S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A SIPOON KUNTA IMMERSBYN OSAYLEISKAAVAN MAISEMASELVITYS FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P16134
Maisemaselvitys 1 (15) Ger Riikka FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki
Maisemaselvitys 2 (15) Ger Riikka Sisällysluettelo 1 Yleistä... 3 2 Maisema... 3 2.1 Käytetyt menetelmät... 3 2.2 Alueen yleiskuvaus... 3 2.3 Maisemarakenne... 4 2.4 Maisemakuva maiseman nykytila... 8 2.5 Maiseman arvot... 10 2.6 Historiallinen perspektiivi... 13 3 Maankäytölliset suositukset maisemasuunnittelun näkökulmasta... 14 3.1 Maisemallisten arvojen huomioon ottaminen maankäytön suunnittelussa... 14 3.2 Säilytettäväksi suositeltavat alueet... 14 Liitteet Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 4 Maisemarakenne -kartta Maisemakuva -kartta Arvot -kartta Maankäytölliset suositukset maisemasuunnittelun näkökulmasta -kartta Valokuvat: Riikka Ger 2012. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Maisemaselvitys 3 (15) Sipoon kunta Immersbyn osayleiskaavan maisemaselvitys 1 Yleistä Immersbyn osayleiskaavan maisemaselvitys on laadittu Sipoon kunnan toimeksiannosta FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:n Helsingin toimistossa. Sipoon kunnasta yhteyshenkilönä on toiminut maankäyttöpäällikkö Matti Kanerva. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:ssä maisemaselvityksestä on vastannut maisema-arkkitehti Riikka Ger. Työhön on osallistunut maisemaarkkitehti Eeva Rapola. 2 Maisema 2.1 Käytetyt menetelmät Maisemaselvitys perustuu karttatarkasteluihin sekä 30.5.2012 tehtyyn maastoinventointiin. Muista lähteistä mainittakoon Museoviraston internetsivuilta Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY 2009; ympäristöministeriön julkaisut: Maisemanhoito Maisemaaluetyörymän mietintö I (1993) ja Arvokkaat maisema-alueet - Maisemaaluetyörymän mietintö II (1993); Finlandia, Otavan iso maammekirja osa 1 (1984); Itä-Uudenmaan maakuntakaava, Eteläisen Sipoon kulttuurihistoriallisia kohteita 1998 ; Sipoon kunnan kulttuuriympäristö- ja rakennusperintöselvitys (2006); FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:n laatima Immersbyn osayleiskaavan luontoselvitys (2012) ja Sipoon historiallisen ajan muinaisjäännösten inventointi vuonna 2007. Muinaismuistokohteet rajauksineen on saatu Museoviraston paikkatietoaineistoista. 2.2 Alueen yleiskuvaus Immersbyn osayleiskaava-alue sijaitsee Uudenmaan maakunnassa, Sipoon kunnan länsilaidalla Helsingin kaupungin rajalla. Alue on kooltaan noin 12,7 km 2. Selvitysalueen sijainti on osoitettu kuvassa 1.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Maisemaselvitys 4 (15) Kuva 1. Selvitysalueen sijainti Pohjois-eteläsuunnassa aluetta halkoo Immersbyntie. Selvitysalue rajautuu koillisessa Sipoonjokeen ja etelässä Porvoon moottoritiehen. Selvitysalue on topografialtaan melko pienipiirteistä. Selvitysalueen itäosaan sijoittuvat peltolaaksot ovat suhteellisen avoimia ja monin paikoin kumpuilevia. Alueelle sijoittuu melko runsaasti kulttuurihistoriallisia arvoja. Tarkastelualueen koilliskulmaus lukeutuu maakunnallisella tasolla merkittäviin alueisiin, tarkemmin määriteltynä kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeisiin alueisiin. 2.3 Maisemarakenne Suurmaisema Ympäristöministeriön maisemamaakuntajaossa Sipoo sijoittuu eteläiseen rantamaahan ja tarkemmin määriteltynä eteläiseen viljelyseutuun. Eteläinen viljelyseutu on maastonmuodoiltaan vaihtelevaa. Savikkoja on kaikkialla, erityisesti jokivarsien tuntumassa. Peltoja on runsaasti, sillä savikot ovat lähes kauttaaltaan viljelyssä. Kasvillisuuden ilme on melkein koko seudulla rehevä. Rakennukset on perinteisesti sijoitettu peltoaukeiden tuntumassa olevilla kumpareille ja reunaselänteille, peltoaukeiden ja metsämaan rajavyöhykkeelle, minne myös suuri osa tiestöstä on syntynyt. (Ympäristöministeriö 1993)
