Marjaana Lindeman KATSAUS Intuitio ja usko yliluonnolliseen vaihtoehtolääkinnän suosion selittäjänä Perusasiat siitä, millaisia ovat elottomat, elolliset ja psyykkiset ilmiöt ja miten ne eroavat toisistaan, voivat mennä sekaisin myös hyvin koulutetuilla ihmisillä. Tämä ns. ydintiedon sekaannus on tyypillistä intuitiiviselle ajattelulle ja yliluonnollisille uskomuksille, ja se saattaa selittää vaihtoehtolääkinnän vetovoimaa. Intuitioon nojautuminen voi johtaa vaihtoehtolääkinnän kannattajat ajattelemaan terveydestä ja sairauksista kuten muinaiset kansat ja entisajan tiedemiehet. Kun uskomus- eli vaihtoehtolääkinnän vetovoiman syitä on tutkittu, on keskitytty pääasiassa uskomisen kannalta toisarvoisiin asioihin, kuten demografisiin tekijöihin tai kokemuksiin virallisesta terveydenhuollosta. Jos ihmiset uskovat asioihin, joita asiantuntijat eivät pidä luotettavina, on tärkeää analysoida uskomusten taustalla olevaa tiedonkäsittelyä. Tiedonkäsittely on saattanut jäädä vähälle huomiolle siksi, että vaihtoehtolääkinnän käyttäjien on todettu olevan hyvin koulutettuja (Astin 1998, Thomas ja Coleman 2004). On ehkä ajateltu, että uskomusten syy ei voi olla yksilön tiedoissa. Asia ei kuitenkaan ole näin yksinkertainen. Ihminen saattaa olla hyvin koulutettu ja älykäs, ja hänellä voi silti olla vääriä käsityksiä. Ajattelukyky ei ole jatkumo, jonka toisessa päässä on tietämättömyys ja väärät uskomukset ja toisessa päässä kirkas, virheetön ajattelu. Ihmisellä on useita, yhtä aikaa toimivia tiedonkäsittelyjärjestelmiä, jotka voivat synnyttää monenlaisia uskomuksia jopa samasta asiasta. Ajattelu voidaan tiedonkäsittelyprosessien kannalta jakaa kahteen osaan, analyyttiseen ja intuitiiviseen (taulukko). Analyyttinen ajattelu on tietoista ja kielellistä ajattelua, joka kehittyy iän ja koulutuksen myötä. Analyyttisen ajattelun avulla ei voi pysyä hengissä, mutta sen avulla pystymme perustelemaan päätelmiämme kielellisesti, tarkastelemaan asioita abstraktisti sekä irrottautumaan aistihavainnoista ja vaikutelmista. Tietoisen järjestelmän lisäksi ihmisellä on useita järjestelmiä, jotka käsittelevät informaatiota automaattisesti ja tiedostamatta. Intuitiivinen ajattelu tarkoittaa automaattisiin prosesseihin perustuvaa ajattelua ja intuitio automaattisten prosessien synnyttämää tietoista vaikutelmaa jostain asiasta (Lieberman 2000, Kahneman 2003). Olemme tietoisia tiedonkäsittelyn lopputuloksesta (»pidin hänestä ensi silmäyksellä») mutta emme sen taustalla olevista päättelyprosesseista. Arkipäiväinen ja myös tieteellinen päättely perustuu osittain intuitioon. Tieteessä intuitio ei kuitenkaan riitä vaan sitä täytyy seurata tietoinen päättely. Keksinnöt ja tieteelliset löydökset voivat saada alkunsa intuitiosta, mutta ne täytyy myöhemmin kyetä perustelemaan analyyttisesti. Intuitiivinen ja analyyttinen ajattelu ovat toisistaan riippumattomia, eivät toistensa vastakohtia. Se, kuinka paljon nojaudumme intuitioon tai analyyttiseen ajatteluun, riippuu 2171 Duodecim 2008;124:2171 7
