25440 URBAN SYSTEMS - Älykäs kaupunki ja sen ihmislähtöinen suunnittelu Toimintaa, oppimista ja kestävää kehitystä 3T-alueella! Annamari Löfgren ja Jesse Enqvist 22.5.2012
Johdanto Tämän työn tarkoituksena on antaa yksi mahdollinen tapa suunnitella ja kehittää T3-aluetta. T3-alue sijaitsee Espoossa ja koostuu Tapiolasta, Otaniemestä ja Keilaniemestä. Ominaista T3-alueelle on se, että se voidaan suoraan jakaa karkeasti kolmeen eri tyyppiseen alueeseen: koulutukseen (Otaniemi), bisneselämään ja teknologiaan (Keilaniemi), ja kulttuuriin ja arkielämään (Tapiola). Tulevaisuudessa näitä alueita tulee vielä tiiviimmin yhdistämään Helsingistä Espooseen laajentuva metrolinja, joka luo paljon uusia mahdollisuuksia alueen suunnittelulle, kehittämiselle ja yhdistämiselle. Olemme valinneet kolme mielestämme keskeisintä asiaa, joita T3-alueen kehittämisessä voisi hyödyntää. Ne ovat aikasuunnittelu, slowflow-ajattelu ja osallistava kaupunkisuunnittelu. Käsittelemme työssä jokaisen näistä kolmesta asiasta erikseen läpi, jonka jälkeen käymme läpi miten niitä voitaisiin hyödyntää T3-alueella yhteisesti sekä erikseen Tapiolassa, Otaniemessä ja Keilaniemessä. asuinalueille vapaata työtilaa kotiapu arjen suunnittelu palveluiden toimivuus hyvät kulkuyhteydet uudet käyttöliittymät ja sovellukset työyhteisössä avoin ja jaettu agendan suunnittelutyökalu ajan käyttö oleelliseen kansalaisarkkitehti ammattilaisuus pop-up- ja uudet käyttöliittymät tee-se-itse yhteistoiminta harrastuneisuus bottom-up uudenlaiset arkkitehtuurikilpailut lyhyitä täsmäkyselyitä eri tilanteisiin ja paikkoihin monikanavainen datan keruu locative media paikannustieto 24h - kaupunki joutomaiden ja hukkatilojen väliaikaiskäyttö skenaariot ja visiot Osallistava kaupunkisuunnittelu automaattisesti anonyymia dataa keräävät työtilat ja paikat aikaurbanismi älykäs asukas Aikasuunnittelu aikasyklit ja alueiden syke tilojen hyötykäyttö eri vuorokauden aikoina käyttäjien rytmit tieto ympäristöstä reaaliaikaisesti helposti vuokrattavat väliaikaistilat työpäivän ja -työprosessin suunnittelu arjen ongelmien keskittyminen ratkaisut asia kerrallaan suunnitteluprosessin läpinäkyvyys uusi asenne ihmisten kesken less is more älykäs suunnittelija parempia ja luovempia tuloksia oman datan keräämiseen ja jakamiseen kannustava ympäristö jaettu tilavarauskalenteri workshopit Slowflow toimivat ja innostavat ryhmätyötilat ajatusleikit
Aikasuunnittelu Nykypäivän kiireisessä elämässä aikasuunnittelu nousee keskeiseen rooliin niin arkielämässä, opiskelussa kuin työelämässäkin. Kaupunkisuunnittelussa aikapolitiikka voi esimerkiksi auttaa tunnistamaan, miten hitaasti tai nopeasti jotain tilaa käytetään Arjen suunnittelu, asioiden rytmittäminen, ja työpäivän ja työprosessien suunnittelu ovat keskeinen osa elämää. Kirjavat rytmit paremmin huomioivassa kaupungissa yksiaikaisista tiloista voitaisiin siirtyä moniaikaisiin sekä monikäyttöisiin tiloihin (Horelli, 2008). Kaupunkien ja kaupunkilaisten rytmiä muokkaamalla suuria yhteiskunnallisia muutoksia voidaan tehdä lyhyessä ajassa, helpommin ja ympäristöä vähemmän kuormittamalla (Soininvaara, 2007). Työ on merkittävä elämänrytmin tahdittaja. Se määrittelee sekä ihmisen ajankäyttöä ja liikkumista että