Työ ja ihminen 4 / 2005 19. vuosikerta Pääkirjoitus Kaatumis- ja putoamistapaturmien ennaltaehkäisystä suomalaisten johtajien työn vaatimus- ja voimavaratekijöihin... 397 Raoul Grönqvist Artikkelit Liukuesteiden ja nastakenkien turvallisuus ja käytettävyys... 399 Pauliina Juntunen, Raoul Grönqvist, Susanna Mattila Kiertosuunnan vaikutus vuorotyössä sopeutumiseen hitaasti kiertävässä vuorojärjestelmässä... 413 Jaana Nurro, Veikko Kujala Nuorten urahallinnan ja mielenterveyden edistäminen... 422 Petri Koivisto, Jukka Vuori Kuormitus- ja voimavaratekijät suomalaisten johtajien työssä... 440 Tiina Tarvainen, Ulla Kinnunen, Taru Feldt, Saija Mauno, Anne Mäkikangas Monitori Ergonetti-opinnoista työhyvinvointia pieniin yrityksiin: Alustavia tuloksia ja hyviä käytäntöjä... 457 Marja Pitkänen, Kari Ojanen, Veikko Louhevaara Itsestä huolehtiminen ja yksilölliset työjärjestelyt tukevat ikääntyvän työntekijän terveyttä... 464 Paula Naumanen Sammandrag... 468 Summaries... 472 Kirjoittajat... 476 Hakemistot 2005 Artikkelit ja katsaukset 2005... 477 People and Work Research Reports 2005... 479 Kirjoittajat ja toimittajat 2005... 480 Asiahakemisto 2005... 481 395
Toimitus Anna-Liisa Karhula Taitto Mari Pakarinen ISSN 0783-4098 Kirjapaino Tampereen Yliopistopaino Oy Juvenes Print, 2006 396
Pääkirjoitus Kaatumis- ja putoamistapaturmien ennaltaehkäisystä suomalaisten johtajien työn vaatimus- ja voimavaratekijöihin K aatumiset ja putoamiset ovat maailmanlaajuisesti merkittävimpiä työ-, kotija vapaa-ajan tapaturmien aiheuttajia 1, 3, 5. Suomessa kaatumis- ja putoamiskuolemien määrä (1 184 henkilöä vuonna 2003) on kolminkertainen verrattuna liikennekuolemien määrään. Kaatumis- ja putoamistapaturmien aiheuttamat suorat kustannukset ovat noin 400 miljoonaa euroa vuodessa. Näitä tapaturmia sattuu monen eri tekijän yhteisvaikutuksista, kuten ympäristön ja kulkuteiden puutteellisesta suunnittelusta, huonosta valaistuksesta, liukkaista keleistä, kunnossapidon puutteista sekä jalkineiden pohjien huonon pidon takia 4. Yhteydessä ihmisen toimintaan nämä ulkoiset tekijät voivat aiheuttaa läheltä piti -tilanteita ja tapaturmia. Riskin suuruuteen vaikuttaa lisäksi esimerkiksi yksilön terveys ja ikä, psyykkinen ja fyysinen hyvinvointi, näkökyky ja tasapainon hallinta. Tästä huolimatta useimmat kaatumis- ja putoamistapaturmat voidaan ehkäistä tai niistä johtuvia vammoja voidaan lieventää 2. Liukuesteiden ja nastakenkien käytön hyötyjä ja haittoja kartoitettiin interventio- ja kyselytutkimuksessa yhden talvikauden aikana (90 vrk) lähes sadan henkilön kokemuksiin perustuen. Liukuesteet ja nastakengät mahdollistivat lähes normaalin asioiden hoitamisen ja reipasvauhtisen liikkumisen säällä kuin säällä. Vaikka kaatumisten ja niistä johtuvien vammojen ehkäisyä ei tutkimuksessa varmuudella voitukaan osoittaa, olivat melkein kaikki käyttäjät tyytyväisiä liukuesteiden ja nastakenkien turvallisuuteen ja käytettävyyteen niin pakkaslumella, jäällä kuin märällä nollakelilläkin. Käyttäjille tuottivat liikkumisvaikeuksia lähinnä vain kovat alustat ulkona (esim. katukiveys) ja sisätiloissa, jolloin oli vaarana muun muassa lattioiden naarmuttuminen nastojen takia. Muita tutkimusaiheita tässä numerossa ovat suomalaisten johtajien työn vaatimus- ja voimavaratekijät, nuorten urahallinnan ja mielenterveyden edistäminen sekä työaikakysymykset elektroniikkateollisuudessa. Viimemainitun tutkimuksen tavoitteena oli selvittää vuorotyöjärjestelmän muutosta, jossa taaksepäin kiertävästä mallista siirrytään eteenpäin kiertävään malliin. Tarkastelun kohteena oli muutoksen vaikutus kolmivuorotyöläisen uni-valvetilaan, sosiaaliseen elämään ja terveyteen. Aiemmat tutkimukset suosittelevat mieluummin eteenpäin kuin taaksepäin kiertäviä työvuoroja sekä nopeata työvuorokiertoa. Tutkimuksessa kuitenkin Työ ja ihminen 19 (2005) 4: 397 398 397
ilmeni, että ilta- ja yövuoron väliin sijoittuva vapaa-ajan väheneminen (lyhyt palautumisaika) ja väsymyksen lisääntyminen koettiin ongelmallisena eteenpäin kiertävän työvuorokokeilun aikana. Työelämän koulutustasovaatimukset ovat teknologian kehittymisen ja rakennemuutosten takia kiristyneet 1990-luvulla, jolloin nuorten pätkätyöt ovat lisääntyneet samoin kuin vaikeus päästä koulutusta vastaaviin tehtäviin. Haasteista selviytyminen edellyttää urahallintataitoja, joihin kuuluvat muun muassa urasuunnittelu- ja työnhakutaidot, elinikäisen oppimisen taidot sekä uusiin tehtäviin ja organisaatioihin kiinnittymisessä tarvittavat taidot. Työterveyslaitoksessa on kehitetty nuorten urahallintaa tukevia ryhmämenetelmiä, joita ovat koulutuksesta työhön ja kohti työelämää -menetelmät. Menetelmistä on hyviä kokemuksia, vaikka jälkimmäisen vaikuttavuustutkimukset ovat vielä kesken. Koulutuksesta työhön -ryhmämenetelmällä tuetaan ammatillisista opinnoista työelämään siirtymistä, minkä tutkimuksessa havaittiin ennaltaehkäisevän psyykkistä rasittuneisuutta ja depressio-oireita niiden nuorten joukossa, jotka ennen interventiota luokiteltiin psyykkisen häiriön riskiryhmään kuuluviksi. Suomalaisten johtajien työn vaatimus- ja voimavaratekijöitä tarkasteltiin kyselytutkimuksessa, johon osallistui 1 301 eri ammattiliittoihin kuuluvaa johtajaa. Johtamistyötä pidetään haasteellisena, ja johtamisesta on tullut keskeinen organisaation kilpailutekijä. Työn vaatimusten ja voimavarojen malli pohjautuu oletukselle, että työn ominaisuudet voidaan jakaa työn vaatimuksiin ja työn voimavaroihin. Johtajien työn vaatimus- ja voimavaratekijöiden ohella tutkimuksessa tarkasteltiin sitä, ilmeneekö näissä tekijöissä eroja sukupuolen ja johtotason mukaan. Tutkimus osoitti, että johtotaso oli sukupuolta tärkeämpi työn vaatimus- ja voimavaratekijöiden määrittäjänä. Ylin johto koki eniten tyydytystä tutkituista työn voimavaratekijöistä (työn hallinta, johtamisen palkitsevuus ja työpaikan ilmapiiri). Sen sijaan alimman, operatiivisen tason, johdon keskuudessa tutkitut työn voimavaratekijät tuottivat vähiten tyydytystä. Kokonaisuutena tutkimuksen perusteella johtamistyöstä muodostuu melko myönteinen kokonaiskuva. Raoul Grönqvist KIRJALLISUUTTA 1. Courtney TK, Chang WR, Grönqvist R & Redfern MS (vier. toim.): The Measurement of slipperiness. Taylor & Francis Group, London. Special Issue, Ergonomics 44 (2001) 13: 1095 1261. 2. Haslam R & Stubbs D (toim.): Understanding and preventing falls. CRC Press, Taylor & Francis Group, Boca Raton, FL, 2006. 3. Kemmlert K & Lundholm L: Slips, trips and falls in different work groups with reference to age. Safety Science 28 (1998) 1: 59 75. 4. Lockhart TE, Grönqvist R & Chang W-R (vier. toim.): Prevention of fall-related accidents. Elsevier, Meppel. Special Issue, Safety Science 43 (2005) 7: 355 495. 5. Tiirikainen K, Lounamaa A & Sihvonen S: Suomalaiset tapaturmien ja väkivallan uhreina 2003. Uhritutkimuksen perustaulukoita. Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B15, Helsinki 2005. 398
