1(5) Puolustusministeriö NEUVOSTORAPORTTI PLM2018-00076 PO Koskenniemi Tuomas(PLM) 06.09.2018 JULKINEN Asia EU:n epävirallinen puolustusministerikokous 29.-30.2018 Kokous Epävirallinen puolustusministerikokous 29.08.2018-30.08.2018 EU:n epävirallinen puolustusministerikokous valmisteli syksyn aikana tehtäviä päätöksiä. Pysyvän rakenteellisen yhteistyön osalta usea jäsenmaa varoitti pyrkimästä sitoumusten tarkentamisessa yli aiemmin sovitun. Painotettiin, että PRY:n hallinnointi on pidettävä kevyenä ja joustavana, eikä jäsenmaiden raportointitaakkaa tule turhaan kasvattaa. Kolmansien maiden osallistuminen jakoi jäsenmaita: yhdet korostivat tämän koskevan vain poikkeustapauksia, toiset painottivat yhteistyön molemminpuolisia hyötyjä. Uusista PRY-projekteista päätetään marraskuussa. KEVPJ esitteli alustavat suunnitelmat EU:n sotilaallisten koulutusoperaatioiden johtoesikunnan (MPCC) kehittämiseksi. Vuonna 2020 sen tulisi kyetä johtamaan koulutusoperaatioiden lisäksi yhtä pientä toimeenpanevaa operaatiota. Suunnitelmat saivat tukea, joskin joukko jäsenmaita piti tähdellisempänä keskittyä nykyisen henkilöstövajeen paikkaamiseen ja välttää päällekkäisyyksiä Naton kanssa. Esitystä Euroopan rauhanrahastoksi kommentoitiin maltillisesti. Tavoitteita tavoitteita pidettiin hyvinä, mutta oikeudellisten ja taloudellisten näkökulmien todettiin vaativan huolellista tarkastelua ml. budjetin sisäiset rahoitusvaihtoehdot. Moni jäsenvaltio ilmoittautui nykymuotoisen Athenamekanismin ystäväksi. KEVPJ katsoi rauhanrahaston kehittävän EUtoimien johdonmukaisuutta. Komissio kertoi puolustustutkimuksen ja puolustusteollisen kehittämisohjelman etenemisestä sekä puolustusrahaston valmisteluista. EUNAVFOR MED Sophian strategisessa katsauksessa esiin nousseisiin ongelmiin ei löytynyt vastauksia. Pidettiin tärkeänä taata EU-toimien pitkäjänteisyys ja turvata operaation saavuttamat menestykset. Nykyinen operaatiosuunnitelma on voimassa vuoden loppuun asti. Kaivattiin ratkaisuja, jotka sallisivat operaation jatkamisen tämän jälkeenkin. Päätökset on tehtävä osana laajempaa muuttoliikekeskustelua kesäkuun Eurooppa-neuvoston päätelmien kehyksessä. Puolustusministerien työillallisella keskusteltiin Länsi-Balkanin tilanteesta yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan näkökulmasta. YK:n ja Naton edustajat osallistuivat illalliselle.
