HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUS 2010 8 tilastoja Asuntokuntien tulot Helsingissä 1995 2007
TIEDUSTELUT FÖRFRÅGNINGAR INQUIRIES Leena Hietaniemi, p. 09 310 36404 etunimi.sukunimi@hel.fi JULKAISIJA UTGIVARE PUBLISHER Helsingin kaupungin tietokeskus Helsingfors stads faktacentral City of Helsinki Urban Facts OSOITE ADRESS ADDRESS PL 5500, 00099 Helsingin kaupunki (Siltasaarenkatu 18 20 A) PB 5500, 00099 Helsingfors stad (Broholmsgatan 18 20 A) P.O.Box 5500, FI-00099 City of Helsinki, Finland (Siltasaarenkatu 18 20 A) PUHELIN TELELEFON TELEPHONE 09 310 1612 INTERNET www.hel.fi/tietokeskus/ TILAUKSET, JAKELU BESTÄLLNINGAR, DISTRIBUTION ORDERS, DISTRIBUTION p. - tel. 09 310 36293 tietokeskus.tilaukset@hel.fi KÄTEISMYYNTI DIREKTFÖRSÄLJNING DIRECT SALES Tietokeskuksen kirjasto Siltasaarenkatu 18 20 A, p. 09 310 36377 Faktacentralens bibliotek Broholmsgatan 18 20 A, tel. 09 310 36377 City of Helsinki Urban Facts, Library, Siltasaarenkatu 18 20 A, tel. +358 9 310 36377 tietokeskus.kirjasto@hel.fi
HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUS HELSINGFORS STADS FAKTACENTRAL CITY OF HELSINKI URBAN FACTS tilastoja statistik statistics 2010 8 2010 Asuntokuntien tulot Helsingissä 1995-2007
TAITTO OMBRYTNING Ulla Nummio KANSI PÄRM Tarja Sundström-Alku Kuva / Bild: Helsingin kaupungin matkailu- ja kongressitoimisto / Paul Williams PAINO TRYCKERI Edita Prima Oy, Helsinki 2010 painettu: ISSN 1455-7231 verkossa: ISSN 1796-721X
Sisällys Aluksi...................................... 5 I Asuntokunnat............................... 6 Itäisen suurpiirin asuntokuntien määrä on lisääntynyt............. 6 Puolet asuntokunnista on yhden hengen talouksia............... 6 Suurpiirien asuntokuntarakenne....................... 7 II Asuntokuntien tulot............................ 9 Valtionveronalaiset tulot ja niiden lähteet................... 9 Kolmessa suurpiirissä valtionveron alaiset tulot keskimääräistä korkeammat... 10 Valtionveron alaisista tuloista suurin osa työtuloja............... 11 Helsinkiläisten tulot perhetyypeittäin..................... 12 Lapsettomilla pareilla on korkein tulotaso................... 12 Perheiden tulot alueittain vuonna 2007.................... 12 Lapsiperheiden tulotaso vaihtelee alueittain.................. 13 Yksinhuoltajaperheet ovat heikoimmassa asemassa.............. 13 III Käytettävissä olevat tulot......................... 15 Käytettävissä oleva tulo ja mediaanitulo................... 15 Mediaanitulot lähes samaa tasoa Helsingissä ja koko maassa.......... 15 Mediaanitulojen kasvuvauhti on tasaantunut.................. 16 Käytettävissä olevien tulojen alueellinen kehitys................ 17 Keskimääräiset käytettävissä olevat tulot korkeimmat Eteläisessä suurpiireissä mediaanitulot Pohjoisessa suurpiirissä..................... 17 Kuluttajayksikkökohtainen mediaanitulo eli ekvivalenttitulo.......... 19 Pienituloisuus Helsingissä etenkin lasten pienituloisuusriski on kasvanut.... 19 IV Verot ja veroluonteiset maksut...................... 21 Keskimääräinen kunnallisvero on noussut tasaisesti.............. 21 Eteläisestä suurpiiristä suurin osa kunnallisveroista............... 23 Yhteenveto................................... 25 Lähteitä:..................................... 31 3
4
Aluksi I Asuntokunnat Ensimmäisessä osiossa tarkastellaan helsinkiläisten asuntokuntien luku- ja henkilömääriä ja niiden kehitystä suupiireittäin vuosina 1995-2007. II Asuntokuntien tulot Toisessa osassa huomio kiinnitetään asuntokuntien ja niissä asuvien henkilöiden tulojen kehitykseen vuodesta 1997 vuoteen 2007. Tarkemmin - myös suur- ja peruspiireittäin - esitellään vuoden 2007 aikana ansaittuja valtionveron alaisia tuloja. Lisäksi eri perhetyyppien tuloja verrataan sekä keskenään että koko kaupungin keskitasoon vuosina 1985, 1995, 2000, 2005 2007. Vertailu tehdään myös alueellisesti vuoden 2007 aineistoon perustuen. III Käytettävissä olevat tulot Kolmanneksi keskitytään asuntokuntien käytettävissä olevien tulojen kehitykseen vuosien 1995 2007 aikana. Mittareina ovat sekä tulojen keskiarvo että mediaani, jonka kehitystä seurataan vuodesta 1996 lähtien. Lisäksi sitä verrataan valtakunnalliseen mediaaniin. Helsingissä alueellisina yksikköinä ovat suurpiirit ja niissä myös kulutusyksikkökohtaiset mediaanitulot. Mukana on myös pienituloisuusasteen tarkastelu sekä Helsingissä että koko maassa vuosina 1995 2007. Määrittelyrajana on 60 prosenttia koko maan ekvivalenttitulon mediaanista. IV Verot ja veroluonteiset maksut Neljännessä osiossa esitellään helsinkiläisten asuntokuntien maksamien kunnallisverojen sekä ansio- ja pääomatulojen verotuksen kehitys vuodesta 1995 vuoteen 2007. Alueellisesti eli suur- ja peruspiireittäin erityyppisten verojen osuuksia tarkastellaan vuonna 2007. Lisäksi eritellään alueen osuus Helsingin kunnallisverokertymästä, asuntokunnista sekä alueen työttömyysaste. 5
I Asuntokunnat Itäisen suurpiirin asuntokuntien määrä on lisääntynyt Asuntokunnan muodostavat samassa asuinhuoneistossa vakinaisesti asuvat henkilöt. Käsite kattaa kaikki mahdolliset yhdessä asuvien henkilöiden yhdistelmät sekä yksinasuvat. Helsingissä oli vähän yli 296 000 asuntokuntaa vuonna 2007 eli 2 130 edellisvuotta enemmän. Vuoteen 2004 verrattuna lisäys oli 7 800 ja vuoteen 2000 verrattuna lähes 18 400. Nykyisin 35 asuntokuntaa sadasta sijaitsee kantakaupungissa. Kolmekymmentä vuotta sitten tilanne oli erilainen, sillä silloin kantakaupungin osuus koko kaupungin asuntokunnista oli 45 prosenttia. Vuonna 2007 eniten hieman alle 57 000 asuntokuntaa oli Eteläisessä suurpiirissä. Toiseksi eniten niitä oli Läntisessä suurpiirissä, lähes 54 900. Itäisessä suurpiirissä asuntokuntia oli 50 700 ja sen merkitys asuinalueena onkin kasvanut. Vuonna 1975 siellä asui 12 prosenttia kaikista Helsingin asuntokunnista, kun vuonna 2007 osuus oli jo 17 prosenttia. Runsaan kolmenkymmenen vuoden aikana Eteläisen suurpiirin osuus kaupungin asuntokunnista on vähentynyt seitsemän prosenttiyksikköä ollen 19 prosenttia vuonna 2007. Kuvio 1. Asuntokuntien määrän kehitys Helsingin suurpiireissä, 1975,1985,1995, 2000 2008 Asuntokuntia 60000 50000 40000 30000 20000 10000 Eteläinen Läntinen Keskinen Pohjoinen Koillinen Kaakkoinen Itäinen 0 1975 1985 1995 2000 2004 2005 2006 2007 2008 Lähde: Aluesarjat, tietokanta. Puolet asuntokunnista on yhden hengen talouksia Vuonna 2007 yhden hengen talouksia oli miltei puolet kaikista Helsingin asuntokunnista. Niitä oli lähes 147 400. Osuus onkin kasvanut ajan kuluessa, sillä vielä 1970-luvun puolivälissä kolmasosassa asuntokunnista asui yksi henkilö. Tuolloin 56 prosenttia niistä sijaitsi kantakaupungissa. Vuonna 1985 yhden hengen asuntokuntien sijainti jakautui miltei tasan kanta- ja esikaupunkialueiden kesken. Sen jälkeen tilanne muuttui siten, että suurempi osuus yhden hengen asuntokunnista sijaitsee esikaupunkialueilla siellä olevan asuntokannan kasvun myötä. Vuonna 2007 enää neljä kymmenestä yhden hengen taloudesta sijaitsi kantakaupungissa. 6
