aviapolis JUNALLA KENTÄLLE KEHÄRATA KÄYTTÖÖN JO VUONNA HELSINKI-VANTAA, OVI EUROOPASTA AASIAAN JARI IKÄHEIMONEN MATKUSTAA TYÖKSEEN

Transkriptio

1 aviapolis * JUNALLA KENTÄLLE KEHÄRATA KÄYTTÖÖN JO VUONNA HELSINKI-VANTAA, OVI EUROOPASTA AASIAAN JARI IKÄHEIMONEN MATKUSTAA TYÖKSEEN

2 PÄÄKIRJOITUS Aviapoliksen uusi aika Rautatieverkoston rakentaminen toi jaetun ajan Eurooppaan ja Yhdysvaltoihin. Amerikassa oli 1800-luvun loppuun saakka joukko paikallisia aikoja, mutta maata ei ollut jaettu aikavyöhykkeisiin. Rautatien rakentaminen ja käyttö edellytti tarkempaa sopimista ajasta. Junat saivat aikataulunsa, joiden mukaan ihmiset pystyivät suunnittelemaan matkansa. Tätä ajasta sopimista ei nielty mukinoitta. Pidettiin luonnon järjestyksen vastaisena sitä, että taivaalta auringosta nähtävästä keskipäivästä täytyy keinotekoisesti sopia. Mutta pian yhteisestä aikataulusta tuli modernin elämän perusta. Kehärata vapauttaa Aviapolis-alueella liikkujan sovitun ajan tarkkailusta. Junat radalla kulkevat 10 minuutin välein, ja sen verran meillä jokaisella on aikaa varata niin mennen kuin tullenkin odottamiseen. Ja odottaessa voi vaikka lukea, tarkkailla kanssakulkijoitamme tai ajatella. Korealaisessa kulttuurissa aika ositetaan ja sitä käsitellään konkreettisena. Aikaa voi säästää, käyttää, tuhlata ja hukata. Aika voi edetä hitaasti tai nopeasti tai loppua kesken. Aikataulut ja täsmällisyys ovat kohtalaisen tärkeitä. Finnair avaa kesäkuussa uuden välilaskuttoman reitin Etelä-Korean pääkaupunkiin Souliin. Kasvavan Euroopan verkoston ansiosta yhtiö pystyy tarjoamaan lyhyimmät ja nopeimmat yhteydet Aasian metropolien sekä tärkeimpien eurooppalaiskaupunkien välillä. Säästää aikaa meille kaikille vaikkapa Aviapoliksen tarjoamiin hyvinvointipalveluihin tutustumiseen. Kulje tulevaisuuden Aviapoliksessa Aviapolis-alueen tulevaisuus avautuu nyt internetissä. Alueen 3D-mallinnos vie katsojan Suomen nopeimmin kasvavan yritysalueen tulevaisuuteen muutaman vuoden ja jopa vuosikymmenen päähän. Virtuaalinen Aviapolis helpottaa kokonaisuuden hahmottamista. Se sallii katsojan liikkua alueella selaimellaan. Hän voi tutustua rakennussuunnitelmiin ja etsiä itselleen asunnon tai toimistotilat. Hänen on mahdollista kokeilla vaikkapa rullausta kiitoradalla. Koska mallinnos perustuu kaavavarauksiin, joiden pohjalta kaavoitus syntyy, se antaa luotettavan ja vahvan kuvan kehitysnäkymistä. Se kertoo kasvun painopisteet ja suunnat, Aviapoliksen projektipäällikkö Mari Peltomäki toteaa. Mari Peltomäki uskoo virtuaalisen Aviapoliksen palvelevan sekä yrityksiä sekä alueen työssäkävijöitä ja asukkaita. Yritykset pystyvät suunnittelemaan omaa kasvuaan tai esimerkiksi harkitsemaan sijoittumista alueelle. Työntekijöille ja asukkaille se kertoo asuntorakentamisen, kulkureittien ja palvelujen tulevan sijoittumisen. Aviapolis-kehitysryhmän näkemyksen mukaan alueesta tulee Suomen kansainvälisen kaupan keskus. Visualisoinnin ovat toteuttaneet Aviapolis-kehitysryhmän toimeksiannosta yhteistyössä Kärkijoukkue Oy ja WSOYpro. Päivi Rainio Vantaan kaupungin viestintä