Työistunto: turvallisuus ja puolustus 2(5) Korkea edustaja ja komission varapuheenjohtaja (KEVPJ) Federica Mogherini avasi kokouksen todeten päätavoitteeksi valmistella syksyn päätöksiä turvallisuuden ja puolustuksen alalla. Puheenjohtajamaa Itävalta totesi johtolauseensa olevan Eurooppa, joka suojelee. Tavoitteena on EU:n toimintakyvyn kehittäminen. Autonomia ei ole itseisarvo, mutta tällä hetkellä EU:lla ei ole välineitä vastata haasteisiin. Perusperiaatteina tulee olla yksimielisyys, jäsenmaiden strateginen ohjaus ja taloudellinen solidaarisuus. Itävalta vakuutti tukeaan EU:n globaalistrategian toimeenpanolle. Pysyvä rakenteellinen yhteistyö KEVPJ Mogherini totesi, että pysyvän rakenteellisen yhteistyön (PRY) osalta seuraava etappi on marraskuun puolustus-uan (20.11.). Työn alla on neuvoston suositukset sitoumusten tarkentamisesta ja jaksotuksesta: tarkoituksena ei ole nostaa tai laskea kunnianhimon tasoa, vaan täsmentää jo sovittua ja selkeyttää näin raportointia. Prosessi on kaikille työläs, mutta se laskee perustaa tulevien vuosien työlle. Kolmansien maiden osallistumisesta valmistellaan neuvoston päätös marraskuulle. Lisäksi jäsenmaat ovat tehneet 33 ehdotusta uusiksi PRY-projekteiksi: KEVPJ antaa suosituksen neuvostolle noin kuukauden sisällä, minkä jälkeen jäsenmaat valitsevat uudet projektit. Kesäkuussa hyväksyttiin uudet suorituskykyprioriteetit (CDP), jotka ohjaavat työtä eri aloilla. Puolustuksen vuosittainen arviointi (CARD) huipentuu raportin esittelyyn EDA:n ministerijohtokunnassa marraskuussa. Keskustelussa yhtäältä korostettiin sitoumusten velvoittavuutta ja pidettiin tarkentamiskeskustelua tärkeänä, toisaalta toivottiin PRY:n pysyvän niin kevyenä ja joustavana kuin mahdollista. Moni jäsenmaa toi esiin, että sitoumuskeskustelu ei saa mennä yli aiemmin sovitun. PRY:n, CARD:n ja puolustusrahaston välisiä synergioita peräänkuulutettiin monessa puheenvuorossa. Korostettiin myös koherenssia Naton suuntaan. Kolmansien maiden osallistumisen suhteen jäsenmaat jakautuivat kahteen leiriin. Yhdet painottivat, että kolmannet maat voidaan ottaa mukaan vain poikkeustapauksessa: EU:n kehittäessä strategista autonomiaan se ei voi jatkuvasti tukeutua muihin. Kolmansien maiden osallistumisesta voidaan keskustella vasta kun sitoumukset on tarkennettu. Kumppanien on jaettava EU:n arvot ja perusperiaatteet, ja osallistumisen on täytettävä tarkkaan määritetyt ehdot. Toiset jäsenmaat toivoivat mahdollisimman joustavia järjestelyjä yhteistoimintaan kumppanien kanssa. Jos tästä tulee liian vaikeaa, jäsenmaat hakevat ratkaisuja PRY:n ulkopuolelta, mikä voisi vetää mattoa PRY:n alta. Suomi piti tärkeänä edetä PRY-sitoumusten tarkentamisessa systemaattisesti keskittyen nykyisiin tavoitteisiin ja edistyksen mittaamiseen. Hallinnoinnin on oltava kevyttä ja joustavaa. Kolmansien maiden osallistuminen PRY-projekteihin hyödyttää kaikkia. Työtä puolustusaloitteiden johdonmukaisuuden eteen on jatkettava. EU:n sotilaallisten koulutusoperaatioiden johtoesikunta (MPCC) KEVPJ:n mukaan MPCC on jo osoittanut lisäarvonsa. Jäsenmaille esitellään syksyn aikana raportti MPCC:n toiminnasta ja suosituksia jatkosta. Tavoitteena on, että MPCC:stä voitaisiin sopia marraskuun puolustus-uan:on mennessä. KEVPJ suosittaa vaiheittaista lähestymistapaa. Vuonna 2020 tavoitteena olisi täysin miehitetty MPCC, joka kykenee johtamaan koulutusoperaatioiden lisäksi yhtä pienimuotoista toimeenpanevaa operaatiota. Mogherini kiinnitti huomiota nykyisiin henkilöstöpuutteisiin ja alleviivasi MPCC:n roolia siviili-sotilassynergioiden kehittämisessä. Moni jäsenmaa ilmaisi alustavan tukensa KEVPJ:n suunnitelmille. Osa oli jo valmis laajentamaan mandaattia toimeenpaneviin operaatioihin. Maltillisemmissa puheenvuoroissa nähtiin tarve kehittää EU:n toimintakykyä, mutta pidettiin ajankohtaisempana täyttää MPCC:n nykyiset henkilöstövajeet.