artikkelit Liukuesteiden ja nastakenkien turvallisuus ja käytettävyys Pauliina Juntunen, Raoul Grönqvist, Susanna Mattila Tutkimuksessa kartoitettiin kokemuksia liukuesteiden ja nastakenkien turvallisuudesta, käytettävyydestä sekä käytön hyödyistä ja haitoista kyselyn avulla. Lisäksi arvioitiin käytön vaikutuksia liukuesteiden ja nastakenkien toimivuuteen ja kestävyyteen. Taitavat Suutarit valitsi asiakkaidensa joukosta vapaaehtoisia osallistujia seitsemällä eri paikkakunnalla. Seurantajaksolla 1 kyselyihin vastasi 93 henkilöä (63 naista, 30 miestä), jotka olivat keski-iältään noin 57 vuotiaita (R 21 80). Heistä 64 käytti liukuesteitä ja 29 nastakenkiä. Seurantajaksolla 2 kyselyihin vastasi 72 henkilöä. Käyttökokeilu kesti 90 päivää (15.1. 14.4.2005). Tapaturmatietoja kerättiin tapaturmailmoituslomakkeella, jota tarkennettiin puhelinhaastattelulla. Liukuesteitä ja nastakenkiä ei käytetty kaikissa tilanteissa, minkä vuoksi niiden merkitystä tapaturmien torjunnassa ei voida varmasti osoittaa. Kolmelle osallistujalle sattui kaatumistapaturma. Liukuesteiden ja nastakenkien käyttö mahdollisti melko normaalin ja reipasvauhtisen liikkumisen säällä kuin säällä. Vanhimmatkin osallistujat pystyivät hoitamaan päivittäisiä asioitaan liukuesteiden ja nastakenkien ansiosta itsenäisesti, mikä mahdollisti fyysisen kunnon jatkuvan ylläpidon. Osallistujien kokema liukastumisen pelko väheni. Koko kengänpohjan alueelta nastoitetut liukuesteet sopivat sekä ylä- että alamäkiseen maastoon. Sisätiloissa kovalla tai joustavalla alustalla ja julkisissa kulkuneuvoissa sekä ulkona katukivetyksellä liukuesteillä liikkuminen, pito ja tasapainon hallinta koettiin merkittävästi huonommaksi kuin liikkuminen nastakengillä. Liukuesteet kestivät hyvin keskimääräistä kulutusta (2 4 käyttökertaa viikossa). Muutamat liukuestetyypit menivät helposti rikki, nastoja irtosi tai kumiset remmit venyivät. Nastoitus pysyi erilaisissa kengänpohjissa melko hyvin, vaikka melkein kaikista pohjista irtosi tai vääntyi ainakin muutamia nastoja. Asiasanat: henkilönsuojain, kaatuminen, liukastuminen, tapaturma, vammojen ehkäisy Työ ja ihminen 19 (2005) 4: 399 412 399
P. Juntunen, ym. JOHDANTO Jalkineisiin kiinteästi integroidut tai niihin yhdistettävät erilliset liukuesteet ovat henkilönsuojaimia (kategoria II), joiden valinta, käyttö työssä ja EY-tyyppitarkastus perustuvat henkilönsuojaindirektiivin 89/686/EEC määräyksiin. Suomessa ne on esitetty valtioneuvoston päätöksissä VNp 1406 1407/93 22, 23. Vastaavasti jalkineiden pohjien nastoituksesta ei ole selkeitä määräyksiä tai ohjeita. Suomen viranomaiset (sosiaali- ja terveysministeriö sekä Kuluttajavirasto) selvittävät yhteistyössä EU:n kanssa kantaansa kengänpohjien nastoitukseen. Tässä vaiheessa Suomen viranomaisten kanta on, että kengänpohjaan kiinnitettävät nastat eivät ole henkilönsuojaimia eikä niitä tästä syystä tarvitse tyyppitarkastaa kuten liukuesteitä. Ruotsin kuluttajaviraston (Konsumentverket) omaksuman kannan mukaan nastoitettujen jalkineiden sijasta olisi käytettävä erillisiä liukuesteitä, jotka voi tarvittaessa riisua jalasta. Suomessa tapahtuu liukastumis- ja kaatumistapaturmia eniten kotona ja vapaaaikana 10, 21. Koti- ja vapaa-ajan liukastumis- ja kaatumistapaturmista 136 600 sattuu 15 64-vuotiaille ja vastaavasti 89 900 yli 64-vuotiaille (suhdeluku 6:4). Kotitapaturmien aiheuttamista kaatumisista on liukastumisia 48 000 (37 %) ja muita kaatumisia, kuten kompastumisia, 81 000 (63 %). Muiden vapaa-ajan tapaturmien aiheuttamista kaatumisista on liukastumisia 65 800 (67 %) ja muita kaatumisia 31 700 (33 %). Jää- ja lumikeleillä liukastumis- ja kaatumistapaturmariski on suurin ikääntyvillä naisilla ja nuorilla miehillä 2. Tilastoiduista työtapaturmista 25 30 % (30 000 36 000) ja vakavista työtapaturmista 16 % (1 600) johtuu liukastumisesta tai kaatumisesta 9. Työmatkatapaturmista yli puolet (9 000) on jalankulkijoiden liukastumisia tai kaatumisia. Määrällisesti eniten liukastumistapaturmia työssä sattuu keski-ikäisille mutta eniten vakavia vammoja (rannemurtumia ja lonkkamurtumia) tapahtuu ikääntyneille 19. Vuonna 2003 kaatumis- ja putoamistapaturmissa kuoli 1 184 henkilöä, joista 256 oli työikäistä (15 64-vuotiasta) 14. Useat tutkimukset ovat osoittaneet vuodenaikojen ja sääolojen vaihtelun merkityksen liukastumis- ja kaatumistapaturmien määrään ja sattumistiheyteen 2, 3, 12, 17, 20. Honkasen 12 mukaan liukastumisten määrä lisääntyi 47 % ja kaatumisten määrä 25 % talvella verrattuna kesään. Merrild ja Bak 17 havaitsivat liukastumis- ja kaatumistapaturmista aiheutuvien vakavien vammojen (rannemurtumat sekä lonkka- ja muut alaraajamurtumat) määrän lähes kaksinkertaistuvan talvisin tiettyinä korkean riskin talvipäivinä. Tyypillisesti korkean riskin päivinä oli jäinen keli, satoi lunta ja lämpötila lauhtui. Lauhtumista seurasi usein sään nopea uudelleen kylmeneminen, mikä lisäsi liukastumisriskiä. Liukuesteiden ja nastakenkien hyödyistä liukastumis- ja kaatumistapaturmien torjunnassa on vähän tietoa. Tiedossamme on ainoastaan yksi aiemmin julkaistu satunnaistettu aito koe 16, jossa selvitettiin, voidaanko ulkona talvella sattuvia liukastumisia ja kaatumisia ehkäistä käyttämällä yksinkertaista kenkiin laitettavaa liukuestettä (Yaktrax Walker). Tutkimuksen perusteella Yaktrax Walker -liukuesteet ehkäisivät puolet ei-vakavista liukastumisista ja kaatumisista yli 65-vuotiailla henkilöillä, joilla oli kaatumistaipumus. Tutkimuksessa ei sattunut yhtään vakavaa liukastumis- tai kaatumisvammaa tai luunmurtumaa. Suhteellisesti yhden ei-vakavaan vammaan johtaneen 400