3 3 Liikematkustajille uusi kokouskeskus aviapolis 1.08 Aviapolis-alueelle lentokentän tuntumaan nousee uusi kongressikeskus palvelemaan niin bisnestapaamisia kuin pienimuotoisia messujakin. Keskuksen rakennustyöt käynnistyvät loppukesästä, ja se valmistuu viimeistään vuonna Aviapoliksessa on kova kysyntä kokouspalveluista. Meillä on alueella kolme hotellia, joiden kokouspalvelut ovat käytössä koko ajan, toteaa aluejohtaja Enrico Battilana Restel Oy:stä. Uusi Rantasipi Congress & Business Center valmistuu Cumulus Airport -hotellin yhteyteen ja sulautetaan nykyiseen kokouskeskukseen. Se tarjoaa liike-elämän käyttöön kongresseihin, pienmessuihin ja näyttelyihin soveltuvan monikäyttösalin, jossa mahdollista pitää osanottajan tilaisuuksia. Tilan lattia kestää myös näyttelyrakenteita, autojen sisäänajoa ja siirtelyjä. Keskukseen tulee erikokoisia kokoustiloja kaikkiaan hengelle, ravintolakokonaisuus sekä executive-osasto vastaamaan vaativimpiinkin kokoustarpeisiin. Koko keskus varustetaan uusimmalla kokoustekniikalla. Erikoisosastossa voi pitää rauhassa esimerkiksi hallituksen tai johtoryhmän kokouksen, sillä se on rauhoitettua aluetta omine palveluineen. Executive-osasto sopii myös vetäytymiskokouksiin. Helsinki-Vantaan lentoliikenne kansainvälistyy ja koko Aviapoliksen alueen liiketoiminta kehittyy koko ajan. Restel ennakoi kokous-keskuksellaan Aviapolis-alueen voimakasta kasvua. Koska keskuksen logistinen sijainti on erinomainen, luotamme hankkeen kannattavuuteen. Kaupungin päättäjiltä on tullut moneen kertaan viestiä, että Vantaa tarvitsee tällaista kokouskeskusta, ja nyt me rakennamme sen, Battilana korostaa. Kehärata osa TEN-verkkoa Maija Salonen työskentelee projektipäällikkönä Ratahallintokeskuksessa, joka on mukana Kehäradan suunnittelussa. Kehärata kytkeytyy Pohjolan kolmioon, joka on puolestaan osa TEN-verkkoa. Pohjolan kolmio yhdistää Suomen, Ruotsin, Norjan ja Tanskan pääkaupungit toisiinsa sekä Keski-Eurooppaan ja Venäjälle, kertoo investointiosaston projektipäällikkö Maija Salonen Ratahallintokeskuksesta. Itse Kehärata on poikittainen henkilöliikenteen rata, joka yhdistää pääradan ja liittää Martinlaakson radan lentokentän päärataverkkoon. Rata hyödyttää henkilöliikennettä sekä nykyisille ja tuleville asuinalueille että alueen yrityksiin, Salonen toteaa Pohjolan kolmio on osa TEN-verkkoihin kuuluvaa monen kulkumuodon liikennejärjestelmää, jonka osia ovat tiet, rautatiet, satamat, terminaalit ja lentoasemat. Liikennekäytävä on kansainvälisesti merkittävin yhteys EU:n ja Venäjän välillä. Pohjolan kolmio on määritelty TEN-verkon ensisijaisten hankkeiden joukkoon. Suomessa sen liikennejärjestelmään kuuluu itä länsisuuntainen liikennekäytävä teineen, rautateineen, satamineen ja lentokenttineen. E18-moottoritie Turku pääkaupunkiseutu Vaalimaa on kolmion keskeinen osa. Pohjolan kolmion liikennejärjestelmän kehittämisestä on laadittu kaikki liikennemuodot kattava yhteinen strategia. Siinä on tarkasteltu muun muassa väylien kehittämistarpeita sekä hankkeita ja niiden ajoitusta. Työhön ovat osallistuneet Ilmailulaitos, Merenkulkulaitos, Ratahallintokeskus ja Tiehallinto. Aviapolis väestöä yrityksiä 1137, joilla yksi tai useampia toimipaikkoja ko. alueella.