KATSAUS Taulukko. Esimerkkejä intuitiivisen ja analyyttisen ajattelun ominaisuuksista (Epstein ym. 1996, Sloman 1996, Lieberman 2000, Stanovich ja West 2000, Evans 2008). Intuitio Analyyttinen ajattelu Evoluutio Vanhoja tiedonkäsittelyjärjestelmiä Uudempi järjestelmä Tiedon lähteet Tiedonkäsittelyn kohteita Tiedonkäsittelyn luonne Henkilökohtaiset kokemukset Biologinen valmius oppia Pääasiassa tiedostamaton oppiminen Alasidonnainen ydintieto Lähestyminen välttäminen Hyvä paha-erottelut Pääasiassa tiedostamatonta Automaattista Helppoa, nopeaa Ei-kielellistä Assosiatiivista Yksinkertaiset analogiat Välitön reagointi Kohdistuu tuttuihin yhteyksiin Kokonaisvaltaista, narratiivista Konkreettista ja absoluuttista Pysyvää, vaikea muuttaa Kielellisesti ilmaistavat perustelut Kielellinen opetus Pääasiassa tietoinen opiskelu Muu alasidonnainen tieto Maailman mallintaminen Tosi epätosi-erottelut Pääasiassa tiedostettua Tahallista, tietoista Työläämpää, hitaampaa Kielellistä Loogista Tietoinen analoginen ajattelu Harkinta, suunnittelu Kohdistuu uusiin asioihin Analyyttistä Abstraktia ja suhteellista Muuttuu argumenttien myötä 2172 yksilöstä, tilanteesta ja kulttuurista. Joillakin ihmisillä toinen ajattelutapa on hallitsevampi kuin toinen ja joillakin molemmat ajattelutyylit esiintyvät yhtä voimakkaina. Vaihtoehtolääkinnän kannattajat ovat kertoneet, että he nojautuvat mielellään intuitioonsa (Caspi ym. 2004, Prussing ym. 2005, Saher ja Lindeman 2005). Suomalaisista 46 % käytti 1990-luvulla vähintään kerran vuodessa jonkinlaista vaihtoehtolääkintää (Meriläinen ym. 1993). Näkemykseni on, että juuri intuitiosta löytyy suosion suurin salaisuus. Intuitio voi johtaa vaihtoehtolääkinnän kannattajat uskomaan samoihin asioihin kuin muinaiset kansat ja entisajan tiedemiehet. Vaihtoehtolääkinnällä tarkoitan Duodecimin Lääketieteen termit sanakirjan mukaisesti tieteelliseen tutkimukseen perustuvan lääkinnän ulkopuolelle jääviä hoitomenetelmiä. Keskityn tiettyihin virhekäsityksiin, vaikka vaihtoehtolääkinnän alaan voi kuulua myös luotettavaksi osoittautuneita tai osoittautuvia väitteitä. Intuitiivinen ajattelu ja yliluonnolliset uskomukset Automaattisissa prosesseissa on paljon sellaista, mikä selittää vaihtoehtolääkinnän suosiota (taulukko). Ne operoivat henkilökohtaisilla kokemuksilla, minkä vuoksi todistajanlausunnot loistavista hoidoista tekevät intuitiiviseen ajattelijaan suuremman vaikutuksen kuin analyyttistä ajattelua edellyttävät todennäköisyydet ja suhdeluvut. Intuitiivinen ajattelu perustuu tuttuun tietoon, mikä on hengissä säilymisen ja toimintakyvyn kannalta tarkoituksenmukaista. Tämä voi vääristää suhdettamme uuteen tietoon. Analyyttisesti ajateltuna tuskin kukaan haluaa, että hänen sairauksiaan hoidetaan keskiaikaisilla menetelmillä, mutta intuitioon se voi vedota.»jo keskiajalla lääkärit käyttivät valeriaanaa unilääkkeenä. Meiltä nyt valeriaanaa erikoistarjouksena», kuulutettiin äskettäin eräässä ostoskeskuksessa. Myös suuri osa assosiatiivisesta ajattelusta on intuitiivista. Liitämme asioita automaattisesti yhteen mm. sisällöllisen samankaltaisuuden perusteella. Siksi väitteet, että punaiset juomat suurentavat hemoglobiinipitoisuutta ja että ihmisen tulee syödä ruokaa, joka on peräisin hänen syntymäpaikkakunnaltaan, voivat tuntua intuitiivisesti uskottavilta. Tärkein vaihtoehtolääkinnän suosion selittäjä voidaan kuitenkin löytää intuitiivisesta alasidonnaisesta tiedonkäsittelystä, erityisesti ydintiedosta ja sen sekaantumisesta. Ydin- M. Lindeman
