SR
Sijainti Siirin tontit sijaitsevat n. km keskustasta itään. Harvoilanmäen asuntomessualue 00 avasi Siirin uuden asuinalueen. Kaikkiaan Siirin alueelle on tulossa noin 0-0 tonttia. Alla on kuva Katumajärven itäpuolen osayleiskaavasta. Aluetta asemakaavoitetaan pienemmissä osissa ja muutokset yleiskaavaan ovat mahdollisia. Asuntomessualue Siiri Siiri Siiri
0 Valimonkj. t. Paavolantie r i. H 0 Liisanaro Portaanpää Rintalant. aaniitynkatu Pikkuaro DÄNPÄÄ Päivärinteenk. Ojalank. 0 Kotirannank. Viipurintie 0 Raitat. 0 Saarnitie 0 Kastanjat. K.p. Jasm.kj. Tammit. Papinniityntie Retan pää 0 Harakkamäki Rekolant. Jasmiinit. Lisolant. Tammip. J.p. Seljat. 0 Sy H akaportint. Tyrnit. Leppät. Kikaristonkatu Kukostensyrjänt Kanukkakj. reenitie 0 Kuusistoportti Lisolankj. 0 0 0 Kidekj. Liuskekj. Kuusisenmutka Paimenpojant. Paatsamat. Popp elitie Tuomit. Hanhikkit. Katajat. Vaahterat. Haa p at. Kuusamakj. ie 0 K Vieri 0 Ruokok. Ruununmyllyntie a h st on ili Kaislikkot. iventie 0 Kahilisto s Mäenlaskijankj. Paloniittu Rintalankj. Harakkap. Kesäheinänt. te- ent. Ka helm Välkekj. Ru o holaaksont. Kaskisavunt. 0 0 RUUNUNMYLLY Angervot. Helavalkeant. Pakkaspojankj. Piiripellont. Kuusisenkulma joki Rauta ri nn e Kupp a n Etu-Hätiläntie Rautamäent. mäent. Myllyt alont Tollikkomäent. Ruununmyllyn koulu Kruununmylly Pi k k uleipo m.t. Tattit. Rouskut. Honka- rinne Harvoilankylänraitti Haperot. Ho Huhtas aarentie Mes- sup o Sammalkj. Harvoila 0 Matkolammi 0 0 k k arint. so-harvoilantie a Kaski- kaarre Virnakj. 0 lku Kä äpäkuja Harvoilankj. 0 Lumitähde nkatu 0 Kettukallio Siirinsilta Matk alamment. Vainionniitynt. Siiri nkatu Nietostenk atu Val- muskanraitti Lumilyhtykj. Hiutalekj. Lumipallokj. Jäälyhdynkj. Jääkukankj. Lumikiteenkj. Kelkkailijankj. Luistelijankj. Kruununmylly Raidantie Hiihtäjänkj. Sil Siiri Lou natuulenkaarre Leppäk munt. 0 Siirintie Kurjen pesä Su Siirinkj. M aa Poutapilvent. Kukostensyrjänraitti Ruununmyllyn- Etelätuulenkaarre ertunkuja Sudenkorennonkj. vituulenkaa tuu k a a n katu einäsirkank u l ja Etu-Sil montie Tuomistontie e n- 0 re r re Siirintaustantie Velssintie Punnilantie Velssi Palvelut Siirin alue kuuluu Ruununmyllyn-Laaniityn Golfkenttä varhaiskasvatuskeskukseen. Lähin päiväkoti Paavolan on Siiri alueella osoitteessa Lumitähdenkatu kulma. Päivähoitopalveluista Loukastenharjusaa lisätietoja Lasten ja nuorten palveluneuvonnasta puh. 0 0. Nuottat. Lähin alakoulu Pokri Ruununmyllyn koulu sijaitsee 0-tien Niemelä toisella puolella. 0-tien ali kulkee kevyen liikenteen alikulkutunneli. Koulu koostuu useammasta kiinteästi yhdessä toimivasta rakennuksesta. Raatarinp. Katisten tie d ä npääntie Hopeapel.t. P okrinniemi 0 Saunasaari 0 0 Paavolanranta Kantin kalliontie Paavo lantie Tawas tintie 0 Harvoilantie Loukastenkj. Tawastinkj. Loukastenrinne 0 Loukastenharju 0 Uittotie 0 Vanaja nlinn antie Ristiniityntie MÄSKÄLÄ 0 Pohja e Tapiolankj. KAPPOLA Lähin Katumajärvi yläkoulu on Hämeenlinnan Tuomarinsaari yhteiskoulu, joka