15.10.2014 - Vastineraportti 1 / 24 LAUSUNNOT 1. VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS 16.5.2014 VARELY/47/07.01/2013 ELY keskuksen kannanotto Maisema ja kulttuuriympäristö Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteiden erityistavoitteet edellyttävät, että alueidenkäytössä varmistetaan valtakunnallisesti merkittävien kulttuuriympäristöjen ja luonnonperinnön arvojen säilyminen. Vastaavasti maakunnallisesti merkittävät maakuntakaavan mukaiset kulttuurihistoriallisesti rakennetun ympäristön arvokkaat aluekohteet tulee ottaa huomioon suunnittelun lähtökohtina. Yleiskaavan suunnittelualue ulottuu maakuntakaavassa osoitetulle Köörtilä - Pooskerin (kh1) alueelle, jonka reuna-alueiden arvoluokitus on RKY 2009 alueen ulkopuolisilta osilta maakunnallinen. Lisäksi lähietäisyydelle sijoittuvat Filppulan ja Pohjansahan kylät (kh2). ELY keskus katsoo kaavaratkaisun kehittyneen maisemavaikutusten kannalta myönteiseen suuntaan. Luonnosvaiheeseen verrattuna yleiskaavaehdotuksessa itäisin ja läntisin voimalapaikka on siirretty laajennetulle suunnittelualueen osalle pohjoiseen. Voimalat vaikuttivat eniten Köörtilän ja Filppulan kylien merkittäviin kulttuuriympäristöihin. Köörtilän valtakunnallisesti arvokkaaseen kulttuuriympäristöön saattaa kohdistua kuitenkin edelleen heikentäviä vaikutuksia, johtuen läntisimmän voimalan lyhyestä etäisyydestä. Maisemavaikutusten arvioinnissa tulee ottaa huomioon, että metsänkäsittely saattaa muuttaa voimaloiden näkyvyyttä ja vaikutukset saattavat tällöin olla nykytilanteessa arvioitua voimakkaampia. Köörtilän kylään kohdistuvien vaikutusten lieventämiseksi läntisimmän voimalapaikan sijoittamista etäämmälle tulee selvittää vielä jatkosuunnittelussa. ELY keskus esitti luonnosvaiheessa havainnekuvan laatimista myös lähivaikutusalueelle sijoittuvan Lammelan kylän suunnasta ja kylään kohdentuvien vaikutusten arviointia. Tuulipuiston toteuttamisen maisemavaikutuksista antaa viitteitä jo maakuntakaavoituksen yhteydessä laadittu havainnollistaminen (pallopanoraama). Vaikka Lammelan kylää ei ole inventoinneissa luokiteltu, voidaan sillä katsoa oleva paikallista merkitystä, joka on nyt tarpeen huomioida yleiskaavaa laadittaessa. ELY keskus katsoo edelleen, että jatkosuunnittelussa on tarpeen laatia havainnekuvat myös Lammelan kylän suunnasta, jotta maisemavaikutuksia kyetään arvioimaan luotettavalla tavalla. Melu- ja välkevaikutukset Lausunnon liitteenä 2 on rakennus- ja huoneistorekisterin vuoden 2012 tietoihin perustuva ote alueen rakennuskannasta (kartan otantaperuste: käytössä olevat asuin - ja lomarakennukset). Sen mukaan kahden kilometrin vyöhykkeelle tuulipuistoalueesta sijoittuu 62 asuinrakennusta ja 114 vapaa-ajan rakennusta. Lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat noin 1 km:n ja lähimmät lomaasunnot noin 0,6 ja 0,7 km:n etäisyydellä tuulivoimaloista. Rannikkovyöhykkeen loma-asunnot ovat lähimmästä tuulivoimalasta noin 1,3 km:n etäisyydellä. Kaavaselostuksen mukaan tuulivoimaloista alle kilometrin vyöhykkeelle sijoittuu viisi asuinrakennusta, jotka ovat Merikarvian kunnan tietojen mukaan asumattomia ja purkukuntoisia. Kaavaselostuksen melu- ja välkekartoilla tulisi esittää selkeämmin ja tarkemmassa mittakaavassa asuin- ja lomarakennusten sijainti. Vähintään 35 db:n melualueelle sijoittuvien rakennusten käyttötilanne tulee tarkistaa, täydentää mahdolliset muutokset lähtötietoihin kaavaselostukseen ja ottaa edelleen huomioon vaikutusten arvioinnissa ja kaavan jatkosuunnittelussa. Tämä on tärkeää, koska asuin- ja lomarakennuksia koskevat melun osalta toisistaan poikkeavat ohjearvot.
15.10.2014 - Vastineraportti 2 / 24 Meluvaikutukset Ympäristöministeriön Tuulivoimarakentamisen suunnittelu oppaan (2012) mukaiset tuulivoimaloiden ulkomelutason suunnitteluohjearvot on huomioitu kaavaselostuksessa. Ne ovat asumiseen käytettävillä alueilla, loma-asumiseen käytettävillä alueilla taajamissa ja virkistysalueilla päivällä 45 db ja yöllä 40 db ja loma-asumiseen käytettävillä alueilla taajamien ulkopuolella, leirintäalueilla ja luonnonsuojelualueilla päivällä 40 db ja yöllä 35 db. Tuulivoimaloiden melumallinnus on suoritettu ISO 9613-2 laskentastandardin mukaisesti Wind- PRO melulaskentaohjelmalla. Em. standardiin perustuviin sää- ja ympäristöolosuhdearvoihin ja tuulivoimalan melupäästön takuuarvoon pohjaava melumallinnus katsotaan Tuulivoimaloiden melun mallintaminen (Ympäristöhallinnon ohjeita 2/2014) ohjeessa riittäväksi tuulivoimaloiden kaavoitus- ja YVA -menettelyjen melumallinnuksessa. Melumallinnukset tehtiin napakorkeudeltaan 140 metrisillä ja teholtaan 3 MW olevilla Nordexin N117 (äänitehotaso LWA 106 db) ja Nordexin N131 tuulivoimaloilla (äänitehotaso LWA 104,5 db). Maanpinnan kovuutena käytettiin arvoa 0,4 (asteikolla 0-1, kova pehmeä). Melumallinnuslaskennan mukaan Nordex N117 tuulivoimalavaihtoehdolla 35 db(a):n melualueella on 14 loma-asuntoa ja Nordex N131 tuulivoimalavaihtoehdolla kaksi loma- asuntoa. Asuinrakennusten osalta melutaso ei kummassakaan vaihtoehdossa ylitä annettuja ohjearvoja (40 db). Tuulivoimaloista tehtiin myös pienitaajuisen melun laskenta lähimmän rakennuksen (R1) sisäpuolella. Mallinnuksessa käytettiin Vestas V112 painottamattomia äänitehotason 1/3 oktaavikaistatietoja ja DSO 1284 laskentaa. Mallinnuksen perusteella pientaajuinen sisämelutaso on asumisterveysohjeessa (STM:n oppaita 2003:1) esitettyjen ohjearvojen alapuolella molemmilla Nordexin voimaloilla. Pientaajuinen melu voi olla kuitenkin kuuluvaa ulkona alkaen taajuudesta 50 Hz. ELY-keskus toteaa, että melumallinnusten perusteella tulisi valita hiljaisempi voimalamalli ja silloinkin suunnitteluohjearvot ylittyvät kahden vapaa-ajan asunnon kohdalla. Kaavaselostuksen liitteenä olisi hyvä esittää tarkempi häiriintyvien kohteiden melumallinnustulokset sisältävä raportti. Osayleiskaava-alueen rajaus seurailee suunnilleen 45 db:n melualuetta. ELY keskus katsoo, että kaava-alueen rajauksen tulee ulottua alueelle, jolla meluvaikutukset estävät asuin- tai lomarakentamisen. Suunnittelualueen rajauksen tulisi soveltuvin osin kattaa 35 db:n melualue. Selostuksessa olisi hyvä esittää kaava-alueen rajaus ja 35 db:n meluvyöhyke samalla kartalla päällekkäin. Myös maisemaan kohdistuvien vaikutusten hallinnan (metsänkäsittely/peitevaikutus) kannalta suunnittelualueen laajentaminen on perusteltua. Voimaloiden napakorkeus vaikuttaa melun leviämiseen. Kaavaehdotuksessa on nyt määritelty tuulivoimaloiden enimmäiskorkeus. Jotta meluvaikutukset vastaisivat arviointitilannetta ja kaavalla ohjataan riittävästi toteutusta, tulisi kaavassa edelleen määritellä vastaavasti voimaloiden vähimmäiskorkeudet. Jatkosuunnittelussa ja seurannassa tulisi huomioida tuulivoimaloiden melun mallintamiseen, tuulivoimaloiden melupäästön todentamiseen mittaamalla ja tuulivoimaloiden melutason mittaamiseen altistuvassa kohteessa liittyvät ympäristöhallinnon ohjeet 2/2014, 3/2014 ja 4/2014 sekä, mikäli se aikataulullisesti on mahdollista, myös tuleva valtioneuvoston asetus tuulivoimarakentamisen ulkomelutasoa koskevista suunnitteluohjearvoista. Välkevaikutukset Suomessa ei ole annettu raja-arvoja tai suosituksia hyväksyttävän varjostus- /välkevaikutuksen määrästä, mutta ympäristöministeriön oppaassa (2012) suositellaan käyttämään apuna muiden maiden suosituksia välkkeen rajoittamisesta. Esimerkiksi Saksassa raja-arvot laskennallisille maksimitilanteille ilman auringonpaisteaikojen huomioonottamista ovat 30 tuntia vuodessa ja 30 minuuttia päivässä ja ns. todellisessa tilanteessa 8 tuntia vuodessa. Tanskassa sovelletaan todellisen tilanteen raja-arvona 10 tuntia vuodessa ja Ruotsissa 8 tuntia vuodessa ja 30 minuuttia päivässä. Välke-/varjostusmallinnus on tehty WindPRO ohjelman Shadow moduulilla samoilla voimalatyypeillä kuin melumallinnus ns. todelliselle tilanteelle eli ottaen huomioon tuulivoimaloiden käyntiaika, tuulensuuntajakaumasta riippuva voimaloiden suuntaus ja auringonpaistehavainnot. Mallinnuksessa on esitetty 17 havainnointipisteelle (läheisiä vakituisia ja loma-asuntoja) tulokset välkkymisen kestosta. Kaavaselostuksen mukaan Nordex N117 voimalatyypillä 8 tuntia ei ylittynyt