4 Junalla kentälle Juna kiitää Helsingin keskustasta lentokentälle ensimmäisen kerran vuodenvaihteessa Osa puolen tunnin matkasta taittuu tunnelissa. Teksti Pertti Kokko Kuvat Sarri Kukkonen ja Arkkitehtitoimisto PesArk 2014

5 K ehärata on pääkaupunkiseudun poikittainen raideyhteys. Se on sekä yhteys lentoasemalle että kaupunkirata, joka palvelee asukasta ja työpaikaa alueella. Vantaan kaupungininsinööri Urpo Vainio korostaa, että rata parantaa yritysten toimintaedellytyksiä lentokenttää ympäröivällä Aviapolis-alueella. Vetovoimaa kasvattavat esimerkiksi Kehäradan kolme asemaa, jotka palvelevat aluetta. Lentoasemalle tulee oma juna-asema, samoin Aviapolikseen lentoaseman eteläpuolelle ja Ruskeasantaan Tuusulanväylän kohdalle. Lisäksi varaudutaan rakentamaan Viinikkalan asema, joka sijoittuu pääkiitoteiden eteläpuolelle. Hankkeen kokonaishinta on noin 590 miljoonaa euroa. Summa sisältää sekä radan että tiejärjestelyt. Kehäradasta hyötyy myös asuntotuotanto. Radan varteen nousee asuntoja asukkaalle. Suurimmat uudet alueet ovat Marja- Vantaa ja Leinelä. Leinelän rakentaminen alkaa jo tänä vuonna. Luvassa on asuntoja asukkaalle. Marja-Vantaa tarjoaa aikanaan kodin yli asukkaalle. Rata liittyy valtion ja Helsingin seudun kuntien väliseen aiesopimukseen pääkaupunkiseudun asuntotuotannon ja tonttitarjonnan lisäämisestä. Ratasuunnitelma huhtikuussa Kehäradan ratasuunnitelma valmistuu huhtikuussa. Se sisältää ratahankkeen toiminnalliset, tekniset ja ympäristölliset ratkaisut. Rataan liittyvät Päijänne-tunnelin vahvistustyöt ovat jo alkaneet. Vantaa rahoittaa yksityiskohtaista rakennussuunnittelua ja vahvistustöitä tänä vuonna 13,4 miljoonalla eurolla, koska valtiolla oli rahaa vain ratasuunnitelman loppuun viemiseen. Tietysti me odotamme panostuksemme korvaamista tulevien vuosien maksuosuuksissa, Urpo Vainio korostaa. Suomen pisin, 18 kilometriä kattava asemakaava on nähtävillä ja lausunnoilla. Vainion mukaan kaava on todennäköisesti Vantaan kaupunginhallituksessa ennen kesälomia ja valtuustossa alkusyksystä. Aikataulutavoitteemme on, että meillä on hyväksytty ja lainvoimainen asemakaava ensi syksynä. Radan on määrä valmistua vuonna Myöhemmin jää arvioitavaksi, käynnistetäänkö liikenne välivaiheena Vantaankoskelta Kivistöön mahdollisesti jo vuotta aiemmin. Vantaan asiantuntemusta hankkeessa edustaa kaupungininsinööri Urpo Vainio. Louhimaan alkuvuodesta Radan rakentaminen alkaa ensi vuoden alussa tunnelin louhinnalla. Louhinta on ajoitettu niin, etteivät Länsimetron louhintatyöt osu samaan aikaan. Louhintatyö on mittava, sillä juna kulkee tunnelissa kahdeksan kilometriä. Työt kestävät yli kaksi vuotta. Louhintamassat käytetään valtion ja kaupungin rakennuskohteisiin. Näillä näkymin valtio käyttää massoista valtaosan lentoasema-alueella. Hankkeen on määrä olla täysin valmis vuoden 2013 loppuun mennessä. Liikennöinti voidaan näin aloittaa vuodenvaihteessa Selkäranka kaupungin liikennejärjestelyille Kehärata