittaisiin vieraan pääoman takaisinmaksuun. Tunnusluvun osoittajaan merkitään tarkasteluvuoden tilinpäätöksen koko vieras pääoma vähennettynä saaduilla ennakkomaksuilla. Käyttötulot muodostuivat tilikauden toimintatuotoista, verotuloista ja käyttötalouden valtionosuuksista. Suhteellinen velkaantuneisuus on omavaraisuusastetta käyttökelpoisempi tunnusluku konsernien välisessä vertailussa, koska pysyvien vastaavien hyödykkeiden ikä, niiden arvostus tai poistomenetelmä ei vaikuta tunnusluvun arvoon. Mitä pienempi velkaantuneisuuden tunnusluvun arvo on, sitä paremmat mahdollisuudet konsernilla on selviytyä velan takaisinmaksusta tulorahoituksella. Velat ja vastuut % käyttötuloista = 100 * (Vieras pääoma Saadut ennakot + Vuokravastuut) / Käyttötulot Tunnusluku kertoo, kuinka paljon kunnan käyttötuloista tarvittaisiin vieraan pääoman takaisinmaksuun, silloin kun vieraaseen pääomaan rinnastetaan myös vuokravastuut. Tunnusluvun osoittajaan merkitään tarkasteluvuoden tilinpäätöksen koko vieras pääoma vähennettynä saaduilla ennakkomaksuilla. Lisäksi osoittajaan merkitään liitetieto-ohjeen mukaisesti liitetiedossa esitetyt vuokravastuut ja leasingvastuut. Käyttötulot muodostuvat tilikauden toimintatuotoista, verotuloista ja käyttötalouden valtionosuuksista. Tunnusluku ottaa paremmin huomioon erilaisilla malleilla, kuten rahoitusleasingsopimuksilla rahoitetut hankkeet, jotka eivät näy velkana kunnan taseessa. Kertynyt ylijäämä (alijäämä) = Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) + Tilikauden ylijäämä (alijäämä) Luku osoittaa, paljonko konsernilla on kertynyttä ylijäämää tulevien vuosien liikkuma-varana, taikka paljonko on kertynyttä alijäämää. Kertynyt ylijäämä (alijäämä), /asukas = [Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) + Tilikauden ylijäämä (alijäämä)] / Asukasmäärä Luku osoittaa asukaskohtaisen kertyneen ylijäämän tai katettavan kertyneen alijäämän määrän. Asukasmääränä käytetään tilinpäätösvuoden päättymispäivän mukaista kunnan asukasmäärää. Konsernin lainakanta 31.12. = Vieras pääoma - (Saadut ennakot + Ostovelat + Siirtovelat + Muut velat) Kunnan lainakannalla tarkoitetaan korollista vierasta pääomaa. Lainakantaan lasketaan tällöin koko vieras pääoma vähennettynä saaduilla ennakoilla sekä osto-, siirto- ja muilla veloilla. Jotta lainakanta voitaisiin laskea suoraan toimintakertomukseen otetusta taseesta, ei mainittuihin vähennettäviin eriin tule kirjanpidossa merkitä korollisia lainoja. Konsernin lainat euroa/asukas Asukaskohtainen lainamäärä lasketaan jakamalla edellä mainittu lainakanta tilinpäätösvuoden päättymispäivän mukaisella kunnan asukasmäärällä. Konsernin lainasaamiset 31.12. = Sijoituksiin merkityt jvk -lainasaamiset ja muut lainasaamiset Lainasaamisilla tarkoitetaan pysyviin vastaaviin merkittyjä antolainoja konsernin omistamien ja muiden yhteisöjen investointien rahoittamiseen. 62

1.8 Keskeiset liitetiedot Tilinpäätöstä täydennetään liitetiedoilla, jotta tuloslaskelmaa ja tasetta tarkastelemalla ei jää olennaisia kaupungin ja konsernin talouteen liittyviä seikkoja havainnoimatta. Konsernin laajuutta ja toiminnan volyymia suhteessa kaupunkiin voidaan tarkastella esimerkiksi ulkoisten toimintatuottojen kautta. Kaupungin ulkoiset toimintatuotot vuonna 2018 olivat 44,2 milj. ja konsernin 298,9 milj.. Vastuista suurimpia ovat osuus Kuntien takauskeskuksen takausvastuista 212,6 milj.. Leasingvastuiden määrä vuoden 2017 tilinpäätöshetkellä oli kaupungilla 3,9 milj. ja konsernilla 9,2 milj.. 1.9 Tilikauden tuloksen käsittely Kaupunginhallituksen esitys tilikauden tuloksen käsittelystä Kaupunginhallituksen on tehtävä toimintakertomuksessa esitys tilikauden tuloksenkäsittelystä. Jos taseessa on kattamatonta alijäämää, toimintakertomuksessa on tehtävä selkoa talouden tasapainotuksen toteutumisesta tilikaudella sekä voimassa olevan taloussuunnitelman ja toimenpideohjelman riittävyydestä talouden tasapainottamiseksi (KuntaL 115 ). 1.9.1 Tilikauden tuloksen käsittely Kajaanin kaupungin tilikauden 1.1. 31.12.2018 tulos liikelaitoksineen ennen poistoeroa, varauksia ja rahastosiirtoja on 13.319.687,05 euroa. Kaupunginhallitus esittää tilikauden 1.1. 31.12.2018 tuloksen 13.319.687,05 euroa käsittelystä seuraavaa: - - - Vähennetään poistoeroa 500.000,17 euroa. Vähennetään varauksia 551.758,86 euroa. Vähennetään rahastoja 24.409,16 euroa. Tilikauden alijäämä -12.243.518,86 euroa kirjataan taseen omaan pääomaan kohtaan edellisten tilikausien yli-/alijäämä. Poistoero 2018 Kajaanin kaupunki + 21 041,66 Vimpelinlaakson kehittämisliikelaitos + 381 742,20 Kajaanin kaupungin koulutusliikelaitos + 97 216,31 Poistoero yhteensä 500 000,17 Varaukset Kajaanin kaupunki + 551 758,86 Varaukset yhteensä 551 758,86 Rahastot Kajaanin kaupunki + 24 409,16 Rahastot yhteensä 24 409,16 63

2 Talousarvion toteutuminen 2.1 Kaupunkistrategian toteutuminen Strateginen päämäärä: Kajaani kasvukeskukseksi Tuloskortti 1. Raportointivastuussa kehitysjohtaja Mahdollistaja Mittari/indikaattori Lähtötilanne Tavoite 2018 Toteutunut 2018 Halu auttaa yritysten kasvua Uudet yritykset vuodessa, netto 2013 2014 2015 2016 2017 Yritystoimipaikat, kpl 2012 2013 2014 2015 Yritystyöpaikat, kpl 2012 2013 2014 2015 Kasvuyritysten liikevaihto ja työpaikat Kaupungin omat kehittämisinvestoinnit yritysten toimintaympäristöihin (infra), M 48 14 29 34 33 1 700 1 870 1 920 1 846 8 700 8 450 7 960 7 902 2011 14 koko Kainuu: Väh. 10 työntekijän kasvuyritykset 10 % kasvaneita yrityksiä 19, joista 20 % tai enemmän kasvaneita 5. Alle 10 työntekijän 10 % kasvaneita yrityksiä 73. 2014 2015 2016 2017 0,5 0,7 1,0 0,0 70 44 aloittaneet 126 lopettaneet 82 + 5 % 1 851 (2016) + 5 % 8 197 (2016) + 20 % 2013 16 kasvukausi Kajaanin seutu vähintään 10 työntekijän kasvuyritykset: 10 % kasvaneita yrityksiä 12 kpl, joista 20 % tai enemmän kasvaneita 5 kpl. 1,0 0,2 M Raatihuoneentorin esiintymislava Uusien yritysten nettolisäys on jäänyt asetetusta tavoitteesta, mutta on parantunut heikoimmista vuosista. Kasvua Kainuuseen Boosteri-hanke toimi vielä kevättalvella panostaen alkavien yritysten palveluun TEpalvelujen rinnalle. Ammattikorkeakoulu käynnisti yrityskiihdyttämötoiminnan, joka on alkanut hyvin. Yritystoimipaikkojen määrä on pysynyt ennallaan, mutta yritystyöpaikkojen määrä on kasvanut selvästi. Kasvun veturina on ollut erityisesti Transtech, mutta kasvua on tapahtunut myös laajasti eri toimialoilla, kuten uutena alana pelialalla. Terrafamen suora työllistävä vaikutus Kajaanissa on tällä hetkellä noin 400 500 alihankkijat mukaan lukien, mutta sen työpaikat tilastoidaan Sotkamoon. Tilastotiedot eivät toimi kovin hyvin yritystoiminnan kehityksen mittareina, koska niistä saadaan vain historiatietoa, nyt vuoteen 2016 saakka. Patentti- ja rekisterihallituksen ylläpitämä yritysperustannan tilastotieto on ajantasaista. Tilastokeskuksen Kainuun liitolle tuottama maakunnan avainklustereiden suhdannetieto ulottuu heinäkuuhun 2018. Sen mukaan henkilöstömäärä kasvoi kaikilla seurattavilla toimialoilla vuoden 2018 alkupuolella. Matkailuklusterissa henkilöstömäärä kasvoi 11,2 prosenttia verrattuna vuoden takaiseen. Hyvään lähes 9 prosentin kasvuun pääsi myös ICT- ja elektroniikkaklusteri, joka on leimallisesti kajaanilainen toimiala. 64

Tuloskortti 2. Raportointivastuussa kehitysjohtaja Mahdollistaja Mittari/indikaattori Lähtötilanne Tavoite 2018 Toteutunut 2018 Osaavan työvoiman Tutkinnon suorittaneiden 70 75,5 (2017) saanti osuus yli 15- vuotiaista, % Koulutus/osaamisalojen määrä Tutkintoalojen määrä Tutkintomäärä/ läpäisy vuodessa, % KAMK:hon Kainuun ulkopuolelta hakeneet, % KAMK:sta valmistuneiden työllistyminen Kainuuseen, % Kainuun ammattiopisto ja Kajaanin ammattikorkeakoulu ovat säilyttäneet itsenäisyytensä ja tuloksellisesti toimien hyvän asemansa koulutuksen kentässä. Kajaanin ammattikorkeakoulu on säilyttänyt hyvän tuloksellisuutensa, mutta ammattikorkeakoulujen rahoitusmalli leikkaa sen valtionrahoitusta 2019. Oppilaitosten konserniyhteistyö on käynnistynyt. Ammattikorkeakoulun aluevaikuttavuus nuoren ikäluokan hakeutumisessa opiskelemaan Kajaaniin maakunnan ulkopuolelta on hyvä. Valmistuneiden työllistyminen alueelle näyttää heikentyneen eikä yllä asetettuun tavoitteeseen. Muutos johtuu osittain siitä, että 2016 alkaen valmistumisen jälkeistä työllistymistä mittaavan kyselyn vastausprosentti ei ole yhtä kattava kuin aiemmin. Tuloskortti 3. Raportointivastuussa kehitysjohtaja 2014 2015 2016 KAMK KAO KAMK KAO KAMK KAO 2014 2015 2016 2017 2014 2015 2016 2017 73,0 73,7 74,5 2015 5 13 6 22 58,5 81,6 70 yli 70 83 83 58 67 53 56 Vähintään nykytaso Vähintään nykytaso Vähintään nykytaso Vähintään nykytaso yli 60 51 KAMK: 5 KAO: 13 KAMK: 6 KAO: 78 tutkintoa KAMK: 71 KAO: 86 67 Mahdollistaja Mittari/indikaattori Lähtötilanne Tavoite 2018 Toteutunut 2018 Saavutettavuuden parantaminen Helsinki Kajaanireittilentoyhteyden säilyttäminen Helsinki-, Oulu- ja Venäjä-väyläyhteyksien nopeuttaminen 2014: ma-pe 3 4 vuoroa, la-yhteys Helsingistä puuttuu matkust. 70 000/v. 2015 alkaen: ma-pe 4 vuoroa, la-su vuoroja lisää VT 22 valtion TA 2016: 15 M, alkaa VT 5 Mikkelin kohta TA 2014: 20 M, alkamassa TA 2015: 27 M, käynnissä Väh. 3 4 vuoroa/arkipäivä Lauantaiyhteys Helsingistä Matkustajamäärä 90 000/vuosi VT 22 1. vaihe toteutettu, jatkovaiheet mukana tulevissa väylähankkeissa VT 5: Mikkeli Juva valtion talousarvioissa ja jatkovaiheet mukana tulevissa väylähankkeissa Matkustajamäärä 85 000. Reitin täyttöaste ja jatkolentojen määrän verkostoarvo ovat parantuneet. VT 22 1. vaihe toteutui vain Oulun pään osalta 15 M suuruisena investointina. VT 5 Mikkeli-Juva saanut rahoituksen ja käynnistynyt. 65

Rataosuus Ylivieska Iisalmi Kontiomäki 90 M Liikpol selonteossa 2012 ei ole saanut rahoitusta KT 89 Vartius-tien parantaminen ja rajanylityspaikan kehittäminen edunvalvonnan kohteena Mukana tulevissa väylähankkeissa: Oulu Kajaani-rata: parantaminen Savon rata: valtakunnalliseksi ratahankkeeksi Kajaani Kostamustieyhteysväli parantunut, jatkosuunnittelu käynnissä Oulu-Kajaani rataa on parannettu. Ylivieska-Iisalmi radan sähköistystä valmistellaan. Savon rataa on esitetty mm. maakuntatason edunvalvontaan. KT 89 pullonkauloja on parannettu. Venäjän puolella on käynnistymässä perusparannus 11 km jaksolle. Tietoliikenneyhteydet ovat toimivat. Maaseudun 4 G verkko kattaa hyvin Kajaanin maaseutualueen. Toimivat tietoliikenneyhteydet Paremmat sisäiset yhteydet ja joukkoliikenne Parantunut mielikuva saavutettavuudesta Keskustaajamassa ja osin läheisellä hajaasutusalueella kattavat laajakaistayhteydet, kiinteä ja mobiili. Laajalla haja-alueella kiinteät ja mobiilit puhelinverkkoyhteydet Pendelöinnin ja asioinnin mahdollistavat tieyhteydet ja bussiliikenne pohjoinen, itä, etelä, VT 5, 6 ja 22 VT 6:lle tulossa Kontinjoen kevyen liikenteen väylähanke. Asioinnin mahdollistava arkipäivän bussivuoro Ouluun on jatkunut ostoliikenteenä. 2017 maakuntakuvatutkimuksessa syrjäinen sijainti oli edelleen heikkous. Maakuntakuvatutkimus (2012) Yritystoiminnan ja sähköisen asioinnin mahdollistavat tietoliikenneyhteydet asutuskeskittymissä Parantuneet ja turvallisemmat tieyhteydet Sotkamo- ja Paltamo Ristijärvisuunnat pendelöinti/asiointiliikenteelle Mielikuva saavutettavuudesta parantunut Helsinki-, Oulu- ja Venäjä-väyläyhteyksien nopeuttaminen: Päättyvällä hallituskaudella valtakunnallisia liikennehankkeita ei ole enää päätetty liikennepoliittisessa selonteossa, vaan suoraan valtion talousarviossa. Hankerahoitusta on siirretty perustienpitoon. Viimeisessä selonteossa VT 22 parannukseen päätetty 45 milj. euron rahoitus leikattiin vain 15 milj. euron suuruiseksi. Sillä toteutettiin VT 22 Oulun pään nelikaistoitus, ja hankkeesta säästyneellä rahoituksella VT 5 Kajaanin kohdan risteysten liittymärampit. Seuraavalla hallituskaudella tullaan valmistelemaan pitkän aikavälin valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma, johon sisältyvät valtakunnalliset liikenneinvestoinnit. Kaupunkistrategian hankkeiden saaminen valtion väylähankkeisiin edellyttää aktiivista edunvalvontaa. Kainuun liitto on esittänyt VT 22 Oulu Kajaani-valtatien numeroinnin muuttamista VT 6:ksi. Lentoliikenteen tilanne on tällä hetkellä hyvä. Matkustajamäärät kasvoivat toukokuusta 2015 alkaen vuoteen 2017 saakka ja pysyivät 2018 samalla tasolla. Merkittävä uusi kasvu voi toteutua vain kansainvälisen matkailun kasvun kautta. Kesän supistuskaudella vuoroja on ollut vain yksi päivässä, kesällä 2019 tilanne tulee olemaan hieman parempi. Junamatkustus etelään on kasvanut, ja VR palautti määräaikaisena ostoliikenteen vuorona varhaisen aamuvuoron Helsinkiin. Liikenne- ja viestintäministeriölle on esitetty arkipäivän asioinnin Ouluun mahdollistavan taajamajunavuoron lisäämistä ostoliikenteen vuoroihin 2020 alkaen. 66

Strateginen päämäärä: Hyvinvointia lisäävä sujuva arki Tuloskortti 4. Raportointivastuussa hallintojohtaja Mahdollistaja Mittari/indikaattori Lähtötilanne Tavoite 2018 Toteutunut 2018 Kokonaisvaltainen asiakastuntemus ohjaa palvelujen järjestämistä ja tehostaa palvelujen tuotantoa Asiakasryhmittely Asiakastuntemus on toimiala- ja yksikkökohtaista. Toimialat tuottavat palveluita omien toimintamalliensa mukaisesti. Palvelut voidaan kohdistaa oikeille asiakasryhmille Aloitettu. Asiakkuudenhallinnan käyttö Asiakastyytyväisyys Kaupungin kokonaisarkkitehtuurin ja prosessien kuvaaminen on aloitettu keskushallinnosta. Tavoitteena on kuvata koko organisaation työprosessit, tietojärjestelmät, tietojen siirtyminen ja niiden käytettävyys sekä asiakkaat ja palveluvirrat. Kaupungille on hankittu mm. IMS- ja ARC-järjestelmät kokonaisuuden kuvaamisen ja kehittämisen työkaluiksi. Työ laajenee vuoden 2019 aikana muille toimialoille ja liikelaitoksiin. Tuloskortti 5. Raportointivastuussa hallintojohtaja Asiakkuudenhallinta on tulosyksikkökohtaista Toimialakohtaisia asiakastyytyväisyyskyselyjä tehdään Toimintamallia hyödynnetään palvelujen tuotannossa Yhteisiä asiakastyytyväisyysmittareita hyödynnetään palvelujen järjestämisessä Aloitettu. Ei toteutunut. Mahdollistaja Mittari/indikaattori Lähtötilanne Tavoite 2018 Toteutunut 2018 Positiivinen mielikuva viihtyisästä ja sujuvien palvelujen Kajaanista Kajaanin maine Ulkoiseen arviointiin perustuva, satunnainen Kajaanin maine on parantunut. Maineohjelma on toteutettu. 5-tielle on tehty pysäyttäjä. Yhteismarkkinointia on jatkettu. Paluumuuttajien kokemukset Asukastyytyväisyys Ei mittaria Kerätään satunnaisesti. Kokemukset ovat parantuneet Asukastyytyväisyys on parantunut Kajaanin muuttotutkimuksessa saatiin ensimäistä kertaa tutkittua tietoa myös paluumuuttajien kokemuksista. Asukastutkimus on tehty 2018 ja toistetaan vuosittain. Palveluindeksi 7,12 (asteikko 0 10) Kaupungin ja yritysten yhteismarkkinointia on jatkettu sopimusperusteisesti Oulujärven Jättiläiset ry:n ja Kajaanin Kauppiasyhdistys ry:n kanssa. Yhteismarkkinointia on tehty myös Vauhtia Vuokatin (Kajaani Oulujärven) kansainväliseen matkailuun -hankkeessa, jonka rahoituksella luotiin VisitKajaani-sivusto markkinoinnin ja myynnin yhteiseksi kanavaksi. Taloustutkimuksen syksyllä 2018 tekemistä Kajaanin muuttotutkimuksesta ja asukastutkimuksesta on tarkoitus tehdä toistettavissa olevat mielikuvan ja maineen seurantatutkimukset. Poismuutossa useimmiten muuttoon on vaikuttanut 25 34-vuotiaiden ikäryhmässä oma opiskelutilanne ja oma työtilanne. Kajaaniin muuttaneet hieman vanhemmat vastaajat arvioivat tärkeimmäksi kriteeriksi oman työtilanteen ja toiseksi 67

tärkeimmäksi muuton syyksi lähemmäs sukua pääsemisen. Asukastutkimuksen mukaan kajaanilaiset pitävät Kajaania hyvänä asuinpaikkana, jossa myös lasten ja nuorten on hyvä kasvaa. Eniten kehitettävää nähtiin vaikuttamis- ja osallistumismahdollisuuksissa, omassa osallistumisinnossa, työpaikkojen monipuolisuudessa ja vetovoimaisuudessa nuorille aikuisille. Tuloskortti 6. Raportointivastuussa sivistysjohtaja Mahdollistaja Mittari/indikaattori Lähtötilanne Tavoite 2018 Toteutunut 2018 Kuntalaisten omaehtoinen hyvinvoinnin edistäminen Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisotilojen kävijät 1 Ikävakioitu sairastavuusindeksi (Kela) Varhaisnuorten päihteiden käyttö 2, % (kouluterveyskysely: 8. 9. lk) Nuorten ja nuorten aikuisten päihteiden käyttö 2, % (kouluterveyskysely: toisen asteen opiskelijat) Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleet 25 64-vuotiaat / 1 000 vastaavan ikäistä (Sotka-netti) Kaupungin, soten, yritysten ja kolmannen sektorin yhteistyö Terveyden edistämisaktiivisuus 3 Kulttuuri Liikunta Nuoriso Yhteensä 2013 2014 2015 2016 Tupakointi Humalakokeilut Huumekokeilut KAO: Tupakointi Humalakokeilut Huumekokeilu Lukio: Tupakointi Humalakokeilut Huumekokeilut 2013 2014 2015 2016 Ei mittaria 2011 2013 2014 464 603 771 652 39 000 1 275 255 115,0 115,1 116,2 115,5 2013 17 13 8 Kävijämäärät ovat kasvaneet Kulttuuri Liikunta Nuoriso Yhteensä 120 116,5 (2017) 503 069 679 764 57 798 1 240 631 2015 61 1 Kulttuuri: kirjastojen kävijät, museoiden kävijät, Kaukametsän opiston kurssilaiset, musiikkiopiston opiskelijat, kulttuuritilaisuuksien ja kongressikeskuksen kävijät, teatterin katsojat, elokuvakeskuksen kävijät. Liikunta: Kajaanihallin, jäähallin, vesiliikuntakeskuksen sekä Otanmäen urheilutalon ja maauimalan kävijät, 70+ -liikunta- ja vesiliikuntapassi, ohjattu kuntosalitoiminta. Nuoriso: nuorisotiloissa kävijät. 2 Tupakointi = tupakoi päivittäin. Humalakokeilut = tosi humalassa kerran kuussa. Huumekokeilut = kokeillut laittomia huumeita. 3 Kuntajohdon terveydenedistämisaktiivisuus: sitoutuminen, johtaminen, terveysseuranta ja tarveanalyysi, voimavarat, yhteiset käytännöt, osallisuus sekä muut ydintoiminnat (mitataan joka toinen vuosi) Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen työryhmä tekee aktiivista yhteistyötä järjestöjen kanssa. Työryhmän tehtävään on liitetty myös turvallisuuden edistämisen työ. Kouluterveyskyselyn tulokset ovat vuoden 2017 tuloksia. Sote-yhteistyötä on pyritty tehostamaan erityisesti vuoden 2018 aikana tiivistämällä sivistystoimen ja Kainuun soten vuoropuhelua LAPE-yhteistyössä. Tässä on päästy alulle. VIP-verkostotoiminnan kautta sivistystoimiala on pystynyt tiivistämään yhteistyötä erityisesti strategisessa suunnittelussa. Vastuuvalmistelija (virkavapaa perhepalvelujohtajan tehtävästä) on mukana kuntien sivistysjohdon verkosto- ja suunnittelutyössä. Sivistystoimialalla ja Kainuun soten perhepalveluilla on ollut hanke Lehtikankaan alueella perheiden hyvinvoinnin edistämiseksi. 2013 39 40 18 2013 6 18 13 2 1 3 1 32 50 12 8 3 30 30 12 2017 9 7 4 2017 36 36 20 2017 3 12 6 2 14 18 1,2 1 (2017) Mittarin mukainen toiminnan vaikuttavuuden ja laajuuden arviointi 60 72 (2017) Kuvattu alla tekstissä 68

Kulttuuripalvelujen käyttö on kasvanut kohtuullisen hyvin. Palvelujen käytössä on helposti vuotuista vaihtelua. KAIKU-kortti ja museoiden pääsymaksuttomuus ovat vakiintuneet, ja ihmiset ovat oppineet käyttämään palveluja myös niiden kautta. Teatterin, Kaukametsän konserttien ja museoiden kiinnostava tarjonta ja hyvä markkinointi vaikuttavat kysyntään oleellisesti. Sen sijaan liikuntalaitosten palvelujen käyttö on hieman laskenut. Kaukaveden uutuuden viehätys on laskenut ja Kajaanin Hokin putoaminen Mestiksestä näkyy osaltaan jäähallin käyttöluvuissa. Kajaanihallissa on ollut vähemmän sarjapelejä ja tapahtumia vuonna 2018. Sen sijaan +70-liikuntapassin ja ohjattujen vesiliikunta- ja kuntosaliryhmien käyttö on kasvanut, kaupungin tuella näyttäisi olevan siis vaikutusta. Peruskoulussa ja lukiossa tupakointi ja päihteiden käyttö on laskenut tavoitteiden mukaisesti, mutta ammatillisessa koulutuksessa samaa myönteistä kehitystä ei ole tapahtunut. Lasten ja nuorten ohjaamisella liikunnalliseen elämäntapaan voisi olettaa olevan yhteyttä myönteiseen kehitykseen. Lasten ja nuorten liikunnan mahdollisuuksia sekä terveyden edistämisen työtä on tehtävä määrätietoisesti kaikilla kouluasteilla varhaiskasvatuksesta alkaen. Yleiset kehityssuunnat ja havainnot 2014 2015 2016 2017 2018* Väestö 37 791 37 622 37 521 37 239 36 978 Syntyneet 424 355 378 319 313 Kuolleet 360 399 376 422 385 Taloudellinen huoltosuhde 1,636 1,604 1,545 1,531.. Väestöllinen huoltosuhde 0,570 0,580 0,593 0,613.. Nettomaassamuutto -303-282 -322-235 -303 Nettomaahanmuutto 164 148 224 90 144 Alueella työssäkäyvät 14 881 15 137 15 558.... Työlliset 14 334 14 448 14 742.... Työpaikkaomavaraisuus, % 103,8 104,8 105,5.... *ennakkotietoja 26.2.2019.. tietoa ei vielä saatavissa Kaupunkistrategian 2015 2018 visio oli Kasvun kärjessä 2025 ja strateginen päämäärä oli Kajaani kasvukeskukseksi 2018. Strategiassa ei määritelty tarkemmin, missä asioissa Kajaani on kasvun kärjessä 2025 tai mitä kasvukeskus tarkoittaa. Yleisesti kasvukeskus määritellään usein kaupungiksi tai muuksi keskukseksi, jossa väkiluku ja työpaikkojen määrä kasvavat. Tarkemmin kasvukeskuksella viitataan sellaiseen alueelliseen kokonaisuuteen, jonne ihmiset, yritykset ja muut organisaatiot uskaltavat sijoittaa elämänsä, rahansa ja toimintonsa. Siten kasvukeskusten kasvu perustuu siihen, että niissä nähdään tulevaisuuden potentiaalia, jonka seurauksena väestön ja työpaikkojen määrä kasvaa. Kajaanin väkiluku laskee, koska syntyvyys vähenee ja Kajaani menettää asukkaitaan muille kunnille. Vain maahanmuutto tasoittaa jossain määrin väkiluvun kasvua. Väestöllinen huoltosuhde heikkenee. Sen sijaan taloudellinen huoltosuhde on vahvistunut työllisyystilanteen parantuessa. Päättyneen nelivuotisen strategiakauden aikana toimittiin strategian suuntaisesti. Kaikkia tavoitteita ei saavutettu. Valmisteltaessa uutta strategiaa 2019 2022 pyrittiin huomioimaan edellisen strategian vahvuuksia ja puutteita. Kasvutavoite säilytettiin ja strategiaa yksinkertaistettiin. Muutamiin keskeisiin asioihin panostetaan entistä vahvemmin. Strategian ohjausvaikutusta on tehostettu. 69

2.2 Toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutuminen 2.2.1 Peruskaupungin investointiosan toteutuminen Maan hankinta ja luovutus: Kaupunki hankki vuonna 2018 maata Kuurnantien varrelta tien leventyessä perusparannuksen ja kevyen liikenteen väylän varauksen takia. Rautatieaseman seudulta saatiin ensimmäisen asemakaavan perusteella katualuetta sekä lisäksi ostettiin alueelle rakennettavan linja-autojen laiturialueen tontin osaksi maata VR- Yhtymä Oy:ltä. Kaupunki osti raakamaata Hevossuolta sekä Äkälänniemen alueelta ja lisäksi yhden asemakaava-alueen tontin Laaksokadulta. Kaupunki myi yhteensä viisi asemakaava-alueen tonttia sekä yhden yleiskaava-alueen rakennuspaikan. Lisäksi kaupunki palautti asemakaavan muutoksen seurauksena 129 m² maata sen aikaisemmalle omistajalle ja sopi yhdestä tilusvaihdosta Kuurnantien varrella. Yhteensä maata hankittiin noin 403 100 m² ja luovutettiin 9700 m². Maanhankintaan käytettiin yhteensä noin 325 000 euroa ja myynnissä saatiin tuloa yhteensä noin 145 000 euroa. Talonrakennusinvestoinnit: Talonrakennusinvestoinneissa sitovana tavoitteena oli 11.590.000. Investointien toteutuma oli 9.553.453. Investointien määrärahasäästöt syntyivät pääasiassa usean vuoden rakennushankkeiden jaksotuksien poikkeamista talousarvioon nähden ja joista Lyseon poikkeama suurimpana hankkeen myöhäisen aloituksen vuoksi. Merkittävimpinä hankkeina valmistui Ratamon päiväkodin peruskorjaus ja aloitettiin harjoitusjäähallin ja Kätönlahden koulun liikuntasalin rakentaminen sekä Lyseon peruskorjaus ja laajennusosan korvaaminen uudisosalla. Harjoitusjäähalli sai rakentamiskustannuksiin avustusta 750.000. Kiinteät rakenteet ja laitteet: Kiinteät rakenteet ja laitteet -osan investointien talousarviovaraus oli 5,7 milj., josta toteutui 5,3 milj.. Investoinnit painottuivat edelleen asuntokatujen peruskorjauksiin. Matkakeskuksen rakentaminen aloitettiin rautatieaseman maastoon. Kustannukset olivat 1,1 milj.. Kohteen rakentaminen jatkuu vuonna 2019. Lisäksi Kajaanihallin liikennejärjestelyt ja monitoimikentän rakentaminen oli yksi suurimmista yksittäisistä kohteista. Ko. kohteen nettokustannukset olivat 0,9 milj.. Irtaimistoinvestoinnit Irtaimen omaisuuden hankinnat olivat yhteensä 1,1 milj.. Sivistystoimen irtaimistohankinnat olivat yhteensä 0,4 milj.. Ympäristöteknisen toimialan irtaimistohankinnat olivat 0,3 milj. ja pelastustoimen irtaimistohankintoihin käytettiin 0,4 milj.. 70

Investointiosa 2018 Investointiosa on sitova hankeittain, joille valtuusto hyväksyy määrärahan ja tuloarvion. Määrärahat 1 000 euroina - investointiraja 10 000 euroa Alkuperäinen Hankeryhmä/hanke TA 2018 TA muutos 2018 Muutettu TA 2018 Toteutuma 1.-12.2018 Poikkeama MAA- JA VESIALUEET Tulot 200 200 0 200 Menot -250-250 -331 81 Nettomenot -50-50 -331 281 RAKENNUKSET Talonrakennus, peruskorjaus ja uudisrakentaminen,sitovuutaso hankekohtainen > 1 000 t Kätönlahden koulu erillinen liikuntasali -1 000-400 -1 400-1 390-10 Kajaanin Lyseon peruskorjaus -4 500 1 200-3 300-1 778-1 522 Vanamon päiväkodin peruskorjaushanke Uusi harjoitusjäähalli -2 000-300 -2 300-2 777 477 valtionosuus 450 450 750-300 Vanhan jäähallin osakorjaus -500-500 -115 Ratamon päiväkoti -1 500 250-1 250-1 129-121 Päiväkotien peruskorjaukset 2018-2020 Talonrakennus, peruskorjaus, sitovuustaso tulosaluekohtainen < 1 000 t -1 890-1 890-1 762-128 -valtionavut MUUT RAKENNUSHANKKEET Investointihankkeiden suunnittelu -150-150 -60 0 Pihatyöt ja pintavesitekniikka -150-150 -135-15 Sisäilma- ja vesikattokorjaukset -300-300 -293-7 Kiinteistöjen sähkölaitteet ja energiatalous -130-130 -82-48 Käyttötarkoituksen muutokset -220-250 -470-595 125 Keittiölaitteiden uusiminen -150-150 -59-91 Rakennusautomaatio -50-50 -128 78 Myydyt rakennukset -1 352 Ostetut rakennukset TULOT Valtionavut Myynnit RAKENNUKSET YHTEENSÄ Tulot 450 450 750-300 Menot -12 040 0-12 040-10 303-1 737 Nettomenot -11 590-11 590-9 553-2 037 71

Hankeryhmä/hanke Alkuperäinen TA 2018 TA muutos 2018 Muutettu TA 2018 Toteutuma 1.-12.2018 Poikkeama KIINTEÄT RAKENTEET JA LAITTEET Suunnittelu ja tutkimus -100 0-100 -78-22 Kunnallistekniikan rakentaminen Uudisrakentaminen Matkakeskus 0-1 600-1 600-1 141-459 Kaupunkikeskusta ja muut kehittämiskohteet Asfaltoinnit -200-200 -299 99 Kaivokuja, Yrjöntie -600-600 -342-258 Kuurnantie -450-450 -431-19 Yläkatu -20-20 -32 12 Sahurintie, Nikkarinpolku, Pakkaajankatu -85-85 -106 21 Oravantie, Revontie -50-50 -80 30 Tilhitie, Pyykuja -100-100 -75-25 Hiidentie -30-30 -64 34 Lukkarinpolku -180-180 -132-48 Maahisentie -400-400 -132-268 Kajaanihallin liikennejärj. ja monitoimitkenttä -600-600 -1 043 443 valtionosuus 145 Raatihuoneentorin esiintymislava -200-200 -189-11 Liikenneturvallisuushankkeet -30-30 -97 67 Pienet katumuutostyöt -70-70 -86 16 Pienet puistomuutostyöt -50-50 -106 56 Hulevesijärjestelyt -200-200 -94-106 Kevyen liikenteen verkon kehittäminen -150-150 -155 5 Liikennevalot -75-75 -121 46 Katuvalaistuksen uusiminen -250-250 -354 104 Linja-autopysäkit -150-150 -157 7 Leikkipuistot; Kauppatori, Sammonpuisto, -80-80 -64-16 Kanervatie, Ahtelanpuisto, Lohtajan LLA 0 Muut hankkeet -30-30 -206 176 Katualueiden valtionosuudet 66 KIINTEÄT RAKENTEET JA LAITTEET YHTEENSÄ Tulot 0 0 211 Menot -4 100-1 600-5 700-5 518-182 Nettomenot -4 100-1 600-5 700-5 307-393 72

Hankeryhmä/hanke IRTAIN OMAISUUS Alkuperäinen TA 2018 TA muutos 2018 Muutettu TA 2018 Toteutuma 1.-12.2018 Poikkeama KONSERNIHALLINTO 0 0-8 -8 Osuudet 0 0-8 -8 SIVISTYSTOIMIALA -500-500 -424-76 Varhaiskasvatus -340-340 -200-140 Perusopetus -90-90 -143 53 Kirjasto -20-20 -32 12 Musiikkiopisto -5 5 Kaukametsä -38-38 -33-5 Museot -12-12 -11-1 YMPÄRISTÖTEKNIEN TOIMIALA -420-420 -314-106 Maankäyttö-, suunnittelu- ja viranomaist. -25-25 -29 4 Kunnallistekniikka ja liikunta -380-380 -285-95 Tilakeskus -15-15 0-15 KAINUUN PELASTUSLAITOS -425-425 -387-38 Kainuun pelastuslaitos -425-425 -387-38 IRTAIN OMAISUUS YHTEENSÄ -1 345-1 345-1 133-220 INVESTOINNIT YHTEENSÄ Tulot 650 0 650 961-311 Menot -17 735-1 100-19 335-17 285-2 050 Nettomenot -17 085-1 600-18 685-16 324-2 361 73

2.2.2 Konsernihallinto Olennaiset tapahtumat vuonna 2018 Kaupunkistrategia vuosille 2019 2022 Luontokaupunki Kajaani kasvun kärjessä 2022 ja omistajapoliittiset linjaukset hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa 11.6.2018. Kaupunkistrategiaa toteutetaan neljällä kasvuteemalla, joille on nimetty vastuulliset omistajat: 1. Hyvää elämää älykkäässä kaupungissa (hallintojohtaja Tuija Aarnio), 2. Resurssiviisautta luontokaupungissa (tekninen johtaja Jussi Heikkinen), 3. Tulevaisuus nuorissa (sivistysjohtaja Mikko Saari) ja 4. Osaajista elinvoimaa (kehitysjohtaja Risto Hämäläinen). Kasvuteemoja tukevat teemojen omistajien vetämät poikkihallinnolliset kasvutiimit. Strategian tavoitteet jalkautettiin vuoden 2019 talousarvioon. Lisäksi sitä toteutetaan eri ohjelmilla. Strategian viestintä aloitettiin syksyllä 2019 henkilöstölle suunnatulla road show kiertueella. Omistajapoliittisten linjausten perusteella laadittu omistajapoliittinen ohjelma hyväksyttiin kaupunginhallituksessa 14.11.2018. Ohjelman mukaisesti - tietohallinnossa luovutaan Kainuun soten tietohallinnon palveluista ja kaupungin tietohallinto organisoidaan uudelleen vuoden 2021 alusta alkaen, valmistelu on aloitettu - ateria- ja puhtaanapitopalvelujen sopimukset Kainuun soten kanssa on irtisanottu päättymään vuoden 2019 loppuun - selvitys Kajaanin Mamselli -liikelaitoksen, tilakeskuksen ja Vimpelinlaakson kehittämisliikelaitoksen yhdistämiseksi on aloitettu - selvitys tilakeskuksen, Vimpelilaakson kehittämisliikelaitoksen, KOY Kajaanin Pietarin ja Kajaanin Teknologiakeskus Oy:n kiinteistönhuollon keskittämisestä yhteen yhtiöön on aloitettu - Kajaanin Kaupunginteatteri Alueteatteri -liikelaitoksen organisaatiomuutoksen selvitys on aloitettu Kajaanin elinvoimaohjelma 2018 2021 hyväksyttiin kaupunginhallituksessa 19.6.2018. Kaupunginhallituksen puheenjohtaja on aloittanut 1.1.2019 alkaen osa-aikaisena puheenjohtajana. Tehtävän hoitamisen periaatteet hyväksyttiin kaupunginhallituksessa 27.11.2018. Konsernihallinnon alainen toiminta: Keskusvaalilautakunta Tasavallan presidentin vaalit järjestettiin tammikuussa. Tarkastuslautakunta Tarkastuslautakunnalla on raportointivelvollisuus eli lautakunta antaa kerran vuodessa arviointikertomuksen, jossa arvioidaan valtuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumista. Tarkastuslautakunta valmisteli kuntalain mukaisen sidonnaisuusrekisterin ja vei sen tiedoksi kaupunginvaltuustolle 10.12.2018. Kaupunkikehitys ja elinkeinotoiminta Talouskasvu jatkui 2018 ja yritystoiminta kasvoi. Terrafame ja Transtech olivat kasvun suurimpia ajureita Kajaanin seudulla. Kasvun pahimmaksi esteeksi on muodostunut työvoiman saatavuus. Siihen etsittiin käynnissä olevien toimenpiteiden lisäksi syksyllä uusia ratkaisuja TE-toimiston johdolla. Kaupungin eri toimijoiden kanssa toteuttamaa verkostomaista toimintatapaa jatkettiin. Kaupungin toimialat ja liikelaitokset, tytär- ja osakkuusyhtiöt sekä avustuksia saavat yhteisöt toteuttivat elinkeinopolitiikkaa ja tarjosivat elinkeinopalveluja elinkeino-ohjelman mukaisesti. Kaupunkistrategian rinnalla tehtiin uusi elinvoimaohjelma kaupunginhallituksen elinkeinojaoston ohjauksessa. Maakunnallisen elinkeinoyhtiön Kainuun Etu Oy:n yritysten perustamisen, kasvun, kansainvälistymisen ja omistajanvaihdoksen yritysneuvontapalveluja ei vakinaistettu. Kasvua Kainuuseen -hankkeet päättyivät keväällä. Talousarvion valmistelussa päätettiin käynnistää kaupungin oma yritysneuvontapilotti 2019 2020, 74

johon rekrytoidaan yritysneuvoja. Samalla päätettiin kokeilla vuonna 2019 yrityspalveluseteliä. Kajaanin kehittämisrahaa kohdennettiin kahteen hankkeeseen. Oulun yliopiston modernin biojalostuksen lahjoitusprofessuuri ja tutkimusryhmä käynnistyi syksyn aikana väliaikaisjärjestelyin yliopiston teknillisessä tiedekunnassa ja professuurin täyttöprosessi alkoi. Tutkimusala kohdennettiin biotalouden tuotantoprosesseihin liittyviin puupohjaisten massojen biomittauksiin. CSC:n tutkimushanketoiminnan avausta data-analytiikassa tuettiin. Työllisyyden hoito Työllisyysasiantuntijan/TYP-johtajan toimesta on johdettu ja kehitetty Kainuun työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) toimintaa. Vuoden aikana 74 kajaanilaista aloitti TYP-palvelussa ja 106 asiakkaan palveluprosessi päättyi. 38 % palvelussa päättäneille löytyi muu ratkaisu kuin työttömäksi työnhakijaksi jääminen. Työhön tai koulutukseen siirtyi 25 henkilöä. Kaupunki hankki yksityistä lääkäripalvelua työttömien työ- ja toimintakyvyn arvioimiseksi. Palvelua käytti 20 kajaanilaista työtöntä, joista suurin osa oli TYPin asiakkaita. Heistä 19 henkilöä oli kaupungin työmarkkinatuen maksuvastuun piirissä ja yli puolet yli 1 000 päivää työmarkkinatukea työttömyyden perusteella saaneita. Palvelun tavoitteena oli tukea työkyvyttömiä työnhakijoita työkyvyttömyyseläkkeelle, sairauslomalle tai kuntoutukseen hakeutumisessa. Työllisyyspalvelut tekivät kahdeksan (8) kajaanilaisen yhdistyksen kanssa kumppanuussopimusperusteista yhteistyötä. Kumppanuusyhdistyksille myönnettiin työllisyysavustusta noin 246 0000 euroa työllistymistä edistävään toimintaan. Kaupunki säästi työmarkkinatukimaksuja 121 242 euroa ko. yhdistysten työllistämistoiminnan ansiosta. Lisäksi tulevaksi säästöksi voidaan arvioida noin 291 800 euroa. Kajaanilaisille yrityksille ja yhdistyksille myönnettiin/maksettiin työllistämisen kuntalisää 24 henkilön palkkakustannuksiin. Kaupunki työllisti vuoden aikana keskimäärin 58 henkilöä kuukaudessa (50,8 htv). Kaupungin työhönvalmentajalla oli 75 asiakasta, joista työllistyi avoimille työmarkkinoille viisi (5) henkilöä, palkkatukityöhön seitsemän (7) henkilöä ja osa-aikatyöhön henkilöstöyritysten kautta viisi (5) henkilöä. Opiskelemaan lähti kahdeksan (8) henkilöä. Kumppaniksi ry:n tarjoamaan palvelutarpeen sekä työ- ja toimintakyvyn arviointiin työhönvalmentaja lähetti 47 asiakasta. Työhönvalmentaja järjesti kaupungin palkkatukityössä oleville ryhmävalmennusta, johon osallistui yhteensä 16 henkilöä. Kumppaniksi ry:n eri palveluissa oli toimintavuonna 210 kajaanilaista asiakasta, joista nuoria alle 30- vuotiaita oli 100 henkilöä. Asiakkaista 27 sijoittui työhön yksityisille työmarkkinoille. Erilaisiin koulutuksiin lähti 17 asiakasta. Muutoin asiakkaita sijoittui mm. Kelan kuntoutuspalveluihin (34), sairauslomalle/tutkimuksiin (29) ja työkyvyttömyyseläkkeelle (11). Työttömäksi työnhakijaksi ilmoittautui 28 asiakasta ja valmennus jatkuu 41 asiakkaalla. Kaupunki tarjosi kesätyöpaikan 37 nuorelle. Lisäksi myönnettiin 300 euron suuruinen kesätyöseteli 634 nuorelle, joista peruskoulun 9-luokkalaisia oli 298 ja toisen asteen opiskelijoita 336. Keskushallinto Työ tietohallinnon uudelleen organisoinniksi ja palvelutuotannon irrottamiseksi Kainuun sotesta aloitettiin. Tietohallinnon kokonaisarkkitehtuurityö käynnistettiin. Kokonaisarkkitehtuurityöhön kuuluu mm. tietojärjestelmäkartoitus, prosessi- ja tietovirtakuvausten laatiminen ja tietojärjestelmäprojektien riskienhallintamallin suunnittelu ja käyttöönotto. 75

Keskushallinnon prosessityö aloitettiin ja kuvauksia on suoritettu laajasti. Kuvausten perusteella prosesseja kehitetään jatkuvasti. Prosessityössä käytetään IMS-järjestelmää, joka on osa tietohallinnon kokonaisarkkitehtuuria. EU:n tietosuoja-asetuksen vaatimat työt toteutettiin; tietoturva- ja tietosuojapolitiikka hyväksyttiin kaupunginhallituksessa 19.6.2018, tietosuojavastaava nimettiin ja koko henkilökunta suoritti perustestin. Kaupunkikonsernin viestinnän ja markkinoinnin uudelleen organisointi on aloitettu. Keskushallinnon asiantuntija esimiestasolla tapahtui olennaisia muutoksia: - Talousjohtaja Asta Tolonen aloitti viranhoidon 1.3.2018. - Henkilöstöjohtaja Jyrki Komulainen aloitti tehtävään tutustumisen joulukuussa 2017 ja siirtyi hoitamaan virkaa aiemman viranhaltijan jäätyä eläkkeelle toukokuussa 2018. - Tietohallintopäällikkö Heikki Hyvönen aloitti työskentelynsä 1.1.2018. - Markkinointipäällikkö Sanna Heinonen aloitti työskentelynsä 6.8.2018. - Maahanmuuttajapalvelujen johtaja Asta Komulainen jäi eläkettä edeltävälle lomalle lokakuussa ja uusi johtaja Jukka Piirainen aloitti 5.11.2018. Maahanmuuttajapalvelut Maahanmuuttajapalveluissa tapahtui johtajan vaihdos loppuvuodesta, kun edellinen johtaja jäi eläkkeelle. Uutena johtajana aloitti Jukka Piirainen. Uusia turvapaikanhakijoita vastaanottokeskukseen saapui muutamia, samoin kiintiöpakolaisten määrä jäi vähäiseksi. Vuoden 2018 lopussa Kajaanin maahanmuuttajapalveluiden vastaanottokeskuksessa oli 102 ja kiintiöpakolaispuolella 212 asiakasta. Kajaaniin kuntapaikan sai yhteensä 44 henkilöä (edellisenä vuonna 68), joista oleskeluluvan saaneita turvapaikanhakijoita oli 12, kiintiöpakolaisia 16, perheenyhdistämisprosessin kautta tulleita 8 sekä Kajaanissa syntyneitä 8. Turvapaikanhakijoista palasi kotimaahansa vapaaehtoisen avustetun paluun kautta 10 henkilöä. Valtuustoon nähden sitovat toiminnalliset tavoitteet Raportointivastuussa kaupunginjohtaja Jari Tolonen Halu auttaa yritysten kasvua Mahdollistaja Mittari/indikaattori Nykytila Tavoite 2018 Toteutunut 2018 Tuki yritystoiminnan säilymiselle ja kasvulle Uuden yritystoiminnan lisääminen Yritystoimipaikat kpl 2014: 1 920 2015: 1 846 Yritystyöpaikat kpl 2014: 7 960 2015: 7 902 Kasvuyritysten liikevaihto ja työpaikat OECD/Eurostat suositus: Kasvuyrityksen työllisyys kasvukauden alussa vähintään 10 henkeä 3 vuoden aikana henkilöstön keskim. kasvu yli 20 % vuositasolla Uudet yritykset vuodessa, netto 2012 15 kasvukausi Kajaanin seutu vähintään 10 työntekijän kasvuyritykset: 10 % kasvaneita yrityksiä 10 kpl, joista 20 % tai enemmän kasvaneita 2 kpl. Alle 10 työntekijän 10 % kasvaneita yrityksiä 73 kpl. (Tilastokeskus) 2015: 29 2016: 34 2017: 33 Yritystoiminnan kasvua tuetaan kohdennetusti Kasvua Kainuuseen - hankkeella, jonka kautta seurataan kasvuyritysten kehitystä tarkemmin. Aloittavien yritysten palvelua tarjoavat TE-toimisto ja Kasvua Kainuuseen - hanke. Tuetaan NYyritystoimintaa Toimipaikkojen määrä säilyi ennallaan. Työpaikkojen määrä kasvoi lähes 300. Suhdannetietojen perusteella kasvu on jatkunut 2017 ja 18. Vähintään 10 työntekijän kasvuyritysten määrä Kajaanin seudulla kasvoi edellisestä kasvukaudesta viidellä yrityksellä. Kasvua Kainuuseenhanke päättyi keväälllä. KAMK aloitti yrityskiihdyttämön. NY kesäyrittäjyyttä tuettiin 76

Yritystoiminnan edellytykset, yleinen toimintaympäristö ja yrityspalvelut Yritystoiminnan infran ja rakennetun ympäristön parantaminen Hankintatoiminnan kehittäminen Elinkeino-ohjelman toteutus ja seuranta Elinkeinopalvelujen verkoston ylläpito kasvutavoitteiden saavuttamista tukien Tilaisuudet/ yhteydenotot Paikalliset tarjoukset/ voitetut kilpailutukset Hankintapäätösten ja -sopimusten laatu ja niiden noudattaminen Elinkeino-ohjelmaa toteutetaan ja seurataan Kaupunkikeskustan kehittämisen ja Renforsin rannan toimintaympäristön kehittämisen energiainvestoinnit Hankinta-asiamiestoiminta jatkunut, muut kunnat osallistuvat rahoitukseen. Hankintatoimessa on käytössä vakiintuneet teknisen vuoropuhelun käytännöt Tarjouskriteereiden käyttäminen Kaupungilla on siirrytty keskitetympään ostamiseen ja sopimusten noudattaminen on parantunut Elinkeino-ohjelma uudistetaan kaupunkistrategian rinnalla Rahoitus kehittämisorganisaatioille: Etu Oy 193 000 KAMK Oy vanhat eläkevastuut 335 000 KYK/OY 255 000 OY/Biojal. 100 000 CEMIS 90 000 KAMK/Measurepolis 200 000 CSC data-analyysi 30 000 (2018 19) Kaupungin tekemät kehittämisinvestoinnit yritysten toimintaympäristöön KAMK:n ja KAO:n työelämävaikuttavuutta parannetaan käytännön konserniyhteistyöllä. Innovaatiotoimintaa lisätään biojalostuksessa ja dataanalytiikassa. Kasvua Kainuuseen -palvelut vakinaistetaan resurssien puitteissa Toimintaympäristöhankkeet kaupunki toteuttaa kaupunginvaltuuston hyväksymän talousarvion mukaisesti. Älykkään elinkaarikorttelin suunnitteluhanke käynnistetään. Yhteistyössä hankintarenkaan kanssa tuetaan kuntien hankintaosaamista ja nostetaan hankintarenkaan profiilia. Hankintayhteistyötä jatketaan nykyisillä toimintatavoilla. Uuden hankintalain tarjouskriteerit paikallisten hankintojen tekemiseen hyödynnetään uusia pienhankintaohjeita noudattaen Ostamisen keskittämistä jatketaan ja laatua parannetaan. Elinvoimaohjelma valmistui ja hyväksyttiin kesäkuussa Koulutuskonserniyhteistyötä toteutettiin käytännön ratkaisuilla. Modernin biojalostuksen lahjotusprofessuuri alkoi va. järjestelyllä ja viran vakinainen täyttö käynnistyi. CSC data-analytiikan hankkeeseen osallistuttiin. Kasvua Kainuuseen palveluja ei vakinaistettu. Älykkään elinkaarikorttelin suunnitteluhanke käynnistyi syksyllä. Kaupunkikeskustassa toteutettiin Raatihuoneentorin esiintymislavan parannus. Hankinta-asiamies on kiertänyt kunnissa hankintavastaavien kanssa kouluttamassa ja informoimassa kuntia ja yrityksiä Paikallisuutta edistäviä hankintakriteereitä huomioidaan erityisesti kynnysarvon alittavissa hankinnoissa (pienhankinnat). Ostamisen keskittäminen ja resurssien lisääminen on parantanut ostotoiminnan laatua 77

Osaavan työvoiman saatavuus turvataan Mahdollistaja Mittari/indikaattori Nykytila Tavoite 2018 Toteutunut 2018 Kajaanin ammattikorkeakoulun tuloksellinen säilyminen ja kehittyminen Kainuun ammattiopiston tuloksellinen säilyminen ja kehittyminen Ammattikorkeakoulun aluevaikuttavuus lisääntyy Aktiivinen rekrytointi eri alojen osaajien saamiseksi muualta alueelle KAMK:n itsenäisyyden ja koulutusalojen säilyminen KAO:n itsenäisyyden ja monialaisen ammatillisen koulutuksen säilyttäminen myös suppenevan rahoituksen aikakaudella KAMK:iin Kainuun ulkopuolelta hakeneiden määrä KAMK:n valmistuneiden työllistyminen Kainuuseen Rekrytointitoimenpiteiden määrä ja myönteinen vaikutus tulomuuttoon KAMK:lla vahva toimilupa. KAMK yksi maan tuloksellisimmista, mutta tuloksen jatkuva kasvutavoite haaste. Strategiauudistus on toteutettu. KAO sopeuttanut toimintaansa valtion rahoitusleikkausten mukaisesti. 2015 2016 2015 2016 yli 70 % yli 82 % 69,8 % 53 % Uuden strategian profilaatio ja toiminnan tehostuminen sekä alueellisen ja alaperustaisen yhteistyön vahvistuminen luo jatkuvuutta KAMK:lle KAO säilyttää asemansa yhtenä johtavista ammatillisen koulutuksen järjestäjistä Suomessa. Vähintään 70 % 67 % 60 % 51 % KAMK:n vetovoima on hyvä, koulutuksessa on houkuttelevia aloja. Valmistuneiden sijoittuminen alueelle on hyvällä tasolla Yhteistyössä aluekehittäjien, soten ja yritysten kanssa on toteutettu Kainuu Connection -rekrytointia eri kaupungeissa. Rekrytointiyhteistyötä jatketaan Rekry-Kainuu hankkeen puitteissa. Tavoite toteutunut. KAMK:lla toimivat yhteistyösuhteet koulutuksen viennissä ja tuonnissa Itäja Pohjois-Suomessa Tavoite toteutunut, lisäksi koulutusliikelaitoksen koulutustehtävä laajentui Vuokatin urheiluopistoon. Koulutuskonserniyhteistyössä aloitetaan Kajaanin opiskelijamyönteisen julkisuuskuvan kirkastaminen Opiskelijamyönteisen Kajaanin ensimmäiset toimenpiteet käynnistettiin yhteistyössä KAMOn kanssa. RekryKainuu-hanke on eri tapahtumissa saanut yli 400 kontaktia. Lisäksi yrityskumppanit ovat saaneet tapahtumissa omia kontaktejaan. Saavutettavuuden parantaminen Mahdollistaja Mittari/indikaattori Nykytila Tavoite 2018 Toteutunut 2018 Toimivat tietoliikenneyhteydet Sähköisten palvelujen tarjontaa lisätään. Matkustajamäärä 85 000/vuosi. Alueen kv. matkailun hankkeet alkavat vaikuttaa reittilentojen kasvuun. Helsinki Kajaanireittilentoliikenne Yhteyksien laatu ja kattavuus Sähköisten palvelujen toimivuus ja käytettävyys Helsinki Kajaanireittilentoyhteyden säilyttäminen Keskustassa ja läheisellä hajaasutusalueella on kattavat tietoliikenneyhteydet. Muualla kiinteät tai mobiilit tietoliikenneyhteydet. Yksittäisiä sähköisiä palveluja saatavilla Lentojen siirryttyä 5/2015 Finnairille 4 vuoroa arkisin + la su vuorojen lisäys. Matkustajamäärä 84 000 vuonna 2016 Taajamassa ja kylissä on toimiva 4Gverkon peitto. Maaseudun 4Gverkko on hyvin kattava. Tarjontaa on lisätty ja lisätään asteittain. Matkustajamäärä oli 85 000. Reitin täyttöaste ja verkostoarvo ovat parantuneet. Aasian maat näkyvät tilastoissa 78

Sujuvat ja nopeat maantie- ja rautatieyhteydet Toimivat sisäiset yhteydet ja joukkoliikenne Helsinki-, Oulu- ja Venäjän suunnan väyläyhteyksien nopeutuminen Vartius Kostamus 11 km -parannushanke on saanut Karelia CBCrahoituksen. Henkilöjunayhteyksien määrä ja laatu, Oulu ja Helsinki Maantieyhteyksien taso VT 5, VT 6, VT 22 Joukkoliikenteen palvelutaso VT 22 investointi 15 M käynnissä VT 5 Mikkeli-Juva 121 M alkanut. Uuden maantielain mukaan valtakunnalliset liikenneinvestoinnit tehdään uusimuotoisena pitkäjänteisenä suunnitelmana Ylivieska Iisalmi Kontiomäki-rata 90 M ei saanut budjettirahoitusta uudelleen arvioinnin takia. Oulu Kajaaniradan perusparannus toteutettu KT 89 kapeikkojen leventäminen korjausvelkahankkeena tehty Työmatkustuksen mahdollistavat henkilöjunayhteydet etelään ja länteen. Matkustajamäärät kasvussa Helsingin suuntaan. Pendelöinnin ja asioinnin mahdollistavat tieyhteydet pohjoinen, itä, etelä VT 22 1. vaiheen ja jatkovaiheiden sekä VT 5 seuraavien vaiheiden saaminen hallituskauden jälkeisiin valtakunnallisiin liikennehankkeisiin. Ylivieska Iisalmi Kontiomäki- rata valtakunnallisiin liikennehankkeisiin. Savon rata seuraavaksi valtakunnalliseksi ratahankkeeksi Pohjanmaan radan jälkeen Vartiuksen rajanylityspaikan kehittämisen jatkaminen Karelia CBC-ohjelman rahoituksella sekä Vartius- Kostamus tien 11 km osuuden parannus VR:n ostoliikenteen vuorojen jatkuminen vähintään nykytasolla VT 6 Kajaani- Sotkamo turvallisuuden ja suvujuuden parantaminen aiempaa voimakkaammin. VT 22 ei päässyt valtakunnallisten runkoverkkojen joukkoon. 12- vuotisen valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman valmistelu on alkanut, mutta varsinaisesti se valmistellaan uudella hallituskaudella. Hankkeet ovat seuraavan hallituskauden edunvalvonnan kysymyksiä. Porvoo- Kouvola oikaisu on käynnistynyt nimellä Nopea Itärata. Ostoliikenne jatkuu 2019 loppuun nykytasolla, uusi kausi alkaa 2020 ja tavoitteena on nykytason lisäksi taajamajuna arkisin Ouluun. Kontinjoen kevyen liikenteen väylä on saanut rahoituksen. Kokonaisvaltainen asiakastuntemus ohjaa palvelujen järjestämistä ja tehostaa palvelujen tuotantoa Mahdollistaja Mittari/indikaattori Nykytila Tavoite 2018 Toteutunut 2018 Välityömarkkinoiden kehittämishanke Asiakkuudenhallinnan käyttö kaikessa palvelutoiminnassa Palvelutarpeen arvioinnin ja jatkopolkujen varmistaminen, % hankkeen asiakkaista 2014: 25 % 2015: 82 % Asiakkuudenhallinta on tulosyksikkökohtaista. Positiivinen mielikuva viihtyisästä ja sujuvien palvelujen Kajaanista Hanke on päättynyt. Keskeiset asiakasryhmät on määritelty koko organisaatiotasolla. Hanke on päättynyt. Tehty. Mahdollistaja Mittari/indikaattori Nykytila Tavoite 2018 Toteutunut 2018 Kajaanin maine Kainuun maakuntakuvatutkimukset, VisitKajaani yhteismarkkinointia toteu- Yhteismarkkinointia jatketaan yhteis- Toteutunut. Lisäksi kaupungille rekrytoi- 79

