ESPOON TURVALLISUUSOHJELMA 2016-2017

ESPOON TURVALLISUUSOHJELMA 2016-2017 Espoon kaupunki 2016

Turvallisuusohjelma 1 Yhteenveto Valtioneuvoston asettaman vision Suomi on Euroopan turvallisin maa vuonna 2015, saavuttaminen vaatii kaikkien viranomaisten välisen yhteistyön lisäämistä. Valtioneuvosto asetti 3.11.2011 hankkeen laatimaan sisäisen turvallisuuden ohjelman vuosille 2011 2015. Hallitusohjelman tavoitteena on, että Suomi on Euroopan turvallisin maa, jossa ihmiset ja eri väestöryhmät kokevat yhteiskunnan yhdenvertaisena ja oikeudenmukaisena. Turvallisuus on ihmisten perusoikeus ja yhteinen asia, johon niin eri viranomaiset, yhteisöt, elinkeinoelämä kuin kansalaiset itsekin voivat omalla toiminnallaan vaikuttaa. Turvallisuus laaja-alaisena käsitteenä tarkoittaa sekä fyysistä että henkistä turvallisuutta. Se voidaan jakaa myös objektiiviseen (tieto) ja subjektiiviseen (tunne). Espoon turvallisuusohjelmassa esitetään Espoossa tehtävän turvallisuusyhteistyön päätoimintalinjat ja keskeiset valtuustokauden tavoitteet. Ohjelmassa kuvataan Espoon turvallisuuden nyky- ja tavoitetila sekä keskeiset turvallisuuden kehittämisen painopistealueet. Tavoitteena on Espoolaisten arkiturvallisuuden varmistaminen. Turvallisuusohjelmassa on kuvattu turvallisuuden tavoitteet, mittarit, keinot ja seuranta. Ohjelma kuvailee turvallisuuden nykytilaa Espoossa, turvallisuuden haasteita ja turvallisuuden kehityssuuntia. Tilastojen valossa turvallisuus on yksi Espoon kilpailutekijöistä.

Turvallisuusohjelma 2 Sisällysluettelo 1 Turvallisuusohjelman tausta ja tavoitteet... 3 1.1 Turvallisuusohjelmat I,II ja III... 3 2 Turvallisuusohjelman valmistelu Espoossa ja yhteistyörakenteet... 4 3 Turvallisuuden mittarit... 6 4 Espoon turvallisuuskehitykseen vaikuttavista tekijöistä... 7 5 Tulevaisuuden turvallisuuskehityksestä... 9 6 Espoon turvallisuustaso... 12 6.1 Vertailu muihin suuriin kaupunkeihin... 12 6.1.1 Turvallisuuden tunne... 12 6.1.2 Vammautumiset ja tapaturmat... 14 6.1.3 Poliisitilastot... 15 6.1.4 Pelastuslaitoksen tilastot... 17 6.1.5 Tilastojen yhteenveto... 20 6.2 Espoon tunnuslukuja... 20 7 Ohjelman painopisteet ja toimenpiteet... 22 7.1 Asuinalueiden ja keskusten turvallisuus... 22 7.2 Lasten ja nuorten turvallisuus... 24 7.2.1 Lasten ja nuorten kehityksen ja hyvinvoinnin riskitekijöitä... 24 7.3 Väkivalta... 26 7.4 Päihteet... 28 7.5 Väestönryhmien väliset suhteet... 31 7.6 Koti- ja vapaa-ajan tapaturmat sekä palotapaturmat... 34 7.7 Liikenneturvallisuus... 36 7.8 Infrastruktuurin haavoittuvuus... 39 8 Turvallisuusyhteistyön kehittäminen... 41 9 Ohjelman toteutumisen seuranta ja tiedottaminen... 42 10 Turvallisuuteen liittyviä muita Espoo - ohjelmia ja lähteet... 43 10.1 Espoon turvallisuuteen liittyviä ohjelmia... 43 10.2 Lähteet 43 10.2.1 Kaupungin sisäiset... 43 10.2.2 Kaupungin ulkoiset... 44 10.2.3 Sähköiset lähteet... 44

Turvallisuusohjelma 3 1 Turvallisuusohjelman tausta ja tavoitteet 1.1 Turvallisuusohjelmat I,II ja III Valtioneuvosto hyväksyi vuonna 1999 kansallisen rikoksentorjuntaohjelman Turvallisuustalkoot, jonka tavoitteena oli luoda yhteinen toimintapolitiikka rikollisuuden vähentämiseksi ja turvallisuuden lisäämiseksi. Espoon turvallisuusstrategian johtoryhmän alaisuudessa toimineet kuusi työryhmää liikenne-, rakennetun ympäristön-, onnettomuuksien ehkäisyn-, rikoksentorjunnan-, ympäristö- sekä yritysturvallisuustyöryhmä laativat raportit oman toiminta-alueensa turvallisuuden kehittämiseksi. Valtioneuvoston päätöksessä Arjen turvaa Sisäisen turvallisuuden I ohjelmassa (SM 44/2004) on vahvistettu linjaukset paikallisen turvallisuuden edelleen kehittämiseksi. Sisäisen turvallisuuden ohjelma II on nimetty teemalla "Turvallinen elämä jokaiselle". Valtioneuvosto hyväksyi Sisäasiainministeriön johdolla valmistellun uuden sisäisen turvallisuuden ohjelman 8.5.2008. Ohjelma on yksi hallituksen keskeisistä periaatepäätöksistä. Tavoitteena on, että Suomi on Euroopan turvallisin maa vuonna 2015. Vuonna 2012 valmistui sisäisen turvallisuuden ohjelma III Turvallisempi huominen. Tavoitteena on, että Suomi on Euroopan turvallisin maa, jossa ihmiset ja eri väestöryhmät kokevat yhteiskunnan yhdenvertaisena ja oikeudenmukaisena. Sisäisen turvallisuuden ohjelman linjausten myötä paikalliseen turvallisuussuunnitteluun ovat osapuoliksi vahvasti muun ohessa tulleet pelastusviranomaiset ja vapaaehtoisjärjestöt, koska sisäisen turvallisuuden ohjelma kiinnittää yhteisen huomion rikosten ohessa myös onnettomuuksien ja tapaturmien torjuntaan. Sisäisen turvallisuuden ohjelman 2012 2016 painopiste osa-alueet ovat: syrjäytymisestä johtuvat turvallisuushaasteet arjen turvallisuushaasteet yritystoiminnan turvallisuus väkivallan ja muiden rikosten uhka Sisäisellä turvallisuudella tarkoitetaan sellaista yhteiskunnan tilaa, jossa jokainen voi nauttia oikeusjärjestelmän takaamista oikeuksista ja vapauksista sekä turvallisesta yhteiskunnasta ilman rikollisuudesta, häiriöistä, onnettomuuksista ja suomalaisen yhteiskunnan tai

Turvallisuusohjelma 4 kansainvälistyvän maailman muutosilmiöistä johtuvaa pelkoa tai turvattomuutta. Hyvä sisäinen turvallisuus syntyy monen eri tekijän yhteisvaikutuksesta. Turvallisuutta edistävät turvallinen koti-, asuin- ja työympäristö, toimivat peruspalvelut, hyvin suunniteltu liikenneympäristö, avun saanti silloin, kun sitä tarvitaan ja varmuus siitä, että rikoksiin syyllistyneet joutuvat edesvastuuseen teoistaan. Osa sisäistä turvallisuutta on myös varautuminen suuronnettomuuksiin ja normaaliolojen häiriötilanteisiin. Espoon turvallisuusohjelma on laadittu yhteistyötahoja edustavan turvallisuusstrategian johtoryhmän johdolla ja asiakirjan kokoamisesta on vastannut turvallisuusstrategian ohjausryhmä. Suurin osa yhteiskunnan eri toimijoiden turvallisuustyötä tapahtuu preventiivisesti ja on osa toimijan normaaleja palveluprosesseja. Esimerkiksi kunnan toimiva sosiaalihuolto ehkäisee omalta osaltaan tehokkaasti syrjäytymistä. Turvallisuusohjelmassa kuvataan useita turvallisuutta edistäviä toimenpiteitä. Toimenpiteiden toteutuksen lisäksi hyödyt turvallisuusohjelmasta voivat olla: yhteisen tilannekuvan saaminen alueen turvallisuustilanteesta ja painopisteistä voimavarojen entistä tehokkaampi allokointi yhteistyön tiivistyminen organisaation sisällä ja toimijoiden kesken uusien turvallisuuden toimintamallien luonti osaksi toimivia palveluprosesseja 2 Turvallisuusohjelman valmistelu Espoossa ja yhteistyörakenteet Kaupungin ylimpänä turvallisuuden yhteistyöelimenä on toiminut 1980- luvun puolivälistä lukien turvallisuusstrategian johtoryhmä, jonka puheenjohtajana on kaupunginjohtaja ja varapuheenjohtajana poliisipäällikkö. Ryhmässä on edustettuna kaupungin ylimmän johdon ja Länsi- Uudenmaan poliisilaitoksen johdon lisäksi Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos, Espoon seurakunnat, Helsingin seudun kauppakamari sekä edustus kaupunginosayhdistyksistä (2010 alkaen edustus Espoon kaupunginosayhdistysten liitosta). Johtoryhmä kokoontuu pääsääntöisesti kaksi kertaa vuodessa. Johtoryhmän sihteerinä sekä turvallisuusstrategian ohjausryhmän puheenjohtajana toimii kaupungin turvallisuuspäällikkö. Ohjausryhmän jäsenet koostuvat kuuden turvallisuustyöryhmän ja viiden alueellisen hyvinvointityöryhmän puheenjohtajista.