asutuskeskusten ja kaupunkien muodostumista. Enemmistö ihmisistä ennen ja nyt on pyrkinyt sovittamaan elämää elannon ympärille, mutta työelämän rytmi on muutoksessa. Pätkätöiden lisääntyessä tyypillistä työsuhdetta ja -aikaa on yhä vaikeampi tunnistaa. Kaikki eivät myöskään halua polttaa itseään loppuun lisäeurojen vuoksi. Omaehtoisia oravanpyörästä hyppääjiä tai leppoistajia on jo merkittävä määrä. Ihmiset ovat alkaneet arvostaa aikaa resurssina siinä missä rahaakin. (Soininvaara, 2007). Nykyisin monissa isoissa metropoleissa on alkanut syntyä niin sanottuja 24h -kaupunkeja, jotka eivät koskaan mene nukkumaan. Tiettyjä palveluita on aina saatavilla vuorokauden aikaan katsomatta. Yhtenä toteutusvaihtoehtona on joissain maissa otettu käyttöön erilaisia hubeja. Hub toimii tietynlaisena toiminnan keskipisteenä ja tarjoaa erilaisia tiloja eri tarpeita varten ympäri vuorokauden. Ne ovat konseptiltaan vähän kuin hotelleja, mutta eivät välttämättä tarjoa majoituspalveluita. Tällainen Hub- malli voisi toimia hyvin esimerkiksi Keilaniemessa ja Otaniemessä ja palvella näin muitakin kuin alueilla vakituisesti työskenteleviä. Arjen näkökulmasta aina hereillä oleva kaupunki ei kuitenkaan sovi kaikille. Eräs ratkaisu on joustavan arjen malli. Asuinalueiden solmukohdista, kuten metropysäkeiltä, leikkipuistoista ja kirjastoista kaupunkilaiset saisivat muun toiminnan lisäksi neuvontaa tietotekniikan avulla saavutettavista palveluista. (Horelli, 2008)
Jotta arjen aikatauluista olisi helpompi pitää kiinni, erittäin tärkeään asemaan nousee vaivaton ja nopea liikkuminen, hyvät kulkuyhteydet. Tällä hetkellä T3- alueen julkinen bussiliikenne on hyvällä ellei jopa erittäin hyvällä tasolla, ja metro tulee parantamaan tätä entisestään. Lisäksi pyörällä tai jalan on nopeaa ja vaivatonta liikkua alueilla ja niiden välillä. Kehä I:sen kattaminen Tapiolan ja Otaniemen sekä Tapiolan ja Keilaniemen välillä tuo alueet lähemmäksi toisiaan nimenomaan kevyen liikenteen kannalta. Yksityisautoilua haittaa pääosin isojen teiden ruuhkat, varsinkin Kehä I ja Länsiväylän osalta. Slowflow Slowflow-ajattelun pohjalla on näkemys olelliseen keskittymisestä ja ihmisten kesken toimimisesta. Kun keskitytään kerralla vähempään ( less is more ), saavutetaan parempia ja luovempia lopputuloksia. Olennaista onnistumisen kannalta on juuri keskittyminen tekemiseen, ajan käyttäminen oleelliseen ja työporukan tiivis yhteishenki. Tarkoituksena on saada aikaan parempaa laatua kuin isompaa volyymia. Kiireen myötä lopputulos on usein keskinkertainen ja työprosessi stressaava. Yleensä juuri kiire tappaa luovuuden ja tässä hektisessä yhteiskunnassa slow - ajatukset tuntuvat aina virkistäviltä. Ihmiset ovat alkaneet arvostaa aikaa resurssina siinä missä rahaakin. Ajankäyttö on valintoja - mikä on itselle tärkeää ja sopivaa - sekä yhteiskunnan tarjoamia puitteita. Ajankäyttö on hieman yllättäen myös monen ympäristöongelman taustalla. Asioiden tekeminen nopeasti kuluttaa maapallon luonnonvaroja enemmän kuin hitaasti tekeminen, ja kiireisten kotitalouksien ja teollistuneiden yhteiskuntien ekologinen jalanjälki on suuri. Vähemmän on enemmän ja kuluttamisen määrän sijaan kannattaakin kasvattaa sen merkityksellisyyttä. (Soininvaara, 2007).
