Tarkianiitti Re-mineraalin löytöhistoriaa



Samankaltaiset tiedostot
Kopsan kultaesiintymä

GEOLOGAN TUTKIMUSKESKUS giiy-93/2/1 0 KI U Jarmo Nikande r

On maamme köyhä ja siksi jää (kirjoitti Runeberg), miksi siis edes etsiä malmeja täältä? Kullan esiintymisestä meillä ja maailmalla

1. Johdanto. elektronimikroanalysaattorilla. 2. Naytteet

M 19/4244/-89/1/42 Ilomantsi Kuittila K. Kojonen, B. Johanson Ilomantsin Kuittilan Aumalmiaiheen. ja petrografiaa

Kenttätutkimus hiiliteräksen korroosiosta kaukolämpöverkossa

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA OLLINSUO 1, KAIV.REK. N:O 3693 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

Outokumpu Miniug Oy:n kiii-inostus Lunastettujen tutkimusraporttien mukaan arvioitiin esiintymien hyödyntamismahdollisuuksia

MALMITUTKIMUKSET KEITELEEN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA PELTOMÄKI 1. (kaiv. rek N:o 3574/1), RÄSYSUO 1 (kaiv. rek. N:o 3574/2) JA

RIMPIKOIVIKON ZN-PB AIHEEN GEOKEMIALLISET TUTKIMUKSET JA POKA-KAIRAUS OULAISISSA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄSSÄ VALTAUSALUEELLA VUOMANMUKKA 1, KAIV.REK N:O 3605/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA VUOSINA sekä 1988

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SARKANNIEMI 1 KAIV.REK. N:O 4532 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

Kaivannaisjätteiden hallintamenetelmät (KaiHaME)

ARKI, 1`t_'+i APU IALk GEO Väli-Suomen aluetoimisto M19/2431/2000/1/10 ALAVIESKA Juku Jarmo Nikander SKUS KULTATUTKIMUKSET ALAVIESKASSA KART

Aulis Häkli, professori. KULLAN ESIINTYMISESTÄ JA RIKASTETTAVUUDESTA RAARRK LAIVAKANKAAN KULTW'iINERALISAATIOSSA. Malminetsinta

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS SULKAVAN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SARKALAHTI 1, KAIV.REK.N:O 4897/1, VUOSINA SUORITETUISTA Ni-MALMITUTKIMUKSISTA

M 19/1823/-75/1/10 Enontekiö, Kilpisjärvi Olavi Auranen Selostus malmitutkimuksista Enontekiön Kilpisjärvellä v. 1974

07, 12 JA , 09 SEKÄ, VUOSINA 1990 JA 1991.

OUTOKUMPU. ;.,,, r 4 x 4 i ALE 0 K MALMINETSINTK RAPORTTI NAYTE 10-JH/ /78. KOBALTIITIN JA ARSEENIKIISUN KOKOOMUS

URJALAN KYLMÄKOSKEN ALUEEN TIHENNETTY MOREENIGEOKEMIALLINEN NÄYTTEENOTTO NIKKELIMALMINETSINNÄSSÄ 1997

Niinimäki 7801/1. Tutkimustyöselostus Sanna Juurela. ALTONA MINING LTD/VULCAN KOTALAHTI OY Tutkimustyöselostus

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KUOLAJÄRVI 1, 2 JA 3, KAIVOSREKISTERI NROT 3082/1, 3331/1 ja 2 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

2 1. Johdanto Tama Geologian tutkimuskeskuksen Kuopion yksikon tekema mineraalivarantoarvio koskee Niinikosken esiintymaa Kotalahden nikkelivyohykkeel

JOHDANTO Tutkimusalue sijaitsee Juvan kunnassa n. 5 km Juvan kirkonkylästä luoteeseen (kuva ). Geologian tutkimuskeskus on tehnyt malmitutkimuksia alu