Turvallisuusohjelma 5 Työryhmät ja vetovastuut ovat: liikenneturvallisuus - Espoon tekninen ja ympäristötoimi rakennetun ympäristön turvallisuus- Espoon tekninen ja ympäristötoimi ympäristöturvallisuus - Espoon tekninen ja ympäristötoimi onnettomuuksien ennalta ehkäisy - Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos rikostorjunta - Länsi-Uudenmaan poliisilaitos yritysturvallisuus - Helsingin seudun kauppakamari Hyvinvointityöryhmät ovat: Espoon keskuksen hyvinvointityöryhmä Espoonlahden hyvinvointityöryhmä Leppävaaran hyvinvointi Tapiolan hyvinvointityöryhmä Matinkylä-Olarin hyvinvointityöryhmä Työryhmien ja hyvinvointityöryhmien jäsenrakenne korostaa heterogeenisyyttä ja laaja-alaisuutta. Hyvinvointityöryhmissä korostuu vahva sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä suomenkielisen opetuksen näkökulma. Keskeisimmät kuntalaisten turvallisuutta koskevat huolenaiheet ovat asuinalueiden ja keskusten yleinen järjestys sekä turvallisuus, liikenneturvallisuus, paloturvallisuus sekä ympäristöturvallisuuteen ja luonnonilmiöihin varautuminen. Jäljempänä mainittujen kuntalaiskyselyn, luottamushenkilöiltä tulleiden palautteiden sekä sisäisen turvallisuuden ohjelman määrittelemien painopisteiden avulla on valittu Espoon turvallisuusohjelman osa-alueet, jotka ovat: asuinalueiden ja keskusten turvallisuus lasten ja nuorten turvallisuus päihteet väkivalta väestönryhmien väliset suhteet

Turvallisuusohjelma 6 3 Turvallisuuden mittarit koti- ja vapaa-ajan sekä palotapaturmat liikenneturvallisuus sekä infrastruktuurin haavoittuvuus Johdon seminaarissa tammikuussa 2009 varmistettiin, että kaupungin ylin johto on hyväksynyt edellä mainitut turvallisuuden painotukset. Laaja FCG Efeco Oy:n kyselytutkimus " ja kuntapalvelut Espoossa 2014" toteutettiin syksyllä 2014. Kysely kattoi laajasti kunnan palvelutuotannon ja sisälsi myös runsaasti kuntalaisten turvallisuuden tunnetta koskevia kysymyksiä. Turvallisuusohjelma asiakirjan lopullinen valmistelu tapahtui konserniesikunnan konserniohjausryhmässä. Kaupungissa on toteutettu useita turvallisuuteen läheisesti liittyviä ohjelmia. Ohjelmat on lueteltu asiakirjan lopussa kappaleessa 10.1. Turvallisuus näkyy useassa kohdin Espoon arvoissa, visiossa ja tarinassa joko suoraan tai osana asiakokonaisuutta. Kuntalaisturvallisuus on osa Espoon kaupungin asukas- ja asiakaslähtöistä arvoa. Kuntalaisturvallisuustyö tukee Espoon vision saavuttamista: Verkostomainen viiden kaupunkikeskuksen Espoo on vastuullinen ja inhimillinen edelläkävijäkaupunki, jossa kaikkien on hyvä asua, oppia, tehdä työtä ja yrittää ja jossa espoolainen voi aidosti vaikuttaa. Kuntalaisturvallisuus näkyy Espoo- tarinan kohdassa Kaikkien Espoo : Hyvät palvelut lisäävät alueen elinvoimaa, kuntalaisten toimeliaisuutta ja arjen sujuvuutta. Kaupungin palvelut vastaavat asiakkaiden tarpeita, ovat kaikkien saatavilla ja ne ovat laadukkaasti ja tehokkaasti järjestettyjä. Turvalliset ja innostavat päiväkodit ja koulut antavat espoolaisille lapsille ja nuorille hyvät lähtökohdat elämään. panostaa laadukkaaseen opetukseen ja kasvatukseen yhteistyössä vanhempien kanssa. Terveys, hyvinvointi ja onnellisuus kehittyvät ennen kaikkea läheisistä ihmissuhteista. Siksi toteutamme palvelut yhteistyössä asiakkaiden ja heidän läheistensä kanssa. Vaikeimmat haasteet ratkomme yhdessä. Perhe- ja sosiaalipalvelujen sekä terveys-, mielenterveys- ja vanhuspalvelujen toiminnan painopiste on ennaltaehkäisyssä. tekee läheistä yhteistyötä alueellaan toimivien seurakuntien kanssa erityisesti kerhotoiminnassa, syrjäytymisen ehkäisyssä ja sen vahinkojen korjaamisessa, perheneuvonnassa, vanhustyössä ja maahanmuuttajien kotouttamisessa.

Turvallisuusohjelma 7 Turvallisuuden tunteen mittarit ovat: FCG, - ja kuntapalveluiden laatu -vuosittaisen kyselytutkimuksen turvallisuuden tunteen kehittyminen myönteiseen suuntaan o kaupunki tilasto o turvallisuusohjelman 8 osa-aluetta; asuinalueiden- ja keskusten turvallisuus, lasten ja nuorten turvallisuus, väkivalta, päihteet, väestönryhmien väliset suhteet, kotija vapaa-ajan tapaturmat sekä paloturmat, liikenneturvallisuus ja infrastruktuurin haavoittuvuus FCG, - ja kuntapalveluiden laatu tutkimuksen osio Asuinalueen turvallisuus o kaupunki tilasto Tilastoihin perustuvat mittarit ovat: katuturvallisuusindeksi (poliisin tilasto) poliisin tietoon tullut rikollisuus (Tilastokeskuksen tilasto) rikoslaki rikokset (poliisin tilasto) rakennuspalot (pelastuslaitoksen tilasto) tieliikenneonnettomuustilastot (kaupunki tilastot) Vertailuvuodet ovat 2009-2014. 4 Espoon turvallisuuskehitykseen vaikuttavista tekijöistä Useat Espoon asukkaiden sosio-demografiset piirteet luovat hyvän perustan alueen turvallisuudelle. Espoon väestö on keskimääräistä koulutetumpaa, varakkaampaa ja terveempää ja huoltosuhde on suhteellisen alhainen. Myös alkoholin myynti asukasta kohti on suurista kaupungeista vähäisintä. Alle 15-vuotiaiden osuus väestöstä on prosentuaalisesti korkein suurista kaupungeista. Vastaavasti Espoossa on prosentuaalisesti vähiten yli 65-vuotiaita suurten kaupunkien joukossa. Ulkomaalaisten suhteellinen osuus suomessa on suurin pääkaupunkiseudulla. Espoossa on suhteellisesti vähiten yksin asuvia verrattuna muihin suuriin kaupunkeihin. Poliisin tietoon tulleita, väkilukuun suhteutettuja, henkeen ja terveyteen kohdistuneita rikoksia sekä liikennerikoksia on Espoossa vähiten verrattaessa muihin suuriin kaupunkeihin. Päihteiden vaikutuksen

