Suomen Kuntaliiton maakuntatilaisuus Keski-Pohjanmaalla 17.9.2014 Kuntatalouden näkymät Ilari Soosalu, Johtaja, kuntatalous
Sisältö Vuoden 2013 tilinpäätös Hallituksen talousarvioehdotus/ PPB 2015, RaPo:n vahvistaminen Sote rahoituksesta
Kuntien vuosikate, poistot sekä investoinnit 1), /as. Keski-Pohjanmaa yhteensä 1 100 1 000 900 800 700 600 500 400 300 200 100 0 2000 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13* Vuosikate Poistot Investointien omahankintamenot (investointimenot rahoitusosuudet investointimenoihin) 1 100 1 000 900 800 700 600 500 400 300 200 100 0 Lähde: Tilastokeskus
5 000 4 500 4 000 3 500 3 000 Kuntien lainakanta sekä rahavarat 31.12.2000 2013, /as. Keski-Pohjanmaa Rahavarat, Keski-Pohjanmaa Rahavarat, koko maa Lainakanta, Keski-Pohjanmaa Lainakanta, koko maa 2 500 2 000 1 500 1 000 500 0 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13* Lähde: Tilastokeskus
Kuntatalouden tulosta parantaneita tekijöitä v. 2013 Suuri kunnallisverojen kasvu (6,7 %): Vuosimuutos yhteensä, milj. 1 120 siitä, milj. : Jako-osuuksien oikaisut ( rytmihäiriö ) 474 siitä elokuun ylimääräinen oikaisu (kertaerä) 223 Tilitysuudistus: tammikuu >joulukuu (kertaerä) 200 Kuntien tuloveroprosenttien korotukset 133 Muut tekijät (mm. palkkasumman kasvu) 313 Kuntien henkilöstösopeutus: KT Kuntatyöantajien selvitys, milj. 400 Vuoden 2013 toimenpiteet yhteensä, milj. : Verotustekniset toimenpiteet 674 Tuloveroprosenttien korotukset 133 Henkilöstösopeutukset (KT) 400 = Yhteensä 1 207 (Lisäksi satunnaiset erät, kuten yhtiöittämiset ja muut organisaatiomuutokset)
Toimintakate Verotulot Kuntien ja kuntayhtymien talous, mrd. Käyttötalouden valt.os. Muut rahoituserät, netto Vuosikate Poistot Satunnaiset erät, netto Tilikauden tulos (painelaskelman mukaan) Tulorah. korjauserät -0,55-0,60-1,60-0,48-0,45-0,45-0,45 Tulorahoitus 1,49 2,46 2,34 1,59 1,36 1,40 1,24 Investoinnit, netto -3,47-3,55-3,16-3,46-3,50-3,50-3,50 Rahoitusjäämä 2) -1,98-1,09-0,82-1,87-2,14-2,10-2,25 Lainakanta Rahavarat 2012-25,80 19,32 8,07 0,20 1,79-2,40 0,25-0,36 13,81 4,20 2013* -26,43 20,63 8,28 0,21 2,69-2,62 0,37 0,43 15,56 5,16 2014** -26,88 21,15 8,09 0,21 2,56-2,72 1,37 1,21 17,21 5,19 2015** -27,95 21,52 7,96 0,24 1,77-2,70 0,30-0,63 19,13 5,15 1) Kunnallisten liikelaitosten yhtiöittäminen parantaa vuonna 2014 tilikauden tulosta arviolta noin 1 miljardia euroa. 2) Rahoitusjäämä = Toiminnan ja investointien rahavirta = Tulorahoitus + investoinnit, netto Tulorahoitus = Vuosikate + satunnaiset erät, netto + tulorahoituksen korjauserät 1) 2016** -28,69 21,98 8,08 0,18 1,54-2,80 0,27-0,99 21,28 5,06 2017** -29,43 22,77 8,14 0,09 1,58-2,90 0,27-1,06 23,41 4,99 2018** -30,30 23,51 8,27-0,05 1,42-3,00 0,27-1,31 25,71 4,93 Lähde: Vuodet 2012-2013 Tilastokeskus. Vuosien 2014-2018 arviot PPB 15.9.2014.