KEHÄVALU OY Mattilanmäki 24 TAMPERE

Uraani, mustaliuske ja Talvivaara

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3231/-84/x /10 Juva Rantala Hannu Makkonen

OUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTA PYHASALMEN MALMISSA HAVAINTOJA KULLAN ESIINTYMI.SESTA. Tilaaja: Pyhasalmen kaivos, J Reino. Teki ja : E Hanninen

SELOSTUS MALMITUTKIMUKSISTA KITTILÄN TIUKUVAARASSA vv

Kaivannaisjätteiden optimoinnin toimintamalli

TUTKIMUSALUEEN SIJAINTI Tutkimusalue sijaitsee 8 km Haapajärven keskustasta etelään, Pihtiputaan ja Reisjärven teiden välisellä alueella, karttalehdel

KESTÄVÄÄ KASVUA GEOLOGIASTA. gtk.fi

MALMITUTKIMUKSET VIITASAAREN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA ISO-MÄKRÄLAMPI 1. (kaiv. rek. N:o 3385/1) JA SUOVANLAHTI 1 (kaiv. rek.

Nayte 2 (586263/2): pyrrotiitti, sink:v,iv;.ilke, pyriit.ti, lyi jyhohde, kup~rikiisu, falertsi ja magnetiitti.

Kaivostoiminta. Pohjois-Suomen rakennerahastopäivät , Rovaniemi. Esityksessä

Kaivannaisjätteiden optimoinnin toimintamalli

GeoChem. Havainnot uraanin käyttäytymisestä kiteisissä kivissä Mira Markovaara-Koivisto Teknillinen korkeakoulu, Geoympäristötekniikka

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/2433/-91/1/10 Häapavesi Vesiperä Kaj J. Västi

TUTKIMUSTYöSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA HAURESPÄÄ 1, KAIV. REK. N: TEHDYISTÄ MALMITUTKIMUKSISTA

30( GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3233/-91/1/10 Rantasalmi Putkela Olavi Kontoniemi

HYRYNSALMI, Puistola 1 (kaivosrekisteri N :o 5657/1) ja Paatola 1 (kaivosrekisteri N :o 5619/1) nikkeliesiintyman mineraalivarantoarvio.

Mineraaliset raaka-aineet ja kestävä kehitys

RAPORTTITIEDOSTO N:O GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/1244/-93/1/10 Isokyrö Orisberg Niilo Kärkkäinen

t\~~..'r l F VALE GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Väli-Suomen aluetoimisto M19/2443/-95/1/10 Ruukki Niemelä Kaj Västi

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3233/-92/1/10. Olavi Kontoniemi

Kultatutkimukset Alajärven Peurakalliolla vuosina Heidi Laxström, Olavi Kontoniemi

Polar Mining Oy/Outokumpu 1 kpl

Tahkolahden vesistösedimentin koontiraportti

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Kuopion yksikkö M06/3223/2003/1/10 RAUTALAMPI Myhinkoski Hannu Makkonen

Lapin MalmiIE Korvuo. Kauppa- ja teollisuus mini^'--:^ ' OKMEILM Rovaniemi

Maa- ja kallioperämallit GTK:n näkökulmasta. Maa- ja kallioperämallit yhdyskuntasuunnittelussa ja rakentamisessa työpaja , Ossi Ikävalko

Teollinen kaivostoiminta

Outokumpu Oy luovutti GTK:n käyttöön aluetta koskevan geologisen, geokemiallisen ja geofysikaalisen perusaineiston sekä aiemmat U-tutkimustulokset.

Jätteestä ekokaivokseksi. Kemian Päivät Jutta Laine-Ylijoki VTT

SODANKYLÄN KOITELAISENVOSIEN KROMI-PLATINAMALMIIN LIITTYVIEN ANORTOSIITTIEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET

PAIMION KORVENALAN ALUEELLA VUOSINA SUORITETUT KULTATUTKIMUKSET.

