L A P E - h a n k e, k e h i t t ä j ä a s i a k a s t a p a a m i n e n 1 8. 9. 2 0 1 8 P o h j a n h o v i LAPE-hankkeen alustavia tutkimushavaintoja
Tutkijatiimi Laitinen Merja, professori, sosiaalityö, vastuututkija Kallinen Kati, yliopistonlehtori, sosiaalityö Lantela Lauri, nuorempi tutkija, kasvatustiede Leinonen Jaana, yliopistonlehtori, hallintotieteet Nikupeteri Anna, tutkijatohtori, sosiaalityö Nurmi Henna, yliopisto-opettaja, hallintotieteet Turunen Tuija, professori, kasvatustiede, erityisesti opettajankoulutus
Mistä olemme olleet kiinnostuneita? Lapset, nuoret ja perheet - Millaisia kokemuksia palvelujen toimivuudesta ja eri ammattilaisten kanssa työskentelystä? - Miten kokevat oman roolinsa asiakkaina ja vaikuttajina tai palveluiden kehittäjinä? - Mikä on kokemusperäisen tiedon merkitys ja rooli palveluiden kehittämisessä? - Toiveita tai odotuksia perhekeskustoimintamallin suhteen? Tieto Osallisuus Monitoimijainen yhteistyö Ammattilaiset, esimiehet ja johtajat - Miten käyttävät lasten, nuorten ja perheiden kokemustietoa? - Miten kokevat eri ammattilaisten välisen yhteistyön? - Mitä asiakkaita osallistava yhteistyö edellyttää? - Mitä monitoimijainen yhteistyö edellyttää johtamiselta? - Toiveita tai odotuksia perhekeskustoimintamalli n suhteen?
Keväällä 2018 kerätyt tutkimusaineistot Asiakkaiden yksilö-, pari-, ja ryhmähaastattelut (N= 18) Laadullinen aineisto 5-6-vuotiaiden päiväkotiryhmäaineisto (N=63 lasta) 4.-5.-luokkalaisten ryhmäaineisto (N=52 lasta) Lapsi- ja perhelähtöinen tieto Ammattilaisten yksilö- /fokusryhmähaastattelut (N=32) Määrällinen aineisto Vanhempien hyvinvointi- ja osallisuuskysely (N=273) Nuorten hyvinvointi- ja osallisuuskysely (N=440)
Yhdeksäsluokkalaisten nuorten kysely Lappilaisten nuorten hyvinvointi- ja osallisuuskysely 2018 yhdeksäsluokkalaiset nuoret (15-16 v) Vastaajia 440 Webkyselyn toteutusaika 31.1.-2.3.2018 Kyselyn teemat olivat Osallisuus ja vaikuttaminen, Arjen sujuvuus ja koulunkäynti, Perhe- ja kaverisuhteet, Hyvinvointi, sekä Vapaa-aika ja harrastukset.
Tuloksia nuorten kyselystä Noin kolmanneksella nuorista on näkemys palveluiden kehittämiseen ja halua vaikuttaa palveluihin. 40 % nuorista on sitä mieltä, että nuorten asiantuntijuutta palveluiden kehittämisessä hyödynnetään liian vähän. 38 % nuorista saa vain harvoin tai ei juuri koskaan tietoa siitä, miten nuorille suunnattuja palveluita kehitetään tai miten niiden kehittämiseen osallistutaan. 40 % nuorista saa vain harvoin tai ei juuri koskaan vaikuttamismahdollisuuksia tai kannustusta osallistumiseen. Suurella osalla nuorista ei ole aikaa (47 %) tai voimavaroja (39 %) osallistua palveluiden kehittämiseen. Toisaalta nuorissa on paljon myös heitä, joilla on aikaa (21 %) ja voimavaroja (22 %) palveluiden kehittämiseen melko usein tai usein.
Tuloksia nuorten kyselystä Nuorten luottamus koulua kohtaan on korkea. Koulun aikuiset (esim. opettaja, terveydenhoitaja, koulukuraattori) olivat useimmin valittu vaihtoehto silloin, jos nuori tarvitsisi apua hyvinvointiinsa, kaverisuhteisiinsa, suhteisiinsa vanhempiensa kanssa, perheen ilmapiiriin tai arkensa kuormittavuuteen liittyvissä asioissa. Miten nuoret haluavat osallistua palveluiden kehittämiseen? Haluaisin olla osa tiimiä, jossa on nuoria, jotka suunnittelevat nuorille suunnattuja tapahtumia. Haluaisin auttaa antamalla ideoita esim., mitä palveluissa voisi muuttaa ja mikä pitää. Jakamalla ideoita. Jotenkin, että voisin ilmaista mielipiteitäni.
Vanhemmille/huoltajille suunnattu kysely Perheiden hyvinvointi- ja osallisuuskysely lappilaisille vanhemmille/huoltajille 2018 o Vastaajia 273 o Webkyselyn toteutusaika 1.2.-19.3.2018 o Kyselyn teemat olivat Osallisuus ja vaikuttaminen lapsi ja perhepalveluissa, Arjen sujuvuus, Perhesuhteet ja tukiverkko, Parisuhde ja erotilanteet, Hyvinvointi, sekä Vapaa-aika ja harrastukset.