15.10.2014 - Vastineraportti 3 / 24 missään asutuskohteessa. Nordex N131 voimalatyypillä yli 8 tunnin todellisia varjon vilkuntavaikutuksia aiheutui kahdelle lomarakennukselle ja kahdelle asuinrakennukselle. Vilkunnan kesto oli enimmillään noin 13 tuntia vuodessa voimalan 9 kaakkoispuolella olevassa asuinrakennuksessa (J). Alle 8 mutta yli tunnin varjostusvaikutuksia aiheutui molemmilla voimalavaihtoehdoilla useille kymmenille asuin- ja vapaa-ajan rakennuksille. Vilkuntaa esiintyy havainnointipisteissä auringonnousun ja -laskun aikoihin. Kirkkaina ja lumisina talvipäivinä varjon vilkunnan häiritsevyys voi olla voimakkaampaa, kesällä kasvillisuuden tuoma katve vähentää todellista vilkunnan havaitsemista. Havainnointipisteisiin mallinnetusta kokonaisvilkunnasta noin 25 % aiheutuu voimalasta 9 ja noin 22 % voimalasta 2. Vilkuntatuntien määrät olisi hyvä esittää kaikkien yli 8 tunnin alueelle sijoittuvien asuin- ja lomarakennusten osalta. ELY-keskus toteaa, että suositus ylittyy neljän asuin- tai vapaa-ajan rakennuksen osalta. Melu- ja välkevaikutusten lieventäminen Meluvaikutukset ovat vähäisemmät Nordex N131 -voimalalla, välkevaikutukset taas Nordex N117 - voimalalla. Kaavaselostuksen mukaan tuulivoimalamelua voidaan vähentää meluoptimoidulla ajolla, jolloin esimerkiksi roottorin pyörimisnopeutta rajoitetaan kovemmilla tuulennopeuksilla siiven lapakulmaa säätämällä. Tämä vähentää äänitasoa korkeimman taatun äänitason osalta noin 2-6 db yhden voimalan osalta. Meluoptimoinnin vaikutus lähimpien lomarakennusten melutasoihin tulisi tarkastella erikseen jatkossa. Samoin varjostuksen osalta esitetään, että haittoja voidaan tarvittaessa lieventää esimerkiksi pysäyttämällä tuulivoimala epäedullisissa olosuhteissa. ELY -keskus katsoo, että kaavasuunnittelun keinoin tulee pyrkiä sellaiseen tuulivoimaloiden sijoitteluun tai voimalamalliin liittyviin ratkaisuihin, ettei suunnittelun ohje- tai suositusarvojen ylityksiä tapahdu. ELY -keskus toteaa myös, että toiminnallisen säätelyn toteuttaminen, seuranta ja valvonta vaatisivat joko erillisiä ympäristönsuojelulain 85 mukaisia määräyksiä tai ympäristölupamenettelyä. Luonto Mahdollisia metsälain mukaisia erityisen arvokkaita elinympäristöjä ovat alueen eteläosaan sijoittuvat kohteet, joita ovat tuoreet lehdot sekä luonnontilaisen kaltaista harvaa kitukasvuista männikköä kasvavat kallioalueet. Alueen pohjoisosassa vastaavia mahdollisia metsälain kohteita ovat rehevä korpi, rämesuo ja kallioalue. Kohteille ei kaavaehdotuksessa kohdistu maankäytön muutoksia. Liito-oravaselvityksessä havaittiin yksi esiintymä. Tämän jälkeen on ELY-keskuksen tietoon tullut alueelta muitakin esiintymiä, joista yksi sijaitsee suunnitellun voimalan (pohjoisin voimala nro 1) välittömässä läheisyydessä olevalla luo -alueella. Kyseisellä luo -alueella tulee rakennustöiden aikana noudattaa erityistä varovaisuutta, eikä tietä tule tässä kohdassa leventää etelän suuntaan. Luo - alue on merkittävä maastoon sen säästämisen varmistamiseksi. Lepakkoselvityksen mukaan alueen lepakkomäärät ovat tavanomaista vähäisempiä. Selvitys koskee kuitenkin vain paikallista lajistoa. Tuulivoiman vaikutuksille eniten alttiit muuttavat lepakkolajit on jätetty selvittämättä, ja ne tuleekin ottaa mukaan seurantaohjelmaan. Alueen sijaitessa vain alle 2 kilometrin päässä rannikosta on syytä olettaa, että muuttavia lepakkolajeja saattaa alueella esiintyä. Pesimälinnustoselvityksessä havaittiin melko runsaasti lajeja ja alue todettiin linnustoltaan rikkaaksi. Joukossa ei kuitenkaan ollut lajeja, joihin tuulivoimahanke voisi vaikuttaa negatiivisesti merikotkaa lukuun ottamatta. Merikotkan reviirin sijainti alueella ei kuitenkaan ollut varmaa. Kyseessä oli ilmeisesti pesinnässään epäonnistunut pari, ja itse pesä saattaa sijaita myös kauempana alueesta. Merikotkan esiintymistä alueella ja hankkeen vaikutuksia lajiin on kuitenkin syytä seurata. Kevät- ja syysmuuttoselvitysten perusteella voidaan todeta hankealueen sijaitsevan merkittävällä lintujen muuttoreitillä. Alueen yli kulkee hanhien, joutsenten ja petolintujen päämuuttoreitti, vaikka keskimäärin enemmän lintuhavaintoja saatiinkin vertailupisteeltä merenrannasta. Merkittävimmät törmäyksistä kärsivät lajit ovat merikotka, piekana, merihanhi, naurulokki, isokoskelo, kuovi ja töyhtöhyyppä sekä mahdollisesti joinakin vuosina laulujoutsen ja metsähanhi. Merikotkan ohella on
15.10.2014 - Vastineraportti 4 / 24 kuitenkin syytä seurata vaikutuksia erityisesti muihin petolintuihin kuten piekanaan sekä hanhiin ja joutseniin. Pohjoisinta voimalapaikkaa on siirretty siten, että uusi paikka sijoittuu lähelle lintudirektiivin I-liitteen lajin kehrääjän reviiriä. Sijoituspaikka on lisäksi alle 500 metrin etäisyydellä kahdesta luonnonsuojelualueesta. Jatkosuunnittelussa tulee selvittää voimalapaikan sijoittamista riittävän etäälle luonnonsuojelualueista, mikäli tämä ei tarkentuvien selvitysten ja arvioinnin perusteella ole mahdollista, tulee voimalan paikka poistaa. Kaavamääräykset M-1 aluetta koskevassa kaavamääräyksessä edellytetään: Mikäli alueelle suunnitellaan sijoitettavaksi uusia melulle herkkiä toimintoja, on suunnittelussa otettava huomioon melun torjunta siten, että valtioneuvoston päätöksen (vn 993/92) mukaiset melutason ohjearvot eivät ylity. Tuulivoimarakentamisen ulkomelutasoa koskevista suunnitteluohjearvoista ollaan valmistelemassa valtioneuvoston asetusta kevään 2014 aikana, ELY-keskus katsoo, että meluhaittojen ehkäisemistä koskevissa kaavamääräyksissä tulee viitata valtioneuvoston päätöksen sijaan tuulivoiman suunnittelun ohjearvoihin. Suunnittelun lähtökohtana tulee olla, ettei M-1 alueelle ei sijoiteta lainkaan melulle herkkiä toimintoja. ELY keskus katsoo, että kaavamääräys tulee muotoilla siten ettei alueella sallita asuinrakentamista. M-1 aluetta koskevaan määräykseen tulee näin ollen sisällyttää ehdoton rakentamisrajoitus (MRL 43.2 ). Tuulivoimaloille osoitetun alueen kaavamääräyksessä (tv) edellytetään: Voimaloiden tulee olla säädettävissä siten, etteivät melu- ja välkehaitat ole kohtuuttomia loma-asuntojen käytön aikana. ELY keskus katsoo, että kaavamääräystä on tarpeen täsmentää, mikäli jatkosuunnittelun ja tähän liittyvän vaikutusten arvioinnin perusteella kaavan toteuttamisesta edelleen aiheutuisi ilmeistä melu- tai välkehaittaa lähialueen asutuksen suuntaan. Meluvaikutusten osalta on tarpeen viitata suunnittelun ohjearvoihin esim; Tuulivoimaloista ei saa aiheutua suunnitteluohjearvoja ylittävää melua lähialueen asutukselle. Tarvittaessa rakennusluvan yhteydessä on esitettävä melu- ja varjostusmallinnukset valitulla tuulivoimalatyypillä laadittuna. Luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeitä alueita koskevaa kaavamääräystä on tarpeen täydentää siten, ettei metsän käsittelyä saa suorittaa ilman 128 :ssä tarkoitettua lupaa (toimenpiderajoitus). Kaavan yleismääräyksissä edellytetään, että Hankkeella on oltava puolustusvoimien hyväksyntä ennen voimaloiden maanpäällisten rakenteiden rakentamista. ELYkeskus katsoo, että edellytykset kaavan toteuttamiseen tulee selvittää yleiskaavaa laadittaessa. Hyväksymismenettelyn sijaan kaavamääräyksissä olisi mahdollista edellyttää Puolustusvoimien kuulemista esim. lausunnon muodossa ennen rakennusluvan myöntämistä. Yhteisvaikutukset Kaavaselostuksessa muut lähiseudun hankkeet on esitetty asianmukaisesti kartalla. ELYkeskuksen tiedossa olevat muut lähimmät tuulivoimahankkeet sijaitsevat Porin Ahlaisissa noin 7 km:n, Siikaisten Jäneskeitaalla noin 8 km:n, Merikarvian Merikarvian Korpi-Matissa noin 12 km:n, Porin Peittoossa (rakennettu) noin 13 km:n, Merikarvian Korvennevalla noin 17 km:n, Porin Tahkoluodossa (merituulivoimapuisto) noin 17 km:n ja Merikarvian Halssissa noin 21 km:n etäisyydellä Köörtilän suunnittelualueesta. Lähikuntien tuulivoimahankkeet on esitetty asianmukaisesti kartalla (kuva 5). Tuulivoimahankkeista voi syntyä etäisyydet huomioiden lähinnä maisemaa ja linnustoa koskevia yhteisvaikutuksia. Yhteisvaikutuksia arvioidaan kaavaselostuksessa lyhyesti todeten, että maisemavaikutusten osalta merialueille, saaristoon ja rannikkovyöhykkeelle kohdistuu Köörtilän tuulipuiston myötä lieviä yhteisvaikutuksia vaikutusvyöhykkeen muuttuessa intensiivisemmäksi, mutta suunnitellut tuulivoimalat tulevat myös ilman Köörtilän voimaloita muodostamaan mereltä käsin tarkasteltuna erillisten tuulipuistokokonaisuuksien muodostaman ketjun. Yhteisvaikutusten tarkastelun tueksi on laadittu kartta vaikutusvyöhykkeineen. ELY keskus katsoo tarkastelun johto-
15.10.2014 - Vastineraportti 5 / 24 päätökset oikean suuntaisiksi. Yhteisvaikutusten havainnollistamiseksi olisi ollut toivottavaa esittää havainnekuva, jossa rannikon tuulivoimapuistot näkyvät laajemmin. Seuranta Yleiskaavan toteuttamisen vaikutukset ovat monitahoiset. Ne koostuvat luontoon ja maisemaan kohdistuvista vaikutuksista, melusta, varjostuksesta sekä näiden tekijöiden aiheuttamasta asuin- ja elinympäristön viihtyvyyteen kohdistuvista vaikutuksista. Vaikutusten arvioinnin kautta pyritään sellaiseen kaavaratkaisuun, ettei ennakoimattomia haitallisia vaikutuksia syntyisi. Suunnitteluvaiheen arviointiin liittyy kuitenkin epävarmuutta ja todelliset vaikutukset ilmenevät vasta kaavan toteutumisen myötä. Kaavan toteutumisesta aiheutuvien vaikutusten seurannan tarvetta ei ole käsitelty kaavaselostuksessa muutoin kuin toteamalla linnustovaikutusten arvioinnin yhteydessä että merikotka, piekana ja merihanhi ovat lajeina alttiita törmäyksille ja ainakin niiden todellisia törmäysmääriä tulisi seurata tuulipuiston toiminnan käynnistyttyä. Seurantaohjelmaan tulisi lisätä myös lepakoiden seuranta, koska muuttavien lepakoiden esiintymistä hankealueella ei ole selvitetty. Tämän puutteen vuoksi muuttavat lepakot, sekä loppukesällä mahdollisesti runsaana esiintyvät pohjanlepakot on otettava huomioon seurannassa. ELY keskus näkee kaavan toteuttamisen jälkeisen seurannan Köörtilän tuulipuistohankeen kohdalla tarpeelliseksi, vaikka lupamenettelyt eivät sitä edellyttäisikään. Kaavaselostusta tulisi näin ollen täydentää seurantatarpeen ja sen ohjelmoinnin osalta. Tuulivoimapuistohankkeen vaikutusten seurannasta tulisi kaavan laatimisen yhteydessä esittää keskeiset vaikutukset kattava seurantaohjelma, joka tulisi mahdollisuuksien mukaan kytkeä hankkeen edellyttämiin lupiin. Seurantaan olisi tarpeen sisällyttää maisemallisten vaikutusten seuranta ja mahdollisesti meluvaikutusten seuranta. Linnusto- ja lepakkovaikutusten seuranta olisi tarpeen aloittaa jo rakentamisen aikana. Muilta osin seuranta tulisi toteuttaa siinä vaiheessa, kun tuulivoimapuisto on ollut