Polar Mining Oy/Outokumpu 1 kpl

Lestijärvi. Kaj J. Västi GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/2341/-91/1/10. Syri

JA JUVAN KUNNISSA VALTAUSALUEELLA SUOTLAMPI 1, KAIV.REK. N :o 3316 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

Moreeninaytteiden sulfidimineraalien kemiallisesta koostumuksesta

Kaivannaisjätteiden hallintamenetelmät (KaiHaME)

Tutkimustyöselostus Kuhmo Siivikkovaara (8055/3), Niemenkylä (8055/4)

Aleksi (385g), toiseksi suurin Suomesta löytynyt kultahippu. Mikromorfologia, petrofysikaaliset ominaisuudet ja kemiallinen koostumus

Uunimäen kultaesiintymän malmimineralogia Niilo Kärkkäinen, Pekka Huhta, Thair Al-Ani

Kaivostoiminnan kehittäminen ja ympäristö

TURUN JÄTTEENPOLT- TOLAITOS SAVUKAASUJEN RASKASMETALLI- JA DIOKSIINIMITTAUKSET 2013

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Väli-Suomen aluetoimisto M06/3241/1-98/2/10 LEPPÄVIRTA Heimonvuori 1, 2,3. Jari Mäkinen, Heikki Forss

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 (10) M 19/3714/-88/1/10 Sodankylä Riiminoja Heikki Pankka GEOKEMIALLISEN Cu-Ni-Co-ANOMALIAN TARKISTUS

Merentutkimuksen kansalliskomitea Finnish National SCOR Committee

Kestävä kaivannaisteollisuus Toimitusjohtaja Jukka Pitkäjärvi

Pysyvän kaivannaisjätteen luokittelu-hanke

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMOSSA VALTAUSALUEELLA KESÄNIEMI 1 KAIV. REK. N:O 3338/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA VUOSINA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA JALKAJOKI 1, KAIV. REK. N:o 2813 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

Informaatiokokous Kuusamossa

RAPORTTI 2 (5) 060/3234 O~/JJE, UMV/1987. J Eeronheimo, U Vihreäpuu/LAP SISALLYSLUETTELO

OUTOKUMPU OY. 4aa3 It OW/~A~~A~~I(HTI. E Hanninen/EG KULLAN ESIINTYMISESTP; KUPARIRIKASTEESSA HAMMASLAHDEN KARKEAVAABDOTBTUSSA

Tepsa ja Palojärvi: Kohteellisten moreeninäytteiden uudelleenanalysointi

Jarmo Lahtinen Julkinen. OKME/Outokumpu 1 kpl

Taustapitoisuusrekisteri TAPIR. Timo Tarvainen Geologian tutkimuskeskus

- Näyte Carpco-erotuksessa käytettiin syötteena Vihannin jatettä

MALMIOSASTON TUTKl JAKOKOUS

Kullaan Levanpellon alueella vuosina suoritetut kultatutkimukset.

Aijalan Cu, Zn, Pb-kaivoksen aiheuttama metallikuormitus vesistöön ja kuormituksen mahdollinen hallinta

Inarin kalliokulta: kuinka se tehtiin (ehkä)

- Naytepistekartta. - Kivilaj it - Magneettinen kartta Perhonlahti. - Näytepistekartta - Ni, Cu pitoisuuskartta Lamsniemi

Kriittiset metallit Suomessa. Laura S. Lauri, Geologian tutkimuskeskus

HAUKILUOMA II ASEMAKAAVA-ALUE NRO 8360

Viipurin pamaus! Suomalaisen supertulivuoren anatomiaa

TUTKIMUKSET AEROGEOFYSIKAALISISSA MITTAUKSISSA HAVAITULLA JOHDE- ALUEELLA SODANKYLÄN SYVÄOJALLA VUOSINA

. NTKIW(iKOHTEEN SIJAINTI KARTAN MITTAKAAVA 1 :

LOUNAIS-SUOMEN MALMIVII'ITEIDEN JAO'ITELU MALMITYYPPEIHIN

Slingram- ja magneettisten mittausten lisäksi valtausalueella on tehty VLF-Rmittaukset

