* AASIAN TERMINAALI VALMISTUU KAHTEEN SIIPEEN 2 3 4 6 KEHÄ III:N REMONTTI TURVAA KANSANTALOUTTA FLAMINGON SIIPIEN SUOJASSA LAS VEGAS
PÄÄKIRJOITUS Vahva usko tulevaisuuteen Antti Kuusela Vantaan kaupungin viestintä Uusi kasvo Vantaalla Kansainvälinen talous yskii pahasti. Synkimmät ennustavat lamaa, jota pakoon ei pääsisi myöskään ulkomaankaupasta voimakkaasti riippuvainen Suomi. Kuntatalous joutuu tulevina vuosina lujille. Vantaata rasittaa monesta muusta samankokoisesta kaupungista poiketen suuri investointivelka. Käyttötalous on kuitenkin tasapainossa, mikä osoittaa meiltä löytyvän kykyä kustannustehokkaaseen palvelujen tuottamiseen. Investoinnit tehdään tulevaisuutta varten. Aviapolis, Marja-Vantaa, Kehä III:n perusparannus ja Kehärata ovat näkyvimpiä esimerkkejä kaupungin sitoutumisesta ei vain oman alueensa vaan koko Suomen kehittämiseen. Investointeja ei ole tehty irrallaan reaalimaailmasta vaan ne perustuvat tarkkoihin laskelmiin sekä jatkuvaan vuoropuheluun valtion, muiden pääkaupunkiseudun kaupunkien, paikallisen väestön ja talouselämän kanssa. Pahinta, mitä voisimme tehdä, olisi pysäyttää kaikki suuret hankkeet ja jäädä odottamaan parempia aikoja. Aviapoliksessa toimivat yritykset ja Vantaan kaupunki aikovat jatkaa vähintään yhtä intensiivisesti alueen kehittämistä Suomen kiinnostavimmaksi ja elinvoimaisimmaksi kansainvälisen talouden ja liikenteen keskukseksi. Unohtamatta viihtyvyyttä ja ilmastonmuutoksen vaatimia panostuksia energiatehokkuuteen ja päästöjen vähentämiseen. Syyskuussa avattu elämyskeidas Flamingo nostaa Vantaan ja erityisesti Aviapoliksen aivan uudelle tasolle myös matkailukohteena. Kansainvälisen ainvälisen standardin mukaisen kongressikeskuksen rakentaminen samalle alueelle on lähdössä liikkeelle lähikuukausina. Ainakaan Vantaalla ei jäädä tuleen makaamaan. Aviapolis-lehden uusi päätoimittaja Antti Kuusela on Vantaan kaupungin uusi viestintäjohtaja. Hän aloitti tehtävässään toukokuussa. Kuusela johtaa myös Vantaan markkinoinnin ohjausryhmää. Kaupungin markkinoinnin kulmakiviä ovat hänen mukaansa Aviapolis-lentokenttäkau-aupunki, siihen kytkeytyvä liikenteen n ja logistiikan keskus Akseli valtasuonenaan Kehä III sekä Marja-Vantaa. aa. Vantaalle Kuusela siirtyi Pohjolan Voiman johtotehtävistä. Kuva Laura Vuoma Terminaali hemmottelee kaukomatkojen kulkijaa Pääasiassa Aasian liikennettä palveleva Non-Schengenterminaali valmistuu osissa, joista ensimmäinen vaihe tulee käyttöön ensi syksynä ja koko kaksisiipinen rakennus vuonna 2010. Teksti Marita Kokko Kuva Miika Kainu Aasian-terminaali on kuin lentokone, jolla on kaksi 150 metriä pitkää siipeä. Terminaalin ylin kerros palvelee matkustajia ja kaksi alinta heidän matkatavaroitaan. Via Loungessa on