Liukuesteiden ja nastakenkien turvallisuus ja käytettävyys kaatumistapaturman ehkäiseminen edellytti, että kuusi henkilöä käytti Yaktrax Walker -liukuestettä yhden talvikauden ajan 16. Liukuesteiden käytettävyyden ja turvallisuuden arviointimenetelmiä on kehitetty erityisesti Ruotsissa 5, 6. Tehtyjen käyttökokeilujen mukaan liukuesteet kannassa ovat olleet käyttäjien omasta mielestä kaikkein parhaimmat ja turvallisimmat 4. Työterveyslaitoksessa on kehitetty jalkineiden ja kulkuteiden liukkauden mittausmenetelmiä jääja lumiolosuhteisiin 1, 7. Myös liukuesteiden testausmenetelmiä on selvitetty ja otettu käyttöön 8. Työterveyslaitos on mitannut erilaisten talvikelien liukkautta siirreltävällä kitkamittarilla 1. Kitkamittausten avulla Ilmatieteen laitos on kehittänyt jalankulkijoiden kelimallia ja kelivaroituksia 19. Jalankulkijan kannalta keli on liukkain, kun jäisen pinnan päälle sataa kuivaa pakkaslunta tai vettä tai kun pinnalle muodostuu vesikalvo jään sulaessa. Liukas pinta voi muodostua myös runsaan, märän lumisateen yhteydessä tamppautumisen tai väärien kunnossapitomenetelmien seurauksena 19. Liukuesteiden käyttö Suomessa oli harvinaista vielä 80-luvulla, jolloin esimerkiksi lehdenjakajista vain 5 prosenttia käytti liukuesteitä 18. Nykyisin vaikuttaa siltä, että liukuesteiden käyttö työpaikoilla on yleistynyt ja niitä ovat ottaneet käyttöönsä myös ikäihmiset ja esimerkiksi lenkkeilyä harrastavat. Myös nastakenkien käytöstä liukastumis- ja kaatumistapaturmien ehkäisykeinona on kokemuksia esimerkiksi Porin ja Helsingin kaupungeissa 11, 13, 15. Nastoitettujen kenkien käytön hyötyjä ja haittoja pohtiva keskustelu tiedotusvälineissä on ollut ristiriitaista. TUTKIMUKSEN TAVOITE Tutkimuksen tavoitteena oli kartoittaa eri ikäisten aikuisten käyttökokemuksia liukuesteistä ja nastoitetuista kengistä, jotta saataisiin vertailevaa aineistoa niiden turvallisuudesta (pito, tasapainon hallinta, sattuneet tapaturmat ja läheltä piti -tilanteet) sekä käytettävyydestä (kestävyys, tekninen toimivuus, pukemisen ja riisumisen helppous, käytön hyödyt ja haitat). Lisäksi tavoitteena oli arvioida käytön ja kulumisen vaikutuksia liukuesteiden ja nastakenkien toimivuuteen ja kestävyyteen. TUTKIMUSMENETELMÄT JA AINEISTO Osallistujat Taitavat Suutarit ry:n jäsenliikkeet seitsemällä eri paikkakunnalla (Helsinki, Mikkeli, Oulu, Pori, Porvoo, Seinäjoki, Vantaa) valitsivat asiakkaidensa joukosta vapaaehtoisia osallistujia tutkimukseen. Kaikkiaan tutkimukseen ilmoittautui 104 henkilöä. Monilla osallistujilla (N = 35) oli oman ilmoituksensa mukaan jokin tasapainon hallintaa haittaava ja kaatumisriskiä mahdollisesti lisäävä sairaus, kuten kohonnut verenpaine tai sydänsairaus, huimaus, diabetes tai tuki- ja liikuntaelinsairaus. Seurantajaksolla 1 (15.1 28.2.2005) kyselylomakkeen palautti 93 osallistujaa (vastausprosentti 89). Heistä 64 käytti liukuesteitä ja 29 nastakenkiä. Osallistujista 63 oli naisia ja 30 miehiä. Naisten keski-ikä 56,9 vuotta (keskihajonta 13 ja vaihteluväli 21 80) ja miesten 56,7 vuotta (keskihajonta 12 ja vaihteluväli 34 78). Liukuesteitä käytti 45 naista ja 19 miestä. Nastakenkiä käytti 18 naista ja 11 miestä (taulukko 1 s. 402). Seurantajaksolla 2 (1.3 14.4.2005) kyselylomakkeen palautti 72 osallistujaa (vastausprosentti 69). Osallistujista 51 käytti liukuesteitä (36 naista ja 15 miestä) ja 21 nastakenkiä (14 naista ja 7 miestä). Yhteensä naisia oli 50 ja miehiä 22. Työ ja ihminen 19 (2005) 4: 399 412 401
P. Juntunen, ym. Taulukko 1. Osallistujien (yhteensä 93) sukupuoli ja ikäjakauma. ikä (vuotta) liukuesteiden käyttäjät nastakenkien käyttäjät naiset miehet naiset miehet 21 30 2 1 31 45 7 3 3 3 46 55 8 6 2 2 56 65 21 4 5 4 66 80 7 6 7 2 yhteensä 45 19 18 11 Liukuesteet Liukuesteet voidaan jakaa kolmeen päätyyppiin 4 : koko kengänpohjan, vain päkiän tai vain kannan alueelta nastoitettuihin. Tutkimuksessa käytettiin pääasiassa seitsemää erimerkkistä liukuestettä (taulukko 2 ja kuva 1 s. 403; yhden merkin kuvaa ja nimeä ei toimittajan pyynnöstä julkaista). Lisäksi käytössä oli yksi pari kahta muuta liukuestemerkkiä, jotka varsinaisten liukuesteiden ohella otettiin mukaan tutkimukseen osallistujien omasta pyynnöstä. Osallistujat saivat valitsemansa liukuesteet veloituksetta omikseen. He valitsivat liukuestetyypin seuraavasti: nastoitus kannan alueella 44 %, päkiän alueella 19 % ja koko kengänpohjan alueella 37 % (taulukko 2). Taulukko 2. Liukuesteiden sijainti jalkineissa merkeittäin (yhteensä 64 paria, määrät suluissa). liukueste kannassa (n=28) Devisys (14) Icey (7) Warma 1 (7) liukueste päkiässä (n=12) Dubby (4) Warma 8 (8) liukueste koko kengänpohjassa (n=24) Spiky Plus (10) muut merkit (14)* *) yhtä merkkiä 12 paria ja kahta merkkiä yksi pari kumpaakin Nastakengät Osallistujista 29 henkilöä (31 %) sai omiin kenkiinsä suutarin tekemän nastoituksen veloituksetta. Jalkineet oli nastoitettu joko kengän kannan alueelta (N=14) tai koko kengänpohjan alueelta (N=15) (taulukko 3 s. 405 ja kuva 2 s. 404). Nastoja kenkiin laitettiin keskimäärin 11 kappaletta (vaihteluväli 3 24). Tiedonkeruu ja tilastolliset menetelmät Osallistujille laadittiin tiedote tutkimuksesta. Heitä kehotettiin käyttämään liukuesteitä tai nastoitettuja jalkineita normaalissa liikkumisessaan tutkimuksen seuranta-aikana sopivaksi katsomallaan tavalla. Tutkimuksen ajan seurattiin myös jalankulkijoiden sääolojen kehitystä Ilmatieteen laitoksen kelimallin avulla (http://www.fmi.þ / saa/varoituk_16.html). Kelimalli julkaistaan talvisäiden aikaan. Tutkimuksen aineisto kerättiin kysely- ja haastattelulomakkeilla heti jaksojen päätyttyä. Kyselylomakkeissa selvitettiin osallistujien kokemuksia ja mielipiteitä nastoitetuista jalkineista ja liukuesteistä. Osallistujat ilmoittivat ulkona liikuttaessa sattuneista tapaturmatilanteista tai läheltä piti -tilanteista tapaturmailmoituslomakkeel- 402
Liukuesteiden ja nastakenkien turvallisuus ja käytettävyys Warma 8 Dubby Warma 1 (päällä) Warma 1 (pois päältä) Spiky Plus Devisys Icey Kuva 1. Tutkimuksessa käytetyt liukuesteet (6 merkkiä). Työ ja ihminen 19 (2005) 4: 399 412 403
P. Juntunen, ym. Suuret ns. VPK-laisen nastat Keskikokoiset ns. palolaitoksen nastat Tikka-nastat (mukana tutkimuksessa) Nastoitetut talvikengät (mukana tutkimuksessa) Nastoitetut lenkkarit (mukana tutkimuksessa) Tikka-nastat lenkkareissa (mukana tutkimuksessa) Kuva 2. Esimerkkejä jalkineiden nastoituksista, joista osa mukana tutkimuksessa. 404