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Maisemaselvitys 5 (15) Kuva 2: Immersbybäckenin purolaakso rajautuu monin paikoin jyrkkiin tai jyrkähköihin metsäisiin rinteisiin. Kuva 3: Viehättävästi kumpuilevaa viljelymaisemaa selvitysalueen itäreunalta katsottuna.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Maisemaselvitys 6 (15) Perusmaisemarakenne Tarkastelualueen maisemarakenteessa, erityisesti alueen itäpuoliskolla, on paikoitellen havaittavissa maiseman lounais-koillis suuntautuneisuutta. Selvitysalueen länsiosissa maiseman suuntautuneisuus muuttuu luodekaakkosuuntaiseksi. Tarkastelualueen länsipuoliskoa ja keskiosia hallitsevat metsäiset selänteet. Maastonmuodot ovat vaihtelevia ja kallio monin paikoin pinnassa. Kallioalueiden välisiin laaksopainanteisiin on muodostunut soistumia. Itäpuoliskolle sijoittuvat peltolaaksot ovat melko avoimia. Peltoalueita jäsentävät paikka paikoin pienet metsäsaarekkeet, jotka antavat alueen maisemakuvalle pienipiirteisyyttä ja vaihtelevuutta. Rakentaminen on pääsääntöisesti sijoittunut selänteiden kupeeseen, metsänreunan tuntumaan tai peltosaarekkeiden yhteyteen. Vesisuhteet Alueelle sijoittuu useita pienehköjä järviä ja pintavesiuomia. Soita ja soistumia sijaitsee lähinnä alueen keskivaiheille. Pohjois-eteläsuuntaista peltolaaksoa halkoo koko pituudelta puro, Immersbybäcken. Pohjoisessa selvitysalue rajautuu Sipoonjokeen. Selvitysalueen koillisosa sijoittuu I-luokan pohjavesialueelle. Pohjavesiasioita on tarkemmin käsitelty Immersbyn osayleiskaavan luontoselvityksessä. Maaperä Selvitysalueen maaperä on Sipoonkorven ympäristössä suurelta osin kalliomaata ja kalliopaljastumia esiintyy yleisesti. Sipoonjokilaaksossa sekä painanteissa esiintyy savea. Savi- ja turvemaat sijoittuvat kapeina vyöhykkeinä kallio- ja moreenimaiden väliin. (Immersbyn osayleiskaavan luontoselvitys 2012) Topografia ja korkeussuhteet Tarkastelualue on maastonmuodoiltaan melko pienipiirteistä ja vaihtelevaa. Laaksoalueet ovat paikoin kumpuilevia, paikoin tasaisia. Ylävintä on tarkastelualueen keskivaiheilla, luoteisrajan tuntumassa. Selvitysalueella korkeimmat laet kohoavat runsaat 85 metriä meren pinnan yläpuolelle. Suhteelliset korkeuserot ovat enimmillään noin 30-40 metriä laaksopainanteen pohjalta tai järven pinnasta sitä rajaavan selänteen laelle. Alueen topografia on matalimmillaan selvitysalueen eteläkärjessä. Maanpinta on siellä vain runsaat kuusi metriä merenpinnan yläpuolella.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Maisemaselvitys 7 (15) Kuva 4: Idyllinen niittynäkymä paloasemarakennuksen takaa. Kuva 5: Selvitysalueen itäpuoliskolla hevosaitaukset ja hevoset kuuluvat osaksi maisemakuvaa.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Maisemaselvitys 8 (15) 2.4 Maisemakuva maiseman nykytila Tarkastelualueen itäpuoliskon maisemakuvalle ovat tunnusomaisia viehättävästi kumpuilevat pellot saarekkeineen. Laajan pitkänomaisen viljelyaukean lisäksi alueelta löytyy myös pienempiä repaleisia peltoalueita, joista osa on maisemakuvallisesti arvokkaita. Selvitysalueelle sijoittuu myös useita vanhoja rakennuksia. Asutus on sijoittunut pääsääntöisesti vaihettumisvyöhykkeelle selänteiden kupeeseen tai saarekkeiden