Turvallisuusohjelma 8 alaisina tehtyjä rikoksia on Espoossa tuhatta asukasta kohden vähiten suurista kaupungeista. Tutkimusten mukaan valtaosa espoolaisista voi hyvin, on tyytyväinen elämäänsä ja suhtautuu toiveikkaasti tulevaisuuteen. Eri väestöryhmien ja alueiden väliset sosioekonomiset ja hyvinvointi- ja terveyserot ovat kuitenkin kasvaneet. Myös ongelmien periytyminen ja ylisukupolvinen syrjäytyminen on nähtävissä. Eriarvoisuuden lisääntyminen, suhteellisen köyhyyden ja tuloerojen kasvu, hyvinvoinnin ja terveyden polarisaatio (osa voi entistä huonommin), juurettomuus sekä kasvavat sosiaaliset ongelmat asettavat haasteita turvallisuustyölle. Turvallisuussuunnittelun ja turvallisuuden parantamisen kannalta syrjäytymisen ehkäisy ja elinolosuhteiden parantaminen on tärkeää. Espoo, % väestöstä vuonna 2013 Espoo 10 suurimman kaupungin keskiarvo koko maa 74,672,69 69,4 19,5 15,9 16,4 17,2619,4 13,2 11,79 8,6 10,7 4,97 3,8 6,4 45 33,29 29,3 alle 15 v osuus kaupungin väestöstä 65v täyttäneiden osuus kaupungin väestöstä ulkomaan kansalaisten osuus työttömyys aste 31.12.2012 väh.keskiasteen kolutuksen suorittaneet 15 v täyttäneistä korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus 15v täyttäneistä Kuvio 1. Espoo, % väestöstä vuonna 2013. Vertailuna on 10 suurinta kaupunkia ja koko maa. (Tilastokeskus 2014.)

Turvallisuusohjelma 9 Poliisin tietoon tullut rikollisuus / 1000 asukasta, 2013 (10 suurinta kaupunkia) Koko maan ka. 78 Espoo Kouvola Jyväskylä Kuopio Tampere Lahti Oulu Turku Vantaa Helsinki 62 68 75 77 93 95 98 109 123 129 Kuvio 2. Espoo rikokset per 1000 asukasta. Vertailuna on 10 suurinta kaupunkia ja koko maa. (Tilastokeskus 2014.) 5 Tulevaisuuden turvallisuuskehityksestä Sisäasiainministeriön turvallisuushankkeen työryhmän mukaan tulevat turvallisuuden megatrendit Suomessa vuoteen 2020 mennessä suurissa kaupungeissa ovat: Väestö asutus keskittyy voimakkaasti suuriin kaupunkeihin maahanmuuttajat sijoittuvat kasvukeskuksiin ikääntyvien ja iäkkäiden määrä kasvaa voimakkaasti Työ- ja elinkeinotoiminta työttömyys saattaa siirtyä yli sukupolvien työpaikkojen vaatimustasojen erot kasvavat Asuminen ja rakennettu ympäristö monet sosiaaliset riskitekijät kasaantuvat kasvukeskuksiin yksin kotona asuvien iäkkäiden määrä kasvaa

Turvallisuusohjelma 10 Liikenne ja liikkuminen turvallisuustekniikan hyödyntäminen ajoneuvoissa lisääntyy huomattavasti automaattinen liikenteenvalvonta kasvaa autojen keskinopeudet kasvavat Internet internetin ja sosiaalisten medioiden suosio jatkaa kasvua turvallisuusuhat eivät ole sidoksissa maantieteellisen sijaintiin - viiteryhmä löytyy jokaiselle, myös ääriliikkeen edustajalle tietotekniikkaan perustuvien järjestelmien haavoittuvuus kasvaa Palvelut ja viranomaisten toiminta julkisten palvelujen tuottajat keskittävät palvelujaan väestön keskittymisen myötä hälytyspalveluiden ja muiden peruspalveluiden tasaveroiselle saatavuudelle on haasteita Turvallisuus ja turvallisuuspalvelut tiivis yhdyskuntarakenne merkitsee lyhyttä toimintavalmiusaikaa mielikuvien merkitys kasvaa - turvallisuudesta tulee imagotekijä jolla kilpaillaan veronmaksajista tapaturmien ja onnettomuuksien ennaltaehkäisyn merkitys korostuu yksityisen turva-alan kasvu jatkuu kotona entistä iäkkäämpänä asuvat vanhukset tarvitsevat nopeaa ensiapua Elämäntavat ja osallisuus nuorten syrjäytyminen ja nuorisotyöttömyys on merkittävä ongelma kuilu rikkaiden ja köyhien välillä kasvaa huono-osaisuus kasaantuu tietyille asuinalueille erot hyvin ja huonosti voivien nuorten välillä kasvaa nuorten liikuntatottumukset polarisoituvat

Turvallisuusohjelma 11 yksin asuminen lisää köyhyysriskiä väestön psyykkinen oireilu lisääntyy -nuorten masennus, mielenterveyshäiriöt ja itsetuhokäyttäytyminen Onnettomuudet ja tapaturmat tapaturmien merkitys kansanterveydelle pysyy suurena koti ja vapaa-ajan tapaturmien lukumäärä kasvaa ikääntyneiden vammautumisriski kasvaa entisestään alkoholiin liittyvien tapaturmakuolemien määrä kasvaa Rikollisuus ja väkivalta rikollisuus vähenee, mutta keskittyy suurimpiin kaupunkeihin ammattimainen ja rajat ylittävä rikollisuus kasvaa Omatoiminen turvallisuuden edistäminen turvallisuusodotukset viranomaisia kohtaan kasvavat Kuva 2: 29.8.2015 avattu Finnevikin silta yhdistää Finnoon ja Matinkylän ja tulee palvelemaan liityntäliikennettä Matinkylän metroasemalle.

Turvallisuusohjelma 12 6 Espoon turvallisuustaso 6.1 Vertailu muihin suuriin kaupunkeihin 6.1.1 Turvallisuuden tunne Espoon turvallisuustasoa verrattiin muihin suuriin kaupunkeihin. Espoon sisäisiä tunnuslukuja tarkasteltiin aikasarjana. Asuinalueen turvallisuutta piti Espoossa vastaajista 92 % hyvin hoidettuna. Osuus on vertailuryhmän keskiarvoa 5 % parempi tulos. Edellisestä tutkimuskerrasta tyytyväisten osuus on kasvanut kaksi prosenttiyksikköä. Tapiolan palvelupiirin alueella ollaan tyytyväisempiä kuin muualla Espoossa, Espoon keskuksen palvelupiirin alueella tyytymättömämpiä. Tyytyväisyys on lisääntynyt Matinkylä-Olarin alueella. E s p o o E s p o o n a lu e e t V e r ta il u k u n n a t % vastaajista Hyvin Ei osaa sanoahuonosti Espoo 2014, n=566 Espoo 2013, n=626 Espoo 2012, n=639 Espoo 2011, n=665 Espoo 2010, n=693 Espoo 2009, n=758 Espoo 2008, n=1502 Espoo 2006, n=880 Espoo 2005, n=1735 Espoo 2003, n=946 Espoo 2001, n=1970 Leppävaara 2014, n=143 Tapiola 2014, n=106 Matinkylä-Olari 2014, n=87 Espoonlahti 2014, n=100 Espoon keskus 2014, n=123 Helsinki 2012, n=1549 Jyväskylä 2010, n=775 Lahti 2012, n=505 Oulu 2012, n=420 Turku 2012, n=569 Vantaa 2012, n=568 VERTAILUKUNN AT, ka.= 4,03 (2) Keskiarvot Muutos 0 20 40 60 80 100 (3) Keskiarv o 92 90 88 88 87 86 90 89 89 90 84 92 93 94 93 89 87 83 90 89 91 83 87 62 56 66 67 76 68 3 8 46 64 5 6 7 9 61 52 67 00 74 310 8 9 23 88 27 8 9 48 4,20 0,07 4,13 4,13 4,05 4,07 4,05 4,07 4,10 4,11 4,11 4,16 0,06 4,34***-0,02 4,22 0,21* 4,25 0,09 4,10* 0,07 4,00 3,93 4,04 4,07 4,06 4,09 4,03 (4) edell. Kuvio 3. Kysymyksen "Miten hyvin asuinalueen turvallisuus on hoidettu kunnassa"? vastaukset. (FCG, Kuntapalvelut Espoossa 2014.)