Tuloksia vanhempien kyselystä Neljännes vanhemmista kokee, ettei omaa tarvetta ole ymmärretty ja joka viides, ettei lapsen tarvetta ole ymmärretty kunnolla apua tai tukea haettaessa. Vajaa neljännes kertoo, että työskentelytavat eivät ole mahdollistaneet osallisuutta omassa (23 %) tai lapsen asiassa (24 %). 60 % vastaajista on ainakin toisinaan aikaa ja halua palveluiden kehittämiseen. 31 % vastaajista kertoo, että ongelmat auttavien tahojen välisessä yhteistyössä ovat estäneet avunsaantia varhaisessa vaiheessa vähintään jonkin verran ja 37 % kokee, ettei ole saanut riittävästi tietoa siitä, kuinka oma asia etenee eri auttavien tahojen välillä. 80 % vastaajista pitää tärkeää, että perheille suunnatut palvelut ovat saatavilla yhdestä paikasta. Vastaajien mukaan avun ja tarpeiden kohtaamista edistäisi entistä ennakkoluulottomampi kuunteleminen ja yhdessä ratkaisujen etsiminen sekä parempi perheen yksilöllisyyden ja kokonaistilanteen huomioiminen.
Tuloksia vanhempien kyselystä Mieluisimpia osallistumistapoja ovat kyselyihin osallistuminen (65 %), keskustelutilaisuudet (38 %), keskustelut palvelutilanteissa (33 %) ja osallistuminen sosiaalisen median kautta (30 %). Kunnallisessa päätöksenteossa tiedottamisen jo lapsiperheitä koskevien asioiden valmisteluvaiheessa tulisi olla paljon nykyistä aktiivisempaa, jotta todellinen vaikuttaminen ennakkoon olisi perheille mahdollista. Kokemukseni on, että valmistelu tapahtuu poliittisten päättäjien ja viranhaltijoiden toimesta hyvin niukasti ulospäin tiedottaen ja vasta päätöksenteon jälkeen tiedotetaan. Ylipäänsä palveluiden kehittämisen ja suunnittelun toivoisi olevan osallistavampaa eli perheitä kuulevaa. (...) Asenteiden muuttuminen siihen suuntaan että eri tahot käsittävät minkälainen kokonaisuus yksilön elämä on ja olisi mielenkiintoa tehdä yhteistyötä eikä aina niin tiukasti siinä omassa työnkuvassaan tai miten sen nyt sanoo...tietyissä rutiiniraameissa pysyen. Toimintamallit ja yhteistyökuviot täytyy olla selvät, sillä ei saa tulla viivästymisiä eikä turhia jonotusaikoja. Yhdessä tekemällä voidaan onnistua.
Johtajilta ja esimiehiltä kerätty aineisto Aineistona 10 johtavan viranhaltijan yksilöhaastattelut ja kaksi esimiehille suunnattua neljän osallistujan fokusryhmähaastattelua Tutkimustulosten mukaan on tärkeä kiinnittää huomiota lasten ja perheiden kokemustiedon keräämiseen, jalostamiseen ja hyödyntämiseen palveluiden kehittämisessä Johtamisella voidaan tukea kokemustiedon tuottamisen ja käyttämisen prosessia Nurmi, H., Nikupeteri, A., Leinonen, J., Kallinen, K., Lantela, L. & Laitinen, M. (2018): Kerättyä, jalostettua, hyödynnettyä? Kokemustieto lapsi- ja perhepalveluiden monitoimijaisessa yhteistyössä. Artikkelin käsikirjoitus.
Mitkä ovat osallisuuden edellytykset? Y H D E N V E R T A I S U U S Tieto - Tiedonsaanti - Tiedonkulku - Tiedottaminen Kannustaminen - Molemminpuolinen yhteistyöhön kannustaminen - Ammattilaisten, esimiesten ja johtajien merkitys yhteistyöhön kannustamisessa Osallisuuden edellytykset Osallistumisen väylät - Viralliset ja epäviralliset tilaisuudet ja kokoontumiset - Anonyymit osallistumisen mahdollisuudet Perhelähtöisyys - Perheen yksilöllisyyden ja ainutlaatuisuuden tunnistaminen - Perheen tukeminen kokonaisuutena, perheen jäsenen kohtaaminen yksilöllisesti K O H T A A M I N E N Kallinen, K. & Laitinen, M. & Lantela, L. & Leinonen, J. & Nikupeteri, A. & Nurmi, H. & Turunen, T. (2018) Lasten, nuorten ja perheiden osallisuus monitoimijaisen yhteistyön mahdollisuuksina ja haasteina. Teoksessa Petrelius, P. & Eriksson, P. (toim.): Uudistuva lastensuojelu kohti asiakkaiden ja ammattilaisten yhteistoimintaa. Työpaperi 32/2018. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Helsinki, 14 23. Saatavilla http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/137112/urn_isbn_978-952-343-208-6.pdf?sequence=1&isallowed=y
Mitä ajatuksia nämä herättävät? Kysymyksiä, kommentteja, keskustelua
ulapland.fi Kiitos!