Taulukko 3. Nastoitetut jalkineet (yhteensä 29 paria). Liukuesteiden ja nastakenkien turvallisuus ja käytettävyys tyyppi vaelluskengät talvikengät lenkkarit/ talvilenkkarit kävelykengät kumisaappaat/ työjalkineet määrä 8 10 5 3 3 Taulukko 4. Liukuesteitä ja nastakenkiä käyttäneiden määrä erilaisissa tilanteissa.* kävelylenkki juoksulenkki työmatka jalan asiointi kaupungilla asiointi yleisellä kulkuneuvolla asiointi henkilöautolla muu tilanne liukuesteiden käyttäjät 54 (84 %) 6 (9 %) 9 (14 %) 28 (44 %) 9 (14 %) 8 (13 %) 12 (19 %) nastakenkien käyttäjät 20 (69 %) 3 (10 %) 8 (28 %) 15 (52 %) 7 (24 %) 8 (28 %) 3 (10 %) * Sama osallistuja on voinut vastata useampaan kysymykseen. la, jota täydennettiin puhelinhaastattelulla. Käytettyjä liukuesteitä palautettiin tutkijoille toisen seurantajakson jälkeen 24 paria. Nastoitettuja jalkineita palautettiin kaksi paria. Käytön ja kulumisen vaikutukset palautettujen liukuesteiden ja nastoitettujen kenkien turvallisuuteen ja käytettävyyteen arvioitiin liukuesteiden tyyppitarkastukseen ja testaukseen perehtyneen Työterveyslaitoksen asiantuntijan kanssa. Nastoitettuja jalkineita käyttäneitä pyydettiin piirroksen avulla kuvaamaan nastojen sijaintia omassa kengänpohjassaan. Lisäksi heitä pyydettiin kuvailemaan omaa jalkinettaan sanallisesti sekä kertomaan, miten hyvin nastat pysyivät tutkimuksen ajan kengänpohjassa. Tilastolliset testit (Pearson χ 2, ristiintaulukointi) tehtiin SPSS 12.0 for Windows -ohjelmalla. Tässä tutkimuksessa vertailtiin eroja liukuesteiden ja nastakenkien turvallisuus- ja käyttöominaisuuksien välillä. Tilastollisen merkitsevyyden rajana tulosten tulkinnassa pidettiin p-arvoa < 0,05. TULOKSET Käyttötilanteet, riisuminen ja pukeminen Sekä liukuesteitä että nastakenkiä käytettiin useimmiten kävelylenkillä (84 %) tai jalkaisin kaupungilla asioitaessa (44 %). Nastakenkiä käytettiin paljon myös työmatkoilla sekä asioitaessa henkilöautolla (taulukko 4). Liukuesteet puettiin ja riisuttiin yleensä (56 %) kumarassa seisten tai kyykistyen. Tuolia apuna pukiessa tai riisuessa käytti 44 % ja jotain muuta keinoa 19 % osallistujista. Tuolien puuttuminen esimerkiksi monista julkisista tiloista on monelle ongelma liukuesteitä riisuttaessa ja puettaessa. Neljä viidestä ilmoitti riisuvansa liukuesteet sisätiloissa, jotta lattiapäällyste ei vahingoittuisi. Liukuesteet riisuttiin myös siksi, ettei käyttäjä liukastuisi (38 %) tai kompastuisi sisätiloissa (22 %). Liikkuminen sisätiloissa liukuesteillä koettiin myös hankalaksi, mistä syystä 33 % käyttäjistä riisui ne jalasta. Osallistujista 8 % ei riisunut liukuesteitä sisätiloihin Työ ja ihminen 19 (2005) 4: 399 412 405
P. Juntunen, ym. mennessään, koska he kokivat liukuesteiden riisumisen ja pukemisen hankalaksi. Toisaalta 17 % osallistujista koki, että liukuesteet eivät haittaa liikkumista sisätiloissa. Pito ja tasapainon hallinta eri sääolosuhteissa Liukuesteitä käytettiin eniten nolla-asteisella jääkelillä (88 % osallistujista) ja jäisellä pakkaskelillä (84 %). Polanteisella, kovaksi auratulla tai poljetulla lumenpinnalla liukuesteitä käytti 75 % osallistujista. Nastakenkiä käytettiin eniten polanteella (86 %) ja kuivalla pakkaslumella (79 %). Nolla-asteisella jääkelillä ja jäisellä pakkaskelillä nastakenkiä käytti 76 % osallistujista. Kuivalla pakkaslumella nastakenkiä käytettiin tilastollisesti merkitsevästi enemmän (p=0,023) kuin liukuesteitä, joita käytti 55 % osallistujista. Liukuesteet ja nastakengät eivät sopineet käytettäväksi märällä lumisohjolla, pehmeällä nuoskalumella tai vesisateella. Liukuesteet eivät sopineet kuivalle pakkaslumelle yhtä hyvin kuin nastakengät. Liukuesteitä käyttäneistä 98 % ja nastakenkiä käyttäneistä 85 % ilmoitti pidon olleen hyvä jäisellä pakkaskelillä (taulukko 5). Ero liukuesteiden ja nastakenkien pidon välillä oli tilastollisesti merkitsevä (p = 0,013). Kovalla katukivetyksellä tai muulla kovalla kivialustalla 70 % liukuesteiden käyttäjistä ja 44 % nastakenkien käyttäjistä ilmoitti pidon olleen huono (p = 0,028). Pito liukuesteillä (43 %) ja nastakengillä (68 %) oli hyvä joustavalla puu- tms. lattialla (p = 0,047). Kulkuneuvoissa liukuesteitä käyttävistä 53 % ja nastakenkiä käyttävistä 82 % (p = 0,022) piti pitoa hyvänä. Liukuesteitä käyttäneistä 39 % ja nastakenkiä käyttäneistä 65 % ilmoitti tasapainon hallinnan ja säilyttämisen helpoksi kovalla alustalla (taulukko 5). Ero oli tilastollisesti merkitsevä (p = 0,026). Liukuesteitä käyttävistä 46 % ja nastakenkiä käyttävistä 86 % koki tasapainon hallinnan helpoksi joustavalla kivilattialla (p = 0,002). Taulukko 5. Liukuesteiden ja nastakenkien pito sekä tasapainon hallinta eri sääolosuhteissa. (Samalla osallistujalla voi olla useita vastauksia.) hyvä pito hyvä tasapainon hallinta liukueste nastakenkä liukueste nastakenkä pakkaslumella 89 % 100 % 90 % 96 % lumisohjolla 59 % 82 % 78 % 86 % nuoskalumella 73 % 86 % 80 % 91 % polanteella 89 % 92 % 82 % 92 % jäällä (nollakeli) 95 % 89 % 93 % 84 % jäällä (pakkasasteita) 98 % 85 % 92 % 89 % (p = 0,013) hiekoitetulla alustalla 82 % 96 % 88 % 96 % sisätiloissa kovalla kivilattialla 30 % 56 % (p = 0,028) sisätiloissa joustavalla lattialla 43 % 68 % (p=0,047) kulkuneuvoissa 53 % 82 % (p=0,022) 39 % 65 % (p= 0,026) 46 % 86 % (p= 0,002) 55 % 86 % (p= 0,011) 406
Liukuesteiden ja nastakenkien turvallisuus ja käytettävyys Kulkuneuvoissa, esimerkiksi bussissa tai junassa liikkuessaan koki 55 % liukuesteiden ja 86 % nastakenkien käyttäjistä (p = 0,011) tasapainon hallinnan helpoksi. Liikkumistapa ja varovaisuus Liukuesteitä käyttäneistä 87 % ja nastakenkiä käyttäneistä 93 % ilmoitti, että he pystyvät kävelemään niillä normaalisti ja varomatta. Liukuesteitä käyttäneistä 13 % ja nastakenkiä käyttäneistä 7 % ilmoitti joutuvansa kävelemään suojilla varovaisemmin kuin ilman niitä. Liukuesteitä käyttävistä seitsemän muutti kävelyään vaimentamalla kantaiskua joustavammaksi, kuusi lyhensi askelpituutta sipsuttavaksi, kolme muutti askelluksensa laahaavaksi, kaksi käänsi jalkateriä sisäänpäin ja kymmenen muutti kävelytapaansa muulla tavoin. Nastakenkiä käyttävistä kuusi lyhensi askelpituutta sipsuttavaksi, kolme vaimensi kantaiskua joustavammaksi ja kaksi muutti kävelytapaansa muulla tavoin. Liukuesteitä käyttäneistä 51 % kertoi kulkevansa katukivetyksellä tai muulla kovalla alustalla ulkona samalla tavoin kuin millä muulla alustalla