Turvallisuusohjelma 13 Espoolaiset arvioivat asuinalueen sekä yleisen järjestyksen turvallisuuden hyvin järjestetyksi ja hoidetuksi. *Turvallisuus 1 -indeksissä on yhdeksän turvallisuuteen liittyvää asia. ** Turvallisuus 2 -indeksiin sisältyy vain asiat "Yleinen järjestys ja turvallisuus" sekä " Asuinalueen turvallisuus" Kuvio 4. (FCG, Kuntapalvelut Espoossa 2014)

Turvallisuusohjelma 14 6.1.2 Vammautumiset ja tapaturmat Vuonna 2008 Espoossa oli väkilukuun suhteutettuna toiseksi vähiten kuolemaan johtaneita tapaturmia. Väkilukuun suhteutettuna tapaturman seurauksena vuodeosastohoitojaksoja oli myös toiseksi vähiten. Kuvio 5. Tapaturmat suurissa kaupungeissa. (THL 2009.) Kaatumisilla ja putoamisilla on keskeinen merkitys vuodeosastohoitojaksojen määriin. Kuvio 6. Tapaturmien ja väkivallan aiheuttamat hoitojaksot 2013. (THL, Tapaturmakatsaus 2013, Länsi-Uudenmaan pelastusalue).

Turvallisuusohjelma 15 Tapaturmaisesti tai väkivaltaan kuolleiden luokassa suurimmat aiheuttajat olivat kaatuminen ja putoaminen, itsensä vahingoittaminen ja myrkytys. 1200 1100 1000 900 800 700 600 500 400 300 200 100 0 Kuvio 7. Kuolleisuus tapaturmiin ja väkivaltaan Suomessa 2013. (THL 2014.) 6.1.3 Poliisitilastot Indeksi on muutosta ilmaiseva suhdeluku. Suhteellista arvoa verrataan jonkin vuoden koko maan suhteelliseen arvoon, joka on 100. Yleensä suurempi arvo eli yli 100 tarkoittaa parempaa arvoa kuin vertailuvuoden arvo. Katuturvallisuusindeksi lasketaan ilmoitettujen rikosten ja asukasluvun avulla. Tietyt nimikkeet saavat painokertoimen. Asukasluku jaetaan painotetulla rikosmäärällä. Luku suhteutetaan tietyn vuoden koko maan arvoon. 160,00 140,00 120,00 100,00 80,00 60,00 40,00 Helsinki Vantaa Espoo Tampere Turku Oulu 20,00 0,00 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Kuvio 8. Kuntavertailu 2009 2014, Katuturvallisuusindeksi. (Polstat 2014.)

Turvallisuusohjelma 16 Espoossa on selvästi alemmat luvut rikoslakirikoksissa kuin muissa vastaavan kokoisissa kaupungeissa Tampere, Oulu, Vantaa ja Turku. 1600,0 1400,0 1200,0 1000,0 800,0 600,0 400,0 200,0 2009 2010 2011 2012 2013 2014 0,0 049 Espoo 091 Helsinki 092 Vantaa 837 Tampere 853 Turku 564 Oulu Rikoslakirikokset (pl liikennerikokset) Kuvio 9. Kuntavertailu 2009 2014, rikoslakirikokset (-liikennerikokset) per 10 000 asukasta. (Polstat 2014.) Espoossa on asukaslukuun suhteutettuna suurten kaupunkien parhaat tilastot koskien pahoinpitelyrikoksia. 160,0 140,0 120,0 100,0 80,0 60,0 40,0 20,0 0,0 049 Espoo 091 Helsinki 092 Vantaa 837 Tampere 853 Turku 564 Oulu 2009 46,5 112,2 80,3 59,7 87,0 57,5 2010 49,6 114,4 77,7 67,3 95,4 58,9 2011 53,4 135,5 97,3 81,1 115,4 87,5 2012 52,2 122,6 91,2 88,5 101,4 74,9 2013 50,9 107,1 86,4 84,7 91,4 72,4 2014 45,7 98,0 81,4 68,4 82,1 63,8 Kuvio 10. Kuntavertailu 2009 2014, pahoinpitelyrikokset per 10 000 asukasta. (Polstat 2014.)

Turvallisuusohjelma 17 Espoossa on asukaslukuun suhteutettuna hyvä tilanne koskien omaisuusrikoksia. 1200 1000 800 600 400 200 0 049 Espoo 091 Helsinki 092 Vantaa 837 Tampere 853 Turku 564 Oulu 2009 459,3 982,3 696,6 582,9 779,4 579,8 2010 423 996,9 705,4 594,5 681 535,6 2011 453,9 1057,3 681,1 620,2 703,2 603,6 2012 384,5 865,1 587,6 634,1 702,5 568,8 2013 380,5 873,3 670,1 614,2 695,1 639,5 2014 359 863,5 688,9 653,3 618,4 635,2 Kuvio 11. Kuntavertailu 2009 2014, omaisuusrikokset per 10 000 asukasta. (Polstat 2014.) 6.1.4 Pelastuslaitoksen tilastot 14 000 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0 Helsinki Länsi-Uusimaa Keski-Uusimaa Itä-Uusimaa Varsinais-Suomi Kanta-Häme Päijät-Häme Kymenlaakso Etelä-Karjala Etelä-Savo Keski-Suomi Pirkanmaa Satakunta Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Jokilaaksot Kainuu Oulu-Koillismaa Lappi 2009 2010 2011 2012 2013 Kuvio 12. Pelastustoimen alueelliset tehtävämäärät. (PRONTO, Pelastustoimen valtakunnallinen resurssi- ja onnettomuustietokanta.)

Turvallisuusohjelma 18 Espoolla on parhaimmat vertailuluvut pelastustoimen tehtävissä/10000 asukas. Kuvio 13. Pelastustoimen tehtävät per 10 000 asukasta. (Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen tilastokirja 2013.) Vuodesta 2009 vuoteen 2011 tapahtuneen tehtävämäärien nousun jälkeen määrät putosivat jälleen 2012. 4000 3500 3000 2500 2000 1500 1000 500 0 2009 2010 2011 2012 2013 Kuvio 14. Pelastuslaitoksen tehtävämäärien muutos Espoossa. (PRONTO, Pelastustoimen valtakunnallinen resurssi- ja onnettomuustietokanta.)

Turvallisuusohjelma 19 Liikenneonnettomuuksien määrät nousivat vuonna 2012 ja putosivat jälleen vuonna 2013 lähes vuoden 2009 tasolle. 600 500 400 300 200 100 0 2009 2010 2011 2012 2013 Kuvio 15. Pelastuslaitoksen liikenneonnettomuustehtävien muutos Espoossa. (PRONTO, Pelastustoimen valtakunnallinen resurssi- ja onnettomuustietokanta.) Rakennuspalojen määrät nousivat merkittävästi vuonna 2012 mutta lähtivät laskuun vuonna 2013. 70 60 50 40 30 20 10 0 2009 2010 2011 2012 2013 Kuvio 16. Rakennuspalot Espoossa 2009 2013. (PRONTO, Pelastustoimen valtakunnallinen resurssi- ja onnettomuustietokanta.)

Turvallisuusohjelma 20 6.1.5 Tilastojen yhteenveto 6.2 Espoon tunnuslukuja Rikoslakirikosten, vammautumisten ja onnettomuuksien tilastojen valossa Espoo on turvallinen kaupunki vertailtaessa sitä muihin suuriin kaupunkeihin. Turvallisuuden tunteen osalta Espoo on suurten kaupunkien kärkikastia. Turvallisuuden tunne on Maslowin tarvehierarkiassa yksi viidestä ihmisen perustarpeesta. Turvallisuuden tunteen merkitys on korostunut myös suomalaisessa turvallisuuskeskustelussa. Osana laajaa kuntalaisille suunnattua kuntapalveluiden laatututkimusta (FCG, Kuntapalvelut Espoossa 2014) kysyttiin noin kahden tuhannen Espoolaisen mielipidettä turvallisuudesta. Tutkimustulokset ovat kokonaisuudessaan luettavissa espoo.fi sivustolla. Kysymys oli: Jos ajattelette elämistä Espoossa yleensä, miten hyvin seuraavat asiat on hoidettu". Vastausvaihtoehdot olivat: Asiat ovat kunnassani: 5 = erittäin hyvin, 4 = melko hyvin, 3 = en osaa sanoa, 2 = melko huonosti, 1 = erittäin huonosti. Kuvio 17. "Miten hyvin turvallisuusasiat on hoidettu kunnassa?" vastaukset. (FCG, - ja kuntapalvelut Espoossa 2014.)