KOHMALAN OSAYLEISKAAVA, NOKIA MAAPERÄN ARSEENIN TAUSTAPITOISUUSTUTKIMUS

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS RANTASALMEN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA PIRILÄ 2 ja 3, KAIV. REK. N:O 3682/1-2, SUORITETUISTA TUTKIMUKSISTA

RAPORTTI ,3732,3741. Lapin MalmiIE Korvuo. Jakelu GEOKEMIAN NAYTTEENOITO KEVA~ALVELLA 1997 VALTAUSALUEILLA HUUTAMOAAPA JA HAAPASELKÄ

Seminar Wet chemistry alliance Synthetic chemistry

. 11 AIJALAN, PYHASALMEN JA MAKOLAN SULFIDIMALMI- KAIVOSTEN RIKASTAMOIDEN JATEALUEIDEN YMPA- RISTOVAIKUTUKSET OSA II1 - PYHASALMI ,.-.

TUTKIMUSTYÖSELOSTE KAUHAJOEN ALUEEN MALMITUT- KIMUKSISTA, KOSKIEN VALTAUSALUETTA VÄHÄMÄKI 1, KAIVOSREKISTERI NRO 3873/1

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 (6) M 06/1834/-88/1/10 Enontekiö Ruossakero Jorma Isomaa

6 ~6-&-&5,~. 0 outokumpu mining FINNMINES. OKME/O Hallikainen Kauppa- ja teollisuusministeriö Aleksanterinkatu 10.

Transkriptio:

Tarkianiitti Re-mineraalin löytöhistoriaa OLLI-PEKKA ISOMÄKI JA ALEX VOLBORTH Johdanto Renium-mineraali löydettiin ensimmäistä kerran näytteistä, jotka Volborth oli valinnut Stillwaterin kromi- ja platinaesiintymästä läheltä Nye ä, Montanasta (Tarkian et al. 1991, kuva 1). Analyysin mukaan mineraali, joka mikroskoopissa näytti vaalean ruskean harmahtavalta, sisälsi 54.73 % reniumia, 26.93 % rikkiä, 12.09 % molybdeeniä, 5.67 % kuparia ja alle yhden prosentin rautaa. Tällaista renium-mineraalia ei tunnettu. Toinen löytö tehtiin Kojosen ja Isomäen näytteistä Hituran nikkelikaivoksesta Nivalasta keväällä 2001 (Kojonen ja Isomäki 2004, kuva 1). Mineraali kuvattiin yksityiskohtaisesti ja se hyväksyttiin Hituran löydön jälkeen nimellä tarkianiitti (International Mineralogical Association (IMA) no. 2003-004, Kojonen et al. 2004). Todennäköisesti sama mineraali on havaittu eräissä muissakin kohteissa, mutta tarkkaa tutkimusta ei ole päästy tekemään. Samoihin aikoihin tarkianiitin kanssa on 1990-luvulla löydetty Venäjän Kuriileilta, Iturup-saaren Kudravyi-tulivuorelta reeniitiksi (rheniite, ReS 2 ) nimetty mineraali (IMA No. 1999-004a). Reniumia tiedetään sisältyvän joihinkin molybdeenihohteisiin sekä gadoliniumiin, mutta se on äärimmäisen harvinainen metalli. Reniumia käytetään seosmetallina wolframin kanssa tai sen sijasta nostamaan kestävyyttä ja kulutusta hyvin korkeissa lämpötiloissa. Vain hiilellä ja wolframilla on korkeampi sulamispiste. Reniumia on käytetty myös katalysaattorina yhdessä platinametallien kanssa. Stillwater Volborth tutki Montanassa Stillwaterin suurta platina- ja palladiumesiintymää. Hän oli aiemmin toiminut Anaconda-yhtiön konsulttina, kun Anaconda omisti suuren osan Stillwaterin kromiesiintymää. Hän tunsi siis hyvin esiintymän. Manville-yhtiössä arveltiin, että heiltä oli jotakin ehkä jäänyt huomaamatta. Yhtiö tarvitsi jonkun, joka oli hyvin selvillä geologiasta, mineralogias- Kuva 1. Stillwater, Montana, USA ja Hitura, Nivala, Suomi: sijainnit kartalla. GEOLOGI 58 (2006) 95