tahansa. Nastakenkiä käyttäneillä vastaava prosenttiluku oli peräti 72 % (p = 0,051). Erityisen varovaisesti ulkona katukivetyksellä tai muulla kovalla alustalla liikkui 33 % liukuesteitä ja 25 % nastakenkiä käyttävistä. Liukuesteitä käyttävistä 10 % ja nastakenkiä käyttävistä 4 % ilmoitti ohittavansa tällaisen alueen muuta reittiä käyttäen. Liukuesteet riisui 5 % katukivetyksellä tai muulla kovalla alustalla, kun taas 14 % ilmoitti muuttavansa liikkumistapaansa varovaisemmaksi. Liikkuminen sisätiloissa ja kulkuneuvoissa Osallistujista 60 % ilmoitti kävelleensä nastakengillä sisätiloissa normaalisti eli samalla tavoin kuin muillakin kengillä. Osa vastaajista (28 %) käveli niillä sisällä varovaisemmin, kevyemmin tai varpaillaan, jos nastat olivat kengän kannassa, ja osa (12 %) riisui nastakengät tai vaihtoi jalkaansa toiset kengät sisätiloihin mennessään. Osallistujista 13 % ei riisunut liukuesteitä kulkuneuvoissa, koska koki riisumisen ja pukemisen hankalaksi. Vastaavasti 30 % ei riisunut liukuesteitä kulkuneuvoissa, koska ne eivät haitanneet liikkumista. Käyttäjistä 22 % ilmoitti riisuvansa liukuesteet kulkuneuvoissa, jotta lattia ei vahingoittuisi. Liukuesteet riisuttiin myös, jotta ei liukastuttaisi (19 %) tai kompastuttaisi (16 %) kulkuneuvoissa. Noin 9 % riisui liukuesteet muista syistä: Käytän omaa autoa ja liukuesteen käyttö hankaloittaa polkimien käyttöä. Liukuesteet voi tarttua kiinni mattoon. Henkilöautolla ajaminen ei onnistu liukuesteillä. Liukuesteet voi tarttua auton polkimiin. Autoilu liukuesteet jalassa ei ole turvallista. Tuntui oudolta ajaa autoa liukuesteillä. On helpompi ajaa autoa ilman liukuesteitä. Hyödyt Osallistujat kokivat turvallisuuden tunteen lisääntyneen ja pelon vähentyneen liukuesteiden tai nastakenkien ansiosta talvisäällä ulkona liikkumisessa. Myös pito jalkineen ja lumisen tai jäisen pinnan välillä parani siinä määrin, että kaatumiset ja liukastumiset estyivät. Näistä syistä liikkuminen helpottui ja muuttui varmemmaksi talvisäillä, mikä vähensi alaraajojen lihasjännitystä ja edisti rennompaa kävelyä. Tällöin liikkuminen ja ulkoileminen koet- Työ ja ihminen 19 (2005) 4: 399 412 407
P. Juntunen, ym. Taulukko 6. Tutkimuksen liukuesteet ja niiden toimittajat sekä liukuesteiden plussat ja miinukset. liukuestemerkki valmistaja toimittaja Devisys Nikander & Viinikka Oy, Tampere sijainti plussat miinukset kannassa ei ole haittaa ovat huomaamattomat sekä nastat, että kumiosat kestävät hyvin kulutusta nastat pysyvät hyvin jalkineessa voi tulla tarve saada pitoa päkiään esim. ylämäessä nuoska- ja sohjolumi paakkuuntuu kengän ja liukuesteen väliin hankalat/vaivalloiset riisua Dubby Asringyard AB, Fristad, Ruotsi maahantuoja: Nahkakunta Icey Springyard, Ruotsi maahantuoja: Nahkakunta Spiky Plus Continental, Saksa maahantuoja: Nahkakunta Warma 1 Ruotoistenmäki Oy, Helsinki päkiässä sopivat naisten korkeakantaisten talvikenkien kanssa soveltuvat juoksuharrastukseen helpot käyttää kannassa sekä nastat, että kumiosat kestävät hyvin kulutusta avantouimareiden suosimat tuntuvat sopivalta säällä kuin säällä kannassa ja päkiässä helpot käyttää soveltuvat juoksuharrastukseen kannassa liukuesteen voi kätevästi ja nopeasti kääntää päälle ja pois päältä ovat joka säällä mukana mahdollistavat tasaisen kosketuksen alustaan nastat irtoavat kumiremmistä, jolloin myös kumiremmi repeää irtoavat helposti jalkineesta vaativat kanta-astujalta sopeutumista muuttuneeseen askellukseen, koska liukuesteet ovat päkiässä voi tulla tarve saada pitoa päkiään esim. ylämäessä hankalat/vaivalloiset riisua kuminyöri voi venyä liiaksi, jolloin nastat siirtyvät kannan alta pois jalkineen sivulle vaikeat riisua ja pukea kuminyöri jättää mustan jäljen vaaleaan kenkään painavat varpaita lumi paakkuuntuu kengän alle vaativat suutarin asentamisen ja on tällöin pysyvä ratkaisu vain ko. talvikengissä sarana voi aluksi tuntua todella jäykältä metalliosa kerää lunta voi tulla tarve saada pitoa päkiään esim. ylämäessä Warma 8 Ruotoistenmäki Oy, Helsinki päkiässä sopivat naisten korkeakantaisten talvikenkien kanssa soveltuvat jossain määrin juoksuharrastuk seen vaikeat kiinnittää jalkineeseen jättävät mustan jäljen vaaleaan kengänpäälliseen muut liukuesteet (3 eri merkkiä) kannassa ja päkiässä antavat pitoa alustaan koko kengänpohjan alueelta soveltuvat monenlaiseen maastoon voi käyttää suurikokoisissakin jalkineissa kuminyörit katkeavat helposti metallivieterit keräävät lunta kokkareiksi liukkaat rappusissa ja kovalla alustalla ei kovin esteettiset kenkään kiinnittäminen hankalaa metallikierteiden väliin tarttuu kivenpaloja puristavat varpaita 408
Liukuesteiden ja nastakenkien turvallisuus ja käytettävyys tiin mahdolliseksi lähes kaikilla säillä. Lenkkeilyä ja juoksua harrastavat pystyivät pitämään juoksutekniikan ja vauhdin melko normaalina liukkailla keleillä, kun käytettiin liukuesteitä. Liukuesteitä pidettiin suhteellisen helppokäyttöisinä ja hyödyllisinä. Päkiän alueelta nastoitettuja liukuesteitä käytettiin eniten juostessa. Niitä voi myös käyttää naisten korkeakorkoisten talvikenkien kanssa. Nastakenkiä käyttävät ilmoittivat usein samat hyödyt kuin liukuesteitä käyttävät. (Taulukko 6 s. 408.) Haitat ja puutteet Haitoiksi mainittiin alustasta tai käyttötarpeesta riippuen mm. nastojen väärä sijainti liukuesteissä. Useat käyttäjät, joilla oli kantapään alle laitettavat liukuesteet, ilmoittivat kaivanneensa lisäpitoa myös päkiään, ja vastaavasti ne käyttäjät, joiden liukuesteet sijaitsivat päkiän alla, kaipasivat liukastumisenestoa myös kannan alueelle (taulukko 6 s. 408). Liukuesteiden rakenteessa ja ominaisuuksissa todettiin puutteita: esimerkiksi Dubbyn kumiosat rikkoutuivat muutaman käyttökerran jälkeen. Spiky Plus ei pysynyt kunnolla jalkineessa. Dubby-merkkisiä liukuesteitä irtosi jalkineista ja hävisi talvisen kävelylenkin aikana käyttäjän huomaamatta. Kumiosien venymisen seurauksena nastat siirtyivät jalkineen pohjasta pois, jolloin aiheutui vaaratilanteita. Jotkut liukuestetyypit koettiin erityisen hankalaksi riisua tai pukea (mm. Dubby, Spiky Plus). Käytettyjen liukuesteiden tarkastelussa todettiin, että sellaisia liukuesteitä, joita ei voi enää käyttää, oli palautettujen joukossa vain yhdet. Liukuesteitä, joista todettiin, että ne on syytä vaihtaa, oli kahdet, ja liukuesteitä, jotka tuli vaihtaa pian, oli myös kahdet. Molemmista Työterveyslaitokselle palautetuista nastakengistä todettiin, että nastoitus on syytä vaihtaa pian. Liukuesteiden pukeminen ja riisuminen koettiin vaivalloiseksi. Pelko lattiapintojen rikkoontumisesta koettiin haittana, samoin askelluksen muutos kovalla alustalla, jolloin moni osallistuja käveli varpaillaan. Liukuesteiden käyttäjistä 22 % vastasi haittoja koskevaan kysymykseen, ettei liukuesteistä ole haittaa. Nastakenkien käyttäjillä pelko lattiapintojen rikkoutumisesta oli päällimmäinen huoli. Vaaratilanteiden Taulukko 7. Liukuesteillä, nastakengillä ja tavallisilla kengillä sattuneet läheltä piti -tilanteet ja tapaturmat sekä niiden aiheuttama haitta. seurantajakso 1 (15.1. 