on osa Vantaan koko liikennejärjestelmän kehittämistä. Siihen tukeutuu tulevaisuudessa myös linja-autoliikenne Vantaalla. Toteutukseen sisältyy radan ja asemien lisäksi katu-, liityntäpysäköinti- ja tiejärjestelyjä. Järjestelyistä suurin on valtatie 3:n kehittäminen Marja-Vantaan ydinalueella Kivistössä. Kivistöstä keskus Marja-Vantaan keskustasta, Kivistöstä, on tulossa paitsi liityntäliikenteen solmu, myös palvelujen keskus. Kivistön aseman viereen on suunnitteilla seudullinen liikekeskus. Sitä voi Vainion mukaan verrata pääkaupunkiseudulle jo rakennettuihin keskuksiin kuten Jumboon, Selloon tai Itäkeskukseen. 5 aviapolis 1.08 Kehärata numeroin - kustannusarvio 590 miljoonaa euroa - kaksiraiteinen henkilöliikenteen rata - junien enimmäisnopeus 120 kilometriä tunnissa - radan pituus 18 km, josta tunnelissa 8,1 kilometriä - uusia asemia 5 ja asemavarauksia 3 - siltoja 33, joista ratasiltoja 12 - katu- ja tiejärjestelyjä 9 kilometriä - liityntäpysäköintitilat autolle ja 950 pyörälle - maa- ja kallioleikkausmassoja 2 miljoonaa kuutiota. Aviapoliksen alue oranssin värinen.

6 Helsinki-Vantaa kasvaa Aasian-liikenteen imussa Helsinki-Vantaan lentokenttä kiitää kasvu-uralla. Sijaintinsa ansiosta se tarjoaa suorimman reitin Euroopan ja Aasian välillä. Viime vuonna kentän Aasian liikenne kasvoi 38,5 prosenttia, matkustajia oli yli Heistä kaksi kolmasosaa jatkoi Eurooppaan. Teksti Marita Kokko Kuvat Finnair Kasvamme pääasiakkaamme Finnairin ja tietysti muidenkin yhteistyökumppaniemme rinnalla. Kasvun takaa laajeneva gatewayliikenne Euroopan ja Aasian välillä. Silti työtä porttimme tunnetuksi tekemisessä tarvitaan. On olemassa vielä paljon matkustajia, jotka eivät tätä suorinta reittiä tunne, painottaa markkinointijohtaja Kimmo Ruotsalainen Finaviasta. Helsinki-Vantaan lentoasema tarjoaa nyt 11 suoraa yhteyttä Kaukoidän kohteisiin. Viikoittain Aasiaan on lähes 65 vuoroa, mikä on pohjoismaisessa vertailussa eniten. Viime vuonna korkeimmat kasvuluvut saavutti liikenne Intiaan. Suurin osa Aasian matkoista, miljoona, suuntautui kuitenkin Thaimaahan, Kiinaan ja Japaniin. Helsinki-Vantaan lentokentästä on valmisteilla strategia, joka suuntaa kasvua tulevina vuosikymmeninä. Esimerkiksi sen kilpailijoihin lukeutuva Kööpenhamina visioi kentän liikenteeksi 30 miljoonaa matkustajaa vuonna Kasvava gateway-liikenne edellyttää lentoasemalta kykyä nopeisiin vaihtoaikoihin lentoa vaihtaville matkustajille sekä riittävää kapasiteettia käsitellä matkustajia ja matkatavaroita. Tavoitteena on Ruotsalaisen mukaan 35 minuutin vaihtoaika. Ulkomaanterminaalin laajennustyöt valmistuvat syksyllä Laajennettu ulkomaanterminaali on mitoitettu miljoonalle vuosimatkustajalle ja 13,5 miljoonalle matkatavaralle vuodessa. Nykyisin lentomatkustajia on noin 12,8 miljoonaa vuosittain. Laajennuksen valmistuttua Helsinki-Vantaalla on kahdeksan laajarunkokoneille tarkoitettua matkustajasiltaa, nykyisin uusien koneiden käytössä on vain viisi siltaa.