Kajaanin matkailun kehittäminen Maahanmuuttajien omien toimintaedellytysten vahvistaminen ja turvaaminen omat maineseurannat Matkailutulo, johon sisältyy keskeisesti Kajaaniin tuleva ostovoima Kotouttamisohjelman toimenpiteet toteutuvat arjessa. Seurantaraadin arviointi 1 x vuosi tettu yritysten kanssa. Kajaanin matkailun Master Planin yhteistyötoteutusta tehdään ostosmatkailussa, kokousmatkailussa, tapahtumayhteistyössä ja jokivarren jatkokehittämisessä 2015: Kotouttamisohjelman toimenpiteet ohjaavat toimintaa. Kokemusasiakastoimintaa kehitetään edelleen. markkinointisuunnitelman mukaisesti. Toteutetaan aloitettuja toimenpiteitä yhteistyötahojen kanssa, mm. Karelia CBC-rahoitteinen hanke Metsähallituksen kanssa. Tuetaan ostosmatkailun yhteismarkkinointia. Kotouttamisohjelman tavoitteet toteutuvat käytännössä. tiin markkinointipäällikkö Ostomatkailumarkkinointi tehty Vuokatissa ja Kostamuksessa. Urban Pals -hanke käynnistyi. Kaukametsä panosti kokousmatkailun kehittämiseen. Kotouttamisohjelman tavoitteet toteutuivat pääsääntöisesti. Riskienhallinta Riskit Kuvaus 2018 Toteutunut 2018 Keskeiset riskit Hallinnon tukipalvelujen prosessien kuvaamiseen ja muutokset läpivientiin ei ole riittävää henkilöstöresursointia, jolloin muutoksen läpivienti epäonnistuu. Sisäinen valvonta Vastuuhenkilö kaupunginjohtaja Jari Tolonen Henkilöstöä on resurssoitu, työ etenee. Sisältö Päätöksentekoprosessi Suunnitellut toimenpiteet ja painopistealueet CaseM -asianhallintajärjestelmän käyttöönotto Asianhallinnan tiedonohjaussuunnitelman kehittäminen Sisäisen tarkastuksen palvelun hankinnan kilpailuttaminen Granite -riskienhallintatyökalun käyttöönotto Havainnot ja johtopäätökset Päätöksistä ei ole valitettu hallintooikeuteen. Henkilökunnan sisäistä koulutusta on jatkettu sekä päätösten sisältövaatimusten että järjestelmän käytön osalta. Toimielinten ja viranhaltijoiden päätökset julkaistaan tietoverkossa. Kehittäminen on jatkuvaa. Sisäiseksi tarkastajaksi on valittu KPMG Oy ajalle 1.7.2018-31.12.2019. Sisäinen tarkastus on tehty hankintatoimesta. Granite on otettu käyttöön työturvallisuuteen liittyvien tapausten rekisteröintiä varten. 80

Henkilöstöasiat Henkilöstöohjelma Työsuojelu Henkilöstöpolitiikkaa on toteutettu voimassa olevan henkilöstöohjelman mukaisesti. Uusi henkilöstöohjelma vuosille 2019 2022 on valmistunut. Työyhteisöt ovat laatineet työyhteisön toimivuuskyselyyn perustuen kehittämistoimenpiteet. Työn vaarojen ja riskien arvioinnissa on siirrytty sähköiseen arviointiin. AVI on tehnyt vuoden aikana useita tarkastuksia, joiden tuloksia on hyödynnetty toiminnan kehittämisessä. Taloussuunnittelu Kirjanpito ja maksuliikenne Talousraportointi Omaisuuden hallinnointi Tietohallinto ja tietoturva Sopimushallinta Hankkeiden (projektien) hallinnointi Talousarvion sitovuuden noudattaminen Investointisuunnitelma Talousarvio muutosten käsittely Varainhankinnan ja sijoitustoiminnan periaatteiden hyväksyminen Laskujen asiatarkastus ja hyväksyntä Kassojen hoito Liikelaitosten ja kaupungin välisistä yhdystileistä luopuminen Raportti talouden toteumasta kaupunginhallitukselle 2 kk välein Osavuosikatsaus 30.6.2018 Vakuutusten kattavuuden analysointi Hankintojen ja ostotoiminnan ohjeiden noudattaminen Tietoturva- ja tietosuojapolitiikan hyväksyminen Sopimusten tallentaminen Case -sähköiseen asianhallintajärjestelmään Ohjeiden päivitys Talousarvion toteutumaa seurataan kuukausittain. Oman toiminnan osalta talousarvio on toteutunut suunnitelmien mukaisesti. Osa investoinneista siirtyi seuraavalle vuodelle, joten talousarvio ei täysin toteutunut. Talousarvio muutokset on käsitelty omatoiminnan osalta vuoden 2018 aikana. Kainuun Soten alijäämää ei ole käsitelty erikseen. Kaupunginvaltuusto hyväksyi periaatteet 11.6.2018. Taloushallinnon palvelujen uudelleenjärjestämisen yhteydessä tarkennetaan ohjeistusta. Kassalla toimivien henkilöiden turvallisuuden varmistaminen. Yhdystileistä on luovuttu vuoden 2018 aikana. Raportit on tehty. Vakuutukset on tarkistettu syksyllä 2018. Hankintatoimesta on tehty sisäisen tarkastus ja toimenpideohjelma kehittämistä varten Kaupunginhallitus hyväksyi 29.5.2018. Tallentaminen on aloitettu. Hankkeiden ja projektien ohjeet päivitetään 2019. 81

Henkilöstö, htv2 TP 2017 TA 2018 TP 2018 Kaupunginhallitus 3,0 2,0 3 Työllisyydenhoito 2,0 2,0 2 Keskushallinto 57,9 55,0 63,5 Maahanmuuttajapalvelut 15,9 16,0 13,8 Yhteensä 78,8 75,0 82,3 TA 2018 TA muutokset 2018 Muutettu TA 2018 Toteutuma 1-12.2018 Poikkeama Myyntituotot 5 007 5 007 4 196-811 Maksutuotot 1 1 13 12 Tuet ja avustukset 1 210 1 210 1 615 405 Vuokratuotot 256 256 118-138 Muut toimintatuotot 156 156 1 753 1 597 Henkilöstökulut -6 874-6 874-6 791 83 Palvelujen ostot -135 071-4 364-139 435-146 361-6 926 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -198-198 -259-61 Avustukset -6 784 31-6 753-6 267 486 Vuokrakulut -822-822 -749 73 Muut toimintakulut -56-65 -121-236 -115 TA 2018 TA muutokset 2018 Muutettu TA 2018 Toteutuma 1-12.2018 Poikkeama Myyntituotot 60 60 6-54 Avustukset 65 65 Vuokratuotot 4 4 Muut toimintatuotot 0 1 1 Henkilöstökulut -164-164 -206-42 Palvelujen ostot -118-118 -135-17 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -1-1 -7-6 Avustukset -300 31-269 -102 167 Vuokrakulut -70-70 -83-13 Muut toimintakulut -1-1 -45-44 82

TA 2018 TA muutokset 2018 Muutettu TA 2018 Toteutuma 1-12.2018 Poikkeama Myyntituotot 60 60-60 Tuet ja avustukset 0 65 65 Muut toimintatuotot 0 0 Henkilöstökulut -45-45 -45 0 Palvelujen ostot -26-26 -6 20 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 0-3 -3 Vuokrakulut 0-1 -1 Muut toimintakulut 0-3 -3 TA 2018 TA muutokset 2018 Muutettu TA 2018 Toteutuma 1-12.2018 Poikkeama Henkilöstökulut -60-60 -51 9 Palvelujen ostot -40 0-40 -31 9 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -1-1 -2-1 Avustukset 0 0-2 -2 Vuokrakulut -38-38 -46-8 Muut toimintakulut -1-1 0 1 TA 2018 TA muutokset 2018 Muutettu TA 2018 Toteutuma 1-12.2018 Poikkeama Myyntituotot 0 0 4 4 Henkilöstökulut -9-9 -8 1 Palvelujen ostot -41 0-41 -45 9 TA 2018 TA muutokset 2018 Muutettu TA 2018 Toteutuma 1-12.2018 Poikkeama Vuokratuotot 0 2 2 Muut toimintatuotot 0 3 3 Henkilöstökulut -50 0 0-103 -103 Palvelujen ostot -11-11 -54-43 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 0-1 -1 Avustukset -300 31-269 -100 169 Vuokrakulut -32-32 -36-4 Muut toimintakulut 0-41 -41 83

TA 2018 TA muutokset 2018 Muutettu TA 2018 Toteutuma 1-12.2018 Poikkeama Vuokratuotot 256 256 115-141 Muut toimintatuotot 0 0 3 3 Henkilöstökulut -383-383 -296 87 Palvelujen ostot -295-295 -141 154 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -5-5 -8-3 Avustukset -1 473-1 473-1 448 25 Vuokrakulut -48-48 -58-10 Muut toimintakulut -13-13 -9 4 TA 2018 TA muutokset 2018 Muutettu TA 2018 Toteutuma 1-12.2018 Poikkeama Henkilöstökulut -446-446 -336 110 Palvelujen ostot -724 36-688 -739-51 Avustukset -320-320 -318 2 Vuokrakulut -3-3 -3 0 Muut toimintakulut -3-3 -2 1 TA 2018 TA muutokset 2018 Muutettu TA 2018 Toteutuma 1-12.2018 Poikkeama Henkilöstökulut -1 050-1 050-1 082-32 Palvelujen ostot -127 940-4 400-132 340-139 015-6 675 TA 2018 TA muutokset 2018 Muutettu TA 2018 Toteutuma 1-12.2018 Poikkeama Myyntituotot 0 0 1 1 Tuet ja avustukset 550 550 640 90 Henkilöstökulut -1 396 0-1 396-1 487-91 Palvelujen ostot -45-45 -86-41 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -51-51 -14 37 Avustukset -3 900-3 900-3 908-8 Vuokrakulut -4-4 -11-7 Muut toimintakulut 0 0-2 -2 84

TA 2018 TA muutokset 2018 Muutettu TA 2018 Toteutuma 1-12.2018 Poikkeama Myyntituotot 695 695 772 77 Maksutuotot 0 0 11 11 Tuet ja avustukset 350 350 564 214 Muut toimintatuotot 138 0 138 1 731 1 593 Henkilöstökulut -571-571 -444 127 Palvelujen ostot -1 607-1 607-1 993-386 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -17-17 -32-15 Avustukset -4-4 -2 2 Vuokrakulut -225 0-225 -198 27 Muut toimintakulut -10 0-10 -157-147 TA 2018 TA muutokset 2018 Muutettu TA 2018 Toteutuma 1-12.2018 Poikkeama Myyntituotot 3 995 3 995 3 056-939 Henkilöstökulut -704-704 -630 74 Palvelujen ostot -2 025-2 025-1 590 435 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -60-60 -34 26 Avustukset -787-787 -483 304 Vuokrakulut -433-433 -318 115 Muut toimintakulut -3-3 -1 2 TA 2018 TA muutokset 2018 Muutettu TA 2018 Toteutuma 1-12.2018 Poikkeama Myyntituotot 257 257 360 103 Maksutuotot 1 1 1 0 Tuet ja avustukset 310 310 345 35 Muut toimintatuotot 18 18 18 0 Henkilöstökulut -2 160-2 160-2 309-149 Palvelujen ostot -2 318-2 318-2 663-345 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -65-65 -165-100 Avustukset 0 0-7 -7 Vuokrakulut -38-38 -78-40 Muut toimintakulut -26-65 -91-21 70 85

2.2.3 Vuolijoen aluelautakunta Olennaiset tapahtumat vuonna 2018 Lautakunta on kokoontunut yhdeksän kertaa ja sen lisäksi on järjestetty kaksi kertaa yhdessä Kajaanin sivistyslautakunnan kanssa avoimet keskustelutilaisuudet (tammi- ja elokuussa) Vuolijoen koulun tilanteesta. Marraskuussa järjestettiin Otanmäen taajaman asukkaille keskustelutilaisuus alueen kehittämistarpeista. Lautakunta on ottanut kantaa aluetta koskeviin kysymyksiin, tehnyt esityksiä ympäristötekniselle lautakunnalle ja osallistunut kaupunkistrategian työstämiseen. Ympäristötekniselle lautakunnalle on esitetty mm. kuntoportaiden rakentamista Otanmäkeen, erilaisten lähiliikuntapaikkojen suunnittelun aloittamista sekä Vuolijoen alueen taajamien yleisilmeen parantamista nimeämällä alueelle oma puistotyöntekijä. Lautakunta on jakanut toiminta-avustuksia kyläyhdistyksille. Lautakunnan vastuulla on ollut hoitaa latujen ja kaukaloiden kunnossapitoa Vuolijoen alueella. Lautakunta on käyttänyt tehtävässä urakoitsija Oulujärveä. Önkkörin kanavan toteutusvaihe aloitettiin, aluelautakunta osallistui kustannuksiin. Lautakunta on esittänyt tehtäviä työllisyysvaroin palkattujen henkilöiden työllistämiseksi. Pienenä ongelmana on ollut työntekijöiden saanti. 86

2.2.4 Sivistystoimiala Olennaiset tapahtumat vuonna 2018 Sivistyslautakunta Kaikkiaan toiminta ja talous toteutuivat suunnitellusti. Lautakunta otti uudelleen käyttöön vanhempien ja lasten myönteistä vuorovaikutusta tukevien harrastepalvelujen rahoittamisen sekä uutena toimintamuotona sosiaalisista tai kasvun tuen tarpeeseen perustuvista syistä lapselle myönnettävän harrastetuen. Näihin aiemmin hyväksi koettuihin ennaltaehkäiseviin toimintamuotoihin varattiin rahaa 50 000 euroa. Varhaiskasvatus Ratamon päiväkodin peruskorjaus valmistui, uudistettuihin tiloihin muutti elokuussa 2018 Hoijakan päiväkoti. Hoijakan päiväkodin vuokratilasta luovuttiin. Uudistettuihin tiloihin siirtyi Lehtikankaan monitoimitalosta integroitu pienryhmä ja näin Lehtikankaalle saatiin yhden ryhmän verran lisäpaikkoja. Opetushallitukselta saatiin rahoitusta Laaja-alaista oppimista leikkien -hankkeeseen ja Kielistä kivaa kipinää -hankkeeseen. Loppuvuodesta saatiin vielä päätös koulutuksellisesta tasa-arvorahasta. Kielistä kivaa kipinää -rahoituksella on saatu kaikille esioppilaille yksi tunti viikossa englannin kieleen tutustumista. Varhaiskasvatuksen talous toteutui hyvin talousarviossa, vaikka henkilöstömenot ylittyivät 283 644 euroa. Ylitys johtui mm. tuloksellisuuteen perustuvasta kertaerästä ja epäpätevyysalennusten korvauksista. Lasten erityisen tuen tarve on kasvanut ja eritysavustajia on palkattu lisää. Perusopetus ja nuorisopalvelut Kajaanin perusopetuksen koulukiinteistöissä jatkui parantaminen. Kajaanin lyseon peruskorjaus ja uudisrakennus alkoivat loppuvuodesta 2018. Vanha puoli peruskorjataan ja nk. uusi puoli puretaan pois, ja sen tilalle rakennetaan uusi rakennus. Kokonaisuuden on määrä valmistua keväällä 2020, ja olla koulukäytössä elokuussa 2020. Kajaanin lyseo toimii remontin ajan väistötiloissa pääosin yliopistokampuksella sekä pääkirjastossa. Kätönlahden koulun Tarmo-sali purettiin, ja sen tilalle alkoi uuden liikuntasalin rakentaminen. Rakennuksen on määrä valmistua huhtikuussa 2019. Perusopetuksessa jatkettiin kehittämishanketoimintaa digitalisaatiossa, kielten opetuksen varhentamisessa, koulupäivän liikunnallistamisessa sekä kerhotoiminnan kehittämisessä. Perusopetus on edelleen saanut valtion erityisavustusta koulutuksellisen tasa-arvon edistämiseen. Samalla, kun oppilasmäärä kasvoi, suureni tehostetun ja erityisen tuen piirissä olevien oppilaiden prosentuaalinen osuus, noudatellen valtakunnan suuntaa, joskin pysyen maltillisempana. Erityisen tuen uusia ryhmiä jouduttiin perustamaan ensin kuusi ryhmää, ja loppusyksyllä 2018 vielä yksi ryhmä lisää. Voimakkaasti lisääntynyt oppilaiden aggressiivinen käytös ja levottomuus ovat tuoneet opetukseen uusia haasteita. Perusopetuksessa aloitti kasvun ja oppimisen tuen asiantuntija, jonka avulla tulevaisuudessa pyritään opetusryhmien muodostamisessa ennakoimaan potentiaaliset ryhmäkohtaiset mahdollisuudet ja haasteet. Henkilöstömenot ylittyivät -273 081 euroa, mistä tuloksellisuuserän osuus oli 121 000 euroa. Uusien ryhmien perustamisen myötä henkilöstömenot kasvoivat loppuvuoden osalta noin 216 000 euroa. Työterveyden menot ylittyivät -95 950 euroa budjetoituun nähden. Useissa hankkeissa päästiin aloittamaan toivottua myöhemmin, ja rahaa jäi taseeseen odottamaan vuotta 2019. Nuorisopalveluissa Ohjaamo Nuppa -hanke jatkoi nuorille suunnattujen palvelujen ja viranomaistoimijoiden ja nuorten parissa toimivien yhteistyön kehittämistä. Uusina toimintoina mukaan tulivat mm. Yhteinen keittiö, Myllyhoitoyhdistyksen riippuvuuksien hoitoon keskittyvien tukipalvelujen kehittäminen ja mallintaminen sekä sosiaali-isännöitsijä/asumisen ohjauksen palvelut. Nuorten työelämää parantavia korttikoulutuksia järjestettiin, mm. ensiapu, hygieniapassi ja järjestyksenvalvoja. Kelan vastaanotto aloittaa toimintansa vuoden 2019 alusta. Nuorten kesätyösetelit jaettiin Nupalta. Kävijämäärä vuonna 2018 oli 21 783. Hanke jatkuu 30.6.2019 saakka. Nuorisotilatoimintaa järjestettiin kuudessa eri pisteessä sekä liikennepuistossa. Uutena toimintamuotona aloitettiin Aseman lapset ry:n kanssa Walkers-kahvilatoiminta ja Wauto-auto jalkautuva nuorisotyötoiminta. 7-luokkien ryhmäytykset ja YMCA Finland Suomen NMKY:n liitto ry:n Arvoja terveyskasvatusohjelma Camera obscura 8-luokkalaisille toteutettiin yhteistyössä Kajaanin evankelisluterilaisen seurakunnan ja perusopetuksen kanssa. Music Against Drugs ry:n kanssa aloitettiin yläkoululaisille suunnattu MAD-päihdekasvatuskokonaisuus yhdessä peruskoulujen kanssa. Koulunuorisotyötä kehitettään ja toteutetaan Lehtikankaan ja Soidinsuon kouluilla. Nuorisopalvelut on saanut erillistä valtionavustus- 87

ta Pohjois-Suomen AVIlta Etsivän nuorisotyön, Starttipajan ja kerhotoiminnan kehittämiseen ja kotikansainvälisyystoimintaan sekä Nuorten Kainuu -hankkeeseen. Erasmus+ -ohjelman kansalliselta toimistolta on saatu avustusta EU:n Erasmus+ Youth in Action -ohjelmasta Eurooppalaisen vapaaehtoispalvelun (EVS) toimintaan. Kulttuurilaitokset Kainuun Museossa järjestettiin tavanomainen määrä vaihtuvia näyttelyitä (4 isoa ja 6 pientä näyttelyä). Kävijämäärä (6 885) kasvoi hieman edellisvuodesta, jolloin museo oli osin suljettu korjaustöiden vuoksi. Korjaustyöt jatkuivat nyt toimistotiloissa. Henkilökunnassa oli vaihtuvuutta muun muassa eläkkeelle jäämisten vuoksi. Maakunnallinen viranomaistyö oli vilkasta. Taidemuseon kävijämäärä kasvoi, vaikka museo oli suljettuna yleisöltä remontin vuoksi kolme kuukautta eli yksi näyttely peruttiin. Näyttelyihin tutustui 12 338 kävijää. Remontti paransi huomattavasti museon saavutettavuutta: rakennukseen asennettiin hissi ja esteetöntä sisäänkäyntiä uudistettiin. Kiinniolon aikana taidekokoelmat siirrettiin uuteen varastoon, jonka tilakeskus oli saneerannut kaupungin kiinteistöön Vienankadulla. Kainuun musiikkiopiston opetuksen tarjonta pysyi samansuuruisena koko toiminta-alueella. Opetustunteja pidettiin 24 209. Vuoden aikana musiikkiopistossa opiskeli yhteensä 1 068 oppilasta. Toiminnan painopisteenä oli uuden opetussuunnitelman valmisteleminen ja käyttöönotto 1.8.2018 alkaen. Vuoden aikana järjestettiin 119 esiintymistapahtumaa, joissa oli yhteensä 1 988 esiintyjää ja 9 275 kuulijaa. Merkittävimmät tapahtumat olivat Kajaanin puhallinorkesterin Elokuva- ja pelimusiikin konsertti ja Kaukametsän kamariorkesterin konsertit: Lauluja elämän matkalta -yhteistyöproduktio Oulun konservatorion kanssa ja Neljä vuoden aikaa. Kaukametsän opisto toteutti opetusta 12 953 tuntia (ei sisällä opettajien muun työn tunteja), josta avoimen kansalaisopistotoiminnan opetustunteja 11 785 ja maksupalveluopetusta 49 tuntia (602 tuntia vähemmän kuin vuonna 2017). Vuoden 2018 alusta vapaan sivistystyön tehtäväksi tullutta luku- ja kirjoitustaidottomien aikuisten maahanmuuttajien opetusta toteutettiin 1 119 tuntia ja opetukseen luotiin paikallinen yhteistyömalli Kainuun ELY-keskuksen, Kajaanin TE-toimiston, maahanmuuttajapalveluiden, perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen kanssa. Kansalaisopiston netto-opiskelijoita oli 3 537 (88 opiskelijaa vähemmän kuin vuonna 2017) ja kurssilaisia 8 496 (827 enemmän kuin 2017). Kaukametsän kokous- ja kulttuuripalvelut. Vuonna 2018 Kaukametsässä oli kävijöitä yhteensä 63 231 ja yleisötilaisuuksia 372. Kokouksia ja koulutuksia oli 55 kpl. Kulttuuripalvelut järjestivät 147 tilaisuutta vuoden aikana. Kajaanin Runoviikolla kävijöitä oli 8 681 ja tilaisuuksia 85. Kajaani Tanssii -tapahtumassa kävijöitä oli 3 314 ja tilaisuuksia 12. Kaikukortilla lippuja kulttuurin tilaisuuksiin annettiin 325, joista Runoviikon tilaisuuksiin 165. Kirjastopalveluissa pääkirjasto toimi lyseon peruskorjauksen väistötilana elokuusta alkaen, mikä vaikutti mahdollisuuksiin järjestää tilaisuuksia ja tapahtumia. Omatoimikirjasto käynnistyi kesäkuussa Lehtikankaan lähikirjastossa. Lukukummi-hankkeessa vietiin dialogisen lukemisen mallia kaupungin päiväkoteihin. Kirjastoautoa jalkautettiin yleisötapahtumiin. Henkilöstön työergonomiaa parannettiin hankkimalla sähköisiä työpöytiä. Kirjaston kokonaiskävijämäärä oli 280 955 käyntiä (-10,8 % vuoteen 2017), verkkokäyntejä oli 144 276 (+41,9 % vuoteen 2017) ja lainojen kokonaismäärä oli 606 471 lainaa (-3,2 % vuoteen 2017). 88

Valtuustoon nähden sitovat toiminnalliset tavoitteet Raportointivastuussa sivistysjohtaja Mikko Saari Halu auttaa yritysten kasvua Mahdollistaja Mittari/indikaattori Nykytila Tavoite 2018 Toteutunut 2018 Koulujen yrittäjyyskasvatus Koulujen yhteistyö paikallisten yritysten kanssa (oppilasmäärä, yhteistyön muodot) Toiminta vaihtelee kouluittain. Myös yrittäjien tilanteet vaihtelevat. Nuori yrittäjyys -toiminta lupaavaa. Kummiyrityksiä 20 Yrityskontakteja 40 YES-keskuksen perustaminen esi- ja perusopetuksessa YES-keskus on perustettu. Nuori yrittäjyys (NY)-toiminta on noussut vahvasti myös alakouluissa, jossa nimi on Pikku Yrittäjät. Kummiyritystoiminta ei ole toteutunut toivotulla tavalla. Se on koettu hankalaksi molemminpuolisesti. Tarvitaan uutta strategiamallia. Yrityskontakteja on vähäinen määrä, mutta niitä on toteutettu mahdollisuuksien mukaan. Yksityisten päiväkotien elinvoimaisuus Valtakunnalliset tapahtumat (Kajaani Tanssii ja Runoviikko) Yksityisten päiväkotien määrä ja %-osuus Kävijämäärät tapahtumissa (yhteensä) 12 kpl 27 % (2017) 2014: 12 000 2015: 13 223 2016: 12 875 2017: 11 500 (puolet Kainuun ulkopuolelta) 13 kpl 30 % 12 500 Runoviikko säilyy valtakunnallisesti lajinsa ykköstapahtumana. Kajaani Tanssii - festivaalin kansainvälistyminen kasvaa 13 kpl 27 % Kaukametsä yhteensä: Kulttuuri 19 864 Runoviikko 8 800 Kajaani Tanssii 3 480 Osaavan työvoiman saatavuus turvataan Mahdollistaja Mittari/indikaattori Nykytila Tavoite 2018 Toteutunut 2018 Esi- ja peruskoululaisten sekä työikäisten tieto- ja viestintäteknologian taitojen (tvt) edistäminen Tvt-opetukseen panostaminen vvh/koulu; pedamentorimäärä. Alakouluissa on 10 digimentoria. Yläkoulujen digimentoritilanne on vaihteleva. Varhaiskasvatuksessa on 2 pedamentoria. Digimentorit useimmissa kouluissa; hankerahoitus. 2 pedamentoria varhaiskasvatuksessa. Digitutortoimintamalli ja O365-ympäristön käyttö ovat vakiintuneet perusopetuksessa. Tutoreiden yhteistyöverkko on jatkanut koulutuksia ja pedagogista kehittämistä. Pelimoottorihanke on käynnistynyt opettajien ja kouluttajien rekrytoinnella ja laitehankinnoilla. Pedamentori toiminta päättyi kesällä 2018 TVT-yhdyshenkilöt toiminnan tukena 89

Koulutettua väestöä houkuttelevat maakuntakeskuksen hyvät perus-, kulttuuri- ja vapaa-ajan palvelut Kulttuurin palvelujen tarjonnan ja käytön määrällinen arviointi Kirjastot 4 Kirjastoauto 1 Musiikkiopisto 24 100 opetustuntia Kansalaisopisto 14 000 opetustuntia Kainuun museo 4 näyttelyä/vuosi Taidemuseo 5 näyttelyä/vuosi Kaukametsä 58 318 kävijää (2016) Musiikkiopisto 24 100 opetustuntia Kansalaisopisto 14 000 opetustuntia Kainuun Museo 4 näyttelyä Taidemuseo 4 näyttelyä Kaukametsä 60 000 Musiikkiopisto 24 097 opetustuntia Kansalaisopisto 12 953 opetustuntia Kainuun Museo 4 näyttelyä Taidemuseo 3 näyttelyä Kaukametsä 63 231 kävijää 372 tilaisuutta Saavutettavuuden parantaminen Mahdollistaja Mittari/indikaattori Lähtötilanne Tavoite 2018 Toteutunut 2018 Sähköisen asioinnin kehittäminen Sähköisten omatoimipalvelujen käyttömäärät ja käyttöönottamisen toteutuminen tulosalueilla laadullinen ja määrällinen arviointi Ei mitata. Varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa sähköisten palveluiden käyttö asioinnissa on vakiintunut. Laitekanta lisääntyy. Perusopetuksessa asiointi tapahtuu pääsääntöisesti sähköisesti. Laitekanta lisääntyy. Sähköinen ilmoittautuminen musiikkiopistossa yli 90 %, kansalaisopistossa 60 % Sähköinen yhteydenpito opettajien, oppilaiden ja huoltajien kanssa musiikkiopistossa ja kansalaisopistossa Kansalaisopiston kurssimaksujen maksaminen verkossa 50 % Sähköinen toiminta asioinnissa on vakiintunut. Laitekantaa on lisätty varhaiskasvatuksessa. Perusopetuksessa tavoitteet ovat toteutuneet. Sähköinen ilmoittautuminen musiikkiopistossa 100 %, kansalaisopistossa 63,4 % Sähköinen yhteydenpito opettajien, oppilaiden ja huoltajien kanssa musiikkiopistossa toteutuu Eepos-oppilashallinto-ohjelman kautta, sähköpostitse ja tekstiviestien avulla Kansalaisopistossa pääsääntöisesti Hellewikurssijärjestelmän tekstiviestitoiminnolla sekä sähköpostitse. Ei vielä toteutunut (kurssihallintajärjestelmän päivittäminen siirtyi vuodelle 2019). 90

Perus- ja esiopetuksen langattomien verkkojen rakentumisen edistäminen Langattomien verkkojen kattavuus perusopetuksessa ja varhaiskasvatuksessa 2014: 60 % 2017: 80 % opetustiloista 90 % opetustiloista Perusopetuksessa kattavuus 90 %. Varhaiskasvatuksessa langattomat verkot eivät ole kattavat. Kokonaisvaltainen asiakastuntemus ohjaa palvelujen järjestämistä ja tehostaa palvelujen tuotantoa Mahdollistaja Mittari/indikaattori Nykytila Tavoite 2018 Toteutunut 2018 IVA-arviointi (ihmisiin IVA-arvioinnin käyttäminen IVA-arviointi käytössä Käytössä säännöllisesti Ei ole toteutunut kohdistuvien vaikutusten arviointi) päätöksenteossa, kulttuurilaitosten asiakastyytyväisyyskyselyteossa päätöksen- Asiakastyytyväisyys satunnaisesti noin 3,3 vähintään 3,3 Keskiarvo 3,3 Kainuun Museon näyttelyt 3,35 ja museokäynnit 3,54 Taidemuseo ka 3,6 Kainuun musiikkiopisto ka 3,59 Kaukametsän tapahtumat 3,3 Kaukametsän opisto 2,28 (asteikolla 1-5) Kaupunginkirjasto: 4,5/5 (yleisten kirjastojen valtakunnallinen asiakaskysely) Varhaiskasvatuksen monitahoarvioinnin tulokset on esitelty sivistyslautakunnalle Asiakas- ja tunnuslukutiedot tiedolla johtamisen perustana Henkilöstön osaamisen tukeminen Toimialan johtoryhmän itsearviointi tavoitteen toteutumisesta Keskeinen toimintaa kuvaava tieto (talouden ja toiminnan indikaattorit) on jäsennettynä tietokantana hallinnon strategisen suunnittelutyön käytössä Kehityskeskustelujen kattavuus Työpaikkakokousten toteutuminen (työyhteisön toimivuuskysely) On tehty keväällä 2017 Tilastointi varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa jatkuvaa Opistoissa opiskelijarekisterit Toteutetaan itsearviointi vuosittain Tunnuslukutietojen hyödynnettävyyden lisääminen Keskeiset tunnusluvut ovat johdon käytettävissä. Itsearviointi toteutettu. Johtoryhmätyön toimivuus ka 3,3 (asteikolla 1 4). Ei ole toteutunut 85 % 100 % Noin 90 % Jokaisessa työyhteisössä kokouskäytänteet ovat säännölliset Kokouskäytänteet ovat säännölliset kaikissa yhteisöissä. Työyhteisön toimivuuskyselyä ei ole tehty vuonna 2018 91

Positiivinen mielikuva viihtyisästä ja sujuvien palvelujen Kajaanista Mahdollistaja Mittari/indikaattori Nykytila Tavoite 2018 Toteutunut 2018 Tehokas markkinointi ja viestintä Itsearviointi toiminnasta Yksiköt viestivät ja markkinoivat osaltaan aktiivisesti toiminnasta sekä tapahtumista. Yksiköt viestivät ja markkinoivat osaltaan aktiivisesti toiminnasta sekä tapahtumista. Markkinointia on tehty sekä yksin että yhteistyössä. Valtakunnalliset tapahtumat Hyvä työyhteisön ilmapiiri Näkyminen tiedotusvälineissä, laadukkaat ja sujuvat tapahtumajärjestelyt - laadullinen arviointi Työyhteisön toimivuuskysely Runoviikko ja Kajaani Tanssii ovat kansallisesti tunnettuja ja arvostettuja tapahtumia. Yksittäiset näyttelyt ja kulttuuritilaisuudet ovat laadukkaita. VIMA-yksikön perustaminen kaupunkiin Runoviikko on kansallisesti tunnettu ja arvostettu tapahtuma. Yksittäiset näyttelyt ja kulttuuritilaisuudet ovat laadukkaita. 2015: ka 3,29 Vuoden 2017 tuloksia työstetään työyhteisöissä. Runoviikko ja Kajaani Tanssii ovat kansallisesti tunnustettuja valtakunnallisia festivaaleja. Yksittäiset näyttelyt: kasvaneet kävijämäärät ja hyvä julkisuus (taidemuseo) On toimittu henkilöstöhallinnon ohjeistuksen mukaisesti ja tuloksia on työstetty työyhteisöissä. Kuntalaisten omaehtoinen hyvinvoinnin lisääminen Mahdollistaja Mittari/indikaattori Nykytila Tavoite 2018 Toteutunut 2018 Sivistystoimen palvelut ovat houkuttelevat ja tukevat kuntalaisten hyvinvointia Lasten ja nuorten liikkumisen sekä terveiden elämäntapojen edistäminen Sivistystoimen tilat isojen tapahtumien käytössä ja uusi liikuntapalvelut organisaatio vastaa tilojen vuokraamisesta Kävijät 1 : Kulttuuri Liikunta Nuoriso Yhteensä Tuen piirissä olevien lasten ja nuorten osuus varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa, % Liikuntasuositusten toteutuminen, liikuntatapahtumien määrä Koulujen tilojen ulkopuolinen käyttö 2016 538 382 769 247 46 256 1 353 885 Perusopetus Erityinen tuki 7,3 Tehostettu tuki 8,1 Varhaiskasvatus Erityinen tuki 1,2 Tehostettu tuki 13 Liikuntasuositukset toteutuvat varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa Käytössä mikäli vapaina ja käyttötarkoitukseen sopivia 465 000 762 000 46 000 1 273 000 Ei nouse nykytilasta Ei nouse nykytilasta Liikuntasuositukset toteutuvat varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa Käytetään tehokkaasti mahdollisuuksien mukaan 503 069 679 764 57 798 1 240 631 Perusopetus Tavoite ei toteutunut Erityinen tuki 8,4 Tehostettu tuki 9,8 Varhaiskasvatus Erityinen tuki 1 Tehostettu tuki 12 Mahdollisuuksien mukaan on toteutunut. Toteutunut 1 Kulttuuri: kirjastojen kävijät, museoiden kävijät, Kaukametsän opiston kurssilaiset, musiikkiopiston opiskelijat, kulttuuritilaisuuksien ja kongressikeskuksen kävijät, teatterin katsojat, elokuvakeskuksen kävijät. Liikunta: Kajaanihallin, jäähallin, vesiliikuntakeskuksen, Otanmäen urheilutalon ja maauimalan kävijät, 70+-liikunta- ja vesiliikuntapassi, ohjattu kuntosalitoiminta. Nuoriso: nuorisotiloissa kävijät. 92

Riskienhallinta Riskit Kuvaus 2018 Toteutunut 2018 Toimintaan liittyvät riskit Talouteen liittyvät riskit Henkilöstöön liittyvät riskit Paikoin heikko kiinteistöjen kunto Tukipalvelujen haavoittuvuus ja yksittäisten ihmisten varassa oleva toiminta saattaa aiheuttaa asioiden oikea-aikaiseen hoitamiseen tai kirjaamiseen liittyen virheiden mahdollisuuden. Häiriöt sähkön, veden tai lämmön jakelussa, jotka vaarantavat peruspalvelujen päivittäisien normaalin järjestämisen. Valtion erillisrahoituksen jatkuvuuden epävarmuus (opetusryhmien koon pienentämisen ja tasa-arvon edistäminen, etsivän nuorisotyön rahoitus) - riski 500 000 euroa Valtionosuuksien pieneneminen kulttuuripalveluissa riski 50 000 euroa Palveluiden sähköistymisen tuomat yllättävät kustannukset riski 200 000 euroa Varhaiskasvatuksen asiakasmaksulain tuomien tulojen pudotus on arvioitua suurempi - riski 500 000 euroa Varhaiskasvatuspalveluiden kysyntä kasvaa uusien asiakasmaksujen myötä - riski 800 000 euroa Uuden talousohjelmiston toimivuus ja tarkkuus, talouden seurannan ja talouteen vaikuttamisen kyky on puutteellinen, jos talouden seurantatieto ei ole täsmällistä. Vuoden 2018 talousarvio perustuu pitkälle vuoden 2017 talousarvioennusteeseen saadun taloustiedon perusteella riski, että heikentää vuoden 18 talousarviota 500 000 euroa Maahanmuuton äkillinen kasvu sekä opetus ja kasvatuspalvelujen järjestäminen riski 200 000 euroa Ostopalvelujen jatkumon häiriintyminen riski 500 000 euroa. Työntekijöiden ikääntyminen ja kyky hallita uusia välineitä, varahenkilöstön puute palveluissa, rekrytointien onnistuminen. Lyseon väistötiloissa ilmeni sisäilmaongelmaa. Lisäksi Soidinsuon koululla sekä Kainuun Museolla on jouduttu tekemään toimenpiteitä heikon sisäilman korjaamiseksi. Muut toimintaan liittyvät riskit eivät toteutuneet. Vuoden vaihteen tykkylumiongelmalla ei ollut vaikutusta Kajaanin palveluihin. Valtionosuuksiin liittyvät riskit eivät ole toteutuneet. Palveluiden sähköistämisen riskit eivät ole toteutuneet. Varhaiskasvatuksen asiakasmaksut eivät tippuneet niin paljon kuin arvioitiin. Varhaiskasvatuksen palvelujen kysyntä ei ole kasvanut merkittävästi. Päiväkotilasten määrä on kasvanut 67 lapsella edellisestä vuodesta. Uuden talousohjelman toimivuus oli kohtuullinen ja tarkkuus hyvä. Äkillistä maahanmuuton kasvua ei tapahtunut, ja ostopalvelujen jatkumo ei häiriintynyt. Maahanmuuttajapalveluiden sopimuspohjainen koulutus Kaukametsän opistossa on supistunut. Varhaiskasvatuksessa sijaisten saatavuus on heikkoa, samoin perusopetuksessa. 93

Sisäinen valvonta Vastuuhenkilö sivistysjohtaja Mikko Saari Sisältö Suunnitellut toimenpiteet ja painopistealueet Havainnot ja johtopäätökset Päätöksentekoprosessi Henkilöstöasiat Taloussuunnittelu Kirjanpito ja maksuliikenne Talousraportointi Omaisuuden hallinnointi Tietohallinto ja tietoturva Avustusten, takausten ja vakuuksienmyöntäminen Sopimushallinta Hankkeiden (projektien) hallinnointi Kokouskäytänteet ovat toimialalla säännölliset ja suunnitellut. Säännöllinen ja suunniteltu koulutus Hallinnon tukipalvelujen keskittäminen Toimialan johtoryhmä ja lautakunta seuraavat talouden toteutumista säännöllisesti ja talouspäällikön tukemana. Osa-alueiden toimintojen oikeellisuuden merkitys kirjanpitoon ja raportoinnin luotettavuuteen korostuu mm. asiatarkastuksessa ja ostotilaamisessa. Toimialan johtoryhmä ja lautakunta raportoivat talouden toteutumista säännöllisesti ja talouspäällikön tukemana. Ei erillisesti suunniteltuja toimenpiteitä. - KamIT-ohjausryhmän toiminta ja kaupungin tietohallinnon ohjausryhmän toiminta. Sivistyslautakunta myöntää nuorisoavustuksia. Ei myönnetä takauksia tai vakuuksia. Sopimusten hallinta on keskitetty talouspäällikölle eli tulosalueet toimittavat sopimukset talouspäällikön hallintaan ja tietoon. Sopimusten tekemisessä noudatetaan hallintosäännön määräyksiä. Hankekortit on otettu käyttöön hankkeiden hallinnoinnin ja arjen käytäntöjen avuksi. Toimialan yksiköt noudattavat pääsääntöisesti säännöllisiä kokouskäytänteitä. Henkilöstön koulutus on suunniteltua ja säännöllistä erityisesti perusopetuksessa ja varhaiskasvatuksessa hankerahoitusten ansiosta. Hallinnon tukipalvelujen keskittäminen etenee organisaatiossa tapahtuneet avainhenkilövaihdokset huomioiden. Talouden seuranta toimii hyvin ja on suhteellisen tarkkaa kuukausittain. Talousarvion sisällä eri menokohtien välillä on vielä heittoa, joka tulee huomioida talousarviota laadittaessa. Koko toimialalla on vielä parannettavaa. Kehitystä on kuitenkin tapahtunut vuoden aikana ja toimenpiteitä on sovittu vuodelle 2019. Talouden raportointi toimii hyvin. KamIT-ohjausryhmä on kokoontunut säännöllisesti ja linjannut KamIT:n toimintaa. Kaupungin tietohallinnon ohjausryhmä on järjestäytynyt uudelleen ja toimialan viestiä saadaan yleiseen tietoon. Avustusten jakaminen on toimivaa. Ei ole myönnetty vakuuksia tai takauksia. Sopimusten tekeminen toimii. Yksiköiden ja tulosalueiden johto konsultoi aktiivisesti toimialan johtoa, mikäli tulosalueiden ja yksikköjen toimintaan liittyviä sopimuksia tehdään. Hankekortit toimivat. Henkilöstö, htv2 TP 2017 TA 2018 TP 2018 Sivistyslautakunta 2,1 1 1,9 Varhaiskasvatus 315,0 339 329,0 Perusopetus 364,5 362 378,3 Nuorisopalvelut 19,7 17 19,9 Kulttuurilaitokset 46,1 47 45,7 Kaukametsä 98,6 113 96,0 Yhteensä 846,0 879 870,8 94

95

96

2.2.5 Ympäristötekninen toimiala Olennaiset tapahtumat vuonna 2018 Ympäristötekninen lautakunta ja lupajaosto Ympäristötekninen lautakunta kokoontui 11 kertaa vuonna 2018. Kokouksissa käsiteltiin 121 asiaa. Asioista tehtiin seitsemän oikaisuvaatimusta, joista yksi jatkovalitus Pohjois-Suomen hallinto-oikeuteen. Lupajaosto kokoontui vuonna 2018 kahdeksan kertaa. Kokouksissa käsiteltiin 50 asiaa, joista ei tehty oikaisuvaatimuksia. Valituksia näistä asioista tehtiin kaksi kappaletta. Talouden osalta käyttötalouden toimintakate oli 686 000 euroa parempi kuin talousarviota laadittaessa oli suunniteltu. Toimialan toimintatuotot jäivät noin 469 000 euroa talousarviosta. Lisäksi toimintatuottoja korjattiin kesken kauden tekemällä talousarviomuutosesitys hulevesiliittymien maksutuottojen alentamisesta 435 000 eurolla. Suurimmat säästöt, noin 540 000 euroa, syntyivät energiakustannuksista keskimääräistä leudomman talven ansiosta ja 427 000 euroa henkilöstömenoista. Henkilötyövuosia oli 152 (160 vuonna 2016 ja 158 vuonna 2017). Henkilöstössä on ollut vajetta. Sitä saatiin paikattua hieman loppuvuoden aikana, mutta se näkyy edelleen muun muassa henkilöstön jaksamisessa. Liikunta- ja kulttuuriasioiden neuvosto Liikunta- ja kulttuuriasioiden neuvosto on kokoontunut 8 kertaa ja käsitellyt 68 asiaa. Neuvosto on myöntänyt liikunta-, kulttuuri- ja yleiset tapahtuma-avustukset, palkinnot ja stipendit. Neuvosto on myöntänyt avustuksia liikuntaseuroille 90 172 euroa, kulttuurin yleis- ja kohdeavustuksia 23 000 euroa, tapahtumaavustuksia 56 956 euroa ja Rastiviikolle 55 000 euroa. Lisäksi neuvosto on myöntänyt avustuksia Otanmäen- Vuolijoen Seuraunionille 6 000 euroa, Pallohalli Oy:lle 45 300 euroa, Pohjoisen tanssin aluekeskustoimintaan 30 000 euroa, Routa-ryhmälle 30 000 euroa ja Kulttuuriosuuskunta G-voimalle 55 000 euroa. Yhteensä avustuksia on myönnetty 391 428 euroa. Lisäksi neuvosto on jakanut kaupungin kulttuuripalkinnon 1 000 euroa ja jakanut myös stipendejä urheilijoille ja liikuntakulttuurin edistäjille 44 kpl yhteensä 3 620 euroa. Maankäyttö-, suunnittelu- ja viranomaistoiminnat Yleis- ja asemakaavoitus sekä muut suunnittelukohteet Merkittävimmän kaavahankkeen keskustaajaman yleiskaavapäivityksen kokonaisvaikutusten arviointi valmistui ja kaava eteni ehdotusvaiheeseen. Kainuun ELY-keskus antoi kielteisen päätöksen Kruununpuodinmäen siltalinjauksen luonnonsuojelulain mukaiseen poikkeamislupaan, josta valitettiin hallinto-oikeuteen. Kahdenkymmenen vuoden aikana tehtyjen poikkeamislupien päivityskaava hyväksyttiin ja Kuurnantien kevyen liikenteen väylän mahdollistava Äkälänniemen osayleiskaava oli luonnoksena nähtävillä. Keskustaajaman pohjoispuolisen lievealueen maankäytön ja Pärsänsuon risteysalueen liittymän mahdollistava Tikkapuro Heinimäki Pärsänsuo-osayleiskaava tuli vireille. Seurakunnan virastotalon laajennuksen mahdollistava asemakaava ja Lyseon pysäköintialueen toteuttamisen katualueelle mahdollistava merkitykseltään vähäinen asemakaavamuutos hyväksyttiin. Lisäksi hyväksyttiin kuusi poikkeamislupaa: neljä asemakaavasta ja kaksi yleiskaavasta. Maan hankinta ja luovutus Kaupunki hankki vuonna 2018 maata Kuurnantien varrelta tien leventyessä perusparannuksen ja kevyen liikenteen väylän varauksen takia. Rautatieaseman seudulta saatiin ensimmäisen asemakaavan perusteella katualuetta sekä lisäksi ostettiin alueelle rakennettavan linja-autojen laiturialueen tontin osaksi maata VR- Yhtymä Oy:ltä. Kaupunki osti raakamaata Hevossuolta sekä Äkälänniemen alueelta ja lisäksi yhden asemakaava-alueen tontin Laaksokadulta. Kaupunki myi yhteensä viisi asemakaava-alueen tonttia sekä yhden yleiskaava-alueen rakennuspaikan. Lisäksi kaupunki palautti asemakaavan muutoksen seurauksena 129 m² maata sen aikaisemmalle omistajalle ja sopi yhdestä tilusvaihdosta Kuurnantien varrella. Yhteensä maata hankittiin noin 403 100 m² ja luovutettiin 9700 m². Maanhankintaan käytettiin yhteensä noin 325 000 euroa ja myynnissä saatiin tuloa yhteensä noin 145 000 euroa. 97

Kiinteistöverotietojen tarkastamisprojekti Kaupunki aloitti maaliskuussa 2017 kiinteistörekisteritietojen perusparannusprojektin. Projektin tarkoituksena on päivittää Kajaanin kiinteistörekisteriin ajantasaiset tiedot kunnan alueella sijaitsevista rakennuksista. Projektia jatkettiin keväällä 2018 paikkatietoanalyyseillä, joilla pyrittiin löytämään luvattomia rakennuksia asemakaava-alueen ulkopuolelta. Projekti-insinöörin siirryttyä opintovapaalle syyskuussa päätettiin projekti siirtää rakennusvalvontaan rekrytoitavan rakennustarkastajan vastuulle. Projektin oli määrä valmistua kevääseen 2020 mennessä, mutta projekti-insinöörin opintovapaan takia projektin jatkosta ja aikataulusta on tehtävä tarkempi suunnitelma vuoden 2019 aikana. Rakennusvalvonta ja ympäristönsuojelu Myönnetyt rakennusluvat 2014 2018 (asuinhuoneistot ja vapaa-ajanasunnot, kpl) 50 40 30 20 10 0 40 37 35 33 24 23 17 13 14 14 15 8 9 10 3 0 0 0 0 2014 2015 2016 2017 2018 Omakotitalo Rivitalo Kerrostalo Vapaa-ajanasunnot 7 Ympäristönsuojelun suoritetietoja 2014 2018 2014 2015 2016 2017 2018 Käsitellyt lupahakemukset ja ilmoitukset 40 17 26 20 20 Lausunnot 20 23 15 14 10 Tarkastukset 89 86 144 155 128 Yhteensä 149 126 185 189 158 Metsätalous Kaupungin metsien hoitovelkaa on lyhennetty vuoden 2018 aikana perkaamalla 10,9 ha taimikoita ja suorittamalla taimikonhoitoa yhteensä 92,4 ha alueella. Uudistusaloilla suoritettiin männyn konekylvöjä 29,0 ha alueella ja kuusta istutettiin 14,0 ha alueelle. Lisäksi vanhoja ojia perattiin noin 14,1 km:n matkalla. Varttuneen metsän väljennykseen keskittyviä harvennushakkuita talousmetsissä suoritettiin yhteensä 221,8 ha alueella. Vuonna 2018 myytiin yksi 34 ha suuruinen tukkipuuvaltainen leimikko, jonka hakkuut toteutunevat vuonna 2019. Kunnallistekniikka ja liikunta Tulosyksiköiden perustehtävät hoidettiin hyvin ja tulosalueen käyttötalous toteutui 183 500 euroa talousarviota paremmin. Talvi oli runsasluminen. Auraustarvetta riitti normaalia pidempään ja lunta jouduttiin siirtämään paljon läjitysalueille. Keväinen hiekoitushiekan poisto saatiin tehtyä normaalisti ja katujen pölyämistä vähennettiin suolaliuoksella. Toimenpiteet onnistuivat hyvin ja pölystä ei aiheutunut pitkäaikaista haittaa kaupunkilaisille. Vilkkaasti liikennöityjen pääkatujen huonokuntoisia ja uraisia päällystepintoja uusittiin runsaasti määrärahojen sallimissa rajoissa ympäri kaupunkia. Kunnossapitoasfaltoinneilla parannettiin liikkujien liikenneturvallisuutta ja käyttömukavuutta. Kuntalaisilta ja turisteilta saatiin runsaasti positiivista palautetta keskustan puistojen hoidosta ja laadusta. Puistojen hoitoon panostettiin palkkaamalla määräaikaisia puutarhureita ja kuljettajia isojen ruohonleikkureiden käyttöön. Puistojen hoitotasoa saatiin parannettua edellisiin vuosiin nähden merkittävästi. Ulkovalaistuksen kehittäminen jatkui ja vanhoja valoja vaihdettiin led-valoiksi yli 1 500 kpl. Vaihtoja tehtiin Lohtajan, Lehtikankaan ja keskustan alueella, joissa saavutettiin noin 70 prosentin säästö ulkovalaistuksen energiankulutuksessa. Energiansäästön lisäksi vaihdoilla saavutettiin tasaisempi ja laadukkaampi valaistus. Vaihdetuissa valaisimissa on esiohjelmoitu himmennysohjelma yöajalle. Yöllä valot palavat 30 prosentin teholla. Liikuntapaikkojen kehittyminen oli nopeaa. Kesällä 2018 aloitettiin Kaupunginlammen monitoimikentän rakentaminen. Hankkeessa Kajaanihallin ympäristö ja Kaupunginlammen puiston alueelle rakennettiin uusi 98

laaja lähiliikunta-alue. Kalkkisillalle rakennettiin paljon toivotut kuntoportaat. Vimpelin urheilukentän pinnan ongelmat saatiin vihdoin korjattua ja juoksurata on nyt kilpailukunnossa. Lohtajan, Kirkkoahon ja Vimpelin valaistuja kuntoratoja levennettiin, jotta hiihtokausi voidaan aloittaa pienemmällä lumimäärällä. Liikuntalaitoksissa oli kävijöitä yhteensä 644 205. Liikuntapassin +70 käyttökertoja ja ohjattuihin vesiliikuntaja kuntosaliryhmiin osallistujia oli yhteensä 35 764. Vesiliikuntakeskuksen E-rannekkeen käyttökertoja oli yhteensä 51 921. Liikunnan kehittämishanke saatiin päätökseen ja toimintaa kehitettiin hankkeessa sovittujen linjausten mukaisesti. Linjausten mukaisesti lähiesimiesvastuita on jaettu useammalle esimiehelle ja vastuualueita on selvennetty. Tilakeskus Tulosyksiköiden perustehtävät hoidettiin ja toteutettiin pääosin sekä osin ylitettiin toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Käyttötalouden toimintakate toteutui noin 410 000 euroa talousarviota paremmin. Talousarviota parempi tulos johtuu pääosin rakennusten energiakustannusten ja henkilöstömenojen säästöistä. Vuoden 2018 lämmitystarve oli noin 9 prosenttia normaalivuotta pienempi. Toimintakatteeseen on sisältynyt 750 000 euroa rakennusten purkukuluja. Purkukuluja toteutui noin 727 000 euroa vuonna 2018. Aloitettiin osaltaan omistajapoliittisen ohjelman selvitykset ja toimenpiteet, jotka valmistuvat vuonna 2019. Kaupungin rakennuskantaa vähennettiin 4 394 m² (- 2,5 %) purkamalla Lehtikankaan entinen koulu ja myymällä Soidinsuon kentän entinen huoltorakennus. Talonrakennusinvestoinneissa sitovana tavoitteena oli 11 590 000 euroa. Investointien toteutuma oli noin 9 553 000 euroa. Investointien määrärahasäästöt syntyivät pääasiassa usean vuoden rakennushankkeiden jaksotuksien poikkeamista talousarvioon nähden ja joista Lyseon poikkeama suurimpana hankkeen myöhäisen aloituksen vuoksi. Merkittävimpinä hankkeina valmistui Ratamon päiväkodin peruskorjaus ja aloitettiin harjoitusjäähallin ja Kätönlahden koulun liikuntasalin rakentaminen sekä Lyseon peruskorjaus ja laajennusosan korvaaminen uudisosalla. Harjoitusjäähalli sai rakentamiskustannuksiin avustusta 750.000. Valtuustoon nähden sitovat toiminnalliset tavoitteet Raportointivastuussa tekninen johtaja Jussi Heikkinen Halu auttaa yritysten kasvua Mahdollistaja Mittari/indikaattori Nykytila Tavoite 2018 Toteutunut 2018 Keskustaajaman uusi Valmiusaste Luonnosvaiheessa Ehdotusvaiheessa Luonnosvaiheessa yleiskaava Raatiparkki-hanke Valmiusaste Aiesopimusneuvottelut ovat käynnissä. Rakentamisen suunnittelu aloitetaan Neuvottelut eivät ole edenneet vuoden 2018 aikana. Osaavan työvoiman saatavuus turvataan Mahdollistaja Mittari/indikaattori Nykytila Tavoite 2018 Toteutunut 2018 Lyseon peruskorjauslaajennusosahanke Valmiusaste Saavutettavuuden parantaminen Suunnittelu on käynnissä. Rakentaminen aloitetaan. Rakentaminen on aloitettu purkutöillä. Mahdollistaja Mittari/indikaattori Nykytila Tavoite 2018 Toteutunut 2018 Matkakeskushanke Valmiusaste Suunnittelu on käynnissä. Asemakaava on hyväksytty valtuustossa Asemakaava on hyväksytty ja maanrakennustyöt aloitettu. 99

Kokonaisvaltainen asiakastuntemus ohjaa palvelujen järjestämistä ja tehostaa palvelujen tuotantoa Mahdollistaja Mittari/indikaattori Nykytila Tavoite 2018 Toteutunut 2018 Kuntatekniikan palvelukysely Yhteistyö Loistekonsernin ja Sotkamon kunnan kanssa Tulosten vaikutus palveluun Kysely tehdään parillisina vuosina. Loisteen kanssa puitesopimus ulkovalaistuksen kehittämiseksi on tehty. Sotkamon ja muiden Kainuun kuntien kanssa on keskusteltu ulkoilureittien ja kelkkaurien kehittämisestä. Positiivinen mielikuva viihtyisästä ja sujuvien palvelujen Kajaanista Kysely toteutetaan ja tulokset otetaan huomioon toimintalinjauksissa Loisteen kanssa yhteistyö jatkuu tiiviinä ulkovalaistuksen omaisuuden hallinnan ja kehittämisen osalta. Suunnitelma huoltovarmuuskriittisestä tietoverkosta on laadittu. Kainuun kuntien kanssa käynnistyy ulkoilureittien ja kelkkaurien kehittämishanke. Kysely toteutettu: katujen kunto ka 2,79 puhtaus ka 3,41 talvihoito ka 3,09 puistot ka 3,36 katuvalaistus ka 3,89 (asteikko 0-5) Yhteistyö on jatkunut Loisteen kanssa tiiviinä. Suunnittelutyö ulkovalaistuksen omaisuudenhallinnasta ja kehittämisestä sekä huoltovarmuuskriittisistä tietoverkoista on kesken. Ulkoilureittien kehittämishanke Kainuun kuntien ja metsähallituksen kanssa on hankesuunnitteluvaiheessa. Mahdollistaja Mittari/indikaattori Nykytila Tavoite 2018 Toteutunut 2018 Keskustan kehittämishanke Rakennusvalvonnan arkiston ja muiden arkistojen sähköistäminen Valmiusaste Valmiusaste Osa Kauppakadun kävelypainotteisesta osuudesta on valmis ja Kyynäspäänniemen silta on rakennettu. Lupaprosessien sähköistäminen on tehty. Rakennusvalvonnan arkiston perustallennustyö on käynnissä. Raatihuoneentorin esiintymislava kunnostetaan. Rakennusvalvonnan arkiston tallennustyö on valmistunut ja Kajaanissa on käytössä rakennuslupapiirustusten internet-kauppa. Raatihuoneen esiintymislava on kunnostettu ja avajaiset järjestetty joulun avajaisten yhteydessä. Rakennusvalvonnan arkiston digitointityön valmiusaste on 73,1 %. Rakennuslupapiirustusten verkkokauppaa ei ole vielä saatu perustettua. 100