tieto on tietoa, jonka oppiminen ei edellytä tietoista opiskelua. Se omaksutaan helposti, tiedostamatta ja hyvin varhaisessa vaiheessa kulttuurista riippumatta, koska ihmisellä on sen hankkimiseen evoluution tuoma valmius. Ydintieto koskee fysikaalisten, biologisten ja psyykkisten ilmiöiden perusominaisuuksia, ja suurin osa siitä opitaan jo esikouluiässä (Wellman ja Gelman 1998, Leslie ym. 2004). Tällöin lapset ymmärtävät, että aineellisilla objekteilla on itsenäinen olemassaolonsa ja ne sijaitsevat jossakin. He oppivat erottamaan elolliset oliot elottomista, syötäväksi kelpaavan myrkyllisestä ja mielen sisällöt (esim. ajatus koirasta) niiden aineellisista kohteista (oikea koira). Lapsilla on myös luontainen kyky erottaa kahdenlaisia tapahtumia toisistaan. Ihmisen tai eläinten aikaansaamat tapahtumat ymmärretään intentionaalisiksi ja muut tapahtumat tulkitaan voiman (arkiajattelussa energian synonyymi) aikaansaamiksi. Jos nämä ns. intuitiivisen biologian, fysiikan ja psykologian ydinasiat menevät sekaisin, syntyy usko yliluonnolliseen (Lindeman ja Aarnio 2007, Lindeman ym. 2008). Yliluonnollisen (paranormaali, maaginen) ilmiön olemassaolo edellyttäisi sitä, että elottomalla asialla on elollisen tai psyykkisen ilmiön ydinominaisuuksia tai että psyykkisillä prosesseilla on itsenäisen aineellisen objektin tai elollisen organismin ydinominaisuuksia. Tällöin voidaan esimerkiksi ajatella, että vedellä (eloton aine) on muisti (psyykkinen ominaisuus), että ajatus voi rikkoa esineitä (psykokinesia) tai että psyykkiset prosessit voivat elää itsenäistä elämää ilman biologista kehoa (henget, enkelit). Vaikka samankaltaisia ilmauksia käytetään usein vertauskuvallisesti (»kasvit rakastavat aurinkoa»), yliluonnollisissa uskomuksissa on kyse siitä, että asiaan uskotaan kirjaimellisesti. Kun yliluonnollinen määritellään ydintiedon sekaannukseksi, on ero yliluonnollisen ja tieteellisen tiedon välillä helppo havaita. Vaikka virallisen lääketieteen edustajat voisivat omaksua vaihtoehtolääkinnästä esimerkiksi ihmisläheisyyttä, tutkimukset eivät voine osoittaa, että psyykkisiä prosesseja on olemassa ilman kuolevaa, biologista kehoa tai että fysikaalinen suure (energia, voima) voi parantaa. Rohtovirmajuuri eli Valeriana officinalis Ainakaan toistaiseksi uusi tieto ei ole vienyt meitä lähemmäksi yliluonnollista vaan aina siitä poispäin. Kun törmäämme uusiin ja outoihin asioihin, ajattelemme yleensä analogisesti: sovellamme niihin tiedostamatta tietoa, joka meillä on tutuista asioista. Lapsetkin kuvaavat tuntemattomia asioita kuin ne olisivat aineellisia objekteja tai ihmisen kaltaisia (»Ajatusta ei voi koskettaa, kun se on liian kaukana kurkun sisässä.»»kukkaan sattuu, jos sitä leikataan.»). Vaihtoehtolääkinnästä, luonnonkansojen ajattelusta ja tieteenhistoriasta löytyy paljon esimerkkejä 2173 Kuva: Ella Räty / Puutarhaliiton kuva-arkisto Intuitio ja usko yliluonnolliseen vaihtoehtolääkinnän suosion selittäjänä
KATSAUS 2174 siitä, kuinka terveyteen ja sairauksiin sovelletaan virheellisiä, mm. yliluonnollisia analogioita. Elävä ja henkinen energia Kun vaihtoehtolääkinnässä puhutaan energiasta tai voimasta, niitä ei kuvata jouleilla tai newtoneilla. Voiman ja energian uskotaan pikemminkin olevan itsenäistä ainetta, joka kiertää kehossa eräänlaista putkistoa (esim. meridiaaneja) pitkin, ja aineella voidaan uskoa olevan myös parantavia Suomalaisista 46 % käytti 1990- luvulla vähintään kerran vuodessa vaihtoehtolääkintää ja psyykkisiä ominaisuuksia. Tällainen käsitys energiasta on monien vaihtoehtolääkintämuotojen taustalla. Kivi- ja kristalliterapiat perustuvat ajatukseen, että kiven sisällä sykkii parantavaa energiaa, joka siirtyy kantajaansa. Vaihtoehtoterapeutti voi sanoa siirtävänsä parantavaa energiaa asiakkaaseen myös kynttilöillä tai