esimerkiksi kylpylä ja kampaamo. Kiireisemmille on tarjolla suihkut ja tilat vaatteiden vaihtoon pitkän lennon jälkeen tai ennen sitä. Jos kauttakulkija haluaa tasata ensin aikaeroa ja mennä asiakkaan luo levänneenä, hän voi yöpyä terminaaliin lasikäytävällä yhdistetyssä hotellissa. Hotellissa on joka puolella näkyvissä lentojen aikataulut. Kun lennon lähtöaika lähestyy, matkustaja kävelee lasikäytävää pitkin suoraan lentonsa portille jäämättä ruuhkien armoille. Tulevan terminaalin opasteet ovat aasialaisilla kielillä ja sen myymälöissä on otettu huomioon aasialaiset mieltymykset. Terminaalin kahteen alempaan kerrokseen kotiutuu matkatavaratehdas, jonka laitteisto purkaa ja lajittelee 15 minuutissa kolmen laajarunkokoneen matkatavarat eli 12 laajarunkokoneen tavarat tunnissa. Näin tehdas pystyy käsittelemään 13,5 miljoonaa laukkua vuodessa. Matkatavaratehtaan 78 lajittelukourua mahdollistavat sen, että esimerkiksi kaikkiin Euroopan 40 kohteeseen voi lajitella tavaraa samanaikaisesti. Rfid-tunnisteiden ansiosta laukut päätyvät ajallaan oikeaan koneeseen niin kouruista kuin matkalaukkujen early bag -varastoista. Jos me haluamme olla maailman paras vaihtokenttä, matkalaukun on seurattava täsmällisesti matkustajan mukana. Vaihto on onnistunut vasta, kun koneeseen ehtivät sekä matkustaja että hänen tavaransa, johtaja Reijo Tasanen Finaviasta muistuttaa. Non-Schengen-terminaaliin valmistuu paikat kahdeksalle laajarunkokoneelle ja terminaalia on mahdollis- ta jatkaa vielä kahdella paikalla. Remontti jatkuu vanhan terminaalin puolella syksyyn 2010. Terminaalin myymäläpalvelut monipuolistuvat. Remontti yhdistää myös terminaalien turvatarkastukset ja muokkaa lentojen kirjautumistiskeistä yhtenäisen nauhan. Suunnitteilla on laajennus, joka tuo Schengen-puolelle kolme uutta matkustajasiltaa ja useampia bussiportteja.
3 Helsinki-Vantaan menestys on etu Suomelle ja maamme muille kentille, lentoasemaliiketoiminnan johtaja Reijo Tasanen korostaa. Helsinki-Vantaa erottuu ekstralla Finavian asiakkuuspäällikkö Anne Manner vastaa myymälätilojen vuokraamisesta. Aasian-liikenteen matkustajista noin 80 prosenttia vaihtaa Helsinki-Vantaalla lentokonetta ja jatkaa Eurooppaan. Eurooppaan matkaajat, suomalaiset ja Suomeen Aasiasta tulevat liikemiehet luovat yhdessä pohjan kannattaville reiteille. Käymme kansainvälisesti tiukkaa kilpailua esimerkiksi Wienin, Frankfurtin ja Kööpenhaminan kanssa. Jos tuotteemme ei ole houkutteleva, jäämme kakkoseksi. Eikä sekään, että meillä on suorin reitti Kaukoidän ja Euroopan välillä, ole vielä tae voitolle, Reijo Tasanen muistuttaa. Aasialainen arkikulttuuri on toisenlainen kuin pohjoismainen. Aasialaiset tupakoivat ja pelaavat kasinopelejä pohjoismaalaisia