ta, kemiasta ja geokemiasta, ja jonkun, joka oli ollut geofysiikan kenttätöissä. Volborth oli oikea henkilö, sillä hänellä oli tarvittavat taidot ja kokemusta mukaan lukien geologian insinöörin lisenssi (Doran 2005). Kairausnäytteitä oli koottu usean vuoden ajan, mutta ne oli jo osin jätetty hävitettäviksi. Lisäksi runsain määrin oli muuta aineistoa. Huomio kiinnittyi geofysiikan raporttiin, joka viittasi poikkeavaan johtavuuteen ultrama- ja Housley 1984, kuva 2). Raportissa oli myös - - Manvillen päägeologin kanssa neuvoteltiin mm. varastoituna suuri määrä kairasydämiä, joissa oli tiin maastosta. Jo alustavat työt Montana Tech ssa paljastivat havaintoja, joita päätettiin tutkia tarkemmin Rockwell International Centerissä Thousand Oaks ssa. Siellä oli käytettävissä ekspertti Robert M. Housley sekä uudenaikaisia laitteita. Erityisesti tutkittiin ja analysoitiin elektronimikroskooppisesti Volborth in osoittamia hyvin pieniä mineraalirakeita, joiden optisiin ominaisuuksiin ei ollut löytynyt kirjallisuudesta vastinetta. Tutkimusten tuloksena Stillwaterista paikannettiin uusi platinamalmityyppi Janet (Volborth ja Housley 1984). Sen pyrokseniittikerroksessa eräs mineraalirae sisälsi ällistyttävät 54 % reniumia. Stillwaterin muodostuma on maailman vanhimpia, ikämääritysten mukaan noin 2700 miljoonaa vuotta. Kun tällaisissa kivissä yleensä on vähemmän kuin yksi miljardisosa (<1 ppb) reniumia, oli erittäin merkillistä löytää mineraalirae, joka sisälsi runsaasti tätä alkuainetta. Korkeita reniumin pitoisuuksia oli löydetty vain joistakin meteoriiteista. Voisiko se merkitä Stillwaterin kompleksin joutuneen meteoriittitörmäyksen kohteeksi? Yhteistyö on avainasemassa harvinaisten uusien mineraalin tutkimuksissa. Koska yhtään kansainvälisesti hyväksyttyä renium -mineraalia ei tunnettu, kyseessä täytyi olla uusi mineraali. Jotta uusien mineraalien kansainvälinen komitea hyväksyisi ja nimeäisi uuden mineraalispesieksen, vaaditaan huomattava määrä tutkimuksia. Dr. Ortwin Greis (Hampurin teknillinen yliopisto) ja Dr. Gunter H. Moh (Heidelbergin yliopisto) onnistuivat valmistamaan synteettisesti mineraalin, jolla on tarkianiitin koostumus. He olivat myös alkuperäisen julkaisun tekijöinä yhdessä Tarkianin, Housleyn ja Volborth n kanssa (Tarkian et al. 1991). Hitura Kului kuitenkin vuosia ja vaati toisen löydön, ennen kuin uusi mineraali hyväksyttiin virallisesti 96 Kuva 2. Stillwaterin esiintymä yleistettynä Volborth ja Housley (1984) mukaan. Selitykset: 1. Gabroja; 2. Anortosiittia ym. 3. Noriitteja; 4. Harzburgiittia ja brontsitiittia; 5. Pohjanoriittia ja gabroa; 6. J-M reef; 7. Siirroksia; 8. Jokia. GEOLOGI 58 (2006)