Osallistava kaupunkisuunnittelu Osallistava kaupunkisuunnittelu pyrkii tuomaan alueella asuvia ihmisiä mukaan alueen suunnitteluprosessiin. Asukkailta pyritään keräämään paljon erilaista dataa suunnittelun tueksi. Dataa pyritään keräämään monia eri kanavia pitkin, kuten kyselyillä tai erilaisilla arkkitehtuurikilpailuilla. Asukkaille voidaan myös antaa mahdollisuus kerätä itse omaa dataa ja luovuttaa se sitten suunnitelijoiden käyttöön. Näin ollen asukas saa mahdollisesti muodostettua linkin suunnittelijan ja itsensä välillä, jolloin keskustelun kautta voidaan saada paljon uusia näkökulmia ja ideoita. Osallistavassa kaupunkisuunnittelussa näkyy myös vahvasti asukkaiden harrastuneisuus ja erilaiset pop-up- ja tee-se-itse lähestymistavat arjen ongelmiin. Toiset asukkaat ovat huomattavasti aktiivisempia ja kehittämishaluisempia kuin toiset. Pääosin aktiivinen ja mielellään osallistuva asukas on nuori tai keskiikäinen ihminen, mutta on myös positiivisia merkkejä vanhusten halusta osallistua alueensa suunnitteluun. Vanhusten tapauksessa osallistumista olisi todennäköisesti tarjolla huomattavasti enemmänkin, mutta teknologian käyttötaito asettaa monesti erilaisia ongelmia osallistumiselle. Mitä T3-alue voisi olla? T3-alueen tapauksessa mietimme ensin selkeät identiteetit eri alueille. Päädyimme seuraaviin nimityksiin: Toimelias Tapiola, Oppiva Otaniemi ja Kehittyvä Keilaniemi. Emme kokeneet tarvetta muuttaa alueiden nykyisiä identiteettejä, vaan mielestämme on hyvä keskittää tietyt asiat tiettyihin paikkoihin. Sen sijaan näemme tärkeänä parantaa näiden alueiden välistä kommunikaatiota, helpottaa alueiden välillä tapahtuvaa liikkumista ja mahdollistaa hukkatilojen ja ylipäänsä tilojen parempi ja tehokkaampi käyttö. Esimerkiksi metro tulee yhdistämään alueita ja juuri metroasemien yhteyteen tulisi suunnitella käyttäjiä hyvin palvelevia tiloja ja palveluita. (Kuvassa sisemmän kehän sisällä metroasemien mahdollisia palveluita, ulkopuolella alueen identiteettiä ja tunnelmia.)
luova aktiivinen Tapiola M palvelut kulttuuri pyöräparkki työtiloja ja -huolto posti yhteisöllinen luova M Otaniemi T3 pyöräparkki ja suihkutilat päiväkoti workshopkahvila M tiloja tutkijahotelli pyöräparkkija huolto koulutus kehittävä luova Keilaniemi bisnes Tilat ja liikkuminen T3-alueella Tilojen tapauksessa suurin ongelma liittyy todennäköisesti siihen, miten tiloja voidaan varata, millaiseen käyttöön ja millaisina aikoina. Lisäksi ei ole tarkasti selvillä tai helposti selvitettävissä missä tiloja on vapaana ja mitkä tilat ovat mahdollisesti jo varattuja. Tähän ongelmaan yksi ratkaisu voisi olla T3 alueen yhtenäinen tilanvarausjärjestelmä, jonka kautta käyttäjät voisivat helposti nähdä missä tiloja on, millaisia ne ovat, mitkä niistä ovat vapaina tai varattuina, ja paljonko vuokraaminen maksaa ja kauan tilaa voidaan kerrallaan vuokrata omaan käyttöön. Lisäksi järjestelmän avulla voisi mahdollisesti hakea suoraan tietyt ehdot täyttäviä tiloja, jolloin käyttäjät voisivat spesifisti hakea juuri heidän tarvitsemiaan tiloja. Tällaisen järjestelmän toteuttaminen on kuitenkin todella vaikeaa ja ehkäpä jopa mahdotonta.