7 Nykyinen Aasian liikenne ei perustu enää Suomen ja Aasian keskinäiseen matkustajaliikenteeseen, vaan suurin osa siitä on kauttakulkuliikennettä muihin Euroopan kohteisiin. 7 aviapolis 1.08 Helsinki-Vantaa on kansainvälisissä vertailuissa kuulunut lentoasemien kärkeen jo kymmenen vuotta. Se sijoittui tänä vuonna Euroopan kolmanneksi parhaaksi lentokentäksi. Kentän palvelutasoa parantavat myös tammikuussa 2009 valmistuva pysäköintitalo P3:n laajennus sekä ensi vuodenvaihteessa käyttöön otettava lentokoneiden jäänestokeskus. Schengenterminaalin laajennus on myös käynnistymässä. Non-Shengen-terminaalin valmistuminen parantaa ja nopeuttaa gateway-liikennettämme, Ruotsalainen toteaa. Souliin viidesti viikossa Finnair avaa suoran reitin Souliin Etelä-Koreaan kesäkuun 2. päivänä. Soul on Finnairin 11. kohde Aasiassa. Finnairin tiedotuspäällikön Usko Määtän mukaan Aasian liikenne on silti vasta lähtökiidossa. Esimerkiksi Kiinassa lennämme nykyisin kolmeen kohteeseen. Maassa on kuitenkin parikymmentä miljoonan asukkaan kaupunkia, joista Euroopassa ja Suomessa ei vielä ole kuultukaan juuri mitään. Finnair on Soulin-reitin avauduttua ainoa lentoyhtiö, joka lentää suoraan Etelä-Koreasta Pohjois-Eurooppaan. Reitti lennetään viisi kertaa viikossa. Lentoaika on 8 tuntia 55 minuuttia. Uusiin kohteisiin kuuluvat myös Delhi ja Mumbai Intiassa. Vuoro Delhiin nousee joka päivä ja Mumbaihin kuudesti viikossa. Kasvuun 2001 Ensimmäiset Aasian kohteet lennettiin Bangkokiin 30 vuotta sitten. Aasian liikenne räjähti kasvuun kuitenkin vasta vuonna Seitsemässä vuodessa kohteiden määrä on noussut neljästä yhteentoista. Samassa ajassa viikkolennot Aasi- aan ovat lisääntyneet kymmenestä yli kuuteenkymmeneen. Kasvua on alustanut maailmantalouden painopisteen siirtyminen Aasiaan. Lomamatkailijatkin ovat löytäneet Etelä-Korean ja Intian. Finnair muutti vuosituhannen vaihduttua strategiaansa, katseet kääntyivät itään. Suunnanvaihto on osoittautunut onnistuneiksi, kuten tulokset kertovat, Määttä taustoittaa. Nykyinen Aasian liikenne ei perustu enää Suomen ja Aasian keskinäiseen matkustajaliikenteeseen, vaan suurin osa siitä on kauttakulkuliikennettä muihin Euroopan kohteisiin. Helsinki-Vantaa on erinomainen portti Aasian ja Euroopan väliselle liikenteelle molempiin suuntiin. Tätä liikennettä on kehitetty lisäämällä sekä Aasian kohteita että niiden jatkoyhteyksiä Eurooppaan, Määttä toteaa. Kasvu-ura edellyttää Finnairilta henkilökunnan lisäämistä erityisesti lentopuolella mutta myös muussa organisaatiossa. Kyse on Määtän mukaan sadoista, jopa tuhansista työpaikoista: Meillä on menossa tällainen käänteinen Kiina-ilmiö. Yhtiöllä on edessään myös miljardi-investoinnit lentokalustoon. Yhtiö lisää kalustoaan useilla uusilla laajarunkokoneilla.