Kuntien vuosikate % poistoista maakunnittain vuosina 2012 2013 Kaikki kunnat: 2012 2013* Kanta-Häme Kainuu Etelä-Karjala Uusimaa Satakunta Pohjois-Karjala Lappi Keski-Pohjanmaa Ahvenanmaa Pirkanmaa Varsinais-Suomi Kymenlaakso Etelä-Savo Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Savo Pohjanmaa Keski-Suomi Päijät-Häme Etelä-Pohjanmaa 2013* 2012-20 0 20 40 60 80 100 120 140 160 Lähde: Tilastokeskus
Kuntien lainakanta maakunnittain vuosien 2012 2013 lopussa, /asukas Kaikki kunnat: 2012 2013* Satakunta Pohjois-Karjala Pirkanmaa Ahvenanmaa Kainuu Lappi Pohjois-Savo Varsinais-Suomi Etelä-Karjala Uusimaa Kanta-Häme Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Etelä-Savo Keski-Suomi Pohjois-Pohjanmaa Kymenlaakso Päijät-Häme Keski-Pohjanmaa 2013* 2012 0 500 1000 1500 2000 2500 3000 3500 4000 4500 5000 Lähde: Tilastokeskus
Hallituksen talousarvioehdotus /PPB 2015 ja RaPo:n vahvistaminen
Budjettiesitys ja kunnat 2015 Kuntien valtionavut, noin 9,9 mrd. euroa, vähenevät noin 5,5 prosenttia v. 2014 verrattuna» Valtionosuusleikkaus -188 milj. euroa» Ammattikorkeakoulu-uudistus pienentää valtionapuja» Kiinteistöverokorotuksen ja sosiaali- ja terveystoimen asiakasmaksujen tuottoa vastaava korotus vähennetään valtionosuuksista Valtion toimenpiteet kiristävät kuntataloutta budjettiesityksen mukaan - 218 milj..
Budjettiesitys ja kunnat 2015 Vuosi 2014 ylijäämäinen 1,2mrd. (yhtiöittämiset) Vuosi 2015 selvästi alijäämäinen -0,63 mrd. Velkaantuminen jatkuu Toimintamenojen kasvu maltillista, (yhtiöittämiset, volyymikasvu n. 1%) Investoinnit pienenevät (yhtiöittäminen) -> pysyvät kuitenkin korkealla tasolla (infrainvestoinnit)
Budjettiesitys ja kunnat 2015 Työttömyysturvan rahoitusvastuuta siirretään kunnille, sillä jatkossa kunnat rahoittavat 50 % 300-999 päivää ja 70 % yli 1000 pv. työmarkkinatukea saaneiden työmarkkinatuesta» Kuntien kustannukset kasvavat: Budjettiesitys: nettona -135 milj. Kuntaliitto: väh. -220 milj.» Kompensaationa hallitus korottaa kuntien yhteisöveron jako-osuutta 75 milj. = 1,81 % yksikköä, kuntien yvero-osuus ensi vuonna 36,34 % Oppivelvollisuuden pidentäminen (15-50M) -> koulutuksen kehittäminen
Budjettiesitys ja kunnat 2015 Metropolihallinnon perustaminen, käynnistyminen vuoden 2017 kunnallisvaalien yhteydessä RaPo-ohjelman toimeenpanon vahvistaminen Harkinnanvaraiset vos-korotukset Vanhuspalvelulain toimeenpano Sosiaalihuoltolain uudistaminen ja lastensuojelulain kehittäminen Subjektiivinen pho:n rajaaminen -20 milj. -24 milj. -16 milj. 18 milj.