Turvallisuusohjelma 21 Espoolaiset ovat edelleen pääosin tyytyväisiä yleiseen järjestykseen ja turvallisuuteen sekä oman asuinalueensa turvallisuuteen. Suuri osa vastaajista oli tyytyväisiä myös oman asuinalueen keskuksen turvallisuuteen sekä lasten ja nuorten turvallisuuteen. Kantaa ottaneiden enemmistö piti tapaturmien ehkäisyä hyvin hoidettuna. Suurin osa vastanneista ei osannut ottaa kantaa päihde- ja väkivaltaongelmien ehkäisyn hoitoon. Tilastojen valossa Espoossa myydään asukaslukuun suhteutettuna vähiten alkoholia suurista kaupungeista. (THL.) Väestöryhmien hyvien suhteiden edistämiseen ja syrjäytymisen ehkäisyyn ei suurin osa vastanneista ottaa kantaa. Ilmaston muutokseen ja ympäristöuhkien torjuntaa pidettiin useammin hyvin kuin huonosti hoidettuna. Tutkimuksen tuloksia arvioitaessa tulee huomioida, että vuoteen 2008 saakka kysyttiin turvallisuuden tunteen osalta vain kohdat 1. yleinen järjestys ja turvallisuus, 2. asuinalueiden turvallisuus sekä 3. oman asuinalueen turvallisuus. Nämä tutut kohdat saivat tässä kyselytutkimuksessa parhaat arvioinnit. Oman asuinalueen keskuksen turvallisuutta piti vastaajista 72 % hyvin hoidettuna. Kysymys ei ole ollut mukana ennen vuotta 2009 Espoossa eikä myöskään vertailutietoja muista kaupungeista ole. Tutkimuksessa korostuivat kaupunkikeskusten erot. Vastausten perusteella Espoon keskus koettiin muita turvattomammaksi. Kuvio 18. Kysymyksen "Miten hyvin oman asuinalueen keskuksen turvallisuusasiat on hoidettu kunnassa?" vastaukset. (FCG, - ja Kuntapalvelut Espoossa 2014.)

Turvallisuusohjelma 22 7 Ohjelman painopisteet ja toimenpiteet Kuuden turvallisuustyöryhmän ja viiden alueellisen hyvinvointityöryhmän laatiman riskianalyysin, kuntalaiskyselyn, luottamushenkilöiltä tulleiden palautteiden sekä sisäisen turvallisuuden ohjelman määrittelemien linjausten perusteella valittiin Espoon turvallisuusohjelman painopistealueet; asuinalueiden ja keskusten turvallisuus, lasten ja nuorten turvallisuus, päihteet, väkivalta, väestönryhmien väliset suhteet, koti- ja vapaa-ajan tapaturmat sekä palotapaturmat, liikenneturvallisuus sekä infrastruktuurin haavoittuvuus. 7.1 Asuinalueiden ja keskusten turvallisuus Yleisten alueiden turvallisuus on käsitteenä laaja. Myös turvallisuuteen vaikuttavia tekijöitä ja toimijoita on paljon. Kuntalaiskyselyn mukaan asuinalueiden ja keskusten turvallisuus on keskeistä viihtyvyydelle. Ilkivallan teot rakenteille, graffitit, metelöinti ja julkijuopottelu yleisillä paikoilla aiheuttavat epäviihtyisyyttä ja häiriöitä vaikkei varsinaista turvallisuusriskiä olisikaan. Yleisille alueille on kaikilla vapaa pääsy ja ilman erityistä syytä on ketään sieltä vaikea häätää. Espoolle on ominaista, että suuralueiden sisällä on elinolojen mm. sosiaalinen osallistuminen ja tuki, yhteisöllisyys, turvallisuus ja rauhallisuus, tulot ja varallisuus, työllisyys, koulutustausta, huoltosuhde, sairastavuus, asuinolot, asuntokanta ja asuinympäristö sekä väestön hyvinvoinnin ja elintapojen osalta erilaisia alueita. Haasteita aiheuttavat mm. asukkaiden sosiaalisten ongelmien ja palvelutarpeen kasautuminen. Lisäongelmia tuo anniskelupaikkojen keskittyminen kaupunkikeskuksiin. Myös maahanmuuttajien määrä osalla pienalueista on huomattavasti Espoon keskimääräistä korkeampi. Maahanmuuttajien osalta haasteita aiheuttavat mm. kotoutumiseen liittyvät kysymykset sekä uhka vastakkaisasettelun ilmapiirin voimistumisesta. Vaikka yksityinen henkilö voi toimia turvallisuutta edistävästi myös yleisellä alueella, on varsinaisiin ongelmatapauksiin puuttuminen poliisin tai virallistettujen toimijoiden kuten vartiointiliikkeiden tai muiden järjestyksenvalvojien tehtävä. Valvontaresurssien niukkuuden vuoksi keskeistä on uusien menettelytapojen käyttäminen ja tehokas verkostoituminen kaikkien toimijoiden kesken. Toimenpide Vähennetään alueellista segregaatiota asunto- ja asuttamispolitiikan avulla. Vahvistetaan erilaisia tukipalveluja ja varhaista tukea niille alueille joilla tuen tarvetta esiintyy paljon. Huolehditaan poliisin toimintaedellytyksistä. Poliisin näkyvyys ja lähestyttävyys arjessa ja ongelma-alueilla mm. jalkautumalla ihmisten pariin sekä muiden lähipoliisitoiminnan keinoin. Vastuu- ja yhteistyötahot Poliisi

Turvallisuusohjelma 23 Poliisi valvoo tehostetusti viikonloppuisin ongelma-alueiden (mm. ravintolaedustat) yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämiseksi. Puututaan välittömästi ilkivaltaan ja häiriökäyttäytymiseen (nollatoleranssi). Ns. Broken Windows mallin mukaan poistetaan välittömästi yleisillä ja yksityisillä paikoilla havaitut töhrimiset ja roskat sekä korjataan ilkivaltaisesti rikottu omaisuus. keskusten sekä tulevien metroasemien ja niiden lähialueiden valvontakamerat kartoitetaan ja valvontakameroiden käytön koordinointia kehitetään mm. hyödyntämällä järjestelmiä erityisesti poliisin esitutkinnassa. Kaupungin omistaman ja poliisin käytössä olevan kameravalvontajärjestelmän edelleen kehittäminen kattamaan suurimmat kaupunkikeskukset. Ehkäistään yleisötapahtumiin liittyviä lieveilmiöitä lupaehtojen paremmalla kontrollilla. Yleisötapahtumien valmistelussa lisätään viranomaisyhteistyötä ja koordinoidaan lupaehtoja laaditun yhteisohjeen mukaisesti. Kerätään palautetta tapahtumien järjestäjiltä, osallistujilta ja muilta kansalaisilta. Haastetaan asukasyhdistykset ja taloyhtiöt turvallisuuden parantamiseksi yhteisöllisin keinoin ja asukkaiden välistä sosiaalista kontrollia korostaen. Varmistetaan yhteisöllisyyden ja mielekkään tekemisen mahdollistavien toimintojen ja tilojen riittävyys. Luodaan uusille ja vanhoille asuntoalueille rakenteita, jotka tukevat yleistä järjestystä ja turvallisuutta: mm. näkyvyyttä parannetaan valaistuksella ja maiseman avaamisella Toteutetaan Ruotsin mallin mukaisia turvallisuuskävelyitä 2-3 vuoden välein eri kaupunkikeskuksissa. Panostetaan turvallisuudesta tiedottamiseen olemassa olevien viestimien kautta. Lehdistön ja radion lisäksi kaupungin omat vuosittaiset julkaisut sekä kiinteistöyhtiöiden ja asukasyhdistysten julkaisut kytketään. Poliisi, yritykset, taloyhtiöt Kunta, VR, yritykset, poliisi, poliisi, pelastuslaitos, poliisi, asukasyhdistykset, taloyhtiöt, poliisi, asukasyhdistykset, taloyhtiöt Rakennetaan Espoon suuriin kauppakeskuksiin, kokonaisturvallisuuden malli (vrt. Sellon malli). Panostetaan aluetuntemukseen, alueellisten tarpeiden ja aluetta koskevan yhteisen tiedon ja ymmärryksen lisääntymiseen ja sitä kautta nopeampaan puuttumiseen ja tuen järjestymiseen., pelastuslaitos, poliisi, yhdistykset, yritykset, Helsingin seudun keskuskauppakamari, asukasyhdistykset