toiminnassa kaksi vuotta. Lepakkoseurantaa varten automaattisia ultraäänidetektoreja on tarpeen sijoittaa alueelle pysyvästi heinä-syyskuussa eri elinympäristöihin ja myös voimaloiden roottoreiden korkeudelle. Sekä linnuston että lepakoiden osalta tulisi seurata myös törmäyskuolemia etsimällä raatoja turbiinien alta säännöllisesti. Maisema- ja kulttuuriympäristö Köörtilän kylään kohdistuvien maisemavaikutusten arvioimiseksi on laadittu neljä havainnekuvaa 1,5 2 kilometrin etäisyydeltä (kaavaselostuksen liite x, kuvat 1-4) lähimmästä tuulivoimalasta. Havainnollistamiskohteiksi on valittu Köörtilän kylän alueelta merkittävimmät erilliset kohteet ja maisemalliset kokonaisuudet. Lopullisen kuvaussuunnan ja kuvapaikan valinnassa on pyritty löytämään mahdollisimman esteetön näkymä kohti tuulivoimaloita. Kuvasovitteiden valokuvauspisteiksi valikoituivat Pooskerintien raittinäkymä Tommilan tilan kohdalta, (kuva 3) Kalasataman lähistön viljelyaukea (kuva 1) ja Korsmanninkallio (kuva 2). Lisäksi kylän luoteispuoleisen viljelyaukean uloimmalta eli länsilaidalta on laadittu panoraamaksi yhdistetty havainnekuvien sarja (kuva 4), jotta tuulivoimaloiden muodostaman kokonaisuuden vaikutusta maisematilaan voitaisiin arvioida. Tuulivoimapuiston aiheuttamia maisemallisia vaikutuksia Köörtilän kylän suuntaan lievennettiin osayleiskaavan luonnosvaiheen jälkeen siirtämällä luonnoksessa esitetty läntisin voimala suunnittelualueen pohjoisosaan, jolloin läntisimmän tuulivoimalan etäisyys Köörtilän kylään kasvoi noin puolella kilometrillä. Kaavaehdotuksessa esitetyssä sijoitussuunnitelmassa läntisimmän tuulivoimalan rakennuspaikka sijoittuu maakuntakaavan Köörtilä - Pooskerin kh1 aluerajauksen ulkopuolelle ja sen etäisyys Köörtilän keskeisistä kyläalueista on noin 1,5 2,5 kilometriä. Tuulivoimalat muodos-
15.10.2014 - Vastineraportti 6 / 24 tavat noin 2 x 2 kilometriä laajan yhtenäisen kokonaisuuden, jossa tuulivoimaloiden välinen etäisyys on noin puoli kilometriä. Tuulivoimalarakenteiden koon ja etäisyyden arvioinnin on todettu tuulivoimaa koskevissa selvityksissä olevan vaikeaa. Viljelyaukeilta laadittujen havainnekuvien (kuvat 1 ja 4) perusteella voidaan Köörtilän kylän osalta arvioida, että tuulivoimalat on hahmotettavissa yhtenä metsätalousalueelle sijoittuvana ja selvästi viljely- ja kyläalueiden ja niitä rajaavien reunavyöhykkeiden ulkopuolelle rajautuvana kokonaisuutena. Tämä selventää tuulivoimaloiden maisemallista sijoittumisperiaatetta ja lieventää Köörtilän kylään kohdistuvia maisemallisia vaikutuksia. Kaavaehdotuksessa esitetty läntisin tuulivoimala näkyy rajatulle Pooskerintien osuudelle, mutta pelkän näkyvyyden perusteella sen ei voida katsoa heikentävän kylämaiseman arvoja merkittävästi. Kyseinen näkymä on arvioitu maisemaselvityksessä maisemallisesti merkittäväksi näkymäksi perustuen raittimaisen kapean tieosuuden vaihtumisesta avoimeksi viljelymaisemaksi. Kyseisessä näkymässä ei ole sellaisia maisemallisia elementtejä, kuten hierarkkisia kohteita tai erityistä aksiaalisuutta, joka merkittävästi heikentyisi tuulivoimalan näkyvyyden vuoksi. Katvevaikutus koostuu useimmiten monikerroksellisesti sekä metsätalousalueiden puuston että kyläalueiden puuryhmien ja yksittäispuiden katveesta. Tarkastelualueen suhteellisen tasaisen topografian vuoksi myös kapeat puustoiset kaistaleet peittävät tehokkaasti taustapuolen ympäristöä taakseen, minkä vuoksi nykytilanteessakaan suunniteltujen tuulivoimaloiden rakennuspaikkojen ja kyläalueiden väliset hakkuualat tai pellot eivät näy Köörtilän keskeisille kyläalueille. Katvealueiden merkittävä pieneneminen tai esimerkiksi tuulivoimalan tornin perustuksien tai huoltoalueen esiin tuleminen edellyttää yhtenäisiä hakkuita tarkastelupisteen ja tuulivoimalan välillä koskien yhtäaikaisesti sekä viljelyalueiden reunavyöhykkeen puustoa että varsinaista metsäpuustoa. Tällaisessa tapauksessa hoitoharvennuksia voimakkaampien hakkuiden haitalliset maisemavaikutukset ovat enemminkin seurausta muuttuneen reunavyöhykkeen osuudesta viljelymaiseman maisemakuvaan kuin tuulivoiman näkyvyyden lisääntymisestä. Lisäksi maisemavaikutusten arvioinnissa yksittäisen puun tai puuryhmän katvealueiden pienialaisuus ja herkkyys muutoksille on otettu huomioon siten, että puuston katvevaikutus on tekstissä todettu vaikutuksia lieventävänä seikkana. Kokonaisvaikutuksen merkittävyyden määrittely ei kuitenkaan ole perustunut lähipuuston tai reunavyöhykkeen puuston katvevaikutukseen, minkä vuoksi mahdollisilla muutoksilla yksittäispuiden tai puuryhmien peitteisyydessä ole vaikutusta maisemavaikutusten arvioinnin tuloksiin. Lammelan kylään kohdistuvien maisemavaikutusten arvioimiseksi on laadittu osayleiskaavan viimeistelyvaiheessa kuvasovite Lammelan kylän suuntaan. Maisemaselvitystä on täydennetty erillisellä Lammelaa käsittelevällä osuudella. Melu- ja välkevaikutukset Kiinteistöjen käyttötarkoitukset on tarkistettu osayleiskaavan viimeistelyvaiheessa Merikarvian kunnan kiinteistörekisteritietojen mukaisiksi. Loma-asuinrakennuksille ohjeistettu 35 db(a):n yöajan (klo 22-07) meluvyöhyke voi ylittyä kahdessa lomaasuinkohteessa melualueen pohjois- ja eteläosissa. Pohjoisosassa sijaitseva kiinteistö on kunnalta saatujen tietojen mukaan käyttämätön ja eteläinen puolestaan sijoittuu alueelle, jolla sijaitsee pääasiassa vakituisessa asuinkäytössä olevia kiinteistöjä. Osayleiskaavan melumallinnuksessa esitetyllä meluoptimoinnin mallinnuksella on osoitettu, että suunnitteluohjearvoja ei enää ylitetä missään hankkeen melualueen asuin- tai loma-asuinkohteessa. Suunnittelualueen laajentaminen kattamaan 35 db:n vaikutusalue ei ole perusteltua kaavan ollessa jo viimeistelyvaiheessa. Kaava-alueen rajauksesta on keskusteltu jo
15.10.2014 - Vastineraportti 7 / 24 aloitusvaiheen viranomaisneuvottelussa, jonka jälkeen rajausperiaatteet on hyväksynyt sekä Merikarvian kunta että hankevastaava. Kaikki kaavan maankäyttöratkaisusta aiheutuvat vaikutukset selvitetään siltä laajuudelta, minne ulottuvat. Tämä koskee niin melua, välkettä kuin myös maisemavaikutuksia. Voimaloiden vähimmäiskorkeutta ei ole tarkoituksenmukaista määritellä kaavoitusvaiheessa. Voimalatyyppi varmistuu viimeistään rakennuslupavaiheeseen mennessä. Mallinnukset tulee rakennuslupahakemuksen yhteydessä päivittää uudelleen, mikäli voimalatyyppi eroaa merkittävästi osayleiskaavan valmisteluvaiheessa mallinnetusta voimalatyypistä. Varjon vilkuntaa voidaan tarvittaessa vähentää pysäyttämällä vilkuntaa aiheuttavat voimalat kriittiseen aikaan. Pysäytys on ohjelmoitavissa tapahtumaan automaattisesti. Luonto Pohjoisimman tuulivoimalan lähellä sijaitsevan luo-alueen mahdollinen liito-oravaesiintymä ja sen huomioon ottaminen voimaloiden rakennusvaiheessa on kirjattu osayleiskaavaselostuksen Vaikutukset alueen eläimiin ja linnustoon kohtaan. Kaavan yleismääräyksiin on myös lisätty, että luo-alueet tulee merkitä maastoon mikäli niille tai niiden välittömään läheisyyteen kohdistuvat toimenpiteet voivat vaarantaa kohteen tai sen erityispiirteiden säilymisen. Pohjoisimman voimalan sijaintipaikan olosuhteista on keväällä 2014 tehty lisätarkastelu koskien kehrääjäreviirejä ja osayleiskaava-alueen itäpuolella sijaitsevia luonnonsuojelualueita. Tarkastelun mukaan pohjoisimman voimalan rakentamisen ei voida katsoa heikentävän kehrääjän esiintymistä alueella. Myös luonnonsuojelualueet sijaitsevat riittävän etäällä voimaloista, joten niillä ei voida olettaa olevan haitallisia vaikutuksia suojelualueille, niiden suojeluperusteille eikä myöskään suojelualueiden linnustoon. Lisätarkastelu on liitetty osayleiskaavan liiteaineistoon. Kaavamääräykset M-1 aluetta koskeva kaavamääräys on muutettu lausunnon mukaisesti muotoon Alueella sallitaan maa- ja metsätalouden harjoittamista palveleva rakentaminen. Alueelle saa sijoittaa tuulivoimaloita niille erikseen osoitetuille alueille sekä niitä varten huoltoteitä ja teknisiä verkostoja. Uusia asuin- ja lomarakennuksia tai muuta melusta häiriintyvää toimintaa ei saa sijoittaa alueelle. Alueella on voimassa MRL 43.2 mukainen rakentamisrajoitus. Koska kaavamääräys MRL 43.2 :n mukaisesta rakentamisrajoituksesta M-1 alueella on lisätty kaavaan vasta ehdotusvaiheen nähtävillä olon jälkeen, on Merikarvian kunta tiedottanut alueen maanomistajia ja sen rajanaapureita (67 kpl) määräystä koskevasta muutoksesta 14.8.2014 päivätyllä kirjeellä. Tämän johdosta osayleiskaavaa ei tarvitse asettaa uudelleen nähtäville vaan kaava voidaan viimeistellä suoraan kunnanvaltuuston hyväksymiskäsittelyyn. Tv-alueen kaavamääräys voidaan pitää ennallaan. Desibelirajan vaikutus rakentamiseen osayleiskaava-alueen lähialueilla ratkaistaan rakennuslupaprosessissa tai tarvittaessa erillisessä suunnittelutarveharkinnassa tapauskohtaisesti. Kaava-alueen sisälle ei lähtökohtaisesti saa rakentaa muuhun kuin maa- ja metsätalouskäyttöön. Luo alueille ehdotettua MRL 128 :n mukaista toimenpiderajoitusta ei lisätä kaavamääräyksiin. Yleismääräyksiin luo-alueiden huomioon ottamisesta tarkennetaan, että luo-alueilla on alueiden suunnittelussa ja toteutuksessa sekä metsänhoitotoimenpiteissä otettava huomioon luontoarvot ja alueiden luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeän luonteen turvaaminen. Luo-alueet tulee merkitä maastoon mikäli niille tai niiden välittömään läheisyyteen kohdistuvat toimenpiteet voivat vaarantaa kohteen tai sen erityispiirteiden säilymisen.