enemmän. Tämä on otettu huomioon uuden terminaalin palveluissa. Mutta on löydettävä vielä jotakin ainutlaatuista, jota aasialainen matkustaja kaipaa. Sellaista, jolla erotumme kilpailijoistamme. Yhteisprojektilla Taideteollisen korkeakoulun, Teknillisen korkeakoulun ja kauppakorkeakoulun kanssa halutaan löytää vetonaulat, joiden ansiosta matkustaja haluaa lentää juuri Helsingin kautta. Laurea-ammattikorkeakoulun opiskelijat taas luovat Aasian-terminaaliin virtuaali-suomen, jossa voi nähdä tykkypuut, aistia kuusen tuoksun ja kokea puuterilumen pölinän rinteissä. Kun matkustaja, joka pysähtyy vain hetken kentällämme, aistii maamme houkutukset, hän saattaa seuraavalla kerralla varata vierailulleen koko viikonlopun. Pietari voi piankin olla Helsinki-Vantaan todellinen kilpailija. Siksi markkinat on saatava käännetyksi Suomeen. Tietä tavoitteelle tasoittaisi nopea raideyhteys Pietarista. Suomi tarjoaa turvallisuutta, toimivaa infrastruktuuria ja eurovaluuttaa, joilla voisi houkutella myös venäläisiä matkustajia, Tasanen sanoo. Huippumuotia terminaalin myymälöihin Kansainväliset muodin huippubrändit ovat vahvasti esillä ulkomaanterminaalin laajennusosan myymälöissä. Luvassa on kansainvälistä muotia, koruja, kelloja ja asusteita sekä kotimaisia lahjatavaroita, jotka laadullaan houkuttelevat terminaalin kansainvälisiä käyttäjiä, pääasiassa aasialaisia, amerikkalaisia ja venäläisiä matkustajia, kertoo asiakkuuspäällikkö Anne Manner Finaviasta. Yritykset ja yritysideat terminaalin myymälöihin on jo valittu. Myymälät avautuvat heinäkuun alussa 2009.
4 http:// Kolmoskehä avartuu Elinkeinoelämän kansainvälinen valtaväylä lävistää pääkaupunkiseudun Kehä III:na. Valtasuoni pullistelee liikenteestä Vantaan osuudellaan. Siksi kaupunki haluaa aikaistaa valtasuonen laajennusta lainaamalla rahat tiehallinnolle. Työ käynnistyy jo ensi syksynä. Teksti Pertti Kokko Kuvat Sakari Manninen / Vantaan kaupunki altasuoni Kehä III:n liikennettä lisää V piakkoin avattavan Vuosaaren uuden sataman tavaraliikenne. Kehä III, valtatie 50, tarjoaa Helsinki-Vantaan lentoasemalle tärkeän maaliikenneyhteyden. Kolmoskehä on keskeinen osa elinkeinoelämän hyötyliikenteen reitistöä ja tärkeä pääkaupunkiseudun poikittainen runkoyhteys. Tieosan pikainen parantaminen on elinkeinoelämän kannalta tärkeää, ja siksi kaupunki haluaa auttaa hankkeen alkuun. Hankkeen välitön jatkaminen ykkösvaiheen jälkeen on kuitenkin elintärkeää, korostaa Vantaan kaupungininsinööri Urpo Vainio. Kaikilta osin maankäytön yhteydet eivät tule kuntoon ensimmäisessä vaiheessa, mutta esimerkiksi Aviapolikseen tulo ja sieltä poistuminen kohenee. Lopullisesti Aviapoliksen yhteydet ovat kunnossa, kun Lentoasemantien järjestelyt on hoidettu, Vainio sanoo.