Kuntalaisten omaehtoinen hyvinvoinnin lisääminen Mahdollistaja Mittari/indikaattori Nykytila Tavoite 2018 Toteutunut 2018 Liikuntamahdollisuuksien turvaaminen ja asiakaslähtöisyys olosuhteiden kehittämisessä. Riskienhallinta Kävijämäärä ja käyttäjätyytyväisyys Liikuntapaikat ovat hyvässä kunnossa ja liikuntapaikkojen käyttöaste on tiedossa. Käyttäjätyytyväisyyskyselyitä suoritetaan Kaukavedessä ja jäähallilla sekä ulkoliikuntapaikoilla. Riskit Kuvaus 2018 Toteutunut 2018 Korjausvelan kasvu Purkamiskustannuksista aiheutuva talousriski Pilaantuneet maaainekset Jos käyttötalouden raami on liian tiukka, katujen ja puistojen kunnossapidosta joudutaan tinkimään. Tällöin nämä kohteet joudutaan peruskorjaamaan aikaisemmin. Jos taas peruskorjausinvestoinnit ovat pienemmät kuin rakennusten ja katujen peruskorjaustarve, korjausvelka kasvaa ja rakennusten ja katurakenteiden kunto rappeutuu. Tämän seurauksena vahingonkorvausvastuut kasvavat. Valitukset katujen kunnosta ja rakennusten sisäilmaongelmista lisääntyvät. Toimialan purkamiskulut kasvavat vuonna 2018 merkittävästi verrattuna vuoteen 2017, koska purkamiskohteiden määrä ja laajuus kasvavat. Jos muun toiminnan suunnitellut säästötoimet eivät onnistu, käyttötalouden raami ei toteudu. Maaperästä löytyvien pilaantuneiden maaainesten puhdistamiskustannukset voivat päätyä kaupungin maksettaviksi. Näin voi käydä mm. kaupungin omistamilla maaalueilla, jos alkuperäistä saastuttajaa ei saada korvausvastuuseen. Vanhojen saha-alueiden maaperästä voi löytyä voimakkaita myrkkyjä. Mikäli alueita aiotaan kehittää ja ottaa käyttöön, voi maaperän puhdistamiskustannukset nousta korkeiksi. Käyttäjätyytyväisyyskyselyt on toteutettu Kaukavedessä. Vastaajia kyselyssä oli noin 500. Vastaajat arvioivat Kaukaveden palveluiden yleisarvosanaksi 3,9/5. Kyselyn perusteella palveluita kehitettiin mm. kuntosalin ilmanvaihtoa ja vesijumppakalenteria. Jäähallilla pidettiin asiakasilta, jossa käyttäjien kanssa keskusteltiin hallin toimintakulttuurista ja kehittämistarpeista. Lisäksi jäähallilla tehtiin jäänlaadusta kysely, jonka tulosten mukaan jään laatu on kiitettävä. Normaalitilannetta isompia poikkeamia ei toteutunut. Vuonna 2017 päätetty Lehtikankaan koulun purkaminen ja siihen varattu määräraha tuloutettiin varsinaiselle purkuvuodelle 2018, jolla hallittiin purkukustannusten pysyminen kustannusraamissa. Pilaantuneita maa-aineksia löytyi Kajaanihallin ulkoalueiden peruskorjauksen yhteydessä pieniä määriä. Pilaantuneet maaainekset toimitettiin asianmukaisesti jatkokäsiteltäväksi. Taloudellinen riski ei toteutunut. 101

Henkilöstöön liittyvä riski Sääilmiöihin liittyvät riskit Kuntaliitokset Iäkäs henkilökunta joutuu pitkille sairaslomille, jolloin kuntalaiset eivät saa tarvitsemiaan palveluja. Jos kaupunki ei käytä teknisten sopimuksen mukaisia kannustavia elementtejä palkkauksessa, parhaat osaajat siirtyvät paremman palkkauksen ja virikkeellisemmän työympäristön tarjoavien työnantajien palvelukseen. Rankkasateet aiheuttavat tulvia, kiinteistövahinkoja ja liukkautta. Kovat pakkaset lisäävät lämmityskuluja. Tällöin luvattua palvelutasoa ei voida pitää yllä. Tämän riskin torjunta lisää menoja, jolloin menot kasvavat yli talousarvion. Kuntaliitoksissa kaupunkirakenne huononee. Kaupungin yllä pidettäväksi tulee merkittävä määrä rakennuksia ja katuverkkoa, joiden käyttöaste on vähäinen ja kunto huono. Kaupunki joutuu panostamaan liitettyjen kuntien paikkatietojärjestelmän ja muun sähköisen toimintaympäristön luomiseen. Palvelutoiminnan tehokkuus laskee ja kustannukset kasvavat. Merkittäviä poikkeamia ei toteutunut. Menot eivät kasvaneet yli talousarvion eikä riskejä toteutunut. Liukastumisista aiheutuneita vahingonkorvauksia käsiteltiin 7 kpl. Ei toteutunut. Sisäinen valvonta Vastuuhenkilö tekninen johtaja Jussi Heikkinen Sisältö Päätöksentekoprosessi Henkilöstöasiat Taloussuunnittelu Kirjanpito ja maksuliikenne Talousraportointi Omaisuuden hallinnointi Suunnitellut toimenpiteet ja painopistealueet Sisäisiä kokous- ja palaverikäytänteitä on kehitettävä paremman tiedonkulun ja päätöksenteon tueksi. Esimiestyön kehittämiseen on panostettava enemmän koulutuksen avulla. Toimialan sisäinen talousprosessien kehittämisen suunnittelu on käynnistettävä yhdessä taloushallinnon kanssa. Lomakausien sijaisuudet on määriteltävä tarkemmin, näin varmistetaan asioiden eteneminen läpi vuoden. Talousraportoinnin tietojärjestelmissä on kehitettävää. On varmistettava, että rakennusomaisuutta koskevat tiedot ovat SAP-järjestelmässä oikein ja ajan tasalla. Havainnot ja johtopäätökset Sisäisiä kokous- ja palaverikäytänteitä sekä organisaatiorakennetta on kehitettävä paremman tiedonkulun ja päätöksenteon tueksi. Esimiestyön kehittämiseen on panostettu yhdessä henkilöstöpalvelujen kanssa koulutuksien ja 360-kyselyn avulla. Koulutuksia ja kehittämistä on jatkettava henkilöstöpalvelujen kanssa. Toimialalla ei ole riittävästi talousasiantuntemusta eikä resursseja. Toimialan sisäinen talousprosessien kehittämistä on jatkettava yhdessä talouspalveluiden kanssa. Sijaisuuksien tarkempi määrittely on aloitettu varmistamaan asioiden eteneminen läpi vuoden sekä ehkäisemään tahatonta virheellisen toimintamallin toteutumista. Esimerkkinä toimii laskujen asiatarkastus. Talousraportoinnin tietojärjestelmät vaativat kehittämistä, joka on tehtävä yhdessä talouspalveluiden kanssa. Talouden hoidon vastuita on myös selvennettävä toimialan ja talouspalveluiden kanssa. Omaisuuden hallintaan on kiinnitettävä enemmän huomiota. On varmistettava, että talousjärjestelmissä olevat tiedot rakennusomaisuudesta, kiinteistä rakenteista ja laitteista ja maaomaisuudesta ovat oikein ja ajan tasalla. 102

Tietohallinto ja tietoturva Avustusten, takausten ja vakuuksien myöntäminen Sopimushallinta Hankkeiden (projektien) hallinnointi Tarve yhtenäisemmälle tietojärjestelmäinfrastruktuurille on selvitettävä varsikin tietoturvan ja riskienhallinnan näkökulmasta. Vuosittain jaettavien avustusten käsittely on sisällytettävä vuosikelloon. CaseM käyttöä sopimuksenhallinnassa on kehitettävä edelleen. Systemaattisen ketterän projektihallinnan suunnittelu on käynnistettävä viimeistään 2019 aikana sisäisille kehitysprojekteille. Toimialalla ei ole riittävästi omia tietohallinnon resursseja eikä keskushallinnon tietohallinto pysty niitä tarjoamaan. Kokonaisvaltainen tietohallinnon uudistaminen on tarpeellista. Vuosittain jaettavat avustukset on koostettu ja toimitettu eteenpäin. Sopimustenhallinta on jakautunut usealle eri taholle. CaseM käyttöä sopimuksenhallinnassa ja sopimusten hallintaa on kehitettävä edelleen. Sisäisten kehityshankkeiden hallintaan tarvitaan edelleen systemaattisuutta ja projektinhallinta osaamista. Henkilöstö, htv2 TP 2017 TA 2018 TP 2018 Ympäristötekninen lautakunta 0,7 3,2 Maankäyttö, suunnittelu ja viranomaist. 35,8 33 31,1 Kunnallistekniikka ja liikunta 69,3 77 69,9 Tilakeskus 52,6 52,5 47,1 Yhteensä 157,7 163,2 151,3 103

104

105

2.2.6 Kainuun Pelastuslaitos -toimiala Olennaiset tapahtumat vuonna 2018 Kainuun pelastuslaitoksen vuosi alkoi hyvin poikkeuksellisesti. Vuodenvaiheessa Kainuussa alkoi pitkäkestoinen tykkylumesta johtuva häiriötilanne. Sähköt olivat poikki useaan otteeseen koko Kainuun alueella. Jopa evakuointeihin varauduttiin. Tilanteen pitkittyessä Kainuun pelastuslaitos otti johtovastuun häiriötilanteessa ja ryhtyi johtamaan sitä vaativana pelastustehtävänä. Näin tehtiin ensimmäisen kerran Suomessa. Tällä päätöksellä tilanne saatiin hallintaan ja kaikki yhteiskunnan voimavarat saatiin keskitetysti käyttöön. Edellä mainitun tapahtuman tiimoilta vuoden 2018 syksyllä käynnistettiin kaikkien operaattoreiden ja muiden toimijoiden kanssa yhteisen varautumissuunnitelman laatiminen pilottina Kainuun maakunta. Tavoitteen on hätäpuheluliikenteen ja viranomaisyhteyksien tiivistäminen. Työ on tarkoitus saattaa vuoden 2019 kevään kuluessa valmiiksi. Kainuun kesä oli myös erittäin kuiva ja vähäsateinen ja pelkona oli, että maastopaloja esiintyy erittäin runsaasti. Kainuun pelastuslaitoksen alue selvisi kesästä kuitenkin hyvin ja vaikka tehtävämäärät lisääntyivät, ei suuria maastopaloja kuitenkaan ollut. Oulun hätäkeskuksessa otettiin käyttöön viime syksynä ERICA-hälytysjärjestelmä, jolla hälytetään pelastustoimen yksiköt hälytyksille. Järjestelmä on osoittautunut toimivaksi ja kehitystyö sen parantamiseksi jatkuu valtakunnallisesti. Kainuun pelastuslaitos osallistui Kainuun maakuntauudistuksen valmisteluun useiden työryhmien kautta. Pelastustoimella oli hälytystehtäviä yhteensä 1 715. Hälytystehtävien määrä kasvoi viime vuodesta 16,9 % (1 464 kpl vuonna 2017). Onnettomuustyypeittäin tarkasteltuna kasvua tapahtui vahingontorjunta-, eläinten pelastamis-, ensivaste-, palovaroittimen tarkistus- ja varmistustehtävissä, sortumissa, räjähdysvaaroissa, liikenneonnettomuuksissa, liikennevälinepaloissa, maastopaloissa, VAK-, ÖT- ja rakennuspalovaaroissa, rakennuspaloissa ja muissa tarkistus- ja varmistustehtävissä. Viime vuoteen verrattuna laskua tapahtui ainoastaan ihmisten pelastamistehtävissä. Tarkisteltaessa viimeisten viiden vuoden ajanjaksolla Kainuun alueen onnettomuuksien lukumääriä ja onnettomuustyyppejä vuonna 2014 tehtäviä (17 84 kpl) oli vielä viime vuotta enemmän. Tarkasteltaessa onnettomuustyypeittäin sattuineita onnettomuuksia samalla ajanjaksolla viime vuonna oli kasvua avunantoja eläimen pelastustehtävissä, muissa varmistus-/tarkistustehtävissä, sortumissa, liikennevälinepaloissa ja rakennuspalovaaroissa. 106

Valtuustoon nähden sitovat toiminnalliset tavoitteet Raportointivastuussa pelastusjohtaja Anssi Parviainen Halu auttaa yritysten kasvua Mahdollistaja Mittari/indikaattori Nykytila Tavoite 2018 Toteutunut 2018 Uusien toimintojen sijoittuminen Kajaaniin Palveluaika/ riskienhallinta Osaavan työvoiman saatavuus turvataan Saavutettavuuden parantaminen Palvelut keskitetysti Kajaanista Ulkopuolinen turvallisuuskoulutus ja asiantuntija-apu Pelastustoimi on toteuttanut omalta osaltaan tavoitteita. Mahdollistaja Mittari/indikaattori Nykytila Tavoite 2018 Toteutunut 2018 Rekrytointi ja laadukas koulutus Rekrytointikampanjat ja pelastusopiston vuosikoulutus Palvelusaika on liian lyhyt. Saatavuuden parantaminen Rekrytointikampanja toteutettu ja ennalta sovitut koulutustapahtumat on saatu pidettyä. Mahdollistaja Mittari/indikaattori Nykytila Tavoite 2018 Toteutunut 2018 Sähköisten palvelujen lisääminen Aktiiviset sähköiset palvelut Kotisivut ja virkasähköposti, facebook Sosiaalisen median lisääminen Twitter on otettu käyttöön, kotisivujen uudistamisprosessi on kesken. Facebook käytössä 107

Kokonaisvaltainen asiakastuntemus ohjaa palvelujen järjestämistä ja tehostaa palvelujen tuotantoa Mahdollistaja Mittari/indikaattori Nykytila Tavoite 2018 Toteutunut 2018 Palvelukyselyt Asiakkaiden arvio Kysely noin kahden palveluista vuoden välein Positiivinen mielikuva viihtyisästä ja sujuvien palvelujen Kajaanista Kuntalaisten omaehtoinen hyvinvoinnin lisääminen Riskienhallinta Sisäinen valvonta Vastuuhenkilö pelastusjohtaja Anssi Parviainen Sisältö Päätöksentekoprosessi Suunnitellut toimenpiteet ja painopistealueet Tulosalueiden ja tulosyksiköiden toiminnan ja vastuiden kehittäminen Havainnot ja johtopäätökset Kriittisten toimintojen varmistaminen (sijaisjärjestelyt) on pääosin saatu toteutettua. Henkilöstöasiat Organisaation uudistaminen ja vastuiden jalkauttaminen Tulosyksikkö- ja asemavastaavien palavereiden määrää on lisätty. Taloussuunnittelu Kesän kustannukset tulevat viiveellä Arvioidaan määrärahat, riittivät viime vuodelle vaikkakin takana esimerkiksi erittäin kuiva kesä. Kirjanpito ja maksuliikenne Talousraportointi Omaisuuden hallinnointi Tietohallinto ja tietoturva Toimenpiteet tehdään suunnitellun sisäisen prosessin kautta. Toiminnan, talouden ja palvelutasopäätöksen tasapaino Investointi ja kaluston kierrätyssuunnitelma Tietoturvatentit, tilaluokitukset (TUVE) Vastausten analysointi ja tiedottaminen Kyselyt on toteutettu ja palauteraportit käyty läpi. Mahdollistaja Mittari/indikaattori Nykytila Tavoite 2018 Toteutunut 2018 Laadukas, palveluhenkinen henkilöstö ja hyvä kalusto Asiakaskokemus Asiakaskyselyt Positiivinen asiakaskokemus Kysely toteutunut ja pääosin positiivisia asiakaskokemuksia Mahdollistaja Mittari/indikaattori Nykytila Tavoite 2018 Toteutunut 2018 Omavalvonta Omavalvonnan lisääminetaloissta/omavalvonta Omavalvonta pien- Laadukas valvon- Toteutunut suunnitellusti Riskit Kuvaus 2018 Toteutunut 2018 Toimintaan liittyvät riskit Muuttuvat ja vaihtelevat sääolosuhteet Riskien mukainen toimintavalmiuden porrastus on toteutettu. Uusia suunnitelmia on laadittu. Rahoituksen ja palvelutason epätasapaino Henkilöstöön liittyvät riskit Pelastuslaitoksen palvelutason on vastattava alueella oleviin riskeihin ja täytettävä palvelutasopäätöksen ja pelastuslain vaatimukset. Sopimushenkilöstön ja rekrytoinnin haasteet ja myös tehtävien määrä ovat lisääntyneet. Toiminta on toteutettu palvelutasopäätöksen mukaisesti. Talous tasapainossa ja kunnille palautetaan 163 000 euroa. Rekrytointikampanja on toteutettu ja tuotti tulosta (henkilöstöä on koulutettavana). Vakinaiset virat on saatu täytettyä. Toimintaprosessien sisäisen valvonnan ja raportoinnin kehittämistä on jatkettava. Palvelutasopäätöksen ja talouden seuranta Palvelutasopäätöksen mukaiset investoinnit toteutuneet ja ylimääräisestä kalustosta on luovuttu. Erica-hälytysjärjestelmä on käytössä, henkilöiden luokitukset tehty osittain (jatkuu 2019), tilaluokitukset jatkuvat 2019. 108

Avustusten, takausten ja vakuuksien myöntäminen Sopimushallinta Hankkeiden (projektien) hallinnointi Kainuun järvipelastajat Selvitetään yt-sopimukset tulevaan maakuntaan liityttäessä. Ei tällä hetkellä hankkeita Sopimuksen mukaisesti Pääosin yt-sopimukset päivitettyinä Osa tullaan päivittämään tämän vuoden kuluessa. Arktinen pelastusjoukkuetoiminta on käynnistetty neljän Pohjois-Suomen pelastuslaitosten kesken. Selvitys olennaisista poikkeamista tavoitteiden toteutumisessa Talouden ja toiminnan osalta toiminta toteutunut suunnitellun mukaisesti, vaikka viime vuoden tykkylumiajanjaksot ja kuiva kesä enteilivätkin kasvaneita henkilöstökuluja ja tehtävämäärien isoa kasvua. Maakunta-sote valmistelutyöhön on käytetty paljon työaikaa ja toteutuminen on edelleen epävarmaa. Henkilöstö, htv2 TP 2017 TA 2018 TP 2018 Kainuun Pelastuslaitos 67,6 66,0 70,7 109

2.2.7 Yhteenveto valtuuston hyväksymien sitovien erien toteutumisesta peruskaupunki Käyttötalouden sitovuustaso on toimintakate/toimiala/netto ja investointien sitovuustaso on nettomenot Kaupunki ilman liikelaitoksia 1000 Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma 1-12.2018 Poikkema KÄYTTÖTALOUSOSA Konsernihallinto - toimiala -147 573-152 966-5 393 Vuolijoen aluelautakunta -102-51 51 Sivistyslautakunta -62 439-62 781-343 Ympäristötekninen lautakunta -2 435-1 749 686 Pelastuslautakunta -3 364-3 113 251 Toimintakate -215 913-220 662-4 748 TULOSLASKELMAOSA Verotulot 136 000 135 607-393 Valtionosuudet 74 878 74 539-339 Korkotuotot 4 879 4 873-5 Muut rahoitustuotot 3 745 3 524-221 Korkokulut -1 200-1 248-48 Muut rahoituskulut -1 180-1 614-434 Tuloslaskelmaosa yhteensä 217 121 215 682-1 439 INVESTOINTIOSA (netto) 0 Kaupunginhallitus 0-8 -8 Sivistyslautakunta -500-424 76 Ympäristötekninen lautakunta -17 760-15 505 2 255 Pelastuslautakunta -425-387 38 Investointiosa yhteensä (netto) -18 685-16 324 2 361 RAHOITUSOSA Vuosikate 1 209-5 106-6 315 Tulorahoituksen korjauserät -1 700-1 700 Nettoinvestoinnit -18 685-16 324 2 361 Antolainainauksen muutokset -1 145-1 145 Antolainasaamisten lisäys -1 492-1 492 Antolainasaamisten vähennys 347 347 Lainakannan muutokset 10 500 3 380-7 120 Pitkäaikaisten lainojen lisäys 23 000 24 000 1 000 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -12 500-12 755-255 Lyhytaikaisten lainojen muutos -7 865-7 865 Muut maksuvalmiuden muutokset 22 685 22 685 Rahoitusosa yhteensä 10 500 24 920 14 420 YHTEENSÄ / VAIKUTUS MAKSUVALMIUTEEN -6 976 1 790-8 766 110

3 Tilinpäätöslaskelmat 3.1 Tilinpäätöslaskelmia koskevat säännökset ja ohjeet Tilinpäätöslaskelmia ovat tuloslaskelma, rahoituslaskelma, tase, konsernituloslaskelma ja tase sekä konsernin rahoituslaskelma. Tilinpäätöslaskelmien laatimisessa sovelletaan kirjanpitolakia ja asetusta kirjanpitolautakunnan kuntajaoston yleisohjeiden ja laskelmakaavojen mukaisesti. Kaupungin liikelaitosten tuloslaskelmat, rahoituslaskelmat ja taseet on yhdistelty kaupungin vastaaviin tilinpäätöslaskelmiin rivi riviltä. Tilinpäätöslaskelmissa kaupungin ja liikelaitosten väliset sisäiset erät on eliminoitu kuntajaoston antamien ohjeiden mukaisesti. 3.2 Tuloslaskelma 2018 2017 Toimintatuotot Myyntituotot 25 677 640,95 29 624 870,11 Maksutuotot 3 919 389,96 3 880 308,40 Tuet ja avustukset 4 777 320,14 3 200 932,76 Vuokratuotot 7 487 267,46 6 269 355,18 Muut toimintatuotot 2 268 888,25 44 130 506,76 2 530 766,60 45 506 233,05 Valmistus omaan käyttöön 984 943,85 760 934,73 Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot -67 353 552,19-66 232 311,54 Henkilösivukulut Eläkekulut -16 391 709,51-16 733 679,51 Muut henkilösivukulut -2 883 804,00-3 253 972,75 Palvelujen ostot -164 648 409,34-156 187 832,08 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -17 317 895,35-17 339 417,40 Avustukset -11 018 135,27-11 522 127,93 Vuokrat -6 281 929,15-6 298 152,88 Muut toimintakulut -682 031,08-286 577 465,89-992 044,60-283 357 964,70 Toimintakate -241 462 015,28-232 275 638,86 Verotulot 135 606 828,51 138 654 903,59 Valtionosuudet 103 185 876,00 102 583 032,00 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 4 865 607,80 4 759 674,69 Muut rahoitustuotot 2 287 173,03 2 285 935,74 Korkokulut -1 286 260,11-1 430 381,47 Muut rahoituskulut -1 635 006,97 4 231 513,75-1 688 225,85 3 927 003,11 Vuosikate 1 562 202,98 12 889 299,84 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot -14 871 596,93-13 617 620,83 Arvonalentumiset -10 293,10-14 881 890,03-2 036 609,27-15 654 230,10 Tilikauden tulos -13 319 687,05-2 764 930,26 Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) 500 000,17-2 275 971,42 Varausten lisäys (-) tai vähennys (+) 551 758,86 4 048 241,14 Rahastojen lisäys (-) tai vähennys (+) 24 409,16 11 846,74 Tilikauden yli- / aliäämä -12 243 518,86-980 813,80 111

3.3 Rahoituslaskelma euroa Toiminnan rahavirta Vuosikate 1 562 202,98 12 889 299,84 Tulorahoituksen korjauserät -1 769 657,86-207 454,88 734 801,63 13 624 101,47 Investointien rahavirta Investointimenot -21 793 969,75-22 298 659,03 Rahoitusosuudet investointimenoihin 1 063 972,96 400 797,01 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 1 910 680,31-18 819 316,48 393 132,86-21 504 729,16 Toiminnan ja investointien rahavirta -19 026 771,36-7 880 627,69 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset -1 359 763,53-1 348 541,29 Antolainasaamisten vähennykset 362 572,30-997 191,23 252 055,52-1 096 485,77 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 24 000 000,00 12 312 000,00 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -13 687 470,18-13 606 137,18 Lyhytaikaisten lainojen muutos -2 491 257,03 7 821 272,79 9 550 701,85 8 256 564,67 Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset -24 273,55 52 585,78 Vaihto-omaisuuden muutos 153 085,47-77 217,62 Saamisten muutos -138 583,30 1 952 846,33 Korottomien velkojen muutos 15 862 540,42 15 852 769,04-1 650 380,31 277 834,18 Rahoituksen rahavirta 22 676 850,60 7 437 913,08 Rahavarojen muutos 3 650 079,24-442 714,61 Rahavarojen muutos 3 650 079,24-442 714,61 Rahavarat 31.12. 5 035 845,48 1 385 766,24 Rahavarat 1.1. 1 385 766,24 1 828 480,85 112

3.4 Tase VASTAAVAA, euroa 2018 2017 PYSYVÄT VASTAAVAT 366 215 705,81 359 471 430,27 Aineettomat hyödykkeet 2 505 541,03 3 252 997,27 Aineettomat oikeudet 25 589,98 66 463,50 Muut pitkävaikutteiset menot 2 479 951,05 3 186 533,77 Aineelliset hyödykkeet 238 636 021,93 232 107 817,98 Maa- ja vesialueet 33 862 657,72 33 542 766,95 Rakennukset 117 168 078,91 119 698 107,31 Kiinteät rakenteet ja laitteet 70 664 774,45 67 928 169,65 Koneet ja kalusto 5 998 180,87 5 989 926,81 Muut aineelliset hyödykkeet 1 136 289,58 1 136 289,58 Ennakkomaksut ja keskener.hankinnat 9 806 040,40 3 812 557,68 Sijoitukset 125 074 142,85 124 110 615,02 Osakkeet ja osuudet 49 861 320,29 49 894 983,69 Muut lainasaamiset 74 196 058,19 73 030 614,21 Muut saamiset 1 016 764,37 1 185 017,12 TOIMEKSIANTOJEN VARAT 149 767,80 148 024,87 Lahjoitusrahastojen erityiskatteet 149 767,80 148 024,87 VAIHTUVAT VASTAAVAT 18 289 483,27 14 653 906,20 Vaihto-omaisuus 1 574 130,27 1 727 215,74 Aineet ja tarvikkeet 14 919,83 11 883,73 Keskeneräiset tuotteet 1 559 210,44 1 715 332,01 Saamiset 11 679 507,52 11 540 924,22 Pitkäaikaiset saamiset 693 799,99 751 616,66 Myyntisaamiset 693 799,99 751 616,66 Lyhytaikaiset saamiset 10 985 707,53 10 789 307,56 Myyntisaamiset 5 123 075,65 5 365 538,79 Lainasaamiset 166 136,13 182 537,39 Muut saamiset 1 709 300,59 1 234 828,42 Siirtosaamiset 3 987 195,16 4 006 402,96 Rahat ja pankkisaamiset 5 035 845,48 1 385 766,24 VASTAAVAA YHTEENSÄ 384 654 956,88 374 273 361,34 113

VASTATTAVAA, euroa 2018 2017 OMA PÄÄOMA 206 283 357,11 218 551 285,13 Peruspääoma 148 904 917,98 148 904 917,98 Muut omat rahastot 57 463,93 81 873,09 Edellisten tilikausien yli-/alijäämä 69 564 494,06 70 545 307,86 Tilikauden yli-/alijäämä -12 243 518,86-980 813,80 POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET 4 246 478,54 5 298 237,57 Poistoero 4 246 478,54 4 746 478,71 Vapaaehtoiset varaukset 0,00 551 758,86 PAKOLLISET VARAUKSET 1 300 020,00 1 260 020,00 Muut pakolliset varaukset 1 300 020,00 1 260 020,00 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 390 182,00 412 712,62 Lahjoitusrahastojen pääomat 169 829,26 153 086,33 Muut toimeksiantojen pääomat 220 352,74 259 626,29 VIERAS PÄÄOMA 172 434 919,24 148 751 106,03 Pitkäaikainen 98 317 488,41 89 226 886,14 Lainat rahoitus- vakuutuslaitoksilta 86 669 900,76 77 548 816,94 Lainat julkisyhteisöiltä 1 927 653,00 2 475 687,00 Muut velat/liittymismaksut ja muut vela 9 719 934,65 9 202 382,20 Lyhytaikainen 74 117 430,83 59 524 219,89 Lainat rahoitus- vakuutuslaitoksilta 31 232 927,63 28 944 568,72 Lainat julkisyhteisöiltä 548 034,00 548 034,00 Lainat muilta luotonantajilta 6 070 259,20 9 110 395,14 Saadut ennakot 818 062,23 473 877,92 Ostovelat 7 179 452,43 7 016 138,08 Muut velat/liittymismaksut ja muut vela 3 481 605,97 1 927 839,48 Siirtovelat 24 787 089,37 11 503 366,55 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 384 654 956,88 374 273 361,34 114

3.5 Konsernilaskelmat Konsernituloslaskelma KONSERNIN TULOSLASKELMA 1.1. - 31.12.2018 1.1. - 31.12.2017 Toimintatuotot 298 911 338,73 295 408 335,75 Toimintakulut -514 214 581,32-497 042 972,32 Osuus osakkuusyhteisöjen voitosta 790 564,70 372 601,76 Toimintakate -214 512 677,89-201 262 034,81 Verotulot 134 861 451,65 137 906 464,81 Valtionosuudet 116 208 876,00 115 897 032,00 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 191 100,30 159 582,07 Muut rahoitustuotot 426 781,03 1 266 854,48 Korkokulut -2 364 596,00-2 348 235,04 Muut rahoituskulut -6 111 485,57-6 889 526,27 Vuosikate 28 699 449,51 44 730 137,24 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot -37 367 926,20-40 171 826,32 Arvonalentumiset -330 588,35-319 729,35 Tilikauden tulos -8 999 065,04 4 238 581,56 Tilinpäätössiirrot -285 876,88 57 571,65 Tilikauden verot -780 491,86-786 703,59 Laskennalliset verot -491 843,65-1 212 091,32 Vähemmistön osuus tilikauden tuloksesta -225 371,58-435 775,98 Tilikauden ylijäämä / alijäämä -10 782 649,01 1 861 582,32 115

Konsernirahoituslaskelma KONSERNIN RAHOITUSLASKELMA 1.1. - 31.12.2018 1.1. - 31.12.2017 Toiminnan rahavirta Vuosikate 28 699 449,51 44 730 137,24 Tilikauden verot -780 491,86-786 703,59 Tulorahoituksen korjauserät 1 073 795,57 908 288,94 Toiminnan rahavirta 28 992 753,22 44 851 722,59 Investointien rahavirta Investointimenot -99 693 744,00-82 955 790,31 Rahoitusosuudet investointimenoihin 1 479 559,93 884 074,05 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 32 630 049,62 28 410 251,47-65 584 134,44-53 661 464,79 Toiminnan ja investointien rahavirta -36 591 381,22-8 809 742,20 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset -80 314,33-200 993,00 Antolainasaamisten vähennykset 267 410,21 66 330,01 Antolainauksen muutokset 187 095,88-134 662,99 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäykset 58 008 582,74 37 315 665,04 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -19 911 201,34-26 001 544,50 Lyhytaikaisten lainojen muutos 3 683 888,93-2 379 597,99 Lainakannan muutokset 41 781 270,33 8 934 522,55 Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset 331 882,09 497 951,97 Vaihto-omaisuuden muutos -278 574,66-242 850,18 Saamisten muutos -14 121 001,18 7 130 211,06 Korottomien velkojen muutos 13 724 328,17-2 255 172,66 Muut maksuvalmiuden muutokset -343 365,57 5 130 140,19 Rahoituksen rahavirta 41 625 000,64 13 929 999,75 Rahavarojen muutos 5 033 619,42 5 120 257,55 Rahavarojen muutos 5 033 619,43 5 120 257,54 Rahavarat 31.12. 26 024 506,86 20 990 887,43 Rahavarat 1.1. 20 990 887,43 15 870 629,89 116

Konsernitase VASTAAVAA 1.1. - 31.12.2018 1.1. - 31.12.2017 PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet 7 639 891,80 7 428 822,63 Konserniliikearvo 13 421 704,65 16 281 360,21 Muut pitkävaikutteiset menot 5 656 260,01 7 234 655,41 Ennakkomaksut 100 380,73 65 720,07 Aineettomat hyödykkeet yhteensä 26 818 237,19 31 010 558,31 Aineelliset hyödykkeet Maa-ja vesialueet 40 242 350,25 39 830 878,64 Rakennukset 247 255 626,96 244 190 287,45 Kiinteät rakenteet ja laitteet 282 535 868,15 271 653 038,19 Koneet ja kalusto 21 239 398,13 20 869 834,90 Muut aineelliset hyödykkeet 1 143 975,16 1 143 975,16 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 50 512 928,30 25 873 401,87 Aineelliset hyödykkeet yhteensä 642 930 146,93 603 561 416,21 Sijoitukset Osakkuusyhteisöosakkeet ja -osuudet 29 388 459,87 26 166 093,60 Muut osak. ja os. sekä osakkeiden arvonk. 15 855 687,70 18 593 641,53 Muut lainasaamiset 198 182,23 211 895,99 Muut saamiset 2 008 265,94 2 181 648,06 Sijoitukset yhteensä 47 450 595,74 47 153 279,18 Pysyvät vastaavat yhteensä 717 198 979,87 681 725 253,70 TOIMEKSIANTOJEN VARAT Valtion toimeksiannot 0,00 431 737,15 Lahjoitusrahastojen erityiskatteet 210 133,32 208 390,39 Muut toimeksiantojen varat 1 533 445,63 2 158 114,24 TOIMEKSIANTOJEN VARAT 1 743 578,95 2 798 241,78 VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet 1 431 683,09 1 536 684,58 Keskeneräiset tuotteet 1 559 210,44 1 715 332,01 Vaihto-omaisuus 2 990 893,53 3 252 016,59 Saamiset Pitkäaikaiset saamiset Lainasaamiset 449 900,29 610 402,06 Laskennalliset verosaamiset 351 154,41 356 997,22 Muut saamiset 5 000,00 5 000,00 Siirtosaamiset 388 935,58 0,00 Pitkäaikaiset saamiset yhteensä 1 194 990,28 972 399,28 Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset 19 761 343,80 19 014 457,82 Lainasaamiset 123 371,42 198 331,16 Muut saamiset 4 358 692,21 3 622 112,04 Siirtosaamiset 32 499 977,17 23 387 884,85 Lyhytaikaiset saamiset yhteensä 56 743 384,60 46 222 785,87 Saamiset 57 938 374,88 47 195 185,15 Rahat ja pankkisaamiset 26 024 506,86 20 990 887,43 VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ 86 953 775,27 71 438 089,17 VASTAAVAA YHTEENSÄ 805 896 334,09 755 961 584,65 117

VASTATTAVAA 1.1. - 31.12.2018 1.1. - 31.12.2017 OMA PÄÄOMA Peruspääoma 148 904 917,97 148 904 917,97 Muut omat rahastot 2 208 587,02 1 922 710,14 Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) 83 130 750,79 81 269 168,47 Tilikauden ylijäämä -10 782 649,01 1 861 582,32 Oma pääoma yhteensä 223 461 606,77 233 958 378,90 VÄHEMMISTÖOSUUDET 11 709 561,22 9 630 217,86 PAKOLLISET VARAUKSET Muut pakolliset varaukset 7 945 061,89 5 839 346,11 PAKOLLISET VARAUKSET 7 945 061,89 5 839 346,11 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Valtion toimeksiannot 1 771 170,04 2 515 811,19 Lahjoitusrahastojen pääomat 421 641,68 378 869,19 Muut toimeksiantojen pääomat 745 724,34 766 636,44 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 2 938 536,07 3 661 316,81 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen vieras pääoma Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 285 331 439,33 262 235 107,69 Lainat julkisyhteisöiltä 2 216 946,52 2 787 233,87 Lainat muilta luotonantajilta 22 486 724,33 22 032 892,73 Ostovelat 0,00 1 135,12 Muut velat/liittymismaksut ja muut velat 55 319 004,68 55 489 335,86 Laskennalliset verovelat 40 647 667,84 40 877 990,53 Pitkäaikainen vieras pääoma yhteensä 406 001 782,71 383 423 695,80 Lyhytaikainen vieras pääoma Joukkovelkakirjalainat 5 709 072,00 0,00 Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 67 444 217,84 38 835 729,47 Lainat julkisyhteisöiltä 570 287,35 665 438,55 Lainat muilta luotonantajilta 0,00 9 471 186,26 Saadut ennakot 1 662 742,66 924 258,78 Ostovelat 19 138 361,25 18 267 095,85 Muut velat/liittymismaksut ja muut velat 16 031 395,88 14 656 919,01 Siirtovelat 43 283 708,43 36 628 001,25 Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä 153 839 785,42 119 448 629,17 VIERAS PÄÄOMA 559 841 568,12 502 872 324,97 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 805 896 334,09 755 961 584,65 118

4 TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT Kajaanin kaupungin liikelaitokset Kajaanin kaupunginteatteri, Kajaanin kaupungin koulutusliikelaitos, Kajaanin Mamselli, Kajaanin Vesi ja Vimpelinlaakson kehittämisliikelaitos on yhdistetty kaupungin tuloslaskelmaan, rahoituslaskelmaan ja taseeseen rivi riviltä. Tilinpäätöksen liitetiedot sisältävät kaupungin tiedot liikelaitoksineen, keskinäiset erät eliminoituina. Liikelaitosten erillistilinpäätökset on esitetty kokonaisuudessaan luvussa 5. Tilinpäätöksen liitetiedot on laadittu Kirjanpitolautakunnan kuntajaoston vuonna 2016 tarkistaman kunnan tilinpäätöksen liitetietojen yleisohjeen mukaisesti. Tilinpäätöksen liitetietojen numerointi vastaa yleisohjeen liitetietonumerointia. 4.1 Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot 1. Tilinpäätöstä laadittaessa noudatetut arvostusperiaatteet ja menetelmät sekä jaksotusperiaatteet ja menetelmät: Pysyvien vastaavien aineettomat ja aineelliset hyödykkeet on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla ja investointimenoihin saaduilla rahoitusosuuksilla. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu ennalta laaditun poistosuunnitelman mukaisesti. Poistosuunnitelman mukaiset suunnitelmapoistojen laskentaperiaatteet on esitetty tuloslaskelman liitetiedoissa kohdassa suunnitelman mukaisten poistojen perusteet. Pysyvien vastaavien sijoitukset on merkitty taseeseen hankintamenoon tai sitä alempaan todennäköiseen luovutushintaan. Vaihto-omaisuus on merkitty taseeseen varastotavaroiden viimeisen keskihinnan mukaiseen hankinta-arvoon. Kajaanin kaupungilla ei ole rahoitusarvopapereita. Pysyvien vastaavien aineellisten hyödykkeiden hankintaan saadut rahoitusavustukset on merkitty ao. hyödykkeen hankintamenon vähennykseksi. 2. Tuloslaskelman ja taseen esitystavat ovat Kirjanpitolautakunnan kuntajaoston ohjeiden mukaiset. 3. Tilikauden tiedot ovat vertailukelpoiset edellisvuoteen verrattuna. 4. Tilinpäätökseen ei sisälly aikaisempiin tilikausiin kohdistuvien tuottojen, kulujen eikä virheiden korjauksia 5. Taseen Edellisten tilikausien yli-/alijäämä jatkuu taseesta suoraan laskettuna. Taseen yksittäiset erät eivät sisällä useisiin tase-eriin kuuluvia olennaisia eriä. 6. Tilinpäätökseen ei sisälly ulkomaanrahan määräisiä saamisia, velkoja tai muita sitoumuksia. 7. Vuoden 2017 tuloslaskelman tuotot ja kulut eriä on tarkennettu sisäisten erien osalta. Vuoden 2017 tulokseen ei kyseisien erien tarkennuksella ollut vaikutusta. Vuoden 2017 tilinpäätöksen lainamäärä oli laskettu virheellisesti, mukana laskennassa oli konsernitilin velkasaldo. Ko. erästä ei makseta korkoa, joten sitä ei saa ottaa huomioon laskettaessa velan määrää tilinpäätöshetkellä. 119

4.2 Konsernitilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot 1. Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet Konsernitilinpäätös on laadittu konsernitilinpäätöksen yleisohjeen 2015 mukaisesti. Konsernitilinpäätökseen on yhdistelty kaikki kaupungin tytäryhteisöt: Kajaanin Elokuvakeskus Oy, Kajaanin Teknologiakeskus Oy, Kiinteistö Oy Kajaanin Lohtajan palvelukeskus, Kiinteistö Oy Kajaanin Pietari, Loiste Lämpö Oy, Loiste Oy ja Edukai Oy. Konsernitilinpäätökseen on yhdistelty kaikki kuntayhtymät, joissa kaupunki on jäsenenä: Kainuun Sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä, Kainuun liitto ja Kainuun Jätehuollon kuntayhtymä Eko-Kymppi. Konsernitilinpäätökseen on yhdistelty konsernisuhteessa olevat osakkuusyhteisöt: Kajaanin Linja-autoasemakiinteistö Oy, Kainuun Voima Oy, Kiinteistö Oy Kajaanin Kisatie sekä Kainuun Etu Oy. Kajaanin konsernirakenteeseen ei ole tullut muutoksia vuoden 2018 aikana. Konsernitilinpäätös ja sen liitetiedot on laadittu tytäryhteisöjen ja kuntayhtymien tilinpäätösten yhdistelmänä. Konserniyhteisöjen keskinäiset tuotot ja kulut sekä saamiset ja velat on eliminoitu. Kaupungin ja sen tytäryhteisöjen keskinäinen omistus on eliminoitu nimellisarvo- eli pariarvomenetelmällä. Vähemmistöosuudet on erotettu tytäryhteisöjen omasta pääomasta omaksi eräkseen konsernitaseeseen. Poistot ovat tytäryhteisöjen tilinpäätöksissä suunnitelman mukaisina, joten poisto-oikaisuja ei ole tehty. Konserniyhteisöjen erillistilinpäätöksissä esittämät laskennalliset erät on peruutettu kaupungin konsernitilinpäätöstä laadittaessa. Osakkuusyhteisöjen tiedoista on yhdistelty konserniyhteisöjen omistusosuutta vastaava määrä osakkuusyhteisöjen voitosta tai tappiosta sekä oman pääoman muutoksesta olennaisuuden periaatetta noudattaen. 2. Edellisten tilikausien vertailukelpoisuus Vuoden 2018 konsernitilinpäätös on vertailukelpoinen edellisvuoteen verrattuna. Konsernitaseen tunnuslukuun on tehty tarkennus vuodelle 2017, kohta 1.7.5. Konsernin lainakantaan oli vuoden 2017 tilinpäätöksessä laskettu konsernitilin velkasaldo. Kyseisestä velkasaldosta ei makseta korkoa, joten sitä ei olisi saanut laskea mukaan korolliseen vieraaseen pääomaan. Vuoden 2017 tuloslaskelman tuotot ja kulut eriä on tarkennettu sisäisten erien osalta. Vuoden 2017 tulokseen ei kyseisien erien tarkennuksella ollut vaikutusta. 120

4.3 Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot 6. Toimintatuotot tehtäväalueittain Konserni Kajaanin kaupunki 2018 2017 2018 2017 Yleishallinto 14 128 892,63 15 552 847,24 14 906 386,17 15 303 629,43 Yhdyskuntapalvelut 168 063 344,87 168 449 123,00 19 633 176,08 21 195 000,84 Sosiaali- ja terveyspalvelut 101 607 869,02 97 795 651,80 0,00 0,00 Opetus ja kulttuuripalvelut 14 972 579,20 13 409 139,72 9 590 944,51 9 024 334,83 Muut palvelut 138 653,01 0,00 0,00 0,00 Toimintatuotot yhteensä 298 911 338,73 295 206 761,76 44 130 506,76 45 522 965,10 7. Verotulojen erittely Kajaanin kaupunki 2018 2017 Kunnan tulovero 120 066 771,44 122 933 614,94 Kiinteistövero 10 142 465,33 9 984 921,15 Osuus yhteisöveron tuotosta 5 397 129,65 5 736 829,59 Verotulot yhteensä 135 606 828,51 138 654 903,59 8. Valtionosuuksien erittely Kunnan peruspalvelujen valtionosuus (ilman tasauksia) Kajaanin kaupunki 2018 2017 63 501 332,00 63 708 469,00 Verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus 15 350 316,00 15 070 584,00 Opetus- ja kulttuuritoimen muut valtionosuudet 24 334 228,00 23 803 979,00 Valtionosuudet yhteensä 103 185 876,00 102 583 032,00 9. Palvelujen ostojen erittely Kajaanin kaupunki 2018 2017 Asiakaspalvelujen ostot 140 251 038,20 127 705 717,00 Muiden palvelujen ostot 24 397 371,14 28 482 115,08 Palvelujen ostot yhteensä 164 648 409,34 156 187 832,08 10. Valtuustoryhmille annetut tuet Kajaanin kaupunki 2018 2017 Vatluustoryhmille ei ole annettu tämän liitetiedon tarkoittamia avustuksia Liitetieto 11 Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet Poistonalaisten hyödykkeiden poistojen määrittämiseen on käytetty ennalta laadittua poistosuunnitelmaa. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden hankintamenoista arvioidun taloudellisen käyttöiän mukaan. Arvioidut poistoajat ja niitä vastaavat vuotuiset poistoprosentit sekä poistomenetelmät ovat: Aineettomat hyödykkeet Tietokoneohjelmistot 3 vuotta Tasapoisto Muut aineettomat oikeudet 5 vuotta Tasapoisto Muut pitkävaikutteiset menot 5 vuotta Tasapoisto Aineelliset hyödykkeet Rakennukset 20-40 vuotta Tasapoisto Kiinteät rakenteet ja laitteet 15-30 vuotta Tasapoisto Koneet ja kalusto 3-5 vuotta Tasapoisto Muut aineelliset hyödykkeet, luonnonvarat Käytön mukainen poisto Pienet pysyvien vastaavien hankinnat, joiden hankintameno on alle 10.000 euroa, on kirjattu vuosikuluksi. 121

12. Pakollisten varausten muutokset Konserni Kajaanin kaupunki 2018 2017 2018 2017 Ympäristövelvotteista johtuva varaus 1.1. 211 920,34 190 522,89 0,00 0,00 Lisäykset 0,00 21 397,45 0,00 0,00 Vähennykset 17 117,96 0,00 0,00 0,00 Ympäristövelvotteista johtuva varaus 31.12. 229 038,30 211 920,34 0,00 0,00 Potilasvahinkovastuuvaraus 1.1. 2 333 991,38 1 787 303,49 0,00 0,00 Lisäykset 1 906 477,04 546 687,89 0,00 0,00 Vähennykset 0,00 0,00 0,00 0,00 Potilasvahinkovastuuvaraus 31.12. 4 240 468,42 2 333 991,38 0,00 0,00 Muut pakolliset varaukset 1.1. 3 293 434,39 2 157 484,29 1 260 020,00 362 220,00 Lisäykset 578 239,67 1 135 950,10 400 000,00 897 800,00 Vähennykset -396 118,90 0,00-360 000,00 0,00 Muut pakolliset varaukset 31.12. 3 475 555,17 3 293 434,39 1 300 020,00 1 260 020,00 13.Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutusvoitot ja -tappiot Konserni Kajaanin kaupunki 2018 2017 2018 2017 Maa- ja vesialueiden myyntivoitot 153 832,83 161 576,36 143 499,63 232 934,82 Rakennusten myyntivoitot 29 456,76 254 028,06 250,00 4 105,59 Muut myyntivoitot 115 981,29 48 194,41 1 723 821,06 44 194,41 299 270,88 463 798,83 1 867 570,69 281 234,82 Maa- ja vesialueiden myyntitappiot 17,47 0,00 17,47 0,00 Rakennusten myyntitappiot 57 895,36 39 025,84 57 895,36 20 236,45 Muut myyntitappiot 2,54 1 628,25 0,00 0,00 57 915,37 40 654,09 57 912,83 20 236,45 14. Satunnaiset tuotot ja kulut Satunnaisia tuottoja / kuluja ei ole tilikausilla 2017-2018 Konserni Kajaanin kaupunki 2018 2017 2018 2017 15. Osinkotuottojen ja peruspääoman korkotuottojen erittely Kajaanin kaupunki 2018 2017 Osinkotuotot saman konsernin yhteisöistä 1 499 985,00 999 990,00 Osinkotuotot muista yhtiöistä 37 500,49 24 591,91 Peruspääoman korot kuntayhtymiltä 0,00 570,00 16. Poistoeron muutokset Kajaanin kaupungin poistoeroihin ei sisälly verotussyistä tehtyä poistoeroa Kajaanin kaupunki 2018 2017 122

4.4 Tasetta koskevat liitetiedot Taseen vastaavia koskevat liitetiedot 17. Kuluiksi kirjaamattomat menot ja pääoma-alennukset Kajaanin kaupungilla ei ole ilmoitettavaa tämän liitetiedon osalta 18. Arvonkorotukset Kajaanin kaupungilla ei ole ilmoitettavaa tämän liitetiedon osalta 19. Pysyvien vastaavien hyödykkeet ja sijoitukse 2018 2017 Hankintameno 1.1. 842 638,10 813 865,28 Lisäykset tilikauden aikana 0,00 28 772,82 842 638,10 842 638,10 Kertyneet poistot 1.1. -776 174,60-717 973,31 Tilikauden poistot -40 873,52-58 201,29-817 048,12-776 174,60 25 589,98 66 463,50 Hankintameno 1.1. 5 640 700,60 4 912 322,64 Lisäykset tilikauden aikana 0,00 558 194,92 Vähennykset tilikauden aikana 0,00-140 081,63 Siirrot erien välillä 0,00 310 264,67 5 640 700,60 5 640 700,60 Kertyneet poistot 1.1. -2 454 876,33-1 129 774,69 Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot 0,00 140 081,63 Tilikauden poistot -705 873,22-841 183,27 Arvonalennukset 0,00-624 000,00-3 160 749,55-2 454 876,33 2 479 951,05 3 185 824,27 Hankintameno 1.1. 709,50 0,00 Lisäykset tilikauden aikana 0,00 709,50-709,50 0,00 0,00 709,50 Hankintameno 1.1. 31 726 419,60 32 405 026,04 Lisäykset tilikauden aikana 324 753,92 253 306,50 Vähennykset tilikauden aikana -21 202,61-13 748,90 32 948 134,95 31 726 419,60 Kertyneet arvonalennukset 1.1. 918 164,04 918 164,04 Kertyneet arvonalennukset 31.12. 918 164,04 918 164,04 33 862 657,72 33 542 766,95 123

Hankintameno 1.1. 193 245 137,35 165 214 557,04 Lisäykset tilikauden aikana 4 275 859,25 9 935 808,20 Vähennykset tilikauden aikana -374 587,60-2 100 573,51 Siirrot erien välillä -78 867,42 20 195 345,62 197 067 541,58 193 245 137,35 Kertyneet poistot 1.1. -73 547 030,04-68 514 714,37 Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot 326 678,25 2 083 266,74 Tilikauden poistot -6 386 487,72-5 702 973,14 Arvonalennukset ja niiden palautukset -292 623,16-1 412 609,27-79 899 462,67-73 547 030,04 117 168 078,91 119 698 107,31 Hankintameno 1.1. 164 239 702,57 158 721 141,97 Lisäykset tilikauden aikana 5 228 438,95 5 079 234,41 Rahoitusosuudet tilikaudella -66 126,86-163 200,00 Vähennykset tilikauden aikana -1 942,67-56 267,50 Siirrot erien välillä 3 113 099,16 658 793,69 Kertyneet poistot 1.1. -96 311 532,92-90 926 929,59 Tilikauden poistot -5 518 587,34-5 384 603,33 Hankintameno 1.1. 25 834 488,44 22 916 593,45 Lisäykset tilikauden aikana 1 813 648,24 3 040 291,97 Rahoitusosuudet tilikaudella 0,00-173 320,00 Vähennykset tilikauden aikana 0,00-83 000,00 Siirrot erien välillä 111 269,67 133 923,02 Kertyneet poistot 1.1. -19 844 561,63-18 288 835,16 Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot 4 990,79 74 933,33 Tilikauden poistot -1 921 654,64-1 630 659,80 Hankintameno 1.1. 1 136 289,58 1 136 289,58 Hankintameno 1.1. 3 812 557,68 21 804 556,32 Lisäykset tilikauden aikana 10 136 120,73 3 387 369,29 Rahoitusosuudet tilikaudella -997 846,10-64 277,01 Vähennykset 0,00-16 763,92 Siirrot erien välillä -3 144 791,91-21 298 327,00 124

Hankintameno 1.1. 35 108 473,70 35 108 473,70 Siirrot erien välillä 0,00 0,00 Hankintameno 1.1. 6 881 524,02 6 881 524,02 Hankintameno 1.1. 6 963 665,02 6 963 665,02 Hankintameno 1.1. 941 320,95 926 349,53 Lisäykset tilikauden aikana 8 496,83 14 971,42 Siirrot erien välillä 0,00 0,00 Hankintameno 1.1. 73 112 253,82 72 085 143,74 Lisäykset tilikauden aikana 1 359 763,53 1 323 541,29 Vähennykset tilikauden aikana -287 211,49-201 825,51 Arvonalentumiset -73 000,00-98 000,00 Hankintameno 1.1. 1 201 377,51 1 226 607,52 Lisäykset tilikauden aikana 0,00 25 000,00 Vähennykset tilikauden aikana -194 966,51-50 230,01 125

20. - 22. Omistuksia muissa yhteisöissä koskevat liitetiedot Loiste Lämmön tulos otettu suoraan konserniin ja tase sisältyy Loiste Oy:n taseeseen johtuen 31.12.2018 tehdystä kaupasta. 23. Saamiseten erittely Kajaanin kaupunki 2018 2018 2017 2017 Pitkäaikaiset Lyhytaikaiset Pitkäaikaiset Lyhytaikaiset Saamiset tytäryhteisöiltä Myyntisaamiset 693 799,99 882 399,64 751 616,66 930 499,81 Lainasaamiset 0,00 152 422,37 0,00 152 422,37 Siirtosaamiset 0,00 1 382 536,30 0,00 1 355 877,97 Saamiset kuntayhtymiltä, joissa kaupunki on jäsenenä Myyntisaamiset 0,00 534 329,09 0,00 532 777,05 Siirtosaamiset 0,00 2 859,05 0,00 576 593,53 Saamiset osakkuus- sekä muilta omistusyhteysyhteisöiltä Myyntisaamiset 0,00 15 090,67 0,00 25 848,40 Saamiset muilta Myyntisaamiset 0,00 3 691 256,25 0,00 3 876 413,53 Lainasaamiset 0,00 13 713,76 0,00 30 115,02 Muut saamiset 0,00 1 709 300,59 0,00 1 234 828,42 Siirtosaamiset 0,00 2 601 799,81 0,00 2 073 931,46 126

24. Siirtosaamisiin sisältyvät olennaiset erät Konserni Kajaanin kaupunki 2018 2017 2018 2017 Muut siirtosaamiset 388 935,58 0,00 0,00 0,00 Siirtyvät korot 0,00 14 634,84 1 382 536,30 1 365 878,21 Valtion tuet ja avustukset 823 627,13 208 734,54 823 627,13 208 734,54 EU-tuet ja avustukset 1 877 629,52 1 496 622,80 0,00 0,00 ELY- keskus, pakolaisten ja paluumuutajien kustannukset 0,00 0,00 0,00 0,00 Valtion palkkatuki 0,00 0,00 0,00 0,00 Sairaanhoitopiirin lisälaskutus 0,00 0,00 0,00 0,00 Jaksotetut henkilöstökulut 0,00 1 505,06 0,00 0,00 Kelan korvaus työterveyshuollosta 898 743,29 835 937,44 392 349,38 384 176,19 Valtionosuudet/investointituet 0,00 0,00 0,00 0,00 Joukkoliikenteen valtionapu 420 000,00 260 000,00 420 000,00 260 000,00 Muut tuet ja avustukset 37 247,84 83 919,52 37 247,84 83 919,52 Projektisaamiset 818 365,09 245 861,04 312 589,83 0,00 Vuokrasaamiset 0,00 12 920,00 0,00 12 920,00 Koulutuskorvaukset 140 700,08 151 794,71 0,00 0,00 Laskuttamaton myynti 25 584 588,40 17 821 299,67 0,00 0,00 Korkojaksotukset 0,00 0,00 0,00 0,00 Muut siirtosaamiset 1 716 165,85 1 555 414,58 618 844,68 1 124 181,21 Muut siirtosaamiset 1 791 584,67 2 254 655,25 2 604 658,86 1 703 694,50 Taseen vastattavia koskevat liitetiedot 25. Oman pääoman erittely Konserni Kajaanin kaupunki 2018 2017 2018 2017 Peruspääoma 1.1. 148 904 917,97 148 904 917,97 148 904 917,97 148 904 917,97 Peruspääoma 31.12. 148 904 917,97 148 904 917,97 148 904 917,97 148 904 917,97 Sijoitetun vapaan pääoman rahasto 1.1. 1 138 211,50 1 138 211,50 0,00 0,00 Sijoitetun vapaan pääoman rahasto 31.12. 1 138 211,50 1 138 211,50 0,00 0,00 Vararahasto 1.1. 81 873,09 93 719,83 81 873,09 93 719,83 Vähennykset 0,00-11 846,74 0,00-11 846,74 Vararahasto 31.12. 57 463,93 81 873,09 57 463,93 81 873,09 Muut rahastot 1.1. 702 625,55 748 350,46 0,00 0,00 Lisäykset 354 183,78 0,00 0,00 0,00 Vähennykset -43 897,74-45 724,91 0,00 0,00 Muut rahastot 31.12. 1 012 911,59 702 625,55 0,00 0,00 Edellisten tilikausien yli-/alijäämä 1.1. 83 130 750,79 81 269 168,47 69 564 494,06 70 545 307,86 223 461 606,77 233 958 378,90 206 283 357,10 218 551 285,12 127

26. Erittely poistoerosta, vapaaehtoisista varauksista ja laskennallisesta verovelasta Konserni 2018 2017 Poistoero 1.1. 7 800 964,35 4 631 921,29 Poistoeron muutos tilikaudella -3 482 086,95 3 169 043,06 Poistoero 31.12. 4 318 877,40 7 800 964,35 Vapaaehtoiset varaukset 1.1. 13 954 808,23 16 612 668,00 Vapaaehtoisten varausten muutos tilikaudella 373 651,14-2 657 859,77 Vapaaehtoiset varaukset 31.12. 14 328 459,37 13 954 808,23 Laskennalliset verovelat 1.1. 40 877 990,53 39 649 980,99 Tilinpäätössiirtoihin perustuvat Yhdistelytoimenpiteistä johtuvat 3 274 932,14 2 816 146,49 Konserniyhteisöjen omiin tilinpäätöksiin sisältyvät 37 603 058,39 36 833 834,50 Kauden muutos -230 322,69 1 228 009,54 Yhdistelytoimenpiteistä johtuvat -409 240,27 458 785,65 Konserniyhteisöjen omiin tilinpäätöksiin sisältyvät 178 917,58 769 223,89 Laskennalliset verovelat 31.12. 40 647 667,84 40 877 990,53 Yhdistelytoimenpiteistä johtuvat 2 865 691,87 3 274 932,14 Konserniyhteisöjen omiin tilinpäätöksiin sisältyvät 37 781 975,97 37 603 058,39 Laskennalliset verosaamiset 1.1. 356 997,22 341 079,00 Kauden muutos -5 842,81 15 918,22 Laskennalliset verosaamiset 31.12. 351 154,41 356 997,22 27. Pitkäaikaiset velat, jotka erääntyvät myöhemmin kuin viiden vuoden kulutua Konserni Kajaanin kaupunki 2018 2017 2018 2017 Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 93 894 085,77 80 880 178,45 37 309 846,04 35 151 454,32 Lainat julkisyhteisöiltä 200 280,13 0,00 0,00 0,00 Lainat muilta luotonantajilta 22 486 724,33 0,00 0,00 0,00 116 581 090,23 80 880 178,45 37 309 846,04 35 151 454,32 29. Pakolliset varaukset Konserni Kajaanin kaupunki 2018 2017 2018 2017 Ympäristövelvoitteista johtuva varaus 229 038,30 211 920,34 0,00 0,00 Potilasvahinkovastuuvaraus 4 240 468,42 2 333 991,38 0,00 0,00 Muut pakolliset varaukset 3 475 555,17 3 293 434,39 1 300 020,00 1 260 020,00 128