15.10.2014 - Vastineraportti 8 / 24 Puolustusvoimien osuutta koskevaa kaavan yleismääräystä ei muuteta. Yleismääräys säilytetään puolustusvoimien omassa lausunnossaan esittämässä muodossa. Yleismääräyksiä on meluvaikutusten huomioon ottamisesta täydennetty määräyksellä, että tuulivoimaloista ei saa aiheutua ohjearvot ylittävää melua kaava- tai lähialueen olemassa olevalle asutukselle. Rakennusluvan yhteydessä tulee esittää melumallinnus toteutettavalle voimalatyypille laadittuina. Tarvittaessa rakennusluvan yhteydessä on esitettävä myös välkemallinnus toteutettavalla voimalatyypille laadittuina. Yleismääräyksiin on lisätty myös, että uusia asuin- ja lomarakennuksia tai muuta melusta häiriintyvää toimintaa ei saa sijoittaa alueille, joilla ohjearvojen mukaiset melutasot voivat ylittyä. Yhteisvaikutukset Rannikolle sijoittuvien ja suunnitteilla olevien tuulivoimapuistojen esittäminen meren suunnasta laaditulla havainnekuvalla on ongelmallista tuulivoimapuistojen välisistä etäisyyksistä johtuen. Kuvasovitteen laatimiseen tulisi käyttää panoraama- tai laajakuvaobjektiivia, jolloin kuvan perspektiivi vääristyy niin, että taustalla olevat esineet vaikuttavat pienemmiltä kuin luonnossa ja etualan osuus korostuu. Eri alueiden välinen etäisyys muodostuu sovitteessa liian suureksi, mistä johtuen kaikki voimalat eivät mahdollisesti edes erottuisi kuvassa näkyville. Seuranta Osayleiskaavaselostukseen on liitetty mukaan seurantaohjelma, jossa määritellään tuulivoimahankkeen keskeiset rakentamisen- ja käytönaikaisten vaikutusten seuranta alueen luontotekijöihin (mukaan lukien merikotka, lepakot, muutto- ja pesimälinnusto sekä alueen muu eläimistö), maisemaan sekä asuin- ja elinympäristön viihtyisyystekijöihin. Seurantaohjelman tarkka toteutus määritellään rakennuslupamenettelyn yhteydessä. 2. SATAKUNTALIITTO, 31.3.2014 SL/212/03.01.00/2012 id:14266 Satakunnan vaihemaakuntakaavan 1 tuulivoimaloiden aluerajaukset perustuvat Mannertuulialueet Satakunnassa -selvitykseen ja siinä käytettyihin suojavyöhykkeisiin, mm. vakituiseen ja lomaasutukseen on vaihekaavassa käytetty 1km suojaetäisyyttä. Suunnittelualue sijoittuu Satakunnan maakuntakaavassa pääasiassa ns. valkoiselle alueelle, jolle ei kohdistu maakunnallisesti merkittäviä toimintoja. Tuulivoimaloiden alueen suhde vahvistettuun kokonaismaakuntakaavaan ja valmisteilla olevaan vaihemaakuntakaavaan 1 on käsitelty kaavaselostuksessa kappaleessa 3.3.2. Suunnittelualue on muuttunut luonnosvaiheen jälkeen ja kaksi voimalaa alueen reunoilta on siirretty pohjoisemmaksi ja uudelle suunnittelualueelle on tehty täydentävät luontoselvitykset. Myös maisemavaikutuksista on tehty uusia havainnekuvia. Uusien selvitysten perusteella Satakuntaliitto katsoo, että suunnittelualueen rajauksen poikkeaminen maakuntakaavan rajauksesta on pääosin suunnittelun tarkentumista maakuntakaavatasolta yleiskaavatasolle. Suunnittelualueen pohjoisosan suhteen Satakuntaliitto kuitenkin huomauttaa, että luontoselvityksessä on todettu, että voimalan nro 1 välittömässä ympäristössä on tehty useita kehrääjähavaintoja (lintudirektiivin liitteen I laji). Satakuntaliitto toteaa, että kyseisen voimalan vaikutuksia suhteessa kehrääjän esiintymiseen tulee tarkastella vielä lisää ja tarkastelussa tulee kiinnittää huomiota myös kehrääjään kohdistuviin yhteisvaikutuksiin muiden vireillä olevien tuulivoimahankkeiden osalta. Tarvittaessa voimalan nro 1 sijoituspaikkaa tulee siirtää tai poistaa kokonaan. Voimaloiden lopullisia rakennuspaikkoja määritettäessä tulee lisäksi noudattaa luontoselvityksissä annettuja suosituksia voimaloiden sijoittamisesta.
15.10.2014 - Vastineraportti 9 / 24 Maakuntakaavassa oleva Lammelan ja Lankosken välillä kulkeva ohjeellinen ulkoilureitti on osa maakunnallisesti merkittävää virkistysverkkoa ja se tulee osoittaa myös osayleiskaavassa, jotta ulkoilureittiä voidaan jatkossakin suunnitella ja kehittää edelleen myös tuulivoimaosayleiskaavan alueelle. Satakuntaliitto on antanut Fortum Sähkönsiirto Oy:lle lausunnon 110kV voimansiirtojohdon rakentamisesta Köörtilästä Puukoskelle (11.7.2012). Siinä on esitetty uuden voimalinjan linjausta muutettavaksi siten, että se ei kulkisi Kivijärvi - Ristijärven suojelualueen läpi, jotta kyseisen suojelualueen arvot eivät vaarantuisi. Satakuntaliitto pyytää huomioimaan tämän maakuntakaavan mukaisen suojelualueen sähkölinjaa suunniteltaessa ja rakennettaessa. Kaavamääräyksellä tulee rajoittaa asuin- ja lomarakentamista silta osin kuin melu- ja välkevaikutukset sitä rajoittavat ja estävät. Kaavamääräyksiä tulee vielä tältä osin selkeyttää. Pohjoisimman voimalan sijaintipaikan olosuhteista on keväällä 2014 tehty lisätarkastelu koskien kehrääjäreviirejä ja osayleiskaava-alueen itäpuolella sijaitsevia luonnonsuojelualueita. Tarkastelun mukaan voimalan rakentamisen ei voida katsoa heikentävän kehrääjän esiintymistä alueella. Myös luonnonsuojelualueet sijaitsevat riittävän etäällä voimaloista, joten niillä ei voida olettaa olevan haitallisia vaikutuksia suojelualueille, niiden suojeluperusteille eikä myöskään suojelualueiden linnustoon. Lisätarkastelu on liitetty osayleiskaavan liiteaineistoon. Voimaloiden sijoitussuunnitelmassa on huomioitu luontoselvityksien suositukset ja kaavaselostukseen liitettyyn seurantaohjelmaan on sisällytetty tuulivoimahankkeen keskeiset rakentamisen- ja käytönaikaisten vaikutusten seuranta alueen luontotekijöihin. Maakuntakaavan mukainen Lammelan ja Lankosken välillä kulkeva ohjeellinen ulkoilureitti on merkitty osayleiskaavaan. Desibelirajan vaikutus rakentamiseen osayleiskaava-alueen lähialueilla ratkaistaan rakennuslupaprosessissa tai tarvittaessa erillisessä suunnittelutarveharkinnassa tapauskohtaisesti. Kaava-alueen sisälle ei lähtökohtaisesti saa rakentaa muuhun kuin maa- ja metsätalouskäyttöön. Yleismääräyksiin on lisätty myös, että uusia asuin- ja lomarakennuksia tai muuta melusta häiriintyvää toimintaa ei saa sijoittaa alueille, joilla ohjearvojen mukaiset melutasot voivat ylittyä. 3. SATAKUNNAN MUSEO (Porin kaupunki) 27.3.2014 Merikarvian kunta on pyytänyt Satakunnan Museon lausuntoa Köörtilän tuulivoimapuiston osayleiskaava. Tuulipuiston suunnittelualue sijaitsee noin 10 km etäisyydellä Merikarvian keskustaajamasta etelään. Alueen pinta-ala on n. 4,9 km 2. Kaava laaditaan oikeusvaikutteisena yleiskaavana, ja sen tarkoituksena on mahdollistaa yhdeksän tuulivoimalan, niitä yhdistävän maakaapelin ja tieverkon sekä sähköaseman ja 110 kv ilmajohdon rakentaminen alueelle. Tuulivoimaloiden kokonaiskorkeus alueella on enintään 210 metriä. Köörtilän tuulipuiston suunnittelualue sijoittuu pääosin Satakunnan maakuntavaltuuston hyväksymässä Satakunnan vaihemaakuntakaava 1:ssa merkitylle tuulipuistojen alueelle (Alue 20 Köörtilä). Tuulipuiston alueella ei ole voimassaolevia asema- tai yleiskaavoja. Satakunnan Museo on antanut kaavahankkeesta sen luonnosvaiheessa 7.1 1.201 2 päivätyn lausunnon, jossa tuulipuiston vaikutusalueelta kaivattiin lisää valokuvasovitteita tai maisemamallinnoksia. Luonnoksesta saadussa palautteessa sekä viranomaisneuvottelussa erityisesti läntisimpien voimaloiden sijainti todettiin ongelmalliseksi ja luonnosvaiheen jälkeen kaava-aluetta onkin muutettu. Voimala-alue on kaventunut sekä länsi- että itäreunasta ja laajentunut pohjoiseen. Läntisin voimalapaikka 1 ja itäisin voimalapaikka 8 ovat siirtyneet. Suunnittelualueen muutosten vuoksi kaavaselvityksiä on täydennetty.
15.10.2014 - Vastineraportti 10 / 24 Rakennettu kulttuuriympäristö ia maisema Satakunnan Museo pitää tervetulleena läntisimmän ja itäisimmän voimalan siirtämistä pohjoisemmaksi. Mainitut voimalat vaikuttivat kaikkein voimakkaimmin toisaalta Köörtilän, toisaalta Filppulan arvokkaisiin kulttuurimaisemiin. Kaavaluonnoksen ja -ehdotuksen alueiden ja voimalanpaikkojen muutos olisi ollut hyvä esittää myös kartalla, joka olisi havainnollistanut tehdyn muutoksen vaikutuksia. Edelleenkin ainakin läntisin voimala näyttäisi olevan osittain Satakunnan vaihemaakuntakaava 1:ssa esitetyn Köörtilän tuulivoimaloiden alueen ulkopuolella. Osayleiskaava-alueen suhdetta vaihemaakuntakaavan tuulivoimaloiden alueeseen on kuitenkin vaikea tarkoin arvioida, koska kaavaaineistoon ei sisälly karttaa, jossa molemmat alueet olisi esitetty. Museo on toivonut tällaista karttaa jo 15.4.2013 järjestetyssä viranomaistyöneuvottelussa. Kartta mahdollistaisi myös vaihemaakuntakaava-aineistoon sisältyvien pallopanoraamakuvien paremman hyödyntämisen. Osayleiskaavan hyväksyttävyyttä edesauttaisi pitäytyminen vaihemaakuntakaavan tuulivoimaloiden alueen rajauksen sisäpuolella. Satakunnan vaihemaakuntakaavan viranomaisneuvottelussa 14.10.2013 ympäristöministeriötä edustanut aluesuunnitteluneuvos Ulla Koski katsoi, ettei kuntakaavoituksessa tule enää joustaa valtakunnallisesti merkittävän kulttuuriympäristön läheisyydessä suhteessa vaihemaakuntakaavan rajaukseen ja näin vaarantaa maiseman arvojen säilymistä. Ulla Koski käytti esimerkkinä Merikarvian Trolssia, mutta näkemystä voitaneen soveltaa myös niin ikään valtakunnallisesti merkittävän Köörtilän kulttuuriympäristön osalta. Luonnosvaiheen jälkeen kaavan maisemaselvitystä on täydennetty ja siinä on huomioitu kahden voimalan siirto. Maisemaselvityksen tiedot on esitetty suurimmaksi osaksi myös kaavaselostuksessa. Luonnosvaiheen maisemaselvityksessä tuulivoimaloiden vaikutukset oli esitetty varsin havainnollisessa taulukkomuodossa, josta arvioitu vaikutusten voimakkuus kussakin arvokkaassa kulttuuriympäristössä oli helposti luettavissa. Nyt taulukkomuodosta oli luovuttu, mikä teki arvioinnista selvästi vaikeammin käytettävän. Museo pitää tätä valitettavana. Kuvasovitteita on ehdotusvaiheessa laadittu viisi. Neljä Köörtilästä ja yksi Filppulan suunnasta. Sekä ELY-keskuksen lausunnossa että myös viranomaistyöneuvottelussa 15.4.2013 toivottiin kuvasovitetta myös Lammelan kylän suunnasta. Sellaista ei kuitenkaan ole tehty. Merkittävistä maisemavaikutuksista kertoo kuitenkin Satakuntaliiton vaihemaakuntakaava-aineistoon sisältyvä pallopanoraamakuva Lammelasta (alue ei ole yhdenmukainen osayleiskaava- alueen kanssa) sekä optiikan ammattilaisen, Merikarvialla asuvan llkka Ala- Saarelan Lammelan suunnasta laatimat kaksi havainnekuvaa. Kuvat liittyvät Ala-Saarelan kaavasta Merikarvian kunnalle jättämään muistutukseen, jonka hän toimitti myös Satakunnan Museoon. Merikarvian kylistä Lammela sijaitsee yhtä lähellä tuulipuistoaluetta kuin kulttuuriympäristöltään arvokkaiksi luokitellut Köörtilä ja Filppulakin. Myös Lammelan kylän kulttuuriympäristöllä on vähintäänkin paikallista merkitystä. Alue ei kuitenkaan ole ollut esim. kunnassa tehtyjen rakennusinventointien piirissä, eikä kylän kulttuurimaisemaa siten ole arvotettu. Lammelaa ei ole huomioitu myöskään maisemaselvityksen vaikutusten arvioinnissa. Maisemaselvityksen materiaalia on syytä vielä täydentää vähintäänkin kuntapäättäjiä varten, päätöksenteon tueksi. Arkeologinen kulttuuriperintö Köörtilän tuulivoimapuiston ja voimajohtokäytävän alueella tehtiin muinaisjäännösinventointi kesällä 2012 (Mikroliitti Oy) ja inventointia on täydennetty laajennusalueen osalta syksyllä 2013. Inventoinneissa tuulipuiston alueelta ei ole löytynyt muinaismuistolain (295/63) rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä. Voimajohtolinjan lähistöltä havaittiin yksi varhaismetallikautinen röykkiö, joka tulee ottaa huomioon johtokäytävän tarkemmassa suunnittelussa. Osayleiskaavaan merkittäviä muinaisjäännöksiä ei suunnittelualueella ole. Satakunnan Museolla ei ole muuta huomautettavaa kaava.