% 9,0 8,0 7,0 6,0 Kuntien ja kuntayhtymien toimintamenot: Muutokset 2001-2018, % Arvon muutos Muutos keskimäärin/vuosi: 2001-13 2014-18 2014-18* Arvo: 5,1 % 1,8 % 2,4 % Määrä 1) : 1,9 % 0,4 % 1,0 % Kustannustaso: 3,2 % 1,4 % 1,4 % 5,0 4,0 3,0 2,0 1,0 Määrän muutos 1) Kuntien kustannustason muutos (Peruspalvelujen hintaindeksillä mitattuna) *Arvon muutos ilman yhtiöittämisten vaikutuksia 0,0 2001 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13* 14a 15a 16a 17a 18a 2) 2) 1) Määrän muutoksesta noin 1 %-yksikkö aiheutuu ikärakenteen muutoksesta. 2) Vuosina 2014 ja 2015 menojen kasvua hidastaa kunnallisten ammattikorkeakoulujen sekä liikelaitosten yhtiöittäminen. Lähde: Vuodet 2000-2013 Tilastokeskus. Vuosien 2014-2018 arviot PPB 15.9.2014.
Vuosien 2012-2017 leikkaukset kuntien peruspalvelujen* valtionosuuteen, milj. 0-200 -400-631 -631-631 -631-631 -631 Tehdyt päätökset alentavat valtionosuuksien vuositasoa hallituskaudella (v. 2015) 1,4 mrd. euroa eli noin 15 % -600-800 -1000-631 -125-125 -125-125 -125-756 -362-362 -362-362 Vuosille 2012-2017 kohdistuneiden leikkausten johdosta kunnilta jää saamatta peruspalvelujen valtionosuuksia 6,9 mrd. -1200-1400 -1600-1 118 Yht. -296-188 -188-188 -108-108 -108-40 -40-1 414-50 -1 454-1 504 2012 2013 2014 2015 2016 2017 * - mm. sosiaali- ja terveystoimi sekä esi- ja perusopetus - Tämän lisäksi OKM:n leikkaukset: vuonna 2013 92 milj., vuonna 2014 77 milj. ja vuonna 2015 102 milj. 15.9.2014 hp -108 = Kiinteistöverojen rajojen noston (48 milj. ) sekä sosiaali- ja terveystoimen maksujen korotusten (40 milj. ) hyödyn leikkaaminen kunnilta valtionosuutta vähentämällä sekä harkinnanvaraisen valtionosuuden korotuksen poistaminen (20 milj. )
Vuosien 2012-2017 valtionosuusleikkausten vaikutus kuntasektorin vuosikatteeseen 4,0 3,5 3,0 0,76 1,12 2,5 2,0 0,63 1,41 1,45 1,50 1,50 1,5 1,0 0,5 0,0 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13* 14** 15** 16** 17** 18** Vuosikate Valtionosuusleikkaukset vuositasolla Poistot Nettoinvestoinnit Ilman vuosien 2012-2017 peruspalvelujen valtionosuusleikkauksia kuntatalous olisi vuosina 2014-2018 tasapainossa (vuosikate suhteessa poistoihin keskimäärin 113 %) Lähde: Vuodet 2000-2013 Tilastokeskus. Vuosien 2014-2018 ennusteet valtiovarainministeriö 2.9.2014
Kuntien ja kuntayhtymien toimintamenot ja verorahoitus 1997-2018 Käyvin hinnoin indeksoituina, 1997=100 250 240 230 220 210 200 190 180 170 160 150 140 130 120 110 100 Toimintamenot Verorahoitus 1) 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16 17 18 Lähde: Vuodet 1997-2013 Tilastokeskus. Vuosien 2014-2018 arviot PPB 15.9.2014. 1) Verorahoitus = verotulot + käyttötalouden valtionosuudet (kuntien tilinpäätösten mukaan).
Toimintamenojen kasvuprosentin vaikutus vuosikatteeseen: Kuntien ja kuntayhtymien vuosikate ja poistot, mrd. 2015 1) 2016 2017 2018 Toimintamenojen nimellinen kasvu kehitysarvion mukaan,%: 0,5 2,5 2,4 2,8 Arvioitu kuntatalouden kustannustason muutos, %: 1,1 1,5 1,7 1,9 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0-0,5 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16 17 18 Poistot Vuosikate PPB:n mukaan Vuosikate, jos toimintamenot kasvavat vuosittain 0,5 prosenttia PPB:n arviota nopeammin Vuosikate, jos toimintamenot kasvavat vuosittain 1 prosentin PPB:n arviota nopeammin 1) Vuonna 2015 menojen kasvua hidastaa kunnallisten ammattikorkeakoulujen ja liikelaitosten yhtiöittäminen. Ilman näitä yhtiöittämisiä toimintamenojen kasvu vuonna 2015 olisi noin 2,5 %. Lähde: Vuodet 2000-2013 Tilastokeskus. Vuosien 2014-2018 arviot PPB 15.9.2014.