Kuvio 2. Asuntokuntien henkilömäärät Helsingissä 1975, 1985, 1995, 2000, 2004, 2007 ja 2008, osuus (%) asuntokunnista % 50 40 30 20 1-henk 2-henk 3-henk 4-henk 5+ henk. 10 0 1975 1985 1995 2000 2004 2007 2008 Lähde: Aluesarjat, tietokanta. Kahden hengen talouksia oli 30 prosenttia kaikista asuntokunnista vuonna 2007. Niiden osuus on säilynyt muuttumattomana ajan kuluessa. Jo 1970-luvun puolivälissä osuus oli yhtä suuri. Tuolloin joka toinen kyseisistä asuntokunnista sijaitsi kantakaupungissa. Vuoteen 2007 mennessä osuus oli laskenut ja nykyisin yksi kolmesta kahden hengen taloudesta on kantakaupungissa. Yhteensä kahden hengen talouksia oli vähän yli 89 400 vuonna 2007. Joka kymmenes asuntokunta oli kolmen hengen asuntokunta. Niiden osuus on säilynyt samalla tasolla tämän vuosikymmenen ajan. Vuonna 1975 niitä oli 18 prosenttia asuntokunnista, mutta vuoteen 1990 mennessä osuus oli laskenut 13 prosenttiin. Joka neljäs helsinkiläinen kolmen hengen kotitalous on kantakaupungissa ja tämä osuus on säilynyt samana jo 1990-luvun alusta lähtien. Vuonna 2007 kolmen hengen talouksia oli runsas 29 600. Neljän hengen asuntokuntia oli 20 900, joten niiden osuus helsinkiläisistä asuntokunnista oli 7 prosenttia. Osuus on laskenut runsaan kolmen vuosikymmenen aikana, sillä vuonna 1975 se oli 13 prosenttia. Tämän vuosikymmenen ajan osuus on säilynyt samalla tasolla. Viiden hengen tai sitä suurempia asuntokuntia oli runsas 9 000 eli vähän yli kolme prosenttia asuntokunnista vuonna 2007. Osuus on säilynyt samana jo vuodesta 1985 lähtien. Kymmenen vuotta aikaisemmin se oli vielä lähes 7 prosenttia. Perinteisesti isot asuntokunnat ovat asuneet esikaupunkialueilla. Vuonna 2007 kantakaupungissa asui vain 18 prosenttia yli viiden hengen talouksista. Osuus on ollut sama tämän vuosikymmenen ajan. Viime vuosikymmenen puolivälissä yksi viidestä helsinkiläisestä suurperheestä asui kantakaupungissa. Suurpiirien asuntokuntarakenne Eteläinen suurpiiri painottuu asuntokuntarakenteessaan yksinasuviin henkilöihin. Vuonna 2007 heidän osuutensa oli 55 prosenttia alueen asuntokunnista. Se on kuusi prosenttiyksikköä enemmän kuin keskimäärin koko kaupungissa (49 prosenttia). Yksinasuvien osuus on kasvanut ajan kuluessa Eteläisessä suurpiirissä samoin kuin koko pääkaupungissa, sillä runsas 20 vuotta sitten siellä yhden hengen talouksien osuus oli 40 prosenttia. Vuonna 2007 kahden hengen talouksia oli vajaa kolmasosa alueen asuntokunnista kuten koko Helsingissä. Kolmen hengen ja sitä suurempia asun- 7
tokuntia oli vähemmän kuin keskimäärin koko kaupungissa. Yhteensä Eteläisessä suurpiirissä asui miltei 57 000 asuntokuntaa vuonna 2007. Keskisen suurpiirin asuntokunnat ovat pieniä. Vuonna 2007 alueen asukkaista 90 prosenttia asui yhden tai kahden hengen talouksissa. Yksinasuvien osuus on Eteläistäkin suurpiiriä suurempi, sillä heitä on 63 prosenttia asuntokunnista. Osuus on säilynyt samalla tasolla viime vuosikymmenen puolivälistä lähtien. Kahden hengen asuntokuntia on 27 prosenttia kaikista alueen asuntokunnista. Vain yhdessä prosentissa asuntokunnista asukkaita on viisi tai sitä enemmän. Keskisen suurpiirin asuntokuntamäärä oli vähän yli 48 000. Sekä Läntinen että Kaakkoinen suurpiiri vastaavat melko tarkalleen asuntokuntarakenteessaan koko kaupungin keskiarvoa. Samoin ajallinen kehitys on samantyyppistä eli yksinasuvien osuus asuntokuntakannasta on kasvanut ja suurperheiden osuus laskenut. Läntisessä suurpiirissä asui lähes 55 000 asuntokuntaa ja Kaakkoisessa suurpiirissä määrä oli lähes 24 000 vuonna 2007. Pohjoisen ja Koillisen suurpiirin asuntokuntarakenteessa yksinasuvien osuus on pienempi kuin kaupungissa keskimäärin. Kummassakin oli yksinasuvia vajaa 40 prosenttia talouksista vuonna 2007. Asuntokuntarakenne painottuu siis useamman henkilön talouksiin. Joka kolmas asuntokunta käsitti kaksi henkilöä. Lapsiperheitä oli enemmän kuin koko kaupungissa keskimäärin. Asukkaita oli kolme tai sitä useampi noin 30 prosentissa asuntokunnista. Esimerkiksi neljän hengen talouksia oli runsas kymmenesosa, kun koko kaupungissa osuus oli 7 prosenttia asuntokunnista. Vuonna 2007 Pohjoisen suurpiirin asuntokuntamäärä oli 19 000 ja Koillisen suurpiirin runsas 43 000. Itäisessä suurpiirissä yksinasuvia on myös keskimääräistä vähemmän. Alueen asuntokunnista niiden osuus oli 44 prosenttia vuonna 2007. Viiden tai sitä useamman henkilön asuntokuntia oli runsas neljä prosenttia, joka oli prosenttiyksikön enemmän kuin koko kaupungissa keskimäärin. Tilanne on samanlainen myös kahden, kolmen ja neljän hengen asuntokuntien kohdalla. Itäisessä suurpiirissä oli miltei 51 000 asuntokuntaa vuonna 2007. Kuvio 3. Erikokoisten asuntokuntien osuus (%) alueen kaikista asuntokunnista, vuosina 1975 ja 2007 % 100 1 henkilö 2 henkilöä 3-4 henkilöä 5 + henkilöä 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 Helsinki Eteläinen Läntinen Keskinen Pohjoinen Koillinen Kaakkoinen Itäinen Lähde: Aluesarjat, tietokanta. 8
II Asuntokuntien tulot Valtionveronalaisia tuloja ovat palkkatulot (ansiotulot), yrittäjätulot ja muut valtionveronalaiset tulot (kuten pääomatulot). Tuloiksi on katsottu tulot, joiden suuruus on vähintään 2 euroa. Valtionveronalaiset tulot ja niiden lähteet Helsinkiläisen asuntokunnan valtioveronalaiset tulot olivat keskimäärin 47 938 euroa vuonna 2007. Yhteensä pääkaupungissa ansaittiin valtionveronalaisia tuloja 14 mrd. euroa, joka oli noin 7 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Kunnallisveron alaiset tulot olivat 36 148 euroa asuntokuntaa kohti. Edellisvuoteen verrattuna lisäystä oli myös 7 prosenttia. Asuntokunnissa asuvaa henkilöä kohti valtionveron alaiset olivat 25 838 euroa vuonna 2007. Edelliseen vuoteen verrattuna sekä asuntokuntakohtaiset tulot että henkilöä kohti lasketut tulot olivat kasvaneet noin 7 prosenttia. Taulukko 1. Asuntokuntien valtion- ja kunnallisveron alaiset tulot Helsingissä, vuosina 1996 2007, käypiin hintoihin Valtionveron alaiset tulot Kunnallisveron alaiset tulot Veroprosentti /asuntokunta /asukas /asuntokunta /asukas 1996 29 976 15 563 28 294 14 690 17,00 1997 31 781 16 475 29 293 15 185 16,50 1998 34 068 17 690 30 767 15 975 16,50 1999 37 587 19 601 32 769 17 089 16,50 2000 41 281 21 529 34 811 18 024 16,50 2001 40 527 21 284 36 009 18 762 16,50 2002 41 153 21 748 32 859 17 404 16,50 2003 42 233 22 426 32 758 16 781 17,50 2004 44 475 23 777 33 160 17 096 17,50 2005 42 258 22 782 32 076 17 293 17,50 2006 44 847 24 190 33 874 18 140 17,50 2007 47 938 25 838 36 148 19 283 17,50 Lähde: Tilastokeskus, väestötilaston erityisselvitykset ja Helsingin kaupungin tietokeskus: Vuosikirja 2009. Kuvio 4. Valtion- ja kunnallisveronalaiset tulot asuntokuntaa ja asukasta kohti Helsingissä, vuosina 1996 2007, euroa, kiintein hinnoin (vuoden 2007 rahassa) Euroa 50000 45000 40000 35000 30000 25000 20000 Valtionv. alaiset tulot as.kuntaa kohti Valtionv. alaiset tulot asukasta kohti Kunnallisv. alaiset tulot as.kuntaa kohti Kunnallisv. alaiset tulot asukasta kohti 15000 10000 1997 1999 2001 2003 2005 2007 Lähde: Tilastokeskus, tulonjakotilasto. 9