8 Aviapolis-alueen sydän Helsinki-Vantaan lentoasema on Suomen kansainvälinen päälentoasema, josta noin 30 reittilentoyhtiötä lentää vuoroa viikossa Eurooppaan, Aasiaan ja Yhdysvaltoihin. aviapolis Julkaisija Vantaan Markkinointi Oy / Aviapolis-kehitysryhmä Päätoimittaja Päivi Rainio paivi.rainio@vantaa.fi Projektipäällikkö Mari Peltomäki mari.peltomäki@aviapolis.fi Toimitus Alma Media Lehdentekijät Oy Marita Kokko, Merja Mäkelä, Vuokko Isoherranen, Laura Vuoma etunimi.sukunimi@ lehdentekijat.fi Lentoseurana läppäri ja romaani Teksti Laura Koljonen Kuva Sarri Kukkonen Repro Faktor Oy Paino Erikoispaino Oy, 2008 Kannen kuva Marja Helander ISSN (painettu) ISSN (verkkojulkaisu) Aviapolis-kehitysryhmä: Vantaan kaupunki, Finavia, ABB Oy, Oy Alfred A. Palmberg Ab, Fazer Amica Oy, IVG Polar Oy, Julius Tallberg-Kiinteistöt Oyj, Lassila&Tikanoja Oyj, NCC, Mehiläinen Oy, Nordea Pankki, Restel Hotel Group, Skanska Talonrakennus Oy, Sponda Oyj, SRV Yhtiöt Oyj, Technopolis Oyj ja YIT Oyj. Pari vuotta Suunnon tuotepäällikkönä toiminut Jari Ikäheimonen, 36, kerää kenttätietoa voidakseen kertoa Suunnon tuotekehitykselle Suomessa, millaisia tuotteita kansainvälinen asiakaskunta haluaa. Tämä tietää useita kymmeniä tuhansia lentokilometrejä vuodessa. Kuinka usein lennät työsi vuoksi? Lennän pari kertaa kuukaudessa Pohjois-Amerikkaan ja Eurooppaan, sillä sekä tärkeimmät yhteistyökumppanimme että myyntiorganisaatiomme ovat ulkomailla. Suurimmat markkinamme ovat Pohjoismaiden lisäksi pääasiassa Yhdysvalloissa ja Euroopan suurimmissa maissa, kuten Saksassa, Ranskassa, Italiassa, Englannissa ja Espanjassa. Miten käytät ajan odottaessasi lentoa, entä lennon aikana? Pitkiä vaihtoaikoja lentojen välillä sekä ylimääräistä odottelua lentokentillä koetan tietenkin välttää suunnittelemalla vaihdot mahdollisimman jouheviksi. Jos joudun viettämään aikaa kentällä, yritän etsiä pistokkeen tietokoneen akkujen lataamiseksi. Koneessa yritänkin paiskoa hommia niin kauan kuin kannettavani akku kestää. Melkein aina minulla on myös romaani mukanani. Sitä on mukava lukea tuntien työn jälkeen. Miten huolehdit hyvinvoinnistasi lennolla? Vanhana juoksijana ja suunnistajana paikallaan käkkiminen on tietenkin rasittavinta. Aika usein lennon jälkeen perillä on vielä samana päivänä jokin palaveri. Syön ja juon tilaisuuden tullen. Jos esimerkiksi juo pelkästään kahvia eikä ollenkaan syö, voi tulla aika huono olo. Pitkillä lennoilla taas olen oppinut hoitamaan aikaeroa nukkumalla toiseen ja sinnittelemällä hereillä toiseen suuntaan.