väreillä ja suositella shiatsu-hierontaa energiatukosten välttämiseksi. Ajatus, että energialla tai voimalla on elollisuuden lisäksi myös henkisiä ominaisuuksia, on mm. kaukoparannuksen ja terapeuttisten kosketusten perusta. Yhteistä näille on käsitys, että sairaudet poistuvat henkisen energian avulla. Reiki-opin mukaan energia virtaa jokaisen ihmisen kautta ja sairauden hoidossa henkiparantaja kanavoi asiakkaaseen rakkaudellista voimaa. Itämaisissa opeissa elävästä energiasta tai voimasta käytetään usein nimitystä qi, joka tarkoittaa suomeksi elämänvoimaa eli vitaalista voimaa. Energiahoitojen mukaan yksilö on terve, jos qi-energia virtaa kehossa normaalisti, mutta jos hänessä on energiatukoksia, hän sairastuu. Hoito tähtää siihen, että qi pääsee virtaamaan vapaasti. Myös tiedemiehet etsivät aikoinaan elämän voimaa (Hall 1969, Mayr 1997). Kun ilmeni, että maailmankaikkeudessa kaikki ei olekaan elävää, heräsi kysymys, miten ihmiset ja eläimet eroavat elottomista asioista. Mikä mahdollistaa sen, että ihmiset ja eläimet lisääntyvät, ajattelevat ja liikkuvat halutessaan, mutta vuoret ja esineet eivät? Monen tiedemiehen mielestä luontevinta oli olettaa, että elollisissa olioissa on jokin aine tai voima, jota elottomissa olioissa ei ole. Tätä ainetta tai voimaa alettiin nimittää elämän hiukkasiksi tai vitaalivoimaksi ja voiman olemassaolon puolustajia vitalisteiksi. Vitalisteilla oli erilaisia käsityksiä siitä, millainen tuo aine tai voima on. Varhaisimpien käsitysten elämä oli kiinteää ainetta, jolla oli parantavia ja henkisiä ominaisuuksia. Paracelsus esitti 1500-luvulla, että tähtien elävä voima vaikuttaa ruumiin elimiin. Ranskalainen Pierre Louis Maupertuis (1698 1759) sanoi, että elollisissa olennoissa esiintyy partikkeleita, joilla on haluja, tunteita, muisti ja älykkyyttä. Kaikki yritykset todistaa vitaalivoiman olemassaolo epäonnistuivat. Sen jälkeen, kun elämä ymmärrettiin emergentiksi eli solujen ja molekyylien toiminnasta syntyväksi uudeksi ominaisuudeksi, elämänvoiman käsite osoittautui virheelliseksi. Elimistön puhdistaminen pahasta Elämän hiukkasia etsittiin aikoinaan myös maailmankaikkeuden neljästä oletetusta peruselementistä. Sisilialainen tiedemies Empedocles esitti antiikin aikana, että maa, vesi, tuli ja ilma ovat maailmankaikkeuden jakamattomia alkuaineita. Elämän ainetta etsittiin ensin vedestä, koska vesi oli tuolloisen mytologian mukaan terveyden ja ikuisen elämän lähde. Niitä etsittiin myös ilmasta, koska ihmisen oletettiin hengittävän maailman sielua ilmasta, ja verestä, koska kuiviin vuotaessaan ihminen kuolee. Neljän elementin teoriaa sovellettiin sairauksien hoitoon. Teorian mukaan vesi on kosteaa ja kylmää, maa kuivaa ja kylmää, tuli kuivaa ja kuumaa ja ilma kosteaa ja kuumaa (Suomessa asuvat tiedemiehet olisivat ehkä päätyneet erilaiseen ilman luonnehdintaan). Näillä oletettiin olevan vastineensa ihmisen kehossa: vedellä lima, ilmalla keltainen sappi, maalla musta sappi ja tulella veri. M. Lindeman