15.10.2014 - Vastineraportti 11 / 24 Satakunnan vaihemaakuntakaava 1.ssä esitetty Köörtilän tuulivoimapuiston aluerajaus on mittakaavaltaan yleispiirteinen rajaus. Satakuntaliitto on ehdotusvaiheessa antamassaan lausunnossa todennut suunnittelualueen rajauksesta, että poikkeaminen maakuntakaavan rajauksesta on pääosin suunnittelun tarkentumista maakuntakaavatasolta yleiskaavatasolle. Maisemavaikutusten arviointiosuudessa luovuttiin kohdekohtaisesta taulukkomuodosta, jotta tuulivoimaloiden etäisyyden merkitys tulisi huomioiduksi ja selvästi kuvatuksi vaikutusten suuruudessa. Tämän katsottiin tarkentavan arviointia esimerkiksi Köörtilä-Pooskeri kh-1 alueen kohdalla, sillä aluerajaus ulottuu tuulivoimaloiden välittömästä läheisyydestä viiden kilometrin etäisyydelle. Lammelan kylään kohdistuvien maisemavaikutusten arvioimiseksi on laadittu osayleiskaavan viimeistelyvaiheessa kuvasovite Lammelan kylän suuntaan. Maisemaselvitystä on täydennetty erillisellä Lammelaa käsittelevällä osuudella. 4. MERIVOIMIEN ESIKUNTA 11.3.2014 DK2562 862/73/2014 Merivoimien esikunnassa on tarkasteltu Merikarvian kunnan Köörtilän ja Korvennevan tuulivoimapuistojen osayleiskaavaehdotusten kaava-aineistot. Molempien hankkeiden osalta todetaan, että niiden sijantien perusteella Merivoimien lakisääteinen aluevalvontatehtävä on toteutettavissa ilman häiriöitä. Näin ollen Merivoimat puoltaa hankkeiden etenemistä Merivoimilla ei ole kummankaan hankkeen kaava tarvetta viranomaisneuvotteluun. Merivoimien esikunta toteaa, että jatkossa Merivoimat ei otsikossa mainituista hankkeista anna erillisiä lausuntoja, vaan hyväksyttävyyslausunnot hankkeille antaa Pääesikunta. Osayleiskaavaehdotusten luvuissa Osalliset ja vuorovaikutus mukaisesti Merivoimien esikunta katsoo, että hankkeen etenemisestä tulee jatkossakin tiedottaa Merivoimien esikuntaa. Merkitään tiedoksi. 5. PÄÄESIKUNTA / LOGISTIIKKAOSASTO 12.3.2014 AK5326 862/73/2014 Merikarvian kunta on 2. viiteasiakirjalla pyytänyt lausuntoa Merikarvian Köörtilän tuulivoimapuiston osayleiskaava. Tässä lausunnossa on huomioitu Ilmavoimien esikunnan kaava esittämät kommentit. 1. Puolustusvoimien toiminnan huomioon ottaminen tuulivoimarakentamisessa Maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 24 :n mukaan kaikessa alueiden käyttöä koskevassa suunnittelussa on otettava huomioon valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Tuulivoiman rakentamista koskevien erityistavoitteiden lisäksi tulee ottaa huomioon maanpuolustusta ja sotilasilmailua koskevat erityistavoitteet (luku 4.2. toimiva aluerakenne ja luku 4.5 toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto). Niiden huomioonottamisella turvataan riittävät alueelliset edellytykset maanpuolustuksen toimintamahdollisuuksille Merikarvian kunnan alueella. Merkittävin ja laaja-alaisin tuulivoimaloista aiheutuva vaikutus kohdistuu puolustusvoimien aluevalvonnassa käyttämiin sensorijärjestelmiin. Tuulivoimaloiden tiedetään aiheuttavan haittaa erityi-
15.10.2014 - Vastineraportti 12 / 24 sesti tutkille (=ilma- ja merivalvontatutkat), joille voimalat ovat suuria tutkakohteita. Tuulivoimalan aiheuttamat häiriöt ilmenevät muun muassa varjostamisena ja ei-toivottuina heijastuksina, mistä johtuen tutkan valvontakyky heikentyy ja tuulivoimala voi näkyä tutkakuvassa. Tällä voi olla merkittäviä vaikutuksia puolustusvoimien lakisääteisen aluevalvontatehtävän suorittamiselle (Laki puolustusvoimista 551/2007 ja aluevalvontalaki 755/2000). 2. Puolustusvoimien lausunnot tuulivoimahankkeista Puolustusvoimat antavat erilliset lausunnot alueidenkäytön suunnitteluun (kaavoitukseen) sekä hankkeisiin liittyen. Hankkeisiin liittyen puolustusvoimat antavat erikseen pyydettäessä yleensä omat erilliset lausunnot tutkavaikutuksien tarkemmasta selvittämistarpeesta ja tuulivoimalahankkeiden hyväksyttävyydestä puolustusvoimien kannalta. Tarvittaessa hankkeista tulee tehdä tutkavaikutusten arviointi VTT:llä. Arvion tarkemman tutkaselvityksen tekemisen tarpeesta tekee Pääesikunta (operatiivinen osasto) saatuaan tarvittavat tarkemmat tiedot (tuulivoimaloiden maksimikokonaiskorkeudet, sijoituspaikat (koordinaatit) ja lukumäärät) suunnitelluista tuulivoimaloista. Tutkavaikutusten selvittämisestä vastaa kaavoittaja tai tuulivoimatoimija. Jos tutkavaikutuksen selvitys tarvitaan, tulee se tehdä viimeistään yksityiskohtaisessa suunnittelussa. 3. Köörtilän tuulivoimapuistohanke Köörtilän tuulivoimapuistohanketta on valmisteltu aiemmin ja siihen liittyen puolustusvoimat on jo antanut lausunnon tuulivoimatoimijalle Merikarvian Köörtilän tuulivoimapuiston hyväksyttävyydestä 1. viiteasiakirjalla. Lausunnon mukaan Pääesikunta ei vastusta esitetyn suunnitelman (8 kappaletta maksimissaan 186 metriä korkeaa tuulivoimalaa) mukaisten tuulivoimaloiden rakentamista. Puolustusvoimien toimintaan vaikuttavien vaikutuksien osalta Pääesikunnan logistiikkaosasto toteaa, että mikäli toteutettavien tuulivoimaloiden koko (suurempi), määrä (enemmän) tai sijoittelu poikkeaa niistä tiedoista, joilla Pääesikunta (operatiivinen osasto) on antanut lausunnon, tulee hankkeelle saada Pääesikunnalta uusi lausunto. Pääesikunnan operatiivinen osasto valmistelee uuden lausunnon saatuaan lausuntopyynnön asiasta sekä tehtyään ja saatuaan tarvittavat selvitykset. 4. Köörtilän tuulivoimapuiston osayleiskaavaehdotus Kaavaehdotuksen mukaan tuulivoimaloiden (tv) alueelle voi rakentaa tuulivoimaloita joiden kokonaiskorkeus saa olla enintään 210 metriä. Koska koko osayleiskaava-aluetta koskee kaavamääräys, jonka mukaan hankkeella on oltava puolustusvoimien hyväksyntä ennen voimaloiden maanpäällisten rakenteiden rakentamista, niin Pääesikunnan logistiikkaosastolla ei ole huomautettavaa kaava. Jatkosuunnittelua koskevat lausuntopyynnöt pyydetään toimittamaan Pääesikunnalle osoitteella kirjaamo.pe@mil.fi tai Pääesikunta, PL 919, 00131 Helsinki. Pääesikunnassa tuulivoima-asiaa hoitaa Pääesikunnan operatiivinen osasto (komentaja Kari Salin ja majuri Tomi Böhm, puh. 0299 800) sekä kaavoitukseen liittyen Pääesikunnan logistiikkaosasto (Juhani Lantto, puh. 0299 800). Pääesikunnan logistiikkaosasto pyytää pitämään Maavoimien esikunnan (kirjaamo.maave@mil.fi tai Maavoimien Esikunta, PL145, 50101 Mikkeli), Merivoimien esikunnan (kirjaamo.merive@mil.fi tai Merivoimien Esikunta, PL 58, 20811 Turku) ja Ilmavoimien esikunnan (kirjaamo.ilmave@mil.fi tai Ilmavoimien Esikunta, PL30, 41161 Tikkakoski) tietoisena Köörtilän tuulivoimapuiston osayleiskaavan suunnittelua ja lupamenettelyä koskevissa asioissa. Edellä mainitut tahot asettavat tarvittaessa edustajansa valmistelutyöhön liittyviin viranomaisneuvotteluihin. Merkitään tiedoksi. Kaavoitusvaiheen jälkeistä jatkosuunnittelua koskevat lausuntopyynnöt toimitetaan lausunnossa esitetyille tahoille puolustusvoimissa.
