Osavuosikatsaus 1.1.2018-30.4.2018
LAUTAKUNTIEN TOIMINTA JA TALOUS 3 1. PERUSTURVALAUTAKUNNAN TOIMINTA JA TALOUS 3
LAUTAKUNTIEN TOIMINTA JA TALOUS 1. PERUSTURVALAUTAKUNNAN TOIMINTA JA TALOUS Perusturvalautakunnan perustehtävät Lapsiperheiden palvelut: Tarjota lapsiperheille heidän hyvinvointiaan ylläpitävää ja edistävää palvelua helposti saavutettavilla, matalan kynnyksen peruspalveluilla. Tarvittaessa tarjota vahvaa tukea mahdollisimman varhain ja hyvin toimivia lastensuojelullisia palveluja. Tukea perheiden omien voimavarojen ja osallisuuden vahvistumista. Aikuisten ja työikäisten palvelut: Tarjoaa kuntalaisille hyvinvointia ylläpitävää ja edistävää palvelua. Vahvistaa kuntalaisten työ- ja toimintakykyä, itsenäistä selviytymistä ja aktiivista osallisuutta. Turvaa viimesijaiset sosiaalihuoltolain mukaiset palvelut niitä tarvitseville. Ikäihmisten palvelut: Edistää ikääntyneen väestön elämänlaatua, terveyttä, toimintakykyä ja aktiivista omaehtoista toimintaa. Palveluilla tuetaan iäkkäiden asumista ensisijaisesti kotona ja tarvittaessa tarjotaan hyvät ympärivuorokautisen hoivan palvelut ja akuutin sairauden vaatima hoito ja kuntoutus. Terveydenhuollon palvelut (sisältää erikoissairaanhoidon): Ennaltaehkäistä sairauksien syntyä, edistää ja ylläpitää terveyttä ja hyvinvointia, hoitaa sairauksia asianmukaisesti, turvata lakisääteinen hoitoon pääsy ja palvelujen käyttäjien tasa-arvoisuus. Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset talousarviovuonna 2018 Lapsiperheiden palvelut: Sote uudistukseen liittyvässä valtakunnallisessa "Lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelmassa" (Lape-hanke) kehitetään koko tulevan maakunnan alueelle toimivia lapsiperheiden palveluja, missä kehitystyössä Rovaniemen kaupunki on aktiivisesti mukana. Tavoitteena lapsi- ja perhepalveluiden saatavuutta ja selkeyttä vahvistava palvelu- ja toimintamalli sekä perheiden voimavaroja, osallisuutta ja vanhemmuutta tukevat toimet ja palvelut. Lapsiperheiden palveluissa painopisteenä on myös vahvistaa peruspalveluja, taata kaikille helposti saavutettavat, matalan kynnyksen ja varhaisen vaiheen asukkaiden hyvinvointia ja omaa elämää vahvistavia palveluja. Toimivilla peruspalveluilla mahdollistetaan vahvan tuen palvelujen supistamista. Erityisryhmien palveluja kehitetään. Lapsiperheiden palvelualueen organisaatiomuutos tuli voimaan 1.4.2018. Entisen neljän yksikön sijaan palvelualue jaetaan viiteen yksikköön: perhesosiaalityö, perheneuvola, terveysneuvonta, perheoikeudelliset palvelut ja lastensuojelu. Entinen perhesosiaalityön yksikkö, joka käsitti ennaltaehkäisevän perhetyön ja lastenvalvojien palvelut, muutettiin niin, että perhesosiaalityöstä erotettiin omaksi yksiköksi perheoikeudelliset palvelut, joihin kuuluu lastenvalvojien palvelut ja perhesosiaalityöhön lisättiin ennaltaehkäisevän perhetyön lisäksi palvelutarpeen arviointitiimi sekä sosiaalihuoltolain mukaiset lapsiperheitä tukevat palvelut kuten sosiaalityö, sosiaaliohjaus, perhetyö ja muut vanhemmuutta vahvistavat tukipalvelut. Muutoksella vahvistetaan sosiaalihuoltolain mukaisten palveluiden saatavuutta ja kehittämistä. Näitä palveluja kehittämällä työn painopistettä pyritään siirtämään kohti ennaltaehkäisevää ja varhaista tukea. Ehkäisevien palveluiden ja oikea aikaisen tuen saatavuuden parantaminen vähentää muiden palveluiden tarvetta jo lyhyellä aikavälillä ja pidemmällä aikavälillä tavoitteena on vähentää lastensuojelun asiakkuuksien määrää. Sosiaalihuoltolain mukaiset palvelut ovat aina ensisijaisia suhteessa lastensuojelun palveluihin.