Kaikki sairaudet tulkittiin neljän elementin ominaisuuksien perusteella. Uskottiin, että ihminen sairastuu, kun jotain elementtiä on liikaa tai liian vähän. Jos potilaalla oli kuumetta, kipeä kurkku tai punakat kasvot, hänessä oletettiin olevan liikaa verta ja kuppaus oli paikallaan. Jos verenpoisto ei auttanut, oletettiin, että verta ei ollut poistettu tarpeeksi. Jos potilas kuoli jatkuvaan kuppaukseen, sen tulkittiin johtuneen siitä, että sairaus oli jo ehtinyt liian pitkälle. Ajatus neljästä peruselementistä osoittautui vääräksi ja tuhoisaksi. Lääkäri ja tiedekirjailija Robert Youngson (1998) on kuvannut tätä uskomusta tieteenhistorian hirveimmäksi erehdykseksi. Anemia ja vajaaravitsemus olivat tuona aikana hyvin yleisiä. Veri oli nimenomaan se, mitä miljoonat kuppauksen vuoksi kuolleet olisivat kaikkein kipeimmin tarvinneet. Konkreettisiin aistihavaintoihin perustuva uskomus maailmankaikkeuden neljästä elementistä elää yhä, mm. itämaisessa lääketieteessä ja luontaisterapioissa. Tiibetiläisen lääketieteen mukaan sairaudet syntyvät elementtien epätasapainosta. Lääkkeen luvataan löytyvän ympäristön elementeistä, kuten yrteistä tai kivistä, joiden uskotaan lisäävän tai vähentävän yhtä tai useampaa peruselementtiä ihmisen kehossa. Tällainen sairauskäsitys vastaa esikouluikäisten ja muinaisten kansojen uskomusta, että sairastuminen on mekaaninen tapahtuma, jossa itsenäinen, myrkyllinen aines kulkeutuu ihmiseen, ja että parantuminen alkaa, kun tuo aines saadaan puhdistettua kehosta pois (Kalish 1999). Tästä syystä monissa kulttuureissa ihmiset harjoittivat erilaisia oksentamis- ja verenvuodatusrituaaleja, sillä näin pahan aineksen uskottiin poistuvan elimistöstä. Pahasta aineesta puhdistautumisen moderneja versioita ovat erikoisruokavaliot, suolihuuhtelut ja paastot, joilla pyritään eroon ns. kuona-aineista. Elävän ravinnon oppaissa väitetään, että päänsärky tai pahoinvointi elävän ravinnon dieetin aikana ilmentää sitä, että keho on puhdistamassa itseään. Teoksen Terveyden avain (Waerland ja Waerland 1986) mukaan kuona-aineet ovat syynä mm. huonoon ihoon, 8 8 YDINASIAT Tutkittaessa vaihtoehtolääkinnän suosion syitä tulisi paneutua uskomusten taustalla oleviin tietoihin ja tiedonkäsittelyyn. Vaihtoehtolääkinnän ominaispiirteet löytyvät myös lasten, muinaisten kansojen ja entisajan tiedemiesten käsityksistä. 8 Elottomat, elolliset ja psyykkiset asiat sekaantuvat sekä yliluonnollisissa uskomuksissa että vaihtoehtolääkinnässä. epilepsiaan, astmaan, palelemiseen, migreeniin, hermostuneisuuteen, silmäsairauksiin, unettomuuteen ja tahmaiseen kieleen. Luonnonmukaisuuden viehätys Sanalla keinotekoinen on kaksi merkitystä. Se tarkoittaa ensinnäkin ihmisen tekemää, jotain luonnossa sellaisenaan esiintymätöntä. Toinen merkitys on teennäinen, epäaito. Siis huono. Vaihtoehtolääkinnässä puhutaankin luonnonmukaisuudesta usein tavalla, jonka mukaan kaikki luonnossa esiintyvä olisi hyvää ja kaikki keinotekoinen olisi pahaa. Näin ei tietenkään ole. Brasiliassa kuolee 50 ihmistä vuorokaudessa, kun vesi pidetään luonnonmukaisessa tilassa eli sitä ei puhdisteta. Käärmeet, kielot ja tulppaanit ovat myrkyllisiä, ja pakkanen, aurinko ja kuivuus tappavat. Sen sijaan keinotekoisesti valmistetut lääkkeet ja ruokien lisäaineet ovat pelastaneet miljardien ihmisten hengen. Elämme ja voimme hyvin, koska meidän ei tarvitse elää luonnonmukaisesti. Miksi sitten luonnonmukaisuus vetoaa? Kiinnostus luontoa kohtaan on ihmisen olemassaolon seuraus, jopa edellytys. Olemme riippuvaisia luonnosta, emme keinotekoisista asioista. Artefakteihin ei tarvitse kiinnittää huomiota, sillä niistä ei saa ravintoa eivätkä ne aiheuta huolta kuten vaaralliset eläimet tai hirmumyrsky. Siksi ihmisellä on valmius oppia 2175 Intuitio ja usko yliluonnolliseen vaihtoehtolääkinnän suosion selittäjänä