Kolmessa suurpiirissä valtionveron alaiset tulot keskimääräistä korkeammat Sekä Eteläisen, Pohjoisen ja Kaakkoisen suurpiirin keskimääräinen asuntokuntakohtainen tulotaso oli kaupungin keskiarvoa (47 938 euroa) korkeampi. Myös 14 peruspiireissä valtionveronalaiset tulot olivat korkeammat kuin keskimäärin koko kaupungissa. Sen sijaan 19 peruspiirissä jäätiin sen alapuolelle (kts. kuvio 5.). Yhteensä Helsingissä oli 33 peruspiiriä vuonna 2007. Kuvio 5. Asuntokuntien valtionveron alaiset tulot Helsingin suur- ja peruspiireissä, euroa, vuonna 2007 Helsinki Eteläinen sp Vironniemi Ullanlinna Kampinmalmi Taka-Töölö Lauttasaari Läntinen sp Reijola Munkkiniemi Haaga Pitäjänmäki Kaarela Keskinen sp Kallio Alppiharju Vallila Pasila Vanhakaupunki Pohjoinen sp Maunula Länsi-pakila Tuomarinkylä Oulunkylä Itä-Pakila Koillinen sp Latokartano Pukinmäki Malmi Suutarila Puistola Jakomäki Kaakkoinen sp Kulosaari Herttoniemi Laajasalo Itäinen sp Vartiokylä Myllypuro Mellunkylä Vuosaari Euroa 0 20000 40000 60000 80000 100000 Lähde: Tilastokeskus, väestötilaston erityisselvitykset. 10
Valtionveron alaisista tuloista suurin osa työtuloja Helsinkiläisten asuntokuntien valtionveron alaisista tuloista keskimäärin kaksi kolmannesta oli työtuloja vuonna 2007. Pääomatulojen osuus oli 12 prosenttia ja eläketulojen 15 prosenttia. Työttömyysturvaetuuksia oli 1,5 prosenttia tuloista ja muita sosiaaliturvaosuuksia 1,6 prosenttia. Kuvio 6. Valtionveronalaisten tulojen lähteet Helsingin suur- ja peruspiireissä, osuus (%), vuonna 2007 Helsinki Eteläinen sp Vironniemi Ullanlinna Kampinmalmi Taka-Töölö Lauttasaari Läntinen sp Reijola Munkkiniemi Haaga Pitäjänmäki Kaarela Keskinen sp Kallio Alppiharju Vallila Pasila Vanhakaupunki Pohjoinen sp Maunula Länsi-pakila Tuomarinkylä Oulunkylä Itä-Pakila Työtulot Pääomatulot Eläketulot Työttömyysturva Muu sosiaaliturva Koillinen sp Latokartano Pukinmäki Malmi Suutarila Puistola Jakomäki Kaakkoinen sp Kulosaari Herttoniemi Laajasalo Itäinen sp Vartiokylä Myllypuro Mellunkylä Vuosaari 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Lähde: Tilastokeskus, väestötilaston erityisselvitykset. 11
Helsinkiläisten tulot perhetyypeittäin Jotta erikokoisten perheiden tuloja voidaan verrata keskenään ja koko kaupungin keskiarvoon nähden, niin ne on syytä laskea henkilöä (tai kulutusyksikköä) kohti. Vertailukohteena käytetään Helsingin kaikkien asuntokuntien valtionveron alaista, henkilöä kohti laskettua tuloa (25 838 euroa). Sen vertailulukuna on 100. Lapsettomilla pareilla on korkein tulotaso Eri perhetyypeissä henkilöä kohti lasketut valtionveron alaiset tulot vaihtelevat melkoisesti. Toisaalta myös perhetyyppien sisällä on alueellisia eroja. Korkein tulotaso oli lapsettomilla pareilla (kts. taulukko 2.). Vuonna 2007 heidän henkeä kohti lasketut tulonsa olivat runsaan viidenneksen koko kaupungin keskiarvoa korkeammat. Yksinasuvien tulot olivat 8 prosenttia keskitasoa korkeammat. Heikoin tilanne oli yksinhuoltajaperheillä, sillä heidän valtionveron alaiset tulonsa henkilöä kohti laskettuna ovat olleet noin puolet koko kaupungin keskiarvosta. Runsas 20 vuotta sitten osuus oli kolme neljäsosaa helsinkiläisen valtionveron alaisesta keskitulosta. Tämän vuosikymmenen ajan se on ollut runsas puolet keskimääräisestä tulosta. Lapsiperheillä kyseiset tulot olivat kymmenesosan keskiarvoa pienemmät. Taulukko 2. Helsinkiläisten asuntokuntien valtionveron alaiset tulot henkilöä kohti perhetyypeittäin, 1985, 1995, 2000, 2005 2007. Kaikki asuntokunnat=100 vuosittain, käypiin hintoihin 1985 1995 2000 2005 2006 2007 Kaikki asuntokunnat 100 100 100 100 100 100 Yksinäiset 115 113 110 109 110 108 Lapseton pari 115 121 122 123 121 122 Avio/avoparilapsiperhe 91 90 91 89 91 91 Yksinhuoltajaperhe 74 60 53 54 53 53 Tulot/henkilö, kaikki asuntokunnat Euroa, käypiin hintoihin 9 719 15 026 21 529 22 782 24 190 25 838 Euroa kiintein hinnoin, v. 2007 rahassa 16 483 17 966 23 838 23 754 24 787 25 838 Lähde: Tilastokeskus, väestötilaston erityisselvitykset. Perheiden tulot alueittain vuonna 2007 Yksinasuvien henkilöiden tulotasossa alueellisia eroja Vuonna 2007 yksinasuvien henkilöiden keskimääräiset, valtionveron alaiset tulot olivat Helsingissä 27 870 euroa. Se oli 8 prosenttia helsinkiläisen keskimääräistä valtionveron alaista tuloa korkeampi (25 838 euroa). Alueellisesti yhden henkilön talouksilla oli korkeimmat tulot Eteläisessä suurpiirissä, jossa ne olivat 45 prosenttia eli 11 660 euroa enemmän kuin kaupungin keskitaso. Korkeimmat tulot yksinasuvilla henkilöillä olivat Ullanlinnassa, jossa kyseinen taso on 63 prosenttia keskimääräistä, helsinkiläisen tulotasoa korkeampi. Sekä Keskisessä, Koillisessa että Itäisessä suurpiirissä yksinasuvien valtionveron alaiset tulot ovat noin kymmenen prosenttia keskitasoa alhaisemmat. Alhaisimmat yksinasuvien tulot olivat Jakomäen peruspiirissä, jossa ne olivat vajaa 30 prosenttia koko kaupungin keskiarvoa alhaisemmat. 12