Kappolanvuori sijaitsee Hätilässä. Lähin kauppa Lammassaari sijaitsee noin, kilometriä keskustaan Kappola päin. Noin viiden kilometrin päässä Pitkäniemi Hätilässä sijaitsee useita ruokakauppoja, apteekki ym. palveluita. KATUMA- JÄRV Rautatieasemalle on matkaa reilut kuusi kilometriä. ntie senkj. Puketti Alueen asemakaava Mantereenvuori ja yleissuunnitteluohjeet Siiri -alueelle on laadittu asemakaava nro, jonka kaupunginvaltuusto on hyväksynyt..0. Hämeenlinnan seudun luonnonsuojeluyhdistys ry valitti päätöksestä. Hongisto Golfkenttä Hämeenlinnan hallinto-oikeus antoi välipäätöksen..0, jonka Kipinäniemi jälkeen kaupunginhallitus..0 määräsi kaupunginvaltuuston hyväksymän Siiri asemakaavan tulemaan osittain voimaan. Hallinto-oikeus kumosi.0.0 kaavan valituksenalaista aluetta koskevilta osin. Lainvoimainen osuus Siiri aluetta jäi hallinto-oikeuden päätöksen myötä ilman katuyhteyttä. Kaupunki teki asemakaavan Siirintaustantielle, joka tuli lainvoimaiseksi..0. Tämän jälkeen kaupunki on kaavoittanut myös Siirinkadun jatkeen asemakaavan. Kaavassa on huomioitu valtatien rinnakkaistien tarve jatkamalla Siirinkatua Siirintaustantielle saakka sekä ohjattu valtatien varren tonttiliikenne Siirinkadun kautta nykyisen valtatieliittymän sijaan. maantie 0 Kirkkoraitti Kallionkuve Mustikkat. Mansikkap. Kirkk o Jäkäläp. kallionkaarre 0 0 Katumantie 0 Varpupolku Kirkkokallionkatu Ratavartijant. Sisupussi Siipanraitti Paikkalantie Lepakonp. Kanervatie Kanervap. Sammalp. Autotehtaantie Rahkap. Harvialantie Konepajanp. Konepajantie Pitkäniementie 0 Ka ppolan rantatie 0 Ki pinäniementie Äikäälä Kettukallio j. t su- R la a nk Kiimakallio Kaskiniityntie
Kaupunki teki osalle Siiri aluetta asemakaavamuutoksen. Kaavamuutos koski Maatuulenkaarteen -kortteleita ja sekä Leppäkertunkujaan, Sudenkorennonkujaan ja Heinäsirkankujaan liittyviä -kortteleita,,, 0 ja. Alueen kunnallistekniikan rakentamisen yhteydessä on tullut esiin, että maaperässä on kalliota laajemmalla alueella kuin asemakaavoituksen yhteydessä aikaisemmin arvioitiin. Sen vuoksi asemakaavamuutoksella väljennetään rakennusaloja ja mahdollistetaan näin rakennusten sijoittuminen kallioperän ja kunnallistekniikan kannalta tarkoituksenmukaisella tavalla. Samalla muutetaan kerroslukuja vastaamaan paremmin tämän hetkistä kysyntää. Asemakaavamuutoksen vireille tulosta ja kaavan valmisteluaineiston nähtävillä olosta päätti yhdyskuntalautakunta.0.0 kokouksessaan. Kaavamuutos tuli lainvoimaiseksi..0. Tämän muutosalueen tonteista osa on myös haettavissa. Siiri asemakaava ja muutosalueen kaava ovat esitteen liitteinä. Koko Siiri alueella sijaitsee omakotitonttia (). Omakotitonteilla on rakennusoikeutta 0+, 0, 0+0 tai 0 k-m. Asemakaavassa on määrätty mm. rakennusten kerrosluku, joka nyt haettavilla tonteilla on joko, u/ tai. u/- kerrosluvulla merkityille tonteilla on ehdottomasti käytettävä / osaa ensimmäisen kerroksen alasta ullakon tasolla. Jos kerrosluku on alleviivattu esim., niin se tarkoittaa ehdottomasti, että