30. Koroton vieras pääoma Velat tytäryhteisöille 2018 Pitkäaikaiset Kajaanin kaupunki 2018 Lyhytaikaiset 2017 Pitkäaikaiset 2017 Lyhytaikaiset Ostovelat 0,00 1 006 457,03 0,00 1 072 878,69 Velat kuntayhtymille, joissa kaupunki on jäsenenä Ostovelat 0,00 144 680,58 0,00 257 397,88 Muut velat 21 728,40 0,00 0,00 0,00 Siirtovelat 0,00 10 631 937,39 0,00 0,00 Velat osakkuus- sekä muille omistusyhteysyhteisöille Ostovelat 0,00 11 601,75 0,00 251 688,00 Velat muille Ostovelat 0,00 6 016 713,07 0,00 5 434 173,51 Muut velat 5 519 525,00 3 481 605,97 5 015 128,00 1 927 839,48 Saadut ennakot 0,00 818 062,23 0,00 473 877,92 Muut velat, liitymismaksut 4 178 681,25 0,00 4 187 254,20 0,00 Siirtyvät korot 0,00 153 770,10 0,00 434 815,37 Siirtovelat 0,00 14 001 381,88 0,00 11 068 551,18 31. Sekkilimiitti Kajaanin kaupunki 2018 2017 Luotollisen sekkitilin limiitti 31.12. 10 000 000,00 10 000 000,00 Siitä käyttämättä oleva määrä 8 646 058,12 7 194 867,46 32. Muiden velkojen erittely Konserni Kajaanin kaupunki 2018 2017 2018 2017 Liittymismaksut 49 788 088,69 50 072 270,41 4 178 681,25 4 187 254,20 Muut pitkäaikaiset velat 5 530 915,98 5 417 065,45 5 541 253,40 5 015 128,00 33. Siirtovelkoihin sisältyvät olennaiset erät Konserni Kajaanin kaupunki 2018 2017 2018 2017 Korkojaksotukset 590 190,35 831 234,40 0,00 225 766,97 Korkojaksotukset 354 821,04 641 914,94 153 770,10 434 815,37 Korkojaksotukset 945 011,39 1 473 149,34 153 770,10 660 582,34 Lomapalkkavelan ja henkilösivukulujen jaksotukset 20 513 485,39 20 170 998,32 8 947 499,89 8 956 375,02 Muut palkkojen ja henkilösivukulujen jaksotukset 4 025 531,30 398 531,88 222 830,11 0,00 Valtion tuet, avustukset ja korvaukset 0,00 64 700,00 0,00 64 700,00 Tuloennakot 1 135 034,06 0,00 1 135 034,06 0,00 Verovelat 1 805 548,12 57 602,44 1 726 972,54 0,00 Potilasvakuutus 294 055,27 313 656,42 0,00 0,00 Leasingkulut 0,00 0,00 0,00 0,00 Muut siirtovelat, konsernin keskinäiset 5 582 332,91 14 062,09 10 631 937,39 0,00 Muut siirtovelat Muut siirtovelat 8 773 848,95 11 703 091,07 1 969 045,28 1 821 709,19 Muut menojäämät 208 861,03 2 431 979,48 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 * Muut siirtovelat 14 356 181,86 11 717 383,37 12 600 982,67 1 821 709,19 * Muut siirtovelat ryhmään sisältyy eriä, jotka yksinään eivät ole merkittäviä 129

4.5 Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot 34. Velat, joiden vakuudeksi on annettu kiinnityksiä kiinteistöihin tai osakkeita Velat, joiden vakuudeksi annettu kiinnityksiä kiinteistöihin Konserni Kajaanin kaupunki 2018 2017 2018 2017 Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 62 531 863 166 976 261 0 0 Vakuudeksi annetut kiinnitykset 118 905 908 118 905 908 0 0 Lainat muilta luotonantajilta 0 0 0 0 Velat, joiden vakuudeksi annettu kiinnityksiä kiinteistöihin 0 Vakuudeksi annetut kiinnitykset yhteensä 118 905 908 118 905 908 0 0 35. - 37. Vakuudet Konserni Kajaanin kaupunki 2018 2017 2018 2017 Omasta puolesta annetut vakuudet Vakuudeksi annetut arvopaperit 20 001 879,25 0,00 0,00 0,00 Vakuudeksi annetut muut vakuudet 402 001 879,25 402 001 879,25 0,00 0,00 Yhteensä 422 003 758,50 402 001 879,25 0,00 0,00 38. Vuokravastuut Konserni Kajaanin kaupunki 2018 2017 2018 2017 Vuokravastuut yhteensä 6 106 370,00 4 256 335,76 6 074 378,00 4 176 378,00 Seuraavalla tilikaudella maksetteva osuus 722 586,00 0,00 690 594,00 544 554,00 Leasingvastuut yhteensä 9 218 918,98 9 051 933,73 3 858 321,99 3 786 837,00 Seuraavalla tilikaudella maksettava osuus 1 742 801,95 3 154 406,72 1 729 407,67 1 694 920,00 Yhteensä 15 325 288,98 13 308 269,49 9 932 699,99 7 963 215,00 39. - 40. Vastuusitoumukset Takaussitoumukset Takaukset samaan konserniin kuuluvien yhteisöjen puolesta Konserni Kajaanin kaupunki 2018 2017 2018 2017 Tytäryhteisöt Alkuperäinen pääoma 72 038 652,89 70 638 652,89 Jäljellä oleva pääoma 36 860 216,00 37 844 372,84 Osakkuusyhtiöt Alkuperäinen pääoma 9 101 664,79 9 101 664,79 9 101 664,79 9 101 664,79 Jäljellä oleva pääoma 259 201,33 274 831,69 259 201,33 274 831,69 Takaukset muiden puolesta Alkuperäinen pääoma 13 927 652,58 13 927 652,58 13 927 652,58 13 927 652,58 Jäljellä oleva pääoma 1 243 932,48 2 187 370,09 1 243 932,48 2 187 370,09 Takausvastuut yhteensä Alkuperäinen pääoma 23 029 317,37 23 029 317,37 95 067 970,26 93 667 970,26 Jäljellä oleva pääoma 1 503 133,81 2 462 201,78 38 363 349,81 40 306 574,62 130

40. Vastuu kuntien takauskeskuksen takausvastuista Kajaanin kaupunki 2018 2017 Kajaanin osuus takauskeskuksen takausvastuista 31.12 212 594 717,00 210 048 557,00 Kajaanin mahdollista vastuuta kattaava osuus takauskeskuksen rahastosta 31.12. 136 582,30 138 824,00 41. Muut taseen ulkopuoliset järjestelyt Konserni Kajaanin kaupunki 2018 2017 2018 2017 Muut taseen ulkopuoliset järjestelut Sopimusvastuut 2 668 850,51 2 409 231,13 0,00 0,00 Arvonlisäveron palautusvastuu 15 828 739,60 18 513 212,39 15 824 840,39 17 464 438,40 Kajaanin ammattikoreakoulu Oy:n hankkeiden omarahoitusvastuu 18 714 074,15 14 664 760,91 0,00 0,00 Sähköjohdannaiset 29 614 967,00 3 784 852,35 0,00 0,00 Korkojohdannaiset Nimellisarvo 17 478 712,53 17 547 454,11 Markkinarvo -13 385 413,68-12 227 644,88-5 011 376,72-3 525 047,92 131

4.6 Henkilöstöä, tilintarkastajan palkkioita ja intressitahotapahtumia koskevat liitetiedot HTV 31.12. Tulosalueittain Kaupunginhallitus, projektit 3,0 3,1 Keskushallinto 65,5 59,9 Maahanmuuttajapalvelut 13,8 15,9 Sivistyslautakunta 1,9 2,0 Varhaiskasvatus 329,0 313,0 Perusopetus ja nuorisopalvelut 398,2 384,2 Kulttuuripalvelut 45,7 46,1 Kaukametsä 96,0 98,6 Tekninen lautakunta 3,2 2,9 Maankäyttö, suunn. Ja viranom.toim. 31,1 32,9 Kunnallistekniikka ja liikunta 69,9 69,3 Tilakeskus 47,1 52,6 Kainuun pelastuslaitos 70,7 67,6 Tukityöllistäminen 45,9 40,3 Opiskelijoiden kesätyö 2,2 Kaupunki yhteensä 1 221,0 1 190,5 Kajaanin Vesi -liikelaitos 20,2 20,0 Kajaanin Mamselli -liikelaitos 240,0 233,4 Kajaanin kaupunginteatteri -liikelaitos 59,3 58,3 Kajaanin kaupungin koulutusliikelaitos * 279,8 308,8 Liikelaitokset yhteensä 599,3 620,5 Kaupunki ja liikelaitokset yhteensä 1 820,30 1 811,00 Kaupunki yhteensä 2018 2017 132

46. Kunnan ja sen intressitahoihin kuuluvien väliset liiketoimet. Kajaanin kaupungilla ei ole ilmoittavaa tämän liitetiedon osalta. 133

4.7 KIRJANPITOKIRJAT JA TOSITELAJIT 2018 KIRJANPITOKIRJAT SÄILYTYSTAPA Päiväkirja Pääkirja Tilipuitteet Myyntireskontra Ostoreskontra Palkkakirjanpito Käyttöomaisuuskirjanpito Tase-erittelyt Konsernitilinpäätöksen yhdistelylaskelmat Tilinpäätös sähköinen sähköinen sähköinen sähköinen sähköinen sähköinen sähköinen sähköinen sähköinen sidottu TOSITELAJIT AA Käyttöomaisuus kirjaus sähköinen AB Käyttöomaisuus kirjanpitotosite sähköinen AF Käyttöomaisuus poistotosite sähköinen AZ Käyttöomaisuus purkamisen tosite sähköinen DA Asiakastosite sähköinen DG Myyntireskontra Asiakkaat-hyvitys sähköinen DR Myyntireskontra Asiakkaat-lasku sähköinen DZ Myyntireskontra Asiakkaat-maksu sähköinen K1 Kirjanpitoliittymä maksuliikenne sähköinen K2 Sips muistiot sähköinen KA Ostoreskontra toimittajatosite sähköinen KG Ostoreskontra toimittajat-hyvitys sähköinen KP Ostoreskontra tilien ylläpito sähköinen KR Ostoreskontra toimittajat lasku sähköinen KZ Ostoreskontra toimittajat maksu sähköinen M1 Myyntireskontraliittymä sähköinen PA Palkat sähköinen RE Hankinta - lasku brutto sähköinen RV Myynti - laskun siirto sähköinen SA Pääkirjatilitosite sähköinen SB Palkat lomapalkkavaraukset sähköinen WE Varastokirjaukset tavaranvastaanotto sähköinen ZD Luottotappiokirjaus sähköinen ZK Liittymät palvelukassa sähköinen 134

5 Eriytetyt tilinpäätökset 5.1. Liikelaitosten vaikutus kaupungin talouteen Liikelaitosten vaikutus kaupungin tuloksen muodostumiseen Sitovuustarkastelu Talousarvion toteutuminen Eliminoimaton Eliminoinnit Kokonaistarkastelu ulkoiset tuotot ja kulut yhteensä yhteensä eliminoitu Kajaani ilman Liikelaitokset Kajaani ja Kajaani ja Kajaani ja 1000 euroa liikelaitoksia yhteensä liikelaitokset liikelaitokset liikelaitokset Toimintatuotot Myyntituotot 10 356 25 168 35 524-9 846 25 678 Maksutuotot 3 517 415 3 933-13 3 919 Tuet ja avustukset 2 972 3 495 6 468-1 690 4 777 Vuokratuotot 7 961 4 292 12 253-4 765 7 487 Muut toimintatuotot 2 045 241 2 287-18 2 269 Toimintatuotot yhteensä 26 852 33 612 60 464-16 333 44 131 Valmistus omaan käyttöön 992 992-7 985 Toimintakulut Henkilöstökulut -57 965-28 664-86 629-86 629 Palvelujen ostot -165 001-9 070-174 071 9 423-164 648 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -8 542-9 186-17 728 410-17 318 Avustukset -12 685-52 -12 737 1 718-11 018 Vuokrat -3 924-7 121-11 045 4 763-6 282 Muut toimintakulut -515-185 -700 18-682 Toimintakulut yhteensä -248 632-54 278-302 910 16 332-286 577 Toimintakate -220 788-20 666-241 454-241 461 Verotulot 135 607 135 607 135 607 Valtionosuudet 74 539 28 647 103 186 103 186 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 4 873 0 4 873-8 4 865 Muut rahoitustuotot 3 524 4 3 528-1 241 2 287 Korkokulut -1 248-38 -1 286-1 286 Muut rahoituskulut -1 614-1 270-2 884 1 249-1 635 Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä 5 535-1 304 4 231 0 4 231 Vuosikate -5 106 6 669 1 563 0 1 563 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot -10 845-4 296-15 141 269-14 872 Kertaluonteiset poistot -10-10 -10 Poistot ja arvonalentumiset yhteensä -10 855-4 296-15 151 269-14 882 Tilikauden tulos -15 961 2 373-13 588 269-13 319 Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) 21 479 500 500 Varausten lisäys (-) tai vähennys (+) 552 552 552 Rahastojen lisäys (-) tai vähennys (+) 24 300 324-300 24 Rahastojen ja varausten muutos yhteensä 597 779 1 376-300 1 076 Tilikauden yli-/alijäämä -15 364 3 152-12 212-31 -12 243 135

Liikelaitosten vaikutus kaupungin toiminnan rahoitukseen Sitovuustarkastelu Talousarvion toteutuminen Eliminoimaton Eliminoinnit Kokonaistarkastelu yhteensä yhteensä eliminoitu Kajaani ilman Liikelaitokset Kajaani ja Kajaani ja Kajaani ja 1000 euroa liikelaitoksia yhteensä liikelaitokset liikelaitokset liikelaitokset Toiminnan rahavirta Vuosikate -5 106 6 668 1 562 1 562 Tulorahoituksen korjauserät -1 700-69 -1 769-1 769 Toiminnan rahavirta -6 806 6 599-207 0-207 Investointien rahavirta Investointimenot -17 285-4 509-21 794-21 794 Rahoitusosuudet investointimenoihin 961 103 1 064 1 064 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 1 841 69 1 911 1 911 Investointien rahavirta -14 483-4 337-18 820 0-18 820 Toiminnan ja investointien rahavirta -21 289 2 262-19 027 0-19 027 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset -1 492-16 -1 508 148-1 359 Antolainasaamisten vähennykset 347 16 363 363 Antolainauksen muutokset -1 145 0-1 145 148-997 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 24 000 0 24 000 24 000 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -12 755-1 096-13 851 164-13 687 Lyhytaikaisten lainojen muutos -7 865-20 997-28 862 26 371-2 491 Lainakannan muutokset 3 380-22 093-18 713 26 534 7 821 Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset -24-24 -24 Vaihto-omaisuuden muutos -3 156 153 153 Saamisten muutos 7 268 38 418 45 686-45 825-139 Korottomien velkojen muutos 15 445-18 725-3 280 19 142 15 863 Muut maksuvalmiuden muutokset 22 685 19 850 42 535-26 682 15 853 Rahavarojen muutos Rahavarat 31.12. 4 886 150 5 036 5 036 Rahavarat 1.1. 1 255 131 1 386 1 386 Vaikutus maksuvalmiuteen 3 631 19 3 650-148 3 650 136

Kajaanin kaupungin koulutusliikelaitos Tilinpäätös 2018 137

Sisällys 1 TOIMINTAKERTOMUS... 3 1.1 Liikelaitoksen johtajan katsaus... 3 1.2 Hallinto... 5 1.3 Taloudellinen kehitys... 6 1.4 Henkilöstö... 6 1.5 Kehittäminen ja kansainvälinen toiminta... 7 1.6 Riskien hallinta... 8 2 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN... 9 2.1 Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen... 9 Valtuustoon nähden sitovat tavoitteet... 9 Johtokuntaan nähden sitovat tavoitteet... 9 2.2 Talousarvion toteutumisvertailu... 15 2.3 Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut... 17 2.4 Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut... 19 2.5 Tase ja sen tunnusluvut... 21 4 TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT... 24 4.1 Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot... 24 4.2 Tuloslaskelman liitetiedot... 24 4.3 Taseen liitetiedot... 25 4.3.1 Taseen vastaavia koskevat liitetiedot... 25 4.3.2 Taseen vastattavia koskevat liitetiedot... 27 4.4 Muut taseen ulkopuoliset järjestelyt... 28 4.5 Henkilöstöä koskevat liitetiedot... 29 4.6 Toimeksiantojen pääomat... 29 5 KIRJANPITOKIRJAT JA TOSITELAJIT... 30 6 TILINPÄÄTÖKSEN ALLEKIRJOITUS JA TILINPÄÄTÖSMERKINTÄ... 31 138 2

1 TOIMINTAKERTOMUS 1.1Liikelaitoksen johtajan katsaus Kajaanin kaupungin koulutusliikelaitos on toteuttanut toisen asteen koulutusta kuuden vuoden ajan. Liikelaitoksen oppilaitoksia ovat Kajaanin lukio ja Kainuun ammattiopisto. Vuodesta 2013 jatkuneet talouden ja toimintojen sopeuttamistoimet päättyivät vuoteen 2017, mutta suoritettujen toimenpiteiden seurauksia ja vaikutuksia on työstetty ja ratkottu koko toimintavuoden 2018 ajan. Ammatillisen koulutuksen ns. reformilainsäädäntö tuli voimaan vuoden 2018 alusta. Pitkän ja monivaiheisen valmisteluprosessin jälkeen varsinainen valmistautumisaika uuden ja valmiin lainsäädännön käyttöönottoon jäi varsin lyhyeksi. Ammatillisen koulutuksen henkilöstö on kuitenkin vienyt uusia toimintaperiaatteita sitoutuneesti ja vastuullisesti eteenpäin. Voidaan perustellusti sanoa, että reformilainsäädännön juuripuu on terve ja sen pohjalle on hyvä rakentaa ammatillisen koulutuksen opetuksellista ja ohjauksellista tulevaisuutta. Lukuisia kertoja on kuitenkin erilaisia ratkaisuja jouduttu yhdessä henkilöstön ja eri koulutuksen järjestäjien sekä sidosryhmien kanssa pohtimaan, jotta uusia toimintamalleja on saatu vietyä käytäntöön. Liikelaitoksen menopohja on sopeutettu tulevien vuosien oletettua tulopohjaa vastaavalle tasolle. Uuden ammatillisen koulutuksen rahoitusjärjestelmän ennakoimattomuus ja kilpailutilanne suhteessa muihin koulutuksen järjestäjiin tuo haasteita tulevaisuuden suunnitteluun. Reformi vaikuttaa täysimääräisesti vuonna 2020 ja siihen pitää kaikin käytettävissä olevin keinoin pyrkiä varautumaan. Erityisesti opiskelija- ja väestöpohjan rapautumisen estämiseksi on tehtävä kaikki voitava. Uusi organisaatio otettiin käyttöön 1.8.2017 ja uusi tilikartta 1.1.2018. Henkilöstövähennysten yhteydessä myös esimiestehtäviä vähennettiin ja niitä yhdistettiin. Ratkaisu on uuden lainsäädännön puristuksessa osoittautunut esimiestyölle haasteelliseksi ja siitä on jouduttu hieman perääntymään. Organisaatiota tullaan tarkastelemaan seuraavan kerran keväällä 2020. Koulutusliikelaitoksen kokoaikainen henkilöstömäärä oli vuoden lopussa 309. Lukiokoulutus vakiinnutti taloutensa jo kahtena edellisenä vuonna saavutetulle vakaalle tasolle. Talouden tervehdyttämiseen ovat vaikuttaneet erityisesti kohtuullisen hyvä hakijatilanne, vähäinen keskeyttämisten määrä, henkilöstön eläköitymiset ja kurssitarjottimen sopeuttaminen sekä kiinteistömenojen jakaminen KAO:n liiketalouden koulutuksen kanssa. Kajaanin lukion historian kirjoittaminen käynnistettiin toimintavuoden aikana. Professori Reijo Heikkisen kirjoittaman teoksen on määrä valmistua vuonna 2020. Valtakunnalliseen lukiouudistukseen on Kajaanin lukiossa varauduttu hyvin ja vastuullisesti. Vimpelinlaakson kehittämisliikelaitos sai kesän aikana valmiiksi Opintien piha-alueen muutos- ja kunnostustyöt. Aikuiskoulutuksen yhtiöittämisessä on onnistuttu suunnitellulla tavalla Edukai Oy:n kautta. Vuokatin urheiluopiston ylläpitäjänä toimii Vuokatin säätiö ja sen hallitus esitti viime huhtikuussa opetus- ja kulttuuriministeriölle säätiön ammatillisten tutkintojen ja koulutuksen järjestämisluvan siirtämistä Kajaanin kaupungin alle. Kajaanin kaupungin koulutusliikelaitos oli keskinäisissä neuvotteluissa luvannut säilyttää 139 3

vähintäänkin nykyisen laajuisen koulutusvolyymin Vuokatin urheiluopiston toimintaympäristössä. Loppuvuodesta asialle saatiin myönteinen päätös opetus- ja kulttuuriministeriöstä. Tarve- ja kysyntätilanteessa koulutusliikelaitoksella on mahdollisuuksia kasvattaa Vuokatissa, Sotkamossa toteutettavaa koulutustoimintaa. Uuden kuntalain mukainen hallintosääntö on toiminut hyvin ja sen avulla johtokunta on toteuttanut onnistuneesti johtamis- ja valvontatehtäväänsä. Johtokunta on katsonut vahvasti tulevaisuuteen ja tehnyt hyvää yhteistyötä myös Kajaanin ammattikorkeakoulu Oy:n hallituksen kanssa. Toimintavuoden aikana on kauttaaltaan tiivistetty keskusteluyhteyttä Kajaanin kaupungin koulutusliikelaitoksen ja Kajaanin ammattikorkeakoulu Oy:n kesken. Kainuun ammattiopiston opetushenkilöstön osalta valmistauduttiin siirtymään uuteen vuosityöaikajärjestelmään. Valmisteluprosessi eteni hyvässä yhteistyössä opetushenkilöstön edustajien kanssa ja erityisesti tiedottaminen sai kiitosta henkilöstöltä. Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry:n hallitus vieraili Kajaanissa elokuussa. Hallitus tutustui Kainuun ammattiopiston toimintaan ja keskusteli laajasti KAOn johdon kanssa sekä piti hallituksen kokouksen Kajaanissa. Vierailulle osallistui 11 hallituksen jäsentä ja syyskuussa aloittanut yhdistyksen uusi toimitusjohtaja Veli-Matti Lamppu sekä asiantuntija Satu Ågren. Koulutusliikelaitoksen strategiaa on toteutettu kohta kolme vuotta. Toimintavuoden aikana käynnistettiin strategian päivittäminen osana uutta Kajaanin kaupungin strategiaa. VISIO 2025: Koulutusliikelaitos - kasvun ja innostuksen veturi kertoo tavoitteesta kaiken. Artisti Mira Luoti oli strategiatyössä mukana ja hänen kanssa työstettiin musiikkikappale Huomisen toivo. Kappaleen avulla saatiin paljon innostusta ja myös myönteistä julkisuutta. Henkilöstö on ollut monien ristipaineiden kohteena koko toimintavuoden ajan. Henkilöstö on suorittanut tehtävänsä vastuullisesti ja yhdessä opiskelijoiden kanssa on pystytty edelleen rakentamaan tulevaisuuteen katsovaa toiminta- ja työskentelymallia. Kuusamon kaupungin sitoutuminen ja tuki KAOn Kuusamon toimipaikan osalta on ollut esimerkillistä. Liikelaitoksen kuudes toimintavuosi onnistui vaikeissa olosuhteissa hyvin ja tältä perustalta voidaan nyt jatkaa kohti uutta vuosikymmentä. Haluan kiittää koko liikelaitoksen henkilöstöä ja opiskelijoita hyvästä ja vastuullisesta työstä vuonna 2018. 140 4

1.2Hallinto Kajaanin kaupungin ylläpitämä koulutusliikelaitos järjestää toisen asteen lukiokoulutusta Kajaanissa (Kajaanin lukio) sekä ammatillista koulutusta Kajaanissa, Kuusamossa ja Vantaalla (Kainuun ammattiopisto Kajaanin kaupungin koulutusliikelaitoksen toimintaa säätelevät lukiokoulutuksesta ja ammatillisesta koulutuksesta annetut lait ja asetukset sekä muut ammatillista ja lukio-opetusta koskevat säädökset ja määräykset, Kajaanin kaupungin hallintosääntö ja koulutusliikelaitoksen johtokunnan delegointipäätös. Liikelaitoksella on oma johtokunta, jonka kautta kaupunki toteuttaa omistajaohjaustaan. Johtokunnassa on edustajat myös Kuusamosta, Kuhmosta/Suomussalmelta. Liikelaitoksen johdon muodostavat johtokunta, liikelaitoksen johtaja ja tulosalueiden johtajat/rehtorit, (lukio ja ammatillinen koulutus). Liikelaitoksen tulosalueet ovat ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen tulosalueet sekä kaupungin omistama liikelaitoksen tytäryhtiö Edukai Oy. Liikelaitoksen sisällä toimii kaksi oppilaitosta: Kajaanin lukio ja Kainuun ammattiopisto. Vaalikauden 2017-2019 johtokunnan jäsenet (Kajaanin kaupunginhallituksen päätös 169 15.8.2017) Varsinaiset jäsenet Pyykkönen Pauli, pj. (Kajaani) Hämäläinen Erkki, varapj. (Kuusamo) Alanne Olga (Kajaani) Haverinen Risto (Kajaani) Heikkinen Pekka (Kuhmo) Varajäsenet Anttalainen Tommi (Kajaani) Meriläinen Tomi (Kuusamo) Aavakare Eila (Kajaani) Saukkonen Kari (Kajaani) Kemppainen Tuovi (Suomussalmi) 5 141

Kiljunen Ella (Kajaani) Määttä Susanna (Kajaani) Niiranen Esa (Kajaani) Tornberg-Karjalainen Mervi (Kuusamo) Heikkinen Tiina (Kajaani) Hujanen Kaisa (Kajaani) Kunnas Karl (Kajaani) Miettinen Pauli (Kuusamo) Ohtonen Helena, kh:n edustaja Johtokunnan esittelijänä toimii liikelaitoksen johtaja Anssi Tuominen 1.3 Taloudellinen kehitys Ammatillisen koulutuksen reformilainsäädäntö tuli voimaan vuoden 2018 alusta. Sen myötä rahoitusjärjestelmä muuttui entiseen verrattuna täysin, mikä toi haasteita talousarvion tekoon erityisesti tulojen arvioinnin kannalta. Valtionosuuksia kertyi liikelaitokselle kuitenkin 150 000 euroa enemmän kuin edellisenä vuonna. Kokonaisuudessaan liikelaitoksen tulot pienenivät edelliseen vuoteen verrattuna kuitenkin noin 3,5 % eli 1,1 M euroa. Menojen osalta aineiden, tarvikkeiden ja tavaroiden toteuma kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna 24 %. Palveluiden osalta menojen kasvu oli 2 %. Henkilöstökulut pienenivät edelliseen vuoteen verrattuna 7,5 %. Koulutusliikelaitoksen tulos kokonaisuudessaan vuoden 2018 osalta on hyvä ja valtuustoon nähden sitovat tavoitteet saavutettiin. Toteutuneella ylijäämällä pystytään kasvattamaan puskuria tulevia vuosia varten. Kao:ssa alojen väliset erot olivat kuluvana vuonna kuitenkin yllättävän suuret. Esimiesten vastuuta oman tulosalueensa talouden seurannasta tuleekin jatkossa painottaa enemmän. Ammatillisen koulutuksen rahoitusuudistus viedään läpi vaiheittain vuosina 2018 2022. Vuonna 2022 perusrahoituksen osuus tippuu 50 %:iin ja suoritusrahoituksen osuus nousee 35 % ja vaikuttavuusrahoitus 15 %. Muutos tuo liikelaitokselle myös jatkossa haastetta rahoituksen ennakointiin ja talousarvion laadintaprosessiin. 1.4Henkilöstö Kajaanin koulutusliikelaitoksen henkilöstövahvuus oli vuonna 2018 yhteensä 279 HTV 2:a, jossa laskua edellisestä vuodesta 29 HTV 2:n verran. Palvelussuhteiden määrä on vaihdellut kuukausittain. Palvelussuhteiden määrä 31.12.2018 tilanteen mukaan oli 309 henkilöä (308 v. 2017). Kajaanin kaupungin koulutusliikelaitoksen koko henkilöstöstä työskenteli 31.12.2018 kokoaikaisessa palvelussuhteessa 281 henkilöä (91 %), osa-aikaisessa 14 (4,5 %), osa-aikaeläkkeellä 9 (2,9 %), osittaisella hoitovapaalla 1 (0,3 %) ja sivutoimisessa palvelussuhteessa 4 henkilöä (1,3 %). Palkkojen ja palkkioiden kokonaissumma oli 13,61 miljoonaa euroa (48 790 /HTV 2) ja henkilöstökulut henkilösivukuluineen yhteensä 16,9 miljoonaa euroa. Henkilöstökulujen osuus liikevaihdosta oli 55,68 % (58,84 % v. 2017). Henkilöstökulujen pienentymiseen ovat vaikuttaneet henkilöstömäärän kuukausivaihtelut ja eläköityminen. Eläkkeelle siirtyi 12 henkilöä. Eläköityvien tilalle on palkattu nuorempia opettajia ja yhden päällikön tehtävä on jätetty kokonaan täyttämättä. Syksyllä 2017 aloitti uusi organisaatio, millä on ollut vaikutusta myös henkilöstökuluihin. Organisaatiossa esimiehiä on nyt vähemmän kuin ennen uudistus- 142 6

ta. Opettajien ylitöiden määrät ja kertalaskutettavat työtunnit vaihtelevat vuosittain. Lisäksi opetuspalveluja on ostettu organisaation ulkopuolelta. Kajaanin kaupungin koulutusliikelaitoksen koulutuspäiviä kertyi yhteensä 855 kalenteripäivää (765 pv v. 2017). Osaamisen kehittämisen kokonaiskustannukset olivat 180 727 euroa, 0,60 % liikevaihdosta (226 199 e, 0,69 % v. 2017). Reformin toimeenpanon on ollut keskeisin asia henkilöstön kehittämisessä. Vuoden aikana on järjestetty koulutuksia HOKS prosessiin, oppisopimukseen ja vuosityöaikaan liittyen. Myös Parasta palvelua -hankkeessa on kehitetty reformiin liittyviä prosesseja ja koulutettu henkilöstöä. Lisäksi henkilöstö on osallistunut alakohtaisiin substanssikoulutuksiin. KAO tulosalueet, hyvinvointi ja Kuusamo sekä Kajaanin lukio ovat olleet mukana koko liikelaitoksen tasolla valtakunnallisessa Opiskele liikkuen- hankkeessa, joka on osa Liikkuva koulu toimintaa. Kajaanin lukion henkilöstö ja KAO:n esimiehet sekä opinto-ohjaajat osallistuivat Kainutlaatuinen ope-tilaisuuteen. Henkilöstön omaehtoista koulutusta tuetaan kaupungin ohjeistuksen mukaisesti. Koulutusliikelaitoksessa huolehditaan hyvin lakisääteisistä työhyvinvointi- ja työsuojelutoiminnoista sekä tuetaan omaehtoista työhyvinvointia monipuolisesti. Kajaanin kaupungin koulutusliikelaitoksen sairauspoissaolotyöpäivien määrä vähentyi 0,76 työpäivällä/htv (2018: 8,1 tp/htv ja 2017: 8,86 tp/htv). Työhyvinvointia on tuettu lähinnä henkilöstökerhon toimintojen avulla sekä liikunta- ja kulttuurietu epassilla. Henkilöstöllä on mahdollisuus käyttää myös työnantajan liikuntatiloja harrastus- ja virkistyskäyttöön. Koulutusliikelaitoksessa tehdään jatkuvaa yhteistyötä työterveyshuollon kanssa sairauspoissaolojen ennaltaehkäisevien toimien kehittämiseksi. 1.5 Kehittäminen ja kansainvälinen toiminta Kainuun ammattiopisto suunnittelee ja toteuttaa kehittämishankkeita, jotka tukevat perustehtävän toteuttamista sekä parantavat opiskelijoiden ja henkilökunnan mahdollisuuksia toimia myös kansainvälisillä työja koulutusmarkkinoilla. Vuoden 2018 aikana ulkopuolisella rahoituksella oli käynnissä 12 Euroopan Unionin, 5 opetus- ja kulttuuriministeriön, 4 opetushallituksen ja 2 mulla kansallisella rahoituksella rahoitettua hanketta. Hankkeita on toteutettu kumppanuudessa työelämän ja muiden koulutusorganisaatioiden kanssa sekä alueellisesti että valtakunnallisesti. Vuonna 2018 jatkettiin metallialan oppimisympäristöjen kehittämistä robotiikassa ja automaatiotekniikassa sekä käynnistettiin Seppälän vertikaaliviljely-yksiköiden suunnittelu ja hankinta. Kansainvälinen toiminta jatkui vilkkaana vuonna 2018. Kainuun ammattiopisto oli mukana joko koordinaattorina tai partnerina 15 kansainvälisyyttä edistävässä hankkeessa. 56 opiskelijaa suoritti vähintään kolmen viikon työssäoppimis- tai oppilaitosjakson ulkomailla. Pisimmän työssäoppimisjakson, puoli vuotta, suoritti kolme komission pitkien vaihtojen pilottihankkeeseen osallistunutta opiskelijaa. Jaksojen kohdemaita olivat Euroopan maiden lisäksi myös Kanada ja Japani. Kajaanin lukiossa kansainvälinen toiminta jatkui mukavasti. Opettajien kansainvälisyyttä edistävä kaksivuotinen ESR-hanke jatkui, ja kaksi opettajaa osallistui kursseille Euroopassa. Tänäkään vuonna NordPlus-hanke ruotsalaisen ystävyyskoulun ja latvialaisen koulun kanssa ei mennyt läpi, mutta uudesta hakemuksesta vuodelle 2019 on ollut suunnitelmia. Keväällä 2018 tehtiin historian opintomatka Roomaan, johon osallistui 15 opiskelijaa ja kaksi opettajaa. Syksyllä Kajaanissa vieraili 15 opiskelijan ja kahden opettajan ryhmä saksa- 143 7

laisesta ystävyyskoulusta Schwalmgymnasiumista. Kajaanin lukiossa on perinteisesti opiskellut vuosittain muutamia vaihto-opiskelijoita. Vuonna 2018 opiskelijoita oli Saksasta ja Serbiasta. 1.6 Riskien hallinta Koulutusliikelaitoksen riskienhallintatyö on osa Kajaanin kaupungin kokonaisvaltaista riskienhallintaa ja liikelaitoksessa riskit arvioidaan ohjeen mukaisesti talousarvioprosessin yhteydessä. Talousarvioon 2018 kuvattiin mahdollisia riskejä toimintaan, talouteen ja henkilöstöön liittyen. Toimintaan, talouteen ja henkilöstöön liittyen tunnistettiin riskiksi vuoden 2018 alusta voimaan astuneen ammatillisen koulutuksen reformiin ja rahoitusjärjestelmän muuttumiseen liittyvät asiat. Reformin myötä ammatillisen koulutuksen rahoitus muuttui ja uudessa rahoitusmallissa kannustetaan vaikuttavuuden lisäämiseen kuten tutkintojen suorittamiseen ja työllistymiseen sekä jatko-opintoihin suuntaamiseen. Taloudellinen riski vuoden 2018 osalta ei toteutunut, vaan koulutusliikelaitos pystyi ennakoimaan jopa odotettua paremmin tulevat muutokset rahoituksen suhteen. Kuitenkin voidaan todeta, että jatkossa talouden seurantaa liikelaitoksessa tulisi tehdä enemmän myös tulosyksikkötasolla, jolloin päästään kehittämään alojen toimintaa ja sitä kautta koko liikelaitosta. Esimiesten vastuuta talouden suunnittelussa, seurannassa ja sitä kautta johtamisessa tulee lisätä. Toiminnallisten riskien suhteen voidaan todeta, että ammatillisen koulutuksen reformin haltuunotto organisaatio ja työntekijätasolla on osittain onnistunut, mutta edelleen tässä on kehitettävää toiminnan vakiinnuttamisen osalta. Uudet tavat toteuttaa koulutusta, työelämäyhteistyön lisääminen ja yksilöllisten opintopolkujen toteuttaminen vaatii ammatillisen koulutuksen henkilöstöltä vielä kehittämistä. Henkilöstöriskien kohdalla talousarviovaiheessa huomioitiin riskit, jotka ovat lisääntyneet henkilöstön vähenemisen johdosta. YT- prosessien ja henkilöstön vähenemisen kautta liikelaitoksessa on menetetty osaamista ja nykyinen osaaminen on osittain keskittynyt yksittäisten ihmisten varaan. Tätä kautta myös henkilöstön ja eteenkin esimiesten jaksaminen on ollut haasteena. Kuvatut henkilöstöriskit ovat osittain toteutuneet ja jossain määrin myös lisääntyneet vuoden 2018 aikana. Asiaa tulee tarkastella liikelaitoksen johdossa ja tehdä tarvittavia toimenpiteitä tilanteen parantamiseksi. 144 8

2 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 2.1 Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen Raportointivastuussa liikelaitoksen johtaja Tavoite 2018 Toteutunut 2018 Tuottovaatimus Peruspääoman korko 330,00 euroa Tilikauden ylijäämä > 0 1 575 937,11 euroa Raportointivastuussa liikelaitoksen johtaja Halu auttaa yritysten kasvua Mahdollistaja Mittari/indikaattori Nykytila Tavoite 2018 Toteutunut 2018 Tunnemme asiakkaamme ja tarjoamme aktiivisesti ratkaisuja osaamistarpeisiin asiakasta arvostaen Wilman TOPtietokanta, laadullinen tieto (TOP-ohj.pal. 15-16; 4,33) Asiakastyytyväisyys / (Oma opintopolku ja ohjaaminen, opisk.kys 15-16; 3,68) TOP-ohjaajien palaute TOP-jaksoista 1.8.2016 31.5.2017 ka: 4,08 3,66 (Oma opintopolku ja ohjaaminen opisk.kys. 16-17) TOP ohjaajapalaute: Vähintään nykytila Asiakastyytyväisyys: Vähintään nykytila TOP-ohjaajien palaute TOP-jaksoista 1.8.2017 31.5.2018 ka: 4,02 3,75 (Oma opintopolku ja ohjaaminen opisk.kys. 17-18) Osaavan työvoiman saatavuus turvataan Mahdollistaja Mittari/indikaattori Nykytila Tavoite 2018 Toteutunut 2018 Henkilöstömme on sitoutunut huolehtimaan kysyntää vastaavasta osaamisensa ajantasaisuudesta TOB-barometri; -työn kehittävyys ja -työkyky Työn kehitt. 3,66 Työkyky 4,00 (TOB-barom.-15) Työn kehitt. > 2015 Työkyky > 2015 Työn kehitt. 3,64 Työkyky 3,75 (TOB-barom.-17) Tunnemme asiakkaamme ja tarjoamme aktiivisesti ratkaisuja osaamistarpeisiin asiakasta arvostaen Nuorisoaste: Opiskelijapalautteet, (opisk.kys.15-16;3,88) Aikuiskoulutus: Aipal-palaute (asteikko 1 5) Opal-palaute (asteik- Nuorisoaste: Opiskelijapalautteet ka 3,80 Aikuiskoulutus: Aipal-kokonaispalaute 4,03 (2016) 3,99 (2015) Vähintään nykytila Nuorisoaste: Opiskelijapalautteet ka 3,88 Aikuiskoulutus: Aipal ja Opal palautteita ei enää 9 145

ko 1 5) Opal-kokonaispalaute 4,26 (2016) 4,2 (2015) kerätty Kaikki opiskelijamme työllistyvät ja menestyvät elämässä Tilastokeskuksen sijoittumispalvelu; työlliset/jatkoopinnot. (2011 31.7.2014) tutkinnon suorittaneet 4420, joista työllisiä 59,8 % opiskelijoita 9,7 % työttömiä 24,2 % muita 6,3 % Päättökysely 2016: työssä 48,1 % opiskelu 11,3 % työtön 13,1 %) Tilastokeskus: 2012 31.7.2015 tutkinnon suorittaneet 4 504, joista työllisiä 59,8 %, opiskelijoita 9,7 %, työttömiä 23,2 %, muita 7,3 % Päättökysely 2017: työssä 54,7 % opiskelu 12,7 % työtön 7,6 % Opintonsa päättäneiden työllisyysaste ja sijoittuminen jatko-opintoihin on suurempi kuin edellisenä vuonna. Tilastokeskus: 2013 31.7.2016 tutkinnon suorittaneet 4 266, joista työllisiä 65,8 %, opiskelijoita 9,4 %, työttömiä 18,5 %, muita 6,9 % Päättökysely 2018: työssä 56,2 % opiskelu 14,9 % työtön 7,3 % Saavutettavuuden parantaminen Mahdollistaja Mittari/indikaattori Nykytila Tavoite 2018 Toteutunut 2018 Olemme globaali toimija Liikkuvuustilasto Ulkomaille lähteneet: opiskelijat yli 2 viikkoa, kpl alle 2 viikkoa, kpl henkilökunnan jäs., yli 5 vrk, kpl alle 5 vrk, kpl Ulkomailta saapuneet opiskelijat, kpl opettajat ja asiantuntijat, kpl 2016 (2015): 71 (67) 32 (17) 33 (28) 43 (38) 33 ( - ) 100 25 40 45 20 2018: 52 12 28 29 68 33 Hyödynnämme käyttäjälähtöistä teknologiaa Työolobarometri (osaamisen ajantas.) (tiimityötaid.) (uudet ideat) Työolobarometri: 2017 uudet mittarit (tulokset marraskuussa) Työolobarometri: 2017 uudet mittarit Työolobarometri: Hyödynnän jokapäiväisessä työssäni ajanmukaista teknologiaa: 4,07 Käytössä oleva teknologia toimii arjessa hyvin: 3,40 Olo- ja päättökysely (Digitalisaatio) Digitalisaatio 3,89 Palaute paranee ed. vuodesta Ei kysytty enää Laitetiedot ja digiympäsistöt: Laitetiedot, KamIt O365 pilvipalvelu on käytössä. Tietoteknisiä laitteita sekä ohjelmistoja käytetään kustannustehokkaasti Ei kysytty enää 10 146

Kokonaisvaltainen asiakastuntemus ohjaa palvelujen järjestämistä ja tehostaa palvelujen tuotantoa Mahdollistaja Mittari/indikaattori Nykytila Tavoite 2018 Toteutunut 2018 Tunnemme asiakkaamme ja tarjoamme aktiivisesti ratkaisuja osaamistarpeisiin asiakasta arvostaen Aipal, yksittäiset tätä mittaavat kysymykset Aipal kokonaispalaute 4,03 (2016) (3,99 (2015)), yksittäisten mittaritietojen saanti valmistelussa väh ed vuoden taso Aipal ja Opal palautteita ei enää kerätty Opal, yksittäiset tätä mittaavat kysymykset Opal-kokonaispalaute 4,26 (2016) (4,2 (2015)), yksittäisten mittaritietojen saanti valmistelussa väh ed vuoden taso Aipal ja Opal palautteita ei enää kerätty Vahva taloutemme aktivoi kehittämistä ja kasvua Koulutustoiminnan tuottavuus; suoritettujen tutkintojen ja osatutkintojen määrä suhteessa tulorahoitukseen KOKO tutkinto(v2015) nuoret 669 aikuiset 673 osatutkinto 855 Henkilöstön ja opiskelijamäärien suhde 8,82 (2015) KOKO tutkinto (v.2016) nuoret 617 aikuiset 655 osatutkinto ed vuoden taso, muutettuna opiskelijavuosiksi (perusrahoitus) ja osaamispisteiksi (suoritusrahoitus) 2018; KAO, Opiskelijavuodet 2561,9 ov Suoritukset: perustutkintoja 1140 ammatti- ja erikoisammattitutkintoja 128 10,3 (2016) 13 9,4 (KLL, 31.12.2018 henkilöstön määrä 309, opiskelijat KAO 2712 lukio 572) Kaikki opiskelijamme työllistyvät ja menestyvät elämässä Läpäisytilasto KAO/Vipunen Lukio/Läpäisykyselyt KAO 85,0 % (2015) Lukio 86,0 % (2015) KAO 87,0 % Lukio 90,0 % KAO 86,0 % Lukio 85,7 % Positiivinen mielikuva viihtyisästä ja sujuvien palvelujen Kajaanista Mahdollistaja Mittari/indikaattori Nykytila Tavoite 2018 Toteutunut 2018 Koulutusliikelaitos - kasvun ja innostuksen veturi Innostus, rohkeus, avoimuus. Ensisijaiset hakijat KAO 0,87 (2017) KAO 0,87 (2016) Lukio 1,27 (2016) Lukio 1,08 (2017) Tulo-, olo- ja päättökysely, mielikuvaa Päättökysely 2017: Vaikuttavuusindeksi KAO 1,00 Lukio 1,25 KAO 0,90 Lukio 0,97 2018 > 2017 Päättökysely 2018: Vaikuttavuusindeksi 11 147

Valintasi joustavuus. Arvostaen ohjaamme, tulevan polkusi turvaamme. Ahkeran tekijän takaamme. Yhdessä huomisen rakennamme Esimiestyömme on vastuullista, avointa ja uudistavaa koskevat kysymykset 3,85 (Päättökysely 2016: Vaikuttavuusindeksi 3,88) TOB-kysely; esimiestyö, tiedonkulku ja vuorovaikutus TOB 2015: Esimiestyö 3,45 Tiedonkulku ja vuorovaikutus 3,35 TOB-kyselyn tulokset esimiestyön osalta paremmat kuin 2015 vuonna 3,9 TOB 2017: Esimiestyö 3,55 Tiedonkulku ja vuorovaikutus 3,44 Kuntalaisten omaehtoinen hyvinvoinnin lisääminen Mahdollistaja Mittari/indikaattori Nykytila Tavoite 2018 Toteutunut 2018 Tunnemme asiakkaamme ja tarjoamme aktiivisesti ratkaisuja osaamistarpeisiin asiakasta arvostaen Nuorten ja nuorten aikuisten päihteiden käyttö (kouluterveyskysely: ammattikoulu ja lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijat) (2017) KAO lukio Tupakointi 36 % 3 % Humalakokeilut 36% 12% Huumekokeilut 19 % 5 % (2013) KAO lukio Tupakointi 39 % 6 % Humalakokeilut 40 % 18 % Huumekokeilut 18 % 13 % KAO lukio 30 % 2 % 30 % 10 % 15 % 3% 2 Tupakointi = tupakoi päivittäin, humalakokeilut = tosi humalassa kerran kuussa, huumekokeilut = kokeillut laittomia huumeita (kouluterv.kys 2017) KAO lukio Tupakointi 36 % 3 % Humalakokeilut 36% 12% Huumekokeilut 19 % 5 % Riskit TA 2018 Kuvaus 2018 Toteutunut 2018 Talous Toiminta Reformin myötä muuttuva ammatillisen koulutuksen rahoitus (perusrahoitus 50 %, tutkinnot ja tutkinnon osat 35 %, työllistyminen ja jatko-opinnot 15 %) Opiskelijamääräkehitys (opiskelijamäärien lasku) Opiskelijoiden suoritukset ja työllistyminen Lukion uusi rahoitusmalli (lukiouudistuksen myötä muuttumassa samansuuntaiseksi kuin ammatillisen koulutuksen rahoitus) Ammatillisen koulutuksen reformin haltuunotto (henkilökohtaistaminen ja yksilölliset opintopolut, työelämäyhteistyön lisääminen, uusi tutkintorakenne/laaja-alaisuus) KAOn ja lukion vetovoimaisuus Kilpailutilanne ammatillisen peruskoulutuksen osalta muuttuu reformin myötä ja toimilupa ei enää ole maantieteellinen suoja Toimitilat (tiloja liikaa tulopohjaan nähden) Uusi amm. koulutuksen rahoitusmalli on sisäistetty KAOssa. Opiskelijamäärä on pysynyt ennakoitua parempana 2018 jatkuvan haun ansiosta. Opiskelijoiden työllistyminen on parantunut. Lukion rahoitusmalli pysyi 2018 ennallaan. Reformin tuomien muutosten läpivienti on vielä osittain kesken (mm. yksilölliset opintopolut ja osittain HOKS-prosessi). Vetovoimaisuus tyydyttävällä tasolla. Tiloja on vähennetty (suunnitelmat vuo- 12 148

Henkilöstö Asuntoloiden tilanne (Opiskelija- asuntolainvestointitarpeita tulevaisuudessa) Digitalisaation haltuunotto/digiloikka Perusopetuksesta tulevien opiskelijoiden tarpeisiin vastaaminen digitalisaation avulla YT-prosessien myötä henkilöriskit ovat kasvaneet (osaajien vähyys) Osaaminen yksittäisten ihmisten varassa Henkilöstön ja esimiesten jaksaminen Uusi opettajuus (opettaja ohjaajana, toiminta siirtyy enemmän työpaikoille, jaettu asiantuntijuus/yhteistyön lisääntyminen) sille 2019-2022 on tehty) Asuntolat kaipaavat peruskorjausta. Digitalisaation haltuunotto vaiheessa. Henkilöriskit ovat osittain toteutuneet ja jossain määrin lisääntyneetkin. Henkilöstön väheneminen ja vastuutehtävien vaihtuminen on lisännyt henkilöstön kuormittumista. Uusi opettajuus on otettu osittain haltuun, mutta siinä on yhä kehittämistä. Riskialueet Toteutuneen riskin kuvaus Suoritetut riskienhallintatoimenpiteet Strategisten tavoitteiden saavuttamiseen vaikuttaneet riskit Rahoitukseen kohdistuneet riskit Toiminnalle asetettuihin tavoitteisiin vaikuttaneet riskit Vahinkoriskit Ammatillisen koulutuksen reformi ja sen haltuunotto Reformin myötä tullut rahoitusuudistus Opiskelijamääräkehitys ja vetovoimaisuus Ei ole ollut merkittäviä vahinkoriskejä Reformin vaikutukset on osattu ennakoida hyvin. Henkilöstöä on tiedotettu ja koulutettu tuleviin uudistuksiin ja ne jatkuvat edelleen. Rahoitusuudistus on osattu ennakoida. Tämä on vaatinut paljon työtä, perehtymistä ja kouluttautumista. Rahoitusmallin haltuunotossa ollaan siirtymävaiheessa kun lopullinen malli astuu voimaan vuonna 2022. Molemmat on kyetty ennakoimaan, Kainuun ja Kuusamon alue sekä ikäluokkakehitys huomioiden. Huolehditaan, että vakuutukset ovat ajan tasalla. Sisäisen valvonnan sisältö Vastuuhenkilö Anssi Tuominen Päätöksentekoprosessin sisäinen valvonta Henkilöstöasioiden sisäinen valvonta Taloussuunnittelun sisäinen valvonta Suunnitellut toimenpiteet ja painopistealueet Koulutusliikelaitokseen tehty uusi delegointipäätös ja johtamisen periaatteet -asiakirja (v. 2017) Talousarviossa 2018 on määritelty henkilöstöön liittyvät riskit (henkilöstön jaksaminen ja osaaminen keskittynyt yksittäisille henkilöille) Vuosittain käytävät tuloskeskustelut tulosyksiköiden kanssa. Sisäiseen valvontaan liittyvät havainnot ja johtopäätökset Ko. dokumentit määrittelevät koulutusliikelaitoksen päätöksentekoa ja toimintaa. Nämä ovat edelleen olemassa. Asiat (mm. määrä ja osaaminen) on tiedostettu ja niihin pyritään vaikuttamaan tulevissa rekrytoinneissa. Keskustelut antavat pohjan tulevan vuoden sekä tulevien vuosien talouden suunnitteluun. Jatkossa on tärkeää hahmottaa talous pidemmälle aikavälille ja selkeyttää esimiesten roolia ja vastuuta talouden suunnittelussa ja seurannassa. 13 149

Kirjanpidon ja maksuliikenteen sisäinen valvonta Talousraportointi Omaisuuden hallinnoinnin sisäinen valvonta Tietohallinnon ja tietoturvan sisäinen valvonta Sisäinen valvonta taloustoimiston ja esimiesten vastuulla. Taloustilannetta seurataan kuukausitasolla. Talouden toteutumista käsitellään koulutusliikelaitoksen johtoryhmässä ja johtokunnassa. Tehty tiivistä yhteistyötä KamIT:n kanssa ja tehty ohjeistus tietosuojan mukaisista toimenpiteistä (mm. tietoturvakoulutus, rekisteriselosteet). Tähän on edelleen kiinnitettävä huomiota. Rahoitusmuutoksista johtuen seuranta on tärkeää. Talouden seurantaa tulisi tehdä enemmän myös tulosyksikkötasolla, jolloin päästään kehittämään alojen toimintaa. Omaisuuden hallinnoinnin seurantaan tulee kehittää toimintamalli. Nämä asiat tärkeitä myös tulevaisuudessa ja asioita tulisi kehittää aktiiviesti ja pysyä ajan tasalla mm. KAOn ja lukion www-sivujen uudistaminen. Avustusten, takausten ja vakuuksienmyöntäminen Sopimushallinta Hankkeiden (projektien) hallinnointi Voimassa olevat sopimukset ja niiden hallinta hallintosihteerillä. Hankkeiden avulla kehitetään toimintaa strategian mukaisesti ja niitä koordinoidaan koulutusliikelaitoksen kehittämis- ja kv- tiimissä. Toimintamalli on toimiva, mutta vanhanaikainen. Sähköistä sopimusjärjestelmää odotetaan. Nykyinen toimintamalli on toimiva, mutta vaatii nykyaikaistamista (digitalisaatio). Jatkossa hankehallinnointiin ja palkkasiirtoihin tulisi hankkia niihin soveltuva järjestelmä. Selvitys olennaisista poikkeamista tavoitteiden toteutumisessa Henkilöstö, htv2 TP 2017 TA 2018 TP 2018 Yhteensä 308,9 300,0 279,8 14 150

2.2 Talousarvion toteutumisvertailu Talousarvion toteutumisvertailu / tuloslaskelmaosa sisältää ulkoiset ja sisäiset tuotot ja kulut TA 2018 TP 2018 Poikkeama Liikevaihto 29 333 436 30 372 070-1 038 634 Liiketoiminnan muut tuotot 1 669 504 365 942 192 684 Tuet ja avustukset 1 110 878 Materiaalit ja palvelut -7 198 987-7 431 433 232 447 Henkilöstökulut -17 431 507-16 912 094-519 413 Poistot ja arvonalentumiset -648 385-630 067-18 318 Liiketoiminnan muut kulut -5 714 765-5 692 627-22 139 Liikeylijäämä (-alijäämä) 9 297 1 182 670-1 173 373 Korkotuotot 6-6 Muut rahoitustuotot 5 600 3 714 1 886 Korvaus peruspääomasta (sitova) -330-330 0 Muut rahoituskulut -8 000-7 339-661 Varausten ja rahastojen muutos 397 216-397 216 0 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 6 567 1 575 937-1 569 370 Investointiosa TA muutosten jälkeen 2018 Tot 1-12/2018 TA - TOT 2018 1954 Koulutusliikelaitos -715 000-771 687 56 687 Pitkävaikutteiset menot 1901000026 Luva/pitkävaikutteiset menot -30 000-30 000 1901000025 Seppälän urheilunurmialueen rakentaminen 1901000022 Kulttuuri/pitkävaikutteiset menot Koneet ja kalusto 1902000086 Logistiikka/7 v. -170 000-222 890 52 890 1902000225 Sähkö -25 000-24 944-56 1902000291 Metalli -85 000-72 047-12 953 1902000292 Autoala -90 000-74 561-15 439 1902000088 Kulttuuriala -30 000 30 000 1902000168 Rakennus ja talotekniikka -55 000-52 544-2 457 1902000169 Hyvinvointiala -35 000-28 543-6 457 1902000170 Matkailu-,ravitsemis- ja talousala -20 000-16 714-3 286 1902000286 YritysAmis, oppimisympäristö/luva -40 000-39 939-61 1902000091 Kuusamo/yhteiset -55 000-49 129-5 871 15 151

1902000226 Maatila -60 000-60 000 1902000176 Lukion investoinnit -50 000-50 000 1902000092 Aik.koulutus/tekniikka ja liikenne -12 500 12 500 1902000228 Tietoliikenneratkaisujen kehittäminen -154 558 154 558 1902000227 Robotiikka automaatio (EU-hanke) 7 303-7 303 1902000402 Seppälän vertikaalipuutarhan investointi -622 622 152 16

2.3 Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut Tuloslaskelma sisältää ulkoiset tuotot ja kulut 1.1.-31.12.2018 1.1.-31.12.2017 Liikevaihto 30 372 070,42 31 126 543,66 Liiketoiminnan muut tuotot 1 472 820,40 1 824 714,92 Tuet ja avustukset kunnalta/kuntayht. 4 000,00 1 500,00 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat -2 501 604,71-2 006 452,82 Palvelujen ostot -4 929 828,78-7 431 433,49-4 822 544,18-6 828 997,00 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot -13 612 555,92-14 631 56,27 Henkilösivukulut Eläkekulut -2 723 077,59-2 950 097,02 Muut henkilösivukulut -576 460,40-16 912 093,91-710 027,60-18 291 680,89 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot -630 067,22-554 449,88 Liiketoiminnan muut kulut -5 692 626,64-5 856 318,38 Liikeylijäämä (-alijäämä) 1 182 669,56 1 421 312,43 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 6,37 0,00 Muut rahoitustuotot 3 714,19 4 967,39 Korvaus peruspääomasta -330,00-1 117,50 Muut rahoituskulut -7 339,32-3 948,76-8 518,26-4 668,37 Ylijäämä (-alijäämä) ennen satunnaisia 1 178 720,80 1 416 644,06 eriä Ylijäämä (-alijäämä) ennen varauksia 1 178 720,80 1 416 644,06 Varausten ja rahastojen muutos Poistoeron vähennys (+) 97 216,31-186 895,67 Rahastojen vähennys (+) 300 000,00 397 216,31 561 098,00 374 202,33 Tilikauden ylijäämä (-alijäämä) 1 575 937,11 1 790 846,39 Tuloslaskelman tunnusluvut: Sijoitetun pääoman tuotto, % 9,07 12,10 Kunnan sijoittaman pääoman tuotto, % 9,07 12,10 Voitto, % 3,88 4,55 153 17

Sijoitetun pääoman tuotto % = 100 * (yli-alijäämä ennen satunnaisia eriä + kunnalle maks. korkokulut + muille maks. korkokulut + korvaus peruspo:sta)/ (oma pääoma + sijoitettu koroll. vieraspääoma + poistoero ja vap.eht. Varaukset) Kunnan sijoittama pääoman tuotto % = 100 * (yli-alijäämä ennen satunnaisia eriä + kunnalle maks. korkokulut + korvaus peruspo:sta)/ (oma pääoma + lainat kunnalta + poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) Voitto % = 100 * (yli-alijäämä ennen varauksia / liikevaihto) 18 154