15.10.2014 - Vastineraportti 13 / 24 6. FINAVIA, 28.2.2014 Asia nro 11/410/2014 Merikarvian kunta on pyytänyt Finavia Oyj:lta lausuntoa Köörtilän tuulivoimapuiston osayleiskaava 14.3.2014 mennessä. Finavialla ei ole huomautettavaa kaava. Merkitään tiedoksi. MUISTUTUKSET 1. ILKKA ALASAARELA, 13.3.2014 Köörtilän tuulivoimahankkeen kaavaehdotuksen maisemaselvityksessä esitetyt havainnekuvat ovat vakavasti harhaanjohtavia ja puutteellisia. Esitetyissä havainnekuvissa tuulivoimalat näyttävät maisemaan nähden huomattavan paljon pienemmiltä, kuin miltä ne todellisuudessa vaikuttavat. Näin tehdyt kuvat eivät täytä tarkoitustaan auttaa tekemään oikeita johtopäätöksiä, vaan päinvastoin johtavat kuvien tarkastelijat vääriin johtopäätöksiin. Näin on tässä Köörtilän maisemaselvityksessäkin päädytty täysin vääriin johtopäätöksiin että myllyjen vaikutus tärkeään kulttuurimaisemaan on joko lievä tai vaikutusta ei ole ollenkaan. Tuulimyllyt on piirretty havainnekuviin oikeisiin kohtiin ja oikean kokoisina. Mutta kuvat on otettu ja esitetty siten, että tuulivoimaloiden maisemavaikutus näyttää todellisuutta huomattavasti vähäisemmältä. Tähän kuvan laatija pystyy vaikuttamaan käyttämällään kameran polttovälillä, sekä sillä minkä kokoisena kuva esitetään katsojalle ja miltä etäisyydeltä. Esitetyt havainnekuvat eivät myöskään ole keskenään vertailukelpoisia, vaan kuvien suhde todelliseen näkymään vaihtelee kuvasta kuvaan. Kaavaehdotuksen havainnekuvissa ei ole Lammelasta havainnekuvaa. Maisemaselvityksestä myös puuttuu vaikutusten arviointi Lammelan kylämiljöön osalta. Hankkeen maisemaselostuksessa on käsittämätön lausunto liittyen Lammelassa sijaitsevan Vanhatalon tilaan: Hankkeella ei ole vaikutusta kohteen arvoihin. Selvityksestä ei käy ilmi mihin näin virheellinen lausunto perustuu, koska havainnekuvaakaan kohteesta ei ole esitetty. Maisemaselvitys ja sen johtopäätökset, perustuvat harhaanjohtavasti esitetyille havainnekuville. Jotta tuulimyllyjen vaikutusta maisemaan voitaisiin arvioida totuudenmukaisesti, ja jotta kaikille asianomaisille voitaisiin antaa oikeaa tietoa maiseman muutoksista, olisi esitettävä uudet havainnekuvat siten että ne vastaavat todellisuutta. Pimeän ajan havainnekuvat puuttuvat myös selvityksestä, vaikka lentoestevalot muuttavat täysin pimeän ajan miljöön alueella. Harhaanjohtavien kuvien perusteella tehdyt väärät päätelmät uhkaavat tuhota Köörtilän-Filppulan-Lammelan-Pohjansahan alueen valtakunnallisesti arvokkaan kulttuurimaisema-alueen ja muuttaa sen teollisuusmaisemaksi. Satakuntaliiton havainnemateriaaliksi tuotettu panoraamakuvitus antaa täysin vääristävän kuvan todellisuudesta. Kuvissa lähialue on erittäin voimakkaasti korostunut, ja tausta tuulimyllyineen paennut ja pienentynyt horisonttiin. Kuvan nettiversion zoomaaminenkaan ei poista ongelmaa. Maisemalliset arvot vaikuttavat suoraan myös kiinteistöjen rahalliseen arvoon kilometrien säteellä voimaloista. Maisema-arvot koskettavat siten kaikkia alueen kiinteistöjen omistajia. Siksi maisemalliset arvot tulisi selvittää laajemmin mitä selostuksessa on esitetty, esim. konsultoimalla kiinteistönvälittäjiä.
15.10.2014 - Vastineraportti 14 / 24 Muistutuksen laatija pyytää saada esittää kunnan virkamiehille ja päättäjille maiseman muuttumista paikan päälle tehtävällä excursiolla. Apuna käytetään läpinäkyviä kalvoja joihin on tulostettu tuulivoimaloiden lisäksi maiseman ääriviivat joilla tuulimyllyt saadaan kohdistettua maisemaan. Muistutuksen laatija on tehnyt uusia havainnekuvia. Muistutamme ettei kaavaehdotusta tule hyväksyä näin puutteellisten ja virheellisten selvitysten pohjalta. Kaikille asianomaisille viranomaisille ja yksityishenkilöille tulee antaa todenmukaista informaatiota tuulivoimahankkeen maisemavaikutuksista. (Muistutuksen liitteet Liite 1: Kuvaus uusien havainnekuvien valmistuksesta, Liite 2: Uudet 1:1 havainnekuvat, Liite 3: Kommentit Satakuntaliiton teettämistä panoraama-havainnekuvista). Lammelan Vanhatalon maisemallisia arvoja ja kohteeseen kohdistuvia vaikutuksia on arvioitu viimeistelyvaiheessa laaditussa maisemaselvityksen täydennyksessä. Kaavaehdotusvaiheen havainnekuvat: Kuvasovitteiden pohjakuvat on otettu kuvapisteissä 1, 2 ja 3 keskenään samoilla kamera-asetuksilla. Kuvapisteissä 4 ja 5 kuvassa esitetty näkymäsektori on laajempi, sillä kuvassa on yhdistettynä panoraamakuvaksi kaksi erillistä kuvaotosta. Tällaiseen kuvaustapaan päädyttiin, koska kuvasovitteessa haluttiin havainnollistaa viljelyalueiden maisematilallista kokonaisuutta. Kaavan viimeistelyvaiheessa laadittiin Lammelan maisemavaikutusten arvioimisen tueksi uusi havainnekuva. Pohjakuvassa on samat kamera-asetukset kuin edellä mainituissa kuvapisteissä 1, 2 ja 3. Lisäksi viimeistelyvaiheessa havainnekuvaliitettä täydennettiin kuvista 4, 5 ja 6 rajaamalla tehdyillä kuvilla, jotka vastaavat paremmin ihmissilmän näkökenttää. Tuulivoimapuistojen läheisyydessä sijaitsevien kiinteistöjen arvoon kohdistuvien vaikutusten merkittävyydestä ei Suomessa vielä ole tutkimustietoa. Tästä johtuen asiaa on voitu arvioida ainoastaan ulkomailla tehtyjen selvitysten pohjalta suuntaa antavana tietona. Aiempien kansainvälisten selvitysten mukaan tuulivoimapuistojen vaikutukset kiinteistöjen arvoon selittyy monella tekijällä, joista asutuksen ja tuulivoimalan välinen etäisyys on yksi keskeisimmistä. Vaikutusten voimakkuus riippuu myös siitä, onko tuulipuisto suunnitteilla, rakenteilla tai onko rakentamisesta jo kulunut vuosia. Tutkimusten mukaan kiinteistöjen arvoon vaikuttaa myös se, sijaitseeko tuulipuisto kiinteistön etu- vai takapuolella (Svensk Vindenergi 2010). Yhdysvalloissa laaditussa tutkimuksessa (Berkeley National Laboratory 2013) tarkasteltiin tuulivoimaloiden vaikutuksia kiinteistöjen arvoon yhteensä 50 000 kiinteistön osalta 67 eri tuulipuiston alueella. Tutkimuksessa ei havaittu tilastollista merkittävyyttä tuulivoimaloiden vaikutuksista kiinteistöjen arvoon riippumatta siitä, olivatko tuulivoimalat suunnitteilla, rakenteilla tai jo rakennettu. Koska Suomessa toimivista tuulipuistohankkeista ei vastaavaa tietoa ole vielä kerätty, ei kiinteistöjen arvoon kohdistuvien vaikutusten merkittävyyttä voida tarkemmin arvioida. Osayleiskaava on laadittu noudattaen maankäyttö- ja rakennuslakia. Kaavoitusprosessin kaikissa vaiheissa on huomioitu myös ympäristöhallinnon antamat ohjeistukset koskien tuulivoimahankkeiden suunnittelua. Kaava-asiakirjat on toimitettu sekä luonnos- että ehdotusvaiheessa tiedoksi viranomaisille, jotka ovat antaneet lausuntonsa osayleiskaavan maankäyttöratkaisusta sekä siitä, vastaavatko kaava ja laaditut selvitykset yleiskaavalle asetettuja sisältövaatimuksia. Tarvittaessa selvityksiä on täydennetty annettujen ohjeiden mukaisesti.
15.10.2014 - Vastineraportti 15 / 24 2. JANNE ALASAARELA, 14.3.2014 Köörtilän tuulivoimahankkeen kaavaehdotuksessa puuttuu luotettava arvio taloudellisista vaikutuksista tuulivoimapuiston lähialueen kiinteistönomistajille. Jos voimala-alue rakennetaan, niin asuintalojen ja loma-asuntojen haluttavuus heikkenee ja arvo laskee. Tuulivoiman meluhaitta rajoittaa rakennuslupien myöntämistä voimaloiden lähialueilla, mutta tätä ei ole selvitetty ehdotuksessa. Kuinka käy niille, joilla on vielä rakennusoikeutta maillaan, mutta eivät voi tuulivoima-alueen vaikutuksesta hyödyntää tätä rakennusoikeutta? Saako rakennuslupaa edes kotitalonsa laajentamiseen? Jäävaaraselvitys on huolestuttavan ylimalkainen asian vakavuus huomioon ottaen. Muiden hankkeiden arvioinneissa on kerrottu jäävaaran kestävän tyypillisesti lokakuusta - maaliskuuhun, ja suojaetäisyyden olevan muutamasta sadasta metristä lähelle kilometriä riippuen voimalan koosta. Alueen metsästys- ja virkistyskäyttö sekä metsänhoito tulee kohtaamaan rajoituksia, mikä ei selvästi käy ilmi selostuksessa. Ehdotuksessa pitäisi kertoa mitä tämä todellisuudessa tarkoittaa, etteivät haitat tulisi yllätyksenä. Varjon välkynnän ja vilkehaitan selvitys etenkin Lammelassa ja Filppulassa ei ole uskottava ilman tarkempaa tietoa, mihin parametreihin selostuksen väitteet perustuvat. Varjon välkyntä on koettu yhdeksi tuulivoiman sietämättömimmäksi haitaksi pitkällä aikavälillä. Selvitystyön aikana havaitut merikotkat ja niiden todettu lentoreitti ei ole aiheuttanut jatkotoimenpiteitä ja tarkempaa tutkimusta voimaloiden vaikutuksesta alueen merikotkiin, vaikka merikotka on erityisesti huomioitava eläin tuulivoimaloiden sijoitusta valittaessa. Köörtilän, Lammelan ja Filppulan välinen alue on hämmästyttävän rikas luonnoltaan, etenkin eläimistöltään (mm. Kivijärven saukot). Luonnonsuojelunäkökulma on selvityksessä otettu huomioon, mutta sillä ei ole ollut mitään vaikutusta voimaloiden sijoitusta ajatellen. Melumallinnosten mukaan melutaso ylittää ohjearvot luonnonsuojelualueella. Muuttolintujen reitti kulkee kaavaillun voimaja-alueen läpi, ja tässä suhteessa selvitystyö on jäänyt vajaaksi, nimittäin yömuuttoa ei ole vielä ollenkaan tutkittu. Näin vakavien puutteiden ja virheiden vuoksi on ehdotus hylättävä. Tuulivoimapuistojen läheisyydessä sijaitsevien kiinteistöjen arvoon kohdistuvien vaikutusten merkittävyydestä ei Suomessa vielä ole tutkimustietoa. Tästä johtuen asiaa on voitu arvioida ainoastaan ulkomailla tehtyjen selvitysten pohjalta suuntaa antavana tietona. Aiempien