Systemaattinen lähisuhdeväkivallan kartoitus ennaltaehkäisyn työvälineenä



Samankaltaiset tiedostot
Systemaattinen lähisuhdeväkivallan kartoitus

Lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen päihde- ja mielenterveystyössä

Lähisuhdeväkivallan ehkäisy kunnissa

Lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen päihde- ja mielenterveystyössä

Päihdepalvelut lähisuhdeväkivaltatyön tukena

Päihdepalvelut lähisuhdeväkivaltatyön tukena

tukena Alkoholi ja väkivalta -seminaari Reetta Siukola 1

Lähisuhde- ja perheväkivallan puheeksi ottaminen. Kehittämispäällikkö Minna Piispa

Lähisuhde- ja perheväkivallan tunnistaminen

Lähisuhdeväkivallan suodatin- ja kartoituslomakkeen käyttö

Miten puutun lähisuhdeväkivaltaan?

Miten puutun lähisuhdeväkivaltaan?

Lähisuhdeväkivallan kohtaaminen. Naantalin toimintamalli

Miten puutun lähisuhdeväkivaltaan?

Miten puutun lähisuhdeväkivaltaan?

Lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen päihde- ja mielenterveystyössä

Lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen päihde- ja mielenterveystyössä

Lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen päihde- ja mielenterveystyössä

Valtakunnallinen lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn kehittämistyö

Lapsi/lapset neuvolan vastaanotolla. Sirkka Perttu THM, työnohjaaja RutiiNiksi koulutus 2013

Parisuhdeväkivalta ja alkoholi syyseurasko?

PUHEEKSIOTON TYÖKALUT LAHTI, TIINA SAVOLA, HELSINGIN YLIOPISTON KOULUTUS- JA KEHITTÄMISKESKUS PALMENIA

Selvitys perhe- ja lapsen surmien taustoista vuosilta Minna Piispa 1

Valtakunnallinen lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn kehittämistyö

LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli

Väkivallan ehkäisy ja varhainen tunnistaminen Martta October

MARAK Oulussa Siskomaija Pirilä, kouluttaja, perheterapeutti VET

Miten puutun lähisuhdeväkivaltaan?

Suunnitelmia terveyden edistämisen osaamisen kehittämiseen PPSHP:ssa

Siskomaija Pirilä. MARAK Oulussa

Lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen erikoissairaanhoidossa Violence Intervention in Specialist Health Care VISH-PROJEKTI

Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan

MITEN TOIMIA, KUN VANHEMMALLA ON VAIKEAA?

Arki terveeksi mieli hyväksi Ehkäisevää työtä Päijät-Hämeessä

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI

Teema: työ- ja toimintakyvyn arviointi välityömarkkinoilla

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

Uusi Päijät-Häme / maakuntavalmistelu Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

KIUSAAMISEN EHKÄISYN SUUNNITELMA

Väkivaltatyön osaamisen kehittäminen ja verkostointi LAPE:n perhekeskushankkeissa. THL:n toimintamallit, koordinaatio ja tuki

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN

Miten perhe- ja lähisuhdeväkivaltaa ehkäistään Päijät-Hämeessä?

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa

MARAK Mikkeli THL 1

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LIITE 5 YHTEENVETO TOIMINNAN KEHITTÄMISESTÄ, SEURANNASTA JA ARVIOINNISTA. Neuvolapalvelut

Lastensuojelun ja perhesosiaalityön yhteiskehittämö Esityksen nimi / Tekijä

SOSIAALIALAN KÄYTÄNNÖN OPETTAJIEN JA OHJAAJIEN KOULUTUS 2013

Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki. Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä

VALTAKUNNALLINEN TAPATURMAPÄIVÄ 13/08/2010 Arja Puska KUUDEN KOON MALLI PÄIVÄ HOIDOLLE JA KOULUILLE

Uusia eväitä metsämiehen reppuun. Esa Nordling, PsT Kehittämispäällikkö

Ajankohtaista järjestöjen roolista maakunta- ja soteuudistuksessa

LasSe-hankkeen raportointisuunnitelma

Erityisesti Isä-projekti Mari Tuomainen


Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus

Lähisuhdeväkivallasta kysyminen neuvolassa

Lähisuhdeväkivallan ehkäisytyö Turussa, Marak toimintamallin esittely

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki. Marjaana Pelkonen, STM

Esityksen aihe

PALVELUKOKONAISUUKSIEN JA -KETJUJEN VALMISTELUTILANNE MAAKUNNISSA

Sosiaalihuollon tiedonhallinta - valmistautuminen Kansaan Case Kallio PPKY Merja Hauhtonen, tietohallintopäällikkö