Nykyisten tilojen lisääminen yhteiseen järjestelmään olisi työlästä ja siihen liittyisi paljon ongelmia esimerkiksi tilojen omistajien puolelta. Tämän ongelman voisi todennäköisesti ratkaista esimerkiksi niin, että kaupunki tekisi T3-alueelle oman internetportaalin, jonka kautta käyttäjät pääsisivät jokaisen erillisen alueen eri tilanvarausjärjestelmiin sisään. Näin ollen käyttäjät voisivat yhden portaalin kautta päästä suhteellisen helposti varailemaan tiloja koko T3-alueen sisältä, ilman että tilat olisivat yhdessä yhteisessä varausjärjestelmässä. Sen sijaan uusien vielä rakentamattomien tilojen tapauksessa tällaisen yhteisen järjestelmän luominen olisi mahdollista, koska se voitaisiin ottaa mukaan tilojen suunnitteluprosessiin heti alusta alkaen. Ja mikäli järjestelmä osoittautuisi todella toimivaksi ja tehokkaaksi, niin vanhat järjestelmät voitaisiin yrittää sulauttaa siihen. Näin esitettynä nämä asiat saattavat tuntua hyvinkin yksinkertaisilta, vaikka todellisuudessa voisi olla vaikeaa neuvotella esimerkiksi siitä, että kuka ylläpitää kyseistä järjestelmää ja miten järjestelmällä mahdollisesti voisi tehdä rahallista tulosta. Raha on aina iso muuttuja kaiken kokoisissa hankkeissa. Käyttäjille olisi myös todella tärkeää, että töitä voisi tehdä ja jatkaa tiloista riippumatta. Tämä ei aiheuta tiloille ja niiden suunnittelulle juurikaan paineita, koska nykyään mobiililaajakaistat ovat niin yleisiä, että sitä kautta töitä pystyy tekemään mistä käsin vain. Sen sijaan tilojen sisustukseen voisi panostaa enemmän, jotta tilat tuntuisivat yhtenäisiltä mutta silti hieman erilaisilta. Tilojen eri ilmeet loisivat tarpeet tarvittaville vaihteluille ja sitä kautta motivoisivat työntekoa. Tiloista voitaisiin myös kerätä käyttäjistä erilaista tietoa esimerkiksi lyhyillä täsmäkyselyillä ja matkapuhelimen avulla. Tähän voitaisiin käyttää tulevaisuudessa todennäköisesti yleistyvää NFC -tekniikkaa (Near Field Communication). Kyseinen tekniikka on käytännössä samaa kuin mitä julkisen liikenteen matkakortit käyttävät, eli kosketukseen perustuvaa tiedonsiirtoa. Kosketus aktivoi laitteiden välisen tiedonsiirron, jonka jälkeen data siirtyy puhelimesta päätelaitteeseen, joka olisi tässä tapauksessa käyttäjätietoakeräävä laitteisto. Käyttäjä voisi tilaan tullessaan vain koskettaa puhelimellaan kyselyyn tarkoitettua lätkää, jolloin puhelimen ruudulle tulisi esimerkiksi yksi tai muutama todella lyhyt kysymys kuten Mihin käytät tilaa tänään? ja siihen lyhyet vastausvaihtoehdot kuten Töihin, vapaa-aikaan, rentoutumiseen, yhteydenpitoon Toinen vaihtoehto olisi toteuttaa kysely esim. kosketuskäyttöliittymän kautta. Tällöin käyttäjä vastaisi kyselyyn kosketusnäytön kautta saapuessaan tilaan. Kyselyn vastaukset voitaisiin anonymisoida, jolloin kenellekään ei jäisi pelkoa siitä, että hänen yksityisyytensä olisi vaarassa. Toisaalta olisi hyvä antaa käyttäjälle myös mahdollisuus jakaa tietojaan omalla nimellään, jolloin häneen voitaisiin esimerkiksi ottaa asian tiimoilta yhteyttä myöhemmin tiedonkeruumielessä.