ja nimettiin tarkianiitiksi. Uusi löytö tuntui henkilökohtaisemmalta, kun löytäjät olivat Suomesta. Pietarissa. Espoossa näytteet tutkittiin optisella Kari Kojonen on väitellyt Helsingin yliopistossa, malmimikroskoopilla ja kiinnostavia rakeita kuvattiin digitaalisella videokameralla. Platinami- alma mater. Uusi mineraali nimettiin prof. Mahmud Tarkianin (Hampurin neraaleja haettiin kiillotetuista näytteistä käyttäen yliopisto) mukaan kunnioittaen siten hänen merkittäviä tuloksiaan malmimineralogian alalla. Tarkian ronimikroanalysaattoria (EPMA). Kokokivi- ja pyyhkäisyelektronimikroskooppia (SEM) ja elekt- oli myös toinen niistä tutkijoista, joille Volborth toi jalometallianalyysit tehtiin malmi- ja rikastenäytteistä. Huomattavaa oli, etenkin Hituran Itämalmin ensimmäisiä Stillwaterin näytteitä tutkittavaksi. Kesäkuussa 2000 Kari Kojonen vieraili Outokumpu Mining Oy:n Hituran nikkelikaivoksella Rh 184 ppb, Ru 130 ppb, Os 78 ppb ja Ir 237 näytteessä, anomaaliset pitoisuudet: Re 313 ppb, Nivalassa. Vierailun aikana olivat esillä Hiturasta löydetyt platinaryhmän mineraalit: sperryliitti Malminäytteet olivat pirotemalmia ja osaksi ppb. (PtAs 2 ) ainoana platinamineraalina ja eräitä palladiummineraaleja (Häkli et al. 1976). Menetel- magnettikiisua, pentlandiittia ja magnetiittia sekä massiivista breksiamalmia. Malmimineraaleina oli mien ja välineiden kehityttyä 24 vuodessa, otettiin näytteet uusia analyyseja varten nikkelirikasteista muodostivat perusmassan. Magneettikiisu, pentlandiitti, kuparikiisu, kubaniitti ja mackinawiitti ja kaivoksen esiintymän eri malmioista (kuva 3). Lisäksi otettiin kaksi kairausnäytettä, joista toinen oli arsenidipitoinen. esiintyi osin runsaasti. Optisella mikroskoopilla ei pintahieistä löydetty platinamineraaleja, mutta SEM-tutkimuksessa löydettiin yksi rae sperryliittiä. Pietarissa tehdyistä platinamineraalirikasteista preparoitiin kiillotettuja pintahieitä, joista löytyi runsaasti platinamineraaleja pentlandiitin, urani- arseenikiisun ohella. Haettaessa SEM:llä raskasmineraalirakeita näytepreparaatista löydettiin omina rakeinaan sperryliittiä, micheneriittiä, irarsiittia, tuntematonta Rh,Co,Ni-sulfarsenidia, kultaa, elektrumia, metallista vismuttia, pilseniittiä, lyijyhohdetta, kassiteriittia, monatsiittia ja uraniniittia. Elektronimikroanalyysiajoissa analysoitiin froodiittia, sperryliittiä, irarsiittia ja metallista vismuttia. Runsaimmin näytteessä esiintyivät sperryliitti sekä micheneriitti ja froodiitti. Muita raskasmineraaleja näytteissä olivat hollingworthiitti, tuntema- Kuva 3. Hituran esiintymän taso +350 ja näytteenottopaikat eri malmioista. Selitykset: Punainen nikkelimalmioita; Valkea serpentiniittimuodostumaa; Sininen viivoitus Gneis- kobolttihohde. sejä; Ruskea rasteri Tonaliitteja; Keltainen Vastaavasti enemmän nikkeliä sisältävien näytteiden platinarikasteissa oli runsaasti platinamine- rasteri Pegmatiittijuonia. raalirakeita. Enimmin esiintyvä mineraali oli sperryliitti. Lisäksi tavattiin froodiittia ja micheneriittiä Kari Kojonen johti tutkimuksia Geologian tutkimuskeskuksessa Espoossa. Näytteistä valmistettiin sekä irarsiittia, hollingworthiittia, elektrumia, vismuttia, altaiittia ja lyijyhohdetta. Karkeammasta pintahieitä ja kiillotettuja ohuthieitä. Platinamineraaliseparointeja varten seulottiin rikastenäytteistä fraktiosta havaittiin satoja platinamineraalirakeita. fraktiot, ja näistä tehtiin hydroseparointi Dr. Vla- Mikroanalysaattorilla analysoiduista 200 rakeesta GEOLOGI 58 (2006) 97