3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0 Kuntasektorin vuosikate sekä tilikauden tulos vuosina 1997 2018, mrd. (arviot painelaskelman mukaan) 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0-0,5-1,0-1,5 Vuosikate Tilikauden tulos 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16 17 18 Lähde: Vuodet 1997-2013 Tilastokeskus. Vuosien 2014-2018 arviot valtiovarainministeriö 2.9.2014. Vuonna 2010 tilikauden tulos sisältää HSY:n perustamisesta johtuvaa pääkaupunkiseudun kuntien saamaa kirjanpidollista myyntivoittoa noin 950 milj. euroa. Vuonna 2014 kunnallisten liikelaitosten yhtiöittäminen parantaa tilikauden tulosta noin 1 mrd. euroa. -0,5-1,0-1,5
28 26 24 22 20 18 16 14 12 10 8 6 4 2 0 Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta sekä rahavarat 1991-2018, mrd. (käyvin hinnoin) Lainakanta Rahavarat (arviot painelaskelman mukaan) 91 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16 17 18 Lähde: Vuodet 1991-2013 Tilastokeskus. Vuosien 2014-2018 arviot valtiovarainministeriö 2.9.2014. 28 26 24 22 20 18 16 14 12 10 8 6 4 2 0
Toimintakate Verotulot Kuntien ja kuntayhtymien talous, mrd. Käyttötalouden valt.os. Muut rahoituserät, netto Vuosikate Poistot Satunnaiset erät, netto Tilikauden tulos (painelaskelman mukaan) Tulorah. korjauserät -0,55-0,60-1,60-0,48-0,45-0,45-0,45 Tulorahoitus 1,49 2,46 2,34 1,59 1,36 1,40 1,24 Investoinnit, netto -3,47-3,55-3,16-3,46-3,50-3,50-3,50 Rahoitusjäämä 2) -1,98-1,09-0,82-1,87-2,14-2,10-2,25 Lainakanta Rahavarat 2012-25,80 19,32 8,07 0,20 1,79-2,40 0,25-0,36 13,81 4,20 2013* -26,43 20,63 8,28 0,21 2,69-2,62 0,37 0,43 15,56 5,16 2014** -26,88 21,15 8,09 0,21 2,56-2,72 1,37 1,21 17,21 5,19 2015** -27,95 21,52 7,96 0,24 1,77-2,70 0,30-0,63 19,13 5,15 1) Kunnallisten liikelaitosten yhtiöittäminen parantaa vuonna 2014 tilikauden tulosta arviolta noin 1 miljardia euroa. 2) Rahoitusjäämä = Toiminnan ja investointien rahavirta = Tulorahoitus + investoinnit, netto Tulorahoitus = Vuosikate + satunnaiset erät, netto + tulorahoituksen korjauserät 1) 2016** -28,69 21,98 8,08 0,18 1,54-2,80 0,27-0,99 21,28 5,06 2017** -29,43 22,77 8,14 0,09 1,58-2,90 0,27-1,06 23,41 4,99 2018** -30,30 23,51 8,27-0,05 1,42-3,00 0,27-1,31 25,71 4,93 Lähde: Vuodet 2012-2013 Tilastokeskus. Vuosien 2014-2018 arviot PPB 15.9.2014.