Turvallisuusohjelma 24 7.2 Lasten ja nuorten turvallisuus Julkisuudessa on viime vuosina keskusteltu runsaasti lasten ja nuorten pahoinvoinnin lisääntymisestä ja kasautumisesta. Yleisesti ottaen voi todeta, että valtaosa lapsista, nuorista ja perheistä voi hyvin. Hyvinvoinnin polarisaatio on kuitenkin todellista: osalla perheistä, lapsista ja nuorista on kasvavia ongelmia ja pahoinvointia. 7.2.1 Lasten ja nuorten kehityksen ja hyvinvoinnin riskitekijöitä Vaikka valtaosa espoolaisista lapsista ja nuorista voi hyvin, niin samanaikaisesti hyvinvoinnin uhat ja tuen tarve ovat kasvaneet. Kentän toimijoiden mukaan lasten ja nuorten hyvinvointia heikentävät vanhemmuuden oheneminen, perheiden jaksamisongelmat, lisääntyvä neuvottomuus kasvatusasioissa ja rajojen asettamisessa sekä arkirutiinien väistyminen. Vanhemmat ovat myös usein epätietoisia missä nuoret viettävät viikonloppujaan. Osassa perheistä hyvinvoinnin uhkia ovat myös lähisuhde- ja perheväkivalta, vanhempien päihde- ja mielenterveysongelmat, varhaisen vuorovaikutuksen ongelmat sekä tukiverkostojen puuttuminen. Osalla lapsista ja nuorista hyvinvointia ja kehitystä heikentävät lisääntynyt henkinen pahoinvointi ja mielenterveysongelmat sekä niiden hoitamattomuus, jaksamisongelmat, sosiaalisten taitojen ja suhteiden puuttuminen sekä mielekkään tekemisen puute. Huolta aiheuttavat myös yksinäisyys, kiusaaminen ja nuorten keskinäinen väkivalta sekä päihteiden käyttö ja huonot elintavat. Syrjäytymisen uhkaa voivat aiheuttaa muun muassa oppimisvaikeudet, poissaolot ja koulun jättäminen peruskouluun (koulutuksellinen syrjäytyminen) sekä näköalattomuus ja juurettomuus. Nuorten häiriöille on tyypillistä häiriöiden kasautuminen samoille nuorille. Perheiden sekä lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja kehityksen riskejä ovat myös tukipalvelujen ja ennalta ehkäisevien palvelujen riittämättömyys ja niukka resursointi, oikea-aikaisen ja riittävän varhaisen avun puute, hoitoon pääsyn vaikeudet ja pitkät jonotusajat. Kehittämistä on myös palvelujärjestelmän eri toimijoiden sekä kolmannen sektorin välisessä moniammatillisessa yhteistyössä. Syrjäytymisriskissä olevien perheiden määrä on Espoossakin kasvussa ainakin, jos tilannetta arvioidaan perheneuvolapalveluihin hakeutuvien asiakkuuksien perusteella, lastensuojeluilmoitusten määrän kasvuna ja lasten kaltoin kohteluun liittyvien ilmoitusten lisääntymisenä. Perheiden lisääntyvistä ongelmista kertoo, että kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten lukumäärä (pitkäaikaiset ja avohuolto) on Espoossa kasvanut lähes lineaarisesti vuodesta 2000 vuoteen 2009.

Turvallisuusohjelma 25 Lastensuojeluilmoituksiin liittyvien selvitysten tulokset kertovat siitä, että osa espoolaisista lapsista elää perheissä, joissa väkivalta, päihteet ja erilaiset mielenterveysongelmat ovat lasten arkipäivää. Toimenpide Nuorten elinvoimaisuus (NOW) -kehitysohjelma. Tajua mut - viranomaisten yhteistyö lapsen ja nuoren tukena. Kehitetään lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin riskitekijöiden ja syrjäytymisuhkien varhaista tunnistamista, varhaista puuttumista ja tukea (Omatila, Nupoli) Tuetaan perheiden ja vanhemmuuden sekä lasten ja nuorten kasvua ja kehitystä: mm. perheiden voimavarojen vahvistaminen ja avun tuominen lasten ja perheiden arkeen. Vahvistetaan ehkäiseviä palveluita ja kehitetään erityisesti lasten ja nuorten sekä perheiden hyvinvointia tukevia ja suojaavia tekijöitä sekä lasten ja nuorten psykososiaalista tukea ja osallisuutta (esim. Nupoli). Turvataan tukipalveluiden riittävyys: huolehditaan mm. lapsiperhepalvelujen, oppilashuollon ja mielenterveyspalvelujen voimavarojen riittävyydestä. Puututaan nopeasti, tehokkaasti ja moniammatillisesti tilanteisiin, joissa lapsen turvallisuus, terveys ja hyvinvointi ovat uhattuina: esim. perheväkivaltaan, lasten seksuaaliseen hyväksikäyttöön ja kaltoin kohteluun. Määritellään selkeä vastuutaho lasten pahoinpitely ja hyväksikäyttöasioille. Turvataan ympärivuorokautisen sosiaali- ja kriisipäivystyksen toimintaedellytykset. Hyödynnetään harkinnanvaraisen toimeentulotuen käyttöä ennalta ehkäisevänä toimena vähentämään köyhyyden ja eriarvoisuuden aiheuttamaa turvattomuuden riskiä Kehitetään moniammatillista ja hallintokuntien rajat ylittävää yhteistyötä kaikkien lapsiperheiden parissa toimivien välillä palveluiden jatkumon rakentamiseksi ja turvaamiseksi. Lisätään yhteistyötä kolmannen sektorin ja seurakunnan diakoniatyön kanssa. Vähennetään nuorten toimettomuutta mahdollistamalla mielekäs tekeminen ja ainakin yksi harrastus kaikille lapsille ja nuorille. Vahvistetaan erilaisten tukea antavien verkostojen toimintaa, yhteisöllisyyttä sekä nuorten tulevaisuudenuskoa. Vastuu- ja yhteistyötahot, seurakunta, järjestöt, järjestöt, yhdistykset

Turvallisuusohjelma 26 Lisätään koulunkäynnin mielekkyyttä ja myönteisiä koulukokemuksia vaikuttamalla mm. opintoihin kiinnittymiseen, koulun ilmapiiriin, viihtyvyyteen ja vuorovaikutukseen Varmistetaan erilaisten tukitoimien riittävyys. Kiinnitetään huomiota koulutuksen nivelvaiheisiin. Puututaan välittömästi (0-toleranssi) koulu ja päiväkotikiusaamiseen. KiVa -koulu koulukiusaamisen vastainen toimenpideohjelma tulee toteuttaa laajasti Espoon kouluissa. Tarkistetaan koulujen turvallisuus- ja kriisisuunnitelmien, kiusaamisen ja väkivallan ehkäisemissuunnitelmien sekä poikkeustilanteiden tiedotusjärjestelmät ja harjoitellaan tilanteista selviämistä. Parannetaan oppilaitosten turvallisuutta ja eri toimijoiden valmiuksia toimia kouluturvallisuuteen liittyvissä asioissa. Toimenpiteitä ovat ohjeistus, koulutus ja harjoittelu. Tehdään perustetusta poikkihallinnollisesta kouluturvallisuustyöryhmästä pysyvä. Vaikutetaan lasten ja nuorten väkivaltaa koskeviin asenteisiin: esim. kohdennetut ja teemalliset vanhempainillat, valistustuntien pitäminen eri viranomaisten toimesta. Kehitetään suunnitelmallisesti päiväkoti- ja koulurakennusten sekä niiden pihojen kuntoa turvallisuuden näkökulmasta. Kartoitetaan nykytilanne. Valaistukseen näillä alueilla tulee kiinnittää erityistä huomiota., pelastuslaitos, poliisi, vanhemmat, poliisi Tilakeskus Otetaan liikenneturvallisuus korostetusti huomioon osana kaupunkisuunnitteluna oppilaitosten lähialueiden suunnittelussa. Toimenpiteinä mm. nopeusrajoitukset, liikenteen esteettömyys, havaittavuus, opasteet, sujuvuus ja lasten jättöpaikat. Tekninen keskus 7.3 Väkivalta Väkivalta on ruumiillista koskemattomuutta, oikeuksia tai etuja loukkaavaa tai vahingoittavaa voimakeinojen käyttöä. Useimmiten sanalla "väkivalta" viitataan nimenomaan ruumiilliseen voimankäyttöön, mutta on olemassa myös muun muassa käsitteet henkinen väkivalta sekä rakenteellinen väkivalta. Henkisellä väkivallalla viitataan toisen ihmisen loukkaamiseen esimerkiksi sanallisesti. Rakenteellisella väkivallalla viitataan puolestaan epäsuoraan väkivaltaan, joka juontuu henkilöiden välisistä suhteista tai sosiaalisista rakenteista.