TOIMINTAOHJE TYÖTERVEYSHUOLLON HENKILÖSTÖLLE AMMATILLISEEN JA LÄÄKINNÄLLISEEN KUNTOUTUKSEEN OHJAUTUMISESTA TYÖTERVEYSHUOLLOSSA

Nostoja VAIKUTA lasten ja perheiden palveluihin kyselyn tuloksista LAPE Pirkanmaa

Väkivaltaan puuttuminen naisten parissa tehtävässä päihdetyössä

Lapsipotilaan emotionaalinen tuki päiväkirurgiassa. Anne Korhonen TtT, kliinisen hoitotieteen asiantuntija OYS / Lasten ja nuorten ty 16.4.

Lastensuojeluilmoitus ja tahdonvastainen hoito

Maakuntauudistus ja hyvinvointi. Kunta-alan hyvinvointiseminaari Antti Kuopila Erityisasiantuntija

Ennaltaehkäisevän työn kehittäminen - iltapäiväseminaari Miten auttaa syrjäytymisvaarassa olevaa nuorta Kohtaavatko kysyntä ja tarjonta?

Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut. Helena Ylävaara

EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma

Varhaisen välittämisen malli Pyhäjoen kunnassa

VERKOSTOFOORUMI KUOPIO

Omaishoitotilanteiden varhainen tunnistaminen terveydenhuollossa

Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena. Elina Palola, STM

Tänä vuonna keskustellaan puheeksioton hyödyistä ja hyviksi koetuista toimintakäytännöistä.

Miten päihdepalveluja l tulisi kehittää?

HOITOTYÖN JOHTAMISEN RAKENTEET

Perhetyöntekijä päiväkodissa ja koululla

Nuoret tarvitsevat sosiaalista vahvistamista

henkilöstön kanssa. Osallistujia 6. Valmennuksessa yht. 8 tapaamista jotka sijoittuvat aikavälille

LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille

Perhe-ja lähisuhdeväkivallan ehkäisysuunnitelma ARVIOINTIKYSELYN TULOKSET

Avustusohjelmilla tuloksia ja vaikutuksia case Emma & Elias

Lasten kaltoinkohtelun ja monitoimijaisen arvioinnin haasteet

määritelty opetussuunnitelman perusteissa:

Tavoitteena turvallisuus

Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma. Millaista tukea maakuntien muutostyöhön tarvitaan? Arja Hastrup, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Millaisia rooleja ja tehtäviä on esimiehellä yhteiskehittämisessä?

Systemaattinen väkivallasta kysyminen ammatillisena haasteena

HÄIRINNÄN JA EPÄASIALLISEN KOHTELUN HALLINNAN TOIMINTAMALLI

Lasten ja nuorten palvelut remonttiin

Kärkidigiä rinta rottingilla

Lastensuojelusta. Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo Janne Pajaniemi

Transkriptio:

Systemaattinen lähisuhdeväkivallan kartoitus ennaltaehkäisyn työvälineenä Kehittämispäällikkö Helena Ewalds 5.9.2013 28.5.2013 Systemaattinen kartoitus / Ewalds 1

Paras tapa ehkäistä väkivaltaa on puhua väkivallasta! Miksi kysyä? Antaa mahdollisuuden kertoa Kysyminen jo interventio eli väliintulo Mikä perustelee? Mikä estää? 28.5.2013 Systemaattinen kartoitusi / Ewalds 2

Huomautukset väkivaltaan puuttumattomuudesta Perhesurmaselvitys 2012 väkivaltaa ei oteta puheeksi, väkivaltaan tai sen uhkaan ei puututa, väkivallan riskiä ei arvioida, aikuisten palveluissa ei huomioida aikuisten kanssa eläviä lapsia Valtion tarkastusviraston tekemässä lastensuojelun tarkastuskertomuksessa 6/2012 todetaan, että lastensuojelun avohuolto ei vastaa väkivallan uhrien ja tekijöiden tarpeisiin. Tarkastuksen mukaan perheitä ei tueta riittävästi missään lastensuojelun vaiheessa. 28.5.2013 Systemaattinen kartoitusi / Ewalds 3