2.4 Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut Rahoituslaskelma 1.1.-31.12.2018 1.1.-31.12.2017 Toiminnan rahavirta Liikeylijäämä (-alijäämä) 1 182 669,56 1 421 312,43 Poistot ja arvonalentumiset 630 067,22 554 449,88 Rahoitustuotot ja -kulut -3 948,76-4 668,37 Tulorahoituksen korjauserät -61 500,00-13 933,33 1 747 288,02 1 957 160,61 Investointien rahavirta Investointimenot -771 686,50-863 855,03 Rahoitusosuudet investointimenoihin 0,00 64 277,01 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 61 500,00 22 000,00-710 186,50-777 578,02 Toiminnan ja investointien rahavirta 1 037 101,52 1 179 582,59 Rahoituksen rahavirta Lainakannan muutokset Lyhytaikaisten lainojen muutos muilta 0,00 0,00 Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen muutokset Vaihto-omaisuuden muutokset 156 121,57-77 829,58 Saamisten muutos kunnalta -1 869 024,03 8 174 697,86 Saamisten muutos muilta 373 450,77-9 155 017,29 Korottomien velkojen muutos kunnalta 100 763,05 Korottomien velkojen muutos muilta 200 630,47-122 524,88-1 038 058,17-1 180 673,89 Rahoituksen rahavirta -1 038 058,17-1 180 673,89 Rahavarojen muutos -956,65-1 091,30 Rahavarojen muutos Rahavarat 31.12. 2 120,55 3 077,20 Rahavarat 1.1. 3 077,20 4 169,10-956,65-1 091,90 19 155

Rahoituslaskelman tunnusluvut 1.1.-31.12.2018 1.1.-31.12.2017 Investointien tulorahoitus, % -234,39-228,17 Kassan riittävyys, pv 0,05 0,07 Quick ratio 4,05 3,44 Current ratio 4,55 3,97 Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 vuodelta, 1000 5572 6234,00 Investointien tulorahoitus % = 100 * (yli-alijäämä ennen satunnaisia eriä + poistot ja arvonalentumiset - tuloverot) / investointien omahankintameno Pääomamenojen tulorahoitus % = 100 * (yli-alijäämä ennen satunnaisia eriä + poistot ja arvonalentumiset - tuloverot) / investointien omahankintameno + antolainojen nettolisays + lainanlyhennykset Lainanhoitokate = (yli-alijäämä ennen satunnaisia eriä + poistot ja arvonalentumiset + kokrokulut) / (korkokulut + lainanlyhennykset) Kassan riittävyys pv = 365 pv * rahavarat 31.12. / kassasta maksut tilikaudella Quicratio = (rahat ja pankkisaamiset + rah.arvopaperit + lyhytaikaiset saamiset) / (lyhytaikainen vieras pääoma - saadut ennakot) Currentratio = (vaihto-omaisuus + lyhytaikaiset saamiset + rah.arvopaperit + rahat ja pankkisaamiset) / (lyhytaikainen vieras pääoma - saadut ennakot) 20 156

2.5 Tase ja sen tunnusluvut Tase VASTAAVAA 31.12.2018 31.12.2017 PYSYVÄT VASTAAVAT 2 721 192,10 2 579 572,82 Aineettomat hyödykkeet 593 426,23 728 475,61 Muut pitkävaikutteiset menot 593 426,23 728 475,61 Aineelliset hyödykkeet 2 099 294,41 1 822 625,75 Kiinteät rakenteet ja laitteet 485 454,64 319 889,61 Kuljetusvälineet 176 579,83 213 687,31 Muut koneet ja kalusto yht. 1 135 052,30 851 828,68 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 302 207,64 437 220,15 Sijoitukset 28 471,46 28 471,46 Osakkeet ja osuudet 28 471,46 28 471,46 TOIMEKSIANTOJEN VARAT 62 983,64 55 416,63 Lahjoitusrahastojen erityiskatteet 62 983,64 55 416,63 VAIHTUVAT VASTAAVAT 14 862 663,56 13 524 168,52 Vaihto-omaisuus 1 559 210,44 1 715 332,01 Keskeneräiset tuotteet 1 559 210,44 1 715 332,01 Saamiset Pitkäaikaiset saamiset 525 000,00 825 000,00 Muut saamiset 525 000,00 825 000,00 Lyhytaikaiset saamiset 12 776 332,57 10 980 759,31 Myyntisaamiset 828 238,91 1 143 517,49 Muut saamiset 267 106,51 111 819,16 Saamiset kunnalta 11 417 185,32 9 248 161,29 Siirtosaamiset 263 801,83 477 261,37 Rahat ja pankkisaamiset 2 120,55 3 077,20 Kassatilit 2 120,55 3 077,20 Maksuliiketilit 0,00 0,00 VASTAAVAA YHTEENSÄ 17 646 839,30 16 159 157,97 21 157

VASTATTAVAA 31.12.2018 31.12.2017 OMA PÄÄOMA 13 257 941,47 11 982 004,36 Peruspääoma 750 000,00 750 000,00 Kehittämisrahasto 9 146 124,80 4 446 124,80 Edellisten tilikausien ylijäämä 1 785 879,56 4 995 033,17 Tilikauden ylijäämä 1 575 937,11 1 790 846,39 POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET 335 512,69 432 729,00 Poistoero 335 512,69 432 729,00 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 83 045,10 75 478,09 Lahjoitusrahastojen pääomat 83 045,10 75 478,09 VIERAS PÄÄOMA 3 970 340,04 3 668 946,52 Lyhytaikainen 3 970 340,04 3 668 946,52 Lainat kunnalta 0,00 0,00 Saadut ennakot 818 062,23 473 877,92 Ostovelat 749 218,88 589 227,21 Velat kunnalle 100 763,05 0,00 Muut velat/liittymismaksut ja muut velat 649 832,63 631 815,21 Siirtovelat 1 652 463,25 1 974 026,18 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 17 646 839,30 16 159 157,97 Taseen tunnusluvut Omavaraisuusaste, % 80,78 79,15 Suhteellinen velkaantuneisuus, % 9,90 9,70 Kertynyt ylijäämä (alijäämä), 1 000 3 362 6 786 Lainakanta 31.12., 1 000 0 0 Omavaraisuusaste % = 100 * (oma pääoma + poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) / (koko omapääoma - saadut ennakot) Suhteellinen velkaantuneisuus % = 100 * (vieras pääoma - saadut ennakot) / käyttötulot Kertynyt ylijäämä (alijäämä), 1000 = edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) + tilikauden ylijäämä (alijäämä) 22 158

3 TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELY Kajaanin kaupungin koulutusliikelaitoksen tilikauden 1.1. 31.12.2018 tulos osoittaa ylijäämää 1 575 937,11 euroa. Koulutusliikelaitoksen johtokunta esittää Kajaanin kaupunginvaltuustolle, että tilikauden ylijäämä 1 575 937,11 euroa kirjataan edellisten tilikausien yli- ja alijäämätilille. Liikelaitoksen johtokunta esittää vuoden 2018 tilinpäätöksen Kajaanin kaupunginhallituksen ja kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi. 159 23

4 TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT 4.1 Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Pysyvien vastaavien arvostus Pysyvät vastaavat on aktivoitu hankintamenoon, josta on vähennetty poistot ja rahoitusosuudet. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu tasapoistoina pysyvien vastaavien taloudellisen pitoajan perusteella. Alle 10 000 euron hankinnat on kirjattu vuosikuluksi. Vaihto-omaisuuden arvostus Vaihto-omaisuus on merkitty taseeseen hankintamenojen mukaan. Rahoitusomaisuuden arvostus Saamiset on merkitty taseeseen nimellisarvoon. 4.2 Tuloslaskelman liitetiedot Liikevaihto ja muut varsinaisen toiminnan tuotot 2018 2017 Liikevaihto: valtionosuudet/yksikköhintarahoitus 27 754 474,00 27 606 919,00 muu liikevaihto 2 617 596,42 3 519 624,66 30 372 070,42 31 126 543,66 Liitetoiminnan muut tuotot 358 413,07 337 011,46 EU-tuet 556 555,46 789 782,14 Tuet ja avustukset kunnalta 4 000,00 1 500,00 Muut tuet ja avustukset 557 851,87 697 921,32 Liikevaihto ja muut tuotot yhteensä 31 848 890,82 32 952 758,58 Aineettomat hyödykkeet Tietokoneohjelmistot 3 vuotta tasapoisto Muut pitkävaikutteiset menot 10 vuotta tasapoisto Aineelliset hyödykkeet Kiinteät rakenteet ja laitteet 5-10 vuotta tasapoisto Kuljetusvälineet 3-5 vuotta tasapoisto Kuljetusvälineet, raskaskalusto 7 vuotta tasapoisto Muut liikkuvat työkoneet 5-7 vuotta tasapoisto Muut liikkuvat työkoneet, maarakennuskoneet 7 vuotta tasapoisto Muut raskaat koneet 7 vuotta tasapoisto Muut kevyet koneet 5 vuotta tasapoisto 160 24

Atk-laitteet 3-5 vuotta tasapoisto Muut koneet ja kalusteet 5-7 vuotta tasapoisto Keskeneräiset hankinnat ei poistoa Tuloutus kaupungille 2018 2017 Peruspääoman korko 330,00 1 117,50 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden myyntivoitot ja -tappiot euroa 2018 2017 Muut toimintatuotot/myyntivoitot Muut hyödykkeet 61 500,00 13 933,33 Myyntivoitot yhteensä 61 500,00 13 933,33 4.3 Taseen liitetiedot 4.3.1 Taseen vastaavia koskevat liitetiedot Pysyvien vastaavien sijoitukset Osakkeet ja osuudet Koti- Omistus- Liikelaitoksen osuus paikka osuus omasta vieraasta tilikauden pääomasta pääomasta voitto/tappio Muut osakkeet Aunto Oy Erätie 12-14 D 41 Kajaani 100 % 20 061,46 161 25

Vaihtuvat vastaavat 31.12.2018 Saamisten erittely 2018 2018 2017 2017 Pitkäaikaiset Lyhytaikaiset Pitkäaikaiset Lyhytaikaiset Saamiset tytäryhteisöltä Myyntisaamiset 0,00 66 915,97 0,00 115 130,51 Yhteensä 0,00 66 915,97 0,00 115 130,51 Saamiset kuntayhtymiltä Myyntisaamiset 0,00 732,43 0,00 2 629,60 Yhteensä 0,00 732,43 0,00 Saamiset kunnalta Muut saamiset 525 000,00 11 417 185,32 825 000,00 9 248 161,29 Yhteensä 525 000,00 11 417 185,32 825 000,00 9 248 161,29 Saamiset muilta Myyntisaamiset 0,00 760 590,51 0,00 1 025 757,38 Muut saamiset 0,00 267 106,51 0,00 111 819,16 Siirtosaamiset 0,00 263 801,83 0,00 477 261,37 Yhteensä 0,00 1 291 498,85 0,00 1 614 837,91 Saamiset yhteensä 525 000,00 12 776 332,57 825 000,00 10 980 759,31 Siirtosaamisiin sisältyvät olennaiset erät 2018 2017 Projektisaamiset/EU-hankkeet 261 202,15 475 714,12 Muut erät 2 599,68 1 547,25 Muut siirtosaamiset yhteensä 263 801,83 477 261,37 162 26

4.3.2 Taseen vastattavia koskevat liitetiedot Oman pääoman erittely 2018 2017 Peruspääoma 31.12 750 000,00 750 000,00 Kehittämisrahasto 1.1. 4 446 124,80 5 007 222,80 Lisäykset tilikaudella 5 000 000,00 0,00 Vähennykset tilikaudella -300 000,00-561 098,00 Kehittämisrahasto 31.12 9 146 124,80 4 446 124,80 Edellisten tilikausien yli- /alijäämä 1.1. 6 785 879,56 4 995 033,17 Vähennykset, siirto kehittämisrahastoon -5 000 000,00 0,00 Edellisten tilikausien yli- /alijäämä 31.12. 4 995 033,17 Tilikauden yli-/alijäämä 1 575 937,11 1 790 846,39 Oma pääoma yhteensä 31.12. 13 257 941,47 11 982 004,36 Oppi 4 peruskorjausta KAO on rahoittanut 2011 tilikaudella 3 000 000,00 (KAO:n JK 2.9.2010 26). Kehittämisrahastoa puretaan vuosittain peruskorjauksen 10 vuoden poistoajan mukaan. Erittely poistoerosta ja vapaaehtoisista varauksista 2018 2017 Poistoero 335 512,69 432 729,00 27 163

Vieras pääoma 2018 2018 2017 2017 Pitkäaikaiset Lyhytaikaiset Pitkäaikaiset Lyhytaikaiset Velat tytäryhteisöille Ostovelat 0,00 82 045,85 0,00 17 125,81 Yhteensä 0,00 82 045,85 0,00 17 125,81 Velat kuntayhtymille Ostovelat 0,00 3 870,21 0,00 7 306,56 Yhtensä 0,00 3 870,21 0,00 7 306,56 Velat kunnalle Ostovelat 0,00 62 196,05 0,00 0,00 Siirtovelat 0,00 38 567,00 0,00 4 000,00 Yhteensä 0,00 100 763,05 0,00 4 000,00 Velat muille Saadut ennakot 0,00 818 062,23 0,00 473 877,92 Ostovelat 0,00 663 302,82 0,00 564 794,84 Muut velat 0,00 649 832,63 0,00 631 815,21 Siirtovelat 0,00 1 652 463,25 0,00 1 970 026,18 Yhteensä 0,00 3 783 660,93 0,00 3 640 514,15 Vieras pääoma yhteensä 0,00 3 970 340,04 0,00 3 668 946,52 Siirtovelkojen olennaiset erät 2018 2017 Lomapalkkajaksotus 1 591 620,59 1 870 815,05 Valtionosuusjaksotus 2018 38 567,00 0,00 Muut erät 22 275,66 103 211,13 Muut siirtovelat yhteensä 1 652 463,25 1 974 026,18 4.4 Muut taseen ulkopuoliset järjestelyt 2018 2017 Leasing-vastuut (arvonlisäveroineen) Seuraavalla tilikaudella maksettavat 669 620,43 405 568,43 Myöhemmin maksettavat 858 642,81 711 994,59 1 528 263,24 1 117 563,02 Projektivastuut Seuraavalla tilikaudella maksettavat 292 300,00 273 700,00 Myöhemmin maksettavat 50 900,00 118 600,00 343 200,00 392 300,00 28 164

4.5 Henkilöstöä koskevat liitetiedot 2018 2017 Henkilöstön määrä 31.12.2018 vakinaiset 276,00 284,00 määräaikaiset 32,00 23,00 työllistetyt 1,00 0,00 yhteensä 309,00 307,00 0,00 Henkilöstökulut tuloslaskelman mukaan 16 912 093,91 18 291 680,89 Henkilöstökuluja aktivoitu 0,00 0,00 4.6 Toimeksiantojen pääomat Stipendirahastot 2018 2017 Kajaanin lukion stipendirahasto 58 402,45 50 225,18 Kainuun ammattiopiston stipendirahasto 4 581,19 5 191,45 YHTEENSÄ 0,00 55 416,63 29 165

5 KIRJANPITOKIRJAT JA TOSITELAJIT KIRJANPITOKIRJAT Päiväkirja Pääkirja Myyntireskontra Ostoreskontra Palkkakirjanpito Käyttöomaisuuskirjanpito Tase-erittelyt Tilinpäätös sähköinen sähköinen sähköinen sähköinen sähköinen sähköinen sähköinen sidottu TOSITELAJIT AA Käyttöomaisuuden kirjanpitotosite sähköinen AB Käyttöomaisuus kirjanpitotosite sähköinen AF Käyttöomaisuus poistotosite sähköinen AZ Käyttöomaisuus purkamisen tosite sähköinen DA Asiakastosite sähköinen DZ Myyntireskontra Asiakkaat-maksu sähköinen K1 Kirjanpitoliittymä maksuliikenne sähköinen K2 Sips muistiot sähköinen KG Ostoreskontra toimittajat-hyvitys sähköinen KP Ostoreskontra tilien ylläpito sähköinen KR Ostoreskontra toimittajat lasku sähköinen KZ Ostoreskontra toimittajat maksu sähköinen M1 Myyntireskontraliittymä sähköinen PA Palkat sähköinen RE Hankinta - lasku brutto sähköinen RV Myynti - laskun siirto sähköinen SA Pääkirjatilitosite sähköinen SB Palkat lomapalkkavaraukset sähköinen WE Varastokirjaukset tavaranvastaanotto sähköinen ZD Luottotappiokirjaus sähköinen ZK Liittymät palvelukassa sähköinen 30 166

167

168

Sisällys 1 Toimintakertomus... 3 1.1 Liikelaitoksen toiminta ja talous... 3 1.2 Liikelaitoksen hallinto... 3 1.3 Sisäisen valvonnan järjestäminen ja tiedonkulku... 6 1.4 Olennaiset tapahtumat... 6 1.5 Talousarvion toteutuminen... 12 2 Tilinpäätöslaskelmat... 14 2.1 Tuloslaskelma... 14 2.2 Rahoituslaskelma... 15 3 Tilikauden tuloksen käsittely... 18 4 Tilinpäätöksen liitetiedot... 18 5 kirjanpitokirjat ja tositelajit... 21 6 Tilinpäätöksen allekirjoitus... 23 169

Teatterin perustehtävä on tuottaa laadukkaita teatteriesityksiä ja kulttuuritapahtumia kajaanilaisille, kainuulaisille ja maan ainoan lasten- ja nuortenteatteriin erikoistuneen alueteatterin kautta Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan, rajakuntien ja vierailujen kautta muun Suomen asukkaille. Esitysten kautta teatteri parantaa kajaanilaisten elämänlaatua ja henkistä hyvinvointia, lisää yhteisöllisyyden tunnetta sekä vahvistaa alueellista identiteettiä. Teatteri tukee myös kaupungin matkailuelinkeinoja, toimii vetovoimatekijänä koulutettujen osaajien saamiseksi Kajaaniin sekä rakentaa Kajaanin valtakunnallista näkyvyyttä kulttuurikaupunkina. Teatterin ohjelmistossa on omia tuotantoja viisi - kuusi vuodessa, joista kaksi tai kolme on teatteritalon ensi-iltoja ja kaksi alueteatterin kiertue-ensi-iltoja. Lisäksi valmistetaan kevytrakenteisia esityksiä lipputulotavoitteiden saavuttamiseksi ja monipuolisen tarjonnan varmistamiseksi. Yhteistyötä tehdään kaupungin muiden kulttuurilaitosten ja toimijoiden sekä muiden teattereiden kanssa tiiviisti. Vuonna 2018 merkittävää esitysyhteistyötä on tehty muun muassa Teatteri 2.0:n ja UNO- Uuden näytelmän ohjelman, Varkauden Teatterin, Vaara-kollektiivin, KAO:n konservatorion, Kajaani Dancen ja Kajaanin seurakunnan kanssa. Kulttuuritapahtumien järjestämisessä yleisötyö ja teatterikasvatus joko esityksiin liittyen tai erillisinä tilaisuuksina on tavoittanut vuonna 2018 suuren osallistujajoukon. Lasten- ja nuortenesitysten yhteyteen valmistetut työpajat ja ohjatut keskustelutilaisuudet, erilaisten harrastajaryhmien ohjaus- ja koulutustilaisuudet, yleisölle avoimet seminaarit, sekä muut teemalliset keskustelutilaisuudet ja kaupunkitapahtumat toivat teatterin yleisötyön piiriin noin 18 332 osallistujaa ja 441 tapahtumaa. Teatteri saa toimintaansa Kajaanin kaupungilta toiminta-avustusta ja opetus- ja kulttuuriministeriöltä valtionosuutta ja harkinnanvaraista valtionavustusta. Vuonna 2018 kaupungin toiminta-avustuksen määrä oli 1.241.00 euroa. Kajaanin kaupunginteatterin saaman valtiontuen perusteet on määritelty teatteri- ja orkesterilaissa (730/2002). Teatteri saa henkilötyövuosien määrään perustuvaa valtionosuutta. Vuonna 2018 teatteri sai valtionosuutta 48 henkilötyövuoden verran ja valtionosuus oli 892.116 euroa. Valtionosuuden määrään vaikuttamaa henkilötyövuosien lisäksi teatterin ammattimaisuus ja toiminta-alueellaan tekemän kiertuetoiminnan, yhteistuotantojen, yleisötyön ja teatterikasvatuksen määrä. Teatteri sai vuonna 2018 Opetus- ja kulttuuriministeriöltä kiertuetoiminnan järjestämiseen harkinnanvaraista valtionavustusta 325 000. Kaupunginteatteri on mukana osatoteuttajana Euroopan sosiaalirahaston hankkeessa Osallistava ja liikunnallinen teatteri 2016-19. Hanke toteutetaan yhdessä Kainuun Liikunta ry:n kanssa, ja sen tavoitteena on edistää nuorten mahdollisuuksia osallistua, aktivoitua ja löytää vahvuuksiaan ja kiinnostuksen kohteitaan teatteria ja liikuntaa yhdistävässä kerho- ja työpajatoiminnassa kaikissa Kainuun kunnissa. Vuosi 2018 oli teatterin 112. ja liikelaitoksen 11. toimintavuosi. Teatteri on vuonna 1906 perustamisensa jälkeen toiminut kannatusyhdistyspohjaisena teatterina vuoteen 1978 saakka, täyskunnallisena ja alueteatterina 1.6.1978 alkaen ja kunnallisena liikelaitoksena vuoden 2008 alusta alkaen. 170

Kajaanin kaupunginteatteri päättää itsenäisesti toimintaansa liittyvistä asioista. Liikelaitoksen toimielinten vastuista ja tehtävistä säädetään kuntalaissa (410/2015) ja liikelaitoksen tehtävistä määrätään kaupungin hallintosäännössä. Liikelaitoksen toiminnasta, kehittämisestä ja talouden hoidosta vastaa Kajaanin kaupunginhallituksen alainen Kajaanin kaupunginteatteri alueteatteri -liikelaitoksen johtokunta yhteistyössä Kajaanin kaupunginteatterin johtajan kanssa kaupunginvaltuuston määrittämien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden sekä tuottovaatimusten mukaisesti. Kaupunki toteuttaa omistajaohjaustaan liikelaitoksen johtokunnan kautta. Johtokunta Johtokunnan tehtävänä on edistää, ohjata ja valvoa liikelaitoksen toimintaa. Johtokunta vastaa liikelaitoksen hallinnon ja toiminnan sekä sisäisen valvonnan järjestämisestä. Johtokuntaan kuuluu seitsemän jäsentä ja yhtä monta henkilökohtaista varajäsentä, joista yksi ja hänen varajäsenensä valitaan alueteatterineuvottelukunnan jäsenten joukosta. Lisäksi johtokunnan kokouksessa kahdella henkilökunnan edustajalla on puhe- ja läsnäolo-oikeus. Johtokunta toimii kaupunginhallituksen alaisuudessa. Kaupunginhallitus valitsee jäsenistä yhden puheenjohtajaksi ja yhden varapuheenjohtajaksi. Lisäksi kaupunginhallitus nimeää johtokuntaan oman edustajansa, jolla on kokouksissa läsnäolo- ja puheoikeus. Kaupunginhallituksen edustajana toimi 1.6.2017 alkaen Toivo Sistonen. Johtokunnan esittelijänä toimii liikelaitoksen johtaja ja hänen estyneenä ollessaan talouspäällikkö. Johtokunta kokoontui vuoden aikana kahdeksan kertaa. Kajaanin kaupunginteatteri alueteatteri -liikelaitoksen johtokunta vuonna 1.1. - 31.12.2018: Jäsenet: Ritva Kivilahti, puheenjohtaja Helena Ahonen, varapuheenjohtaja Inna Tölli Petja Korkkonen Ilmari Pokela Osmo Latvakangas Sisko Isokoski, alueteatterineuvottelukunta Markus Virtanen, näyttelijöiden edustaja Eero Juutinen, muun henkilökunnan edustaja Toivo Sistonen, kaupunginhallituksen edustaja Henkilökohtaiset varajäsenet: Leena Törrö Marko Koskelo Minna Mäkitupa Juuso Parviainen Anja Hongisto Pekka Ovaska Joni Kinnunen Heidi Syrjäkari Minna Hyvönen Kajaanin kaupunginteatterin sisäinen hallinto Kajaanin kaupunginteatterin toimintaa johtaa liikelaitoksen johtajana toimiva teatterinjohtaja. Teatterinjohtajan valitsee kaupunginhallitus kuultuaan liikelaitoksen johtokuntaa ja teatterin henkilökuntaa. Teatterinjohtajan apuna toiminnan hoitamisessa ja kehittämisessä ja asioiden valmistelussa toimivat johtoryhmä ja taiteellinen jaos. Lisäksi käytännön asioiden hoitamisessa on apuna pikkujohtoryhmä, järjestelyryhmä, yleiskokoukset ja seminaarit. Alueteatterineuvottelukunta Opetusministeriön antaman alueteatterin perustamista koskevan päätöksen mukaan alueteatteritoiminnan piiriin tulevan teatterin tulee luoda kiinteät ja toimivat yhteydet alueen kuntiin. Kajaanin kaupunginteatterissa toimii entisen Oulun läänin alueen kuntien edustajista koostuva alueteatterineuvottelukunta. Alueteatterineuvottelukunta kokoontui vuoden aikana kaksi kertaa Kajaanissa. Kajaanin kaupunginteatteri myöntää vuosittaisessa tapaamisessa tunnustuksen alueteatterineuvottelukunnan edustajalle, joka on toiminut aktiivisesti alueteatterin hyväksi sekä 171

edesauttanut tasavertaisuuden, saavutettavuuden ja yhteistyön toteutumista alueellaan. Vuonna 2018 tunnustus myönnettiin Suomussalmen kulttuurituottaja Joni Kinnuselle. Liikelaitoksen henkilökunta Kajaanin kaupunginteatterissa oli vuonna 2018 henkilöstöä 59 henkilötyövuosina mitattuna. Henkilökunnassa oli jonkin verran vaihtuvuutta virkavapauksista ja niistä johtuvista sijaisjärjestelyistä johtuen. Teatterin henkilökunta osallistui toiminnan suunnitteluun ja päätöksentekoon viikko- ja tuotantokokouksissa, johtoryhmän ja taiteellisen jaoksen kokouksissa ja taiteellisissa seminaareissa. Teatteri on mukana Teatteri 2.0 Kulttuuri- ja teatteriyhdistys Kaksikko ry:n Uuden näytelmän ohjelma UNO:ssa, joka edistää uusien kotimaisten näytelmien syntymistä ja esittämistä Suomen teattereissa. Hanke tarjoaa teatterin taiteelliselle ja markkinointihenkilökunnalle koulutusta ja verkostoitumistilaisuuksia sekä tuo näytelmäkirjailijoita tutustumaan teatterin toimintaan. Teatterin henkilökunta osallistui vuonna 2018 useisiin eri koulutustapahtumiin. Teatteri osallistui kaupungin taloushallinnon, henkilöstöhallinnon, asianhallinnan ja markkinoinnin kehittämishankkeisiin, tekniikan ja hallinnon työntekijät osallistuivat kaupungin järjestämiin uusien ohjelmien käyttöönottokoulutuksiin pitkin vuotta. Tekniikasta kolme työntekijää suorittaa oppisopimuskoulutuksessa kaksi vuotta kestäviä esitys- ja teatteritekniikan ammattitutkinnon opintoja, mikä jatkuu vuonna 2019. Henkilökunta osallistui kursseihin: Sketchbook, Kosketusnäytöllinen tabletti suunnittelijan digitaalisena luonnoslehtiönä - luonnostelukurssi pukusuunnittelijoille, lavastajille ja maskeerajille, Kuopion kaupunginteatterissa ja hattukurssille, Oulun Teatterissa. Naulakossa työskentelevät kävivät ensiapukurssin ja viisi päiväisen kuljettajan ammattipätevyydet suoritti kolme henkilöä. Teatterin taiteellinen henkilökunta ja markkinoinnin työntekijät osallistuivat Uuden näytelmän ohjelman UNOn järjestämiin koulutuspäiviin. Teatteri järjesti ryhmämuotoista työnohjausta, johon koko henkilökunta osallistui. Teatterissa toimii esimiesrinki, joka kokoontuu 2-4 kertaa vuodessa. Teatterin johtokunnan uusilla jäsenillä on ollut mahdollisuus osallistua kaupungin järjestämiin perehdyttämistilaisuuksiin ja koulutuksiin. Työterveyshuolto teki joitakin työpaikkakäyntejä työterveyshuollon suunnitelman toteuttamiseksi. Teatterin henkilökunta on vv. 2010-2016 kaupungin talouden tasapainottamisohjelmaan liittyvän henkilöstösuunnitelman mukaisesti vähentynyt neljä henkilöä. Eläkkeelle siirtyneiltä vapautuvista toimista on osa jätetty täyttämättä. Kun toiminnan voluumi on kuitenkin pysynyt ennallaan, työntekijämäärän väheneminen rasittaa tänä päivänä jäljellä olevaa henkilökuntaa kohtuuttomasti ja se näkyy mm. sairauspoissaoloina. Liikelaitoksen toimitilat Kajaanin kaupunginteatteri on toiminut neljässä eri rakennuksessa. Teatterin tuloksellinen palveluohjelman toteuttaminen edellyttää, että teatterin toimitilakysymykset saadaan ratkaistua mahdollisimman nopeasti. Teatteri on lokakuussa 2018 saanut käyttöönsä remontoidut tilat kaupungintalolta toimistoille, pukuhuoneille ja kampaamolle, jolloin Kaukametsässä sijainneista toimistoista luovuttiin. 172

Kaupunginhallituksen lokakuussa 2017 nimittämä toimitilojen investointiryhmä luovutti loppuraporttinsa kaupunginhallitukselle 18.12.18. Loppuraportissa esitellään neljä ratkaisuvaihtoehtoa teatterin toimitila-asiaan. Investointityöryhmän esitys on, että teatterin uusi päänäyttämö rakennetaan Kaukametsän alueelle Kansalaisopiston viereen ja nykyinen teatteritalo peruskorjataan alueteatterin kotinäyttämöksi. Sissilinnasta luovutaan. Kokonaisbudjetiksi määriteltiin enintään 17 miljoonaa euroa. Loppuvuodesta 2018 teatterinjohtaja kutsui koolle työsuojelukokouksen tilaongelman akutisoitumisen vuoksi (mm. pahentuneet henkilökunnan ja katsojien sisäilmaoireilut). Kokouksessa päätettiin alkaa etsiä Sissilinnan toiminnalle väistötilaa syksystä 2019 alkaen. Kajaanin kaupunginteatterin sisäinen valvonta ja riskienhallinta on toteutettu osana normaalia toimintaa. Toiminnassa on noudatettu kaupungin konserniohjauksen säännöksiä, liikelaitoksen johtosääntöä ja omaa toimintasuunnitelmaa. Kajaanin kaupunginteatteri on raportoinut ohjeiden mukaisesti kaupunginhallitukselle ja valtuustolle kerran vuodessa olennaisista toimintaansa koskevista asioista. Teatterin sisäistä talouden seurantaa hoitaa koko teatterin osalta talouspäällikkö ja kunkin osaalueen osalta siitä vastuussa oleva työntekijä. Merkittävimmät riskit ja epävarmuustekijät sekä toiminnan kehittymiseen vaikuttavat seikat Teatteritoiminnan tärkeimmät riskit ovat henkilökunnan riittävyys ja jaksaminen, teatterin tilakysymys ja rahoitus. Teatteri panosti vuonna 2018 ohjelmistossaan uusiin kotimaisiin esityksiin ja yhteistuotantoihin. Teatterissa toteutettiin kolme kotimaista kantaesitystä. Teatteritalolla on esitetty näytelmiä Mehiläiskoodi, Punainen maa, valkea meri, vankilateatteriesitys Auvo, Meidän isä, Yhdessä 40 vuotta - konsertti, Onnellista vappua Leevi and the Leavingsin sävelin vappukonsertti, Tarkastaja tulee!, Merkkipäivä, Autuas elämän arpa ja marraskuussa Marian sydän vierailuesitys sekä pikkujoulutuotanto Joulukeikka. Sissilinnan näyttämöllä on esitetty Vihreän Vihtametsän Uutisia, Karamazovin veljekset, Miehen kosketus, vierailuesitys Idiootti, seurakuntayhteistyöesitys Luomakunta, Helmi-lukudraama, Oi ihana Panama, Varkauden teatterin yhteistuotanto Yksin sinun ja Juha Häkkäsen muistokonsertti. Kiertueella on esitetty Vihreän Vihtametsän Uutisia, Omanlaesie - juurevaa musiikkiteatteria, Miehen kosketus, Karamazovin veljekset, Tänään koulun jälkeen, Kansallisteatterin yhteistuotantoesitys Fragile, Autuas elämän arpa, Oi ihana Panama, Varkauden teatterin yhteistuotanto Yksin sinun, Vaarakollektiivin yhteistuotanto Tänään koulun jälkeen ja Tampereen Teatterikesässä Helmi-lukudraama. Teatteri oli mukana kahdessa valtakunnallisessa hankkeessa. Teatteri on osatoteuttajana mukana Diakonia-ammattikorkeakoulun hallinnoimassa Osallistava ja liikunnallinen teatteri ESR-hankkeessa vv. 2016-2019. Ja teatteri on mukana Uuden näytelmän ohjelma UNO:ssa, joka edistää uusien kotimaisten näytelmien syntymistä ja esittämistä Suomen teattereissa. Teatteri osallistui Teatteri 2.0 ja UNOn toimintaan verkoston ydinteatterina. 173

Teatterinjohtaja toimi Kainuun lasten- ja nuortenkulttuurikeskus Kulttura ry:n hallituksen puheenjohtajana. Teatteri on ollut aktiivisesti perustamassa 2.6.2017 perustettua kulttuurikeskusta. Teatterinjohtaja valittiin vuonna 2018 teattereiden edunvalvontajärjestö Suomen Teatterit ry:n hallituksen jäseneksi. Vuonna 2018 teatterin toimitila-asia oli tärkeässä roolissa. Teatteri jatkoi vuonna 2016 käynnistettyä suunnittelutyötä toimitilojen peruskorjaamiseksi ja ajanmukaistamiseksi kaupungin myöntämän 100 000 euron suunnittelumäärärahan turvin. Teatteritalon valokalustoa uusittiin vastaamaan paremmin työturvallisuusmääräyksiä. Alueteatterin kiertueajoneuvot uusittiin vuonna 2018. Lokakuussa 2017 kaupunginhallitus asetti teatterin investointiratkaisua valmistelevan työryhmän, jonka työ valmistui joulukuussa 2018. Yhteistyö muiden teattereiden ja muiden yhteisöjen kanssa Vuoden 2018 ensi-illoista yhteistuotantoja olivat Auvo, vankilateatteriesitys yhteistyössä Taittuu ry:n ja Rikosseuraamuslaitoksen kanssa, Luomakunta yhteistyössä Kajaanin seurakunnan nuorisotyön kanssa ja Yksin sinun kantaesitys Varkauden teatterin kanssa. Vierailuesityksiä olivat Teatteritalolla musiikkiteatteriesitys Marian sydän ja Dostojevskin Idiootti Sissilinnassa. Sissilinnassa järjestettiin näyttelijä Juha Häkkäsen muistokonsertti kaupunginteatterin ja muiden taiteilijoiden yhteisponnistuksena. Yleisötyö-, teatterikasvatus- sekä yhteisöllinen ja osallistava toiminta Teatteriesitysten lisäksi alueteatteri järjesti laaja-alaisesti yleisötyötä, teatterikasvatusta ja muuta yhteisöllistä ja osallistavaa toimintaa, esimerkkinä alueteatterin esityksiin liittyvät yleisötyöpaketit, jotka antavat opettajille ja ryhmäohjaajille työkaluja purkaa esityskokemusta lasten kanssa. Muita yleisötyön muotoja ovat draamatyöpajat, kirjalliset tehtäväpaketit, keskustelut, teatterin esittelykierrokset, henkilökunnan edustajien tapaamiset, eri kohderyhmille suunnatut ja heidän toiveiden mukaan räätälöidyt työpajat ja toiminnalliset seminaarit, teatterikerhot ja leirit sekä osallistuminen kaupunkitapahtumiin ja messuille. Kajaanin kaupunginteatteri järjesti ja oli toteuttamassa vuoden 2018 aikana yhteensä 441 yleisötyö- ja teatterikasvatustoimintakertaa. Yhteensä teatterin yleisötyöhön ja teatterikasvatukseen sekä sen yhteisölliseen ja osallistavaan toimintaan otti osaa 18 332 henkilöä. Teatterissa oli kaiken kaikkiaan 330 esitystä ja niissä yhteensä 35 360 katsojaa. Teatterin tiloissa oli muuta toimintaa poislukien runoviikon esitykset 22 tilaisuutta ja niissä 597 kävijää. Esitysten esitys- ja katsojamäärät jakautuivat seuraavasti: teatteritalo 77 esitystä ja 11753 katsojaa, Sissilinnan näyttämö 76 esitystä ja 5 167 katsojaa ja kiertueet 177 esitystä ja 18 440 katsojaa. Tuleva kehitys Ohjelmistossa on vuosittain ainakin yksi kotimainen kantaesitys ja yksi paikallisesta aiheesta nouseva esitys, unohtamatta musiikkipainotteista ohjelmistoa. Vuonna 2019 teatteri toteuttaa viisi uutta koko illan näytelmää, joista kevätkaudella toteutuvat Sirkku Peltolan Pässi ja Shakespearen klassikko Kesäyön uni sekä alueteatterissa Vieraat yhteistyössä Vaara-kollektiivin kanssa. Vapuksi valmistetaan kevyempänä tuotantona työväenlaulu-aiheinen konsertti yhteistyössä Kajaanin puhallinorkesterin ja Kehitysvammaliiton kanssa. Laila Kinnusen urasta kertova musikaali avaa Teatteritalon syyskauden. Alueteatteriin valmistuu syksyllä kevyttuotanto, pikkulasten lorutusesitys Aki Ollikaisen Merirosvo Morgan ja matruusi Hulkkonen teoksen pohjalta ja Juha Jokelan Fundamentalisti. Lisäksi ohjelmistossa jatkaa joitakin esityksiä aiemmilta vuosilta. Teatteri tuo Kajaaniin myös vierailevia esityksiä, mm. Heidi Köngäksen dramatisointi ja ohjaus teoksesta Sandra ja Samuli Reunasen ohjaus Kivi ja Padovalainen. Seurakunnan nuorisotyön kanssa valmistuu esitys Toisen kengissä. Alueteatteritoiminnassa kiinnitetään entistä tarkemmin huomiota maaseuturakenteen muutoksiin. Ohjelmisto painottuu edelleen esityksiin 174

lapsille ja nuorille, mutta esityksiä tehdään myös muut yleisöryhmät, esim. aikuiset ja vanhukset huomioiden Teatteri panostaa yhteistyöhön teatterikasvatuksessa ja yleisötyössä mm. perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen, etsivän nuorisotyön, toisen asteen oppilaitosten, seurakuntien, liikunta-alan ja kaupungin työelämän toimijoiden kanssa. Teatterikasvatustoimintaa täydentää Euroopan Sosiaalirahaston hanke Osallistava ja liikunnallinen teatteri, jossa teatteri on Kainuun osahankkeen koordinoijana ja vastuullisena toteuttajana yhdessä Kainuun Liikunta ry:n kanssa. Hanke päättyy maaliskuussa 2019. Teatteri on yhtenä ydinteatterina mukana Teatteri 2.0 // Kulttuuri- ja teatteriyhdistys Kaksikko ry:n Uuden näytelmän ohjelma UNO:ssa, joka edistää teattereiden ja kirjailijoiden verkostoitumista ja yhteistyötä. Teatterin korkeaa taiteellista tasoa ja monipuolista ohjelmistoa toteutetaan sekä oman henkilöstön voimin että yhteistuotantoina muiden esittävän taiteen toimijoiden kanssa. Teatteri rekrytoi kuluvana vuonna uutta henkilökuntaa mm. eläköityvien työntekijöiden tilalle. Tavoitteena on henkilöstön korkean ammattitaidon säilyttäminen ja edelleen vahvistaminen. Henkilöstön jaksamista ja työhyvinvointia tuetaan tarkistamalla vastuut, tehtävänkuvat ja tiedotus- ja kokouskäytännöt sekä tekemällä vuosittainen teatterinjohtajan ehdotus toiminnan painopisteistä ja tavoitteista, jotka käsitellään koko henkilökunnan keskustelussa ja tarkistetaan keskustelun perusteella ennen käyttöönottoa. Pyrkimyksenä on kohdistaa teatterin henkilöresurssit parhaalla mahdollisella tavalla, tukea työn mielekkyyttä ja vahvistaa tasapuolisuuden kokemusta ja avointa yhdessä tekemisen ilmapiiriä, jossa jokaisen työntekijän tehtäviä arvostetaan. Teatterin uusien toimitilojen/vanhojen tilojen kunnostamisen suunnittelutyö jatkuu. Kevään 2019 aikana alueteatterin kotinäyttämölle on etsittävä väliaikaiset tilat Sissilinnan huonon kunnon vuoksi. Työsuojelukokouksia jatketaan. Raportointivastuussa liikelaitoksen johtaja Tavoite 2018 Toteutunut 2018 Tuottovaatimus, Peruspääoman korko Toiminta-avustus, 1 241 000 Tilikauden ylijäämä, > 0 Toteutunut 1 241 000 Raportointivastuussa liikelaitoksen johtaja Halu auttaa yritysten kasvua Mahdollistaja Mittari/indikaattori Nykytila Tavoite 2018 Toteutunut 2018 Yhteistyö matkailuyritysten kanssa Matkailukonseptien lukumäärä Hotellipaketit Hotelli- ja tapahtumapaketit Hotellipaketit 175

Osaavan työvoiman saatavuus turvataan Mahdollistaja Mittari/indikaattori Nykytila Tavoite 2018 Toteutunut 2018 Teatteri toimii vetovoimatekijänä koulutettujen osaajien saamiseksi Kajaaniin Yleisötutkimus Sidosryhmäyhteydet Yleisötutkimus vuodelta 2012 8 Uusi yleisötutkimus 8 Uusi yleisötutkimus Saavutettavuuden parantaminen Mahdollistaja Mittari/indikaattori Nykytila Tavoite 2018 Toteutunut 2018 Alueteatterin esitykset Alueteatteriesitysten noin 100/vuosi noin 100/vuosi 177 kiertue-esitystä maakunnassa lukumäärä Teatteriin pääsyn helpottaminen kaikille kansalaisille Kuulonvahvistuslaite, invaluiskat Kuulonvahvistuslaite, invaluiskat, inva-wc Induktiosilmukka Induktiosilmukka Yleisötyö osaksi taiteellisia prosesseja Yleisötyöpakettien lukumäärä Kokonaisvaltainen asiakastuntemus ohjaa palvelujen järjestämistä ja tehostaa palvelujen tuotantoa Positiivinen mielikuva viihtyisästä ja sujuvien palvelujen Kajaanista Ulkomaiset vierailut 2 2 0 Kuntalaisten omaehtoinen hyvinvoinnin lisääminen Jokaisen lasten ja nuorten näytelmän yhteydessä Jokaisen lasten ja nuorten näytelmän yhteydessä 8 441 kpl ja 18 332 osallistujaa Mahdollistaja Mittari/indikaattori Nykytila Tavoite 2018 Toteutunut 2018 Yleisötutkimus Yleisötyytyväisyys Ed. yleisötutkimus Yleisötutkimus Yleisötutkimus tehty vuonna 2012 Monipuolinen ohjelmisto kaikille kohderyhmille Kohderyhmien lukumäärä Lapset, nuoret, aikuiset, vanhukset Lapset, nuoret, aikuiset, vanhukset ja erityisryhmät Lapset, nuoret, aikuiset, vanhukset ja erityisryhmät Mahdollistaja Mittari/indikaattori Nykytila Tavoite 2018 Toteutunut 2018 Valtakunnallisesti arvostettu teatteri luo kaupungista positiivista imagoa Näkyvyyden lisääminen Tiedotusvälineiden huomio Jalkautuminen ja ihmisten kohtaaminen Festivaalit Kotimaiset vierailut 2 3 juttua/lehdistö/ TV/radio/netti kuukaudessa 3 kertaa/vuosi 2 2 2 3 juttua/lehdistö/ TV/radio/netti kuukaudessa 4-5 kertaa/vuosi 3 2 2 3 juttua/lehdistö/ TV/radio/netti kuukaudessa 4-5 kertaa/vuosi Mahdollistaja Mittari/indikaattori Nykytila Tavoite 2018 Toteutunut 2018 Teatteri ja taide lisää kuntalaisten henkistä hyvinvointia Kävijämäärä ja yleisötyöhön osallistuneet Kaikukortin käyttäjät Teatterireseptin käyttäjät 32 862 + 30 678 218 250 33 000 + 31 000 230 270 35 360 + 18 332 270 160 6 4 176

Riskit TA 2018 Kuvaus 2018 Toteutunut 2018 Henkilökunta Henkilöstön riittävyys ja jaksaminen talouden niukkuuden takia ja kuormittuminen toimitilojen vuoksi Aikeisempina vuosina eläkkeelle jääneiden tehtäviä on siirretty muulle henkilökunnalle ja tehtävänkuvia on laajennettu. Teatteri oli mukana Koulutusavain Oy:n hallinnoimassa Työhyvinvointi ja tuottavuus Kainuussa kehittämishankkeessa. Henkilökunta osallistui sen hallinnoimaan ryhmäkonsultaatiotapaamisiin ja lähiesimiesten esimieskoulutukseen. Tilakysymyksen ratkaiseminen Rahoitus Teatterin tilojen huono kunto ja hajallaan olevat toimipisteet Rahoituksen riittävyys riippuu vuosittaisista tukipäätöksistä sekä katsojamääristä Teatteri jatkoi vuonna 2016 käynnistettyä suunnittelutyötä toimitilojen peruskorjaamiseksi ja ajanmukaistamiseksi kaupungin myöntämän 100 000 euron suunnittelumäärärahan turvin. Teatteritalon valokalusto uusittiin työturvallisuusmääräysten mukaisiksi. Lokakuussa kaupunginhallitus asetti teatterin investointiratkaisua valmistelevan työryhmän, jonka työ valmistuu 30.4.2018 mennessä. Rahoituksen riittävyys riippuu kaupungin ja valtion tukipäätöksistä ja katsojamääristä. Kaupungin toiminta-avustus on pysynyt vuodesta 2009 samana ja on 1 241 000 euroa. Vuonna 2018 teatteri sai kaupungilta 1 440 850 euroa. Valtiontuki oli yhteensä 1 217 121 euroa. Vuoden 2018 esitysten katsojamäärätavoite ylittyi (tavoite 26 000 katsojaa, toteutuma 35 360 katsojaa). Kiertuetoiminnan esitys-, katsoja- ja pääsylipputulotavoitteet ylittyivät reilusti. Teatteri on pyrkinyt lisäämään omien tulojensa ja katsojien määrää tekemällä yleisötyötä ja laajentamalla esitystensä yleisöpohjaa. Riskialueet Toteutuneen riskin kuvaus Suoritetut riskienhallintatoimenpiteet Vahinkoriskit Riskit ja vaarat Riskien kartoitus ja vaarojen arviointi päivitettiin syksyn 2018 aikana. Sisäisen valvonnan sisältö Vastuuhenkilö Helka-Maria Kinnunen Päätöksentekoprosessin sisäinen valvonta Suunnitellut toimenpiteet ja painopistealueet Säännöllinen kokouskäytäntö Sisäiseen valvontaan liittyvät havainnot ja johtopäätökset Teatterin sisäinen vastuunjako on ajan tasalla. 177

Taloussuunnittelun sisäinen valvonta Talousarvion sitovuuden noudattaminen Talousarvion toteutumista seurattiin ja poikkeamiin reagoitiin ensisijaisesti esitystoiminta turvaten. Kirjanpidon ja maksuliikenteen sisäinen valvonta Talousraportointi Omaisuuden hallinnoinnin sisäinen valvonta Tietohallinnon ja tietoturvan sisäinen valvonta Avustusten, takausten ja vakuuksienmyöntäminen Sopimushallinta Sisäinen valvonta Taitoan ja talouspäällikön vastuulla Raportointi teatterin johtokunnalle ja kaupunginhallitukselle Teatterissa laadittu toimintaan liittyvät tietosuojaselosteet Teatteri maksaa kuljetustukea teatteriin tuleville ryhmille Hankkeiden (projektien) hallinnointi Osallistava ja liikunnallinen teatteri ESR- hanke Sisäinen valvonta toteutunut Raportointi toteutunut Tietosuojaselosteet laadittu Kuljetustukikäytöntä on toimiva Hanke viedään loppuun maaliskuussa 2019 Selvitys olennaisista poikkeamista tavoitteiden toteutumisessa Teatterin esitystoiminta toteutui suunnitelmien mukaisesti. Katsojatavoite ja pääsylipputulotavoite ylittyivät. Kiertuetoiminnan tavoitteet ylittyivät. Pääsylipputuloja kertyi noin 331 357 euroa. Sekä toimintatulot että toimintamenot ylittyivät. Henkilöstömenoja nostivat työehtosopimuksen mukaiset palkankorotukset sivukuluineen ja työtilojen huonon kunnon vuoksi henkilökunnan lisääntyneistä sairauslomista johtuvat sijaisten palkkamenot. Henkilöstö, htv2 TP 2017 TA 2018 TP 2018 Kajaanin Kaupunginteatteri 50,0 47,0 48,0 178

Talousarvion toteutumisvertailu / tuloslaskelmaosa sisältää ulkoiset ja sisäiset tuotot ja kulut TA 2018 TA 2018 TA 2018 TP 2018 Poikkeama muutokset muutosten jälk Liikevaihto 293 370 0 293 370 321 064 27 694 Liiketoiminnan muut tuotot 1 304 012 43 617 1 347 629 1 135 552-212 077 Tuet ja avustukset 1 241 000 0 1 241 000 1 440 850 199 850 Materiaalit ja palvelut -301 400-5 280-306 680-362 598-55 917 Henkilöstökulut -2 172 489-38 337-2 210 826-2 241 593-30 767 Poistot ja arvonalentumiset -2 035 0-2 035-2 560-526 Liiketoiminnan muut kulut -361 792 0-361 792-368 287-6 495 Liikeylijäämä (-alijäämä) 667 0 667-77 571-78 237 Muut rahoitustuotot 32 32 4-28 Korvaus peruspääomasta (sitova) -66-66 -66 0 Muut rahoituskulut -250 0-250 -494-244 Tilikauden ylijäämä (-alijäämä) 382 0 382-78 127-78 508 Investointiosan toteutumisvertailu TA 2018 muutosten jälkeen TP 2018 Toteuma Poikkeama TP 2017 Koneet ja kalusto Muut laitteet ja kalusteet 0-199 892 199 892-136 586 Rahoitusosuudet investointeihin 0 199 850-199 850 134 000 Koneet ja kalusto yhteensä 0-42 42-2 586 Investoinnit yhteensä 0-42 42-2 586 179

Talousarvion toteutumisvertailu / rahoitusosa TA 2018 TP 2018 Poikkeama Toiminnan rahavirta Liikeylijäämä 666,56-77 570,53-78 237,09 Poistot ja arvonalentumiset 2 034,60 2 560,11 525,51 Rahoitustuotot ja - kulut -284,07-556,30-272,23 Tuloksen korjauserät 0,00-6 451,61-6 451,61 Investointien rahavirta Investoinnit 0,00-199 891,99-199 891,99 Rahoitusosuudet investoint 0,00 199 850,38 199 850,38 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 0,00 6 451,61 6 451,61 Toiminnan ja investointien rahavirta 2 417,09-75 608,33-78 025,42 Rahoituksen rahavirta Lainakannan muutokset 0,00 Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset 0,00 75 608,00 75 608,00 Rahoituksen rahavirta 0,00 75 608,00 75 608,00 Rahavarojen muutos 0,00-0,33-0,33 Rahavarojen muutos 0,00 Rahavarat 31.12. 1 750,00 Rahavarat 1.1. 1 750,00 180

Tuloslaskelma sisältää ulkoiset tuotot ja kulut 1.1.-31.12.2017 Liikevaihto Liiketoiminnan muut tuotot Tuet ja avustukset kunnalta Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Palvelujen ostot Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Liiketoiminnan muut kulut Liikeylijäämä (-alijäämä) Rahoitustuotot ja -kulut Muut rahoitustuotot Korvaus peruspääomasta Muut rahoituskulut Ylijäämä (-alijäämä) ennen satunnaisia eriä Ylijäämä (-alijäämä) ennen varauksia Tilikauden ylijäämä (-alijäämä) Tuloslaskelman tunnusluvut: Sijoitetun pääoman tuotto, % Kunnan sijoittaman pääoman tuotto, % Voitto, % Sijoitetun pääoman tuotto % = 100 * (yli-alijäämä ennen satunnaisia eriä + kunnalle maks. korkokulut + muille maks. korkokulut + korvaus peruspo:sta)/ (oma pääoma + sijoitettu koroll. Vierapääoma + poistoero ja vap.eht. Varaukset) Kunnan sijoittama pääoman tuotto % = 100 * (yli-alijäämä ennen satunnaisia eriä + kunnalle maks. korkokulut + korvaus peruspo:sta)/ (oma pääoma + lainat kunnalta + poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) Voitto % = 100 * (yli-alijäämä ennen varauksia / liikevaihto) 181

Rahoituslaskelma 1.1.-31.12.2018 1.1.-31.12.2017 Toiminnan rahavirta Liikeylijäämä (-alijäämä) Poistot ja arvonalentumiset Rahoitustuotot ja -kulut Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuuden investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Lainakannan muutokset Lyhytaikaisten lainojen muutos muilta Muut maksuvalmiuden muutokset Saamisten muutos kunnalta Saamisten muutos muilta Korottomien velkojen muutos kunnalta Korottomien velkojen muutos muilta Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarojen muutos Rahavarat 31.12. Rahavarat 1.1. Rahoituslaskelman tunnusluvut Kassan riittävyys, pv Quick ratio Current ratio 182

Kassan riittävyys pv = 365 pv * rahavarat 31.12. / kassasta maksut tilikaudella Quick ratio = (rahat ja pankkisaamiset + rah.arvopaperit + lyhytaikaiset saamiset) / (lyhytaikainen vieras pääoma - saadut ennakot) Current ratio = (vaihto-omaisuus + lyhytaikaiset saamiset + rah.arvopaperit + rahat ja pankkisaamiset) / (lyhytaikainen vieras pääoma - saadut ennakot) 183

Tase VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineelliset hyödykkeet Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto VAIHTUVAT VASTAAVAT Saamiset Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset Saamiset kunnalta Muut saamiset Siirtosaamiset Rahat ja pankkisaamiset Kassatilit VASTAAVAA YHTEENSÄ VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Peruspääoma Edellisten tilikausien ylijäämä Tilikauden ylijäämä /alijäämä VIERAS PÄÄOMA Lyhytaikainen Ostovelat Korottomat velat kunnalta/kuntayhtymältä Muut velat Siirtovelat VASTATTAVAA YHTEENSÄ Taseen tunnusluvut: Omavaraisuusaste, % Suhteellinen velkaantuneisuus, % Kertynyt ylijäämä (alijäämä), 1 000 Lainakanta 31.12., 1 000 184

Omavaraisuusaste % = 100 * (oma pääoma + poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) / (koko pääoma - saadut ennakot) Suhteellinen velkaantuneisuus % = 100 * (vieras pääoma - saadut ennakot) / käyttötulot Kertynyt ylijäämä (alijäämä), 1000 = edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) + tilikauden ylijäämä (alijäämä) Kajaanin kaupunginteatteri alueteatteri liikelaitoksen taseessa oman pääoman muodostaa peruspääoma 150 000 euroa ja edellisilta tilikausilta kertynyt ylijäämä 27 693,92 euroa. Kajaanin kaupunginteatteri alueteatteri liikelaitoksen tilikauden 1.1. 31.12.2018 tulos osoittaa alijäämää 78 126,83 euroa. Johtokunnan esitys Kajaanin kaupunginteatteri alueteatteri liikelaitoksen johtokunta esittää Kajaanin kaupunginvaltuustolle, että tilikauden alijäämä 78 126,83 euroa kirjataan Kajaanin Kaupunginteatterin taseen oman pääoman tilikauden yli-/alijäämä tilille. Liikelaitoksen johtokunta esittää tilinpäätöksen 2018 Kajaanin kaupunginhallituksen ja kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi. 1. TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT Pysyvien vastaavien arvostus Pysyvät vastaavien hyödykkeet on merkitty taseeseen hankintamenoon on aktivoitu välittömään hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistilla. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu ennalta laaditun poistosuunnitelman mukaisesti. Alle 10.000 euron hankinnat on kirjattu vuosikuluksi. Rahoitusomaisuuden arvostus Saamiset on merkitty taseeseen nimellisarvoon tai sitä alempaan todennäköiseen arvoon. 2. TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT Liikevaihto ja muut varsinaisen toiminnan tuotot 2018 2017 Pääsylipputulot 311 652,10 296 420,00 Myyntituotot 10 276,41 7 338,00 Kaupungin toiminta-avustus 1 241 000,00 1 291 000,00 Valtion tuki 1 217 116,00 1 201 120,00 Muut avustukset 84 293,16 104 789,00 Aktivoidut tuet ja avustukset 0,00 9 626,00 Muut toimintatulot 33 128,55 54 899,00 2 897 466,22 2 965 192,00 185

Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet: Poistonalaisten hyödykkeiden poistojen määrittämiseen on käytetty ennalta laadittua Kajanin kaupungin poistosuunnitelmaa. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden hankintamenosta arvioidun taloudellisen käyttöian mukaan Arvioidut poistoajat ja niitä vastaavat vuotuiset poistoprosentit sekä poitomenetelmät ovat: Poistoaika Poistovuotta menetelmä Aineelliset hyödykkeet Kiinteät rakenteet ja laitteet 15-20 tasapoisto Koneet ja kalusto 3-15 tasapoisto Tuloutus kaupungille 2018 2017 Peruspääoman korko Yhteensä 3. TASEEN LIITETIEDOT 3.1. Taseen vastaavia koskevat liitetiedot Pysyvät vastaavat 31.12.2018 Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet Kiinteät rakenteet ja Koneet ja kalusto Keskeneräiset Yhteensä laitteet Poistamaton hankintameno 1.1 Lisäykset tilikauden aikana Rahoitusosuudet tilikaudella Vähennykset tilikauden aikana Siirrot erien välillä Tilikauden poisto Arvonalennukset ja niiden palautukset Poistamaton hankintameno 31.12 Arvonkorotukset Kirjanpitoarvo 31.12 186

Saamisten erittely 2018 2018 2017 2017 Pitkäaikaiset Lyhytaikaiset Pitkäaikaiset Lyhytaikaiset Saamiset kunnalta Myyntisaamiset Muut saamiset Yhteensä 0,00 337 346,94 0,00 418 750,00 Saamiset muilta Myyntisaamiset Muut saamiset 0,00 29 431,53 0,00 23 318,93 Siirtosaamiset 42 038,40 77 405,82 Yhteensä 0,00 94 220,85 0,00 138 025,03 Saamiset yhteensä 0,00 431 567,79 0,00 556 775,03 Siirtosaamisiin sisältyvät olennaiset erät 2018 2017 Kelan korvaus työterveyshuollosta 14 640,00 14 511,24 Diakin hankkeen ESR-avustus 27 381,00 0,00 Muut siirtosaamiset 17,00 62 894,58 Yhteensä 42 038,00 77 405,82 3.2. Taseen vastattavia koskevat liitetiedot Oman pääoman erittely 2018 2017 Peruspääoma 31.12 Edellisten tilikausien ylijäämä Tilikauden ylijäämä/alijäämä Oma pääoma yhteensä 31.12. 99 567,09 177 693,92 Vieras pääoma 2018 2018 2017 2017 Pitkäaikaiset Lyhytaikaiset Pitkäaikaiset Lyhytaikaiset Velat tytäryhteisöille Ostovelat Yhteensä 0,00 556,29 0,00 95,55 Velat kuntayhtymille Ostovelat Yhtensä 0,00 4 914,31 0,00 11 349,54 Velat kunnalle Ostovelat Yhteensä 0,00 3 133,05 0,00 30 132,00 Velat muille Ostovelat Muut velat Siirtovelat Yhteensä 0,00 327 785,39 0,00 344 411,30 Vieras pääoma yhteensä 0,00 336 389,04 0,00 385 988,39 187