Kahden henkilön lapsettomissa talouksissa on korkea tulotaso Perhetyyppien välisessä vertailussa kahden hengen lapseton perhe ansaitsi korkeimmat tulot. Kyseisissä talouksissa ansaittiin vuodessa keskimäärin henkilöä kohti 31 500 euroa vuonna 2007. Se oli lähes neljänneksen enemmän kuin koko kaupungissa keskimäärin. Kahden henkilön talouksien korkeimmat tulot ansaittiin Ullanlinnassa ja Kulosaaressa, joissa ne olivat vähän yli kaksinkertaiset koko kaupungin tasoon verrattuna. Sen sijaan Keskisen suurpiirin peruspiireissä tämän perhetyypin tulot jäivät runsas kymmenen prosenttia alhaisemmaksi kuin koko kaupungin keskiarvo. Lapsiperheiden tulotaso vaihtelee alueittain Valtionveron alaiset tulot henkilöä kohti laskettuna vaihtelevat huomattavasti alueellisesti avio- ja avopareilla, joilla on lapsia. Keskimäärin lapsiperheissä vuositulot olivat henkilöä kohti laskettuna 23 390 euroa vuonna 2007 eli ne olivat kymmenesosan kaupungin keskitasoa alhaisemmat. Itäisessä suurpiirissä on muuta kaupunkia enemmän usean henkilön perheitä. Siellä henkilöä kohti lasketut valtionveronalaiset tulot olivat noin 70 prosenttia Helsingin keskimääräisestä tasosta. Alhaisin tulotaso henkilöä kohti laskettuna lapsiperheillä oli Jakomäen peruspiirissä, jossa ne olivat puolet koko kaupungin keskiarvosta. Eteläisessä suurpiirissä myös lapsiperheiden tulotaso oli korkeampi kuin keskimäärin koko kaupungissa. Yksinhuoltajaperheet ovat heikoimmassa asemassa Perhetyypeistä heikoimmassa asemassa ovat yksinhuoltajaperheet. Heillä henkilöä kohti lasketut, valtionveron alaiset tulot olivat puolet kaupungin keskiarvosta. Alhaisin tulotaso yksinhuoltajilla oli Koillisessa suurpiirissä. Latokartanossa osuus oli 43 prosenttia ja Jakomäessä 35 prosenttia helsinkiläisten keskitulosta. Myös Eteläisessä suurpiirissä Ullanlinnan aluetta lukuun ottamatta yksinhuoltajien tulot olivat alhaisemmat kuin helsinkiläisellä keskimäärin. Yksinhuoltajatalouksissa tulot olivat 13 600 euroa henkilöä kohti vuonna 2007. 13
Taulukko 3. Väestön valtionveronalaiset tulot/henkilö vuonna 2007. Perhetyyppien keskinäinen vertailu; kaikkien perhetyyppien tulo/henkilö = 100 (25 838 ) Yksinäiset Lapseton av(i)opari Av(i)opari Yksinhuoltaja- Muut tai vähintään lapsi perheet 2 henkilöä (ei perhe) perheet Helsinki 108 122 91 53 73 Eteläinen sp 145 168 137 79 96 Vironniemi 158 160 158 82 112 Ullanlinna 163 211 186 115 110 Kampinmalmi 141 157 113 60 87 Taka-Töölö 129 144 114 79 93 Lauttasaari 137 161 122 75 78 Läntinen sp 108 116 91 55 70 Reijola 113 119 81 51 69 Munkkiniemi 136 178 147 77 108 Haaga 102 102 85 58 55 Pitäjänmäki 104 107 80 51 74 Kaarela 93 93 74 48 60 Keskinen sp 93 93 73 53 60 Kallio 98 98 82 55 67 Alppiharju 89 88 74 68 60 Vallila 88 89 67 48 55 Pasila 97 88 62 45 47 Vanhakaupunki 90 94 75 54 62 Pohjoinen sp 102 131 105 59 83 Maunula 82 97 83 50 62 Länsi-Pakila 137 158 135 86 101 Tuomarinkylä 137 158 105 65 91 Oulunkylä 106 119 92 55 84 Itä-Pakila 127 147 109 64 80 Koillinen sp 92 100 74 46 59 Latokartano 90 95 64 43 54 Pukinmäki 92 89 79 47 50 Malmi 94 105 78 46 64 Suutarila 100 99 74 48 65 Puistola 94 114 78 51 60 Jakomäki 72 75 51 35 47 Kaakkoinen sp 105 155 108 51 102 Kulosaari 144 226 200 79 138 Herttoniemi 98 117 90 46 65 Laajasalo 111 197 109 58 149 Itäinensp 91 99 69 42 54 Vartiokylä 92 110 90 49 66 Myllypuro 85 98 64 43 46 Mellunkylä 85 85 60 40 48 Vuosaari 98 106 65 40 54 Lähde: Tilastokeskus. 14
III Käytettävissä olevat tulot Käytettävissä oleva tulo ja mediaanitulo Kun asuntokunnan jäsenten yhteenlasketuista palkka-, yrittäjä- ja omaisuustuloista sekä saaduista tulonsiirroista vähennetään niistä maksetut välittömät verot ja veroluonteiset maksut, saadaan käytettävissä olevat tulot. Käytettävissä oleva rahatulo on käytännön elämässä merkittävämpi tulotason mittari kuin bruttotulot (valtion- tai kunnallisveron alaiset tulot). Mediaani jakaa asuntokunnat kahteen yhtä suureen osaan. Puolella asuntokunnista oli tuloja vähemmän kuin mediaanitulotaso ja toisella puolella sitä enemmän. Kuvio 7. Palkka-, yrittäjä-, omaisuustulot ja saadut tulonsiirrot asuntokuntaa kohti, käytettävissä oleva rahatulo (keskiarvo ja mediaani) asuntokuntaa kohti Helsingissä vuosina 1995 2007, euroa 40000 35000 30000 25000 20000 15000 10000 5000 0 1995-97 -99 2001-03 -05 2007 Palkkatulot/asuntokunta, keskiarvo Yrittäjätulot/asuntokunta, keskiarvo, Omaisuustulot/asuntokunta, keskiarvo, Saadut tulonsiirrot/asuntokunta, keskiarvo, Käytettävissä oleva rahatulo/asuntokunta, keskiarvo, Käytettävissä oleva rahatulo/asuntokunta, mediaani, Lähde: Tilastokeskus, tulonjako Vuonna 2007 Helsingissä käytettävissä vuositulot olivat keskimäärin asuntokuntaa kohti 36 540 euroa. Koko maassa ne olivat 33 450 euroa eli noin 3 000 euroa vähemmän. Vielä vuonna 1995 ne olivat lähes samalla tasolla. Eriytyminen Helsingin eduksi tapahtui 1990-luvun loppupuolen vuosina. Vuonna 2000 helsinkiläisen asuntokunnan keskitulot olivat 32 200 euroa ja koko maassa ne olivat 28 500 euroa. Mediaanitulot lähes samaa tasoa Helsingissä ja koko maassa Mediaanitulo on vertailussa keskiarvoa parempi mittari, koska siihen ei vaikuta esimerkiksi muutaman erittäin korkeatuloisen perheen tulot, jotka voivat nostaa keskiarvoa huomattavastikin. Mediaanitulo on siis tulotaso, jota enemmän puolet asuntokunnista saa. Toisella puolella asuntokunnista on tuloja kyseistä määrää vähemmän. Helsingissä asuntokuntien käytettävissä olevien rahatulojen mediaani oli 25 890 euroa vuonna 2007. Edelliseen vuoteen verrattuna se oli noussut 2,7 prosenttia. Koko maassa asuntokuntakoh- 15
Kuvio 8. Käytettävissä olevat tulot asuntokuntaa ja kulutusyksikköä kohti Helsingissä ja koko maassa, mediaani euroa (kiintein hinnoin, v. 2007 rahassa), vuosina 1995 2007 Euro 30 000 HKI, kulutusyksikköä kohti Suomi, kulutusyksikköä kohti HK,I as.kuntaa kohti 25 000 20 000 15 000 10 000 1995-97 -99 2001-03 -05-07 Lähde: Tilastokeskus, tulonjako. tainen mediaanitulo oli 26 330 euroa eli se oli noin 400 euroa Helsingin tasoa korkeampi. Vuonna 1995 se oli 21 420 euroa (vuoden 2007 hintatasossa ilmaistuna), joka oli 1 570 euroa helsinkiläisten mediaanituloa korkeampi. Viime vuosikymmenen puolivälissä Helsingissä asuntokuntakohtaisen käytettävissä olevan rahatulon mediaani oli noin 20 000 euroa vuodessa. Vuonna 2007 määrä oli 6 000 euroa eli 30 prosenttia enemmän. Vuoteen 2000 verrattuna lisäys oli lähes 3 000 euroa, joka merkitsi 13 prosentin nousua seitsemän vuoden aikana. Koko maassa kyseisen tulon mediaani on ollut hieman Helsingin tasoa korkeampi vuosituhannen vaihteen vuosia lukuun ottamatta, jolloin ne olivat lähes samansuuruiset. Vuoden 1995 tilanteeseen verrattuna koko maassa käytettävissä olevien, asuntokuntakohtaisten tulojen mediaanin nousu oli runsas viidesosa eli lähes 5 000 euroa. Vuosituhannen vaihteeseen verrattuna lisäystä oli 15 prosenttia eli 3 500 euroa. Mediaanitulojen kasvuvauhti on tasaantunut Käytettävissä olevien tulojen mediaanin vuotuinen kasvuvauhti on esitetty kuviossa 9. Viime vuosikymmenen lopun vuosina asuntokuntien mediaanitulo kasvoi Helsingissä huomattavasti voimakkaammin kuin valtakunnallisesti. Tuolloin koko maassa käytettävissä olevien tulojen mediaani oli Helsinkiä korkeampi. Mielenkiintoista mediaanitulojen vuotuisen kasvuvauhdin kehityksessä on, että tilanne vaihtui päinvastaiseksi tämän vuosikymmenen alussa. Tuolloin kasvuvauhti oli koko maassa korkeampi kuin Helsingissä. Heikko taloustilanne ja työttömyyden lisäys vaikuttivat enemmän Helsingissä kuin koko maassa käytettävissä olevien tulojen kehitykseen. Taustalla oli työttömyyden nousun kohdistuminen erityisesti Helsingin kannalta keskeisille toimialoille kuten IT-alalle ja teknologiateollisuuteen. Vuodesta 2005 lähtien asuntokuntakohtaisten, käytettävissä olevien tulojen vuotuinen kasvuvauhti on ollut lähes samansuuruista sekä Helsingissä että koko maassa. 16