3(5) Suomi piti MPCC:n vaiheittaista vahvistamista järkevänä etenemistapana. Pitkän aikavälin tavoitteena tulee olla siviili-sotilasesikunta, joka vastaa kaikkien EU-operaatioiden suunnittelusta ja johtamisesta. Euroopan rauhanrahasto Mogherini kävi läpi jo aiemmin esitellyn ehdotuksen pääkohdat painottaen, että rauhanrahasto kehittäisi EU:n toiminnan johdonmukaisuutta ja toisi vastauksia uusiin prioriteetteihin. Kumppanimaille voitaisiin tarjota yhdessä paketissa mm. koulutusta, materiaalia sekä infrastruktuurin ja kapasiteettien kehittämistä. Mogherini totesi, että jäsenmailla on oikeutetusti vielä monia kysymyksiä. Hän alleviivasi jäsenmaiden roolia rauhanrahaston valmistelussa ja vakuutti, että komission ehdotus kunnioittaa niiden toimivaltaa. Operaatiosta päätettäisiin jatkossakin yksimielisesti. Jäsenmaat kommentoivat ehdotusta maltillisesti. Rahaston yleisiä tavoitteita kiiteltiin, mutta samalla peräänkuulutettiin yksityiskohtaista keskustelua sen oikeudellisista ja taloudellisista näkökulmista. Keskusteluun haluttiin mukaan ulko-, kehitys- ja rahaministerit, sillä valtaosa ehdotetuista toimista on puolustusministerien mandaatin ulkopuolella. Jäsenmaiden toimivallasta haluttiin pitää kiinni. Esitettyä budjettia pidettiin suurena, ja tälle kaivattiin perusteluja. Joukko jäsenmaita kehotti tarkastelemaan rahoitusmahdollisuuksia vielä budjetin sisältä. Eri instrumenttien integrointia pidettiin periaatteessa hyvänä asiana, ja operaatioiden tueksi kaivattiin joustavampia ratkaisuja. Athenamekanismin säilyttäminen nykyisellään sai silti laajaa kannatusta. Yhteisrahoituksen tiimoilta esitettiin näkemyksiä puolesta ja vastaan. Mogherinin mukaan on ensin kysyttävä, miksi rauhanrahastoa tarvitaan ja sitten pohdittava, miten se toteutetaan. Viime vuosien turhautumiset vastaavat jo miksi-kysymykseen. Kysyntä EU:n toimille on vain kasvussa. Yksi mahdollisuus olisi antaa ohjausta rauhanrahaston valmisteluun neuvoston päätelmillä. Kaikki Athena-mekanismin erityispiirteet on jo otettu mukaan nykyiseen ehdotukseen. Ehdotettu 9,2 mrd euron rahamäärä on katto, ei pohja, ja se perustuu ennen kaikkea kumppanien tarpeisiin. On selvää, että yhteisrahoituksen laajentaminen on herkkä kysymys. Euroopan puolustusrahasto Teollisuus- ja sisämarkkinakomissaari Elżbieta Bieńkowska kertoi edistymisestä Euroopan puolustusrahastossa (EDF) ja sen esivaiheissa. Puolustustutkimuksen valmistelutoimessa on käynnissä viisi hanketta ensimmäiseltä hakukierrokselta. Tämän vuoden hakukierros on pitänyt sisällään kriittisiin puolustusteknologioihin keskittyviä hankkeita, joilla taataan EU-maiden pääsy puolustustuotteisiin ilman kolmansien maiden asettamia rajoituksia. Rahoitettavat hankkeet valitaan vuoden lopussa. Vuoden 2019 budjetista merkittävä osa osoitetaan murroksellisille teknologioille. Valmistelutoimen toimeenpanossa on saatu paljon positiivisia kokemuksia, mikä on selvästi osoittanut EU-rahoituksen hyödyn. Suorituskykyjen osalta 18.7. hyväksyttiin Euroopan parlamentin kanssa 500 miljoonan euron EDIDP-ohjelma. Komissio vastaa ohjelman toimeenpanosta. Jäsenvaltioiden tuella valmistellaan työohjelmat sekä valitaan rahoitusta saavat hankkeet ohjelmakomiteassa. Työohjelman