5 Sujuvasti Suomen Champs-Élysées'llä Kehä III on yhtä leveä kuin Pariisin valtimo Champs-Élysées ja kiivaimmillaan yhtä ruuhkainenkin. Mutta kolmoskehän parannustöiden jälkeen vuonna 2015 liikenne Euroopan ja Venäjän yhdistävällä kauppaväylällä soljuu ongelmitta. Kiireisintä parannusta vaatii Vantaankosken ja Lentoasemantien välinen osuus, jolla liikennevaloliittymät ruuhkauttavat liikenteen. Jo nyt väylää käyttää arkisin noin 69 000 autoa. Vuosaaren sataman avaaminen syksyllä lisää raskasta liikennettä roimasti. Parantamishankkeen ensimmäinen vaihe toteutetaan Vantaan kaupungin 50 miljoonan euron aikaistamisrahoituksella. Työ valmistuu syksyllä 2011. Toinen vaihe on määrä toteuttaa vuosina 2012 2015. Sen kustannusarvio kohoaa 205 miljoonaan euroon. Vantaa edellyttää, että kolmoskehän parannustyöt jatkuvat kakkosvaiheella välittömästi ykkösvaiheen valmistuttua. Pallo jatkosta on Suomen valtiolla. Perusparannus nostaa asemaamme Euroopassa E18-tien kehittäminen on koko Suomen kansantaloutta hyödyttävä hanke, joka tähtää kilpailukykyisen alueen luomiseen muihin Euroopan alueisiin nähden. Turku Vaalimaa-moottoritie on nähtävä yhtenä kokonaisuutena, jonka puuttuvien osien mahdollisimman nopeaan suunnitteluun ja rakentamiseen on panostettava. Kannanotto on Etelä-Suomen kauppakamareiden E18-valtuuskunnan puheenjohtajan, vuorineuvos Jaakko Ihamuotilan. Kehä III on kansainvälisen E18-tien vilkkaimmin liikennöity osa. Ihamuotila nostaa erityiseksi parannuskohteeksi väylän Vantaankosken ja Lentoasemantien välisen osuuden. Mitkään kevyet väliratkaisut eivät tällä osuudella riitä takaamaan liikenteen sujuvuutta, vaan parannushanke tulee toteuttaa täysimittaisena mahdollisimman pian, hän korostaa. Ensimmäisessä vaiheessa poistuvat tasoliittymät ja liikennevalot Vantaankosken ja Lentoasemantien väliltä. Osuus saa myös turvalliset jalankulkuja pyöräily-yhteydet. Toisessa vaiheessa rakennetaan lisää kaistoja Vantaankosken ja Lentoasemantien välille, ja parannetaan Kehä III:n ja Lentoasemantien eritasoliittymä. Myös muut kolmoskehän ja valtaväylien liittymät remontoidaan.
6 Pohjoismaiden Las Vegas Teksti Tiina Åhlgren Kuvat Lehtikuva Flamingosta löytyy kylpylän, vesipuiston, keilahallin ja ravintoloiden lisäksi vihkihuone (kuvassa), ja elokuvateatteri, jossa on mahdollisuus esittää myös kolmiulotteisia elokuvia. P ohjoismaisittain ainutlaatuinen viihde- ja matkailukeskus Flamingo avasi ovensa syyskuun alussa. Saman katon alla on kylpylä, hotelli, ravintoloita, elokuvateattereita, keila- ja minigolfhallit ja kauppagalleria. Suurin vetonaula on mittava vesipuisto-viihdekylpyläkokonaisuus Flamingo Spa, joka tarjoaa toimintaa lapsille ja aikuisille vesiliukumäkineen, geysireineen ja hieronta-altaineen. Aikuisille on oma erillinen sauna- ja hoitomaailma Spa & Wellness, jossa on suola- ja mineraalivesialtaita, erilaisia saunoja, lepohuoneita ja hoitosviittejä. Hoitopalvelujen tarjontaa täydentää Wellness Klinikka, josta saa fysikaalisia ja kosmeettisia hoitoja sekä hierontoja. Kuntoilijoita liikuttaa Finnbodyn fitness-center. Huvitella voi myös keilaviihdekeskuksessa, hohtogolfradalla ja Finnkinon kuuden salin teatterikeskuksessa, jonka erikoisuutena ovat 3D-elokuvat. Viihdemaailman suurin toimija on SK Ravintoloiden yökerho-showravintola Flamingo Club, jossa tulee esiintymään kansainvälisiä artisteja kuten Ace of Base ja The Supremes. Las Vegas -henkisessä, 2 400-paikkaisessa ravintolassa on muun muassa vihkikappeli ja suora yhteys RAY:n Gold Dust -peliklubiin. Uudessa Sokos Hotel Flamingossa on 309 huoneen lisäksi kymmenkunta kokoustilaa sekä texmex-tyyppinen Amarilloravintola. Flamingossa on myös oma erikoisliikkeiden kauppagalleria sekä lääkärikeskus. Kauppakeskus Jumbon kyljessä sijaitsevan Flamingon tavoitteena on saada vuodessa kolme miljoonaa asiakasta.