Siirtovelkoihin sisältyvät olennaiset erät 2018 2017 Lomapalkkavelka 218 643,70 203 543,74 Muut siirtovelat 7 253,00 0,00 Yhteensä 225 896,70 203 543,74 Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot täydentyvät myöhemmin. 4. Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot 2018 2017 Leasinvastuut (arvonlisäverollinen) Alle vuoden sisällä erääntyvät leasingvastuut 10 087,74 28 572,19 1-5 vuoden sisällä erääntyvät leasingvastuut 16 025,28 29 451,17 Yhteensä 26 113,02 58 023,36 2018 2017 Vuokravastuut Alle vuoden sisällä erääntyvät vuokravastuut 0,00 6 450,64 Yhteensä 0,00 6 450,64 Vakinaiset henkilötyövuodet sisältävät myös vierailijat, iltahenkilökunnan ja vaatteiden vastaanottajat. Opetus- ja kulttuuriministeriön valtionosuuden pohjana olevan htv-laskentaohjeen mukaan vakinaisten (työaika vähintään 30 tuntia/viikko) htv on 41,81, määräaikaisten htv 7,26 ja työllistettyjen htv 0,91, yhteensä 49,98 htv. Henkilötyövuosien määrää on lisännyt projekteista maksetut palkat. 188

KIRJANPITOKIRJAT Päiväkirja Pääkirja Myyntireskontra Ostoreskontra Palkkakirjanpito Käyttöomaisuuskirjanpito Tase-erittelyt Tilinpäätös sähköinen sähköinen sähköinen sähköinen sähköinen sähköinen sähköinen sidottu TOSITELAJIT AA Käyttöomaisuuden kirjaustosite sähköinen AB Käyttöomaisuus kirjanpitotosite sähköinen AF Käyttöomaisuus poistotosite sähköinen AZ Käyttöomaisuus purkamisen tosite sähköinen DZ Myyntireskontra Asiakkaat-maksu sähköinen K1 Kirjanpitoliittymä maksuliikenne sähköinen K2 Sips muistiot sähköinen KG Ostoreskontra toimittajat-hyvitys sähköinen KP Ostoreskontra tilien ylläpito sähköinen KR Ostoreskontra toimittajat lasku sähköinen KZ Ostoreskontra toimittajat maksu sähköinen M1 Myyntireskontraliittymä sähköinen PA Palkat sähköinen RE Hankinta - lasku brutto sähköinen RV Myynti - laskun siirto sähköinen SA Pääkirjatilitosite sähköinen SB Palkat lomapalkkavaraukset sähköinen WE Varastokirjaukset tavaranvastaanotto sähköinen ZK Liittymät palvelukassa sähköinen 189

190

KAJAANIN MAMSELLI -LIIKELAITOS TILINPÄÄTÖS 2018 191

Sisällys 1 Toimintakertomus... 2 1.1 Liikelaitoksen toiminta ja talous... 2 Liikelaitoksen johtajan katsaus... 2 Liikelaitoksen hallinto... 3 Taloudellinen kehitys... 4 Liikelaitoksen henkilöstö... 5 Merkittävimmät riskit ja epävarmuustekijät sekä muut toiminnan kehittymiseen vaikuttavat seikat... 6 Ympäristötekijät... 6 1.2 Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä... 7 2 Talousarvion toteutuminen... 8 2.1 Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen... 8 Olennaiset tapahtumat... 8 Valtuustoon nähden sitovat tavoitteet... 8 Johtokuntaan nähden sitovat tavoitteet... 9 Riskienhallinta ja sisäinen valvonta... 10 2.2 Talousarvion toteumat, tuloslaskelma-, investointi- ja rahoitusosa... 12 2.3 Tilinpäätöslaskelmat... 14 Tilikauden tuloksen käsittely... 17 3 Tilinpäätöksen liitetiedot... 17 3.1 Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot... 17 3.2 Tuloslaskelman liitetiedot... 17 3.3 Taseen liitetiedot... 18 3.4 Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot... 20 3.5 Henkilöstöä koskevat liitetiedot... 21 4 Kirjanpitokirjat ja tositelajit... 22 5 Tilinpäätöksen allekirjoitus... 23 1 192

1 Toimintakertomus 1.1 Liikelaitoksen toiminta ja talous Liikelaitoksen johtajan katsaus Kajaanin Mamsellin toimintavuoteen 2018 sattui kaksi merkittävää virstanpylvästä: Mamselli-liikelaitoksen kymmenvuotisjuhla sekä suomalaisen ruokainnovaation, maksuttoman kouluruokailun 70-vuotisjuhla. Kymmenvuotiasta liikelaitosta juhlistettiin yhdessä asiakkaiden kanssa kakkukahvien merkeissä sekä työntekijöiden kanssa syyskuussa järjestetyssä henkilöstöjuhlassa. Maksuton kouluruokailu huomioitiin Kajaanin kouluissa pitkin vuotta mm. toiveruokapäivällä, kiertävällä juhlanäyttelyllä, kuvataidekilpailulla sekä lokakuussa pidetyllä juhlaviikolla, jolloin kouluissa tarjoiltiin kouluruokien suosikkeja eri vuosikymmeniltä. Mamsellissa saavutettiin ja osin jopa ylitettiin sen toiminnalle asetetut toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Molemmat valtuustoon nähden sitovat tavoitteet: tuottovaatimus sekä tilikauden ylijäämä 0 toteutuivat. Johtokuntaan nähden sitovat tavoitteet toteutuivat pääsääntöisesti hyvin. Yrittäjien kasvun tukemiseksi suunnitellut kumppaniarvioinnit jäivät toteuttamatta resurssivajeen vuoksi. Tavoite avoimien työpaikkahakemusten määrästä jäi tavoitteesta, mutta on ymmärrettävää Kainuun hyvän työllisyystilanteen vuoksi. Mamsellissa oli auki vuoden aikana useita kymmeniä työpaikkoja, mikä laski omalta osaltaan myös avoimien hakemusten määrää. Kyselyohjelman vaihtumisen vuoksi Mamsellin laatukyselyt päästään toteuttamaan vasta myöhemmin kevättalvella. Mamsellin tulevaisuuden suuntaviivoihin tehtiin merkittävä linjanveto, kun Kajaanin kaupunginhallitus hyväksyi 23.10.2018 Kajaanin kaupungin omistajapoliittisen ohjelman 2018 2022. Kaupungin omistajapoliittisen ohjelman mukaisesti Kajaanin Mamselli-liikelaitos keskittyy Kajaanin kaupunkikonsernin tarvitsemien ateria- ja puhtaanapitopalveluiden tuottamiseen ja luopuu Kainuun sotelle tuotettavista ateria- ja puhtaanapitopalveluista. Kajaanin Mamselli on irtisanonut Kainuun soten yhteistyösopimukset päättymään 31.12.2019. Tulevaisuuteen liittyvä epävarmuus ei ole näkynyt henkilöstön motivaatiossa tai tekemisessä. Henkilöstö on suorittanut tehtävänsä vastuullisesti, Mamsellin arvojen mukaisesti ja yhdessä asiakkaiden kanssa tulevaisuuteen katsoen. Mamsellin toimintoja ja taloutta on hoidettu hyvin ja henkilöstön osallistuminen talouden tasapainottamistoimiin on sujunut suunnitelmien mukaisesti. Tulevasta liikevaihdon ja henkilöstömäärän vähenemisestä huolimatta Mamsellissa tullaan vaalimaan jatkosakin meille tärkeitä asioita: haluamme olla arvostettu, luotettava ja vastuullinen yhteistyökumppani, pidämme toimintamme kilpailukykyisenä ja kannattavana sekä pidämme huolta henkilöstömme hyvinvoinnista ja osaamisesta. 2 193

Liikelaitoksen hallinto Kajaanin Mamselli- liikelaitos toimii tulosvastuullisesti ja päättää itsenäisesti toimintaansa liittyvistä asioista. Liikelaitoksen toimielinten vastuista ja tehtävistä säädetään kuntalaissa (410/2015) ja liikelaitoksen tehtävistä määrätään Kajaanin kaupungin hallintosäännössä. Liikelaitoksen toiminnasta, kehittämisestä ja tuottavuudesta vastaa Kajaanin kaupunginhallituksen alainen Kajaanin Mamselli -liikelaitoksen johtokunta yhteistyössä Mamsellin johtajan kanssa kaupunginvaltuuston määrittämien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden sekä tuottovaatimusten mukaisesti. Kaupunki toteuttaa omistajaohjaustaan liikelaitoksen johtokunnan kautta. Johtokuntaan kuuluu seitsemän (7) kaupunginhallituksen toimikaudekseen valitsemaa jäsentä ja yhtä monta henkilökohtaista varajäsentä. Kaupunginhallitus valitsee jäsenistä yhden puheenjohtajaksi ja yhden varapuheenjohtajaksi. Kaksi jäsentä edustaa tuotteiden ja palveluiden käyttäjiä. Johtokunnan jäsen ei saa olla sidoksissa Kajaanin Mamsellin kanssa kilpaileviin yrityksiin. Lisäksi johtokunnan kokouksessa on yhdellä henkilökunnan edustajalla läsnäolo- ja puheoikeus. Johtokunta kokoontui vuoden 2018 aikana kuusi kertaa. Kajaanin Mamselli -liikelaitoksen johtokunta vuonna 2018: Jäsenet Väyrynen Pentti, puheenjohtaja Alanne Olga, varapuheenjohtaja Karjalainen Tuomo Karvinen Hanna Kesti Heikki Huovinen-Tervo Marjo, palveluiden käyttäjän edustaja Huotari Kirsti, palveluiden käyttäjän edustaja Haataja Ari-Matti, henkilökunnan edustaja Paukkeri Tero, kaupunginhallituksen edustaja Henkilökohtaiset varajäsenet Husu Alpo Okkonen Kaija Möttönen Tero Koskela Anu Väisänen Heikki Mäklin Jaana Karppinen Tarja Väyrynen Asta Kajaanin Mamselli -liikelaitoksen tilivelvolliset viranhaltijat vuonna 2018: Viranhaltija Johtaja Vuorinen Tuija Liikelaitoksen sisäistä hallintoa ja kehittämistä hoitaa liikelaitoksen johtaja apunaan johtoryhmä. Liikelaitoksen johtajan valitsee kaupunginhallitus ja johtoryhmän liikelaitoksen johtaja. Johtoryhmän tehtävänä on tukea johtajaa liikelaitoksen toiminnan kehittämisessä sekä asioiden valmistelussa. Johtoryhmän puheenjohtajana toimi liikelaitoksen johtaja ja jäseninä tuotantopäällikkö, kehityspäällikkö, johtokunnan puheenjohtaja, taloussuunnittelija sekä henkilökunnan edustaja, jonka henkilöstö valitsee keskuudestaan. Johtoryhmä kokoontui vuonna 2018 yksitoista kertaa. 3 194

Kajaanin Mamselli -liikelaitoksen organisaatio (31.12.2018) Taloudellinen kehitys Kajaanin Mamselli liikelaitoksen tilikauden tulos oli noin 259 000 ylijäämäinen ja toimintavuodelle asetetut taloudelliset tavoitteet ylitettiin. Liikevaihto toteutui kokonaisuudessa arvioitua selkeästi paremmin, mutta laski edelliseen vuoteen verrattuna 0,5 %. Ateriamyynnit toteutuivat kokonaisuudessaan arvioitua paremmin. Varhaiskasvatuksen ateriamyynti toteutui 4,5 % (75 000 ) ja perusopetuksen ateriamyynti 2,0 % (44 000 ) arvioitua paremmin. Toisen asteen opiskelija-aterioiden volyymit laskivat edelleen selvästi 7,3 % (55 000 ) vuodesta 2017. Kainuun Sotelle tuotettavien ateriapalveluiden myynti säilyi vuoden 2017 tasolla. Kaukametsän tilaustarjoilumyynti kehittyi suotuisasti monipuolisen tapahtumatarjonnan myötä ja kasvoi edellisestä vuodesta 30 000. Puhtaanapitopalveluiden myynti toteutui 1,4 % (60 000 ) arvioitua heikommin, mutta säilyi lähes edellisen vuoden tasolla. Materiaalien ja palveluiden hankinnat toteutuivat kokonaisuudessaan selkeästi edellistä vuotta paremmin. Elintarvikehankinnat toteutuivat positiivisesti edellisen vuoden tasolla, vaikka uudet hankintasopimukset astuivat voimaan ja tuotetarjontaa kehitettiin. Elintarvikehankinnoissa saavutettiin säästöjä siirtymällä tiettyjen tuoteryhmien osalta KL Kuntahankintojen piiriin. Palveluiden ostot toteutuivat edellistä vuotta paremmin, kun alihankintaa ja työvoiman vuokrausta käytettiin selkeästi aiempaa vähemmän. 4 195

Henkilöstökulut toteutuivat kokonaisuudessaan talousarvion mukaisesti. Palkat - ja palkkiot kasvoivat edellisestä vuodesta 2,0 % (130 000 ), mutta henkilöstöresurssien käyttö kokonaisuudessaan säilyi ennallaan, kun palkkojen ja palkkioiden, työvoiman vuokrauksen ja alihankinnan osuus yhteensä liikevaihdosta oli 46,4 % (2017 46,5 %). Taloutta tasapainotettiin yhdessä henkilöstön kanssa laaditulla toiminnallisella talouden tasapainottamisohjelmalla. Hävikin seurantaa kehitettiin, sesongit paremmin huomioivat ruokalistat otettiin käyttöön ja tehtäväkortteja päivitettiin. Inventaariokäytännettä testattiin ja työvuorosuunnittelua kehitettiin entistä paremmin liikevaihdossa tapahtuvia muutoksia huomioivaksi. Talouden tasapainotusohjelmalla pyritään toteuttamaan pysyviä toimintatapamuutoksia ja kehittämään toimintaa. Liikelaitoksen henkilöstö Kajaanin Mamsellin henkilöstövahvuus oli vuonna 2018 yhteensä 240,0 HTV:a, jossa kasvua edellisestä vuodesta 6,6 HTV:n verran. Työntekijöistä 178 toimi toistaiseksi voimassaolevissa työsuhteissa, 56,4 määräaikaisissa työsuhteissa ja työllistettyjä työntekijöitä oli 5,6 henkilöä. Eläkkeelle jäi 7 henkilöä. Henkilöstön määrä kasvoi määräaikaisten työsuhteiden kohdalla. Uusia tekijöitä on tarvittu muun muassa pitkistä sairauslomista johtuviin sijaisuuksiin sekä vuokratyövoiman käytön ja alihankinnan vaihtamisesta Mamsellin omaksi palvelutuotannoksi. Sote-palvelutuotannosta luopumisen vuoksi Mamsellissa ei ole tehty toistaiseksi voimassaolevia työsopimuksia, mikä on omalta osaltaan myös kasvattanut määräaikaisten työsuhteiden määrää. Palkkojen ja palkkioiden kokonaissumma oli 6,65 miljoonaa euroa (27 708 /HTV) ja henkilöstökulujen yhteensä 8,30 miljoonaa euroa. Henkilöstökulujen osuus liikevaihdosta oli 53,6 % (2017 52,7 %). Henkilöstökulujen kasvuun vaikuttivat henkilötyövuosien kasvun lisäksi KVTES:n mukainen yleiskorotus 1,25 % 1.5.2018 alkaen ja joulukuulla maksettu KVTES:n mukainen tuloksellisuuserä 1,2 % palkkasummasta (55 000 ). Kajaanin Mamselli liikelaitos palkitsee henkilöstöä vuosittaisella tulospalkkiolla, mikäli asetetut taloudelliset ja toiminnalliset tavoitteet ylitetään. Vuonna 2018 maksettiin tulospalkkiota vuoden 2017 tavoitteiden saavuttamisesta n. 136 000 ja maksettujen tulospalkkioiden osuus kokonaispalkkasummasta oli 2,0 %. Mamsellissa osaamisen kehittämisen pääpaino on ollut ydinprosessien järjestelmien kokonaisvaltaisessa hyödyntämisessä sekä esimiestyökalujen käytön aktivoimisessa. Sairauspoissaoloseurantaan otettiin käyttöön HR Populus herätteet ja Työterveyshuollon Extranet järjestelmä. Esimiehiä perehdytettiin aktiivisen tuen mukaisiin puheeksiotto keskusteluihin. Perehdyttämiseen ja työssäoppijoiden ohjaamiseen panostettiin kouluttamalla lisää 20 henkilöä työpaikkaohjaajiksi, aikaisemmin ohjaajiksi kouluttautuneet perehtyivät työssäoppimisen tavoitteisiin ja arviointiin. Työyksikkökohtaisen ensiapuvalmiussuunnitelman mukaisesti EA-valmiuksia suoritti ja päivitti yhteensä 28 henkilöä. Ajantasaiset ensiapuvalmiudet ovat 32 %:lla Mamsellin henkilöstöstä. Työterveyshuollon kanssa toteutettiin työyksikkökäynnit suunnitellusti ja sekä jatkettiin tiivistä yhteistyötä tulevien haasteiden ennakoinnilla ja tukemalla työssä jaksamista. Mamsellin hyvä esimiestyö-toimintamalli jalkautettiin kylpyjen merkeissä koko henkilöstölle. Hyvän esimiestyöskentelyn avulla pyritään lisäämään henkilöstön työhyvinvointia ja työssäjaksamista sekä pitämään huolta arvojen ja strategian mukaisesta ihmisten ja asioiden johtamisesta. Mamsellissa jatkettiin koko henkilöstöä koskevaa pikapalkitsemisen toimintamallia. Toimintamallin avulla kannustetaan esimiehiä havaitsemaan arjen onnistumisia ja antamaan niistä palautetta henkilöstölle kiittämisen ja kehumisen lisäksi myös taloudellisesti pikapalkitsemalla. Palkkio on henkilökohtainen, kertaluontoinen ja 5 196

harkinnanvarainen epassi- lataus, arvoltaan 30 /hlö. Pikapalkitsemisia tehtiin vuoden aikana yhteensä 43 kappaletta Ennaltaehkäiseviin toimiin ja esimiestyöhön panostamisesta huolimatta Mamsellin sairauspoissaolot kasvoivat. Sairauspoissaolotyöpäivien määrä kasvoi 1,6 työpäivällä/htv (2018:15,6 tp/ HTV ja 2017: 14,0 tp/ HTV). Sairauspoissaoloissa tapahtui 7 %:n kasvu TULES-sairauksien kohdalla ja 5 %:n kasvu esimiehen luvalla myönnetyissä poissaoloissa. Mamsellissa on tiivistetty yhteistyötä työterveyshuollon kanssa sairauspoissaolojen ennaltaehkäisevien toimien kehittämiseksi. Merkittävimmät riskit ja epävarmuustekijät sekä muut toiminnan kehittymiseen vaikuttavat seikat Kajaanin Mamsellin riskit arvioidaan Kajaanin kaupungin ohjeistuksen mukaisesti osana talousarvioprosessia ja riskienhallinnan asianmukaisesta järjestämisestä vastaa liikelaitoksen johtokunta. Talousarvioon 2018 tunnistettiin taloudellisina riskeinä tuotantoon ja menojen hallintaan liittyvät riskit. Vahinkoriskeinä tunnistettiin työ- palvelutilojen tietoturvallisuuteen ja henkilöstöön liittyviä riskejä. Operatiivisena riskeinä tunnistettiin tuoteturvallisuuteen ja laatuun, tuotekehitykseen ja alihankintaan liittyvät riskit. Strategisena riskinä tunnistettiin omistajapoliittisiin linjauksiin liittyvät riskit. Vuonna 2018 toteutui yksi erityisruokavaliotuotantoon liittyvä riski. Kyseisessä tapauksessa erityisruokavalioasiakas sai hänelle sopimatonta ruokaa. Sopimaton raaka-aine aiheutti asiakkaalle ihottumaa ja limakalvoturvotusta. Erityisruokavaliotuotannossa toteutunut riski ja läheltä piti tilanteet on käsitelty Mamsellin johtokunnassa 20.12.2018. Tammikuussa 2019 toteutui toinen erityisruokavaliotuotantoon liittyvä riski, jossa asiakas sai hänelle soveltumatonta ruokaa. Tapaus on käsitelty asiakkaan sekä ruokaa valmistavan yksikön kesken. Molempien tapauksien juurisyyt on tunnistettu ja ennaltaehkäisevänä toimenpiteenä erityisruokavaliotuotannon toimintaohjeita on tarkennettu. Ympäristötekijät Kajaanin Mamsellissa on käytössä ympäristöohjelma. Ympäristöohjelman mukaisesti Mamsellissa on tehostettu hävikin hallintaa, huomioitu kestävän kehityksen kriteerit hankinnoissa sekä kiinnitetty puhtaanapidossa huomioita kemikaalien suositusten mukaiseen käyttöön. Henkilöstö on lisännyt ympäristöosaamistaan Ympäristöosaava ammattilainen - palvelun avulla. Kajaanin Mamselli luovutti tähderuokaa Kajaanin Päiväkeskukselle ravintola fox:a sekä ravintola Vimpelistä. Ympäristöohjelma päivitetään vuosittain osana talousarvion laadintaprosessia. Ympäristöohjelman ja siihen liittyvien toimenpiteiden tavoitteena on materiaali- ja energiatehokkuuden parantaminen sekä ympäristötietoisuuden vahvistaminen. 6 197

1.2 Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä Kajaanin Mamselli liikelaitos noudattaa toiminnassaan Kajaanin kaupungin hallintosääntöä, konserniohjetta sekä sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan ohjetta. Kajaanin Mamselli liikelaitoksen johtokunta vastaa Kajaanin Mamselli liikelaitoksen hallinnon ja toiminnan sekä sisäisen valvonnan että riskienhallinnan asianmukaisesta järjestämisestä. Liikelaitoksen johtaja johtaa ja kehittää johtokunnan alaisena liikelaitoksen toimintaa, huolehtii liikelaitoksen hallinnosta sekä taloudenhoidon ja sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä. Kajaanin Mamsellin sisäinen valvonta ja riskienhallinta on toteutettu osana normaalia toimintaa. Ateria- ja puhtaanapitopalveluiden tuottaminen perustuu asiakkaiden kanssa tehtyihin yhteistyö- ja palvelusopimuksiin. Toimintaa ohjaavat sopimuskohtaiset ehdot ja palvelukuvauksilla määritelty palvelutaso. Mamsellin ja asiakkaiden välisten sopimusehtojen noudattamista ja toteutumista seurataan keskinäisissä laatuneuvotteluissa ja asiakaskäynneillä. Kajaanin Mamsellin sisäistä talouden seurantaa varten on luotu systemaattinen, aikataulutettu ja vastuualueille jaettu kuukausiseurantajärjestelmä, millä pyritään lisäämään koko organisaation reaaliaikaista talousajattelua ja tavoitteisiin sitoutumista. PKY- LAATU on Kajaanin Mamsellin toiminnanohjaus- ja johtamisjärjestelmä, jolla hallitaan laatua, ympäristöasioita sekä työterveyttä ja turvallisuutta. Mamsellin omaan toimintakäsikirjaan on koottu Mamsellin toiminnan periaatteet, strategiat, suunnitelmat ja toimintaohjeet. Mamsellin laadunhallinta- ja ympäristöohjelmat päivitettiin vuonna 2018. Laadunhallintaohjelma sisältää toimenpiteiden kokonaisuuden, joilla tavoitellaan jatkuvan kehittämisen periaatetta. Ympäristöohjelmaan on tarkennettu kestävän kehityksen ja ympäristöhaasteiden huomiointia palvelutuotannossa. Ympäristöjohtamisen avulla tavoitellaan toiminnan laadun ja tehokkuuden parantamista sekä omasta toiminnoista aiheutuvien ympäristöhaittojen- ja riskien vähentämistä. Dokumentoituja johdon katselmuksia toteutui kuluneena vuotena kaksi. Johdon katselmuksissa on käyty läpi toimintajärjestelmän, laatupolitiikan ja tavoitteiden parannusmahdollisuuksien ja muutostarpeiden arviointia sekä päätöksien toteutumista käytännössä. Johdon katselmusten loppuraportit on käsitelty Mamsellin johtokunnassa. Sisäiset arviointikäynnit toteutettiin Mamsellin työyksiköissä vuosiohjelman ja arviointisuunnitelman mukaisesti yhteensä neljässä kohteessa. Poikkeamien korjaaminen on vastuutettu ja tarvittavat toimenpiteet saatettu päätökseen. Arvioinneissa havaitut kahdeksan kehittämiskohdetta prosessien parantamiseksi on myös viety yksiköissä eteenpäin. Mamsellissa päivitettiin ruokapalveluiden valmiussuunnitelma Huoltovarmuuskeskuksen mallin, Ruokapalvelut osana päivittäistavarahuoltoa, mukaisesti. Valmiussuunnitelmassa on avattu Mamsellin kriittisten yksiköiden riskit. Mamsellin palvelutuotantoon kohdistuvat todennäköisimmät häiriötilanteet ovat laaja ja pitkäkestoinen sähkökatko, vesihuollon vakava häiriötilanne tai laaja-alainen lakko. Työsuojelun toimintaohjelman mukaisesti Mamsellin kaikissa työyksiköissä tehtiin vaarojen arviointi Granite- järjestelmän avulla. Kajaanin Mamselli on raportoinut ohjeiden mukaisesti kaupunginhallitusta ja valtuustoa elokuussa olennaisista toimintaansa koskevista asioista. 7 198

2 Talousarvion toteutuminen 2.1 Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen Olennaiset tapahtumat Kajaanin Mamselli liikelaitoksen toiminta jaetaan neljään liiketoiminta-alueeseen, joita ovat ravintolapalvelut, puhtaanapitopalvelut, varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen ateria- ja puhtaanapitopalvelut, sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden ateriapalvelut. Kajaanin Mamselli valmistaa päivittäin noin 11 800 ateriaa ja pitää puhtaana noin 170 000 m². Liikelaitoksen asiakasrakenne ja asiakkuudet pysyivät vakiintuneella tasolla koko toimintavuoden ajan eikä asiakaspoistumisia tai isoja muutoksia tapahtunut. Palveluhallinnan kokouksia oli vuoden aikana runsaasti eri asiakkaiden kanssa. Erityisesti puhtaanapitopalvelujen tuottamisen palvelusopimuksia päivitettiin useiden eri asiakkaiden kanssa asiakkaiden toimintojen ja palvelutarpeiden muuttuessa. Ateriapalveluissa valmistauduttiin keväällä Kajaanin Lyseon muuttoon remontinaikaisiin väistötiloihin entisiin OKL:n tiloihin. Väistötiloissa toimiva kouluravintola avattiin elokuussa suunnitelmien mukaisesti. Koulu- ja päiväkotiruokailusuosituksia ja käytänteitä uudistettiin vuoden 2018 aikana. Uudistukset pohjautuivat Valtion ravitsemusneuvottelukunnan julkaisemiin Syödään ja opitaan yhdessä kouluruokasuositukseen (2017) ja varhaiskasvatuksen ruokailusuositukseen Terveyttä ja iloa ruoasta (2018). Merkittävimpänä uudistuksena oli salaattikomponentteihin siirtyminen koulu- ja päiväkotiruokailussa. Toteutettu uudistus sai positiivisen vastaanoton. Lisäksi ruokalistoille on nostettu suositusten mukaisesti kuorellinen peruna 2 x 6 viikossa sekä kasvisruoka 1 x 6 viikossa. Molempien tarjoilutiheyttä ruokalistoilla on tarkoitus kasvattaa suositusten mukaisesti. Mamsellin ruokalistasuunnittelussa on ruokalistojen kokonaismäärää vähennetty ja samalla siirrytty uuteen sesonkivaihtelut huomioivaan suunnittelumalliin. Uudistusten myötä asiakaspalautteisiin reagointi on ollut ketterämpää. Kainuun lasten ja nuorten ravitsemustyöryhmä järjesti koulu- ja päiväkotiruokailusuosituksiin liittyen tiedotustilaisuuksia jokaisessa kunnassa. Kajaanissa järjestettiin tähän liittyen päivän kestävä seminaari, jolla lisättiin koulu- ja päiväkotityöntekijöiden tietämystä ravitsemussuosituksista. Uusien elintarvikkeiden hankintasopimusten myötä ruokalistojen raaka-ainekustannukset ovat pysyneet talousarvion mukaisella tasolla. KL Kuntahankintojen sopimuksesta saaduilla taloudellisilla säästöillä on onnistuttu paikkaamaan huonon satokauden aiheuttamia hintojen korotuksia mm. leipä- ja tuoretuotteiden osalta. Huonon satokauden vaikutukset tulevat näkymään kaikkien ennusteiden mukaan voimakkaasti kevään 2019 aikana elintarvikkeiden hintojen nousuna. Valtuustoon nähden sitovat tavoitteet Raportointivastuussa liikelaitoksen johtaja Tavoite 2018 Toteutunut 2018 Tuottovaatimus, Peruspääoman korko Toteutui 50 000 euroa vuodessa Tilikauden ylijäämä > 0 Toteutui 8 199

Johtokuntaan nähden sitovat tavoitteet Raportointivastuussa liikelaitoksen johtaja Halu auttaa yritysten kasvua Mahdollistaja Mittari/indikaattori Nykytila Tavoite 2018 Yrittäjien kuuleminen ennen tarjouskilpailun julkaisemista Palveluiden tarjoaminen yksityisen sektorin hoidettavaksi Toimittajien kehittyminen Tarjousten esittely yrittäjille, 100 % tarjouspyyntö Palveluohjelman toteutuminen Mamsellin määrittämien auditointi-kriteerien täyttyminen Esittelytilaisuudet järjestetään kaikissa tarjouspyynnöissä Alihankintaa on toteutettu palveluohjelman mukaisesti 2016 toteutettiin neljä kumppaniarviointia ja tavoitetasot saavutettiin Esittelytilaisuudet järjestetään kaikissa tarjouspyynnöissä Kajaanin Mamsellille on laadittu omistajapoliittiset linjaukset, jotka ohjaavat palvelutuotantoa (oma tuotanto/ yksityinen sektori) Kumppaniarvioinnit toteutuvat vuosisuunnitelman mukaisesti ja tavoitetasot saavutetaan Toteutunut 2018 Toteutui Toteutui Ei toteutunut resurssivajeen vuoksi Osaavan työvoiman saatavuus turvataan Mahdollistaja Mittari/indikaattori Nykytila Tavoite 2018 Toteutunut 2018 Yhteistyö oppilaitosten kanssa Harjoittelijoiden/ työssäoppijoiden määrä/vuosi noin 100 hlö 100 hlö Toteutui Mamselli on haluttu työnantaja Avoimien hakemusten määrä/vuosi (pätevät hakijat) 75 kpl/ v. 2016 85 kpl Ei toteutunut, Mamsellissa oli runsaasti avoimia työpaikkoja mikä vähensi avointen hakemusten määrää. Saavutettavuuden parantaminen Mahdollistaja Mittari/indikaattori Nykytila Tavoite 2018 Viestintä vaihtoehtoisilla tavoilla, hyvä ja ajan tasalla oleva tiedottaminen Mamsellissa on ajantasainen viestintäsuunnitelma (tavoitteet, kanavat, vastuutahot, mittarit ja arviointi) Viestintäsuunnitelma käytössä ja tukee arjen tavoitteiden saavuttamista Viestintäsuunnitelma käytössä ja tukee arjen tavoitteiden saavuttamista Toteutunut 2018 Toteutui 9 200

Kokonaisvaltainen asiakastuntemus ohjaa palvelujen järjestämistä ja tehostaa palvelujen tuotantoa Mahdollistaja Mittari/indikaattori Nykytila Tavoite 2018 Toteutunut 2018 Asiakastyytyväisyyden mittaaminen vuosittain Laatuneuvottelujen käyminen vuosittain 3,05 2015: 3,06 2016: 2,99 2017: 2,95 2015: 3,52 3,05 2016: 3,63 2017: 3,48 3,15 Ei toteutunut, 3,08 3,30 Kysely toteutetaan 2/2019. Riskienhallinta ja sisäinen valvonta Riskialueet Toteutuneen riskin kuvaus Suoritetut riskienhallintatoimenpiteet Strategisten tavoitteiden saavuttamiseen vaikuttaneet riskit Ei toteutuneita riskejä Kaupunginvaltuusto hyväksyi omistajapoliittiset linjaukset 11.6.2018 Rahoitukseen kohdistuneet riskit Ei toteutuneita riskejä Systemaattinen, aikataulutettu ja vastuutettu talouden seurantajärjestelmä. Sitoutuminen hankintasopimuksiin. Toiminnalle asetettuihin tavoitteisiin vaikuttaneet riskit Vahinkoriskit Ei toteutuneita riskejä Toteutui vähäinen: kaksi erityisruokavalioasiakasta sai heille soveltumatonta ruokaa. Ajantasaiset työ- ja toimintaohjeet, toimivat asiakkuudenhallintakäytännöt sekä hankintaprosessin kehittäminen Erityisruokavaliotuotannon toimintaohjeita on tarkennettu Sisäisen valvonnan sisältö Vastuuhenkilö Tuija Vuorinen Suunnitellut toimenpiteet ja painopistealueet Sisäiseen valvontaan liittyvät havainnot ja johtopäätökset Päätöksentekoprosessin sisäinen valvonta Henkilöstöasioiden sisäinen valvonta Mamsellissa on selkeät vastuumäärittelyt Käytössä kaupungin henkilöstöohjelma ja tämän seuranta Mamsellissa on määritelty mitä hyvä esimiestyö käytännössä tarkoittaa Osaamisen kehittämissuunnitelma kolmelle vuodelle Ajantasaiset perehdyttämisohjeet Tyhy-suunnitelma ja sen Vastuuluettelot on päivitetty ja ajantasaiset Suunnitellut toimenpiteet ovat hyvin käytössä, mutta tästä huolimatta sairauspoissaolot ovat lisääntyneet. 10 201

toteutumisen seuranta Taloussuunnittelun sisäinen valvonta Talousarvion sitovuuden noudattaminen Talousarvion toteutumista on seurattu kuukausittain ja mahdollisiin poikkeamiin on reagoitu. Strategiset tavoitteet ohjaavat toimintaa Mamsellin toimintastrategia vuosille 2019 2022 laadittiin Kajaanin kaupunkistrategian pohjalta. Kirjanpidon ja maksuliikenteen sisäinen valvonta Kirjanpito on ajantasainen ja luotettava. Tulojen ja menojen kohdentuminen oikealle kaudelle tarkistetaan kuukausittain. Ostolaskut käsitellään asianmukaisesti ja ajantasaisesti Kierrossa olevia laskuja seurataan viikoittain ja erääntyvistä laskuista muistutetaan. Talousraportointi Kassojen tarkistukset Taloustilanne käsitellään Mamsellin johtoryhmässä ja talousraportti lähetetään kuukausittain johtokunnan jäsenille. Kassat on tarkistettu keväällä ja syksyllä ja tarkistuksissa on havaittu vain pieniä yksittäisiä eroja, jotka korjattu. Taloutta on seurattu asianmukaisesti ja ajantasaisesti. Tuloskeskustelut asiakkaiden kanssa Tuloskeskustelut toteutuivat 80 % (4/5). Sovitut toimenpiteet on vastuutettu ja käsitelty. Omaisuuden hallinnoinnin sisäinen valvonta Tietohallinnon ja tietoturvan sisäinen valvonta Avustusten, takausten ja vakuuksienmyöntäminen Sopimushallinta Mamsellissa vahvistetaan hankintojen johtamisen osaamista Mamsellissa on laadittu toimintaan liittyvät tietosuojaselosteet Mamselli ei myönnä avustuksia tai takauksia Mamsellissa on määritelty sopimusvastuut Mamsellin hankintaprosessi on kehittynyt toivotusti Tietosuojaselosteet on laadittu - Sopimushallinnassa ei ole todettu puutteellisuuksia Hankkeiden (projektien) hallinnointi Mamsellissa ei hanketoimintaa - 11 202

Selvitys olennaisista poikkeamista tavoitteiden toteutumisessa Ei olennaisia poikkeamia. Henkilöstö, htv2 TP 2017 TA 2018 TP 2018 Kajaanin Mamselli 233,4 220 240 2.2 Talousarvion toteumat, tuloslaskelma-, investointi- ja rahoitusosa Talousarvion toteutumisvertailu / tuloslaskelmaosa sisältää ulkoiset ja sisäiset tuotot ja kulut TA 2018 TP 2018 Poikkeama TP 2017 Liikevaihto 15 122 088,82 15 488 098,45 366 009,63 15 563 497,68 Liiketoiminnan muut tuotot 0,00 6 302,03 6 302,03 4 441,72 Tuet ja avustukset 244 376,86 267 010,43 22 633,57 274 565,90 Materiaalit ja palvelut -5 771 470,76-5 920 738,58-149 267,82-6 153 717,30 Henkilöstökulut -8 320 281,32-8 299 572,46 20 708,86-8 204 247,78 Poistot ja arvonalentumiset -26 897,00-16 869,56 10 027,44-16 406,17 Liiketoiminnan muut kulut -1 185 817,34-1 203 075,43-17 258,09-1 144 218,30 Liikeylijäämä (-alijäämä) 61 999,26 321 154,88 259 155,62 323 915,75 Muut rahoitustuotot 0,00 84,55 84,55 1 075,68 Korvaus peruspääomasta (sitova) -447,00-132,00 315,00-447,00 Tuloutus ylijäämästä (sitova) -49 553,00-49 868,00-315,00-49 553,00 Muut rahoituskulut -12 000,00-12 087,15-87,15-13 398,77 Tilikauden ylijäämä (-alijäämä) -0,74 259 152,28 259 153,02 261 592,66 12 203

Talousarvion toteutumisvertailu / investointiosa TA 2018 TP 2018 Poikkeama TP 2017 Hallintopalvelut Irtain omaisuus 0,00 0,00 0,00-68 910,77 Investoinnit yhteensä 0,00 0,00 0,00-68 910,77 Talousarvion toteutumisvertailu / rahoitusosa TA 2018 TP 2018 Poikkeama TP 2017 Toiminnan rahavirta Liikeylijäämä 61 999,26 321 154,88 259 155,62 323 915,75 Poistot ja arvonalentumiset -26 897,00 16 869,56 43 766,56 16 406,17 Rahoitustuotot ja - kulut -62 000,00-62 002,60-2,60-62 323,09 Investointien rahavirta Investoinnit 0,00 0,00 0,00-68 910,77 Toiminnan ja investointien rahavirta -26 897,74 276 021,84 302 919,58 209 088,06 Rahoituksen rahavirta Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset 0,00-275 895,40-275 895,40-208 030,24 Rahoituksen rahavirta 0,00-275 895,40-275 895,40-208 030,24 Rahavarojen muutos -26 897,74 126,44 27 024,18 1 057,82 Rahavarojen muutos 126,44 1 057,82 Rahavarat 31.12. 57 854,82 57 728,38 Rahavarat 1.1. 57 728,38 56 670,56 13 204

2.3 Tilinpäätöslaskelmat Tuloslaskelma Sisältää ulkoiset tuotot ja kulut Liikevaihto 15 488 098,45 15 563 497,68 Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden Liiketoiminnan muut tuotot 273 312,46 279 007,62 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat -4 246 571,62-4 298 237,43 Palvelujen ostot -1 674 166,96-5 920 738,58-1 855 479,87-6 153 717,30 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot -6 649 978,41-6 517 063,00 Henkilösivukulut Eläkekulut -1 367 100,39-1 366 621,43 Muut henkilösivukulut -282 493,66-8 299 572,46-320 563,35-8 204 247,78 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot -16 869,56-16 406,17 Arvonalentumiset 0,00-16 869,56 0,00-16 406,17 Liiketoiminnan muut kulut -1 203 075,43-1 144 218,30 Liikeylijäämä (-alijäämä) 321 154,88 323 915,75 Rahoitustuotot ja -kulut Muut rahoitustuotot 84,55 1 075,68 Korvaus peruspääomasta -132,00-447,00 Muut rahoituskulut -61 955,15-62 002,60-62 951,77-62 323,09 Ylijäämä (-alijäämä) ennen satunnaisia eriä 259 152,28 261 592,66 Ylijäämä (-alijäämä) ennen varauksia 259 152,28 261 592,66 Tilikauden ylijäämä (-alijäämä) 259 152,28 261 592,66 Tuloslaskelman tunnusluvut: Sijoitetun pääoman tuotto, % 7,96 8,72 Kunnan sijoittaman pääoman tuotto, %, 7,96 8,72 Voitto, % 1,67 1,68 Sijoitetun pääoman tuotto % = 100 * (yli-alijäämä ennen satunnaisia eriä + kunnalle maks. korkokulut + muille maks. korkokulut + korvaus peruspo:sta)/ (oma pääoma + sijoitettu koroll. vieras pääoma + poistoero ja vap.eht. varaukset) Kunnan sijoittama pääoman tuotto % = 100 * (yli-alijäämä ennen satunnaisia eriä + kunnalle maks. korkokulut + korvaus peruspo:sta)/ (oma pääoma + lainat kunnalta + poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) 14 205

Voitto % = 100 * (yli-alijäämä ennen varauksia / liikevaihto) Tase VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT 46 392,96 63 262,52 Aineelliset hyödykkeet 46 392,96 63 262,52 Koneet ja kalusto 46 392,96 63 262,52 VAIHTUVAT VASTAAVAT 5 472 743,41 5 175 937,56 Saamiset Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset 550 964,51 565 044,43 Saamiset kunnalta 4 662 237,39 4 332 593,70 Muut saamiset 135 444,80 77 224,20 Siirtosaamiset 66 241,89 143 346,85 Rahat ja pankkisaamiset Kassatilit 4 840,00 4 750,00 Maksuliiketilit 53 014,82 52 978,38 VASTAAVAA YHTEENSÄ 5 519 136,37 5 239 200,08 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA 3 384 387,60 3 125 235,32 Peruspääoma 300 000,00 300 000,00 Edellisten tilikausien ylijäämä 2 825 235,32 2 563 642,66 Tilikauden ylijäämä 259 152,28 261 592,66 VIERAS PÄÄOMA 2 134 748,77 2 113 964,76 Lyhytaikainen 2 134 748,77 2 113 964,76 Ostovelat 540 410,09 574 308,69 Velat kunnalle 7 119,64 0,00 Muut velat 246 689,22 214 243,96 Siirtovelat 1 340 529,82 1 325 412,11 15 206

VASTATTAVAA YHTEENSÄ 5 519 136,37 5 239 200,08 Taseen tunnusluvut Omavaraisuusaste, % 61,32 59,65 Suhteellinen velkaantuneisuus, % 13,54 13,34 Kertynyt ylijäämä (alijäämä), 1 000 3 084 2 825 Omavaraisuusaste % = 100 * (oma pääoma + poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) / (koko pääoma - saadut ennakot) Suhteellinen velkaantuneisuus % = 100 * (vieras pääoma - saadut ennakot) / käyttötulot Kertynyt ylijäämä (alijäämä), 1000 = edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) + tilikauden ylijäämä (alijäämä) Rahoituslaskelma Toiminnan rahavirta Liikeylijäämä (-alijäämä) 321 154,88 323 915,75 Poistot ja arvonalentumiset 16 869,56 16 406,17 Rahoitustuotot ja -kulut -62 002,60-62 323,09 276 021,84 277 998,83 Investointien rahavirta Investointimenot 0,00-68 910,77 Toiminnan ja investointien rahavirta 276 021,84 209 088,06 Muut maksuvalmiuden muutokset Vaihto-omaisuuden muutokset Saamisten muutos kunnalta -329 643,69 3 613 807,31 Saamisten muutos muilta 32 964,28-4 037 626,26 Korottomien velkojen muutos muilta 20 784,01 215 788,71 Rahoituksen rahavirta -275 895,40-208 030,24 Rahavarojen muutos 126,44 1 057,82 Rahavarojen muutos Rahavarat 31.12. 57 854,82 57 728,38 Rahavarat 1.1. 57 728,38 56 670,56 126,44 1 057,82 Rahoituslaskelman tunnusluvut Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 vuodelta, 1000 1 414,20 1 381,47 Kassan riittävyys, pv 1 1 Quick ratio 2,56 2,45 Current ratio 2,56 2,45 16 207

Kassan riittävyys pv = 365 pv * rahavarat 31.12. / kassasta maksut tilikaudella Quick ratio = (rahat ja pankkisaamiset + rah.arvopaperit + lyhytaikaiset saamiset) / (lyhytaikainen vieras pääoma - saadut ennakot) Current ratio = (vaihto-omaisuus + lyhytaikaiset saamiset + rah.arvopaperit + rahat ja pankkisaamiset) / (lyhytaikainen vieras pääoma - saadut ennakot) Tilikauden tuloksen käsittely Kajaanin Mamselli -liikelaitoksen johtokunta allekirjoittaa Kajaanin Mamselli liikelaitoksen tilinpäätöksen vuodelta 2018 ja päättää, että tilikauden ylijäämä 259 152,28 euroa kirjataan Kajaanin Mamselli - liikelaitoksen taseeseen oman pääoman tilikauden yli-/alijäämä tilille. Liikelaitoksen johtokunta esittää tilinpäätöksen Kajaanin kaupunginhallituksen ja kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi. 3 Tilinpäätöksen liitetiedot 3.1 Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Pysyvien vastaavien arvostus Pysyvät vastaavat on aktivoitu välittömään hankintamenoon. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu tasapoistoina pysyvien vastaavien taloudellisen pitoajan perusteella. Alle 10.000 euron hankinnat on kirjattu vuosikuluksi. Rahoitusomaisuuden arvostus Saamiset on merkitty taseeseen nimellisarvoon. 3.2 Tuloslaskelman liitetiedot Liikevaihto ja muut varsinaisen toiminnan tuotot tehtäväalueittain 2018 2017 Ateriapalvelut 10 742 593,25 10 821 412,40 Puhtaanapitopalvelut 4 720 237,80 4 725 536,68 Hallinto 25 267,40 20 990,32 yhteensä 15 488 098,45 15 567 939,40 17 208

Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet: Poistonalaisten hyödykkeiden poistojen määrittämiseen on käytetty ennalta laadittua Kajaanin kaupungin poistosuunnitelmaa. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu aineellisten hyödykkeiden hankintamenosta arvioidun taloudellisen käyttöiän mukaan. Arvioidut poistoajat ja niitä vastaavat vuotuiset poistoprosentit sekä poistomenetelmät ovat: Aineelliset hyödykkeet Poistoaika vuotta Muut kiinteät rakenteet ja laitteet 15 Muut koneet ja kalusto 5 Tuloutus kaupungille 2018 2017 Peruspääoman korko 132,00 447,00 Tuloutus ylijäämistä 49 868,00 49 553,00 Yhteensä 50 000,00 50 000,00 3.3 Taseen liitetiedot Taseen vastaavia koskevat liitetiedot Pysyvät vastaavat 31.12.2018 Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Yhteensä Poistamaton hankintameno 1.1 0,00 63 262,52 63 262,52 Tilikauden poisto 0,00-16 869,56-16 869,56 Poistamaton hankintameno 31.12 0,00 46 392,96 46 392,96 Kirjanpitoarvo 31.12 0,00 46 392,96 46 392,96 18 209

Vaihtuvat vastaavat 31.12.2018 Saamisten erittely 2018 2018 2017 2017 Pitkäaikaiset Lyhytaikaiset Pitkäaikaiset Lyhytaikaiset Saamiset tytäryhteisöltä Myyntisaamiset 0,00 40 606,58 0,00 30 442,27 Yhteensä 0,00 40 606,58 0,00 30 442,27 Saamiset kuntayhtymiltä Myyntisaamiset 0,00 442 513,22 0,00 457 544,22 Yhteensä 0,00 442 513,22 0,00 Saamiset kunnalta Lainasaamiset 0,00 4 542 300,78 0,00 4 332 593,70 Muut saamiset 0,00 119 936,61 0,00 0,00 Yhteensä 0,00 4 662 237,39 0,00 4 332 593,70 Saamiset muilta Myyntisaamiset 0,00 67 844,71 0,00 77 057,94 Muut saamiset 0,00 135 444,80 0,00 77 224,20 Siirtosaamiset 0,00 66 241,89 0,00 143 346,85 Yhteensä 0,00 269 531,40 0,00 297 628,99 Saamiset yhteensä 0,00 5 414 888,59 0,00 5 118 209,18 Siirtosaamisiin sisältyvät olennaiset erät Lyhytaikaiset siirtosaamiset 2018 2017 Kela, korvaus työterveyshuollosta 52 612,50 50 325,00 Kela, ateriatuki 9 866,84 25 786,89 ELY-keskus, palkkatuki 0,00 67 234,96 Muut erät 3 762,55 0,00 yhteensä 66 241,89 143 346,85 Taseen vastattavia koskevat liitetiedot Oma pääoman erittely 2018 2017 Peruspääoma 1.1. 300 000,00 300 000,00 Peruspääoma 31.12. 300 000,00 300 000,00 Edellisten tilikausien ylijäämä 2 825 235,32 2 563 642,66 Tilikauden ylijäämä 259 152,28 261 592,66 yhteensä 3 384 387,60 3 125 235,32 19 210

Vieras pääoma 2018 2018 2017 2017 Pitkäaikaiset Lyhytaikaiset Pitkäaikaiset Lyhytaikaiset Velat tytäryhteisöille Ostovelat 0,00 14,99 0,00 1 835,20 Yhteensä 0,00 14,99 0,00 1 835,20 Velat kuntayhtymille Ostovelat 0,00 4 723,50 0,00 33 407,57 Yhtensä 0,00 4 723,50 0,00 33 407,57 Velat kunnalle Ostovelat 0,00 7 119,64 0,00 0,00 Yhteensä 0,00 7 119,64 0,00 0,00 Velat muille Ostovelat 0,00 535 671,60 0,00 539 065,92 Muut velat 0,00 246 689,22 0,00 214 243,96 Siirtovelat 0,00 1 340 529,82 0,00 1 325 412,11 Yhteensä 0,00 2 122 890,64 0,00 2 078 721,99 Vieras pääoma yhteensä 0,00 2 134 748,77 0,00 2 113 964,76 Siirtovelkoihin sisältyvät olennaiset erät 2018 2017 Lomapalkkavelkajaksotukset 1 133 074,51 1 095 249,10 Muut palkkajaksotukset 191 216,71 229 865,06 TTH:n varaus 13 860,00 0,00 Muut erät 2 378,60 297,95 Yhteensä 1 340 529,82 1 325 412,11 3.4 Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot 2018 2017 Leasingvastuut (arvonlisäverollinen) Seuraavalla tilikaudella maksettavat 20 242,57 21 996,66 Myöhemmin maksettavat 30 085,44 18 895,11 Yhteensä 50 328,01 40 891,77 20 211

3.5 Henkilöstöä koskevat liitetiedot 2018 2017 Henkilöstön määrä 31.12. (htv2) vakinaiset 178,00 187,99 määräaikaiset 56,40 40,26 työllistetyt 5,60 5,11 Yhteensä 240,00 233,36 Henkilöstökulut Tuloslaskelman henkilöstökulut Maksetut palkat 6 815 045,13 6 624 349,99 Henkilöstökorvaukset -165 066,72-107 286,99 Palkat ja palkkiot yhteensä 6 649 978,41 6 517 063,00 Eläkekulut 1 367 100,39 1 366 621,43 Muut henkilösivukulut 282 493,66 320 563,35 Tuloslaskelman henkilöstökulut yhteensä 8 299 572,46 8 204 247,78 21 212

4 Kirjanpitokirjat ja tositelajit KIRJANPITOKIRJAT Päiväkirja Pääkirja Myyntireskontra Ostoreskontra Palkkakirjanpito Käyttöomaisuuskirjanpito Tase-erittelyt Tilinpäätös sähköinen sähköinen sähköinen sähköinen sähköinen sähköinen sähköinen sidottu TOSITELAJIT AB Käyttöomaisuus kirjanpitotosite sähköinen AF Käyttöomaisuus poistotosite sähköinen AZ Käyttöomaisuus purkamisen tosite sähköinen DA Myyntireskontra Asiakastosite sähköinen DG Myyntireskontra Asiakkaat-hyvitys sähköinen DZ Myyntireskontra Asiakkaat-maksu sähköinen K1 Kirjanpitoliittymä maksuliikenne sähköinen K2 Sips muistiot sähköinen KA Ostoreskontra toimittajatosite sähköinen KG Ostoreskontra toimittajat-hyvitys sähköinen KP Ostoreskontra tilien ylläpito sähköinen KR Ostoreskontra toimittajat lasku sähköinen KZ Ostoreskontra toimittajat maksu sähköinen M1 Myyntireskontraliittymä sähköinen ML Matkalaskut sähköinen PA Palkat sähköinen RE Hankinta - lasku brutto sähköinen RV Myynti - laskun siirto sähköinen SA Pääkirjatilitosite sähköinen SB Palkat lomapalkkavaraukset sähköinen WE Varastokirjaukset tavaranvastaanotto sähköinen ZK Liittymät palvelukassa sähköinen 22 213

214

KAJAANIN VESI -LIIKELAITOS TILINPÄÄTÖS 2018 215

Sisällysluettelo 1 Toimintakertomus... 3 1.1 Liikelaitoksen toiminta ja talous... 3 Liikelaitoksen johtajan katsaus... 3 Liikelaitoksen hallinto... 4 Toiminnallinen ja taloudellinen kehitys... 5 Liikelaitoksen henkilöstö... 5 Merkittävimmät riskit ja epävarmuustekijät sekä muut toiminnan kehittymiseen vaikuttavat seikat... 6 Ympäristötekijät... 6 1.2 Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä... 8 Kajaanin Veden vesihuoltopalveluiden hintataso, tehokkuus, laatu ja kannattavuus... 8 2 Talousarvion toteutuminen... 8 2.1 Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen... 8 Olennaiset tapahtumat... 8 Valtuustoon nähden sitovat tavoitteet... 11 2.2 Talousarvion toteutumat, tuloslaskelma-, investointi- ja rahoitusosa... 12 2.3 Tilinpäätöslaskelmat... 15 3 Tilinpäätöksen liitetiedot... 19 3.1 Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot... 19 3.2 Tuloslaskelman liitetiedot... 19 3.3 Taseen liitetiedot... 21 Taseen vastaavia koskevat liitetiedot... 21 Taseen vastattavia koskevat liitetiedot... 22 3.4 Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot... 22 3.5 Ympäristöasiat... 23 3.6 Henkilöstöä koskevat liitetiedot... 23 4 Kirjanpitokirjat ja tositelajit... 24 5 Tilinpäätöksen allekirjoitus... 25 216

1 Toimintakertomus 1.1 Liikelaitoksen toiminta ja talous Liikelaitoksen johtajan katsaus Kajaanin Vesi -liikelaitoksen toimintavuosi 2018 oli taloudelliselta tulokseltaan vajaan 70.000 euroa talousarviota parempi. Perustehtävässä eli kuntalaisille tarjottavien vesihuoltopalveluiden keskeytymättömyydessä ja laadussa onnistuttiin valtakunnallisten vertailujen ja oman tilastoinnin perusteella hyvin. Vesihuoltolain mukaisiin vesihuoltopalveluihin luettavien laskutettavan talous- ja jäteveden myynti väheni edelleen edellisestä vuodesta. Kajaanin Vesi -liikelaitos on strategiansa mukaisesti keskittynyt omaan ydintehtäväänsä, vesihuoltolain mukaisten vesihuoltopalveluiden tuottamiseen. Kyseinen panostus näkyy palveluiden laadussa mutta merkitsee jatkossa yhä tiiviimpää yhteistyötä kaupunkikonsernin kanssa muiden kuin ydintehtävien järjestämisessä, sähköisten järjestelmien ja palveluiden entistä laajempaa hyödyntämistä ja tarjontaa asiakkaille. Vuonna 2018 Kajaanin Vesi liikelaitos on suoraviivaistanut ostolaskujen käsittelyä pyrkimällä hyödyntämään ostolaskujen puitetilausjärjestelmää mahdollisimman paljon. Jatkossa on entistä tärkeämpää kehittää konsernitason yhteistyöprosesseja mm. talous- ja henkilöstöhallinnossa sekä IT-palveluissa, jotta palvelutaso voi edelleen kehittyä ja toiminta on mahdollisimman tehokasta. Kajaanin Vesi -liikelaitos on hallinnut saneerausvelkaa saneeraamalla merkittävästi vesihuoltoverkostoja mutta laitosrakennusten ja laitteiden osuus tulee lähitulevaisuudessa kasvamaan. Verkostosaneeraukset on mahdollisuuksien mukaan tehty yhteistyössä katusaneerauksen kanssa tai sijoittuneet pääosin ydin keskustan ulkopuolelle. Jatkossa yhä suurempi osa saneerauksista jouduttaneen suorittamaan pelkästään vesihuollon toimesta ja niitä kohdistuu enenevässä määrin myös ydinkeskustaan. Tämä aiheuttaa verkostosaneerauksen yksikkökustannusten nousua ja näkyvämpiä häiriöitä kaupunkilaisille. Kun palveluiden myyntivolyymi ei kasva, aiheutuu siitä haasteita Kajaanin Veden investointien rahoitukselle. Digitekniikka ja vaatimukset sähköisiin palveluihin lisääntyvät myös vesihuollossa. Osana tätä Kajaanin Vesi on selvittänyt vesimittareiden etäluentaan soveltuvia tekniikoita ja vuoden 2019 aikana aloitetaan vuosia kestävä hanke etämittaukseen siirtymiseksi, joka yhdessä uudistettavan asiakastieto- ja laskutusjärjestelmän kanssa suoraviivaistaa laskutusprosessia ja helpottaa asiakaskokemusta monella tapaa. Kajaanin Vesi -liikelaitoksen vuoden 2018 tulos oli hyvä. Vakaa talous mahdollistaa toiminnan ja varmuuden edelleen kehittämisen. Kajaanin Vesi -liikelaitos saavutti sille asetetut toiminnalliset tavoitteet ja asiakkaat ovat pääsääntöisesti tyytyväisiä vesihuoltopalvelujen laatuun. Näistä suuri kiitos kuuluu Kajaanin Vesi liikelaitoksen sitoutuneelle henkilöstölle. Ilman tiivistä yhteistyötä, ammattitaitoista ja mukautuvaa henkilöstöä Kajaanin Vesi - liikelaitos ei nykyisellä kapealla henkilöstöresurssillaan pysty jatkossa suoriutumaan entistä vaativimmista tehtävistään. Kajaanin Vesi -liikelaitos tulee jatkossakin huolehtimaan toiminta-alueellaan vesihuollosta taloudellisesti ja kilpailukykyisesti yhdyskuntakehityksen tarpeita vastaavasti. 217