toisessa kerroksessa on käytettävä sama kerrosala kuin ensimmäisessä kerroksessa. Asemakaavassa on rajattu rakennusala (pistekatkoviiva kaavalla), jolle rakennus on sijoitettava. Tonttia hakiessa kannattaa tarkistaa, että mahdollisesti ajateltu rakennustyyppi mahtuu rakennusalalle. Osalle rakennusaloista on myös merkitty nuoli, joka osoittaa sen rakennusalan sivun, johon rakennus on rakennettava kiinni kokonaan tai vähintään puolet julkisivusta. Lisäksi kaavassa on merkitty joillekin tonteille mm. rakennuksen harjansuunta. Asemakaavassa on määrätty, että rakennukset on sijoitettava rakennusaloille. Useilla tonteilla rakennusaloja on kaksi, joissa kummassakin on määrätty omat rakennusoikeutensa. sompi rakennusala on tarkoitettu asuinrakennukselle ja pienempi talousrakennukselle. Asemakaava sallii kuitenkin pienemmän rakennusalan käyttämisen myös esim. asumiseen tai pihasaunaksi. Autokatoksen voi tällöin sijoittaa päärakennuksen rakennusalalle. Pääsääntöisesti tonteille on lupa tehdä 0 k-m suuruinen kevytrakenteinen talousrakennus esim. polttopuiden säilytykseen, jonka kerrosala vähennetään rakennusoikeudesta. Tonteille on laadittu rakentamistapaohjeet, jotka ovat liitteenä. Ohjeet koskevat rakennusten suunnittelua alueella, tonttien aitaamista ja kasvillisuutta sekä antavat yleisiä ohjeita alueen käytölle. Rakentamistapaohjeiden tarkoituksena on ohjata rakentamista niin, että Siiri :n asemakaava-alueesta muodostuu ilmeeltään viihtyisä ja edustava kokonaisuus. Rakennussuunnittelijan täytyy täyttää Suomen rakentamismääräyskokoelman A A-vaatimusluokan vaatimukset. Suunnittelussa kannattaa tehdä yhteistyötä rakennusvalvonnan kanssa. Alkuvaiheessa käynti rakennusvalvonnassa juttusilla ensimmäisen luonnosten, toiveiden ja tarpeiden kanssa kannattaa, jotta rakennuslupaprosessi menee joustavasti eteenpäin. Seuraavaan lupakuvien ennakkokäsittelyyn tulee jo osallistua hankkeen pääsuunnittelijan.
Yleistä tonteista Siirin tontit sijaitsevat vaihtelevassa metsämaastossa. Tonteilla oleva puusto on pääsääntöisesti kaadettu kaupungin toimesta. Tonttien rajat on merkitty / tullaan merkitsemään maastoon joko pyykein tai puupaaluin sekä tonttikyltein. Omakotitonttien pinta-alat ovat noin -0 m. Tontit on lohkottu kaupungin toimesta ja luovutetaan kiinteistörekisteriin merkittyinä tontteina. Olemassa olevaa maastoa on säilytettävä mahdollisimman paljon. Pihojen voimakasta pengertämistä tulee välttää. Rakennukset on sovitettava maastoon siten, että pihan korkeussuhteet säilyvät ja tontti liittyy luontevasti ympäröivään maastoon ja viereisiin tontteihin. Alueen koillispuolella on puolustusvoimien harjoitusalue, josta kuuluu ajoittaista ammunnoista aiheutuvaa melua. Maaperä ja kunnallistekniikka Siirin alueen rinnemaastot ovat moreenia, jota on suurin osa aluetta. Alueella on runsaasti kiviä. Kaksi alueen korkeinta mäkeä on kalliota. Muuallakin mäkialueiden lakien liepeillä kallio on oletettavasti lähellä pintaa. Alavimmat paikat ovat