kansainvälisten selvitysten mukaan tuulivoimapuistojen vaikutukset kiinteistöjen arvoon selittyy monella tekijällä, joista asutuksen ja tuulivoimalan välinen etäisyys on yksi keskeisimmistä. Vaikutusten voimakkuus riippuu myös siitä, onko tuulipuisto suunnitteilla, rakenteilla tai onko rakentamisesta jo kulunut vuosia. Tutkimusten mukaan kiinteistöjen arvoon vaikuttaa myös se, sijaitseeko tuulipuisto kiinteistön etu- vai takapuolella (Svensk Vindenergi 2010). Yhdysvalloissa laaditussa tutkimuksessa (Berkeley National Laboratory 2013) tarkasteltiin tuulivoimaloiden vaikutuksia kiinteistöjen arvoon yhteensä 50 000 kiinteistön osalta 67 eri tuulipuiston alueella. Tutkimuksessa ei havaittu tilastollista merkittävyyttä tuulivoimaloiden vaikutuksista kiinteistöjen arvoon riippumatta siitä, olivatko tuulivoimalat suunnitteilla, rakenteilla tai jo rakennettu. Koska Suomessa toimivista tuulipuistohankkeista ei vastaavaa tietoa ole vielä kerätty, ei kiinteistöjen arvoon kohdistuvien vaikutusten merkittävyyttä voida tarkemmin arvioida. Desibelirajan vaikutus rakentamiseen osayleiskaava-alueen lähialueilla ratkaistaan rakennuslupaprosessissa tai tarvittaessa erillisessä suunnittelutarveharkinnassa tapauskohtaisesti. Kaava-alueen sisälle ei lähtökohtaisesti saa rakentaa muuhun kuin maa- ja metsätalouskäyttöön. Yleismääräyksiin on lisätty myös, että uusia asuin- ja lomarakennuksia tai muuta melusta häiriintyvää toimintaa ei saa sijoittaa alueille, joil-
15.10.2014 - Vastineraportti 16 / 24 la ohjearvojen mukaiset melutasot voivat ylittyä. Yleismääräyksiä on meluvaikutusten huomioon ottamisesta täydennetty myös määräyksellä, että tuulivoimaloista ei saa aiheutua ohjearvot ylittävää melua kaava- tai lähialueen olemassa olevalle asutukselle. Tuulivoimapuiston turvallisuutta koskevat ohjeistukset tarkennetaan rakennuslupavaiheessa, kun hankkeen tekninen suunnittelu on edennyt riittävän pitkälle ja toteutettava voimalatyyppi on valittu. Voimaloiden lavat voidaan tarvittaessa varustaa jäänestojärjestelmällä, mikä vähentää irtoilevan lumen tai jään muodostamaa riskiä. Varjon vilkuntamallinnuksesta ja sen laadinnasta on kuvaus kaavaselostuksessa vaikutusten arvioinnin yhteydessä. Mallinnus vastaa tuulivoimahankkeille annettuja suosituksia/ohjeistuksia. Suojelualueen länsiraja sijoittuu osittain 40 db:n melurajan alueelle ja muu osa suojelualueesta sijoittuu 40-35 db:n alueelle. Tuulivoimarakentamisen ulkomelutason suunnittelun ohjearvojen mukaan yöarvoa 35 db ei sovelleta luonnonsuojelualueilla, joita ei yleisesti käytetä oleskeluun tai luonnon havainnointiin yöaikaan. Linnuston kevätmuuttoselvityksen yhteydessä on laadittu myös merikotkahavainnointi, jonka mukaan suunnittelualueelta ei löydetty asuttua merikotkareviiriä. Osayleiskaavan viimeistelyvaiheessa kaavaselostukseen on liitetty mukaan seurantaohjelma, jossa määritellään tuulivoimahankkeen keskeiset rakentamisen- ja käytönaikaisten vaikutusten seuranta koskien myös alueen merikotkakantaa. Laadittujen luontoselvityksien mukaan hankkeella ei ole merkittäviä vaikutuksia alueen eläimistöön ja osayleiskaavan maankäyttöratkaisussa on huomioitu luontoselvityksissä esitetyt suositukset voimalapaikkojen sijoitussuunnitelmaan. Osayleiskaavan koillispuolelle sijoittuva Ristijärvi Kivijärven luonnonsuojelualue sekä muut osayleiskaava-alueen lähiympäristössä sijaitsevat luonnonsuojelualueet on huomioitu kaavan laadintavaiheessa. Ehdotusvaiheen viranomaispalautteen johdosta tuulivoimaloiden vaikutuksista näihin suojelualueisiin on vielä tehty lisätarkastelu keväällä 2014. Tarkastelun johtopäätöksenä on todettu, että tuulivoimalat sijoittuvat riittävän etäälle suojelualueista. Tuulivoimaloilla ei voida olettaa olevan haitallisia vaikutuksia suojelualueiden suojeluperusteina olevalle järvenrantojen tai soiden kasvillisuudelle tai luontotyypeille. Vaikutukset suojelualueiden linnustoon jäävät niin ikään todennäköisesti vähäisiksi. Linnuston muutonseuranta on tehty sekä kevät- että syysmuuton osalta ja törmäysmallinnuksien mukaan voimaloilla ei arvioida aiheutuvan törmäyskuolleisuuksista johtuvia populaatiotasonmuutoksia. Törmäyskuolleisuuden seuranta on sisällytetty seurantaohjelmaan. 3. ARJA KOKKI, TELLERVO LAAKSONEN, ANTTI KOKKI, 13.3.2014 Allekirjoittaneet vastustavat: 1. Ensisijaisesti koko osayleiskaavan vahvistamista Satakuntaliiton 22.1.2014 esittämässä muodossa ja vaativat ehdotuksen hylkäämistä tai 2. Toissijaisesti ehdotuksessa määriteltyjen myllyjen 7 ja 9 sijoittumista niille ehdotetuille alueille. Perustelut: Hanke on Satakunnalle asetettujen tavoitteidenkin osalta erittäin pieni ja merkityksetön, kun otetaan huomioon Satakunnan alueella vireillä olevat isommat hankkeet. Vaikutusalueen kylien asukkaiden mielipiteille ei ole annettu mitään painoarvoa, niitä enemmän painavat kunnanhallituksen käsityksen mukaan kunnan mahdollisesti saamat 15.000 :n kiinteistöverot joka myllystä. Luontoarvoille, maisemalle, ympäristöhaitoille, asumisviihtyvyydelle tai kiinteistöjen arvon alentumiselle ei ole annettu mitään sijaa.
15.10.2014 - Vastineraportti 17 / 24 Haittavaikutukset: Toiminta ja käyttö vaikuttaa merkittävästi lähiseudun aluerakenteeseen, erityisesti rakennusaikana. Kulttuurimaisema muuttuu: myllyt näkyvät vaikuttavasti ainakin 3-6 km:n säteellä. Luonnonympäristö muuttuu: jokainen mylly vaatii n. 1 ha:n alueen eli yhteensä hoitoalueet ja tiet vievät n. 10,5 ha:n alueen n. 4,7 km2 alueesta, mikä on kaavan mukaan maa- ja metsätalousmaata, mille on sallittu oheisrakentaminen. Kun myllyt sijaitsevat n. 3-400 m etäisyydellä toisistaan, tarkoittaa se käytännössä sitä, että alueelle ja sen läheisyyteen muu rakentaminen estyy. Haittavaikutukset ulottuvat myös alueen suojeltuihin osiin, samoin eläimistöön ja linnustoon (kulkureitit menevät alueen halki). Alueen ennestäänkin heikot TV- ja digitaaliyhteydet tulevat myös kärsimään. Tuulivoimaloiden äänet, lentoestevalot ja lapojen pyörimisestä aiheutuva välke aiheuttavat läheisillä kyläalueilla asuin- ja loma-asutuksen asukkaille terveysriskejä, viihtyisyyttä heikentäviä vaikutuksia ja alentavat siten kiinteistöjen arvoa. Alueen rakentaminen vaatii paikallistiestön uudelleenlinjausta, teiden leveyden lisäystä ja kantavuuden parantamista. Yhteenveto: parempia ja tehokkaampiakin tuulivoimala-alueita löytyy Satakunnasta: Köörtilän tuulivoimalapuiston laajennusmahdollisuudetkin jatkossa lienevät olemattomat alueen ahtauden takia. Esitämmekin, että kaava jätetään Köörtilän osalta vahvistamatta tai että myllyjen paikat sijoitetaan siten, että etäisyys lähimpään vakituiseen tai loma-asuntoon on vähintään 2300 m. Tuulivoimapuistolla ei arvioida olevan merkittäviä vaikutuksia lähiseudun aluerakenteeseen. Tuulivoimalat sijoittuvat kyläalueiden välimaastoon sijoittuvalle metsävaltaiselle alueelle, joka säilyy edelleen maa- ja metsätalousvaltaisena alueena. Rakentamisvaiheen aikaiset vaikutukset ovat luonteeltaan paikallisia ja lyhytkestoisia kestäen korkeintaan sen ajanjakson, joka kattaa alueen infrastruktuurin (tiet, voimaloiden perustusalueet) rakentamisen sekä varsinaisen tuulivoimaloiden rakentamis- ja asennusvaiheen. Luonnonympäristöön ja kulttuuriympäristöön kohdistuvat muutokset on otettu huomioon osayleiskaavan vaikutusten arvioinnissa. Laadittujen luontoselvityksien mukaan hankkeella ei ole merkittäviä vaikutuksia alueen eläimistöön ja osayleiskaavan maankäyttöratkaisussa on huomioitu luontoselvityksissä esitetyt suositukset voimalapaikkojen sijoitussuunnitelmaan. Osayleiskaavan koillispuolelle sijoittuva Ristijärvi Kivijärven luonnonsuojelualue sekä muut osayleiskaava-alueen lähiympäristössä sijaitsevat luonnonsuojelualueet on huomioitu kaavan laadintavaiheessa. Ehdotusvaiheen viranomaispalautteen johdosta tuulivoimaloiden vaikutuksista näihin suojelualueisiin on vielä tehty lisätarkastelu keväällä 2014. Tarkastelun johtopäätöksenä on todettu, että tuulivoimalat sijoittuvat riittävän etäälle suojelualueista. Tuulivoimaloilla ei voida olettaa olevan haitallisia vaikutuksia suojelualueiden suojeluperusteina olevalle järvenrantojen tai soiden kasvillisuudelle tai luontotyypeille. Vaikutukset suojelualueiden linnustoon jäävät niin ikään todennäköisesti vähäisiksi Desibelirajan vaikutus rakentamiseen osayleiskaava-alueen lähialueilla ratkaistaan rakennuslupaprosessissa tai tarvittaessa erillisessä suunnittelutarveharkinnassa tapauskohtaisesti. Kaava-alueen sisälle ei lähtökohtaisesti saa rakentaa muuhun kuin maa- ja metsätalouskäyttöön. Yleismääräyksiin on lisätty myös, että uusia asuin- ja lomarakennuksia tai muuta melusta häiriintyvää toimintaa ei saa sijoittaa alueille, joilla ohjearvojen mukaiset melutasot voivat ylittyä. Yleismääräyksiä on meluvaikutusten huomioon ottamisesta täydennetty myös määräyksellä, että tuulivoimaloista ei saa aiheutua ohjearvot ylittävää melua kaava- tai lähialueen olemassa olevalle asutukselle. Mahdollisen häiritsevyyden toteamiseksi voidaan hankevastaavan toimesta suorittaa signaalimittaukset ennen voimaloiden rakentamista ja niiden rakentamisen jälkeen. Mikäli voimaloiden todetaan aiheuttavan signaalihäiriöitä, voidaan rakentaa tarvittavia lisävahvistimia. Nykytilanteen mittaus ei kuitenkaan aina ole välttämätöntä, sillä häiriöalueet pystytään myös arvioimaan etukäteen.