Kuvio 9 Helsingissä ja koko maassa asuntokuntien käytettävissä olevien rahatulojen mediaanin muutos (%) edellisestä vuodesta, 1996 2007 sekä sen keskiarvo Suomessa (1996 2007) % 4,5 4,0 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0 1997-99 2001-03 -05-07 Helsinki asuntokunnat Suomi asuntokunnat Lähde: Tilastokeskus, tulonjako. Käytettävissä olevien tulojen alueellinen kehitys Suurpiireittäin asuntokuntien käytettävissä olevien rahatulojen mediaanit seuraavat melko tarkkaan koko kaupungin keskimääräistä kehitystä. Poikkeuksen muodostavat Eteläinen ja Itäinen suurpiiri. Eteläisessä suurpiirissä mediaanin vuotuinen prosentuaalinen nousu on ollut koko kaupungin tasoa korkeampi. Viime vuosikymmenen puolivälissä se kasvoi kolmesta kuuteen prosenttiin vuosittain. Vuonna 2002 Eteläisen suurpiirin mediaani nousuvauhti oli laskenut koko kaupungin tasolle ja vuonna 2007 se nousi enää puoli prosenttia koko kaupungin tasoa enemmän. Itäisessä suurpiirissä kasvu oli prosentista runsaaseen neljään prosenttiin vuodessa eli kaupungin keskitasoa vähemmän. Itäisen suurpiirin käytettävissä olevien, asuntokuntakohtaisten tulojen mediaanin nousu edelliseen vuoteen verrattuna oli lähestynyt kaupungin keskitasoa vuoden 2002 jälkeen. Vuonna 2007 se olikin samaa tasoa kuin koko kaupungin mediaani. Keskimääräiset käytettävissä olevat tulot korkeimmat Eteläisessä suurpiireissä mediaanitulot Pohjoisessa suurpiirissä Vuonna 1995 käytettävissä oleva rahatulo helsinkiläistä asuntokuntaa kohti oli keskimäärin 24 770 euroa. Vuonna 2000 se oli 32 170 euroa ja vuonna 2007 määrä oli 36 540 euroa. Tuolloin korkeimmat käytettävissä olevat keskitulot olivat Eteläisessä suurpiirissä, jossa ne olivat 47 740 euroa eli 11 210 euroa kaupungin keskiarvoa korkeammat. Myös Pohjoisessa ja Kaakkoisessa suurpiirissä asuntokuntaa kohti oli käytettävissä tuloja enemmän kuin koko kaupungissa keskimäärin. Pohjoisessa suurpiirissä määrä oli 43 700 euroa, joka oli 7 160 euroa keskitasoa enemmän. Kaakkoisessa suurpiirissä asuntokuntakohtainen, keskimääräinen tulo oli lähes samaa tasoa. Alhaisimmat keskitulot ovat viime vuosikymmenen puolestavälistä lähtien olleet Keskisessä suurpiirissä. Siellä käytettävissä olevat keskitulot asuntokuntaa kohti olivat 26 530 euroa vuonna 2007. Se oli noin 10 000 euroa kaupungin keskitasoa vähemmän. 17
Kuvio 10. Käytettävissä olevat tulot keskimäärin asuntokuntaa kohti Helsingin suurpiireissä, euroa (kiintein hinnoin, v.2007 rahassa), 1995 2007 Euroa 50000 45000 40000 35000 30000 25000 20000 HELSINKI ETELÄINEN SP LÄNTINEN SP KESKINEN SP POHJOINEN SP KOILLINEN SP KAAKKOINEN SP 15000 1995-97 -99 2001-03 -05-07 Lähde: Tilastokeskus, tulonjako. Kuvio 11. Asuntokuntakohtaisten käytettävissä olevien tulojen mediaani Helsingin suurpiireissä, euroa (kiintein hinnoin, v.2007 rahassa) 1995 2007 Euroa 35000 30000 HELSINKI ETELÄINEN SP LÄNTINEN SP 25000 20000 KESKINEN SP POHJOINEN SP KOILLINEN SP KAAKKOINEN SP ITÄINEN SP 15000 1995-97 -99 2001-03 -05-07 Lähde: Tilastokeskus, tulonjako. Käytettävissä olevien tulojen mediaanien tarkastelu muuttaa suurpiirien keskinäistä järjestystä keskiarvotuloihin verrattuna. Mediaanin arvoon ei vaikuta yksittäisen kotitalouden korkea tulotaso, joka voi nostaa keskiarvoa huomattavastikin. Mediaanitulo jakaa siis tarkastelun kohteena olevat asuntokunnat kahteen yhtä suureen osaan: tulotaso on korkeampi puolella asuntokunnista ja toisella puolella asuntokunnista tulot jäävät alle mediaanitulon. Vuonna 2007 koko kaupungin mediaanitulo oli 25 890 euroa. Pohjoisessa suurpiirissä se oli 32 960 euroa. Taso oli suurpiireistä korkein koko tarkasteluperiodin ajan. 18
Seitsemästä suurpiiristä neljässä käytettävissä olevien tulojen mediaani oli kaupungin keskitasoa korkeampi. Nämä suurpiirit olivat Pohjoinen, Eteläinen, Koillinen ja Kaakkoinen suurpiiri. Sekä Itäisen että Läntisen suurpiirit mediaanitulot olivat hyvin lähellä koko kaupungin tasoa. Keskisessä suurpiirissä ne jäivät koko kaupungin mediaanitulotason alapuolelle. Kuluttajayksikkökohtainen mediaanitulo eli ekvivalenttitulo Erikokoisten asuntokuntien tuloja verrattaessa käytetään myös kulutusyksikkö-käsitettä. Se on henkilöä kohti laskettuja tuloja tarkempi mittari, koska erikokoisten talouksien kokoerojen lisäksi tulee huomioitua myös niin sanotut yhteiskulutushyödyt. Sen sijaan, että tulot jaettaisiin pelkällä henkilömäärällä, ne jaetaan asuntokunnan kulutusyksikköjen yhteenlasketulla lukumäärällä. Talouden ensimmäinen aikuinen saa painon 1, muut 14 vuotta täyttäneet henkilöt painon 0,5 ja 0 13-vuotiaat lapset painon 0,3 (OECD, uudet kulutusyksiköt). Esimerkiksi kahden aikuisen ja yhden lapsen talouden kulutusyksikköjen yhteenlaskettu määrä on 1,8, jolla sitten jaetaan asuntokunnan yhteenlasketut tulot. Helsingissä käytettävissä olevien, kulutusyksikköä kohti laskettujen tulojen eli ekvivalenttitulojen mediaani oli 20 440 euroa vuonna 2007. Kasvua edelliseen vuoteen verrattuna oli kolme prosenttia. Vuoteen 2000 se oli kasvanut lähes 3 000 euroa ja vuoteen 1995 verrattuna lisäys oli 5 340 euroa eli runsas kolmasosa. Taulukossa 4 on esitetty käytettävissä olevien tulojen arvot eri käsitteillä Helsingin eri suurpiireissä. Arvot on tehty vertailukelpoisiksi deflatoimalla ne vuoden 2007 hintatason mukaisiksi. Taulukko 4. Käytettävissä oleva rahatulo asuntokuntaa kohti Helsingin suurpiireissä, euroa, kiintein hinnoin (v. 2007 rahassa), 1995, 2000, 2005 ja 2007 1995 2000 2005 2007 Käyt.oleva tulo Ekvi- Käyt.oleva tulo Ekvi- Käyt.oleva tulo Ekvi- Käyt.oleva tulo Ekvivalentti valentti valentti valentti keskiarvo mediaani mediaani keskiarvo mediaani mediaani keskiarvo mediaani mediaani keskiarvo mediaani mediaani Helsinki 24 768 19 852 15 097 32 173 22 935 17 554 33 876 24 730 19 394 36 538 25 888 20 438 Eteläinen sp 26 795 19 972 16 095 41 304 24 753 20 057 43 485 27 271 22 396 47 743 29 091 23 823 Läntinen sp 24 575 19 704 15 321 31 382 22 775 17 854 32 696 24 428 19 533 34 991 25 476 20 495 Keskinen sp 19 305 16 216 13 815 23 164 18 823 16 040 25 130 20 598 17 681 26 528 21 682 18 640 Pohjoinen sp 29 780 24 811 16 524 38 237 28 803 19 250 41 052 31 183 21 604 43 699 32 955 22 867 Koillinen sp 25 775 22 622 15 