7 Miten Marja-Vantaa liittyy Aviapolikseen? Marja-Vantaa tuo Aviapoliksen kylkeen uudenajan turvallisen joukkoliikennekaupungin. Aviapoliksen asukkaat ja yritykset saavat helpon liikenneyhteyden päähän urbaanin naapurin kaikkine palveluineen. Teksti Tiina Åhlgren Kuva: Plugi AVIAPOLIS M arja-vantaan keskusta rakennetaan tulevan Kivistön aseman ympärille. Aseman seudun maamerkiksi arkkitehdit ovat suunnitelleet Rooman Colosseumin muotoista rakennusta, jossa olisi liikkeitä, toimistoja ja ylimmässä kerroksessa asuntoja. Asuinalueen keskelle tulee keskuspuisto, jonka läpi kulkee junarata. Autoliikenne kiertää kehäkatuja pitkin. Marja-Vantaalla liikutaan pyörällä ja jalan. Esteettömässä joukkoliikennekaupungissa palvelut järjestetään niin, että henkilöauton käyttö jää mahdollisimman vähäiseksi. Asukkaat ohjataan liikkumaan etupäässä junalla, kun kehärata on valmistunut. Nyt haetaan vaihtoehtoja, joilla ihmiset voivat siirtyä asemille, projektinjohtaja Reijo Sandberg Vantaan kaupungilta kertoo. Sandberg väläyttää esimerkiksi kaupunkipolkupyöriä panttia vastaan ja niin sanottua autopoolia: Kaupunkipyöristä on onnistuneitakokeiluja ainakin Pariisissa ja Barcelonassa. Aviapoliksesta rullaten Marja-Vantaan ratkaisut pyrkivät tukemaan kaupunkilaisten omaehtoista liikuntaa. Rullaluistellen Aviapoliksesta Marja-Vantaalle voisi olla 2010-luvun teema, sillä Tikkurilantien kevyenliikenteen väylät kulkevat aikanaan junaradan kanssa Marja-Vantaan keskustaan saakka, Sandberg kuvaa. Keimolan golf-kenttä ja Petikon ulkoilumahdollisuudet tulevat myös lähemmäksi nopeiden kulkuyhteyksien vuoksi. Marja-Vantaalle tulee suunnitelmien mukaan 27 000 asukasta ja 26 000 työpaikkaa sekä julkiset ja kaupalliset palvelut. Alueen rakentaminen alkaa vuonna 2010. Saavutettavuus on Aviapoliksessa kotikenttäetuna Kehä III:n, Suomen Champs-Élysées'n veroisen kauppakadun tulevaisuus näyttää hyvältä. Myös päätös Kehäradan rakentamisesta on syntynyt. Tämä kaikki turvaa Aviapoliksen tulevaisuutta. Tulevaisuuden avoin Aviapolis on elävä kaupunki päivällä ja yöllä, 24/7. Alueesta tulee pääkaupunkiseudun uusi vetovoimainen kansainvälisen kaupan keskus, Aviapolis-kehitysryhmän projektipäällikkö Mari Peltomäki toteaa. Aviapoliksesta on kehittymässä Suomen osaamisen näyteikkuna, jossa yhdistyvät muotoilu, huipputeknologia ja uudet innovaatiot. Meidän täytyy yhdessä myydä Suomen brändiä! Jo nyt alueella on lentokenttäkaupunkien joukossa ainutlaatuinen asema, sillä se yhdistää asumisen, luonnon ja uudet palvelukonseptit. Asuminen, luonto ja palvelut yhdessä paketissa profiloivat aluetta myös maailmalla, jossa lentokenttäkaupunkien kehittyminen on Peltomäen mukaan iso trendi. Aviapolis tarjoaa majoitus- ja kokouspalveluja paitsi ulkomailta saapuville myös kotimaan matkailijoille. Esimerkiksi työnsä vuoksi matkustavien yöpymiset Aviapolis-alueen hotelleissa ovat lisääntyneet selvästi.