Alueiden välisessä liikkumisessa tätä kyselykäyttöliittymää voitaisiin myös hyödyntää. Bussipysäkeiltä voitaisiin esimerkiksi kerätä samalla tavalla tietoa käyttäjästä, mutta myös ympäristöstä. Kun käyttäjä tulee pysäkille, niin hän voisi vastata esimerkiksi interaktiivisen mainostaulun kautta kyselyyn, jossa voitaisiin kysyä vaikka yleiseen viihtyvyyteen liittyviä kysymyksiä kuten Onko bussipysäkki ehjä? Onko alue siisti vai roskainen/likainen? Palaako pysäkillä valo / palavatko läheiset katuvalot? Pysäkin kautta olisi myös täten mahdollista lähettää asiakaspalautetta bussiyhtiölle, esimerkiksi jos jokin bussivuoro olisi pahasti myöhässä tai jokin vuoro jäisi kokonaan välistä. Näin bussiyhtiö saisi reaaliaikaista tai ainakin lähes reaaliaikaista palautetta liikenteen toiminnasta ja kaupunki saisi ilmoituksia rikkoontuneista valoista tai muista yleisistä pienistä häiriötekijöistä. Lisäksi seuraavista tai tulevista bussivuoroista kertovat informaatiotaulut voitaisiin toteuttaa myös uudella tavalla. Nykyään taulut kertovat aina yhden bussilinjan seuraavaan saapumiseen liittyvän ajan minuutteina ja pienen ajanjakson jälkeen ruutuun vaihtuu seuraava bussilinja ja samat tiedot. Tälle ratkaisulle ominaista on se, että laitteiston pitkä akkukesto takaa sen, ettei sitä tarvitse ladata tai vaihtaa kovinkaan usein. Näin ollen huolto- ja ylläpitokustannukset ovat mahdollisimman pienet. Sen sijaan interaktiiviset kosketusnäyttötaulut tarvitsisivat todennäköisesti enemmän huoltoa ja myös sähkökulutus on huomattavasti korkeampi, koska kyseisiä toiminnallisuuksia ei voida toteuttaa nykyisillä akkuteknologioilla. Näin ollen tällaiset kyselyt ja ratkaisumallit sopisivat parhaiten juuri sellaisiin pisteisiin, minkä kautta liikennöi mahdollisimman monta bussilinjaa, kuten Tapiolan keskus. Tämän lisäksi pitäisi tietysti löytää rahoittaja kyseiselle sähkölle ja muille kustannuksille. Tapiolan keskuksen kaltaisia isompia julkisen liikenteen liittymäpisteitä voisi perustaa myös muualle, etenkin Keilaniemeen, koska se sijaitsee isojen teiden liittymäkohdassa. Lisäksi tarvitaan lisää kolmet lastenvaunut vetäviä busseja ja polkupyörät kyytiin huolivia metrovaunuja, jotta yhä useammat voisivat elää ekologisemmin rikkaammassa kaupunkimiljöössä.
ihmisten kesken uudet käyttöliittymät Aikasuunnittelu vaivaton ja nopea liikkuminen joutomaiden ja hukkatilojen väliaikaiskäyttö asukasillat ja työpajat palveluiden toimivuus tilojen hyötykäyttö eri vuorokauden aikoina joutomaiden ja -aikojen kartoitus Osallistava kaupunkisuunnittelu yhteistoiminta TOIMELIAS TAPIOLA locative media työpäivän ja -työprosessin suunnittelu arjen suunnittelu kotiapu helposti vuokrattavat väliaikaistilat kiireettömyys Slowflow jaettu tilavarauskalenteri bottom-up pop-up- ja tee-se-itse työtiloja taloyhtiöihin ja keskustaan viljelypalstat joutomaiden ja hukkatilojen väliaikaiskäyttö uudet käyttöliittymät tilojen eri käyttö vuorokauden ajasta riippuen Aikasuunnittelu helposti vuokrattavat väliaikaistilat jaettu tilavarauskalenteri toimivat ja joustavat ryhmätyötilat yhteistoiminta joutomaiden ja -aikojen kartoitus OPPIVA OTANIEMI oppiminen tutkimus workshoptiloja opiskelijaillat ja työpajat ammattilaisuus Osallistava kaupunkisuunnittelu harrastuneisuus ajatusleikit Slowflow pop-up- ja tee-se-itse parempia ja luovempia tuloksia viljelypalstoja
tilojen hyötykäyttö eri vuorokauden aikoina tilojen eri käyttö vuorokauden ajasta riippuen Aikasuunnittelu työprosessin uusi suunnittelu työyhteisössä avoin ja jaettu agendan suunnitelutyökalu iltatoiminnot 24h - kaupunki KEHITTYVÄ KEILANIEMI työpäivän suunnittelu ammattilaisuus Osallistava kaupunkisuunnittelu älykäs suunnittelija skenaariot ja visiot Slowflow parempia ja luovempia tuloksia toimivat ja joustavat ryhmätyötilat viljelypalstoja greencity.fi dodo.org arkkitehtuurikasvatus.fi kaupunkiviljely.fi creativemetropoles.eu inhabitat.com cityofsound.com Inspiraatioksi demos.fi urbandreammanagement.com hel.fi/static/taske/ep/sarana_lehti.pdf arjenloytoretkeilijat.fi kokemuksellisenkaupunginkonsultti.fi Lähteet Soininvaara Osmo, Vauraus ja aika, Teos 2007; Worldwatch-instituutti, Maailman tila 2010 Horelli, Liisa, haastattelu, esitys ja HS 29.1.2008 julkaistu artikkeli Aika on rahaan verrattava voimavara.