111 30 600 24 983 17 153 32 062 26 264 18 931 33 838 27 414 20 009 Kaakkoinen sp 27 353 21 198 15 324 34 938 23 919 17 625 37 026 25 946 19 764 43 317 26 973 20 744 Itäinen sp 24 055 20 527 14 576 28 446 22 479 16 325 29 865 23 916 17 942 31 571 24 887 18 867 Koko maa 24 799 21 417 13 982 28 549 22 846 15 527 31 432 25 246 17 801 33 451 26 329 18 779 Lähde: Tilastokeskus, tulonjakotilasto. Pienituloisuus Helsingissä etenkin lasten pienituloisuusriski on kasvanut Pienituloisiksi on määritelty ne asuntokunnat, joiden ekvivalentti tulo (=käytettävissä oleva rahatulo OECD-kulutusyksikköä kohden) jää pienemmäksi kuin 60 prosenttia kaikkien kotitalouksien mediaanitulosta. Pienituloisuusriski kuvaa pienituloisissa asuntokunnissa asuvien henkilöiden osuutta (%) koko asuntokuntaväestöstä. Pienituloisuusraja on määritetty koko maan asuntokuntien mediaanitulon pohjalta ja se oli 13 080 euroa vuonna 2007. Helsingissä oli vuonna 1995 lähes 26 000 pienituloista asuntokuntaa. Runsas kymmenen vuotta myöhemmin heitä oli runsas noin 22 000 enemmän. Pienituloisissa asuntokunnissa asui viime vuosikymmenen puolivälissä noin 6 000 alle 18-vuotiasta lasta. Vuonna 2007 määrä oli suunnilleen 9 000 lasta enemmän. 19
Lapset eli alle 18-vuotiaat ovat pienituloisia silloin, kun he asuvat edellä mainitulla tavalla pienituloisiksi luokitelluissa asuntokunnissa. Pienituloisuusriski kuvaa pienituloisissa asuntokunnissa asuvien lasten osuutta (%) koko lapsiväestöstä. Pienituloisuusriski eli pienituloisten henkilöiden osuus väestöstä oli vähän yli 14 prosenttia vuonna 2007, kun se runsas kymmenen vuotta aikaisemmin oli noin 8 prosenttia. Etenkin pienituloisissa asuntokunnissa asuvien lasten osuus on kasvanut tarkastellulla ajanjaksolla noin kymmenen prosenttiyksikköä. Heidän osuutensa väestöstä oli viime vuosikymmenen puolivälissä runsas 6 prosenttia ja vuonna 2007 osuus oli noin 16 prosenttia. Taulukko 5. Pienituloisuusriski Helsingissä, henkilöt ja osuus-%, 1995 2007 Pienituloiset Pienituloisuusriski Asuntokunnat Henkilöt Lapset Koko Väestö Lapset lkm % 1995 25 880 40 264 6 095 7,9 6,4 1996 26 788 42 290 7 122 8,3 7,5 1997 29 311 46 596 7 956 9,0 8,3 1998 29 840 47 386 8 275 9,1 8,6 1999 29 402 46 740 8 405 8,9 8,7 2000 31 204 49 648 9 513 9,3 9,9 2001 32 384 52 604 10 702 9,8 11,1 2002 33 779 54 639 11 012 10,2 11,5 2003 37 637 61 006 12 156 11,3 12,8 2004 41 656 66 667 13 167 12,4 13,9 2005 44 572 71 726 14 274 13,3 15,2 2006 46 099 74 330 14 648 13,7 15,7 2007 48 091 77 580 15 105 14,2 16,3 Lähde: Tilastokeskus, tulonjako. Kuvio 12. Asuntokuntaväestön ja alle 18-vuotiaiden pienituloisten osuus väestöstä Helsingissä ja koko maassa, % 1995 2007 18 17 16 15 14 13 12 11 10 9 8 7 6 HKI Asuntokuntaväestön pienituloisuusriski (% väestöstä) HKI Lasten pienituloisuusriski (% väestöstä) Koko maa Asuntokuntaväestön pienituloisuusriski (% väestöstä) Koko maa Lasten pienituloisuusriski (% väestöstä) Lähde: Tilastokeskus, tulonjako. 20
IV Verot ja veroluonteiset maksut Valtionalaisista tuloista maksetut verot riippuvat tulojen suuruudesta, mutta pääomatuloja verotetaan kiinteällä prosenttiosuudella. Kunnallisveronalaisista tuloista maksetaan veroprosentin mukainen vero asuinkuntaan. Verotusjärjestelmä on tasavero. Keskimääräinen kunnallisvero on noussut tasaisesti Helsinkiläiset maksoivat vuonna 2007 veroja ja veroluonteisia maksuja yhteensä noin 3,6 mrd. euroa. Valtionveron osuus summasta oli 42 prosenttia ja kunnallisveron 51 prosenttia, joten muiden verojen ja veroluonteisten maksujen osuudeksi jäi 7 prosenttia. Asuntokuntaa kohti laskettuna verot ja veroluonteiset maksut olivat 12 360 euroa. Kunnallisveroprosentti oli 17,50. Helsinkiläiset asuntokunnat maksoivat kunnallisveroa 6 160 euroa asuntokuntaa kohti vuonna 2007. Vuosituhannen vaihtuessa määrä oli noin 5 500 euroa. Vuonna 1995 se oli vähän alle 5 000 euroa. Määrä on siis kohonnut melko tasaisesti runsaan kymmenen vuoden aikana. Valtiolle maksettavien ansio- ja pääomatulojen kehitys sen sijaan on ollut erilainen. Viime vuosikymmenen lopulla asuntokuntaa laskettuna määrä kohosi voimakkaasti. Vuodesta 1995 vuoteen 2000 ne olivat nousseet lähes 1 000 euroa. Määrä oli noin 6 100 euroa vuosituhannen vaihteessa. Tuolloin se oli korkeimmillaan. Taustalla oli etenkin omaisuustuloihin laskettavien myyntivoittojen korkea taso. Sen jälkeen tapahtui jyrkkä pudotus, joka jatkui kolmen vuoden ajan. Sen jälkeen suunta on ollut jälleen nouseva. Vuonna 2007 helsinkiläinen asuntokunta maksoi vuodessa keskimäärin 5 100 euroa veroa valtiolle ansio- ja pääomatuloistaan. Kuvio 13. Helsinkiläisten maksamat valtion- ja kunnallisverot asuntokuntaa kohti, euroa (kiintein hinnoin vuoden 2007 rahassa), vuosina 1995 2007 Euroa 6 500 Ansio- ja pääomatulojen verot valtiolle, as.kuntaa kohti 6 000 5 500 5 000 4 500 4 000 1995-97 -99 2001-03 -05-07 Lähde: Tilastokeskus, tulonjako. 21
Kuvio 14. Asuntokuntien maksamien verojen ja veroluonteisten maksujen jakauma peruspiireittäin, osuus (%), v. 2007 Koko kaupunki Eteläinen suurpiiri Vironniemi Ullanlinna Kampinmalmi Taka-Töölö Lauttasaari Läntinen suurpiiri Reijola Munkkiniemi Haaga Pitäjänmäki Kaarela Keskinen suurpiiri Kallio Alppiharju Vallila Pasila Vanhankaupunki Pohjoinen suurpiiri Maunula Länsi-Pakilan Tuomarinkylä Oulunkylä Itä-Pakila Kunnallisverot Valtionverot Muut verot ja veroluonteiset maksut Koillinen suurpiiri Latokartano Pukinmäki Malmi Suutarila Puistola Jakomäki Kaakkoinen suurpiiri Kulosaari Herttoniemi Laajasalo Itäinen suurpiiri Vartiokylä Myllypuro Mellunkylä Vuosaari 0 % 20 %40 %60 %80 %100 % Lähde: Tilastokeskus, väestötilaston erityisselvitykset. Suur- ja peruspiireittäin verojen jakautuminen kunnallis-, ansio- ja pääomaveroihin sekä muihin sen kaltaisiin maksuihin ilmenee kuviosta 14. 22
Eteläisestä suurpiiristä suurin osa kunnallisveroista Alueellisesti suurin osa Helsingin kunnallisveroista kertyi Eteläisestä suurpiiristä vuonna 2007. Tuolloin sen asukkaat maksoivat kunnallisverokertymästä lähes neljäsosan, vaikka alueella asui viidesosa kaupungin asuntokunnista. Alueen työttömyysaste oli alhainen eli 3,8 prosenttia, kun koko kaupungissa se oli 6,2 prosenttia. Toiseksi eniten kunnallisveroja kertyi Läntisestä suurpiiristä. Osuus oli 18 prosenttia, joka oli myös alueen osuus kaupungin asuntokunnista. Myös työttömyystilanne oli koko kaupungin keskiarvoa parempi. Keskisessä suurpiirissä tilanne oli erilainen, sillä alueen osuus kaupungin verotuloista oli 12 prosenttia. Asuntokunnista siellä asui 16 prosenttia. Työttömyysaste oli alueella koko kaupungin keskiarvoa korkeampi. Sekä Koillisen että Kaakkoisen suurpiirin osuus kunnallisveroista vastasi asuntokuntaosuutta. Niissä myös työttömyysaste oli samaa luokkaa kuin koko kaupungissa keskimäärin. Sekä Keskisessä että Itäisessä suurpiirissä asuntokuntaosuus oli noin kaksi prosenttia suurempi kuin osuus kunnallisveron kokonaiskertymästä. Kummallakin alueella myös työttömyysprosentti oli kaupungin keskiarvoa korkeampi. 23