Lisäksi lapsiperheiden palvelualueen organisaatio vastaa tulevaa Kanta-palvelun mukaista palveluluokittelua. Lape-hanke etenee suunnitellusti ja esim. kuvavälitteisiä palveluja on kehitetty ennaltaehkäisevässä perhetyössä. Lapsiperheiden palvelualueen työntekijöitä on maakuntatason lapsiperheiden palvelujen valmistelutyöryhmässä. Aikuisten ja työikäisten palvelut: Paljon palvelua ja erityistä tukea tarvitsevien asiakkaiden palvelutarpeisiin ja erityisryhmien palvelujen kehittämiseen vastataan yhdenvertaisuuden periaatteet huomioiden yli sektoreiden menevin palvelukokonaisuuksin. Kokonaisvaltaisia palvelukokonaisuuksia toteutetaan toimialan sisällä moniammatillisessa yhteistyössä eri palvelualueiden toimijoiden kanssa. Sosiaalipalveluiden painopistettä siirretään erityispalveluista kaikille kuntalaisille soveltuviin peruspalveluihin. Palvelurakennetta kevennetään tiivistämällä ja vahvistamalla sote-yhteistyötä peruspalveluiden kaikilla osaalueilla. Sosiaalihuollon asiantuntijuutta ja osaamista vahvistetaan sekä uudistetaan käynnissä olevien hankkeiden lisäksi osana työyhteisön arjen kehittämistyötä. Sosiaalihuollon asiantuntijuus jalkautetaan lähemmäs asiakkaan arkea ja kumppanien kanssa tehtävää monialaista ja -ammatillista verkostotyötä. Kasvokkain tapahtuvien asiakaspalveluiden lisäksi käytössä on jo osittain sähköisiä työvälineitä ja virtuaalisia sosiaalipalveluita sekä hyvinvointiteknologiaa. Asiakkaan valinnanvapautta lisätään asteittain palvelusetelin kautta. Keskeistä koko palvelualueen onnistumisen näkökulmasta on vahvistaa heikoimmassa asemassa olevien kuntalaisten osallisuutta yhteisön toimintaan ja turvata kuntalaisen välttämätön huolenpito ja sosiaalinen turvallisuus kokonaisvaltaisin ja tarkoituksenmukaisin palvelukokonaisuuksin, jotka toteutetaan kustannustehokkaasti. Kaikkein haavoittuvimmassa asemassa oleville on järjestetty päiväkeskustoimintaa korvaavaa toimintaa, kuten retkiä. Uuden päiväkeskuksen suunnittelu etenee. Asukastuvalla on järjestetty tiedotustilaisuus sosiaalityön ja sosiaaliohjauksen palveluista ja on osallistuttu asukastuvan tupafoorumiin. Tapahtumissa kerätyn palautteen perusteella laaditaan kevään ja kesän aikana jatkosuunnitelma jalkautuvan sosiaalityön toimintaa varten. Hakemus osallisuutta tukevan ja syrjäytymistä ehkäisevän ESR-hankkeen rahoitusta varten jätettiin maaliskuussa. Asiakkaiden valinnanvapauden lisäämiseksi on otettu käyttöön palveluseteli vammaisten ja kehitysvammaisten asumisen järjestämiseksi. Henkilökohtaisen avun ja lyhytaikaisen hoidon järjestämistä palvelusetelillä selvitetään. Ympärivuorokautinen sosiaalipäivystys on aloittanut 1.1.2018, ja maakunnan (lukuun ottamatta Meri-Lapin kuntia) virka-ajan ulkopuolinen päivystys on aloittanut 1.4.2018. Kuntien väliset sopimusneuvottelut on käyty ja saadaan päätökseen kevään aikana. Laajan terveydenhuollon päivystyksen yhteydessä järjestettävä sosiaalipäivystys on aloittanut 1.1.2018 kaikkien Lapin kuntien osalta (lukuun ottamatta Meri-Lapin kuntia). Sosiaalipalvelujen neuvonta on laajentanut puhelinneuvonnan aukioloaikoja ja sosiaalipäivystykselle on avattu uusi suora asiakasnumero, sosiaalipalvelujen neuvonnan yhteystiedoista on tiedotettu laajasti. Käytössä on myös virtuaalikanava yhteydenottopyyntöjä varten sekä 24/7 tavoitettava verkkoneuvonta 5 päivänä viikossa. Sote-valmistelun asiantuntijaryhmiin on nimetty edustajat sosiaaliohjauksen ja kiireellisen sosiaalityön, soisaalisen tuen ja kuntoutuksen ja vammaispalvelujen palveluista. Ikäihmisten palvelut: Palvelujen painopistettä siirretään ns. raskaimmista palveluista yksilöllisiin ja kevyempiin ratkaisuihin. Toimiva kotihoito- kärkihankkeen myötä testataan ja otetaan käyttöön mm. monimuotoisia kotona asumista mahdollistavia teknologisia ratkaisuja. Kotikuntoutuksen toimintamallia juurrutetaan käytäntöön. Tilamuutosten myötä