KATSAUS Vaihtoehtolääkinnässä ajatellaan, että kaikki luonnossa esiintyvä olisi hyvää luontoon liittyviä asioita helposti ja varhaisessa vaiheessa. Evoluutiopaineet ovat olleet suuria erityisesti syötäväksi kelpaavan ja terveyttä edistävien asioiden tunnistamiseen. Myös eläimet ovat oppineet hoitamaan terveyttään kasveilla. Valaat syövät rakkolevää parantaakseen sairauksiaan, ja kapusiiniapinat karkottavat hyönteisiä sitruspuun ja kärhöjen lehdillä, samoilla kasveilla kuin luonnonkansatkin (Baker 1996, Animal culture 2008). Jo parivuotiaat osaavat erottaa luonnossa esiintyviä asioita keinotekoisista esineistä. He erottavat linnut lentokoneista ja eläimet ajoneuvoista ja ymmärtävät, että juominen ja nukkuminen ovat eläinten mutta eivät ajoneuvojen ominaisuuksia (Wellman ja Gelman 1992, 1998). Pienet lapset oppivat lähes itsestään, että luonnossa esiintyvät oliot, kasvit ja eläimet, pystyvät parantamaan itsensä mutta keinotekoiset asiat eivät. Nelivuotiaat ymmärtävät, että hajonnut pöytä ei voi korjaantua itsestään eikä irronnut nappi voi mennä itsestään takaisin paitaan mutta kissan naarmu parantuu ja nurmikko kasvaa itsestään (Backscheider ym. 1993). On todennäköistä, että tämä ydintieto luonnon transformaatioista sai ihmiset uskomaan 1500-luvulle asti, että vain kasvit tai eläimet kelpaavat lääkkeeksi. Sama väärinkäsitys synnyttänee yhä intuition, että luonnonmukainen terveyden- ja sairaanhoito on ihmiselle parempaa kuin keinotekoinen. Lopuksi Tutkimusten mukaan yliluonnolliseen uskovilla ihmisillä on yhtä paljon tieteellistä tietoa esimerkiksi energiasta ja biologisista prosesseista kuin skeptikoilla mutta vain yliluonnolliseen uskovilla on tieteellisen tiedon rinnalla myös toinen käsitys samasta asiasta (Lindeman ja Saher 2007). He uskovat muun muassa, että biologisilla elimillä ja prosesseilla (jalka, verenkierto) on oma tahto ja että huonekaluilla voi olla psyykkisiä ominaisuuksia, kuten tietoa. He pitävät energiaa konkreettisena aineellisena oliona, joka elää ja jolla voi olla henkisiä ominaisuuksia. Tulevissa tutkimuksissa olisi hyödyllistä tutkia vaihtoehtolääkintään uskovien tiedonkäsittelyä. On todennäköistä, että heillä on samankaltainen käsitysjärjestelmä kuin yliluonnolliseen uskovilla, sillä usko yliluonnolliseen on paljon voimakkaammin yhteydessä vaihtoehtolääkinnän suosioon (korrelaatio.44, Saher ja Lindeman 2005) kuin esimerkiksi yksilön terveydentila, kontrollikäsitykset, koulutus tai näkemykset virallisesta lääketieteestä. Jos vaihtoehtolääkinnän suosion taustalla on ydintiedon sekaannuksia, tavanomainen tiedonvälitys ei vaikuta vaihtoehtolääkinnän suosioon, sillä tieto menee väärään, analyyttisen ajattelun koriin. Ydintiedon sekaannusten poistuminen edellyttää syvällistä opetusta, jossa keskitytään siihen, millaisia ominaisuuksia elottomilla, elollisilla ja psyykkisillä ilmiöillä voi ja ei voi olla. MARJAANA LINDEMAN, dosentti, yliopistonlehtori Helsingin yliopiston psykologian laitos PL 9, 00014 Helsingin yliopisto 2176 Sidonnaisuudet: Ei ilmoitettuja sidonnaisuuksia M. Lindeman