hyväksymistä tavoitellaan marraskuussa (määräenemmistö), ja haut avautuvat ensi vuoden alussa. Kyseessä on uskottavuustesti, kun säädösvalmistelusta siirrytään työhön hankkeiden parissa. Komissio esittää tulevassa rahoituskehyksissä EDF:lle 13 mrd ja sotilaalliselle liikkuvuudelle 6,5 mrd (käyvin hinnoin), mikä on kuusinkertainen summa verrattuna nykyisiin kokeiluihin (rahoitus käyvin hinnoin tutkimukselle 4,1 mrd ja kehittämiselle 8,9 mrd, joista 5% murroksellisille teknologioille). Itävalta tavoittelee neuvoston yleisnäkemystä marraskuussa, komissio tukee puheenjohtajan ystävät -ryhmässä (FoP) käynnistynyttä työtä. Euroopan parlamentin Teollisuus, tutkimus ja energia (ITRE) valiokunnan luonnosraportti on julkistettu 18.7.2018. Asiaan palataan marraskuun neuvostossa. EDF ei ole erillinen muista aloitteista, jotka vaikuttavat rahoitusprioriteetteihin. CARD tuottaa tietoa työohjelmiin ja EDF/EDIDP on rahallinen kannustin
4(5) PRY-projekteille. Kolmansien maiden osallistumisessa EDIDP:ssä saavutetussa kompromississa pitäydytään EDF:ssä, sen sijaan PRY:n osalta asian käsittely on kesken. Komissio on valmis tukemaan jäsenvaltioita rahoituksen kannalta riittävän kypsien projektien tunnistamisessa. Jäsenmaat katsoivat, että EDIDP-neuvotteluissa saavutettu kompromissi muodostaa hyvän pohjan puolustusrahaston valmisteluun. Toivottiin toimivia järjestelyjä pk-yritysten osallistumiseen. Pidettiin tärkeänä taata eri aloitteiden välinen johdonmukaisuus. EUNAVFOR MED Sophia KEVPJ kiitti poliittisten ja turvallisuusasioiden komiteaa (COPS) työstä EUNAVFOR MED Sophian strategisen katsauksen parissa. On tärkeää taata EU-toimien selkeys ja johdonmukaisuus. Nykyinen operaatiosuunnitelma on voimassa vuoden loppuun asti. Mogherini korosti operaation saavuttamia tuloksia: niin laiton muuttoliike kuin hukkumiskuolemat ovat vähentyneet. Sophian vastuulla on myös YK:n asevientikiellon valvonta. Jäsenmaiden on ratkaistava, miten taataan yhteisissä intresseissä olevan operaation jatkaminen. Mereltä pelastettujen maihintulokäytännöt on nostettu pöydälle. Mogherini korosti, että meripelastustehtäviä on jatkuvasti vähemmän; operaatiolla on kuitenkin oltava näitä varten selvät toimintaohjeet. On selvää, että tämä kysymys liittyy laajempaan muilla foorumeilla käytävään keskusteluun. Vastuunjaosta päätetään muualla, puolustusministerien tehtävänä Mogherini piti pohtia sotilaallisesta näkökulmasta ratkaisuja, jotka sallivat puolustusministerien vastuulla olevan operaation jatkumisen. Tulee voida välittää viesti niin kumppaneille kuin salakuljettajille, että Sophia ei ole päättymässä. Palloa ei tule siirrellä foorumilta toiselle. Yksi jäsenmaa käytti keskustelun aluksi pitkän puheenvuoron huomauttaen, että EUNAVFOR MED Sophia käynnistettiin vuonna 2015 hyvin erityisissä olosuhteissa. Kompromissina sovittiin, että mereltä pelastetut voidaan viedä Italiaan. Kansainvälisillä vesillä oli tarkoitus toimia vain väliaikaisesti ennen siirtymistä mandaatin seuraaviin vaiheisiin. Sophia on eurooppalainen operaatio, joka on saanut tuloksia aikaan ja osoittanut EU:n arvon turvallisuuden tuottajana. Kaikki jäsenmaat hyötyvät operaatiosta, joten taakka on jaettava