yhteyteen. Maisemakuvallisesti tärkeitä rakennuksia ja rakennusryhmiä on keskittynyt erityisesti tarkastelualueen koillisosaan. Selvitysalueen itäpuoliskon laajasta peltoaukeasta johtuen näkymät ovat selvitysalueen itäosassa monin paikoin pitkiä. Selvitysalueen länsipuolisko ja keskiosat koostuvat pääsääntöisesti suljetusta maisematilasta, erityyppisistä metsäalueista. Selvitysalueelle sijoittuu myös useita pienehköjä järviä ja pintavesiuomia, jotka elävöittävät tarkastelualueen maisemakuvaa. Selvitysalueelta löytyy muutamia viehättäviä tieosuuksia: osa Immersbyntiestä, Hindsbyntien ja Massbyntien selvitysalueelle sijoittuvat osuudet sekä osuudet Ylämäentiestä, Mågsintiestä ja Bysbackantiestä. Kaikille edellä mainituille tieosuuksille on yhteistä se, että ne joko mutkittelevat tai/ ja polveilevat viehättävästi maastonmuotoja myötäillen ja niiltä avautuu kauniita näkymiä. Tarkastelualueen lähiympäristöstä löytyy myös maisemakuvan kannalta ongelmallinen alue. Ingmannin tehdas sijoittuu välittömästi selvitysalueen itäpuolelle. Väliin jäävästä suojavyöhykkeestä huolimatta osa tehtaasta ja sen piipuista näkyy metsänreunan yli. Massiivinen tehdasrakennus muodostaa häiriötekijän muutoin pienipiirteisessä ja harmonisessa kulttuurimaisemassa. Selvitysalueen maisematilat ovat pääsääntöisesti selkeästi hahmottuvia ja maiseman mittakaava miellyttävä. Avoimet maisematilat rajautuvat monin paikoin selkeälinjaisiin elementteihin, kuten metsänreunoihin.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Maisemaselvitys 9 (15) Kuva 6: Taka-alalla näkyvät tehtaan piiput sekä massiivinen rakennusmassa muodostavat häiriötekijän viehättävään kulttuurimaisemaan. Kuva 7: Harmonista viljelymaisemaa Valborgsin pohjoispuolelta itään päin katsottaessa.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Maisemaselvitys 10 (15) 2.5 Maiseman arvot Selvitysalueen maisemalliset arvot rakentuvat itäosan laajan peltoaukean, siihen liittyvien pienipiirteisten saarekkeiden sekä vanhan rakennuskannan ympärille. Pitkät viljelyaukean yli kantavat näkymät ovat osaltaan selvitysalueen vahvuuksia. Maisemallisten arvojen lisäksi selvitysalueen koillisosaan liittyy runsaasti kulttuurihistoriallisia arvoja. Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt Tarkastelualueelle ei sijoitu valtakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä. Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet Tarkastelualueelle ei sijoitu valtakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita. Maakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöt ja maisema-alueet Tarkastelualueen koilliskulmaus lukeutuu maakunnallisella tasolla merkittäviin alueisiin, tarkemmin määriteltynä kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeisiin alueisiin. Likimääräinen aluerajaus on esitetty Arvot kartalla (Liite 3). Uudenmaan liiton tuoreessa julkaisussa Missä maat on mainiommat, Uudenmaan kulttuuriympäristöt on maakunnallisesti arvokkaan kulttuuriympäristön (Sipoonjoki) rajausta laajennettu Immersbyn kohdalla. Kyseistä rajausta ei ole vielä viety maakuntakaavaan mutta se on ilmeisesti tarkoitus ottaa huomioon seuraavissa vaihemaakuntakaavoissa. Rajaus mukailee varsin pitkälti Sipoon kunnan kulttuuriympäristö- ja rakennusperintöselvityksessä (2006) esitettyä Immersbyn viljelylaakson aluerajausta. Viljelylaakso on arvotettu luokkaan 1. Kyseisessä inventoinnissa luokkiin 1 ja 1-2 kuuluvien alueiden ja kohteiden säilyminen on inventoinnin perusteella turvattava. Ne ovat kunnan arvokkaimpia kohteita, joiden joukosta saattavat myöhemmin löytyä valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaat kohteet. Immersbyn viljelylaakson alue-rajaus on esitetty Arvot kartalla (Liite 3). Arvokkaat rakennusperintökohteet Selvitysalueelta löytyy useita merkittäviä rakennusperintökohteita. Sipoon kunnan kulttuuriympäristö- ja rakennusperintöselvityksen (2006) mukaan kohteet ovat seuraavat: 1 Grankulla 2 Stenback 3 Högbacka 4 Walborgs 5 Nybondas 6 Bysbacka 7 Broars