perinteisestä "sairaalaosasto"-toimintamallista siirrytään kuntoutussairaalamalliin. Asiakkaan valinnanvapaus paranee, kun palvelusetelin käyttöä laajennetaan edelleen koskemaan myös tehostettua palveluasumista. Erityisryhmien palveluja kehitetään. Ikäihmisten palveluohjauksen toimintaa on kehitetty ja asiakkaiden yhteydenottojen määrä on kasvanut alkuvuoden aikana. Omaishoidon tuen myöntämisperusteita on valmisteltu maakunnallisena yhteistyönä ja ne otetaan käyttöön 1.1.2019 alkaen. Ikäihmisten palveluiden kehittämisen painopisteenä on kotona asumisen tukeminen. Maakunnallista yhteistyötä on tehty edelleen STM:n kärkihankkeen (Toimiva kotihoito) kanssa. Uusia teknologisia laitteita on testattu ja otettu käyttöön (esim. kuvapuhelin, lääkeautomaatti). Kotihoidon tukipalveluiden turvapuhelinpalveluiden tuottaminen on ollut merkittävä muutos ja se on aloitettu omana toimintana 1.2.2018 alkaen. Muutos on edellyttänyt myös henkilöstöresurssien kohdentamista turvapalveluiden järjestämiseen. Toiminnan muutos on tukenut asiakkaan kokonaisvaltaista kotona asumista. Kotihoidon uutena toimintamuotona on kaikille asiakkaille toteutettava kuntouttava arviointijakso. Ikäihmisten palveluissa on tehty toimintasuunnitelmia ikäihmisten taide- ja kulttuuritoiminnan kehittämiseksi yhteistyössä kulttuurituottajan kanssa. Palveluasumisen toiminnoissa on tapahtunut muutoksia siten, että Rautiosaaren palvelutalon toiminta on päättynyt kokonaan. Metsätähti II on aloittanut toimintansa vuoden alussa (Hangaspisto). Näsmäntien arviointi/hoivayksikön remontti on valmistumassa ja yksikön kuntouttavaa toimintamallia on kehitetty. Hoitoketjuissa on ollut ruuhkaa erikoissairaanhoidosta terveyskeskuksen vuodeosastolle. Siirtoviivepäivien määrä kasvoi alkuvuoden aikana. Myös osastojaksojen keskimääräiset pituudet kasvoivat alkuvuoden aikana. Palveluasumispaikkoja vapautui keskimääräistä vähemmän. Kuntoutussairaalan toimintamallia on kehitetty yhdessä henkilöstön kanssa alkuvuoden aikana. Tuetun asumisen ja tavallisen asumisen palveluseteli on otettu käyttöön asumispalveluissa. Sote-valmistelujen asiantuntijatyöryhmissä on edustus ikäihmisten palveluista. Palveluja on kehitetty yhteistyössä mm. aikuisten ja työikäisten palveluiden kanssa. Terveydenhuollon palvelut (sisältää erikoissairaanhoidon): Sote- ja palvelurakenneuudistukseen valmistautuminen muiden toimijoiden kanssa. Tilojen ja toiminnan yhteensovittaminen. Sähköisten palveluiden kehittäminen. Laki- ja asetusmuutosten toimeenpano, mm. päivystyksessä. Sote-uudistukseen liittyviin työryhmiin on nimetty kaupungin työntekijöitä, työryhmät aloittivat toimintansa huhtikuussa 2018. Lisäksi on vastattu selvityksiin ja koottu maakunnalle siirtyviä sopimuksia. Sisäilmaongelmien vuoksi jatkettu Sairaalakadun kiinteistön tyhjentämistä, maaliskuussa loput avovastaanoton toiminnasta muutti uuteen tilaan Rinteenkulman ostoskeskukseen. Sähköisiä palveluita on kehitetty ja kevään aikana tullaan ottamaan käyttöön verkossa toimiva sähköinen hoidon tarpeen arviointi. Rinteenkulmassa on myös otettu käyttöön sähköinen ilmoittautuminen. Päivystysasetuksen toimeenpanossa on edetty, yleislääkäriyöpäivystys aloitettiin 1.4. Suun terveydenhuollon päivystyksen laajentaminen alkoi käytännössä 1.5. Suun terveydenhuollossa on alkuvuodesta otettu käyttöön Pienteollisuustalon hammashoitolassa toiminnanohjausjärjestelmä, jonka pohjalta toteutetaan Joustava klinikka- toimintamallia.toimintamalli on tarkoitus jäädä pysyväksi malliksi, ja mahdollisuuksien mukaan myös laajentaa. Hoitoon pääsy on parantunut tämän myötä huomattavasti, nyt kiireettömän hammashoitoon pääsee reilussa kuukaudessa.. Suun terveydenhuollon jonoja on purettu myös ostopalvelun keinoin. Lisäksi kehitteillä on ns. monihuonemalli, joka osaltaan tehostaa hoitoon pääsyä.