Miksi pitää kysyä? Asiasta josta ei puhuta ei ole olemassa. Häpeä, salailu, pelko estävät useimmiten sekä väkivallan kohteeksi joutuneen että tekijän olemaan aloitteentekijä väkivallan puheeksi ottamisessa. Puhu väkivallasta väkivaltana. Väkivalta ei ole perheriita tai vuorovaikutusongelma. Väkivallan nimeäminen väkivallaksi auttaa niitä lapsia, jotka ovat eläneet väkivaltaisessa kodissa katkaisemaan väkivallan ketjun siirtymästä sukupolvelta toiselle. Väkivallasta puhuminen auttaa käsittelemään väkivaltakokemuksia. Auttaa ymmärtämään kuka on vastuussa väkivaltateoista eli tekijä. Lapsen näkökulmasta lapsi näkee itsensä syylliseksi väkivaltaan kodissa. 28.5.2013 Systemaattinen kartoitusi / Ewalds 4

Miksi pitää kysyä kaikilta? Väkivalta on kansanterveysongelma. Väkivallasta seuraa terveydellisiä ja sosiaalisia ongelmia. Väkivallan seuraukset voivat olla hyvin pitkäaikaisia ja vakavia jopa hengenvaarallisia. Väkivalta ei useimmiten näy ulospäin, ei ainakaan kotona ja lähisuhteissa tapahtuva väkivalta. Vähemmän syyllistävää kun kysytään kaikilta. Riskiryhmiä, joilta erityisesti pitäisi kysyä kuten raskaana olevat ja vastasynnyttäneet äidit, mielenterveys- ja päihdeongelmista kärsivät. 28.5.2013 Systemaattinen kartoitusi / Ewalds 5

Tutkimuksen (Virkki T. ym.) mukaan työntekijät perustelevat väkivallan seulonnan seuraavasti Terveyden edistäminen. Ymmärretään väkivallan vaikutukset ihmisen terveyteen Oikeus ja jopa velvollisuus puuttua väkivaltaan Prosessin käynnistäminen. Väkivaltaa kyseenalaistavan prosessin käynnistäminen, välittäminen, : sysäyksen antaminen on väkivallan kohtaamisessa. jo sinänsä merkityksellistä ja tärkeää. 28.5.2013 Systemaattinen kartoitusi / Ewalds 6

Väkivaltaan puuttumattomuutta perustelevat näkökulmat (Virkki ym. 2011) Medikaalinen, ei nähdä lääketieteellisenä ongelmana. Oman ammatillisen roolin ja työnkuvan ulkopuolisena toimintana. Käytännöllinen, ei toimivia käytäntöjä, mitä tehdään jos tulee ilmi Individualistinen, vastuu lähisuhdeväkivaltaongelman ratkaisemisesta kuuluu osapuolille itselleen. Psykologinen, puuttuminen aiheuttaa enemmän vaurioita kuin hyötyä 28.5.2013 Systemaattinen kartoitusi / Ewalds 7

Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisen rooliin kuuluu 1. Väkivallan tunnistaminen 2. Väkivallan puheeksi ottaminen 3. Uhrin haastatteleminen, tukeminen ja ohjaus (neuvominen) 4. Tilanteen vaarallisuuden arvioiminen 5. Huolellinen lääkärintutkimus ja lausunto 6. Väkivallan ja sen seurausten dokumentointi (vammat, psykologiset seuraukset jne.) 7. Lapsista kysyminen ja keskusteleminen 8. Väkivallasta ilmoittaminen lastensuojelulain vaatimusten mukaisesti 9. Uhrien ohjaaminen muihin palveluihin 10. Koordinoitu yhteistyö muiden alojen ammattilaisten kanssa (Perttu & Kaselitz 2006) 8.9.2013 Reetta Siukola 8

Systemaattisen väkivallan kartoituslomake Lomake Kysytään kaikilta osana huolellista esitietoa ja hyvää asiakastyötä/hoitoa. Väkivallasta kysyminen ja väkivallan kartoitus tapahtuu asiakkaan/potilaan ja työntekijän välisessä vuorovaikutuksessa, jossa tärkein tehtäväsi on luottamuksellisen ja turvallisen ilmapiirin rakentaminen. Kerro, että lähisuhdeväkivalta vaikuttaa haitallisesti asiakkaan/potilaan ja hänen lastensa hyvinvointiin, terveyteen ja turvallisuuteen. Kerro, että asian kartoittaminen on osa huolellisten esitietojen keräämistä ja asiakkaan/potilaan hyvää hoitoa ja auttamista 28.5.2013 Systemaattinen kartoitusi / Ewalds 9