28.2.2005) seurantajakso 2 (1.3. 14.4.2005) liukuesteet jalassa nastakengät jalassa tavalliset kengät jalassa lievä haitta lievä haitta ei haittaa liukuesteet jalassa nastakengät jalassa tavalliset kengät jalassa läheltä piti -tilanne ei haittaa ei haittaa lievä haitta ei haittaa ei haittaa tapaturma lievä haitta huomattava haitta huomattava haitta Työ ja ihminen 19 (2005) 4: 399 412 409
P. Juntunen, ym. lisääntymisen riski sisällä kovalla alustalla käveltäessä koettiin myös haittana. Nastakenkiä käyttäneistä 21 % vastasi, ettei niistä ole haittaa. Kengänpohjaan asennettujen nastojen paikallaan pysymisestä kerättiin seuraavanlaista tietoa: kenkäpiirroksen palauttaneista (N = 23) kymmeneltä oli koko seurannan aikana (90 päivää) irronnut, vääntynyt vinoon, painunut kengän pohjamateriaaliin tai katkennut 1 4 kappaletta nastoja. Toisaalta kaikki nastat eivät olleet irronneet yhdestäkään kengästä. Sattuneet tapaturmat ja läheltä piti -tilanteet Seurantajaksolla 1 tapaturmia ilmoitettiin kolme ja läheltä piti -tilanteita kuusi. Seurantajaksolla 2 tapaturmia ei sattunut yhtään ja läheltä piti -tilanteita oli kaksi. Yhteensä seurantajaksojen aikana sattui liukuesteet jalassa neljä tapaturmaa tai läheltä piti -tilannetta ja nastakengillä kaksi läheltä piti -tilannetta. Muissa tapauksissa, joita oli viisi, ei käytetty liukuesteitä tai nastakenkiä (taulukko 7 s. 409). POHDINTA JA JOHTOPÄÄTÖKSET Liukuesteitä ja nastakenkiä ei käytetty kaikissa tilanteissa tässä tutkimuksessa, mistä syystä niiden merkitystä tapaturmien torjunnassa ei voida täysin varmasti osoittaa. Tutkimuksemme osallistujat, keskimäärin 57 58-vuotiaat naiset ja miehet, kuuluvat sekä ikänsä että terveydentilansa puolesta siihen väestönosaan, jonka liukastumis- ja kaatumistapaturmariski on keskimääräistä suurempi. Tulokset tukevat osin McKiernanin 16 Yaktrax Walker -liukuesteintervention johtopäätöstä, jonka mukaan liukuesteiden käyttö vähentää ulkona talvella tapahtuvien liukastumisten ja kaatumisten vammariskiä. Seuranta-aikana (90 päivää) sattui tutkimukseen osallistuneille 93 henkilölle, jotka olivat iältään 21 80-vuotiaita, kolme kaatumistapaturmaa. Suhteutettuna kaikkiin 20 84-vuotiaisiin suomalaisiin, joita on noin 3,9 miljoonaa, voidaan karkeasti arvioida koko ikäryhmälle sattuvan 90 päivän aikana 125 800 kaatumistapaturmaa (esiintyvyys 3,2 %) eli 1 397 tapaturmaa päivässä. Liukuesteet olivat käytössä yhdessä kolmesta tapaturmatilanteesta, nastakengät eivät kertaakaan. Läheltä piti -tilanteissa kolmessa oli käytetty liukuesteitä, kahdessa nastakenkiä ja kolmessa tavallisia jalkineita. Tuloksia on tarkoitus hyödyntää liukastumis- ja kaatumistapaturmien torjuntainterventioiden suunnittelussa. Kokemukset liukuesteiden ja nastakenkien käytöstä kysyttiin osallistujilta kummankin seurantajakson päättymisen jälkeen. Päiväkirjan käyttö tietojen kokoamisessa olisi ollut luotettavampi keino, varsinkin suojien käytön ja liukkaille keleille altistumisen selvittämisessä. Tutkimuksen tapaturma- ja läheltä piti -tilanteiden osalta tulokset ovat luotettavampia. Tapaturmailmoituslomakkeet palautettiin tutkijoille postitse välittömästi kunkin tapahtuman jälkeen. Lisäksi tietoja täydennettiin aina puhelinhaastattelulla. Tutkimuksen mukaan liukuesteiden ja nastakenkien käyttö näyttäisi mahdollistavan melko normaalin liikkumisen säällä kuin säällä. Liikkumisessa voitiin myös pitää yllä reipasta vauhtia. Vanhimmatkin osallistujat pystyivät hoitamaan päivittäisiä asioitaan liukuesteiden ja nastakenkien ansiosta itsenäisesti, mikä mahdollisti myös fyysisen kunnon jatkuvan ylläpidon. Lisäksi suojien käyttö vähensi osallistujien kokemaa liukastumisen pelkoa. Koko kengänpohjan alueelta nastoitetut 410
Liukuesteiden ja nastakenkien turvallisuus ja käytettävyys liukuesteet sopivat sekä ylä- että alamäkiseen maastoon, ja ne koettiin kävelyssä miellyttäviksi myös siksi, että jalan asento säilyy melko normaalina ja kosketus alustaan tasaisen hyvänä. Kannan alueelta nastoitetut liukuesteet pureutuvat hyvin alustaan kantakosketuksessa, mutta saattavat lipsua päkiän työntövaiheessa ja esimerkiksi ylämäessä. Sisätiloissa kovalla tai joustavalla alustalla ja kulkuneuvoissa (esimerkiksi bussissa tai junassa) sekä ulkona katukivetyksellä liukuesteillä liikkuminen, pito ja tasapainon hallinta koettiin merkittävästi huonommaksi kuin liikkuminen nastakengillä. Liukuesteet kestivät käytössä hyvin keskimääräistä kulutusta (2 4 käyttökertaa viikossa). Jotkut liukuestetyypit menivät toisia herkemmin rikki, nastoja irtosi tai kumiset remmit venyivät. Omien kenkien nastoitus pysyi erilaisissa pohjissa keskimäärin hyvin, vaikka melkein kaikista kengänpohjista irtosi tai vääntyi tutkimuksen kuluessa ainakin muutamia nastoja. KIITOKSET Kiitämme kaikkia tutkimukseen osallistuneita. Kauppa- ja teollisuusministeriö ja Vihdin työvoimatoimisto rahoittivat tutkimusta. Yhteistyökumppaneita olivat Taitavat Suutarit ry jäsenliikkeineen, Kansanterveyslaitos, Kuluttajavirasto sekä sosiaalija terveysministeriön työsuojeluosasto. Kiitämme Työterveyslaitoksen erikoistutkija Simo Virtasta tilastollisia menetelmiä koskevista neuvoista ja avusta, tutkija Mikko Hirvosta liukuesteiden kunnon arvioinneista ja tarkastuksista, sekä erikoistutkija Carita Aschania avusta tutkimuksen suunnittelussa. Ilmatieteen laitoksen projektipäällikkö Reija Ruuhelaa kiitämme yhteistyöstä koskien seuranta-ajan säätietojen selvittämistä eri paikkakunnilla. KIRJALLISUUTTA 1. Aschan C, Hirvonen M, Mannelin T & Rajamäki E: Development and validation of a novel portable slip simulator. Applied Ergonomics 36 (2005) 585 593. 