Turvallisuusohjelma 27 Suomi on kansainvälisesti vertaillen turvallinen maa. Väkivaltarikoksia lukuun ottamatta suomalaisten todennäköisyys joutua rikoksen uhriksi on pienempi kuin muissa EU-maissa. Suomalainen vakava väkivalta ei yleensä kohdistu sattumanvaraisesti valikoituihin uhreihin. Yleensä tekijä ja uhri ovat toisilleen tuttuja ja väkivaltaan liittyy päihteiden käyttö. Espoossa tehdyn riskianalyysin perusteella ongelma alueita Espoossa ovat: lähisuhde ja perheväkivalta rasistinen väkivalta Rasistiseen väkivaltaan liittyviä kysymyksiä käsitellään erikseen kohdassa 7.5. Espoossa on laadittu "Espoon kaupungin lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn toimintaohjelma, Puhu - älä lyö". Ohjelma käsittelee laajasti ilmiötä. Ohjelman toimenpideluettelo siirrettiin sellaisenaan turvallisuusohjelman tätä aihe-aluetta koskevaksi toimenpideluetteloksi. Toimenpide / Lähisuhde ja perheväkivallan esto Eri toimijoiden vastuita, palveluketjuja ja hoitopolkuja selkiytetään. Peruspalveluissa otetaan käyttöön uusia työvälineitä lähisuhdeja perheväkivallan tunnistamiseen ja puheeksiottamiseen. Dokumentointia, tiedonkeruuta ja seurantaa kehitetään. Peruspalveluja, erityispalveluja ja kriisipalveluja tarjotaan ja kehitetään kaikille lähisuhde- ja perheväkivallan osapuolille. Laaditaan koulutussuunnitelma ja toimintaohjeet henkilöstölle ja yhteistyötahoille. Vastuu- ja yhteistyötahot Sosiaali- ja terveystoimi Sosiaali- ja terveystoimi Sosiaali- ja terveystoimi Sosiaali- ja terveystoimi, Omatila *), Lyömätön linja, Miehen linja Sosiaali- ja terveystoimi *)Espoon kaupungin Omatila tarjoaa apua ja tukea lähisuhdeväkivaltaa, seksuaalista väkivaltaa tai hyväksikäyttöä kohdanneille naisille, miehille ja lapsille. Omatila auttaa myös lähisuhteissaan väkivaltaa käyttäviä. Omatila tarjoaa akuutissa tilanteessa lyhytaikaista turvattua asumista sekä yksilö- ja ryhmämuotoista tukea. Omatila kouluttaa ja toteuttaa erilaisia kampanjoita hyvinvoinnin vahvistamiseksi ja lähisuhdeväkivallan ennaltaehkäisemiseksi. Omatila toimii 24 tuntia vuorokaudessa vuoden jokaisena päivänä. "Puhu - älä lyö" -ohjelman sekä monikulttuurisasiain neuvottelukunta kannanoton "Maahanmuuttajien ja maahanmuuttajaperheiden turvallisuus Espoossa" toimenpiteiden lisäksi väkivallan ehkäisyn toimenpiteiksi ehdotetaan:

Turvallisuusohjelma 28 Toimenpide Huolehditaan, että väkivallan uhkan omaavilla työpaikoilla on väkivallan torjumiseen ja rajoittamiseen tarvittavat turvallisuusjärjestelyt tai -laitteet sekä mahdollisuus avun hälyttämiseen. Työnantajan tulee ohjeistaa ja kouluttaa henkilökuntansa väkivaltatilanteiden varalle. Traumaattisten työtilanteiden jälkeen varmistetaan mahdollisuus jälkipuintiin. Vaikutetaan siihen, että lasten, vanhusten, vammaisten ja aikuisväestön kanssa työskentelevien ammattiryhmien koulutusohjelmiin sisältyisi väkivallan ehkäisyyn ja hoitoon perehdyttäviä osioita. Yhteistyötä mm. sosiaali- ja terveysalan oppilaitosten kanssa lisätään ja niiltä pyydetään opinnäytetöitä väkivaltailmiöön liittyen. Vanhuksiin kohdistuvasta väkivallasta ja hoitamatta jättämisestä kirjataan seurantatietoja nykyistä systemaattisemmin kotihoitokäynneillä, jotta vanhusten kaltoin kohteluun pystytään puuttumaan. Neuvoloissa otetaan käyttöön perheväkivaltaa kartoittava systemaattinen seulonta kaikille asiakkaille (mini-interventio). Kyselyn perusteella asiakkaat ohjataan jatkoavun piiriin. Koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa terveystarkastusten kyselyihin lisätään kysymykset kartoittamaan väkivallan esiintymistä lapsen elämässä. Varmistetaan omalta osalta Espoon lyömättömän linjan ja Omatilan toimintaedellytykset. Poliisin näkyvä partiointi Espoon katuväkivallan esiintymisalueilla (mm. liikenneasemat, kauppa-/ostoskeskukset, ravintoloiden edustat). Vastuu- ja yhteistyötahot, oppilaitokset Poliisi 7.4 Päihteet Suomalaisten päihteidenkäyttö lisääntyi vuoteen 2006 asti, jolloin alkoholin kokonaiskulutuksen kasvu pysähtyi. Alkoholinkäyttö on lisääntynyt ennen kaikkea naisten osalta. Nuorten alkoholinkäyttö on lisääntynyt joissakin ryhmissä, mutta alkoholia käyttämättömien nuorten määrä on samanaikaisesti kasvanut. Huumausaineiden kokeilun yleistyminen on tasaantunut 2000-luvulla, mutta ongelmakäyttäjien määrä on kasvanut. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mukaan alkoholi on työikäisten suomalaisten yleisin kuolinsyy. Miljoonan asukkaan HUS:in alueella on THL:n mukaan 280 000 alkoholin suurkuluttajaa.

Turvallisuusohjelma 29 THL:n mukaan: yksi syrjäytynyt nuori maksaa yhteiskunnalle noin miljoona euroa eläkeikään mennessä alkoholiin liittyviä kuolemia on suomessa vuosittain yli 3000 noin 70 % pahoinpitelyrikoksiin syylliseksi epäillyistä on ollut alkoholin vaikutuksen alaisena Päihteiden ongelmakäyttö ja rikollisuus, muidenkin kuin pahoinpitelyrikosten osalta, on voimakkaasti sidoksissa toisiinsa. Myös päihteiden ongelmakäyttö ja mielenterveysongelmat ovat läheisessä riippuvuussuhteessa. Espoon riskianalyysissä päihteiden käyttöön liittyviä Espoon ominaispiirteitä olivat: anniskelupaikkojen suuri lukumäärä (230 kpl vuonna 2015). Määrä on lisääntynyt huomattavasti vuodesta 2010 (71 kpl) ravintoloiden keskittyminen kaupunkikeskuksiin alaikäisten on helppo saada alkoholia; osassa ravintoloista ja elintarvikeliikkeistä alkoholia myydään alaikäisille useat vanhemmat tarjoavat ja/tai ostavat alkoholia alaikäisille lapsilleen julkijuopottelu aiheuttaa turvattomuuden tunnetta ravintoloissa ja niiden edustalla tapahtuvan juopottelun seurauksesta johtuvat pahoinpitelyt, häiriöt ja vahingonteot aiheuttavat suuren osan alueen poliisitehtävistä nuoriso juopottelee avoimesti esimerkiksi leikkipuistoissa ja koulujen alueilla pahoin alkoholisoituneet aikuiset ja nuoriso ovat löytäneet toisensa Espoon kaupungin mielenterveys ja päihdeohjelma sisältää lukuisia toimenpide-esityksiä päihdeongelmien vähentämiseksi. Toimenpiteet on jaettu elämänkaari ajattelun mukaisesti; tavallisen turvallinen lapsuus, terveen kehittyvä nuoruus, mielekäs aikuisuus, sekä täyttä elämää seniorivuosiin. Näiden toimenpiteiden lisäksi turvallisuusohjelmassa ehdotetaan toimenpiteitä jotka tähtäävät alkoholin saatavuuden rajoittamiseen ja julkijuopottelun estämiseen.