Yleisiä ohjeita: lomakkeen täyttäminen Henkilötietokohdat täytetään kussakin toimintayksikössä soveltuvin osin. Väkivallasta kysyminen tapahtuu aina asiakkaan/potilaan kanssa kahden kesken. Väkivallasta kysyminen ei ole turvallista mahdollisen väkivallan tekijän tai tekijälle läheisen henkilön, eikä toisten asiakkaiden/potilaiden läsnä ollessa. Älä koskaan anna lomaketta asiakkaan/potilaan itse täytettäväksi tai mukaan kotiin. 8.9.2013 Esityksen nimi / Tekijä 10

Lomakkeen osat 1. Suodatinkysymykset 2. Kartoituskysymykset 3. Arviointi 4. Toimenpiteet 8.9.2013 Esityksen nimi / Tekijä 11

Suodatinkysymykset 3 2 Mikäli potilas vastaa KYLLÄ suodatinkysymyksiin nro 2 tai 3, tee hänelle kartoituskysymykset lomakkeen mukaisesti. Kartoituksen jälkeen tee alustava avun/hoidon tarpeen arviointi käyttäen lähisuhdeväkivallan hoidon tarpeen arviointilomaketta (lomakkeen 2. puoli). 8.9.2013 Esityksen nimi / Tekijä 12

Kartoituskysymykset 5 6 8.9.2013 Esityksen nimi / Tekijä 13

Arviointi 3-5 8.9.2013 Esityksen nimi / Tekijä 14

Toimenpiteet 3 5 6 8.9.2013 Esityksen nimi / Tekijä 15

Miten saada toimivaksi käytännöksi? 1. Toimialan johdon tehtävä päätös käytännöstä näin toimitaan 2. Henkilöstön kouluttaminen lähisuhdeväkivallan ilmiöstä ja väkivallan puheeksi ottamisen käytännöistä 3. Otettava käyttöön tai luotava hoitopolku. Miten toimitaan, kuka tekee mitä ym. 28.5.2013 Systemaattinen kartoitusi / Ewalds 16

Päihde- ja mielenterveyspalveluissa Millaisia ovat asiakkaani? Millaisia kokemuksia heillä on lähisuhdeväkivallasta joko tekijöinä tai kokijoina? Puhunko lähisuhdeväkivallasta heidän kanssaan? Kartoitanko systemaattisesti asiakkaan tilanteen? Onko minulla keinoja ehkäistä lähisuhdeväkivaltaa ja lisätä asiakkaani turvallisuutta? Keiden kanssa minun on hyvä tehdä yhteistyötä? Mitä muita palveluja on olemassa? Mitä olen jo tehnyt? Miten voisin kehittää työtäni? 8.9.2013 17

THL toteuttaa Hankkeen toimikausi 17.4.2013 16.4.2014 Asiantuntijaverkosto THL, STM, ESAVI, Suomen Mielenterveysseura, A- klinikkasäätiö, Kirkkohallitus, Helsingin Diakonissalaitos Kokemusasiantuntijat Alueelliset verkostot ja palveluntuottajat/ Päijät-Häme Osa naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämisen ohjelmaa 8.9.2013 18

Tavoitteet Lähisuhdeväkivallan vähentäminen ja ehkäisy Päihde- ja mielenterveystyön kehittäminen 1. Lähisuhdeväkivaltaan liittyvän osaamisen vahvistaminen 2. Väkivaltatilanteen kartoittamisen ja siihen puuttumisen toimintamallien kehittäminen ja kokeilu 3. Väkivaltanäkökulman juurruttaminen valtakunnalliseen ja alueelliseen ohjaukseen 8.9.2013 19

Kohderyhmät Päihde- ja mielenterveystyötä tekevät ammattilaiset Päihde- ja mielenterveyspalvelujen väkivaltaa kokeneet tai käyttäneet asiakkaat Erityisryhmänä päihteiden ongelmakäyttäjänaiset 8.9.2013 20

Systemaattinen väkivallan kartoitus on oikeus että velvollisuus, joka ehkäisee väkivaltaa, edistää terveyttä ja on väliintulo väkivaltakierteen katkaisemiseksi. 28.5.2013 Systemaattinen kartoitusi / Ewalds 21