hiesua. Kurjenpesänsuon vetisimmistä kohdista tehtiin kaavoitusvaiheessa 0 kpl maaperäkairauksia. Turvetta suolta ei löytynyt. Silttiä on noin kahden metrin syvyyteen, jonka jälkee tulee tiivis moreenikerros. Kaupunki ei ole teettänyt tarkempia maaperäselvityksiä alueelta. Tontin ostaja / vuokraaja vastaa tontin rakentamiskelpoisuuden yksityiskohtaisesta selvittämisestä sekä perustamistavan suunnittelusta ja toteutuksesta. Kaupunki on karkeasti arvoinut louhinnan syvyyttä eri tonteilla. Arviot perustuvat näköhavaintoihin kadun rakentamisen aikana. Tonteilta ei ole tehty mitään tutkimuksia ja kaupunki ei vastaa arvioista. Tontilla, mille ei ole merkitty louhintasyvyyttä voi olla myös kalliota / isoja kiviä. Hämeenlinnassa on rakennettava radonturvallisesti hiekalle, soralle ja moreenille perustettavat talot. Yhdessä täyttösoran kanssa voidaan ylittää uusien asuntojen suunnitteluraja myös savella ja siltillä. Säteilyturvakeskuksen nettisivuilla www.stuk.fi on tietoa radonista ja sen torjumisesta. Alueen kunnallistekniikka on rakennettu. Kaukolämpöä tonteille ei ole saatavilla. Alue ei ole pohjavesialuetta. Alueelle rakennettavat sadevesiputket puretaan Kurjenpesänkadun itäpuolelle rakennettavaan avo-ojaan / viherpainanteeseen. Hulevesiä ohjataan Kurjenpesänkadun viertä pitkin Ruununmyllynjokeen. Tonttien hinnoittelu Kortteleiden,,, ja 0 sekä korttelista tontit -, korttelista tontti ja korttelista tontit - ja omakotitontit ovat vain ostettavissa. Muut tontit voi vuokrata tai ostaa. Omakotitonttien hinta on /m. Vuokra lasketaan omakotitonteilla % mukaan KEK 0= keski-indeksi 0. Vuokra tarkistetaan luovutushetkellä tiedossa olevaa indeksiä vastaavaksi. Vuokratontin voi lunastaa itselleen milloin vain ja sen hinta määräytyy lunastushetken alueen hinnan mukaan. Kauppahinnan lisäksi ostaja (vuokraaja) joutuu maksamaan normaalit maksut mm.: - varainsiirtoveron % kauppahinnasta verottajalle (ei vuokrattaessa)
- tontin lainhuudatuksen (vuokraoikeuden kirjaamismaksun) maanmittaustoimistoon. sähköliittymän Elenia Oy:lle - vesi- ja viemärilaitosmaksut Hämeenlinnan Seudun Vesi Oy:lle - muut mahdolliset liittymismaksut ao. yhtiöille - kaikki tontin rakentamiseen liittyvät maksut Myytävät ja / tai vuokrattavat omakotitontit Kiinteistötunnus Osoite Pinta-ala n. m Rak. oik. k-m Kaavamääräykset ja muuta erityistä Myyntihinta Vuosivuokra (KEK 0) -- Etelätuulenkaarre -- Etelätuulenkaarre -- Etelätuulenkaarre -- Etelätuulenkaarre -- Etelätuulenkaarre 0 -- Etelätuulenkaarre -- Etelätuulenkaarre -- Lounatuulenkaarre -- Lounatuulenkaarre -- Lounatuulenkaarre -- Lounatuulenkaarre -- Lounatuulenkaarre -- Lounatuulenkaarre -- Lounatuulenkaarre 0 -- Lounatuulenkaarre -- Lounatuulenkaarre -- Lounatuulenkaarre -- Lounatuulenkaarre -- Lounatuulenkaarre 0+0 0+ 0+ 0+ 0+ 0 0+ 0+ 0 0 0+ 0+ 0+ 0+ 0+ 0+ 0+ 0+ 00 0+0 0+0 0+0 00 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0