Taulukko 6. Helsinkiläisten maksamat verot ja sen luonteiset maksut, kunnallisveron kertymä (euroa ja osuus, %), asuntokunnat (lukumäärä ja osuus, %) ja työttömyysaste (%) suur- ja peruspiireittäin, % ja, vuonna 2007 Verot ja sen luont. Kunnallisverot yhteensä Asuntokunnat Työttömyysmaksut/asuntokunta aste, % 100 osuus-% osuus-% lkm Koko kaupunki 12 360 18 235 486 100,0 100,0 296 013 6,2 Eteläinen suurpiiri 18 237 4 316 135 23,7 19,2 56 942 3,8 Vironniemi 20 358 527 528 2,9 2,1 6 351 3,5 Ullanlinna 22 613 1 074 955 5,9 4,5 13 362 3,8 Kampinmalmi 16 446 1 229 554 6,7 5,7 16 917 4,2 Taka-Töölö 14 255 600 284 3,3 3,1 9 077 3,7 Lauttasaari 17 796 883 814 4,8 3,8 11 235 3,4 Läntinen suurpiiri 11 848 3 308 509 18,1 18,5 54 848 5,0 Reijola 11 156 521 062 2,9 3,0 8 923 4,8 Munkkiniemi 19 388 734 167 4,0 3,2 9 455 3,9 Haaga 9 635 827 388 4,5 5,3 15 559 4,9 Pitäjänmäki 11 130 487 667 2,7 2,7 7 940 4,7 Kaarela 9 917 738 225 4,0 4,4 12 971 6,0 Keskinen suurpiiri 7 853 2 203 533 12,1 16,3 48 141 6,7 Kallio 7 959 796 286 4,4 5,9 17 564 6,6 Alppiharju 6 373 338 999 1,9 3,0 8 750 7,1 Vallila 6 894 297 745 1,6 2,4 7 074 7,7 Pasila 8 435 222 900 1,2 1,5 4 486 7,6 Vanhankaupunki 9 328 547 603 3,0 3,5 10 267 5,3 Pohjoinen suurpiiri 16 154 1 507 867 8,3 6,4 18 898 5,0 Maunula 8 730 242 872 1,3 1,6 4 850 8,5 Länsi-Pakilan 26 064 293 543 1,6 0,9 2 616 3,4 Tuomarinkylä 23 742 355 814 2,0 1,0 3 091 3,0 Oulunkylä 12 999 472 718 2,6 2,4 6 992 4,9 Itä-Pakila 22 418 142 919 0,8 0,5 1 349 5,3 Koillinen suurpiiri 10 476 2 556 852 14,0 14,4 42 754 6,4 Latokartano 8 740 507 265 2,8 3,3 9 793 6,5 Pukinmäki 8 950 236 743 1,3 1,5 4 501 6,7 Malmi 11 198 822 825 4,5 4,4 13 122 6,4 Suutarila 11 931 318 457 1,7 1,6 4 711 5,2 Puistola 13 054 554 484 3,0 2,6 7 732 5,1 Jakomäki 6 114 117 077 0,6 1,0 2 895 12,7 Kaakkoinen suurpiiri 15 045 1 585 398 8,7 8,0 23 720 6,5 Kulosaari 27 490 174 703 1,0 0,6 1 909 3,0 Herttoniemi 11 057 811 197 4,4 4,8 14 148 7,3 Laajasalo 19 310 599 498 3,3 2,6 7 663 5,7 Itäinen suurpiiri 9 543 2 757 097 15,1 17,1 50 707 8,7 Vartiokylä 11 937 661 262 3,6 3,6 10 629 7,5 Myllypuro 8 911 238 731 1,3 1,6 4 605 9,2 Mellunkylä 7 960 881 258 4,8 1,5 4 333 10,0 Vuosaari 9 905 975 847 5,4 5,8 17 248 8,0 Lähde: Tilastokeskus sekä työ- ja elinkeinoministeriö 24
Yhteenveto Helsinkiläistä asuntokuntarakennetta leimaa yksinasuvien suuri osuus, joka on voimistunut ajan kuluessa. Vuonna 2007 joka toinen asuntokunta oli yhden hengen talous. Etenkin Eteläisen ja Keskisen suurpiirin asuntokunnat ovat painottuneet pieniin talouksiin. Asuntokuntien määrä on kasvanut etenkin Itäisessä suurpiirissä, jossa yksinasuvia on keskimääräistä vähemmän. Sekä kunnallis- että valtionveronalaiset tulot kasvoivat viime vuosikymmenen loppupuolella voimakkaasti. Henkilöä kohti lasketut tulot nousivat lievemmin. Vuosituhannen vaihteen jälkeen kehitys on ollut tasaisempaa. Vuonna 2007 kunnallisveron alaiset tulot asuntokuntaa kohti olivat noin 36 100 euroa ja valtionveron alaiset tulot lähes 48 000 euroa Helsingissä. Eteläisen, Pohjoisen ja Kaakkoisen suurpiirin keskimääräinen, asuntokuntakohtainen tulotaso oli kaupungin keskiarvoa korkeampi. Suurin osa eli lähes kaksi kolmasosaa helsinkiläisten tuloista oli työtuloja. Pääomatulojen osuus oli 12 prosenttia ja eläketulojen 15 prosenttia. Korkein tulotaso on lapsettomilla pareilla henkilöä kohti laskettuna. Se on noin viidenneksen koko kaupungin keskitasoa korkeampi. Heikoin tulotaso on yksinhuoltajilla, sillä heillä henkilöä kohti lasketut tulot olivat noin puolet koko kaupungin keskiarvosta. Eri alueilla saman perhetyypin tulot vaihtelevat melko paljon. Esimerkiksi yksinasuvien tulot ovat Eteläisessä suurpiirissä lähes puolet korkeammat kuin keskimäärin koko kaupungissa. Itäisessä suurpiirissä ne olivat kymmenesosan keskitasoa alhaisemmat. Käytettävissä olevien tulojen kehitys luonnollisesti seuraa veronalaisten tulojen kehitystä. Viime vuosikymmenen lopulla ne nousivat voimakkaasti, sen jälkeen kasvu on ollut maltillisempaa. Vuonna 2007 Helsingissä asuntokunnan keskimääräinen käytettävissä oleva tulo oli runsas 36 500 euroa. Mediaani (jakaa asuntokunnat kahteen yhtä suureen osaan) oli 26 300 euroa vuodessa. Viime vuosikymmenen lopulla asuntokuntakohtainen mediaanitulo nousi jopa neljä prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Vuonna 2003 oli tasanne eli kasvua ei oikeastaan tapahtunut lainkaan. Vuonna 2007 asuntokuntien käytettävissä olevien tulojen mediaani oli kasvanut lähes kolme prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Keskimäärin ne olivat korkeimmat Eteläisessä suurpiirissä, mutta mediaanitulo on korkein Pohjoisessa suurpiirissä. Kulutusyksikköä kohti käytettävissä olevien tulojen (ekvivalenttitulojen) mediaani oli 20 400 euroa vuonna 2007. Koko maassa se oli 19 000 euroa. Pienituloisuusrajan määrittelyssä tavanomaisesti käytetään 60 prosenttia koko maan ekvivalenttitulojen mediaanista. Vuonna 2007 se oli 13 080 euroa. Helsingissä oli 48 100 pienituloista asuntokuntaa vuonna 2007. Niissä asuvien osuus väestöstä oli noin 14 prosenttia. Pienituloisissa asuntokunnissa asuvia lapsia oli 15 100 eli vähän yli 16 prosenttia alle 18-vuotiaista. Etenkin lasten pienituloisuusaste on kasvanut runsaan kymmenen vuoden aikana, sillä vuonna 1995 osuus oli runsas 6 prosenttia. Veroja ja sen luonteisia maksuja maksettiin asuntokuntaa kohti 12 360 euroa vuonna 2007. Kunnallisverot olivat 6 160 euroa asuntokuntaa kohti. Eniten kunnallisveroa, lähes neljäsosa kerättiin Eteläisestä suurpiiristä, jonka osuus asuntokunnista oli noin viidesosa. Läntisestä suurpiiristä kerättiin 18 prosenttia kunnallisveroista. Se oli yhtä paljon kuin osuus asuntokunnistakin. Itäisen suurpiirin osuus asuntokunnista oli 17 prosenttia ja 15 prosenttia kunnallisverokertymästä. Työttömyysaste koko kaupungissa oli 6,2 prosenttia. Alueittain se vaihteli kolmesta prosentista 13 prosenttiin, joka osaltaan selittää alueellistakin verokertymää. 25