Aviapolisalueen sydän Helsinki-Vantaan lentoasema on Suomen kansainvälinen päälentoasema, josta noin 30 reittilentoyhtiötä lentää 1 000 vuoroa viikossa Eurooppaan, Aasiaan ja Yhdysvaltoihin. Aviapolis on Helsinki-Vantaan lentoaseman ympärille nouseva lentokenttäkaupunki. Vantaan kaupunki, Finavia ja yrityskumppanit kehittävät yhdessä kaupungista kansainvälisen busineksen keskuksen, jossa on hyvä tehdä työtä, asua ja asioida. www.aviapolis.fi Aviapolis-kehitysryhmä: Vantaan kaupunki, Finavia, ABB Oy, Oy Alfred A. Palmberg Ab, Fazer Amica Oy, Hartela, IVG Polar Oy, Julius Tallberg-Kiinteistöt Oyj, Lassila&Tikanoja Oyj, Mehiläinen Oy, NCC, Nordea Pankki, Restel Hotel Group, Skanska Talonrakennus Oy, Sponda Oyj, SRV Yhtiöt Oyj, Technopolis Oyj ja YIT Oyj. Päätoimittaja Antti Kuusela antti.kuusela@vantaa.fi Projektipäällikkö Mari Peltomäki mari.peltomaki@aviapolis.fi Toimitus Alma Media Lehdentekijät Oy Marita Kokko, Merja Mäkelä, Vuokko Isoherranen, Laura Vuoma etunimi.sukunimi@ lehdentekijat.fi Repro Faktor Oy Paino Erikoispaino Oy, 2008 Kannen kuva Miika Kainu ISSN 1797-5255 (painettu) ISSN 1797-5263 (verkkojulkaisu) Kotiovelta koneeseen vartissa Teksti Marjo Mikola Kuva Kreetta Järvenpää Suomen Googlen maajohtajana vuodesta 2006 toiminut Petri Kokko asuu perheineen Aviapolisalueella, Kartanokoskella. Lentokentän läheisyys helpottaa paljon matkustelevan miehen arkea. Miten taitat työmatkasi? Kuinka usein lennät työn puolesta? Joka viikko käyn jossain päin Eurooppaa työn puolesta. Ennen matkustin vielä enemmän, kun vedin myös Googlen Ruotsin toimintoja. Kotimaassa pyöräilen työmatkat kotoa Vantaalta Helsingin keskustaan huikean kauniin Keskuspuiston läpi. Se on hyvää hyötyliikuntaa. Matka omasta autotallista Helsingin keskustaan kestää 37 minuuttia, lähes sama aika menisi autolla. Miten lentokentän läheisyys vaikuttaa arkeesi? Kartanokoskella, lentokentän läheisyydessä, liikkuu paljon takseja, joten kentälle saa kyydin helposti. Jos asuisin kauempana, joutuisin varaamaan aikaa ruuhkiin. Esimerkiksi, kun lähden Ruotsiin, tilaan taksin seitsemäksi kotiovelle ja istun jo kahdeksalta Finnairin koneessa matkalla Arlandaan. Takaisinpäin tullessa olen kotona 15 minuutin kuluttua siitä, kun kone on laskeutunut Helsinki-Vantaalle. Täytyy kehua Finnairin uutta kalustoa: meille ei juuri kantaudu lentomelua, vaikka asumme kentän kupeessa. Kotimme ikkunasta voi nähdä samanaikaisesti kuusi laskeutuvaa konetta, mutta sisälle ei kantaudu niistä melua. Miten käytät ajan lentokentällä, entä miten hyödynnät lentoajan? Kentällä en vietä aikaa, enkä edes muista milloin olisin istuskellut siellä. Tsekkaan itseni lennolle kännykällä, jolloin saa tiedon lähtöportista etukäteen. Koska matkustan paljon, tunnen lentoaikataulut ja kentän ulkoa ja voin kävellä suoraan koneeseen. Lennon aikana aika harvoin teen töitä tai edes avaan tietokonetta. Käytän ajan rentoutumiseen, luen kirjaa tai lehtiä tai kuuntelen musiikkia.