Kiinteistötunnus Osoite Pinta-ala n. m Rak. oik. k-m Kaavamääräykset ja muuta erityistä Myyntihinta Vuosivuokra (KEK 0) -- Lounatuulenkaarre 0 -- Lounatuulenkaarre -0- Lounatuulenkaarre -- Suvituulenkaarre -- Suvituulenkaarre -- Suvituulenkaarre -- Suvituulenkaarre -- Suvituulenkaarre -- Suvituulenkaarre -- Suvituulenkaarre -- Suvituulenkaarre -- Maatuulenkaarre -- Maatuulenkaarre -- Maatuulenkaarre 0 -- Maatuulenkaarre -- Maatuulenkaarre -- Maatuulenkaarre -- Maatuulenkaarre -- Maatuulenkaarre -- Maatuulenkaarre -- Maatuulenkaarre -- Maatuulenkaarre -- Heinäsirkankuja 0+0 0+0 0+0 00 0+0 0+0 00 0+0 0 0+0 0+ 0+ 0+ 0+ 0+ 0+ 0+ 0+ 0+ 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0+0 0 0 0 00 dba dba 0 0 u/ 0 u/ dba u/ dba u/ dba 0 u/ 0 u/ 0 u/ u/ u/ 00
-- Heinäsirkankuja -- Heinäsirkankuja -- Heinäsirkankuja -- Leppäkertunkuja -- Sudenkorennonkuja 0 -- Sudenkorennonkuja -- Sudenkorennonkuja -- Sudenkorennonkuja -- Sudenkorennonkuja -- Sudenkorennonkuja -- Leppäkertunkuja -- Leppäkertunkuja -0- Leppäkertunkuja -0- Leppäkertunkuja -0- Sudenkorennonkuja -0- Sudenkorennonkuja -0- Sudenkorennonkuja -0-0 Sudenkorennonkuja -- Sudenkorennonkuja -- Heinäsirkankuja -- Heinäsirkankuja -- Leppäkertunkuja 0 0+0 0+0 0 0+0 0+0 0+ 0+ 0 0+ 0+ 0+ 0+ 0+ 0 0+ 0 0+ 0+ 0 0+0 0+0 0+0 0+0 0 0 0 0 0 0 0 0 dba 0 u/ u/ u/ 0 u/ 0 u/ 0 u/ 00 0 0 00 0 Tontin hakeminen Tontit ovat viikoittaisessa haussa eli hakuaika on maanantaista perjantaihin klo. Hakemuksen on oltava perillä ennen hakuajan päättymistä. Omakotitonttihakemuksia saa Maaomaisuuden hallinnasta, kaupungin palvelupisteistä sekä internetistä www.hameenlinna.fi/tontit.
Tonttia haetaan täyttämällä omakotitonttihakemus, joka palautetaan Maaomaisuuden hallintaan ennen hakuajan päättymistä. Kaikki hakijat ovat samassa asemassa. Yksi hakemus / perhe. Tarkemmat ohjeet varaus- ja luovutusehdoista löytyvät omakotitonttihakemuksen kääntöpuolelta. Tontin varaaminen Tontit arvotaan, jos useampi hakija on hakenut samaa tonttia. Tontin varauspäätöksen tekee geodeetti. Varausmaksu on 0 euroa ja se tulee maksaa kaupungin lähettämän laskun mukaisesti. Varaus ei tule lainkaan voimaan ellei varausmaksua makseta viimeistään eräpäivänä. Varausmaksu 0 euroa hyvitetään varaajalle tontin hinnassa. Varausaika tonteilla on vähintään kuusi kuukautta. Kauppakirja tai vuokrasopimus on tehtävä varausaikana. Varausaikaa ei jatketa kuin erityisistä syistä. Tonteille on rakennettava asuintalo (käyttöönottokatselmuskuntoon) kolmen vuoden kuluessa tontin ostosta tai vuokraamisesta. Lisätietoja Tontit, hakulomakkeet ja niiden palautus: Maaomaisuuden hallinta, palveluasiantuntija Sirpa Rahikainen, puh. (0), sirpa.rahikainen@hameenlinna.fi Raatihuoneenkatu,. krs, 00 Hämeenlinna palvelusihteeri Pirjo Savola, puh. (0) Postitse: Hämeenlinnan kaupunki, Maaomaisuuden hallinta, Sirpa Rahikainen, PL, 0 Hämeenlinna Rakentamistapaohjeet ja rakennusluvat: lupa-arkkitehti Mia nkerö käyntiosoite: Raatihuoneenkatu, krs., 00 Hämeenlinna Puh. (0) 0, mia.inkero@hameenlinna.fi Kairaustuloksista kopioita saa Sirpa Rahikaiselta.