Liitetaulukko 1. Asuntokuntien lukumäärä, tulot ja verot osa-alueittain vuonna 2007 Asuntokun- Asuntokun- Valtionveronalaiset tulot Työtulot Eläketulot Työttömyys- Muut sosiaali- Pääomatien luku- tien henki- yhteensä yhteensä turvaetuudet turvaetuudet tulot määrä löiden luku- yhteensä tulot/asunto- tulot/ yhteensä yhteensä määrä 100 kunta henkilö 100 Koko kaupunki 296 013 547 085 139 899 750 47 938 25 838 93 491 891 21 046 222 2 092 782 2 210 403 16 228 615 1. Eteläinen suurpiiri 56 942 96 637 35 706 760 63 985 37 560 21 661 463 4 598 470 278 255 413 202 7 196 371 101 Vironniemen peruspiiri 6 351 11 506 4 420 488 71 103 39 023 2 599 074 573 552 31 111 48 074 953 550 010 Kruununhaka 3 845 6 762 2 571 270 68 149 38 538 1 570 954 322 012 17 450 28 138 513 548 020 Kluuvi 238 400 158 364 69 458 40 816 104 518 15 341 1 030 1 322 26 808 080 Katajanokka 2 268 4 344 1 690 854 76 302 39 617 923 602 236 199 12 631 18 614 413 194 102 Ullanlinnan peruspiiri 13 362 22 251 10 020 819 77 030 46 068 5 380 820 988 266 63 102 95 048 2 955 045 030 Kaartinkaupunki 491 886 698 725 145 265 80 591 271 899 47 164 2 332 2 865 298 176 050 Punavuori 5 277 8 134 2 698 096 52 411 33 836 1 840 861 293 180 24 864 32 299 363 698 060 Eira 531 989 855 262 166 393 89 090 323 618 56 486 2 183 4 284 423 188 070 Ullanlinna 5 945 10 201 4 602 689 79 631 46 170 2 474 025 498 246 27 317 46 913 1 311 106 090 Kaivopuisto 230 451 781 850 372 310 188 398 175 411 49 594 664 1 421 537 780 204 Munkkisaari 558 802 224 911 40 967 28 434 168 988 24 840 3 350 4 170 16 626 520 Suomenlinna 330 788 159 286 48 711 20 527 126 018 18 756 2 392 3 096 4 471 103 Kampinmalmin peruspiiri 16 917 29 003 9 709 509 58 728 34 097 6 243 756 1 289 870 85 817 119 839 1 536 394 040 Kamppi 6 784 10 759 3 617 865 54 379 34 169 2 366 840 440 045 31 932 42 394 605 204 130 Etu-Töölö 7 560 12 786 4 826 568 65 650 38 572 2 923 885 714 808 32 427 58 125 842 920 201 Ruoholahti 1 463 3 203 685 983 47 770 21 757 535 606 64 522 13 596 12 626 36 937 203 Jätkäsaari 1 102 2 244 577 467 53 272 26 118 416 317 70 057 7 812 6 671 51 330 104 Takatöölön peruspiiri 9 077 14 261 4 641 944 51 941 32 999 3 014 021 740 884 41 240 60 804 638 929 140 Taka-Töölö 9 077 14 261 4 641 944 51 941 32 999 3 014 021 740 884 41 240 60 804 638 929 105 Lauttasaaren peruspiiri 11 235 19 616 6 914 000 62 238 35 562 4 423 792 1 005 899 56 985 89 437 1 112 452 310 Lauttasaari 11 235 19 616 6 914 000 62 238 35 562 4 423 792 1 005 899 56 985 89 437 1 112 452 2. Läntinen suurpiiri 54 848 98 746 25 006 989 46 180 25 581 16 984 733 3 964 106 330 261 405 177 2 580 062 201 Reijolan peruspiiri 8 923 15 202 3 852 038 43 595 25 505 2 722 431 576 228 52 875 65 112 321 512 150 Meilahti 3 994 6 737 1 779 091 45 063 26 621 1 292 405 214 502 21 961 29 256 168 711 160 Ruskeasuo 3 742 6 700 1 603 739 43 181 24 048 1 112 650 275 824 24 032 27 897 112 140 180 Laakso 1 187 1 765 469 208 39 967 26 797 317 376 85 902 6 882 7 959 40 661 202 Munkkiniemen peruspiiri 9 455 16 895 6 268 405 67 128 37 481 3 360 708 1 089 296 44 493 66 227 1 473 618 301 Vanha Munkkiniemi 4 619 8 193 3 128 680 68 521 38 502 1 621 897 624 413 21 726 31 659 699 442 302 Kuusisaari 201 558 749 203 386 187 139 257 243 591 37 094 1 220 2 347 434 231 303 Lehtisaari 500 1 133 581 869 119 973 52 610 269 803 77 067 2 329 3 573 204 952 304 Munkkivuori 2 820 4 615 1 232 140 44 226 26 950 814 299 258 491 12 075 19 278 92 582 305 Niemenmäki 746 1 230 357 228 48 209 29 233 231 674 71 364 3 358 3 937 37 772 306 Talinranta 569 1 166 219 285 38 743 18 904 179 444 20 867 3 785 5 434 4 639 203 Haagan peruspiiri 15 559 25 249 6 001 679 39 135 24 062 4 258 883 1 074 015 85 922 98 466 347 341 291 Etelä-Haaga 7 486 11 886 3 058 348 41 447 26 031 2 232 184 448 587 38 749 47 208 215 092 292 Kivihaka 545 811 215 600 39 705 26 650 154 108 40 167 2 269 3 628 10 797 293 Pohjois-Haaga 5 220 8 566 1 806 050 35 083 21 353 1 220 924 405 170 29 712 33 419 77 576 294 Lassila 2 308 3 986 921 682 40 674 23 470 651 668 180 090 15 192 14 210 43 876 204 Pitäjänmäen peruspiiri 7 940 15 087 3 537 592 45 111 23 649 2 616 224 499 513 46 304 62 992 211 866 320 Konala 2 492 4 787 1 161 851 47 268 24 496 875 872 153 723 14 853 17 098 65 750 461 Pajamäki 1 145 1 802 445 099 39 424 25 006 316 647 81 578 3 857 6 750 26 294 462 Tali 520 1 078 193 176 37 730 18 071 155 727 17 885 4 011 5 558 4 592 463 Reimarla 2 406 4 659 1 042 259 43 848 22 545 758 502 168 158 13 758 21 846 56 153 465 Pitäjänmäen teoll.alue 1 238 2 404 564 802 45 919 23 622 437 242 63 468 8 485 10 785 22 938 205 Kaarelan peruspiiri 12 971 26 313 5 347 276 41 779 20 545 4 026 487 725 053 100 667 112 380 225 725 331 Kannelmäki 6 917 12 488 2 395 028 35 242 19 499 1 735 351 427 017 49 919 49 316 75 518 332 Maununneva 954 2 501 691 054 72 973 27 831 507 677 84 515 7 085 8 784 54 631 333 Malminkartano 3 991 8 454 1 505 188 38 058 17 910 1 207 299 141 143 36 429 42 703 44 224 334 Hakuninmaa 1 069 2 769 731 241 68 790 26 504 556 068 70 321 7 011 11 246 50 522 3. Keskinen suurpiiri 48 141 73 889 16 263 417 34 283 22 264 11 964 648 2 330 758 327 473 330 580 776 278 301 Kallion peruspiiri 17 564 24 715 5 929 968 34 337 24 318 4 404 729 753 755 113 222 100 545 350 055 100 Sörnäinen 4 504 6 969 1 762 240 39 825 25 618 1 252 198 250 867 29 192 27 575 148 656 111 Siltasaari 1 529 2 296 633 195 41 933 27 821 447 741 80 895 9 543 9 259 47 702 112 Linjat 6 239 8 593 1 969 141 32 102 23 226 1 454 545 282 120 39 223 34 775 96 661 113 Torkkelinmäki 5 292 6 857 1 565 392 30 098 23 184 1 250 244 139 872 35 264 28 937 57 036 302 Alppiharjun peruspiiri 8 750 11 444 2 516 225 29 275 22 317 1 922 068 321 494 59 312 45 567 88 209 121 Harju 5 582 7 216 1 566 303 28 640 22 089 1 184 283 209 361 37 688 27 511 55 840 122 Alppila 3 168 4 228 949 922 30 388 22 704 737 784 112 133 21 625 18 056 32 369 303 Vallilan peruspiiri 7 074 10 550 2 197 742 31 491 21 037 1 662 350 291 513 50 145 51 173 73 099 210 Hermanni 2 252 3 576 757 504 33 938 21 314 567 583 108 801 16 527 15 902 28 179 220 Vallila 4 822 6 974 1 440 238 30 340 20 894 1 094 767 182 711 33 618 35 270 44 921 304 Pasilan peruspiiri 4 486 8 135 1 613 182 36 464 20 092 1 127 468 311 967 36 496 33 484 61 262 171 Länsi-Pasila 2 267 4 254 885 534 39 410 20 940 632 113 156 855 18 925 17 217 34 878 173 Itä-Pasila 2 146 3 746 703 350 33 429 19 191 475 597 153 582 17 013 15 552 26 126 305 Vanhankaupungin peruspiiri 10 267 19 045 4 006 300 39 389 21 183 2 848 033 652 029 68 298 99 811 203 654 230 Toukola 816 1 411 295 144 36 618 21 082 199 977 57 304 6 560 5 546 14 069 240 Kumpula 1 967 3 767 669 907 34 478 17 960 512 762 67 852 14 381 24 757 28 028 250 Käpylä 4 072 7 330 1 682 112 41 544 23 027 1 171 686 305 180 26 132 30 792 87 133 260 Koskela 1 632 3 163 562 889 34 940 17 961 354 517 145 032 13 010 12 751 22 590 270 Vanhakaupunki 117 196 39 946 35 040 20 697 29 367 5 559 684 987 1 664 26