oli 2 micheneriittiä, 1 froodiittia, 1 irarsiittia, 3 put sperryliittiä. Lisäksi analysoitiin irarsiittia, hollingworthiittia, tuntematonta Re,Os,Mo,Cu,Fe-sul- telluridia, lyijyselenidiä, altaiittia, arseenikiisua, Tuntematon Re,Os,Mo,Cu,Fe Platinamineraalirikasteista löydetyn tuntemat- sa (Cu, Fe)(Re, Mo) 4 (Kojonen et al. 2004). Se esiintyy näytteissä pentlandiitin ja sperryliitin kanssa. Mineraali (kuva 4) on polarisoidussa heijastuneessa valossa isotrooppinen ja sen väri on vaalean vihertävän ruskea. Vickers kovuusluku VHN15 on 537 584 ja se vastaa Mohs kovuutta 5.5 6. Mineraalilla on musta viiru, se on hauras ja lohkeilu on epäsäännöllistä. Joissakin rakeissa voi nähdä kuutiollisia kidemuotoja. Kanadan geologisessa tutkimuskeskuksessa tehdyssä röntgenmäärityksessä mineraali määritettiin kuuluvaksi kuutiolliseen avaruusryhmään (Kojonen et al. 2004) ja sillä on spinellijohdannainen kiderakenne (Tarkian et al. 1991). 26.77, yht. 99.78 % (Kojonen ja Isomäki 2004). Tämä vastaa kaavaa (Cu 0.83 Fe 0.10 Co 0.02 Ni 0.01 ) 0.96 (Re 2.79 Mo 1.22 Os 0.04 ) 4.03.01 atomien lukumäärään 13 perustuen. Mineraalin Montanan Stillwaterista löydettyä sulfidia ei aiemmin hyväksytty uudeksi mineraaliksi riittämättömän kuvauksen vuoksi. Hituran löytöjen perusteella tämä voitiin tehdä ja mineraali nimettiin tarkianiitiksi (IMA 2003-004). Hituran näytteistä tehtyä pintahiettä, jossa on tarkianiittirae, säilytetään Helsingin yliopiston Geologian museossa. Muut esiintymät tehty Ruotsissa kahdesta eri paikasta (Ekström ja Hålenius 1982). Ontarion Coldwell Complexista et al. 1989) ja Karjalan Lukkulaisvaarasta on kuvattu myös et al. (1995) kuvasivat Vammalan Ekojoen Ni-Cu Cu 1.02 (Re 3.11,Os 0.18,Mo 1.59 ) 4.88 S 9. Vaikka eri esiinty- on eroja, on oletettavaa, että kyseessä on sama mineraali. Rakeet ovat olleet niin pieniä, ettei niitä ole voitu määrittää IMA:n vaatimusten mukaisesti. Kuva 4. Tarkianiitti-rae kuvan keskellä. Kuva: K. Kojonen (GTK). Geologian tutkimuskeskuksessa tehtyjen mikroanalyysien perusteella mineraalin keskiarvokoostumus painoprosentteina on Re 53.61, Mo 12.32, Cu 5.48, Os 0.84, Fe 0.59, Ni 0.08, Co 0.35, S 98 Kiitokset Erityisen kiitoksen ansaitsevat Robert M. Housley, Mineralogisen Museon Kuraattori (California Institute of Technology, Pasadena), jonka tekemä analyysi antoi alun perin syyn tutkia mineraalia, sekä erikoistutkija Kari K. Kojonen (Geologian tutkimuskeskus) kuten myös professori Mahmud Tarkian (Hampurin yliopisto). Kiitämme kaikkia muitakin mainittuja tutkijoita. Kirjallisuus Barkov, A.Y. ja Lednev, A.I. 1993. A rhenium-molybde- intrusion, northern Karelia, Russia. European Jour- GEOLOGI 58 (2006)