2. Björnstig U, Björnstig J & Dahlgren A: 1997. Slipping on ice and snow - Elderly women and young men are typical victims. Accident Analysis and Prevention 29 (1997) 211 215. 3. Bulajic-Kopiar M: Seasonal variation in incidence of fractures among elderly people, Injury Prevention 6 (2000) 16 19. 4. Gard G & Berggård G: Assessment of anti-slip devices from healthy individuals in different ages walking on slippery surfaces. Applied Ergonomics 37 (2006) 177 186. 5. Gard G & Lundborg G: Pedestrians on slippery surfaces during winter - methods to describe the problems and practical tests of anti-skid devices. Accident Analysis and Prevention 32 (2000) 3: 455 60. 6. Gard G & Lundborg G: Test of Swedish anti-skid devices on Þve different slippery surfaces. Accident Analysis and Prevention 32 (2001) 1 8. 7. Grönqvist R & Hirvonen M: Slipperiness of footwear and mecha nisms of walking friction on icy surfaces. International Journal of Industrial Ergonomics 16 (1995) 5: 3, 191 200. 8. Grönqvist R & Mäkinen H: Development of standards for anti-slip devices for pedestrians. In the Proceedings of Fifth Scandinavian Symposium on Protective Clothing, s. 187 189. Elsinore, Denmark 1997. 9. Grönqvist R & Räsänen T: Työtapaturmat. Kirjassa: Työ ja terveys Suomessa 2003, s. 143 155. Toim. Kauppinen T, Hanhela R, Heikkilä P, Lehtinen S, Lindström K, Toikkanen J & Tossavainen A. Työterveyslaitos, Helsinki 2004. 10. Heiskanen M: Tapaturmatilanne 2002. Koti- ja vapaa-ajan tapaturmat ja niiden torjuntatyö. Selvityksiä 2003:4. Sosiaali- ja terveysministeriö, sisäasiainministeriö. Helsinki 2003. 11. Helsingin katuosasto: Liukuesteiden käyttö liukkauden torjunnassa. Helsinki 2001. 12. Honkanen R: The role of slippery weather in accidental falls. Journal of Occupational Accidents 4 (1982) 257 262. Työ ja ihminen 19 (2005) 4: 399 412 411
P. Juntunen, ym. 13. Hufvudstadsbladet 3.5.2005. Gratis dubbar blev för dyra för Helsingfors. Noterat, s. 14. 14. Tilastokeskus. Kuolemansyyt 2003. Terveys 2004:1, Tilastokeskus, Helsinki 2004. 15. Laurila A: Pori nastoittaa väkensä kengät. Työ Terveys Turvallisuus 2/2004, s. 26. 16. McKiernan FE: A simple gait-stabilizing device reduces outdoor falls and nonserious injurious falls in fall-prone older people during the winter. J Am Geriatr Soc 53 (2005) 943 947. 17. Merrild U & Bak S: An excess of pedestrian injuries in icy conditions: A high-risk fracture group elderly women. Accident Analysis and Prevention 15 (1983) 41 48. 18. Nordlund K: Lehdenjakajien liukastumistapaturmat ja niiden torjunta. Tiedotteita 751. Valtion teknillinen tutkimuskeskus (VTT), Espoo 1987. 19. Ruuhela R, Ruotsalainen J, Kangas M, Aschan C, Rajamäki E, Hirvonen M & Mannelin T: Kelimallin kehittäminen talvijalankulun turvallisuuden parantamiseksi. Loppuraportti. Ilmatieteen laitos, Raportteja 2005:1, Helsinki 2005. 20. Sjögren H & Björnstig U: Injuries to the elderly in the trafþ c environment. Accident Analysis and Prevention 23 (1991) 77 86. 21. Tiirikainen K, Lounamaa A & Sihvonen S: Suomalaiset tapaturmien ja väkivallan uhreina 2003. Uhritutkimuksen perustaulukoita. Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B15/2005, Helsinki 2005. 22. Valtioneuvoston päätös 1406/93 henkilönsuojaimista. Suomen säädöskokoelma N:o 1406 1407, s. 3675 3691. Helsinki 1993. 23. Valtioneuvoston päätös 1407/93 henkilönsuojainten valinnasta ja käytöstä työssä. Suomen säädöskokoelma N:o 1406 1407, s. 3692 3698. Helsinki 1993. tutkija, TtM, ft Pauliina Juntunen, pauliina.juntunen@ttl.fi Työterveyslaitos, Työturvallisuustiimi, Helsinki erikoistutkija, TkT Raoul Grönqvist Työterveyslaitos, Työturvallisuustiimi, Helsinki tutkimusinsiööri, DI Susanna Mattila Työterveyslaitos, Työturvallisuustiimi, Helsinki 412
artikkelit Kiertosuunnan vaikutus vuorotyössä sopeutumiseen hitaasti kiertävässä vuorojärjestelmässä Jaana Nurro, Veikko Kujala Kuvaamme elektroniikkateollisuudessa toteutetun vuorotyöjärjestelmän muutoksen, jossa viikonlopuksi keskeytyvästä taaksepäin kiertävästä mallista siirrytään keskeytyvään eteenpäin kiertävään malliin, sekä tästä muutoksesta johtuvaa vaikutusta kolmivuorotyöläisten uni-valvetilaan, sosiaaliseen elämään ja terveyteen. Haemme myös ymmärrystä siihen, miksi enemmistö halusi palata kokeilun jälkeen taaksepäin kiertävään vuorojärjestelmään. Yhteensä 72 työntekijää (80 % työntekijöistä) vastasi vuorotyökyselyyn, ja neljä kuukautta kestäneen eteenpäin kiertävän vuorotyöjärjestelmän kokeilun jälkeen tehdyssä seurantakyselyssä analysoitiin 76 vastaajan tiedot (84 % työntekijöistä). Seurantakyselyssä vuorotyöntekijä valitsi myös, kumpaa työvuorojärjestelmää hän haluaa noudattaa, ja häntä pyydettiin avoimella kysymyksellä perustelemaan valintaansa sekä kertomaan kokemuksiaan kiertosuunnan muutoksesta. Eteenpäin kiertävä järjestelmä häiritsi vuorotyöntekijän elämän eri osaalueita vähemmän kuin ennen kokeilua käytössä ollut taaksepäin kiertävä malli. Työntekijöiden unettomuus ja työsuoritukseen vaikuttava väsymys kuitenkin lisääntyivät kokeilun aikana erityisesti aamuvuorossa. Myös koetussa terveydentilassa raportoitiin muutoksia. Sen sijaan ilta- ja yövuoron väliin sijoittuva vapaa-ajan väheneminen ja väsymyksen lisääntyminen koettiin ongelmallisena eteenpäin kiertävän vuorotyökokeilun aikana. Vapaissa kommenteissa tuli esille vuorotyökyselyn tietoihin verrattuna ristiriitainen tulos eteenpäin kiertävän järjestelmän vaikutuksista sosiaalisen elämään siten, että vuorotyön aiheuttamat sosiaaliset haitat korostuivat kokeilun aikana. Hitaasti kiertävässä keskeytyvässä kolmivuorotyössä eteenpäin kiertävän vuorotyöjärjestelmän yksi ongelma on lyhyt palautumisaika ilta- ja yövuoron välillä, jolloin perheen yhdessäoloon ja sosiaaliseen elämään liittyvät haitat korostuvat. Viikonloput koetaan lyhyiksi ja sosiaalista elämää hankaloittaviksi, mikä vaikuttaa työaikamallin valintaan. Avainsanat: eteenpäin kiertävä, uni, vapaa-aika, vuorotyöjärjestelmä Työ ja ihminen 19 (2005) 4: 413 421 413