tasaisesti. Kesäkuun Eurooppa-neuvosto sopi taakanjaosta periaatteen tasolla, nämä päätökset on toimeenpantava. On totta, että maihintulokäytännöt kuuluvat jossain määrin sisäministerien vastuulle, mutta myös puolustusministereille, koska asia vaikuttaa suoraan sotilasoperaation toimintaan. KEVPJ:n mainitseman meripelastustehtävien väheneminen pitäisi helpottaa ratkaisujen löytymistä. Voitaisiin sopia esim. maihintulosatamien rotatoinnista, erillisen Frontexin koordinoiman mekanismin perustamisesta tai mereltä pelastettujen jakamisesta jäsenmaihin yhteisesti sovitun indeksin perusteella. Muut puheenvuoron käyttäneet jäsenmaat ilmaisivat vahvan tuen operaation jatkumiselle. Kyseessä katsottiin olevan EU:n uskottavuus. Todettiin, että asia ei kuulu yksinomaan puolustusministerien rooteliin. Operaatiokomentajalla on oltava selvät sävelet. Katsottiin, että salakuljettajien toimintaan on jatkossakin puututtava ja Libyan rannikkovartioston koulutusta on jatkettava. Taakanjako kuuluu sisäministereille ja päämiehille. Muistutettiin muista muuttoliikkeen reiteistä ja monissa puheenvuoroissa painotettiin, että mahdollisten ratkaisujen tulee perustua vapaaehtoisuuteen. KEVPJ veti keskustelun yhteen pannen merkille jäsenmaiden selvän tuen operaation jatkamiselle. Mikäli operaatio lopetettaisiin, edessä olisi suuria ongelmia. Nykyinen operaatiosuunnitelma on voimassa vuoden loppuun saakka, mutta tämä lähestyy nopeasti. Mogherini huomautti Sophian osallistuneen vain 21 meripelastustoimeen tänä vuonna, mikä on enää pieni osa kokonaismäärästä. Kaikki päätökset on tehtävä osana laajempaa muuttoliikekeskustelua kesäkuun Eurooppa-neuvoston päätelmien kehyksessä. KEVPJ peräänkuulutti käytännöllisiä, operatiivisia ja kestäviä ratkaisuja.
Muuta 5(5) KEVPJ kiitti COPS:n väistyvää puheenjohtajaa Walter Stevensiä ja toivotti tervetulleeksi uuden puheenjohtajan Sofie From-Emmesbergerin. Työillallinen: Länsi-Balkan Puolustusministerien työillallisella keskusteltiin Länsi-Balkanin tilanteesta yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan näkökulmasta. Mogherini huomautti alueen maiden tuovan arvokkaan panoksen EU:n operaatioihin ja totesi niiden olevan valmiit laajentamaan toimia siviilikriisinhallintaan ja EU:n taisteluosastoihin. Uutena yhteistyömuotona mukaan on tullut hybridiuhkiin vastaaminen ja kriisinkestokyvyn kehittäminen. EU:n ja Naton on pidettävä yllä uskottavaa sotilaallista pelotetta. Bosnia-Hertsegovinassa toimivan EUFOR Althean tehtäviä on sopeutettu, jotta se voi paremmin keskittyä ydintehtäviinsä. Lyhyessä keskustelussa kiiteltiin Länsi-Balkanin maiden panosta EU:n operaatioihin. Pidettiin tärkeänä, että EU on alueella aktiivinen, jotta muut kansainväliset toimijat eivät täytä tyhjiötä. Naton varapääsihteeri Rose Gottemoeller ja YK:n rauhanturvasta vastaava alipääsihteeri Jean-Pierre Lacroix kertoivat YK:n ja Naton toimista alueella. Suomen edustajat Sofie From-Emmesberger, EUE Janne Kuusela, PLM Tuomas Koskenniemi, PLM Elina Saarimaa, PLM Teea Isoluoma, PLM Liitteet Viite Asiasanat Hoitaa Tiedoksi kriisinhallinta, Länsi-Balkan, puolustuspolitiikka, YTPP, Euroopan puolustusrahasto PLM, UM, VM EUE, OKM, OM, PE, SM, STM, TEM, VNK, VTV