nal of Mineralogy 5:1227 1223. Ekström, M. ja Hålenius, U. 1982. A new rhenium-rich für Mineralogie-Monatshefte 1:6 10. Doran, J. 2005. Dayton scientist major player in mineral discovery. West Shore News, vol. 10, August 17, 2005. Häkli, T.A., Hänninen, E., Vuorelainen, Y. ja Papunen, H. 1976. Platinum-Group Minerals in the Hitura Nickel Deposit, Finland. Economic Geology 71:1206 1213. Kojonen, K. ja Isomäki, O-P. 2004. Tarkianiitti (Cu,Fe)(Re,Mo) 4 uusi mineraali Hituran kaivoksesta. Materia 61(3):36 41. Kojonen, K.K., Roberts, A.C., Isomäki, O-P., Knauf, V. V., Johanson, B. ja Pakkanen, L. 2004. Tarkianite, (Cu,Fe)(Re,Mo) 4, a new mineral species from the Hitura mine, Nivala, Finland. Canadian Mineralogist 42:539 544. western Ontario, Canada. Mineralogical Magazine 53:635 637. Peltonen, P., Pakkanen, L. ja Johanson B. 1995. Re-Mo- Cu-Os sulphide from the Ekojoki Ni-Cu deposit, SW Finland. Mineralogy and Petrology 52:257 264. Tarkian, M., Housley, R.M., Volborth, A., Greis, O. ja the Stillwater complex, and crystal chemistry of its synthetic equivalent spinel type (Cu,Fe)(Re,Mo) 4. European Journal of Mineralogy 3:977 982. Volborth, A. ja Housley, R.M. 1984. A preliminary description of complex graphite, sulphide, arsenide, and platinum group element mineralization in a pegmatoid pyroxenite of the Stillwater Complex, Montana, USA. Tschermaks Mineralogische und Petrographische Mitteilungen 33:213 230. O-P. Isomäki päägeologi Hituran kaivos Outokumpu Mining Oy Alex Volborth emeritusprofessori Montana College of Mineral Science and Technology Butte, Montana, USA edistämään kansallisen geologisen tietovarannon karttumista Vuoden 2005 viimeisessä kokouksessa Suomen Kansallinen Geologian Komitea (SKGK), joka edustaa Suomea Kansainvälisessä Geologisten Tieteiden Unionissa (International Union of Geological Sciences), perusti alajaostokseen Suomen SSK:n perustamisen syyt MATTI RÄSÄNEN Suomen geologisen tutkimuksen traditio on kohtuullisen pitkä, mutta pyrkimyksissä perustutkimuksellisen ja sovelletun kansallisen geo- soveltavaa geologista tutkimusta. Tutkimuksessa GEOLOGI 58 (2006) 99 logisen tietovarannon laadun ja tiedon käytön optimointiin on aina ollut ja on yhä reippaasti perustettu edistämään ja tukemaan geologista tiedonkeruuta ja käyttöä ja sille on siten jo pitkään ollut ilmeinen tarve. Komiteaa on virallisesti yritetty perustaa aiemminkin mutta vasta nyt se on saatu tehdyksi. Geologia on Suomessa perinteisesti käytännönläheinen tiede, minkä vuoksi alan tutkimus on laaja-alaisesti ollut käytännön tarpeita palvelevaa