J. Nurro, ym. JOHDANTO Globaali 24 tunnin yhteiskunta vaatii uudenlaista joustavuutta työajoilta, ja epäsäännöllisten työaikojen, yö- ja vuorotyön määrä on lisääntynyt 1990-luvulla 5. Työ ja terveys -haastattelun mukaan vuorotyötä tekee 20 % palkansaajista. Yleisimmin yötyötä sisältävää kolmivuorotyötä tehdään terveys- ja sosiaalipalvelujen sekä teollisuuden toimialoilla 10. Näiden perinteisistä työajoista poikkeavien työaikamallien on todettu aiheuttavan enemmän vakavia terveyshaittoja kuin aiemmin on luultu 8. Useissa tutkimuksissa on havaittu, että vuorotyöläisillä on päivätyöläisiä suurempi riski sairastua esimerkiksi sepelvaltimotautiin 11, 16 ja rintasyöpään 4, 15. Nurmisen 14 katsausartikkelissa todettiin vuorotyöhön liittyvän päivätyötä enemmän lisääntymisterveyden häiriöitä. Vuorotyön terveysongelmia käsittelevän Knutssonin 13 katsausartikkelin mukaan riski sairastua mahahaavaan tai pohjukaissuolen haavaumaan sekä aikuisiän diabetekseen on vuorotyöntekijöillä lisääntynyt. Epäsäännölliset työajat häiritsevät myös perhe-elämää ja sosiaalista toimintaa. Lisäksi valvomisen ja yötyöhön liittyvän väsymyksen ja toimintakyvyn laskun on osoitettu olevan yhteydessä lisääntyneeseen onnettomuusriskiin yötyössä 6. Työvuorojen kiertojärjestelmiä muuttamalla voidaan luultavasti merkittävästi vähentää vuorotyön aiheuttamia terveyshaittoja 8. Keskeytymättömään kolmivuorotyöhön suositellaan mieluummin eteenpäin kuin taaksepäin kiertäviä työvuoroja sekä nopeata työvuorokiertoa (2 3 samaa vuoroa peräkkäin) 2, 3. Varsinkin yövuoroihin sopeutuminen on hidasta, eikä täydellistä mukautumista saavuteta edes vakituisessa yötyössä 12. Taaksepäin kiertävässä vuorotyössä on työntekijöillä havaittu enemmän kroonista väsymystä ja huonompi fyysinen ja psyykkinen hyvinvointi kuin eteenpäin kiertävässä vuorotyössä 1. Eteenpäin (myötäpäivään) kiertävässä vuorotyöjärjestelmässä työvuorot vaihtuvat kellon kulkua seuraten, jolloin aamuvuoron jälkeen seuraa iltavuoro ja iltavuoron jälkeen edelleen yövuoro. Taaksepäin (vastapäivään) kiertävässä järjestelmässä vuorot kiertävät päinvastaisessa järjestyksessä: aamuvuoroa seuraa yövuoro, jota seuraa iltavuoro ja edelleen aamuvuoro. Keskeytyvässä kolmivuorotyössä nopeasti eteenpäin kiertävä järjestelmä vaikuttaa myönteisesti sekä nuorten että ikääntyneiden työntekijöiden uneen, vireyteen, suorituskykyyn työssä ja yleiseen hyvinvointiin. Myös uni-valverytmin palautuminen yhden yövuoron jälkeen on nopeampaa kuin kolmen peräkkäisen yövuoron jälkeen 7, 8. Vuorotyömallien muutoskokeiluissa tulosten tulkintaa työvuorojen kiertosuunnan suhteen vaikeuttaa usein se, että samanaikaisesti on toteutettu muitakin muutoksia työssä tai esimerkiksi keskeytymätön järjestelmä on vaihdettu keskeytyväksi 2. Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää vuorotyöjärjestelmän muutosta, jossa taaksepäin kiertävästä mallista siirrytään eteenpäin kiertävään, ja vaikutusta kolmivuorotyöläisten uni-valvetilaan, sosiaaliseen elämään ja terveyteen. Lisäksi kuvailemme tekijöitä, jotka vuorotyöntekijät kokevat tärkeiksi vuorotyömallia valitessaan. AINEISTO JA MENETELMÄT Tutkimus toteutettiin eräässä elektroniikka-alan yrityksessä, jossa oli huhtikuussa (ja syyskuussa) 2003 yhteensä 90 vuorotyöntekijää. He täyttivät vuorotyökyselyn taaksepäin kiertävän vuorotyöjärjestelmän aikana ja seurantakyselyn neljä kuukautta 414
Kiertosuunnan vaikutus vuorotyössä sopeutumiseen... (toukokuun alusta syyskuuhun saakka) kestäneen eteenpäin kiertävän vuorotyöjärjestelmän kokeilun jälkeen. Analysoitavassa aineistossa oli ennen kokeilua 72 ja kokeilun jälkeen 76 työntekijää. Ennakkokyselyyn ja seurantakyselyyn vastanneista 51 % oli naisia ja 49 % miehiä. Vastaajien keski-ikä kokeilun alkaessa oli 37 vuotta (keskihajonta 8,5 v.) ja vuorotyökokemusta heillä oli keskimäärin 5 vuotta (keskihajonta 2,7 v.). Ennen kokeilua tehtaalla oli käytössä keskeytyvä taaksepäin kiertävä kolmivuorotyöjärjestelmä, jossa tehtiin viisi samaa vuoroa peräkkäin vuorotyön keskeytyessä viikonlopun ajaksi (AAAAA YYYYY IIIII ). Tavanomaisesta viikonlopuksi keskeytyvästä vuorotyöstä poiketen tehtaalla oli työntekijöiden toiveesta vakiintunut käytäntö aloittaa yövuoro sunnuntai-iltana, jolloin yövuoroviikon jälkeen viikonloppuvapaa alkoi perjantai-aamuna. Kokeilun ajaksi vuorotyöjärjestelmä muutettiin eteenpäin kiertäväksi viikonloppuisin keskeytyväksi vuorotyöksi (AAAAA IIIII YYYYY ). Ennen kokeilua osallistujille annettiin täytettäväksi vuorotyökysely ja neljän kuukauden kokeilun jälkeen seurantakysely. Tutkimuksessa käytetty kyselylomake pohjautui Härmän ja työryhmän 6 Toimivat ja terveet työajat -kirjan liitteenä olevaan vuorotyökyselyyn, jota muokattiin tarkoitukseen sopivaksi. Seurantakysely toteutettiin hiukan esikyselyä suppeammassa muodossa. Tutkimuksessa käytetty vuorotyökysely ja seurantakysely sisälsivät kysymyksiä seuraavilta alueilta: a) työ ja työajat (käytössä olevan vuorojärjestelmän vaikutus elämän eri osaalueisiin, kuten uneen ja nukahtamiseen, vireyteen ja valveillaoloon, työssä jaksamiseen, yleiseen terveydentilaan, sosiaaliseen elämään, perheen yhdessäoloon ja vapaa-ajan harrastuksiin; vuorotyökyselyn 6 kysymys 2.7) b) terveys ja hyvinvointi (fyysisten oireiden esiintyminen käytössä olleen vuorojärjestelmän aikana; vuorotyökyselyn 6 kysymys 5.3) c) uni ja väsymys (unettomuuden esiintyminen eri työvuorojen aikana ja vapaaajalla sekä väsymyksen vaikutus työsuoritukseen ja vapaa-ajan viettoon; vuorotyökyselyn 6 kysymys 4.11 hiukan muokattuna). Eri aihealueiden vastaukset kuvailtiin prosentteina kyselyyn vastanneista, ja prosenttiosuudelle laskettiin 95 % luottamusväli. Oireet ja tuntemukset ennen kokeilua ja kokeilun aikana laskettiin suhteessa vuorotyökyselyyn ja seurantakyselyyn vastanneisiin. Sitten oireille ja tuntemuksille laskettiin prosenttiero: kokeilun aikaisesta prevalenssista vähennettiin ennen kokeilua saatu prevalenssi. Tässä vertailussa miinus-etumerkkiset oireet ovat vähentyneet eteenpäin kiertävässä mallissa ja plus-etumerkkiset oireet lisääntyneet. Kullekin oireen ja tuntemuksen osuuksien erolle laskettiin 95 % luottamusväli. Kiertosuunnan valinta ja perustelut Seurantakyselyssä työntekijältä kysyttiin, halusiko hän vuorojen kiertävän eteenpäin vai taaksepäin ja pyydettiin häntä perustelemaan vastaus tai kertomaan omin sanoin, miten hän oli kokenut työvuorojen kiertosuunnan muutoksen. Perustelut luokiteltiin sen mukaan, oliko vastaaja eteenpäin kiertävän mallin puolesta vai sitä vastaan. Avointen vastausten teemat olivat unen laatu ja virkeys viikonloppuun sijoittuva vapaa-aika perhe-elämä ja harrastukset. Työ ja ihminen 19 (2005) 4: 413 421 415