Turvallisuusohjelma 30 Toimenpide kohteena Alkoholin kulutus yleisemmin Mitä valtakunnan tasolla on päätetty Yleinen alkoholipolitiikka ja lainsäädäntö: alkoholivero, monopoli, anniskelun lupapolitiikka, myynti ja anniskelunajat, ikärajat Toimenpide Vastuutaho / Yhteistyötaho Vaikutetaan Aluehallintoviraston (AVI) anniskelupolitiikkaan alueella: Neuvottelut, lausunnot anniskelupaikkojen soveltuvuudesta ja häiriöalttiudesta, lausunnot jatkoajoista asuinalueilla Vaikutetaan miten ikärajoja noudatetaan nuorten hankkiessa ja nauttiessa alkoholia PAKKA -hankkeen mukaisen TARJONTA -työryhmä aloittanut toimintansa Espoon keskuksen alueella keväällä 2014 (Sisäisen turvallisuuden ohjelman 27/2013 mukainen toimintamalli), AVI, poliisi, asukasyhdistykset, elinkeinoelämä Alkoholin kulutus ja käyttötavat Alkoholin käyttötilanteisiin vaikuttava lainsäädäntö (1.) Alkoholijuomien ehdotonta nauttimiskieltoa tulee noudattaa ja valvoa: * julkisissa tilaisuuksissa * tiellä, kadulla, jalkakäytävällä, kevyen liikenteen väylällä, rakennusten ulkoovien edustalla, bussissa, metrossa ja junassa Poliisi, kaupunki Valvotaan, että yleisten tilaisuuksien järjestäjät noudattavat lakia Poliisi, kaupunki Alkoholin "ehdollistakin" nauttimiskieltoa tulee noudattaa ja valvoa: * puistoissa, toreilla ja aukioilla * yleisillä uimarannoilla, urheilukentillä, lasten leikkipuistoissa, ja hautausmailla Poliisi, kaupunki Otetaan 0 - toleranssi alkoholin nauttimisessa leikkipuistoissa Poliisi, kaupunki Humalajuomiseen vaikuttava lainsäädäntö (2.) Päihtyneelle myynnin ja anniskelun kieltoa tulee noudattaa ja valvoa kunnissa Elinkeinoelämä, AVI 1. Alkoholilaki 58 Nauttimiskiellot Kokoontumislaki 23.3 Järjestyslaki 4

Turvallisuusohjelma 31 2. Alkoholilaki 23 Anniskelupaikan järjestys Alkoholilaki 24 Anniskelukiellot 7.5 Väestönryhmien väliset suhteet "Kaupungin monikulttuurisuusohjelman 2009-2012" valmistelun yhteydessä pidettiin useampi työpaja jossa käsiteltiin turvallisuusasioita. Monikulttuurisasiain neuvottelukunta laati kannanoton "Maahanmuuttajien ja maahanmuuttajaperheiden turvallisuus Espoossa", jonka suositukset otettiin Espoon turvallisuusohjelmaan. Kannanoton mukaan turvattomuutta maahanmuuttajien keskuudessa aiheuttaa erityisesti aggressiivinen käytös muun väestön taholta. Aggressiivisuuden taustalla on usein päihtymys tai syrjäytyneen ulkomaalaisia kohtaan tuntema sosio-ekonominen uhka. Maahanmuuttajat joutuvat muita espoolaisia helpommin asuinalueidensa silmätikuiksi, mikä aiheuttaa turvattomuutta. Pelottava ja väkivaltainen käytös keskittyy lähinnä nuorten suomalaisten ääriliikkeisiin, vaikka yleisesti ottaen suomalaisista nuoret suhtautuvat muuta väestöä paremmin maahanmuuttajiin. Toisaalta maahanmuuttajat saattavat pelätä myös oman etnisen ryhmänsä piiristä tulevia rikollisia. Turvattomuuden ja näköalattomuuden tunteita maahanmuuttajien keskuudessa aiheuttaa myös syrjäytyminen, josta voidaan mainita esimerkkinä vieraskielisen väestön raju yliedustus espoolaisten työttömien joukossa. Valtaväestön aggressiivisen käytöksen ja yleisen sosio-ekonomisen syrjäytymisen lisäksi turvattomuutta aiheuttaa syrjintä erilaisten palvelujen tarjonnassa ja tarjottujen palvelujen laadussa. Maahanmuuttajien keskuudessa ollaan huolissaan esimerkiksi yhdenvertaisuuden toteutumisesta asumispalvelujen tuotannossa. Poliisin ja maahanmuuttajajärjestöjen yhteistyö on ollut lähinnä reaktiivista ja liittynyt esim. maahanmuuttajien ja suomalaisten välisten tappeluiden jälkiselvittelyihin. Poliisilta toivotaankin enemmän ennaltaehkäisevää otetta. Oikeusviranomaisten ja poliisin tulee suhtautua vakavasti myös etnisten ryhmien sisäisiin turvallisuusuhkiin. Espoon julkisten palveluiden tuottajien tulee aina kohdella maahanmuuttajia yhdenvertaisesti muihin espoolaisiin nähden. Maahanmuuttajat esimerkiksi kokevat, että heidän asumiseensa liittyviä huolia ei aina oteta riittävän vakavasti, vaikka esim. Espoon asunnot onkin panostanut heidän palvelemiseensa eri tavoin. Palveluntuottajien toimien lisäksi on kiinnitettävä huomiota naapurisopuun: maahanmuuttajat kokevat myös saavansa muita asukkaita helpommin valituksiin perustuvia kirjallisia varoituksia, jotka saattavat aiheuttaa lopulta häädön.

Turvallisuusohjelma 32 Väestönryhmien välisten suhteiden lisäksi on huomioitava ryhmien sisäinen turvallisuus. Yksilö voi kohdata turvallisuusuhan oman perheenjäsentensä suunnalta tavalla jota jossain ryhmissä ei välttämättä mielletä uhaksi. Espoon Monikulttuurisuusohjelman 2014 2017 seurantaraportin mukaan jatkossa huomioitavia asioita on yhdenvertaisuuden toteutuminen toisen asteen koulutuksessa sekä työllistymisessä. Näihin kohdistuvilla parannustoimenpiteillä voidaan vähentää maahanmuuttajien toimeentuloriippuvuutta ja sitä kautta syrjäytymistä yhteiskunnasta haittavaikutuksineen. Toimenpide Näkyvä valvonta alueilla, joissa juopuneiden häiritsevä käytös tai aggressiiviset ääriliikkeet uhkaavat maahanmuuttajia. Poliisi huolehtii rasististen rikosten tutkinnan yhteydessä, että maahanmuuttajat saavat tiedon siitä, että rasistiset motiivit huomioidaan tutkinnassa ja asiaan suhtaudutaan vakavasti. Jos jollakin alueella esiintyy rasistisesti motivoituneita pahoinpitelyitä tiettyä etnistä ryhmää kohtaan, järjestetään tarvittaessa avoimia keskustelu- tai tiedotustilaisuuksia, joissa kyseenomaisen etnisen ryhmän edustajille välitettäisiin viesti siitä, että rasistisen rikollisuuden torjunta otetaan vakavasti. Ongelmien syntyä ehkäiseviä tilaisuuksia järjestetään tarvittaessa yhteistyössä paikallisten toimijoiden, kuten maahanmuuttajien järjestöjen tai maahanmuuttajien toimintakeskusten kanssa. Poliisi puuttuu ääriliikkeiden toimintaan mahdollisimman varhain, jotta väestöryhmien väliset konfliktit eivät pääse kärjistymään ja kasvamaan. Maahanmuuttajille suunnataan heidän oikeuksiaan, Suomen lakeja ja kaupungin palvelujärjestelmien toimintaa koskevaa tietoa. Heille suunnattua tiedotusta tehostetaan. Tiedotuksessa tulee erikseen miettiä mikä viestintäkanava on tarkoituksenmukaisin. Maahanmuuttajia tulee entistä aktiivisemmin rekrytoida palveluntuotantoon sekä kannustaa heitä tiiviimpään yhteistyöhön maahanmuuttajien omien järjestöjen kanssa. Julkisten vuokranantajien tulee varmistaa, että kaikkia asukkaita ja alueita kohdellaan tasapuolisesti. Asumiseen liittyvistä standardeista tulee pitää kiinni myös suurten maahanmuuttajaperheiden kohdalla niin, että esim. liian ahdas asuminen ei aiheuta turvallisuusongelmia. Vastuu- ja yhteistyötahot Poliisi, yritykset Poliisi Poliisi, kaupunki Poliisi, kaupunki Poliisi, yhdistykset, yhdistykset, yritykset Espoon asunnot ja muut julkiset vuokranantajat