0 Siiri Asemakaava ja muutettu kaava 0 0 0 0, 0, 0,,, 0,,, 0, 0, 0, 0,, SUVTUULENKAARRE MAATUULENKAARRE KURJENPESÄNKATU ETELÄTUULENKAARRE HENÄSRKANKUJA LEPPÄKERTUNKUJA SUDENKORENNONKUJA LEPPÄKERTUNKUJA HENÄSRKANKUJA SUDENKORENNONKUJA SUVTUULENKAARRE LOUNATUULENKAARRE SRNTAUSTANTE ETELÄTUULENKAARRE Kurjenpesänsuo :0 :0 :0 :0.0.0 0.0 0.0 0.00 0.0 0.0 0.0.000 0.00.00.00.0.0.00 0.00.0 0.00 0.0.0.0 0.0 0.000 0.00 0.0 0.0.00.0.0.000.0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 00 0 00 00 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 u/ 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 MÄSKÄLÄ KASTEHELMENPUSTO KASTEPSARANPUSTO ETELÄTUULENKAARRE SUVTUULEN KAARRE LEPPÄKERTUNKUJA KORENNONKUJA LEPPÄKERTUNKUJA SUDENKORENNONKUJA HENÄ SRKAN KUJA KURJENPESÄNKATU SRNTAUSTANTE KASTEHELMENPUSTO KASTEPSARANPUSTO MAATUULENKAARRE ETELÄTUULENKAARRE SUVTUULEN KAARRE SUDEN- LEPPÄKERTUNKUJA KORENNONKUJA LEPPÄKERTUNKUJA SUDENKORENNONKUJA HENÄ SRKAN KUJA KURJENPESÄNKATU SRNTAUSTANTE KASTEHELMENPUSTO KASTEPSARANPUSTO MAATUULENKAARRE ETELÄTUULENKAARRE SUVTUULEN KAARRE SUDEN- VL VL-hv VL-hv 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 pm dba dba u/ u/ u/ u/ u/ u/ u/ u/ u/ u/ u/ u/ u/ u/ u/ u/ pm dba dba dba dba dba dba dba dba dba dba dba dba dba KAAVAEHDOTUS Nämä tontit jaetaan myöhemmin viemäröinnin takia (n. Siiri aikaan) Vapaana oleva tontti
..0. 0. 0 0.00.00 0.00 Ote kantakartasta..0.00 0.00.00. :0 0 0 0 NETOSTENKATU... 0.....0 0 0 0 0 : 0...0.0. 0 0.... 0.00. HHTÄJÄNKUJA.00 0 0.00.0....00.00.. 0. 0 0.. 0.0......0 MÄENLASKJANKUJA.0 0. 0...0 0.0...0 0. 0 0...00.00.00.... 0.. 0.00.0...00.00 0...0. 0.0 0 0 0. 0. 0 0 0. 0 0 0 0. 0 0kV... 0...00 0 0.00.00 0 0 0 0 m 0. 0 0..00..0.00.00.00.00 0.0.00 :0.00. 0.. :0 0.00.. 0 0.00. 0. :0..0. 0..00...0.00..00..00..00.00 0.00....00..00 0. 0... 0.00.. 0.00 :0..0.00.00. LOUNATUULENKAARRE.00..00.. 0.00.00.00.00 0.0.0..00.00..00 0.00 0 0.00 0. 0.00.00...0.00 0.0 LEPPÄKERTUNKUJA.00.00 0.00 0.0. :0.0..0..00 0.00.00. 0 0.00.00.00.00 0.00..00..0.0.00 0 0...00...00..00 0 0.00. 0 0..00...00.0. 0..00.. 0.00... ETELÄTUULENKAARRE.0.0.0.00. 0.00.....0.0.. 0. 0.0.0....00.0.00.. LOUNATUULENKAARRE.00 0 0. 0.00....00 ENNONKUJA.. :0.0.........00 0.00 0..0..00.0. 0. 0 0 0 0 0.. 0..00.00.00 0....0 SUDENKORENNONKUJA 0.00. 0. 0 0. 0.0.00.0 0. 0. KURJENPESÄNKATU.0.00 0.0..00 0.0 0..00 LEPPÄKERTUNKUJA.