Liikelaitoksen hallinto Vuosi 2018 oli liikelaitoksena toimineen Kajaanin Vesi -liikelaitoksen neljästoista toimintavuosi, kymmenes Kuntalain (410/2015) säännösten mukaisena liikelaitoksena nykyisellä nimellään ja samalla Kajaanin kunnallisen vesihuollon 97. toimintavuosi. Kajaanin Vesi -liikelaitos päättää itsenäisesti toimintaansa liittyvistä asioista. Liikelaitoksen toimielinten vastuista ja tehtävistä säädetään kuntalaissa (410/2015) ja liikelaitoksen tehtävistä määrätään liikelaitoksen johtosäännössä. Liikelaitoksen toiminnasta, kehittämisestä ja tuottavuudesta vastaa Kajaanin kaupunginhallituksen alainen Kajaanin Vesi -liikelaitoksen johtokunta yhteistyössä liikelaitoksen johtajan kanssa kaupunginvaltuuston määrittämien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden mukaisesti. Johtokunta vastaa liikelaitoksen hallinnon ja toiminnan sekä sisäisen valvonnan järjestämisestä. Kaupunki toteuttaa omistajaohjaustaan liikelaitoksen johtokunnan kautta. Johtokuntaan kuuluu viisi kaupunginhallituksen valitsemaa varsinaista jäsentä ja yhtä monta henkilökohtaista varajäsentä. Kaupunginhallitus valitsee yhden jäsenistä puheenjohtajaksi ja yhden varapuheenjohtajaksi. Lisäksi kaupunginhallitus nimeää johtokuntaan läsnäolo- ja puheoikeudella oman edustajansa sekä samanlaiset oikeudet omaavan henkilökunnan edustajan Kajaanin Vesi -liikelaitoksen henkilökunnan esityksestä. Johtokunta kokoontui vuonna 2018 kuusi kertaa. Luottamushenkilöiden ja valmistelevien viranhaltijoiden vuorovaikutusta tiivistettiin järjestämällä johtokunnan, Ympäristöteknisen lautakunnan ja lupajaoston yhteiset laidunkauden avajaiset näiden toimikausien päättyessä toukokuussa ja pikkujoulut joulukuussa. Kajaanin Vesi -liikelaitoksen johtokunta 2018 1.1.-31.12.2018 Jäsenet Leppänen Akseli, pj Fonselius Päivi, vpj. Ikonen Teemu Määttä Anneli Pyy Markku Halonen Jarmo, henkilöstön edustaja Piirainen Raimo, kaupunginhallituksen edustaja Henkilökohtaiset varajäsenet Suutari Hannu Pelkonen Sisko Tuunanen Hannu Määttä Anne Ahlgvist Pertti Hyttinen Marko Kajaanin Vesi -liikelaitoksen tilivelvolliset viranhaltijat vuonna 2018: Kajaanin Veden johtaja Nurminen Juha Liikelaitoksen sisäistä hallintoa ja kehittämistä hoitaa liikelaitoksen johtaja apunaan johtoryhmä. Liikelaitoksen johtajan valitsee kaupunginhallitus ja johtoryhmän kokoonpano määritellään toimintasäännössä. Johtoryhmän tehtävänä on tukea johtajaa liikelaitoksen toiminnan kehittämisessä sekä asioiden valmistelussa. Johtoryhmän puheenjohtajana toimi liikelaitoksen johtaja ja jäseninä verkostopäällikkö, käyttöpäällikkö ja henkilöstön keskuudestaan valitsema edustaja. Johtokunnan puheenjohtajalla on osallistumisoikeus johtoryhmän kokouksiin. Johtoryhmä kokoontui vuonna 2018 yhdeksän kertaa. 218

Kajaanin Vesi -liikelaitoksen organisaatio (31.12.2018) Toiminnallinen kehitys. Kajaanin Vesi liikelaitoksen toimittaman talousveden laadun tarkkailemiseksi otetuista 101 näytteestä kaikki täyttivät talousvedelle asetetut terveydelliset laatuvaatimukset. Suunnittelemattomia palvelunkeskeytyksiä seitsemän kappaletta ja keskeytyksen keskimääräinen asiakasaika oli 1,6 minuuttia/asiakas/vuosi. Viemäritukoksia oli 18 kappaletta. Jätevedenpuhdistamo täytti kaikki sille annetussa ympäristöluvassa asetetut neljännesvuosittaiset vaatimukset. Taloudellinen kehitys Kajaanin Vesi -liikelaitoksen tulos oli noin 67.000 euroa talousarvioita parempi. Tilikauden tulokseen vaikuttivat merkittävimmin henkilöstökulujen ja poistojen toteutuminen hieman talousarviota pienempinä. Kajaanin Vesi - liikelaitoksen tuloutus kaupungille oli suunnitellusti 1,2 miljoonaa euroa vuonna 2018. Korjausvelan hallinta yhdessä muiden pakollisten investointitarpeiden kanssa sekä lisääntyvät vesihuollon palvelutasovaatimukset luovat haasteen vesihuoltopalveluiden kustannusten kohtuullisella tasolla säilyttämiselle, kun veden myynti ja laskutettavan jäteveden määrä edelleen vähenee. Kajaanin Vesi -liikelaitoksen hintoihin kohdistuu kasvupaineita myös jatkossa, sillä kulutuksen kasvusta ei ole odotettavissa kasvavia maksutuloja ja toiminnan edelleen tehostamisella ei enää ole saavutettavissa merkittäviä kustannusten kasvua hidastavia säästöjä. Vesihuollon maksuja valtakunnallisesti vertailtaessa Kajaanin Vesi -liikelaitoksen hinnat ovat toistaiseksi olleet kilpailukykyisiä. Liikelaitoksen henkilöstö Kajaanin Vesi -liikelaitoksella oli vuonna 2018 henkilöstöä 20,2 henkilötyövuosina mitattuna (vakituisia 18,3). Vakituisten työntekijöiden keski-ikä 31.12.2018 oli 52,0 vuotta (kaikkien 31.12.2018 työsuhteessa olleiden 51,1 vuotta). Harjoittelijoita ja määräaikaista työvoimaa on käytetty mm. pohjaveden suojelusuunnitelman laadintaan, vuotovesiselvityksiin ja lomien sijaistuksiin. Vuoden 2018 aikana eläköityi yksi työntekijä. 219

Henkilöstökulut olivat 1,21 miljoonaa euroa (59.900 /htv). Liikevaihto henkilötyövuotta kohden oli 355.600 euroa. Kajaanin Vesi -liikelaitos piti kolme koko henkilöstöä koskevaa yhteistä työpaikkakokousta. Kajaanin Vesi - liikelaitos järjesti henkilöstölleen kaksi virkistys-/liikuntailtapäivää Katinkullan kylpylässä ja Paltamon Jättiläisenmaassa. Merkittävimmät riskit ja epävarmuustekijät sekä muut toiminnan kehittymiseen vaikuttavat seikat Talousarvioon 2018 on kirjattu Kajaanin Veden keskeisimmät tavoitteiden toteutumista uhkaavat riskit. Vesihuollon rakenteiden ja laitteiden korjausvelan hallitsematon kasvu lisää palvelujen keskeytysten, virheiden, korvausvastuiden sekä käyttötaloudesta tehtävien pikaisten korjausten riskiä. Pakottavan toimintaa ohjaavan lainsäädännön ja ympäristölupien tiukentuminen voi vaikuttaa merkittävästi vesihuoltolaitoksen toimintaan ja talouteen. Sään ääri-ilmiöt voivat aiheuttaa keskeytyksiä tai virheitä asiakkaiden saamiin palveluihin. Kapealla organisaatiolla ja ikääntyvällä henkilöstöllä toimivassa vesihuoltolaitoksessa poissaolojen lisääntyminen vaikeuttaa toimintaa nopeasti. Omistajapolitiikan korkeat tuottovaatimukset tai rajoitukset liikelaitoksen välttämättömiin investointeihin voivat vaikuttaa palveluiden hinnoitteluun ja toimintaan. Pääosin kaupunkimaisen ja maaseutumaisen harvaan asutun laajan vesihuoltoverkoston omaavan kunnan välinen kuntaliitos heikentäisi vesihuollon toiminnan tehokkuutta. Kajaanin Veden toiminnalliset riskit on arvioitu vuonna 2014 valmistuneessa riskinarviossa. Sen pohjalta on päivitetty uudistetun vesihuoltolain vaatimusten mukainen varautumissuunnitelma 2016 niiltä osin, jotka ovat yksin Kajaanin Veden vaikutuspiirissä. Sen päivitystä on vuonna 2018 aloitettu osana kaupungin valmiussuunnitelman päivitystä, joka jatkuu vuonna 2019 mm. erinäisten Kajaanin Veden ja kaupungin ja sen yksiköiden sekä muiden yhteistyökumppaneidensidonnaisuuksien vaikutusten päivittämisellä. Toiminnallisiin uhkiin varauduttiin vuonna 2018 mm. jatkamalla Lehtikankaan vesitornin rakenteiden saneerausta ja siirtämällä pohjoista pääviemäriä kauemmas Heterannan päävedenottamosta, automatisoimalla vedenjakelun ohjausta sekä laatimalla suojelusuunnitelma Koutaniemen pohjavesialueelle. Kajaanin Vesi liikelaitos osallistui Kainuun alueellisen riskiarvion laadintaan syksyllä 2018. Ympäristötekijät Kajaanin Vesi -liikelaitoksen toiminta on kiinteästi yhteydessä ympäristöön. Pohjavedensuojelu on elinehto hyvälaatuiselle pohjavedelle ja pohjavedenoton määrän tulee olla kestävää suhteessa pohjaveden muodostumiseen. Kajaanin Vesi -liikelaitoksen vastuulle kuuluvista tehtävistä ympäristöpanostuksiin kuuluviksi luetaan pohjavedensuojelua varten tehdyt analyysit, mittaukset ja muut toimenpiteet lähinnä vedenhankinnassa. Jätevesihuolto on huomioitu ympäristöpanostuksena käytännössä kokonaisuudessaan mukaan lukien viemäriverkoston käytön ja kunnossapidon, jätevesien puhdistuksen, lietteen käsittelyn sekä näihin liittyvät analyysit, tutkimukset ja ympäristölupien velvoittamat vesiensuojeluun ja kalatalouteen liittyvät maksut sekä investoinnit. Ympäristötuotoiksi on luettu jäteveden käyttö- sekä perusmaksut. Viemäröinti ja jäteveden- sekä jätevesilietteenkäsittely on kustannuksiltaan Kajaanin kaupungin merkittävin ympäristöpanostus. Kajaanin Vesi -liikelaitos panosti vuonna 2018 ympäristötekijöihin käyttötaloudestaan 3,4 miljoonaa euroa ja pysyviin vastaaviin sisältyy aktivoituja pitkävaikutteisia ympäristömenoja 13,0 miljoonaa euroa. Ympäristötuotot olivat 4,5 miljoonaa euroa. Vuonna 2018 Kajaanin Vesi -liikelaitos täytti kaikki sille ympäristöluvissa neljännesvuosittaisiksi asetetut vaatimukset jätevedenpuhdistuksen suhteen. Pohjavedenoton ottomäärien kuukausittaisen 96 seurantapisteen tulokset alittivat lupamääräysten keskiarvomaksimit. Kajaanin ja Kainuun yhteisen ilmastostrategian toteutumista Kajaanin Vesi liikelaitos edesauttoi pumppausten energiaoptimoinnilla saneerausten yhteydessä. 220

1.2 Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä Kajaanin Vesi liikelaitos noudattaa toiminnassaan kaupunginvaltuuston 31.5.2017 hyväksymää hallintosääntöä, kaupunginvaltuuston 25.9.2017 hyväksymää sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan ohjetta, konserniohjetta ja liikelaitoksen johtokunnan 14.9.2017 hyväksymää liikelaitoksen toimintasääntöä. Kuntalain mukaisesti Kajaanin Vesi liikelaitoksen johtokunta vastaa Kajaanin Vesi liikelaitoksen hallinnon ja toiminnan sekä sisäisen valvonnan että riskienhallinnan järjestämisestä. Liikelaitoksen johtaja johtaa ja kehittää johtokunnan alaisena liikelaitoksen toimintaa, huolehtii liikelaitoksen hallinnosta sekä taloudenhoidon ja sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä. Kajaanin Vesi -liikelaitoksen sisäinen valvonta ja riskienhallinta on toteutettu osana sen normaalia toimintaa. Vesihuoltopalveluiden toimittaminen perustuu asiakkaiden kanssa tehtyihin yksityisoikeudellisiin liittymis- ja käyttösopimuksiin. Toimintaa ohjaavat vesihuoltolain periaatteiden mukaiset sopimuskohtaiset ehdot, Kajaanin Veden sopimusehdot, Kajaanin Veden yleiset toimitusehdot ja Kajaanin Veden kulloinkin voimassa olevat hinnastot. Päivitetty hinnasto otettiin käyttöön 1.1.2018. Kajaanin Vesi -liikelaitoksessa talouden seurantaa varten on luotu systemaattinen, aikataulutettu ja vastuutettu järjestelmä, mikä yhdessä liikelaitoksen jatkuvan parantamisen periaatteella toimivan tulospalkkiomallin kanssa on lisännyt pääsääntöisesti tulospalkkiomallissa mitattavilta osin organisaation talousajattelua ja tavoitteisiin sitoutumista. Toimintaan liittyviä sähköiseen palautejärjestelmään kirjautuneita palautteita vuonna 2018 oli kahdeksan kappaletta. Näistä kaksi koski vesihuoltotyömaiden jälkien siistimistä, kaksi jätevesiviemärin hajuhaittoja ja yksi Kajaanin Veden Online palvelun toimivuutta. Kolme palautetta koski nykyisin Ympäristöteknisen toimialan vastuulla olevan hulevesiviemäröinnin toimivuutta. Myyntisaamisista poistoja oli 6.293,86 euroa (sis. alv). Kajaanin Vesi liikelaitokselle toimitettiin viisi vuoteen 2018 kohdistuvaa vahingonkorvausvaatimusta tms., joista yksi raukesi aiheettomana. Korvattavista vahingoista Kajaanin Vedelle aiheutui korvauskustannuksia lähinnä omavastuuosuuksina noin 7.300 euroa eli noin 0,1 % liikevaihdosta. Edellä mainittujen vaatimusten lukumäärä ja korvauskustannusten arvo suhteessa Kajaanin Vesi -liikelaitoksen toimintaan ja liikevaihtoon on hyvin pieni. Tämän perusteella sisäistä valvontaa voidaan pitää onnistuneena. Kajaanin Veden vesihuoltopalveluiden hintataso, tehokkuus, laatu ja kannattavuus Vuoden 2018 alusta Kajaanin Vesi -liikelaitos otti käyttöön uuden hinnaston, jossa pitkäjänteisen ennakoidusti maksuja korotettiin siten, että korotusten kokonaisvaikutus oli noin 2,1 %. Talousveden käyttömaksun korotus oli noin 6,5 % ja perusmaksun noin 3,4 %. Jäteveden käyttömaksun lasku oli noin 3,4 % ja perusmaksun korotus noin 12,1 %. Lisäksi palvelumaksuja päivitettiin vastaamaan kustannuksissa tapahtuneita muutoksia. Seuraavaan taulukkoon on koottu Kajaanin Vesi liikelaitoksen hintatasoa, tehokkuutta, laatua ja kannattavuutta kuvaavia tunnuslukuja vuosilta 2015-2018. 221

KAJAANIN VESI -LIIKELAITOS TUNNUSLUKUJA Tunnusluvut 31.12. 2015 2016 2017 2018 Verkostoon pumpattu vesimäärä (m3/a) 2 465 982 2 530 546 2 666 326 2 653 391 Laskutettu vesimäärä (m3/a) 2 072 205 2 077 620 2 040 246 2 027 772 Käsiteltäväksi johdettu jätevesimäärä (sis.ohitukset) (m3/a) 4 508 730 3 670 238 3 811 198 3 437 352 Laskutettu jätevesimäärä (m3/a) 1 940 414 1 955 948 1 987 083 1 951 787 Vesijohtoverkostoon liittynyt asukasmäärä (as) 34 590 34 650 34 650 34 660 Jätevesiviemäriverkostoon liittynyt asukasmäärä (as) 32 930 32 950 32 950 32 960 Vesijohtorunkoverkoston pituus (km) 523,1 521,3 522,7 527,0 Jätevesirunkoverkoston pituus (km) 261,6 261,4 262,4 262,6 Laatusuositukset täyttävä talousvedenlaatu % 98,9 98,2 100,0 100,0 Laskuttamattoman talousveden osuus (tai hukkavesi) % 17,4 18,9 25,4 20,1 Vesijohtoverkoston uusiutumisaika v 182,9 89,3 119,3 239,5 Putkirikkojen määrä vesijohtoverkosto/verkostopituus (kpl/km vuosi) 0,02 0,02 0,01 0,01 Veden ominaiskäyttö, Kotitalouksien veden käyttö (l/as/vrk) 152,9 153,5 149,9 160,2 Jätevedenpuhdistuksen lupaehtojen täyttyminen % 100,0 100,0 100,0 100,0 Puhdistamattoman jäteveden ohitukset % 0,02 0,01 0,00 0,00 Laskuttamattoman jäteveden osuus % 58,0 46,7 47,9 43,2 Jätevesijohtoverkoston uusiutumisaika v 80,2 109,0 84,5 154,5 Investonnit yhteensä ( ) 2 403 486 2 203 971 3 271 658 2 311 219 Omistajatuloutus ( ) 1 200 000 1 200 000 1 200 000 1 200 000 Käyttömaksu, talousvesi, /m3 (sis. alv) 1,17 1,23 1,23 1,31 Käyttömaksu, jätevesi, /m3 (sis. alv) 2,29 2,29 2,36 2,28 Toiminnan tuotot/toiminnan kulut % 171,6 201,0 212,8 203,8 Käytön ja ylläpidon omakustannushinta, /m3 0,99 0,87 0,88 0,89 Tuloutus suhteessa liikevaihtoon % 17,6 17,2 16,9 16,7 Investoinnit/poistot 1,30 1,28 1,89 1,30 Investointien tulorahoitus %, laskukaava alla: 123 161 116 165 ( Liikeylijäämä+poistot/Investointimenot)*100 Omistajan tuki investointikustannuksiin/kokon.investoinnit % 0,00 0,00 0,00 10,6 Sijoitetun pääoman tuotto (%) 4,5 7,9 8,7 7,7 Omakotitalon vertailuhinta, VVY:n laskentaperusteella, /m3 4,74 4,88 4,94 5,00 Omakotitalon vertailuhinta sisältää vesihuoltolain määritelmän mukaisen vesihuollon (talousvesi- ja jätevesihuollon) kustannukset. Valtakunnallisesti vertailtaessa Kajaanin Vesi -liikelaitoksen kuluttajahinnat ovat kilpailukykyisiä, selkeästi alle Vesihuoltolaitosyhdistyksen keräämien tietojen keskiarvon alapuolella. 2 Talousarvion toteutuminen 2.1 Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen Olennaiset tapahtumat Kajaanin Vesi -liikelaitos tuotti vuonna 2018 talousarvion palvelulinjauksensa mukaisesti perustehtävään keskittyen yksinkertaistettuna kahta tuotetta: talous- ja jätevesihuoltopalveluita sekä niihin liittyviä volyymiltaan vähäisiä sivu- tai lisäpalveluita. Lisäksi kaupungille tuotettiin vähäisessä määrin huleveden viemäröinnin ylläpitoa tukevia palveluita. Talousvettä laskutettiin 2.027.772 m 3 ja jätevettä 1.951.787 m 3, joista tukkumyyntinä osuuskunnilta 149.645 m 3 talousvettä ja 101.932 m 3 jätevettä. Vesihuoltolain mukaiseen vesihuoltoon kuuluvan laskutettavan talousveden ja jäteveden määrä väheni edelleen edellisistä vuosista, talousvesi 1,0 % ja jätevesi 1,2 % vuodesta 2017. Päätuotteiden laadussa ja palvelun keskeytymättömyydessä ei ollut merkittäviä poikkeamia. 222

Uudistetun vesihuoltolain mukaisesti vesihuoltolaitoksen tulee sähköisessä muodossa julkaistavassa tilinpäätöksessä esittää mm. vesihuollon hintatasoa, tehokkuutta, laatua ja kannattavuutta kuvaavat tunnusluvut. Vuonna 2017 teetetyn vesihuoltoverkostojen korjausvelkalaskennan tulosten suuren hajonnan (24-92 M ) vuoksi Kajaanin Vesi osallistui vuonna 2018 tarkemman laskentamallin kehitystyöhön. Tämän tuloksena suoritettavia laskentoja voitaneen käyttää tulevina vuosina saneerausinvestointibudjetoinnin pohjana. Vuosina 2017-2018 tehdyssä vuotovesiselvityksessä esitettyjen toimenpiteiden toteutusta on suunniteltu ja ne on aloitettu. Vuonna 2010 käyttöön otettua sähköistä laskutusta käytti vuoden 2018 lopussa 3.038 käyttäjää, mikä on 40,7 % 7.458 laskutettavasta käyttöpaikasta. Kajaanin Vesi -liikelaitos lähetti vuonna 2017 kaikkiaan 29.586 laskua. Vesihuoltoverkostoja saneerattiin noin 3,9 km, joista 0,6 km katusaneerauksen yhteydessä. Uusia vesihuoltoverkostoja rakennettiin noin 4,8 km. Valtuustoon nähden sitovat tavoitteet Raportointivastuussa liikelaitoksen johtaja Johtokuntaan nähden sitovat tavoitteet Raportointivastuussa liikelaitoksen johtaja Osaavan työvoiman saatavuus turvataan Mahdollistaja Harjoittelupaikkojen tarjoaminen Tavoite 2018 Toteutunut 2018 Tuottovaatimus 1 200 000 euroa 1 200 000 euroa Tilikauden ylijäämä 705 028,57 0 Mittari/indikaattori Harjoittelu- ja työssäoppimispaikkoja, htv/v. Nykytila Tavoite 2018 Toteutunut 2018 1,32 (TP2016) 1,0-1,5 1,6 Kokonaisvaltainen asiakastuntemus ohjaa palvelujen järjestämistä ja tehostaa palvelujen tuotantoa Mahdollistaja Asiakastyytyväisyys Mittari/indikaattori Kuntatekniikan palvelukyselyn vesihuollon keskiarvo (0 4) Positiivinen mielikuva viihtyisästä ja sujuvien palvelujen Kajaanista Nykytila Tavoite 2018 Toteutunut 2018 3,38 (hulevedellä) 3,47 (ei hulevettä) (2016) Mahdollistaja Mittari/indikaattori Nykytila Tavoite 2018 Toteutunut 2018 Vesihuollon toimitusvarmuunittelemattomat Vedenjakelun suun- 0,057 0,055 0,027 käyttökatkokset, h/as/v Talousveden laatu Vesiepidemiat kpl/v. 0 0 0 Sähköiset palvelut Vesimittareiden etäluku Selvitys käynnissä (teknisesti toteutettavissa) - 3,50 Hankkeen talous selvitetty päätös jatkosta - 3,49 Kaksi eri tiedonsiirtojärjestelmiä käyttävää pilot-kokeilua käynnissä. 223

Riskit TA 2018 Kuvaus 2018 Toteutunut 2018 Korjausvelka Mikäli korjausvelka ei ole hallinnassa, todennäköisyys vesihuoltopalveluiden keskeytyksiin, virheisiin ja korvausvastuisiin sekä käyttötaloudella tehtäviin korjauksiin kasvaa. Korjausvelan hallinta tarkoittaa saneerausinvestointitasoa yli 2 milj. euroa/vuosi. Ei realisoitunut. Osallistuminen vesihuoltoverkoston korjausvelan laskentamallin kehittämiseen. Lainsäädännön ja/tai lupaehtojen tiukentuminen Sääilmiöt Henkilöstöriskit Omistajapolitiikka Kuntarakenne Merkittävät pakottavat tiukennukset toimintaa ohjaavassa lainsäädännössä ja/tai ympäristölupaehdoissa lisäävät investointi- ja muuta kustannuspainetta. Ukkosen, rankkasateen, myrskyn, kuivuuden, pakkasen jne. haitalliset vaikutukset vesihuoltojärjestelmien toimintaan sekä talousja jäteveden laatuun. Kapean organisaation ja ikääntyvän henkilöstön mahdollisten poissaolojen vaikutus toimintaan. Omistajan asettamien taloudellisten vaatimusten vaikutukset palvelujen hinnoitteluun ja toimintaan. Kuntarakenteen muutosten vaikutukset vesihuollon tehokkuutta (m 3 /km) heikentävästi vaikuttaen resurssitarpeisiin ja hinnoitteluun. Jätevedenpuhdistamo: 0,5 -> 0,4 mg/l P jäännöspitoisuus ¼-vuosittain. Toiminta lupaehdon mukaisesti. Ei realisoitunut. Ei realisoitunut. Ei realisoitunut, vaatimukset ennakoituja. Omistajapoliittiset linjaukset, KV 11.6.2018. Ei realisoitunut. Riskialueet Toteutuneen riskin kuvaus Suoritetut riskienhallintatoimenpiteet Strategisten tavoitteiden saavuttamiseen vaikuttaneet riskit Rahoitukseen kohdistuneet riskit Toiminnalle asetettuihin tavoitteisiin vaikuttaneet riskit Vahinkoriskit Ei toteutuneita riskejä. Myynti 0,3 % talousarviota 2018 ja 1,2 % vuotta 2017 pienempi. Ei toteutuneita riskejä. - Neljä korvattua vahinkoa, korvaussumma n. 7.300. Omistajapoliittiset linjaukset, KV 11.6.2018. Huomiointi taloussuunnittelussa. Huolellisuuden korostaminen, sähköisen verkkotiedon täysimittainen hyödyntäminen. Sisäisen valvonnan sisältö Vastuuhenkilö Juha Nurminen Päätöksentekoprosessin sisäinen valvonta Henkilöstöasioiden sisäinen valvonta Taloussuunnittelun sisäinen valvonta Kirjanpidon ja maksuliikenteen sisäinen valvonta Suunnitellut toimenpiteet ja painopistealueet Selkeät vastuumäärittelyt. Kaupungin henkilöstöohjelma ja sen seuranta käytössä. Talousarvion toteutumista seurataan kuukausittain. Tehtäväkokonaisuuksien ja tehtävänjaos tarkentaminen Kajaanin Veden ja taloushallinnon kesken. Tiliöinnin työmäärän ja oikeellisuuden tasapainottaminen. Sisäiseen valvontaan liittyvät havainnot ja johtopäätökset Päätöksistä ei valituksia eikä ottooikeuden käyttöä. Työyhteisötaitoihin panostettava nykyistä enemmän. Talousarvio toteutunut vain pienin poikkeamin. Hanke taloushallinnon keskittämisestä/rajapinnoista 2019. Laskutusta ja maksuliikennettä hoitaa resurssien kapeuden vuoksi osittain sama henkilö. 224

Talousraportointi Omaisuuden hallinnoinnin sisäinen valvonta Tietohallinnon ja tietoturvan sisäinen valvonta Avustusten, takausten ja vakuuksienmyöntäminen Talousraportti johtokunnalle kuukausittain, taloustilanne käsitellään johtoryhmässä. Osallistuminen verkosto-omaisuuden korjausvelan määrittämisen kehityshankkeeseen. Tietosuoja-asetuksen täytäntöönpano. Kajaanin Vesi ei myönnä avustuksia, takauksia tai vakuuksia. Taloutta seurattu ajantasaisesti. Osallistuttu. Laskentamalli koekäytössä. Tarvittavat tietosuojaselosteet laadittu. Tarve nykyistä laajempaan tietohallinto- ja tietoturvapalveluihin ja/tai osaamiseen. Sopimushallinta Sopimusvastuut määritetty. Sähköisen sopimuksenhallinnan nykyistä parempi hyödyntäminen. Hankkeiden (projektien) hallinnointi Ei omaa hanketoimintaa. - - Selvitys olennaisista poikkeamista tavoitteiden toteutumisessa Ei olennaisia poikkeamia. Henkilöstö, htv2 TP 2017 TA 2018 TP 2018 Kajaanin Vesi 20,0 19,6 20,2 225

2.2 Talousarvion toteutumat, tuloslaskelma-, investointi- ja rahoitusosa Talousarvion tuloslaskelmaosan toteutuminen TA 2018 TP 2018 Poikkeama TP 2017 31.12.2018 Liikevaihto 7 208 161,00 7 183 421,19-24 739,81 7 117 335,05 Liiketoiminnan muut tuotot 21 763,58 21 763,58 54 729,26 Tuet ja avustukset 14 196,05 14 196,05 5 710,60 Liikevaihto ja muut tuotot yhteensä 7 208 161,00 7 219 380,82 11 219,82 7 177 774,91 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -1 010 970,64-985 854,43 25 116,21-896 005,15 Palvelujen ostot -1 181 492,25-1 250 789,07-69 296,82-1 142 386,77 Henkilöstökulut -1 268 557,94-1 210 541,85 58 016,09-1 246 892,84 Poistot ja arvonalentumiset -1 830 218,88-1 783 771,97 46 446,91-1 730 533,11 Liiketoiminnan muut kulut -79 390,00-94 428,99-15 038,99-87 145,27 Liiketoiminnan kulut yhteensä -5 370 629,71-5 325 386,31 45 243,40-5 102 963,14 Liikeylijäämä 1 837 531,29 1 893 994,51 56 463,22 2 074 811,77 Korkotuotot 0,00 Muut rahoitustuotot 11 749,06 11 749,06 11 183,80 Korkokulut 0,00 Korvaus peruspääomasta -8 642,11-8 642,00 0,11-29 264,94 Tuloutus ylijäämästä -1 191 358,00-1 191 358,00 0,00-1 170 735,06 Viivästyskorot 0,00 Muut rahoituskulut 0,00 Muut rahoituskulut -715,08-715,08-192,30 Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä -1 200 000,11-1 188 966,02 11 034,09-1 189 008,50 Ylijäämä ennen satunnaisia eriä 637 531,18 705 028,49 67 497,31 885 803,27 Ylijäämä ennen varauksia 637 531,18 705 028,49 67 497,31 885 803,27 Tilikauden ylijäämä/alijäämä 637 531,18 705 028,49 67 497,31 885 803,27 226

Investointiosan toteutumisvertailu TA 2018 TA 2018 muutosten jälkeen TP 2018 Toteuma Poikkeama TP 2017 Rakennukset/rakentaminen Rakennukset Vesihuollon suunnittelu ja tutkiminen Vesihuollon rakentaminen ja saneeraus -2 020 000,00-2 070 000,00-1 760 404,06 309 595,94-1 951 295,64 Rakentaminen ja saneeraus rahoitusos. 240 000,00 245 611,36 5 611,36 Hulevesi - omaisuuden luovutus kaup. Vedenottamot -15 000,00-6 354,65-6 354,65-35 970,78 Pohjavesialueet Vedenkäsittelylaitokset -21 396,00 Vesisäiliöt -430 000,00-405 000,00-413 662,15-8 662,15-971 872,93 Paineenkorotusasemat -84 289,37 Jätevedenpumppaamot -180 000,00-180 000,00-220 744,02-40 744,02-107 812,63 Jätevedenpuhdistamo -230 000,00-165 000,00-154 699,70 10 300,30-95 067,15 Kiinteät rakenteet ja laitteet yhteensä -2 875 000,00-2 580 000,00-2 310 253,22 269 746,78-3 267 704,50 Koneet ja kalusto Vesilaitoksen koneet -966,08-966,08-565,00 Viemärilaitoksen kon -3 640,00 Koneet ja kalusto yhteensä 0,00 0,00-966,08-966,08-4 205,00 Aineettomat oikeudet -100 000,00-50 000,00 0,00 50 000,00 Investoinnit yhteensä -2 975 000,00-2 630 000,00-2 311 219,30 318 780,70-3 271 909,50 227

Talousarvion rahoitusosan toteutuminen Toiminnan rahavirta TA 2018 TA 2018 muutosten jälkeen TP 2018 Toteuma Poikkeama Liikeylijäämä 1 837 531,29 1 837 531,29 1 893 994,51 56 463,22 2 074 811,77 Poistot ja arvonalentumiset 1 830 218,88 1 830 218,88 1 783 771,97-46 446,91 1 730 533,11 Rahoitustuotot ja kulut -1 200 000,00-1 200 000,00-1 188 966,02 11 033,98-1 189 008,50 Tulorahoituksen korjauserät -1 459,68-1 459,68 Toiminnan rahavirta 2 467 750,17 2 467 750,17 2 487 340,78 19 590,61 2 616 336,38 Investointien rahavirta Investointimenot -2 975 000,00-2 870 000,00-2 556 830,66 313 169,34-3 271 909,50 Rahoitusosuudet investointimenoihin 240 000,00 245 611,36 5 611,36 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 1 459,68 1 459,68 56 267,50 Investointien rahavirta -2 975 000,00-2 630 000,00-2 309 759,62 320 240,38-3 215 642,00 Toiminnan ja investointien rahavirta -507 249,83-162 249,83 177 581,16 339 830,99-599 305,62 TP 2017 Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset -25 000,00 Muut maksuvalmiuden muutokset Saamisten muutos kunnalta -499 497,64 Saamisten muutos muilta 92 599,39 446 659,55 Korttomien velkojen muutos kunnalta 39 203,17-19 403,52 Korttomien velkojen muutos muilta 48 610,11 77 983,29 Liittymismaksujen muutos 180 000,00 180 000,00 161 294,87 141 480,47 Rahoituksen rahavirta 180 000,00 180 000,00-157 790,10 621 719,79 Rahavarojen muutos -327 249,83 17 750,17 19 791,06 22 414,17 Rahavarojen muutos 19 791,06 22 414,17 Rahavarat kauden lopussa 31.12. 88 136,67 68 345,61 Rahavarat 1.1. 68 345,61 45 931,44 228

2.3 Tilinpäätöslaskelmat Tuloslaskelma 1.1.-31.12.2018 1.1.-31.12.2017 Liikevaihto 7 183 421,19 7 117 335,05 Liiketoiminnan muut tuotot 35 959,63 60 439,86 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet j -985 854,43-896 005,15 Palvelujen ostot -1 250 789,07-2 236 643,50-1 142 386,77-2 038 391,92 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot -942 638,00-917 253,76 Henkilösivukulut Eläkekulut -228 953,26-299 716,05 Muut henkilöstösivukulut -38 950,59-1 210 541,85-29 923,03-1 246 892,84 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot -1 783 771,97-1 730 533,11 Arvonalentumiset 0,00-1 783 771,97 0,00-1 730 533,11 Liiketoiminnan muut kulut -94 428,99-87 145,27 Liikeylijäämä 1 893 994,51 2 074 811,77 Rahoitustuotot ja -kulut Muut rahoitustuotot 11 749,06 11 183,80 Korvaus peruspääomasta -8 642,00-29 264,94 Muut rahoitukulut -1 192 073,08-1 188 966,02-1 170 927,36-1 189 008,50 Ylijäämä ennen satunaisia eriä 705 028,49 885 803,27 Ylijäämä ennen varauksia 705 028,49 885 803,27 Tiliikauden ylijäämä/alijäämä 705 028,49 885 803,27 Liikelaitoksen tunnusluvut Sijoitetun pääoman tuotto, % 7,71 8,72 Kunnan sijoittaman pääoman tuotto, % 7,71 8,72 Voitto, % 9,8 12,4 Tuloslaskeman tunnuslukujen selitykset Sijoitetun pääoman tuotto % = 100 * (yli-alijäämä ennen satunnaisia eriä + kunnalle maks. korkokulut + muille maks. korkokulut + korvaus peruspo:sta)/ (oma pääoma + sijoitettu koroll. Vierapääoma + poistoero ja vap.eht. Varaukset) Kunnan sijoittama pääoman tuotto % = 100 * (yli-alijäämä ennen satunnaisia eriä + kunnalle maks. korkokulut + korvaus peruspo:sta)/ (oma pääoma + lainat kunnalta + poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) Voitto % = 100 * (yli-alijäämä ennen varauksia / liikevaihto) 229

Rahoituslaskelma 1.1.-31.12.2018 1.1.-31.12.2017 Toiminnan rahavirta Liikeylijäämä 1 893 994,51 2 074 811,77 Poistot ja arvonalentumiset 1 783 771,97 1 730 533,11 Rahoitustuotot ja -kulut -1 188 966,02-1 189 008,50 Tulorahoituksen korjauserät -1 459,68 0,00 Toiminta yhteensä 2 487 340,78 2 616 336,38 Investointien rahavirta Investointimenot -2 556 830,66-3 271 909,50 Rahoitusosuudet investointimenoihin 245 611,36 0,00 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 1 459,68 56 267,50 Investoinnit yhteensä -2 309 759,62-3 215 642,00 Toiminnan ja investointien rahavirta 177 581,16-599 305,62 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset -25 000,00 Muut maksuvalmiuden muutokset Saamisten muutokset kunnalta -499 497,64 0 Saamisten muutokset muilta 92 599,39 446 659,55 Korottomien velkojen muutos kunnalta 39 203,17-19 403,52 Korottomien velkojen muutos muilta 48 610,11 77 983,29 Liittymismaksujen muutos muilta 161 294,87 141 480,47 Muut maksuvalmiuden muutokset yhteensä -157 790,10 646 719,79 Rahoituksen rahavirta -157 790,10 621 719,79 Rahavarojen muutos 19 791,06 22 414,17 Rahavarojen muutos 19 791,06 22 414,17 Rahavarat 31.12. 88 136,67 68 345,61 Rahavarat 01.01. 68 345,61 45 931,44 Rahoituslaskelman tunnusluvut Investointien tulorahoitus, % Kassan riittävyys, pv Quick ratio Current ratio 107,75 81,40 4,40 1,00 3,32 3,16 3,32 3,16 230

Rahoituslaskelman tunnuslukujen selitykset Investointien tulorahoitus % = 100 * (yli-alijäämä ennen satunnaisia eriä + poistot ja arvonalentumiset - tuloverot) / investointien omahankintameno Kassan riittävyys pv = 365 pv * rahavarat 31.12. / kassasta maksut tilikaudella Quick ratio = (rahat ja pankkisaamiset + rah.arvopaperit + lyhytaikaiset saamiset) / (lyhytaikainen vieras pääoma - saadut ennakot) Current ratio = (vaihto-omaisuus + lyhytaikaiset saamiset + rah.arvopaperit + rahat ja pankkisaamiset) / (lyhytaikainen vieras pääoma - saadut ennakot) 231

Tase 31.12.2018 31.12.2017 VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT 26 225 934,53 25 698 487,20 Aineettomat hyödykkeet 1 222,22 2 555,56 Tietokoneohjelmistot 1 222,22 2 555,56 Aineelliset hyödykkeet 26 074 832,01 25 546 051,34 Maa-alueet 262 814,62 262 814,62 Rakennukset 4 170 618,47 4 194 477,89 Johtoverkostot ja laitteet 19 993 914,57 19 701 777,50 Muut kiinteät rakenteet ja laitteet 1 381 175,35 957 873,48 Koneet ja kalusto 133 181,15 213 218,77 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 133 127,85 215 889,08 Sijoitukset 149 880,30 149 880,30 Muut saamiset 149 880,30 149 880,30 VAIHTUVAT VASTAAVAT 3 008 513,30 2 581 823,99 Saamiset 2 920 376,63 2 513 478,38 Lyhytaikaiset 2 920 376,63 2 513 478,38 Myyntisaamiset 2 026 539,24 2 119 218,70 Saamiset kunnalta 889 262,39 389 684,68 Siirtosaamiset 4 575,00 4 575,00 Rahat ja pankkisaamiset 88 136,67 68 345,61 Maksuliiketilit 88 136,67 68 345,61 VASTAAVAA YHTEENSÄ 29 234 447,83 28 280 311,19 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA 25 071 566,94 24 366 538,45 Peruspääoma 19 640 900,81 19 640 900,81 Edellisten tilikausien ylijäämä 4 725 637,64 3 839 834,37 Tilikauden ylijäämä 705 028,49 885 803,27 VIERAS PÄÄOMA 4 162 880,89 3 913 772,74 Pitkäaikainen 3 257 527,63 3 096 232,76 Muut velat/liitymismaksut ja muut velat 3 257 527,63 3 096 232,76 Lyhytaikainen 905 353,26 817 539,98 Ostovelat 375 240,02 289 277,18 Velat kunnalle 39 203,17 0,00 Muut velat/liittymismaksut ja muut velat 292 247,11 335 285,43 Siirtovelat 198 662,96 192 977,37 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 29 234 447,83 28 280 311,19 Liikelaitoksen tunnusluvut Omavaraisuusaste, % 85,76 86,16 Suhteellinen velkaantuneisuus, % 57,95 54,53 Kertynyt yli-/alijäämä (1000 ) 5 431 4 726 Lainakanta 31.12. (1000 ) Lainasaamiset 31.12 (1000 ) 232

Taseen tunnuslukujen selitykset Omavaraisuusaste % = 100 * (oma pääoma + poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) / (koko omapääoma - saadut ennakot) = 100 * (vieras pääoma - saadut ennakot) / käyttötulot Kertynyt ylijäämä (alijäämä), 1000 = edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) + tilikauden ylijäämä (alijäämä) Tilikauden tuloksen käsittely Kajaanin Vesi -liikelaitoksen johtokunta allekirjoittaa Kajaanin Vesi -liikelaitoksen tilinpäätöksen 2018 ja päättää, että tilikauden ylijäämä 705.028,49 euroa kirjataan Kajaanin Vesi liikelaitoksen taseeseen oman pääoman tilikauden yli-/alijäämätilille. Kajaanin Vesi -liikelaitoksen johtokunta esittää Kajaanin Vesi -liikelaitoksen tilinpäätöksen 2018 Kajaanin kaupunginhallituksen ja kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi. 3 Tilinpäätöksen liitetiedot 3.1 Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Pysyvien vastaavien arvostus Pysyvien vastaavien aineettomat ja aineelliset hyödykkeet on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla ja investointimenoihin saaduilla rahoitusosuuksilla. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu ennalta laaditun poistosuunnitelman mukaisesti. Kajaanin kaupunginvaltuuston hyväksymän poistosuunnitelman mukaiset suunnitelmapoistojen laskentaperusteet on esitetty tuloslaskelman liitetiedoissa kohdassa suunnitelman mukaisten poistojen perusteet. Alle 10 000 euron hankinnat pois lukien vesi- ja jätevesimittarit on kirjattu vuosikuluksi. Rahoitusomaisuuden arvostus Saamiset on merkitty taseeseen nimellisarvoon. 3.2 Tuloslaskelman liitetiedot Liikevaihto ja muut varsinaisen toiminnan tuotot 2018 2017 Käyttömaksut 5 584 196,69 5 649 311,28 Perusmaksut 1 403 884,04 1 292 784,83 Muut Palvelut 195 340,46 175 238,94 Liikevaihto 7 183 421,19 7 117 335,05 Liiketoiminnan muut tuotot 21 763,58 54 729,26 Avustukset 14 196,05 5 710,60 Tuotot yhteensä 7 219 380,82 7 177 774,91 233

Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet Poistonalaisten hyödykkeiden poistojen määrittämiseen on käytetty ennalta laadittua Kajaanin kaupungin poistosuunnitelmaa. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden hankintamenoista arvioidun taloudellisen käyttöiän mukaan. Arvioidut poistoajat ja niitä vastaavat vuotuiset poistoprosentit sekä poistomenetelmät ovat: Poistomenetelmä Poistoaika vuotta menetelmä Aineetomat hyödykkeet Tietokoneohjelmat 3 tasapoisto Muut aineettomat oikeudet 5 tasapoisto Muut pitkävaikutteiset menot 5 tasapoisto Aineelliset hyödykkeet Rakennukset 20-40 tasapoisto Kiinteät rakenteet ja laitteet 15-30 tasapoisto Koneet ja kalusto 3-5 tasapoisto Muut aineelliset hyödykkeet, luonnonvarat Käytön mukainen posto Tuloutus kaupungille 2018 2017 Peruspääoman korko 8 642,00 29 264,94 Tuloutus ylijäämistä 1 191 358,00 1 170 735,06 Yhteensä 1 200 000,00 1 200 000,00 234

3.3 Taseen liitetiedot Taseen vastaavia koskevat liitetiedot Pysyvät vastaavat 31.12.2018 Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Maa- ja vesialueet Rakennukset Aineelliset hyödykkeet Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Sijoitukset Muut Palautusi kelpoiset liittymismaksut Poistamaton hankintameno 1.1 2 555,56 262 814,62 4 194 477,89 20 659 650,98 213 218,77 215 889,08 149 880,30 25 698 487,20 Lisäykset tilikauden aikana 359 002,34 2 036 302,29 28 398,18 133 127,85 2 556 830,66 Rahoitusosuudet tilikaudella -245 611,36-245 611,36 Vähennykset tilikauden aikana 0,00 Siirrot erien välillä -147 557,49 399 470,98-36 024,41-215 889,08 579 335,65 Tilikauden poisto -1 333,34-235 304,27-1 474 722,97-72 411,39-1 783 771,97 Arvonalennukset ja niiden palautukset 0,00 Poistamaton hankintameno 31.12 1 222,22 262 814,62 4 170 618,47 21 375 089,92 133 181,15 133 127,85 149 880,30 26 225 934,53 Yhteensä Arvonkorotukset Kirjanpitoarvo 31.12 1 222,22 262 814,62 4 170 618,47 21 375 089,92 133 181,15 133 127,85 149 880,30 26 225 934,53 Maa- ja vesialueiden erittely 2018 2017 Maa- ja vesialueet Kiinteistöjen liittymismaksut 160 374,88 160 374,88 Muut maa- ja vesialueet 102 439,74 102 439,74 Maa- ja vesialueet yhteensä 262 814,62 262 814,62 Vaihtuvat vastaavat 31.12.2018 Saamisten erittely 2018 2018 2017 2017 Pitkäaikaiset Lyhytaikaiset Pitkäaikaiset Lyhytaikaiset Saamiset tytäryhteisöltä Myyntisaamiset 0,00 230 044,39 0,00 440 652,06 Yhteensä 0,00 230 044,39 0,00 440 652,06 Saamiset kuntayhtymiltä Myyntisaamiset 0,00 22 603,46 0,00 5 409,45 Yhteensä 0,00 22 603,46 0,00 5 409,45 Saamiset osakkuus- sekä muilta omistusyhteysyhteisöiltä Myyntisaamiset 0,00 745,87 0,00 0,00 Yhteensä 0,00 745,87 0,00 0,00 Saamiset kunnalta Myyntisaamiset 0,00 4 489,45 0,00 0,00 Lainasaamiset 0,00 884 772,94 0,00 389 684,68 Yhteensä 0,00 889 262,39 0,00 389 684,68 Saamiset muilta Myyntisaamiset 0,00 1 773 145,52 0,00 1 673 157,19 Siirtosaamiset 0,00 4 575,00 0,00 4 575,00 Yhteensä 0,00 1 777 720,52 0,00 1 677 732,19 Saamiset yhteensä 0,00 2 920 376,63 0,00 2 513 478,38 235

Siirtosaamisiin sisältyvät olennaiset erät Lyhytaikaiset siirtosaamiset 2018 2017 Kela, korvaus työterveyshuollosta 4 575,00 4 575,00 yhteensä 4 575,00 4 575,00 Taseen vastattavia koskevat liitetiedot Oman pääoman erittely 2018 2017 Peruspääoma 1.1. 19 640 900,81 19 640 900,81 Peruspääoma 31.12. 19 640 900,81 19 640 900,81 Edellisten tilikausien ylijäämä 4 725 637,64 3 839 834,37 Tilikauden ylijäämä 705 028,49 885 803,27 yhteensä 25 071 566,94 24 366 538,45 Vieras pääoma 2018 2018 2017 2017 Pitkäaikaiset Lyhytaikaiset Pitkäaikaiset Lyhytaikaiset Velat tytäryhteisöille Ostovelat 0,00 60 039,81 0,00 64 478,40 Muut velat 52 324,53 0,00 0,00 Yhteensä 52 324,53 60 039,81 0,00 64 478,40 Velat kuntayhtymille Ostovelat 0,00 3 460,23 0,00 4 215,93 Muut velat 21 728,40 0,00 0,00 0,00 Yhtensä 21 728,40 3 460,23 0,00 4 215,93 Velat kunnalle Muut velat 160 414,73 0,00 131 072,15 0,00 Yhteensä 160 414,73 39 073,35 131 072,15 0,00 Velat muille Ostovelat 0,00 311 739,98 0,00 220 582,85 Muut velat 3 023 059,97 292 376,93 2 965 160,61 335 285,43 Siirtovelat 0,00 198 662,96 0,00 192 977,37 Yhteensä 3 023 059,97 802 779,87 2 965 160,61 748 845,65 Vieras pääoma yhteensä 3 257 527,63 905 353,26 3 096 232,76 817 539,98 Siirtovelkoihin sisältyvät olennaiset erät 2018 2017 Lomapalkkajaksotus 167 049,56 166 147,37 Tulospalkkio 31 613,40 26 830,00 Siirtovelat yhteensä 198 662,96 192 977,37 3.4 Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot 2018 2017 Leasingvastuut (arvonlisäverollinen) Seuraavalla tilikaudella maksettavat 67 952,75 50 364,83 Myöhemmin maksettavat 60 847,99 126 657,98 Yhteensä 128 800,74 177 022,81 236

3.5 Ympäristöasiat Ympäristötuotot ja kulut 2018 2017 Ympäristötuotot Viemärilaitoksen tuotot 4 489 637,58 4 559 737,90 Ympäristökulut Maaperän ja pohjaveden suojelu -19 328,65 Vesiensuojelu 0,00-3 607,26 Viemärilaitoksen kulut -3 361 971,42-3 251 999,21 Ympäristö netto 1 108 337,51 1 304 131,43 Pysyviin vastaaviin sisältyviä aktivoituja pitkävaikutteisia ympäristömenoja, tasearvo 31.12. 2018 2017 Maa-alueet Jätevedenpuhdistamon maa-alue 51 983,36 51 983,36 Rakennukset Viemärilaitoksen rakennukset 1 920 400,76 2 166 976,52 Kiinteät rakenteet ja laitteet Viemärilaitoksen kiinteät rakenteet ja laitteet 11 033 639,38 10 856 526,39 Aktivoidut ymäristökulut yhteensä 13 006 023,50 13 075 486,27 3. 6 Henkilöstöä koskevat liitetiedot 2018 2017 Henkilöstön määrä 31.12. (htv2) vakituiset 18,30 18,69 määräaikaiset 1,90 1,30 työllistetyt 0,00 0,00 Yhteensä 20,20 19,99 Henkilöstökulut Tuloslaskelman henkilöstökulut Maksetut palkat 946 406,96 922 985,45 Henkilöstökorvaukset -3 768,96-5 731,69 Palkat ja palkkiot yhteensä 942 638,00 917 253,76 Eläkekulut 228 953,26 299 716,05 Muut henkilösivukulut 38 950,59 29 923,03 Tuloslaskelman henkilöstökulut yhteensä 1 210 541,85 1 246 892,84 Aktivoidut henkilöstökulut yhteensä 0,00 0,00 237

4 Kirjanpitokirjat ja tositelajit Päiväkirja Pääkirja Tuloslaskelma Tase Rahoituslaskelma Tilipuitteet Ostoreskontra Myyntireskontra Tasekirja Tase-erittelyt sähköinen sähköinen ja paperi sähköinen sähköinen sähköinen sähköinen sähköinen sähköinen sähköinen sähköinen TOSITELAJIT AA Käyttöomaisuus kirjanpitotosite sähköinen AB Käyttöomaisuus kirjanpitotosite sähköinen AF Käyttöomaisuus poistotosite sähköinen AZ Käyttöomaisuus purkamisen tosite sähköinen DG Myyntireskontra Asiakkaat-hyvitys sähköinen DZ Myyntireskontra Asiakkaat-maksu sähköinen K1 Kirjanpitoliittymä maksuliikenne sähköinen K2 Sips muistiot sähköinen KA Ostoreskontra toimittajatosite sähköinen KG Ostoreskontra toimittajat-hyvitys sähköinen KP Ostoreskontra tilien ylläpito sähköinen KR Ostoreskontra toimittajat lasku sähköinen KZ Ostoreskontra toimittajat maksu sähköinen M1 Myyntireskontraliittymä sähköinen ML Matkalaskut sähköinen PA Palkat sähköinen RE Hankinta - lasku brutto sähköinen RV Myynti - laskun siirto sähköinen SA Pääkirjatilitosite sähköinen SB Palkat lomapalkkavaraukset sähköinen WE Varastokirjaukset tavaranvastaanotto sähköinen ZK Liittymät palvelukassa sähköinen 238

239

Vimpelinlaakson kehittämisliikelaitos Tilinpäätös 2018 1 240

Sisällys 1 Toimintakertomus... 3 2 Talousarvion toteutuminen... 7 3 Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut... 8 4 Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut... 9 5 Tase ja sen tunnusluvut... 11 6 Tilinpäätöksen liitetiedot... 13 6.1 Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot... 13 6.2 Tuloslaskelman liitetiedot... 13 6.3 Taseen liitetiedot... 14 6.3.1 Taseen vastaavia koskevat liitetiedot... 14 6.3.2 Taseen vastattavia koskevat liitetiedot... 14 7 Kirjanpitokirjat ja tositelajit... 16 8 Tilinpäätöksen allekirjoitus... 17 241 2

1 Toimintakertomus Olennaiset tapahtumat Liikelaitokselle on keskitetty vuoden 2010 alusta lukien kaikki vuonna 1997 valtiolta kaupungille luovutuksena tulleet toisen- ja korkea-asteen oppilaitosrakennukset. Tiloja on yhteensä 64 100 m². Vuosien 2015-2017 aikana toteutettiin liikelaitoksen mittava huonokuntoisten ja tyhjien tilojen vähentäminen, jossa tiloja on poistunut kaikkiaan n. 7 200 m² (n. -10 %). Liikelaitoksen isot kehittämis- ja rakentamishankkeet on toteutettu tällä erää, vuonna 2018 ja lähivuosina keskitytään tarpeellisiin perus- ja muutoskorjauksiin ja investointitaso on lähellä rakennusomaisuuden kulumista. Tieto 2 ja 3 rakennuksissa olleet tyhjät tilat ovat jo osittain käytössä ja saamassa uudet käyttäjät, tyhjiä tiloja on alle 1 000 m². Liikelaitoksen perustehtävän mukaisesti rakennuksia ylläpidettiin, toteutettiin hallinnassa olevien rakennusten ja alueiden tarpeellisia korjauksia sekä kehitettiin toisen asteen- ja ammattikorkeakoulutuksen oppimisympäristöä mahdollistaen niille tarkoituksenmukaiset ja kilpailukykyiset toimitilat. Liikelaitoksen hallinnassa olevien rakennusten ylläpito- ja pääomakulujen rahoitus suoritettiin niistä saaduilla vuokratuotoilla ja josta muodostuu liikelaitoksen liikevaihto. Investointihankkeet toteutettiin tarvittavilta osin vieraalla pääomalla ja pääomavuokrien poistoilla. Vuoden 2018 liikevaihto oli 4.077.202,16. Tilikauden 1.1. - 31.12.2018 tulos oli ylijäämäinen 244.711,21. Ylijäämäinen tulos johtui pääosin lämmitystarpeeltaan edullisen vuoden (n. 9 %) energiakustannusten säästöistä sekä matalista markkinakoroista, jonka vuoksi rahoituskulut toteutuivat suunniteltua pienempinä. Lisäksi liikevaihto toteutui talousarviota paremmin osan tyhjistä tiloista saadessa uudet käyttäjät. Oppi 7 hankkeesta johtuvat poistojen ja poistoeron kirjaukset poikkeavat talousarviosta siten, että molemmat tulevat ylittämään talousarviosummansa. Vaikutuksiltaan poikkeamat kumoavat toisensa ja eivät siten vaikuta liikelaitoksen tulokseen. Sitovien tavoitteiden toteutuminen tarkemmin tavoitteet kohdassa. Tilikauden ylijäämän käsittelyksi esitetään sen kirjaamista taseen oman pääoman tilikauden yli-/alijäämä tilille. Investointiosan toteutuma oli 877.755,11. Talousarviossa investointimäärärahat olivat 2.160.000,00. Seppälän traktorihallin ja Oppi 6 vesikatot sekä Tieto 4 muutostyöt ja Oppi alueinfratyöt valmistuivat suunnitellusti. Investointiosassa oli useita määrärahavarauksia suunnittelua ja mahdollisia muutoshankkeita varten, joita ei tarvinnut tilikauden aikana käyttää ja kahden hankkeen toteuttaminen siirtyi vuodelle 2019. Näiden seikkojen vuoksi määrärahojen käyttö alittui talousarvioon nähden. 242 3

Valtuustoon nähden sitovat tavoitteet Raportointivastuussa liikelaitoksen johtaja Tavoite 2018 Toteutunut 2018 Tuottovaatimus, Peruspääoman korko Tuloutettiin kaupungille 1.984,32 tavoitteen mukaisesti. Tilikauden ylijäämä, > 0 Tilikauden toteutunut ylijäämä oli 244.711,21. Tilikauden tavoite toteutui. Johtokuntaan nähden sitovat tavoitteet Raportointivastuussa liikelaitoksen johtaja Kokonaisvaltainen asiakastuntemus ohjaa palvelujen järjestämistä ja tehostaa palvelujen tuotantoa Mahdollistaja Mittari/indikaattori Nykytila Tavoite 2018 Toteutunut 2018 Asiakastyytyväisyys Kiinteistönhoito, ka 4,0 4,0 ei mitattu (v. 2019) Kunnossapito, ka 3,3 3,5 ei mitattu (v. 2019) Tilaohjelma Investointisuunnitelma (5 v.) ja tilojen salkutus 1. versio suunnitelmasta ja salkutuksesta hyväksytty Tilaohjelmaa kehitetään, päivitetään ja toteutetaan Toteutunut osittain Positiivinen mielikuva viihtyisästä ja sujuvien palvelujen Kajaanista Mahdollistaja Mittari/indikaattori Nykytila Tavoite 2018 Toteutunut 2018 Vimpelinlaakson toisen ja korkea-asteen kampus ja oppimisympäristö Tiivis ja viihtyisä kampusalue, tilojen käytön tehokkuus ja tilojen kunto Tyhjiä tiloja 1 500 m² Peruskorjaamattomia tiloja 5 800 m² Tyhjiä tiloja < 1 000 m², Peruskorjaamattomia tiloja 5 800 m² Tyhjiä tiloja 880 m², Peruskorjaamattomia tiloja 5 800 m² Riskit TA 2018 Kuvaus 2018 Toteutunut 2018 Korjausvelan kasvu Jos peruskorjausinvestoinnit ovat pienemmät kuin rakennusten peruskorjaustarvekuluminen niin korjausvelka kasvaa, rakennusten kunto heikkenee ja mm. sisäilmaongelmia voi ilmaantua. Rakennusten kuluminen on tällä hetkellä n. 2,1 milj. /v ja korjausvelka n. 4,3 milj.. Toimenpiteet olleet oikeita ja riittäviä. Liikelaitoksen lähivuosina tehtyjen investointien ja huonokuntoisten tilojen vähentämisellä korjausvelka on hallinnassa ja omaisuuden kunto säilynyt keskimäärin hyvänä. Taloudelliseen toimintaympäristöön liittyvät riskit Sääilmiöihin liittyvät ja muut kiinteistöriskit Markkinakorkojen oleellinen nousu aiheuttaa korkomenojen kasvun ja pääomavuokrien kohoamisen. Lähivuosina tulee vuokratappioita tyhjistä tiloista. Rankkasateet, vuotovahingot, tulipalot tms. aiheuttavat tulvia ja kiinteistövahinkoja. Kovat pakkaset lisäävät energiakustannuksia sekä muut sään ääri-ilmiöt aiheuttavat vahinkoja tai ylimääräisiä kustannuksia. Korkoriski ei ole realisoitunut vaan lyhyet markkinakorot ovat pysyneet 0 % tai olleet jopa miinuksella. Tyhjiksi jääneisiin / jääviin tiloihin ja niiden riskeihin talouteen on varauduttu mm. purkamalla useita rakennuksia vuosina 2015-2017 sekä tehty tilojen muutoksia ja järjestelyjä uuteen käyttöön. Mitkään kuvatut riskit eivät realisoituneet merkittävissä määrin. Yhteen rakennukseen tehtiin korjauksia vuotovahingon ja sisäilmaongelmien takia. Lämmitystarpeeltaan vuosi 2018 oli 9 % lauhempi normaalivuoteen verrattuna. 243 4