Toiminnan riskit talousarviovuonna 2018 - Palvelutuotannon sopeuttaminen käytössä oleviin resursseihin ja talouden haasteisiin - Sote-uudistuksen valmistelussa onnistuminen ja sen muutoksen hallinta, sote-integraation toteutuminen riittävällä ja tarkoituksenmukaisella tavalla - Resurssien riittävyys kehittämisen haasteiden läpiviemisessä - Koko kaupungin sisällä on tarvetta etsiä yhteistyömalleja sektorirajojen ylittämiseksi - Henkilöstön vaihtuvuus ja osaamisen säilyminen - Sisäilmaan liittyvät tilaongelmat ja sairauslomat Talouden tunnusluvut TP 2016 TA 2017 TA 2018 Toimintatuotot 22 372 157 17 477 416 18 400 946 Toimintakulut -203 631 340-217 952 416-221 400 946 Toimintakate (sitova 2018) -208 259 183-200 475 000-203 000 000 Perusturvalautakunnan talouden toteuma huhtikuun jälkeen oli 70,5 miljoonaa euroa eli 34,71 %, kun se tasaisen toteuman mukaan saisi olla 33,33 %. Palvelualueista muut paitsi lapsiperheiden palvelut ja erikoissairaanhoito ovat toteutuneet alle talousarvion. Alkuvuoden aikana erikoissairaanhoito toteuma on ollut selvästi yli tasaisen toteuman. Tällä hetkellä toteuma ylittää tasaisen toteuman 4,7 miljoonalla eurolla. Erikoissairaanhoidon osalta on olemassa merkittävä talousarvion ylittämisen riski. Loppuvuoden toteumaa tulee nostamaan toukokuun alusta voimaan tulevat palkankorotukset ja loppuvuodelle kirjattava tuloksellisuuteen perustuva kertaerä. Kokonaistoteuma huhtikuun jälkeen viittaa siihen, että perusturvalautakunnan on vaikea pysyä talousarviossaan. Talousarvion riittävyyttä tarkastellaan uudelleen viimeistään 2. osavuosikatsauksessa.
Mitattavat tavoitteet talousarviovuodelle 2018 Tavoitteet Toteutuminen Määrälliset tavoitteet 1. Aikuissosiaalityö/-ohjaus 35-50 asiakasta / työntekijä, lastensuojelu 30 perhettä/sosiaalityöntekijä ja lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä 40 lasta / työntekijä. 2. Kotona asuvien 75-vuotta täyttäneiden %-osuus kasvaa 93 %:iin vastaavan ikäisistä 91,3 % 3. Erimuotoisen kuntoutuksen asiakasmäärät kasvavat Laadulliset tavoitteet 1. Ammatillisen osaamisen ja kehittymisen mahdollistaminen; koulutuksien määrä 3 päivää / työntekijä 2. Säännölliset asiakaspalautejärjestelmät, toteutuneet kyselyt ja asiakastapaamiset 3. Asiakkaan valinnanvapauden lisääntyminen, esim. käytössä olevien palvelusetelien määrä eri palvelualueilla. Tuetun asumisen ja tavallisen palveluasumisen palveluseteli otettu käyttöön ikäihmisten palveluissa helmikuussa 2018. Taloudelliset tavoitteet 1. Perusturvan palveluiden kustannukset /asukas eivät nouse 2. Talousarviossa pysyminen Toteuma 34,71 % on yli talousarvion tasaisen toteuman ei tavoitteen mukaista 3. Henkilötyövuosien määrä ei kasva 340,9 htv (vertailutieto 1-4/2015; 344,0 htv) tavoitteen mukaista 4. Sairauslomien määrä vähenee 10% edellisvuodesta 9295 päivää (vertailutieto 1-4/2017; 8594 päivää) ei tavoitteen mukaista, kasvua 8 %