15.10.2014 - Vastineraportti 18 / 24 Tuulivoimaloista ja niiden käytöstä mahdollisesti aiheutuviin terveyshaittoihin on kiinnitetty huomiota jo suunnitteluvaiheessa. Mahdolliset terveyshaitat on ennakoitu ja pyritty minimoimaan noudattamalla mahdollisille haittavaikutuksille (melu, varjon vilkunta) asetettuja ohjearvoja. Suomen Tuulivoimayhdistys ry on teettänyt VTT:llä kirjallisuusselvityksen tuulivoiman terveysvaikutuksista vuonna 2013 (VTT-V-83957-13 / 171091). Selvityksen mukaan tuulivoimaloiden lähialueilla asuvien asukkaiden raportoimista terveysvaikutuksista ei kuitenkaan löydetty suoraa yhteyttä siihen, että aiheuttava tekijä olisi tuulivoimalat. Tuulivoimapuistojen läheisyydessä sijaitsevien kiinteistöjen arvoon kohdistuvien vaikutusten merkittävyydestä ei Suomessa vielä ole tutkimustietoa. Tästä johtuen asiaa on voitu arvioida ainoastaan ulkomailla tehtyjen selvitysten pohjalta suuntaa antavana tietona. Aiempien kansainvälisten selvitysten mukaan tuulivoimapuistojen vaikutukset kiinteistöjen arvoon selittyy monella tekijällä, joista asutuksen ja tuulivoimalan välinen etäisyys on yksi keskeisimmistä. Vaikutusten voimakkuus riippuu myös siitä, onko tuulipuisto suunnitteilla, rakenteilla tai onko rakentamisesta jo kulunut vuosia. Tutkimusten mukaan kiinteistöjen arvoon vaikuttaa myös se, sijaitseeko tuulipuisto kiinteistön etu- vai takapuolella (Svensk Vindenergi 2010). Yhdysvalloissa laaditussa tutkimuksessa (Berkeley National Laboratory 2013) tarkasteltiin tuulivoimaloiden vaikutuksia kiinteistöjen arvoon yhteensä 50 000 kiinteistön osalta 67 eri tuulipuiston alueella. Tutkimuksessa ei havaittu tilastollista merkittävyyttä tuulivoimaloiden vaikutuksista kiinteistöjen arvoon riippumatta siitä, olivatko tuulivoimalat suunnitteilla, rakenteilla tai jo rakennettu. Koska Suomessa toimivista tuulipuistohankkeista ei vastaavaa tietoa ole vielä kerätty, ei kiinteistöjen arvoon kohdistuvien vaikutusten merkittävyyttä voida tarkemmin arvioida. Alueen tiestön nykytila on tiedossa ja tiestön parantamiseen on varauduttu tuulivoimapuiston alueelle rakentamisen aikaisen liikennöinnin lisääntymisen vuoksi. 4. ESA RANTANEN, 13.3.2014 1. Osayleiskaava ei ota riittävästi huomioon merkittävää haittaa, jonka tuulivoimapuiston ja sen voimalinjaverkon rakentaminen aiheuttavat linnustolle, erityisesti alueen merkitykselle lintujen muuttoreittinä. Katson haittavaikutukset siinä määrin merkittäviksi, että tuulivoimapuiston sijoittamisesta alueelle tulee luopua. Alueen linnustosta on tehty ansiokkaat pesimälinnuston ja lintujen muuton selvitykset vuonna 2012. Selvityksistä ilmenee, että Köörtilän tuulivoimapuiston alue sijoittuu lintujen muuttoreittien kannalta merkittävälle alueelle. Laulujoutsen, merihanhi ja kurjet ovat alueella säännöllisiä läpimuuttajia, kurki on Ristijärven-Kivijärven suojelualueella säännöllisesti esiintyvä ja pesivä laji ja pitkäaikaisten havaintojeni mukaan myös laulujoutsen esiintyy säännöllisesti vuosittain Ristijärven-Kivijärven alueella. Laulujoutsen on esiintynyt alueella myös pesimäaikaan ja useana vuonna kesäisin (todennäköinen pesintä). 2. Osayleiskaava ei ota riittävästi huomioon merkittävää haittaa, jonka tuulivoimapuiston ja sen voimalinjaverkon rakentaminen aiheuttavat kaava-alueen pesimälinnustolle ja alueen välittömässä läheisyydessä sijaitsevien suojelualueiden pesimälinnustolle ja niiden suojelun tarkoitusperien toteutumiselle. Tuulivoimapuisto sijoittuu osin luonnonsuojelualuevarauksen alueelle, mitä ei voi pitää hyväksyttävänä. Katson, että koko kaava-alueen mahdollisia ja todennäköisiä vaikutuksia alueen linnustoon ei voida väheksyä ja sivuuttaa sillä perusteella, että alueella havaitut linnut - etenkin EU:n lintudirektiivin liitteen lajit pyy, kurki ja kehrääjä ja metso - siirtyisivät osayleiskaava-alueelta
15.10.2014 - Vastineraportti 19 / 24 muualle vastaavanlaisille alueille. Tällaista periaatetta ei voida hyväksyä, sillä se merkitsisi tosiasiallisesti suojeluvelvoitteesta luopumista ja vastuun siirtämistä muille maanomistajille. Kaava-aluetta on päätetty laajentaa toukokuussa 2013. Laajennusalueesta on tehty linnustoselvitys tämän jälkeen yhdellä käynnillä toukokuun lopussa ja yhdellä kesäkuun lopussa. Katson, että nämä kahdella käynnillä suoritetut laulavien lintujen havainnoinnit eivät anna riittävää kuvaa alueen pesimälinnustosta. Tämä on havaittavissa myös itse selvityksestä. Pidän hämmästyttävänä sitä, että laajennusalueella v. 2013 tehdyssä täydentävässä linnustokartoituksessa ei ole havaittu laulujoutsenia. Osittain tämä saattaa selittyä kartoituskäyntien vähäisyydellä ja ajankohdilla. Koska Kivijärven linnustosta ei selvityksessä todeta mitään, vaan viitataan ELY-keskuksen tietoihin, ei varsinaista linnustokartoitusta Kivijärven osalta liene siis edes tehty. Pidän tätä vakavana puutteena laajennusalueen luontoselvityksessä, erityisesti, kun ottaa huomioon, että ehdotettu tuulivoimapuiston kaava-alue osittain ulottuu jopa kyseiselle suojelualuevaraukselle ja sen välittömään läheisyyteen. Katson, että Kivijärvellä pesivä, ruokaileva ja muuton aikana lepäilevä linnusto tulee kartoittaa. 3. Samalla pyydän merkitsemään tiedoksi kaavaselostukseen täydennyksenä ja ottamaan tarpeelliselta osin huomioon, että osayleiskaava-alueen pohjoispuolelle (Filppulantien pohjoispuolella) on edellä mainittujen suojelualueiden lisäksi perustettu 7.10.2013 Varsinais- Suomen ELY-keskuksen päätöksellä Metso-suojeluohjelman perusteella Heikintalon luonnonsuojelualue (n. 2,5 ha, YSA207773), joka sisältyy omistamaani Heikintalo nimiseen tilaan RN:o 1:224. Osayleiskaava-alueen lähiympäristössä olevat luonnonsuojelualueet on kartoitettu ehdotusvaiheessa, jolloin pohjoiselta laajennusalueelta laadittiin luontoselvitykset. Samassa yhteydessä tarkasteltiin alueen laajenemisen vaikutuksia läheisiin yksityisiin suojelualueisiin ja niiden suojeluperusteisiin. Alueilta ei ole tehty osayleiskaavatasoisia selvityksiä, koska ne eivät kuulu osayleiskaava-alueeseen mutta niiden suojelulliset arvot kasvillisuuden, eläimistön ja linnuston osalta on selvitetty riittävällä tarkkuudella tuulivoimapuiston toteuttamiseen liittyvien vaikutusten kannalta. Metso-suojeluohjelman perusteella perustettu Heikintalon luonnonsuojelualue sijoittuu yli kilometrin etäisyydelle lähimmistä tuulivoimaloista. Tuulivoimapuiston toteutuminen ei vaaranna tai heikennä suojelualueen olemassaoloa. Heikintalon suojelualue lisätään kaavaselostuksen vaikutusten arviointiosuuteen kohtaan Vaikutukset kasvija eläinlajeihin ja luonnon monimuotoisuuteen, missä on lueteltu lähialueen yksityiset suojelualueet. 5. JUHA SILTANEN, 14.3.2014 Alueella on tehty useiden vuosien aikana monia liito-oravahavaintoja. Pöyryn liito-oravaselvityksessä on tehty vain yksi vähäinen havainto. Vaadin uutta selvitystä asiasta. Sähkölinja kulkee Ristijärven lintuvesialueen yli vaikka alue on suojeltu. Mereltä Kivijärvi/Ristijärvi lintuvesialueelle kulkeva lintujen lentoreitti on linjan kohdalla samoin kuin tuulivoimala nro yhdeksän alueella. Tuulivoimala on poistettava kokonaan ja linjan paikkaa muutettava. Näyttää siltä, että tuulivoimalat ovat vain muutaman maanomistajan mailla ja muut saavat vain haitat esim. sähkölinjan muodossa. Mahdolliset korvaukset myllyistä täytyisi jakaa kaikkien maanomistajien kesken esim. 30 % korvauksesta tuulivoimalan rakennuspaikalle ja 70 % vaikutusalueella oleville muille maanomistajille ja sähkölinjan alle jäävästä maasta korvaus maanomistajalle.
15.10.2014 - Vastineraportti 20 / 24 Liito-oravat on kartoitettu luontoselvitysten yhteydessä. ELY-keskuksen lausunnon mukainen mahdollinen esiintymä pohjoisimman tuulivoimalan lähellä sijaitsevalla luoalueella ja sen huomioon ottaminen voimaloiden rakennusvaiheessa on kirjattu osayleiskaavaselostuksen Vaikutukset alueen eläimiin ja linnustoon kohtaan. Tiealueen ja voimalan rakennustöiden aikana alueella tulee noudattaa erityistä varovaisuutta ja luo -alue on merkittävä maastoon sen säästämisen varmistamiseksi. Voimansiirtolinja ei reittiosuudeltaan kuulu osayleiskaava-alueeseen. Siirtolinjan suunnittelusta ja toteutuksesta sekä lausunto- ja lupamenettelyistä vastaa CPC Finland Oy. Linjausalueelta on laadittu erillinen luontoselvitys, jonka suositukset on huomioitu reitin suunnittelussa. Viranomaislausunnoissa reitin sijainti ja linjaus on hyväksytty myös suhteessa luonnonsuojelualueisiin. 6. ALPO VÄLIMAA, 12.3.2014 Mielestäni Pöyry Finland Oy:n hankesuunnittelussa on useita epäselviä kohtia tai peräti virheitä. Esimerkiksi melutasot on tehty puutteellisin tiedoin. Kartalle piirretyt 35 db ja 40 db alueet ovat osittain kuvitteellisia, koska laskijalla ei ole ollut käytössä Nordexin meluarvoja. Melukartta on ilmeisesti tarkoituksellisesti tehty epäselväksi. Ja vaikka laskentamalli saataisiin tarkaksi, kukaan ei pysty ennustamaan säätä. Tuulivoimalasta aiheutuva melun eteneminen riippuu vallitsevista sääolosuhteista. Tuulivoimaloiden napakorkeuteen on tarkoitus asentaa lentoestevalot. Ne näkyvät merelle noin 40 kilometrin päähän. Miten tuulivoimala-alueen rakentaminen vaikuttaa/rajoittaa rakentamista omistamallani metsäpalstalla? Mitä rajoituksia tulee Köörtilän asuin- ja lomarakentamiseen koko sillä kaava-alueen ulkopuolisella alueella, jossa tuulivoimaloiden melun suunnitteluohjearvot 35 ja 40 db eivät alitu? Voidaanko sellaiselle myllylle myöntää rakennuslupa, joka sijaitsee niin, että db-rajat eivät alitu? Kenen vastuulle jää rakenteiden purkaminen toiminnan päätyttyä? Suunnittelualueelle on laadittu melumallinnukset kaavoitusprosessin eri vaiheissa noudattaen kulloinkin voimassa olleita ympäristöhallinnon tuulivoimarakentamiselle asettamia suunnittelunohjearvoja. Mallinnetuille voimalatyypeille on ollut käytettävissä valmistajan antamat melupäästön takuuarvotiedot. Lentoestevalot asennetaan tuulivoimaloihin TraFin ohjeistuksen mukaisesti. Desibelirajan vaikutus rakentamiseen osayleiskaava-alueen lähialueilla ratkaistaan rakennuslupaprosessissa tai tarvittaessa erillisessä suunnittelutarveharkinnassa tapauskohtaisesti. Kaava-alueen sisälle ei lähtökohtaisesti saa rakentaa muuhun kuin maa- ja metsätalouskäyttöön. Yleismääräyksiin on lisätty myös, että uusia asuin- ja lomarakennuksia tai muuta melusta häiriintyvää toimintaa ei saa sijoittaa alueille, joilla ohjearvojen mukaiset melutasot voivat ylittyä. Yleismääräyksiä on meluvaikutusten huomioon ottamisesta täydennetty myös määräyksellä, että tuulivoimaloista ei saa aiheutua ohjearvot ylittävää melua kaava- tai lähialueen olemassa olevalle asutukselle. Voimalatyyppi varmistuu viimeistään rakennuslupavaiheeseen mennessä. Mallinnukset tulee rakennuslupahakemuksen yhteydessä päivittää uudelleen, mikäli voimalatyyppi eroaa merkittävästi osayleiskaavan valmisteluvaiheessa mallinnetusta voimalatyypistä. Tuulivoimaloiden käyttöiäksi on arvioitu 20-30 vuotta. Tuulivoimaloiden käytöstä poistamisen jälkeen tuulivoimalat puretaan tuulivoimayhtiön toimesta ja niiden rakennuspaikat maisemoidaan.