Kirjallisuutta Animal culture [verkkodokumentti]. Saint Thomas Productions: Village distribution [päivitetty 10.4.2008]. www.babelgum. com/118588/animal-culture.htm. Astin J. Why patients use alternative medicine: results of a national study. JAMA 1998;279:1548 53. Backscheider A, Shatz M, Gelman S. Preschoolers ability to distinguish living kinds as a function of regrowth. Child Dev 1993;64:1242 57. Baker M. Fur rubbing: use of medicinal plants by capuchin monkeys (cebus capucinus). Am J Primatol 1996;38:263 70. Caspi O, Koithan M, Criddle MW. Alternative medicine or»alternative» patients: a qualitative study of patient-oriented decision-making processes with respect to complementary and alternative medicine. Med Decis Making 2004;341:1155 7. Epstein S, Pacini R, Denes Raj V, Heier H. Individual differences in intuitiveexperiential and analytical-rational thinking styles. J Pers Soc Psychol 1996;71:390 405. Evans JSBT. Dual-processing accounts of reasoning, judgment and social cognition. Annu Rev Psychol 2008;59:255 78. Hall TS. Ideas of life and matter. Studies in the history of general physiology. Chicago: The University of Chicago Press 1969. Kahneman D. A perspective on judgment and choice: mapping bounded rationality. Am Psychol 2003;58:697 720. Kalish C. What young children s understanding of contamination and contagion tells us about their concepts of illness. Kirjassa Siegal M, Peterson CC, toim. Children s understanding of biology and health. Cambridge: Cambridge University Press 1999, s. 99 130. Leslie AM, Friedman O, German TP. Core mechanisms in theory of mind. Trends Cogn Sci 2004;8:528 33. Lieberman MD. Intuition: a social cognitive neuroscience approach. Psychol Bull 2000;126:109 37. Lindeman M, Aarnio K. Superstitious, magical, and paranormal beliefs: An integrative model. J Res Pers 2007;41:731 44. Lindeman M, Saher M. Vitalism, purpose and superstition. Brit J Psychol 2007;98:33 44. Lindeman M, Cederström S, Simola P, Simula A, Ollikainen S, Riekki T. Sentences with core knowledge violations increase the size of n400 among paranormal believers. Cortex 2008 (painossa). Mayr E. This is biology. The science of the living world. Cambridge: Harvard University Press 1997. Meriläinen P, Vaskilampi T, Vartiainen E, ym. Suomalaisen väestön virallisten ja epävirallisten hoitomuotojen rinnakkaiskäyttö vuosina 1982 ja 1992. Vaihtoehtolääkintä Suomessa 1982 92. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 1993;3:79 93. Prussing E, Sobo EJ, Walker E, Kurtin PS. Between desperation and disability rights: a narrative analysis of complementary/ alternative medicine use by parents for children with Down syndrome. Soc Sci Med 2005;60:587 98. Saher M, Lindeman M. Alternative medicine: a psychological perspective. Pers Ind Dif 2005;39:1169 78. Sloman SA. The empirical case for two systems of reasoning. Psychol Bull 1996;119:3 22. Stanovich KE, West RF. Individual differences in reasoning: Implications for the rationality debate? Behav Brain Sci 2000;23:645 726. Terveyskirjasto [verkkodokumentti]. Lääketieteen sanasto. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim 2008. www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto Thomas K, Coleman P. Use of complementary or alternative medicine in a general population in Great Britain. Results from the national omnibus survey. J Public Health 2004;26:152 7. Waerland A, Waerland E. Terveyden avain. Hämeenlinna: Karisto 1986. Wellman HM, Gelman SA. Cognitive development: foundational theories of core domains. Annu Rev Psychol 1992; 43:337 75. Wellman HM, Gelman SA. Knowledge acquisition in foundational domains. Kirjassa Kuhn D, Siegler RS, toim. Handbook of child psychology. Cognition, perception, and language. New York: Wiley 1998, s. 523 73. Youngson R. Scientific blunders. A brief history of how wrong scientists can sometimes be. London: Robinson 1998.