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Maisemaselvitys 11 (15) 8 Pitkäkallio 9 Lill-Lassas 10 Ullanmäki 11 Bys-Bertas 12 Immersbyn VPK:n talo 13 Nyåker 14 Skogstorpet 15 Lönnkulla 16 Sandbacka 17 Söder-Bertas 18 Söderäng 19 Björkkulla 20 Sälgkulla Kohteiden sijainti ilmenee liitekartalta 3 (Arvot). Kuva 8: Walborgs lukeutuu kulttuurihistoriallisesti merkittäviin rakennuskohteisiin. Päärakennus on 1800-luvun keskivaiheilta, joskin sitä on myöhemmin muutettu pariin otteeseen.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Maisemaselvitys 12 (15) Kuva 9: Kuvan pelto on ollut viljelyssä jo ainakin 1700-luvun loppupuolella. Pelto sijoittuu noin 300 metriä Nybondasin länsipuolelle. Kuva 10: Kaunista reunavyöhykettä Nybondasin lähettyviltä.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Maisemaselvitys 13 (15) Muinaisjäännökset 2.6 Historiallinen perspektiivi Museoviraston paikkatietoaineistojen mukaan selvitysalueelle sijoittuu kahdeksan kiinteää muinaisjäännöstä ja kuusi muinaisjäännösaluetta. Aluekohteista neljä tonttimaata: Storby, Linby, Broas ja Grisas on pysynyt käytössä nykyaikaan saakka. Immersby on koostunut 1600- ja 1700-lukujen vaihteessa yhdeksästä tilasta, jotka olivat jakaantuneet edellä mainituille neljälle tonttimaalle: 1) Storby=Bertas,Kuras,Lassjontas ja Mågs; 2) Grisas; 3) Linby=Högbacka, Nybondas ja Walborgs; 4) Broas. Muinaisjäännösten sijainti ilmenee liitekartalta 3 (Arvot). Historiallisen kartan avulla on tutkittu maiseman tilallisessa rakenteessa tapahtunutta muutosta 1700-luvun loppupuolelta tähän päivään siirryttäessä. Tarkasteltavalla alueella avoimen ja suljetun tilan suhde on pysynyt suurin piirtein samana, kuten myös tilallinen hahmo. Vuodelta 1780 peräisin olevan Kuninkaankartan mukaan yli puolet nykyisestä peltoalasta on ollut 1700-luvun loppupuolella niittyä. Varsinaisia viljelysmaita on ollut huomattavasti nykyistä vähemmän. Viljelymaat ovat sijoittuneet pääsääntöisesti tarkastelualueen koillisosaan. Myös Söder-Bertasin pohjoispuolella on ollut peltoa. Peltoala on muodostunut pienistä ja keskisuurista tilkuista, joiden välissä ja/tai ympärillä on ollut niittyä. Peltoala on kasvanut merkittävästi 1700-luvun loppupuolelta tähän päivään siirryttäessä, sillä tänä päivänä avoimet tilat ovat lähes yksinomaan peltoja. Sitä vastoin niittyjä on tätä nykyä varsin vähän. Alueen nykyinen tieverkosto seurailee monin paikoin vanhaa tiestöä. Esimerkiksi Hindsbyntie, Ylämäentie, Mågsintie ja Bysbackantie sekä Immersbyntien pohjoisosa noudattelevat pääpiirteissään vanhoja tielinjoja. Asutus on 1700-luvun loppupuolella keskittynyt Nybondasin, Walborgsin, Boarsin, Bys-Bertasin, Sandbackan ja Söder-Bertasin ympäristöihin. Kuva 11: Ote Kuninkaankartasta vuodelta 1780.