Rakennepoliittisen ohjelman toimeenpanon tilanne syksyllä 2014 Kuntatalouden arvioidusta rakenteellisesta kahden miljardin alijäämästä puolet hoidetaan kuntien tehtäviä ja velvoitteita vähentämällä, puolet kuntien omin toimenpitein Tavoitteena vähentää kuntien tehtäviä ja velvoitteita yhdellä miljardilla eurolla» Toistaiseksi valtio hahmotellut 350 milj. euroa» STM:n hallinnonalalla avoinna 650 milj. euron säästöt, mm. Laitoshoidon vähentäminen vanhustenhuollossa (300 milj. ) Päivitysjärjestelmän uudistaminen (60 milj. ) Kelpoisuusehtojen väljentäminen (123 milj. ) Ilman sitovaa rahoitusohjausta STM:n esitykset tarkoittavat noin 60 milj. euron säästöä -> käyttöön sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen kustannusten hallintajärjestelmä
RaPo-ohjelma jatkoa Julkisten sote-palvelujen kustannusten hallintaa varmistamaan Budjettikehys-järjestelmä» Varmistetaan menojen kehityksen maltillisuus, Menorajoite!» Palvelujärjestelmän tuottavuustavoitteen varmistaminen» Tehtävien ja velvoitteiden vähentämisen varmistaminen» Kytketty julkisen talouden suunnitelmaan ja talousarviota koskevaan päätöksentekoon, tätä kautta kuntatalouden ohjausjärjestelmään Kuntatalouden rahoituskehys/kuntatalouden ohjausjärjestelmä käyttöön vuonna 2015.» Korvaa PP-budjetin, menettely säilyy
Sote rahoitus
Sote-rahoitus Omaisuus- (erityisesti kiinteistö-) järjestelyt Toiminnallisten muutosten (kun sote-alue järjestelee tuotantoa) aiheuttamat kustannusvaikutukset Monikanavarahoitus ja siihen liittyvät kustannusvaikutukset Kuntien maksuosuudet sote-alueille
33 Sote-alueen rahoitus Kunnat osallistuvat sote-alueen kustannusten rahoitukseen sote-alueen vuosittain määrittelemällä kunnan asukasmäärään perustuvalla maksulla.» Maksua painotettu ikäluokkien perushintojen ja sairastavuuskertoimen mukaisesti» Kunnat voivat sopia, että rahoituksessa otetaan huomioon myös muita peruspalvelujen valtionosuuden laskennallisiin kustannuksiin vaikuttavia tekijöitä tai valtionosuuden lisäosan määräytymisperusteita Rahoituksen siirtymäjärjestely (voimaanpanolain 11 )» Kunnan asukaskohtaista rahoitusosuutta tasataan vuosina 2017 2019, jos se poikkeaa vuosien 2011-2014 keskimääräisestä vuotuisesta asukaskohtaisesta kustannuksesta Sopimalla voidaan poiketa!
Sote-alueen rahoitus Kuntien maksuosuudet: Kapitaatio painotetttuna ikä ja sairastavuustekijöillä. Perustuu kunnan laskennallisiin kustannuksiin RAPO päätös 28.8 Sote-menokatto???
34 Tuottamisvastuussa olevan kunnan ja kuntayhtymän rahoitus Tuottamisvastuun aiheuttamat kustannukset rahoitetaan sote-alueen suorittamalla korvauksella. Korvauksen perusteet määritellään järjestämispäätöksessä. Korvausten tarkemmasta määräytymisestä neuvotellaan sote-alueen ja tuottamisvastuussa olevan kunnan ja ky:n kesken. Sote-alue päättää kunnalle ja ky:lle suoritettavien korvausten tarkemmat yhtenäiset perusteet» Rahoituksessa otetaan huomioon palvelujen tarve palvelutuotannon vaikuttavuus- ja tehokkuusvaatimukset. Oma rahoitus? Aikalailla auki!
Tuotantoalue 1 Tuotantoalue 2 Tuotantoalue 3 Tuotantoalue 4 Rahoitusvirrat tuotantoalueille: lakiehdotuksen säätely vähäistä (34 ) - Mikä malli (kapitaatio/suoriteperusteinen malli)?
35 Alijäämän kattaminen Sote-alueen ja tuottamisvastuussa olevan kunnan tai KY:n alijäämän kattamisvelvollisuus neljän vuoden kuluessa tilinpäätöksen vahvistamista seuraavan vuoden alusta.
Kiitos!