Riskialueet Toteutuneen riskin kuvaus Suoritetut riskienhallintatoimenpiteet Strategisten tavoitteiden saavuttamiseen vaikuttaneet riskit Ei toteutuneita riskejä. Huomioitu kaupunginvaltuuston hyväksymät omistajapoliittiset linjaukset 2018. Rahoitukseen kohdistuneet riskit Ei toteutuneita riskejä. Lainojen lyhyet takaisinmaksuajat, tarvittaessa markkinakorkojen nousuennusteiden mukaiset suojaustoimenpiteet. Toiminnalle asetettuihin tavoitteisiin vaikuttaneet riskit Ei toteutuneita riskejä. - Vahinkoriskit Yhden rakennuksen vesivahinko ja sisäilmakorjaus Vimpelinlaaksossa. Kaikki rakennukset vakuutettu omaisuusriskivakuutuksella. Vahinkokorjaukset aloitettu välittömästi. Sisäisen valvonnan sisältö Vastuuhenkilö Markku Haverinen Päätöksentekoprosessin sisäinen valvonta Suunnitellut toimenpiteet ja painopistealueet Selkeät vastuu- ja sijaismäärittelyt, noudattaen kaupungin keskeistä ohjeistusta kuten hallintosääntö jne. Henkilöstöasioiden sisäinen valvonta (Liikelaitoksella ei omaa henkilöstöä) - Sisäiseen valvontaan liittyvät havainnot ja johtopäätökset Päätöksistä ei ole valituksia eikä ottooikeuden käyttöä. Taloussuunnittelun sisäinen valvonta Kirjanpidon ja maksuliikenteen sisäinen valvonta Talousraportointi Talousarvion sitovuuden ja tavoitteiden noudattaminen. Kirjanpito on ajantasainen ja luotettava. Osto- ja myyntilaskut käsitellään asianmukaisesti ja ajantasaisesti. Taloustilanne käsitellään aina johtokunnan kokouksissa. Kaupungin osavuosiraportointi. Talousarvion toteutumista on seurattu kuukausittain ja mahdollisiin poikkeamiin on reagoitu. Tulojen, menojen ja poistojen kohdentuminen oikein ja seuranta kuukausittain. Taloutta on seurattu asianmukaisesti ja ajantasaisesti sekä tuotu tiedoksi johtokunnalle kaupungin ohjeistuksen mukaisesti. 5 244

Omaisuuden hallinnoinnin sisäinen valvonta Tietohallinnon ja tietoturvan sisäinen valvonta Avustusten, takausten ja vakuuksienmyöntäminen Sopimushallinta Käyttöomaisuus, poistot/investoinnit ja varaukset oikein sekä ajan tasalla. Tyhjien ja vajaakäyttöisten tilojen toimenpiteet. Toimintaan liittyvät tietosuojaselosteet on laadittu. Liikelaitoksella ei ole myönnettäviä avustuksia tms. Sopimusvastuut määritetty ja sopimukset ajan tasalla. Hankkeiden (projektien) hallinnointi Liikelaitoksella ei ole hanketoimintaa. - Investointien oikeat kirjaukset, kohdistus ja seuranta jatkuvaa sekä oikein tilinpäätöksessä. Vuokraus, myynti tai purku mahdollisuuksien mukaan. Laadittu kaupungin ohjeistuksen mukaisesti. - Sopimukset viety CaseMasianhallintajärjestelmään. Selvitys olennaisista poikkeamista tavoitteiden toteutumisessa Investointiosan määrärahoja ei käytetty kokonaan, toteutuma oli n. 1.282.000 talousarviota pienempi. Investointiosassa oli useita määrärahavarauksia suunnittelua ja mahdollisia muutoshankkeita varten, joita ei tarvinnut tilikauden aikana käyttää ja kahden hankkeen toteuttaminen siirtyi vuodelle 2019. 245 6

2 Talousarvion toteutuminen Talousarvion toteutumisvertailu sisältää ulkoiset ja sisäiset tuotot ja kulut TA 2018 TP 2018 Poikkeama Liikevaihto 4 042 097,04 4 077 202,16 35 105,12 Liiketoiminnan muut tuotot 0,00 1 318,03 1 318,03 Materiaalit ja palvelut -2 502 750,48-2 304 945,43 197 805,05 Poistot ja arvonalentumiset -1 690 034,04-1 861 981,36-171 947,32 Liiketoiminnan muut kulut -399,96-216,30 183,66 Liikeylijäämä (-alijäämä) -151 087,44-88 622,90 62 464,54 Muut rahoitustuotot 0,00 12,56 12,56 Korkokulut -67 099,92-46 304,48 20 795,44 Korvaus peruspääomasta (sitova) -1 972,92-1 984,32-11,40 Muut rahoituskulut 0,00-131,85-131,85 Poistoeron muutos 220 160,04 381 742,20 161 582,16 Varausten muutos 0,00 0,00 0,00 Rahastojen muutos 0,00 0,00 0,00 Tilikauden ylijäämä (-alijäämä) -0,24 244 711,21 244 711,45 Investointiosa TA muutosten jälkeen 2018 Tot 1-12/2018 TA - TOT 2018 Vilake investointi -2 160 000,00-877 755,11-1 282 244,89 Tieto 4 / Tilamuutos -150 000,00-242 737,51 92 737,51 Tieto 3 / entinen hallintorakennus -100 000,00 0,00-100 000,00 Seppälan rakennukset -700 000,00-65 606,65-634 393,35 Tieto 2/ Fox -50 000,00-2 000,80-47 999,20 Tieto 2/ Kisälli -250 000,00 0,00-250 000,00 Oppi / Oppialueen inframuutokset -250 000,00-295 110,94 45 110,94 Oppi 6 / sähköala -260 000,00-90 749,82-169 250,18 Oppi 3 / asuntola peruskorjaus -100 000,00-9 443,77-90 556,23 Taito 2 / kahvion muutostyöt -100 000,00-51 976,29-48 023,71 Taito 1 / kahvion muutostyöt -100 000,00-961,00-99 039,00 Sisäilma ja muut ennalta arvaamattomat työt -100 000,00-119 168,33 19 168,33 246 7

3 Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut Tilinpäätöslaskelmat, tulos- ja rahoituslaskelma sekä tase Tuloslaskelma sisältää ulkoiset tuotot ja kulut 1.1.-31.12.2018 1.1.-31.12.2017 Liikevaihto 4 077 202,16 3 937 798,52 Liiketoiminnan muut tuotot 1 318,03 1 276,23 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat -1 379 445,10-1 462 395,82 Palvelujen ostot -925 500,33-2 304 945,43-1 219 604,37-2 682 000,19 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot -1 861 981,36-1 751 421,87 Liiketoiminnan muut kulut -216,30-5 155,02 Liikeylijäämä (-alijäämä) -88 622,90-499 502,33 Rahoitustuotot ja -kulut Muut rahoitustuotot 12,56 0,00 Kunnalle maksetut korkokulut -7 719,86-8 167,44 Muille maksetut korkokulut -38 584,62-30 835,35 Korvaus peruspääomasta -1 984,32-6 719,63 Muut rahoituskulut -131,85-48 408,09-1 500,00-47 222,42 Ylijäämä (-alijäämä) ennen satunnaisia eriä -137 030,99-546 724,75 Ylijäämä (-alijäämä) ennen varauksia -137 030,99-546 724,75 Varausten ja rahastojen muutos Poistoeron vähennys/lisäys 381 742,20-2 110 117,44 Varausten lisäys 0,00 2 500 000,00 Tilikauden ylijäämä (-alijäämä) 244 711,21-156 842,19 Tuloslaskelman tunnusluvut: Sijoitetun pääoman tuotto, % -0,40-2,60 Kunnan sijoittaman pääoman tuotto, % -1,30-5,30 Voitto, % -3,36-13,88 Sijoitetun pääoman tuotto % = 100 * (yli-alijäämä ennen satunnaisia eriä + kunnalle maks. korkokulut + muille maks. korkokulut + korvaus peruspo:sta)/ (oma pääoma + sijoitettu koroll. vieraspääoma + poistoero ja vap.eht. varaukset) Kunnan sijoittama pääoman tuotto % = 100 * (yli-alijäämä ennen satunnaisia eriä + kunnalle maks. korkokulut + korvaus peruspo:sta)/ (oma pääoma + lainat kunnalta + poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) Voitto % = 100 * (yli-alijäämä ennen varauksia / liikevaihto) 247 8

4 Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut Rahoituslaskelma 1.1.-31.12.2018 1.1.-31.12.2017 Toiminnan rahavirta Liikeylijäämä (-alijäämä) -88 622,90-499 502,33 Poistot ja arvonalentumiset 1 861 981,36 1 751 421,87 Rahoitustuotot ja -kulut -48 408,09-47 222,42 1 724 950,37 1 204 697,12 Investointien rahavirta Investointimenot -877 755,11-2 390 481,51 Rahoitusosuuden investointimenoihin 0,00 0,00-877 755,11-2 390 481,51 Toiminnan ja investointien rahavirta 847 195,26-1 185 784,39 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset 0,00 0,00 0,00 0,00 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 2 312 000,00 Pitkäaikaisten lainojen vähennys kunnalle/kuntayhtymälle -163 500,00 0,00 Pitkäaikaisten lainojen vähennys muilta -932 476,68-947 976,68 Lyhytaikaisten lainojen muutos muilta 0,00 148 000,00-1 095 976,68 1 512 023,32 Muut maksuvalmiuden muutokset Saamisten muutos kunnalta -11 021,12 0,00 Saamisten muutos muilta 98 754,61-89 134,47 Korottomien velkojen muutos kunnalta 322 859,71 0,00 Korottomien velkojen muutos muilta -161 811,78-237 104,46 248 781,42-326 238,93 Rahoituksen rahavirta -847 195,26 1 185 784,39 Rahavarojen muutos 0,00 0,00 Rahavarojen muutos Rahavarat 31.12. 0,00 0,00 Rahavarat 1.1. 0,00 0,00 0,00 0,00 Rahoituslaskelman tunnusluvut Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 vuodelta, 1000-4 340-5 003 Investointien tulorahoitus, % 196,50 50,40 Pääomaomenojen tulorahoitus % 87,40 34,60 Lainanhoitokate 1,60 1,30 Kassan riittävyys, pv 0 0 Quick ratio 0,0 0,0 Current ratio 0,0 0,0 248 9

Investointien tulorahoitus % = 100 * (yli-alijäämä ennen satunnaisia eriä + poistot ja arvonalentumiset - tuloverot) / investointien omahankintameno Pääomamenojen tulorahoitus % = 100 * (yli-alijäämä ennen satunnaisia eriä + poistot ja arvonalentumiset - tuloverot) / investointien omahankintameno + antolainojen nettolisays + lainanlyhennykset Lainanhoitokate = (yli-alijäämä ennen satunnaisia eriä + poistot ja arvonalentumiset + korkokulut) / (korkokulut + lainanlyhennykset) Kassan riittävyys pv = 365 pv * rahavarat 31.12. / kassasta maksut tilikaudella Quick ratio = (rahat ja pankkisaamiset + rah.arvopaperit + lyhytaikaiset saamiset) / (lyhytaikainen vieras pääoma - saadut ennakot) Current ratio = (vaihto-omaisuus + lyhytaikaiset saamiset + rah.arvopaperit + rahat ja pankkisaamiset) / (lyhytaikainen vieras pääoma - saadut ennakot) 10 249

5 Tase ja sen tunnusluvut Tase 31.12.2018 31.12.2017 VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT 20 849 430,57 21 833 656,82 Aineelliset hyödykkeet 20 389 860,15 21 374 086,40 Maa- ja vesialueet/liittymismaksut 98 870,96 98 870,96 Rakennukset 17 256 571,17 18 905 198,88 Kiinteät rakenteet ja laitteet 2 549 368,47 1 301 693,63 Ennakkomaksut ja Keskeneräiset hankinnat 485 049,55 1 068 322,93 Sijoitukset 459 570,42 459 570,42 Muut osakkeet ja osuudet 4 070,17 4 070,17 Muut saamiset 455 500,25 455 500,25 VAIHTUVAT VASTAAVAT 52 897,32 140 630,81 Saamiset Lyhytaikaiset saamiset 52 897,32 140 630,81 Myyntisaamiset 14 540,64 115 590,59 Saamiset kunnalta 11 021,12 0,00 Muut saamiset 27 335,56 25 040,22 VASTAAVAA YHTEENSÄ 20 902 327,89 21 974 287,63 250 11

VASTATTAVAA 31.12.2018 31.12.2017 OMA PÄÄOMA 6 172 175,94 5 927 464,73 Peruspääoma 4 509 819,07 4 509 819,07 Edellisten tilikausien ylijäämä 1 417 645,66 1 574 487,85 Tilikauden ylijäämä 244 711,21-156 842,19 POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET 3 429 198,11 3 810 940,31 Poistoero 3 429 198,11 3 810 940,31 VIERAS PÄÄOMA 11 300 953,84 12 235 882,59 Pitkäaikainen 7 978 856,56 9 074 833,24 Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 4 639 622,56 5 425 431,24 Lainat kunnalta 2 534 250,00 2 697 750,00 Lainat kuntien eläkevakuutukselta 804 984,00 951 652,00 Lyhytaikainen 3 322 097,28 3 161 049,35 Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 785 808,68 785 808,68 Lainat kunnalta 163 500,00 163 500,00 Lainat kuntien eläkevakuutukselta 146 668,00 146 668,00 Ostovelat 293 219,49 456 065,26 Velat kunnalle 1 915 796,09 1 592 936,38 Siirtovelat 17 105,02 16 071,03 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 20 902 327,89 21 974 287,63 Taseen tunnusluvut Omavaraisuusaste, % 45,93 44,32 Suhteellinen velkaantuneisuus, % 277,08 310,63 Kertynyt ylijäämä (alijäämä), 1 000 1 662 1 418 Lainakanta 31.12., 1 000 10 966 10 171 Omavaraisuusaste % = 100 * (oma pääoma + poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) / (koko pääoma - saadut ennakot) Suhteellinen velkaantuneisuus % = 100 * (vieras pääoma - saadut ennakot) / käyttötulot Kertynyt ylijäämä (alijäämä), 1000 = edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) + tilikauden ylijäämä (alijäämä) 251 12

6 Tilinpäätöksen liitetiedot 6.1 Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Pysyvien vastaavien arvostus Pysyvät vastaavat on aktivoitu välittömään hankintamenoon Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu tasapoistoina pysyvien vastaavien taloudellisen pitoajan perusteella. Alle 10 000 euron hankinnat on kirjattu vuosikuluksi. Rahoitusomaisuuden arvostus Saamiset on merkitty taseeseen nimellisarvoon. 6.2 Tuloslaskelman liitetiedot Liikevaihto ja muut varsinaisen toiminnan tuotot 2018 2017 Liikevaihto 4 077 202,16 3 937 798,52 Liiketoiminnan muut tuotot 1 318,03 1 276,23 4 078 520,19 3 896 146,28 Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet: Hallinto- ja laitosrakennukset Hallinto- ja laitosrakennukset Hallinto- ja laitosrakennukset Hallinto- ja laitosrakennukset Paikoitusalueet Muut kiinteät koneet, laitteet ja rakenteet Muut kiinteät koneet, laitteet ja rakenteet Muut kiinteät koneet, laitteet ja rakenteet Muut kiinteät koneet, laitteet ja rakenteet Muut laitteet ja kalusteet 10 vuotta 15 vuotta 20 vuotta 25 vuotta 20 vuotta 9 vuotta 10 vuotta 15 vuotta 20 vuotta 5 vuotta Korkotuotot ja korkokulut konserniyrityksiltä 2018 2017 Korkokulut Kajaanin kaupungille Peruspääoman korko -1 984,32-6 719,63 Korkokulut lainoista -7 719,86-8 167,44-9 704,18-14 887,07 252 13

6.3 Taseen liitetiedot 6.3.1 Taseen vastaavia koskevat liitetiedot Pysyvät vastaavat 31.12.2018 Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet Sijoitukset Yhteensä Muut saamiset Maa- ja Rakennukset Kiinteät rakenteet ja Ennakkomaksut ja Palautus- kelpoiset vesialueet laitteet liittymis- maksut keskeneräiset hankinnat Poistamaton hankintameno 1.1 98 870,96 18 905 198,88 1 301 693,63 1 068 322,93 455 500,25 21 829 586,65 Lisäykset tilikauden aikana 128 543,74 295 110,94 454 100,43 877 755,11 Rahoitusosuudet tilikaudella Vähennykset tilikauden aikana Siirrot erien välillä 1 037 373,81-1 037 373,81 0,00 Tilikauden poisto -1 777 171,45-84 809,91-1 861 981,36 Arvonalennukset ja niiden palautukset Poistamaton hankintameno 31.12 98 870,96 17 256 571,17 2 549 368,47 485 049,55 455 500,25 20 845 360,40 Arvonkorotukset Kirjanpitoarvo 31.12 98 870,96 17 256 571,17 2 549 368,47 485 049,55 455 500,25 20 845 360,40 Saamisten erittely 2018 2018 2017 2017 Pitkäaikaiset Lyhytaikaiset Pitkäaikaiset Lyhytaikaiset Saamiset tytäryhteisöltä Myyntisaamiset 0,00 0,00 0,00 106 490,28 Yhteensä 0,00 0,00 0,00 106 490,28 Saamiset kuntayhtymiltä Myyntisaamiset 0,00 0,00 0,00 3 611,25 Yhteensä 0,00 0,00 0,00 3 611,25 Saamiset kunnalta Muut saamiset 0,00 11 021,12 0,00 0,00 Yhteensä 0,00 11 021,12 0,00 0,00 Saamiset muilta Myyntisaamiset 0,00 14 540,64 0,00 5 489,06 Muut saamiset 0,00 27 335,56 0,00 25 040,22 Yhteensä 0,00 41 876,20 0,00 30 529,28 Saamiset yhteensä 0,00 52 897,32 0,00 140 630,81 6.3.2 Taseen vastattavia koskevat liitetiedot Oman pääoman erittely 2018 2017 Peruspääoma 31.12 4 509 819,07 4 509 819,07 Edellisten tilikausien ylijäämä 1 417 645,66 1 574 487,85 Tilikauden ylijäämä/alijäämä 244 711,21-156 842,19 Oma pääoma yhteensä 31.12. 6 172 175,94 5 927 464,73 Erittely poistoerosta ja vapaaehtoisista varauksista 2018 2017 Poistoero 3 429 198,11 3 810 940,31 253 14

Vieras pääoma 2018 2018 2017 2017 Pitkäaikaiset Lyhytaikaiset Pitkäaikaiset Lyhytaikaiset Velat tytäryhteisöille Ostovelat 0,00 191 874,65 0,00 190 568,68 Yhteensä 0,00 191 874,65 0,00 190 568,68 Velat kunnalle Lainat 2 534 250,00 163 500,00 2 697 750,00 163 500,00 Ostovelat 0,00 24 206,33 0,00 0,00 Muut velat 0,00 1 891 589,76 0,00 1 592 936,38 Yhteensä 2 534 250,00 2 079 296,09 2 697 750,00 1 756 436,38 Velat julkisyhteisöiltä Lainat 804 984,00 146 668,00 951 652,00 146 668,00 Yhteensä 804 984,00 146 668,00 951 652,00 146 668,00 Velat muille Lainat 4 639 622,56 785 808,68 5 425 431,24 785 808,68 Ostovelat 0,00 101 344,84 0,00 265 496,58 Siirtovelat 0,00 17 105,02 0,00 16 071,03 Yhteensä 4 639 622,56 904 258,54 5 425 431,24 1 067 376,29 Vieras pääoma yhteensä 7 978 856,56 3 322 097,28 9 074 833,24 3 161 049,35 Vieraan pääoman erittely Pitkäaikainen vieras pääoma 2018 2017 Lainat, jotka erääntyvät myöhemmin kuin viiden vuoden kuluttua Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 3 014 458,00 3 014 458,00 Lainat kunnalta 2 043 750,00 2 043 750,00 Lainat KEVA:lta 365 000,00 365 000,00 5 423 208,00 5 423 208,00 Siirtovelkoihin sisältyvät olennaiset erät 2018 2017 Nordea /lainojen korot 10 210,92 10 867,05 Kainuun Osuuspankin lainojen korot 216,41 270,12 KEVAn /lainojen korot 2 739,74 149,53 Kuntarahoitus Oyj:n lainojen korot 3 937,95 4 784,33 17 105,02 16 071,03 254 15

7 Kirjanpitokirjat ja tositelajit KIRJANPITOKIRJAT Päiväkirja Pääkirja Myyntireskontra Ostoreskontra Palkkakirjanpito Käyttöomaisuuskirjanpito Tase-erittelyt Tilinpäätös sähköinen sähköinen sähköinen sähköinen sähköinen sähköinen sähköinen sidottu TOSITELAJIT AB Käyttöomaisuus kirjanpitotosite sähköinen AF Käyttöomaisuus poistotosite sähköinen AZ Käyttöomaisuus purkamisen tosite sähköinen DG Myyntireskontra Asiakkaat-hyvitys sähköinen DZ Myyntireskontra Asiakkaat-maksu sähköinen K1 Kirjanpitoliittymä maksuliikenne sähköinen K2 Sips muistiot sähköinen KG Ostoreskontra toimittajat-hyvitys sähköinen KR Ostoreskontra toimittajat lasku sähköinen KZ Ostoreskontra toimittajat maksu sähköinen RE Hankinta - lasku brutto sähköinen RV Myynti - laskun siirto sähköinen SA Pääkirjatilitosite sähköinen 16 255

256

5.2 Tytäryhteisöjen toimintakertomus ja tilinpäätös 5.2.1 Kajaanin Elokuvakeskus Oy Olennaiset tapahtumat vuonna 2018: Tyhjänä pitkään ollut katutason liiketila on vuokrattu ja näin ollen kaikki kiinteistön tilat ovat täynnä. Elokuvayrittäjän, Bio Rex Cinemas Oy, vuokrasopimus on uusittu siten, että sopimus kestää 30.6.2029 saakka. Bio Rex Oy:n Kajaanin elokuvakeskuksen kävijämäärät vuosina 2007 2018: Vuosi: 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Kävijämäärä: 65415 64548 60746 76468 63337 80900 Vuosi: 2013 2014 2015 2016 2017 2018 Kävijämäärä: 61522 55771 73106 67987 71058 65000 Valtuustoon nähden sitovat tavoitteet Raportointivastuussa toimitusjohtaja Tavoite 2018 Toteutunut 2018 Tilojen vuokrausaste on 100 %. Tilat pidetään vuokrattuina ja varmistetaan vuokrien saanti aikataulussa. Yhtiö maksaa Kajaanin kaupungille lainan korot. Tilat ovat täynnä eikä saatavia ole. Kaikki laskut on maksettu ajallaan. Kaupunkistrategiaa toteuttava tuloskortti Raportointivastuussa toimitusjohtaja Positiivinen mielikuva viihtyisästä ja sujuvien palvelujen Kajaanista Mahdollistaja Mittari/indikaattori Nykytila Tavoite 2018 Toteutunut 2018 Mukava ja monipuolinen elokuvatarjonta Monipuolinen elokuvatarjonta Elokuvateatteri toimii Elokuvateatteri toimii Riskit TA 2018 Kuvaus 2018 Toteutunut 2018 Elokuvateatteritoiminta loppuu Toimintaympäristö viihdetarjonnassa muuttuu siten, ettei elokuvateatteritoiminta ole Kajaanissa kannattavaa. Elokuvateatterin tilat joudutaan tällöin muuttamaan muuhun käyttöön sopivaksi. Paljon erilaisia elokuvia on esitetty koko vuoden Elokuvayrittäjän kanssa on tehty uusi pitkäaikainen vuokrasopimus 257

Riskialueet Toteutuneen riskin kuvaus Suoritetut riskienhallintatoimenpiteet Strategisten tavoitteiden saavuttamiseen vaikuttaneet riskit Vuokrausaste. Kaikki tilat on tällä hetkellä vuokrattu. Rahoitukseen kohdistuneet riskit Lainojen lyhentäminen. Omistaja joutuu auttamaan. Toiminnalle asetettuihin tavoitteisiin vaikuttaneet riskit Elokuvakeskustoiminnan kannattavuus. Tehty uusi pitkäaikainen vuokrasopimus. Vahinkoriskit Aina olemassa. Kiinteistö on vakuutettu ns. kiinteistövakuutuksella. Sisäinen valvonnan sisältö Vastuuhenkilö Jarmo Juntunen Päätöksentekoprosessin sisäinen valvonta Suunnitellut toimenpiteet ja painopistealueet Hallitus käsittelee tärkeät asiat. Toimitusjohtaja esittää. Sisäiseen valvontaan liittyvät havainnot ja johtopäätökset Henkilöstöasioiden sisäinen valvonta Taloussuunnittelun sisäinen valvonta Kirjanpidon ja maksuliikenteen sisäinen valvonta Talousraportointi Omaisuuden hallinnoinnin sisäinen valvonta Tietohallinnon ja tietoturvan sisäinen valvonta Avustusten, takausten ja vakuuksienmyöntäminen Sopimushallinta Hankkeiden (projektien) hallinnointi Ei vakituista palkallista henkilöstöä. Kustannuksia seurataan kuukausittain ja verrataan budjettiin. Oma kirjanpitäjä tsekkaa laskut ja tj hyväksyy ne. Omistajalle lisäraportit tehdään pyydettäessä. Muuten kustannukset seurataan kuukausittain. Paljolti tj:n käsissä. Apuna kiinteistönhuolto ostopalveluna. Konserniohjeiden mukaan. Tarvittaessa hallitus käsittelee. Tärkeimmät sopimukset käsittelee hallitus. Ei hankkeita 258

259

5.2.2 Kajaanin Teknologiakeskus Oy Olennaiset tapahtumat 2018: Valtuustoon nähden sitovat tavoitteet Raportointivastuussa toimitusjohtaja Tavoite 2018 Toteutunut 2018 Tavoitteena on pitää vuokrausaste noin 95 %:ssa. Vuoden 2018 liikevaihtotavoite on 2.940.000 ja tulostavoite 213.000. Vuodenvaihteessa vuokrausaste oli 97,8%. Liikevaihto oli 2.895.000 ja tulos verojen jälkeen 438.000. Riskit TA 2018 Kuvaus 2018 Toteutunut 2018 Keskeiset riskit Vuokrausaste. Ei ole vielä heilahtanut, mutta syytä olla varuillaan. Uutena haasteena, ei vielä ihan riskinä, tulee olemaan sisäilma- ja energia-asiat. Riskialueet Toteutuneen riskin kuvaus Suoritetut riskienhallintatoimenpiteet Strategisten tavoitteiden saavuttamiseen vaikuttaneet riskit Vuokrausaste. Vuokrausaste tällä hetkellä 97,8% Rahoitukseen kohdistuneet riskit Tällä hetkellä ei rahoitusriskiä. Kassavarat hyvät. Toiminnalle asetettuihin tavoitteisiin vaikuttaneet riskit Tilojen kunto. Tilojen kuntoon kiinnitetään koko ajan huomiota. Vahinkoriskit Esim. vuotoriski. Vuotoriski on olemassa. Vuotohälyttimiä on asennettu. Kiinteistöt on vakuutettu ns. kiinteistövakuutuksella. Sisäisen valvonnan sisältö Vastuuhenkilö Jarmo Juntunen Päätöksentekoprosessin sisäinen valvonta Suunnitellut toimenpiteet ja painopistealueet Tärkeät asiat viedään aina hallitukseen. Sisäiseen valvontaan liittyvät havainnot ja johtopäätökset Henkilöstöasioiden sisäinen valvonta Henkilöstön määrä kolme. Pienessä porukassa kaikki pysyvät ajan tasalla. Taloussuunnittelun sisäinen valvonta Kirjanpidon ja maksuliikenteen sisäinen valvonta Talousasiat käydään kirjanpitäjän kanssa yhteisesti läpi. Kirjanpitäjä tsekkaa ja toimitusjohtaja tarkistaa ja hyväksyy laskut, Lisäksi tilintarkastaja valvoo. 260

Talousraportointi Omaisuuden hallinnoinnin sisäinen valvonta Raportti ajetaan kuukausittain ja tarkistetaan myös laskutus. Rahat ovat konsernitilillä. Valvontaa tekee myös hallitus ja tilintarkastaja. Tietohallinnon ja tietoturvan sisäinen valvonta Ohjeistuksen mukaan. Avustusten, takausten ja vakuuksienmyöntäminen Sopimushallinta Hankkeiden (projektien) hallinnointi Ensin käsitellään yhtiön hallituksessa ja sitten esitetään kaupungille. Ohjeistuksen mukaan. Pääasiassa toimitusjohtajan vastuulla. Henkilöstö, htv2 TP 2017 TA 2018 TP2018 Kajaanin Teknologiakeskus Oy 3 3 3 261

5.2.3 Kiinteistö Oy Kajaanin Pietari Olennaiset tapahtumat vuonna 2018: Valtuustoon nähden sitovat tavoitteet Raportointivastuussa toimitusjohtaja Tavoite 2018 Toteutunut 2018 Käyttöaste yli 90 % Tavoite ei toteutunut. Vuoden 2018 käyttöaste oli 89,50 % Alle 2,3 % vuokratuotoista Tavoite toteutui. Vuoden 2018 saatavaprosentti oli 2,16 % Sijoitetun pääoman tuotto lainojen keskikoron suuruinen Sijoitetun pääoman tuotto oli vuonna 2018 1,44 % ja lainojen keskikorko oli 1,64 %. Kaupunkistrategiaa toteuttavat tuloskortit Raportointivastuussa toimitusjohtaja Halu auttaa yritysten kasvua Mahdollistaja Mittari/indikaattori Nykytila Tavoite 2018 Toteutunut 2018 Vuokra-asuntojen saatavuus Tarjontaa riittävästi, jopa ylikin Pidetään asunnot hyvässä kunnossa ja että niitä on oikea määrä Haettu Oravantie 5-9 kohde aravarajoituksista vapaaksi. Vuosikorjauksia tehty kiinteistöihin 2.396.964 euron edestä. Kokonaisvaltainen asiakastuntemus ohjaa palvelujen järjestämistä ja tehostaa palvelujen tuotantoa Mahdollistaja Mittari/indikaattori Nykytila Tavoite 2018 Toteutunut 2018 Hyvä ja ajan tasalla oleva henkilöstö Asiakastyytyväisyyskysely 3,68 (2014) 3,80 (2015) 3,89 (2016) 3,85 3,95 Positiivinen mielikuva viihtyisästä ja sujuvien palvelujen Kajaanista Mahdollistaja Mittari/indikaattori Nykytila Tavoite 2018 Toteutunut 2018 Pidetään huolta asuntokannasta ja asunnoista ydin-kajaanissa Siirretään painopistettä perusparannuksista vuosikorjauksiin Tehty vuodesta 1988 perusparannuksia, joita nyt vähennetään. Kankurintie 1 peruskorjaus valmistuu kesällä 2018 Vuoden 2018 aikana saatu valmiiksi Kankurintie 1 laaja peruskorjaus. Riskit TA 2018 Kuvaus 2018 Toteutunut 2018 Työ- ja koulutuspaikkojen määrä ja siihen yhteydessä oleva asukasmäärän kehitys Kajaanissa Kesän aikana AMK:illa ollut kesäkoulu toimintaa ulkomaalaisille opiskelijoille, joka lisännyt vähän kesäaikaista käyttöä opiskelija-asunto kohteissa. 262

Henkilöstö, htv2 TP 2017 TA 2018 TP 2018 Kiinteistö Oy Kajaanin Pietari 26 26 25 263

5.2.4 Kajaanin Ammattikorkeakoulu Oy Olennaiset tapahtumat 2018: Vuosi 2018 oli KAMK 24-strategian toteuttamisen 2. vuosi, jolloin toiminnan tuloksellisuus kehittyi erinomaisesti. Vetovoimaisuuden kasvattaminen on jatkossa haasteena. Valtion rahoituksen väheneminen ja uudet avaukset toimintaedellytysten varmistamiseksi pitkällä aikajänteellä veivät tuloksen tappiolliseksi. Liiketoiminnassa avattiin mm. koulutusvienti Intiaan. TKI-toiminnan euromääräinen osuus sekä muu hankeaktiivisuus kasvoivat vuonna 2018. Kansallisesti osallistuttiin aktiivisesti Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visio 2030 -työhön. Samalla pyrittiin vaikuttamaan tulevan hallitusohjelman peruslinjauksiin ja tavoitteisiin. Valtuustoon nähden sitovat tavoitteet Raportointivastuussa rehtori Tavoite 2018 Toteutunut 2018 Selviytyminen omalla rahoituspohjalla KAMK Oy:n tulos on reilusti tappiollinen -1 328 200,90, minkä vuoksi KAMK käynnisti talouden sopeuttamisohjelman ja YT-neuvottelut vuoden 2019 alussa. Kaupunkistrategiaa toteuttavat tuloskortit Raportointivastuussa rehtori Halu auttaa yritysten kasvua Mahdollistaja Mittari/indikaattori Nykytila TP 2017 Tavoite 2018 Toteutunut 2018 Osaavan työvoiman saatavuus turvataan Saavutettavuuden parantaminen Aloittaa yrittäjänä 11 10 14 (valmistuneet) / vuosi TKI-toiminta euroina 3,2 M 3,8 M 3,7 M Mahdollistaja Mittari/indikaattori Nykytila TP 2017 Tavoite 2018 Toteutunut 2018 Suoritetut tutkinnot 319 343 353 Ylemmät tutkinnot 36 47 43 Avoin AMK, opintopisteetajakoulutus 5202 (sis. maahanmuut- 4400 7749 ja erikoistu- miskoulutus) Mahdollistaja Mittari/indikaattori Nykytila TP 2017 Tavoite 2018 Toteutunut 2018 Avoimen amk:n opintopisteet AIKOPAn opiskelijamäärä 5202 (sis. maahanmuuttajakoulutus ja erikoistumiskoulutus) yht. 4222, josta KAMK 2302 4400 7749 yht. 3900, josta KAMK 1700 yht. 2859, josta KAMK 1624 Kokonaisvaltainen asiakastuntemus ohjaa palvelujen järjestämistä ja tehostaa palvelujen tuotantoa Mahdollistaja Mittari/indikaattori Nykytila TP 2017 Tavoite 2018 Toteutunut 2018 Opiskelijatyytyväisyys prosentteina AIKOPAN asiakaspalaute (1 5) 71,1 70 72 4,2 4,3 4,3 264

Positiivinen mielikuva viihtyisästä ja sujuvien palvelujen Kajaanista Mahdollistaja Mittari/indikaattori Nykytila TP 2017 Tavoite 2018 Toteutunut 2018 Vetovoimaisuus (nuorten koulutuksen 1. sijaiset hakijat/aloituspaikka) Kuntalaisten omaehtoinen hyvinvoinnin lisääminen 2,3 3,3 1,9 Mahdollistaja Mittari/indikaattori Nykytila TP 2017 Tavoite 2018 Toteutunut 2018 Henkilöstön työhyvinvointi (1 4) 3,2 3,3 3,2 Riskit TA 2018 Kuvaus 2018 Toteutunut 2018 Keskeiset riskit Perusrahoituksen vaihtelut 100 % tulosrahoituksessa AMK-sektorilla ja muutokset valtakunnallisessa korkeakoulupolitiikassa Kansallisen TKI-rahoituksen vähenemisen vaikutukset TKI-toiminnan omarahoituksen riittävyys ICT:n toimintahäiriöt Sote-uudistuksen vaikutukset Alueen vetovoiman vaikutus osaavan työvoiman saantiin AIKOPAn ja CEMIS-toiminnan tuloksellisuuden ylläpitäminen (rahoituksen niukkuus) KAMKin perusrahoitus vuonna 2018 laski 291 t vuoteen 2017 verrattuna. Riskialueet Toteutuneen riskin kuvaus Suoritetut riskienhallintatoimenpiteet Rahoitukseen kohdistuneet riskit OKM:n perusrahoitus on vähentynyt Panostettiin liiketoiminnan kehittämiseen ja varainhankintaan. Vahinkoriskit Henkilöstö: 6 työmatkatapaturmaa ja 1 työtapaturma, 2 matkasairaustilannetta ennen matkaa, 1 matkatavaravahinko, 1 autovahinko (hirvikolari) Opiskelijat: 8 tapaturmaa, 3 työmatkatapaturmaa, matkasairauksia 7 KAMK Oy:n vakuutukset ovat ajan tasalla. Sisäisen valvonnan sisältö Vastuuhenkilö Matti Sarén Päätöksentekoprosessin sisäinen valvonta Henkilöstöasioiden sisäinen valvonta Taloussuunnittelun sisäinen valvonta Suunnitellut toimenpiteet ja painopistealueet Rehtorin/toimitusjohtajan päätökset koottuna työryhmäsivustolle. Hallituksen päätökset pöytäkirjoissa. Vastuut ja oikeudet on määritelty. Tietosuojavastaava nimetty ja henkilöstön koulutus toteutettu. Noudatetaan suunnitteluaikataulua. Vastuut ja oikeudet määritelty. Sisäiseen valvontaan liittyvät havainnot ja johtopäätökset Toimitaan ohjeiden ja prosessien mukaisesti. Prosesseissa ei ole ollut huomautettavaa. Toimitaan ohjeiden ja prosessien mukaisesti. Ei ole ollut huomautettavaa. Talousarvioprosessin sujuvuutta tulee kehittää ja aikataulutusta tarkistaa. 265

Kirjanpidon ja maksuliikenteen sisäinen valvonta Talousraportointi Omaisuuden hallinnoinnin sisäien valvonta Tietohallinnon ja tietoturvan sisäinen valvonta Avustusten, takausten ja vakuuksien myöntäminen Sopimushallinta Hankkeiden (projektien) hallinnointi Palvelu hankitaan Kainuun Sote Ky:ltä. Toteutetaan omistajan ja KAMK Oy:n hallituksen asettaman aikataulun mukaisesti. ICT- ja AV-laitteet rekisterissä (3StepIT), muut laitteet vakuutusrekisterissä. Hoidetaan osana KamITin toimintaa. Avustusta myönnetään opiskelijakunta KAMOlle yhteistoimintasopimuksen perusteella ja opiskelijoiden kansainväliseen vaihtoon. Kaikki sopimukset ovat koottuina työryhmäsivustolle. Merkittävät sopimukset tarkistutetaan lakitoimistolla. Kaikki hankkeet järjestelmissä; hanketalousvastaavat hoitavat Ei huomautettavaa. Toteutunut aikataulun mukaisesti, mutta talouden ennustettavuus on ollut heikkoa. Tehostetaan seurantaa ja kehitetään järjestelmiä. Päätettiin palkata controller. Rekisterit kunnossa. Suojaukset kunnossa. Vastuut ja oikeudet on määritelty ja huomioitu perehdytyksessä sekä toiminnassa. Ei huomautettavaa. Sopimushallinta on keskitetty ja vastuutettu; ei ole ollut kiistatilanteita. Toimitaan ohjeiden ja prosessien mukaisesti. Hankehallinnoinnin on laatuauditoinneissa todettu olevan erinomaisella tasolla. Henkilöstö, htv2 TP 2017 TA 2018 TP 2018 Kajaanin Ammattikorkeakoulu Oy 192 190 204 266

5.2.5 Kiinteistö Oy Kajaanin Lohtajan Palvelukeskus Olennaiset tapahtumat vuonna 2018: Valtuustoon nähden sitovat tavoitteet Tavoite 2018 Toteutunut 2018 Ei sitovia tavoitteita. Kiinteistön ylläpito on toiminut aikaisempien vuosien malliin. Riskit TA 2018 Kuvaus 2018 Talousasiat Ei analyysia. 267

5.2.6 Loiste Oy Olennaiset tapahtumat 2018: Loiste Oy muutti konsernin organisaatiota lähemmäksi prosessiorganisaatiota, jolloin pääosa konsernin henkilöresursseista keskitettiin Loiste Energia Oy:öön. Konsernin omistamien sähkönmyyntiyhtiöiden Loiste Energia Oy:n ja Loiste Sähkönmyynti Oy:n asiakaskannat keskitettiin toukokuussa yhteen yhtiöön Loiste Sähkönmyynti Oy:öön. Loiste Sähkönmyynti Oy neuvotteli Energiapolar Oy:n kanssa myyntiliiketoimintojen yhdistämisen, joka toteutuu 1.3.2019. Loiste Energia Oy osti Kajaanin kaupungilta 5 % Loiste Lämpö Oy:n osakkeista joulukuussa, jonka jälkeen Loiste Lämpö Oy:stä tuli konsernin tytäryhtiö. Loiste Sähköverkko Oy:n verkkovastuualueella oli kertomusvuonna tammikuussa lumi- ja jääkuormista johtunut laaja suurhäiriö, jonka kokonaiskustannukset olivat reilu 8 miljoonaa euroa. Yli 12 tunnin keskeytyksistä asiakkaille maksettiin vakiokorvauksia noin 1 miljoona euroa. Valtuustoon nähden sitovat tavoitteet Raportointivastuussa toimitusjohtaja Rahoitus Tulos Kaupunkistrategiaa toteuttavat tuloskortit Raportointivastuussa toimitusjohtaja Tavoite 2018 Toteutunut 2018 Pystyy selviytymään sitoumuksistaan: Rahoittajien toteutui asettamat kovenantit (rahoitusehdot) täytetään, lainasopimusten mukainen korkotuotto omistajille Konsernin liikevoitto 11,2 milj. euroa ja voitto Liikevoitto 8,9 milj. euroa ennen veroja 2,2 milj. euroa Voitto ennen veroja 0,0 milj. euroa Yhtiön arvon jatkuva parantaminen. toteutui Positiivinen mielikuva viihtyisästä ja sujuvien palvelujen Kajaanista Mahdollistaja Mittari/indikaattori Nykytila Tavoite 2018 Toteutunut 2018 Häiriötön sähkön 2,9 milj. euroa 2,8 milj. euroa 8,1 milj. euroa jakelu KAH-arvo (sähkön toimituksen keskeytyksen aiheuttama haitta) Riskit TA 2018 Kuvaus 2018 Toteutunut 2018 Keskeiset riskit Konsernin tuloksen kannalta olennaisimmat tekijät ovat sähkön tukkumarkkinahinta, säätilan aiheuttamat häiriöt sähköverkkotoiminnalle sekä korkotaso. Lumi- ja jääkuormat sekä myrskyt aiheuttavat suurimmat riskit sähköverkkotoiminnalle. Niiden aiheuttamista suurhäiriöistä voi aiheutua viankorjauskustannuksia sekä sähkömarkkinalain mukaisia vakiokorvauksia. Suurhäiriöt aiheuttavat verkostolle lisäksi ylimääräistä rasitusta ja vähentävät sen jäljellä olevaa taloudellista pitoaikaa. Verkoston säävarmoilla rakenteilla sekä ennakoivalla kunnossapidolla pyritään vähentämään vikoja ja pienentämään verkosta aiheutuvaa turvallisuusriskiä. Sähkön myynnin ja tuotannon sekä rahoituksen osalta riskienhallinta toteutui suunnitellusti. Loiste Sähköverkko Oy:n verkkovastuualueella oli kertomusvuonna yksi lumi- ja jääkuormasta johtunut suurhäiriö. Suurhäiriöstä aiheutui viankorjauskustannuksia sekä sähkömarkkinalain mukaisia vakiokorvauksia. Rahoituksellisesti konsernin toimintaan sisältyy korkoriski sekä likviditeettiriski. Lyhyellä aikavälillä hintapiikit fyysisen sähkön tukkumarkkinoilla voivat aiheuttaa rahatarpeen voimakasta 268

kasvua. Tuotetun ja myydyn energian hintariski on rajattu johdannaissopimuksilla. Rahoitusriskiä hallitaan korkojohdannaisilla. Johdannaisten käyttöä ohjataan konsernin riskienhallintapolitiikalla. Sähkön jakeluun liittyy vastuuriskejä, joita on pienennetty vakuutuksilla. Myös energian tuottamiseen ja siirtämiseen liittyvää omaisuus- ja keskeytysriskiä on pienennetty vakuutuksin. Henkilöstö, htv2 TP 2017 TA 2018 TP 2018 Loiste Oy 54 54 57 269

5.2.7 Loiste Lämpö Oy Olennaiset tapahtumat 2018: Osana Loiste-konsernin toteuttamaa organisaatiomuutosta, yhtiön kaikki työntekijät siirtyivät Loiste Energia Oy:n palvelukseen. Yhtiön liiketoiminta on laajentunut kertomusvuonna toiminta-alueella toteutuneen rakentamisen mukaisesti. Lämpöä myytiin 280 MWh. Valtuustoon nähden sitovat tavoitteet Raportointivastuussa toimitusjohtaja Tulos Tavoite 2018 Toteutunut 2018 Osingonmaksu omistajille vähintään edellisten vuosien Osinkoa maksettiin 3,0 milj. euroa tasolla (2 milj. euroa vuodessa) Riskit TA 2018 Kuvaus 2018 Toteutunut 2018 Keskeiset riskit Lämmöntuotannossa ja kaukolämpöverkossa voi olla vaurioita, joista seuraa tuotanto- ja lämmönjakelukeskeytyksiä sekä mahdollisesti vahinkoja ja vahingonkorvauksia ulkopuolisille. Tuotanto- ja polttoainejakeluhäiriöiden aikana joudutaan käyttämään kalliimpia polttoaineita, joka lisää kustannuksia. Pitkä lämmöntoimitusvaje voi aiheuttaa laitteiden ja verkon jäätymistä, mistä voi aiheutua suuria vahinkoja. Säätila voi aiheuttaa lisäkustannuksia tai myyntitulojen menetystä. Kylminä kausina talvella huippulämmöntuotantoa hoidetaan öljykattiloin, mikä lisää kustannuksia. Lauhana talvena lämmönkulutus jää pieneksi, josta seuraa liikevaihdon laskua. Ympäristöuhkatekijöistä suurin on öljyvuoto öljysäiliöistä tai putkistoista. Lämpökeskuksia käynnistettäessä ja öljypolttimien käyntihäiriöiden tapahtuessa voi tulla nokeavia savukaasupäästöjä. Lämmöntuotantohäiriöiden aikana, jolloin joudutaan käyttämään hiilidioksidipäästöiltään suurempia polttoaineita, kuluu päästöoikeuksia ja aiheutuu lisäkustannuksia. Pääkattilalaitosten tuotantohäiriötilanteessa pienien useissa paikoissa olevien lämpölaitosten tuotannon yhteensovittaminen tuo riskin. Tuotantohäiriöissä voidaan joutua käyttämään hiilidioksidipäästöjä lisääviä polttoaineita, mikä kuluttaa päästöoikeuksia ja lisää kustannuksia. Tulipalo lämpökeskuksilla voi aiheuttaa huomattavia taloudellisia menetyksiä. Iso kaukolämpövesi- tai öljyvuoto voi aiheuttaa huomattavat vahingot ja vahingonkorvaukset. Vakuutuksilla katetaan kaikki ne vahinkoriskit, joiden osalta se on taloudellisesti mahdollista ja muuten järkevää tai vahinkotapahtumaan on saatavissa vakuutusta. Vakuutukset järjestetään yhtiön vakuutuspolitiikan mukaisesti. Yhtiön vakuutusturva on järjestetty yhdessä Loiste Oy:n kanssa. Vuoden lämpötila oli keskimääräistä lämpimämpi. Lämmitystarveluku Kajaanissa oli 8,9 % normaalia pienempi ja 2,8 % edellistä vuotta pienempi. Pääosan yhtiön myymästä lämpöenergiasta tuotetaan Kainuun Voima Oy:n pääkattilalla. Pääkattilan onnistunut pienentäminen mahdollisti kattilan käyttömäärien kasvattamisen ja siten lämmönhankintakustannusten laskun. Merkittäviä lämmön tuotantoon tai putkistoihin kohdistuneita vahinkoja ei sattunut. 270

Henkilöstö, htv2 TP 2017 TA 2018 TP 2018 Loiste Lämpö Oy 4 4 0 271

5.2.8 Edukai Oy Olennaiset tapahtumat vuonna 2018: Vuoden 2018 aikana työvoimakoulutuksen osalta rahoittajan painopiste siirtyi lyhyiden, muutaman kuukauden mittaisiin osaamisen täydentämisen ja lisäämisen koulutuksiin. Lyhytkestoisten koulutusten haasteeksi on kuitenkin muodostunut parantuneen työllisyystilanteen mukanaan tuomat vaikeudet opiskelijarekrytointiin. Tämän johdosta talousarviossa esitetty työvoimakoulutuksen liikevaihto on jäänyt tavoitteestaan noin 100 000. Vastapainoksi työvoimakoulutuksen oppilasrekrytoinnille, Edukai Oy lisäsi yritysten ja työelämän kanssa tehtävää yhteistyötä koulutusten suunnittelussa sekä markkinoinnissa opiskelijamäärien parantamiseksi. Yhteistyömalli osoittautunut toimivaksi ja toimintamalli on laajennettu koskemaan kaikkia Edukai Oy:n tarjoamia koulutuspalveluja. Maahanmuuttajille suunnattujen koulutusten osalta Edukai Oy on siirtänyt painopisteen perinteisistä kotoutumiskoulutuksista ammatillisesti suuntautuneisiin kotoutumiskoulutuksiin. Koulutuksissa on siirrytty kielikoulutustyyppisestä koulutusmallista toimintatapaan, joka mahdollistaa opiskelijan paremman ja nopeamman kiinnittymisen yhteiskuntaan, koulutukseen ja työelämään. Uudet koulutusmallin mukaisesti toteutetut rakennus- ja metallialan, puhdistus- ja keittiöalan koulutukset ovat tästä hyvä esimerkki. Koulutusten vaikuttavuus ja tulokset niin suoraan työllistymiseen kuin ammatilliseen koulutukseen siirtymisen osalta ovat olleet erittäin hyviä. Edukai on kehittänyt ja toteuttanut ohjauspalveluja maahanmuuttajille ammatillisen opiskelun tueksi. Tämän erityisohjauksen piirissä olevia maahanmuuttajataustaisia opiskelijoita eri ammatillisen koulutuksen koulutusaloilla oli vuoden 2018 aikana noin 70. Lisäksi Edukai on kehittänyt palvelumallin yritysten tueksi työperäisessä maahanmuutossa. Pitkäaikaistyöttömille ja vaikeammin työllistyville asiakkaille suunnatut koulutus- ja asiantuntijapalvelut ovat olleet keskeisiä kehittämiskohteita vuonna 2018. Edukai on kehittänyt ja tuotteistanut erilaisia ohjauspalveluja sekä erityisesti opinnollistamisen kautta työelämään palveluja. Palveluja on tuotettu eri hankkeille ja kolmannen sektorin toimijoille. Edukai Oy on myös tehnyt aktiivisesti hanketoimintaa. Kesällä 2018 alkanut POTKURI- hanke ja Erasmus + SMILES-hanke esimerkkeinä. Lisäksi olemme valmistelleet yhteistyössä Jyväskylän ammattikorkeakoulun opettajakorkeakulun kanssa yhteishanketta Robopedagogiikka-hanketta sekä vastaavaa eurooppalaista hanketta yhteistyössä Espanjan kanssa. Taloudessa liikevaihdon osalta asetettu tavoite on saavutettu. Liikevoitto jää kuitenkin ennustettua pienemmäksi johtuen työvoimakoulutuksen oppilasrekrytoinnin vaikeudesta sekä toisaalta merkittävästä panostuksesta tuotekehitykseen. Edukai Oy:n talous on vakaa ja maksukyky hyvä. Edukai Oy on vuonna 2018 saanut erinomaisten taloudellisten tunnuslukujen, positiivisten taustatietojen ja hyvän maksukäyttäytymisen perusteella Asiakastieto Oy:n korkean Rating Alfa-luottoluokituksen sekä Kauppalehden Menestyjät sertifikaatin. Valtuustoon nähden sitovat tavoitteet Raportointivastuussa toimitusjohtaja Tavoite 2018 Toteutunut 2018 Selviytyminen omalla rahoituspohjalla. On toteutunut 272

Kaupunkistrategiaa toteuttavat tuloskortit Raportointivastuussa toimitusjohtaja Osaavan työvoiman saatavuus turvataan Mahdollistaja Mittari/indikaattori Nykytila Tavoite 2018 Toteutunut 2018 Kysyntää ja asiakkaiden tarpeita vastaava joustava palvelutarjonta Asiakastyytyväisyyskysely Asiakastyytyväisyyskyselyn sisältö valmistuu Palautteiden ka. vähintään 4 (asteikolla 1-5) Palautteiden ka. 4,2 (asteikolla 1-5) Riskit TA 2018 Kuvaus 2018 Toteutunut 2018 Taloudellinen riski Palvelutuotantoon liittyvät riskit Henkilöriskit Operatiiviset riskit Palvelutuotanto Alihankinta Strategiset riskit Resurssien riittävyys Asiakkaalle luvattua palvelua ei saada toimitettua sovitun mukaisesti (aikataulu ja laatu) Varahenkilö ja sijaisjärjestelmä puuttuu Ammattitaitoisen ja osaavan henkilöstön saatavuus Yrittäjämäisen työotteen tiedostaminen ja käyttöönotto (sitoutuminen) Työ- ja toimintaohjeiden käyttöön ei sitouduta tai laadunvarmistusta ei tehdä sovitun mukaisesti. Alihankintana tuotettu palvelu ei vastaa asiakkaan tarpeisiin (laatu) Ammattiopiston resurssin / ylikapasiteetin käyttäminen Edukai Oy:n tarjoamissa palveluissa. Ei ole toteutunut Toteutunut osin. Pitkäaikaisiin sairauslomiin ei saatavilla sijaista johtuen työn ja toiminnan asiantuntijaluonteisuudesta Ei ole toteutunut Ei ole toteutunut Toteutunut osin. Ammattiopiston resurssit tiukkaan mitoitettu, jolloin ylikapasiteettia ei juuri ole käytössä Edukai Oy:n tarpeisiin. Kilpailutilanne Ostopalveluna hankittava asiantuntijuus (saatavuus, laatu, oikea-aikaisuus) Alalla vallitsee kova kilpailu ja samojen tuotteiden ja palvelujen tarjoajia on markkinoilla paljon. Miten erotumme kilpailijoista? Ei ole toteutunut Edukai on onnistunut erottautumaan kilpialijoista koulutusten korkealla laadulla, toimitusvarmuudella ja kouluttajien ammattitaidolla 273

Sisäisen valvonnan sisältö Vastuuhenkilö Petra Tolonen Suunnitellut toimenpiteet ja painopistealueet Sisäiseen valvontaan liittyvät havainnot ja johtopäätökset 31.12.2018 Päätöksentekoprosessin sisäinen valvonta Päätöksenteossa noudatetaan osakeyhtiön toimintaa sääteleviä lakejaja asetuksia, Kajaanin kaupungin konserniohjetta sekä Corporate Governance-suosituksia. Säännölliset yhtiön hallituksen kokoukset, jossa käydään läpi kunkin tarkastelukauden toiminta ja talous. Henkilöstöasioiden sisäinen valvonta Taloussuunnittelun sisäinen valvonta nimetään keskeisille palveluille vastuuhenkilöt sekä tiimit henkilöstöä koulutetaan ja varmistetaan kriittinen osaaminen ennakoidaan henkilöstötarvetta ja rekrytoidaan tarpeen mukaan uusilta työntekijöitä vaaditaan rikosrekisteriote. Työhöntulotarkastukset sovitaan Kainuun työterveys-liikelaitoksen kanssa. Jokainen työntekijä allekirjoittaa ja sitoutuu noudattamaan yrityksen salassapitosopimusta jokainen työntekijä suorittaa Arjen tietosuojakoulutuksen ja toimittaa siitä todistuksen toimitusjohtajalle käydään kehityskeskustelut henkilöstön kanssa Valitaan työsuojeluvaltuutettu ja varavaltuutettu laaditaan työsuojelun toimintaohjelma noudatetaan Kajaanin kaupungin ohjeistusta Taloussuunnitelman hyväksyy yhtiön hallitus vastuuhenkilöt valittu ja tiimit perustettu yhtiön 16 henkilöstä on 9 henkilöä koulutuksessa henkilöstöä palkattu tarpeen mukaan rikosrekisteriotteet tarkistettu ja työterveyshuollon tarkastukset tehty salassapitosopimukset allekirjoitettuna koko henkilöstöllä salassapitosopimukset tehty ja allekirjoitettu kaikkien työntekijöiden kanssa kaikki työntekijät ovat suorittaneet ja toimittaneet todistuksen Arjen tietosuojakoulutuksesta 30.4.2018 mennessä. kehityskeskustelut käyty 100 %:sti koko henkilöstön kanssa 31.3.2018 mennessä Työsuojeluvaltuutettu ja varavaltuutettu on valittu sekä koulutettu tehtävään työsuojelun toimintaohjelma laadittu sekä kehittämisohjelma laadittu. Esille tulleet korjaus- ja kehittämistoimenpiteet aloitettu ja saatetaan loppuun 31.8.2018 mennessä noudatettu Kajaanin kaupungin oheistusta noudatettu hallituksen hyväksymää talousarviota Kirjanpidon ja maksuliikenteen sisäinen valvonta Edukai Oy ostaa kirjanpitopalvelut Administer Oy:ltä Tilintarkastuksen hoitaa KPMG nimetään ja palkataan taloushallinosta vastaava työntekijä kirjanpitopalvelut toimivat hyvin ja tietoa saadaan reaaliaikaisesti. Kirjapidossa erityisesti myyntiä, ostoja ja liiketoiminnan muita kuluja seurataan päivittäin, mut- 274

Talousraportointi vaihdetaan perintätoimisto saatavien perimisen tehostamiseksi noudatetaan Kajaanin kaupungin ohjeistusta ja aikataulua ta erityisesti kunkin kuukauden kirjanpidon sulkeuduttua. Tällöin tehdään analyysi ja mahdolliset korjaavat toimenpiteet. palkattu taloushallinosta vastaava henkilö, lisäksi jaettu tehtäviä siten, että ao. henkilöt hoitava työparina yhdessä yhtiön myyntilaskuja sekä ostolaskuja. Tällä varmistetaan prosessin häiriöttömyys. aiempi perintätoimisto tehoton, joten perintätoimisto vaihdettu (nykyisin Taitoa Perintä) ja perintä saatu tehokkaaseen käyntiin. Tällä pyritään minimoimaan liiketoimintatappioita. Omaisuuden hallinnoinnin sisäinen valvonta Tietohallinnon ja tietoturvan sisäinen valvonta Avustusten, takausten ja vakuuksienmyöntäminen Noudatetaan hankintatoimesta annettuja ohjeita yli 5000 olevat hankinnat käsitellään yrityksen hallituksessa noudatetaan KamIt:n antamia ohjeita laaditaan perehdyttämisasiakirja, jonka liitteeksi laaditaan tietoturvaohjeistus Ei toimenpiteitä yrityksessä ei ole kevään 2018 aikana ollut hankintatarpeita. laadittu perehdyttämisasiakirja, jossa liitteenä Edukai Oy:n vaitiolo- ja tietoturvaohjeistus Sopimushallinta sopimukset laaditaan kirjallisesti kahtena kappaleena (yksi kummallekin osapuolelle) ja noudatetaan sopimusten laadinnassa yleisiä sopimusehtoja hankitaan sähköinen alusta sopimusten hallintaan Hankkeiden (projektien) hallinnointi hankkeet hallinnoidaan omana työnä sopimukset laadittu kirjallisesti koekäytetty sähköistä alustaa, mutta ei ole havaittu sitä toimivaksi. Uutta toimivampaa järjestelmää (alustaa etsitään parhaillaan ja selvitetään mahdollisuutta liittää siihen CRMominaisuus). hankehallinnointi omana työnä on kustannustehokkaampaa kuin ulkopuolelta ostettuna. Lisäksi toimenpiteellä varmistetaan hankeraporttien oikeellisuus ja hankeosaamisen kasvattaminen yrityksessä. Henkilöstö, htv2 TP 2017 TA 2018 TP 2018 Edukai Oy 8,7 10 17 275

276