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Maisemaselvitys 14 (15) 3 Maankäytölliset suositukset maisemasuunnittelun näkökulmasta 3.1 Maisemallisten arvojen huomioon ottaminen maankäytön suunnittelussa Jatkosuunnittelussa selvitysalueen vahvuudet tulee ottaa huomioon. Olisi toivottavaa, että alueen maisemarakenne voisi vielä rakentamisen jälkeenkin hahmottua alueella liikkujalle. Paikan hengen ja ominaispiirteiden säilyttäminen on tärkeää erityisesti alueen itäpuoliskolla. Koko alueen kannalta tärkeimpien pelto- ja niittyalueiden säilyttäminen pääpiirteissään avoimena on olennaista. Riittävän reunapuuston säilyttäminen on monin paikoin toivottavaa. Selännealueille rakennettaessa on syytä ottaa maastonmuodot huomioon. Korkeimmat kohdat tulee jättää rakentamisen ulkopuolelle. Rakentamisen tulisi tukeutua topografiaan ja rakennusten massoittelun myötäillä maaston muotoja. Pienipiirteisessä maisemassa korttelit ja katuverkosto eivät saisi olla liian suoraviivaisia. Etelään, länteen ja lounaaseen suuntautuvat selänteiden ja laaksonpohjien väliin jäävät vaihettumisvyöhykkeet ovat pienilmastollisesti rakentamisen kannalta edullisimpia alueita. Myös maiseman kannalta rakentaminen usein sopii näille alueille. Mitä etäämmäksi selänteistä ja kumpareista siirrytään, sen matalampaa rakentamisen tulisi maiseman kannalta olla. Rakentamisen ohjaaminen vanhan ja arvokkaan rakennuskannan tai maisemakuvallisesti tärkeiden rakennusten läheisyyteen ei ole toivottavaa. Mikäli rakentamista kuitenkin vähäisessä määrin tulee tällaisille alueille, rakentamispaikat ja rakennukset on suunniteltava siten, että ne ovat sopusoinnussa olemassa olevien rakennusten ja maiseman kanssa. Avoimilla alueilla rakennusten ympärille tulisi istuttaa suojakasvillisuutta pehmentämään rakentamisen synnyttämää vaikutelmaa. Myös muut toiminnot on toteutettava ympäröivän maiseman ehdoilla. 3.2 Säilytettäväksi suositeltavat alueet Säilytettäväksi suositeltavat alueet sijaitsevat maisemallisesti arvokkailla, kauniilla tai ekologisesti herkillä, muutoksia heikosti sietävillä, paikoilla. Selvitysalueen tapauksessa tämä tarkoittaa lähinnä maisemakuvan kannalta tärkeitä laajahkoja viljelyalueita, metsänreunoja, maakunnallisesti merkittävää aluetta sekä maisemakuvallisesti, rakennustaiteellisesti tai kulttuurihistoriallisesti tärkeiden rakennusten välitöntä läheisyyttä. Lakialueet tulisi säilyttää rakentamattomana. Lakialueet ovat ekologisesti herkkiä alueita ja maisemassa lakialueilla suoritetut toimenpiteet esimerkiksi hakkuut ja rakentaminen - näkyvät valitettavan kauas. Lakialueet ovat myös kulutuskestävyydeltään herkkiä alueita. Selvitysalueen edustavimmat niitty- ja viljelyalueet tulisi säilyttää pääpiirteissään avoimena, mieluiten viljely- tai laidunkäytössä. Pelto- ja niittyalueiden metsittämistä ei suositella. Avotilojen läheisyydessä metsänreunat tulee pyrkiä säilyttämään mahdollisimman eheinä. Mahdollinen rakentaminen tulee ohjata joko metsän sisään tai selkeästi peltoaukean puolelle, kuitenkin siten, että rakentaminen tukeutuu olevaan yhdyskuntarakenteeseen ja maastonmuotoihin.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Maisemaselvitys 15 (15) Viljelyalueista heikoimmin muutoksia sietää Söder-Bertasin pohjoispuolelle jäävä viljelymaisemakokonaisuus joitakin reuna-alueita lukuun ottamatta. Viljelymaisemakokonaisuus ulottuu aina selvitysalueen koilliskulmaukseen saakka. Viehättävimmillään ja herkimmillään aluekokonaisuus on Boarsin, Walborgsin ja Bys-Bertasin edustalla, jonne on kertynyt myös runsaasti kulttuurihistoriallisia arvoja. Kooltaan pienempiä mutta kuitenkin maisemakuvallisesti arvokkaita viljelyalueita ulottuu Boarsin kohdalla myös metsäselännealueiden lomaan vähän etäämmäksi Immersbyntiestä ja Immersbybäckenistä. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Hyväksynyt: Jari Elo johtaja, ins.amk Laatinut: Riikka Ger projektipäällikkö, maisema-arkkitehti MARK