.00.0..0.. 00 Ote kantakartasta..0 0 00 0 0 UNATUULENKAARRE. 0 0 0 0 0 0 0 0........00.....00.0.00. SUVTUULENKAARRE. 0. 0 0. 0.. 0.0. 0. ar..00 0.00.00.0......00..0.. 0.00.0 0 0 0..00...00.0.0.00.0 00....00.00.00.0 0..00..00.0.0.0..00.00.00.... 0 0.0. 0. 0.0 0....0 SUVTUULENKAARRE...0..00 0.0. 0..0.0 0..00 0...0... 0 0 0.0.0 0 0. 0.0 0. 0..... 0. 0....... 0... 0 :0 SRNTAUSTANTE.0 0 KURJENPESÄNKATU. 0.... 0..00 0 0.. MAATUULENKAARRE.00.0...0.0... :0 0..0 Kurjenpesänsuo 0. 0....00 0.00.. 0 0.00..0 SUDENKORENNONKUJA.00. 0 0..0.0..00 0.00..0..0. 0..00 0. 0.00.00. HENÄSRKANKUJA....00 0.00. 0..00 0.0. 0 :0 0 0 m
K 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 ar.00.00.00.00.0.....00.... 0.. 0... SUVTUULENKAARRE. 0 0 0...00. LOUNATUULENKAARRE :0..00....00.0. 0.0 L...0.0.0.00.00...00 0...00. 0...0.0.00..0...00.00..00.0 0..00.00.0... 0.0.0.....00... MAATUULENKAARRE..0. 0...0......0. KURJENPESÄNKATU ETELÄTUULENKAARRE 0..00..0..0..0..00.0...00..0..00.0.0.00.0.0.00..00.00...00.00.0....00...0. 0. 0. 0.0..00.. 0....00..00 HENÄSRKANKUJA.00.00.. 0 Kurjenpesänsuo..00.0..00.00.00...0.00..00..0..0.00 0.0.. 0.00...00 0.00.00.00.00 0.00.00 0.00..00 0.00...00.00 0..00 0.0.0. 0..00...00.00.00....00..00 0.00.00 0.00 0.00 LEPPÄKERTUNKUJA :0.00 0 :0..00..0... 0...00..00.00 0.00..0..00.... 0.00.00.0.0.0.00 0.0. 0.00. 0....0.00.0 0..00..0...00...... 0.0.00.0..00.0. SUDENKORENNONKUJA LEPPÄKERTUNKUJA.00..0.00.. :0.. 0.00...00 0.00.00..00........00.00.00.00.00 :0.00.0...00..0....00.0..0.00..00.0..00. HENÄSRKANKUJA 0.0..00.00.........00....00 SUDENKORENNONKUJA 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 00 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 00 0. 0 0 0 0 0 0 0 0 m Ote kantakartasta..0
Siiri Ote ajantasa-asemakaavasta 0 00 m
Ote asemakaavasta Korttelit, ja MK :000
Ote asemakaavasta Korttelit ja MK :000
Ote asemakaavasta Korttelit ja 0 MK :000
0 Ote asemakaavasta Kortteli MK :000
Ote asemakaavasta Kortteli MK :000
Ote asemakaavasta Korttelit ja MK :000
Korttelit - A S E M A K A A V A M E R K N N Ä T J A - M Ä Ä R Ä Y K S E T : Erillispientalojen korttelialue. m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva. Korttelin, korttelinosan ja alueen raja. Osa-alueen raja. Ohjeellinen tontin/rakennuspaikan raja. MÄSK Kaupungin- tai kunnanosan numero. Kaupungin- tai kunnanosan nimi. Korttelin numero. Ohjeellisen tontin/rakennuspaikan numero. 0 Rakennusoikeus kerrosalaneliömetreinä. u/ u/ Roomalainen numero osoittaa rakennusten, rakennuksen tai sen osan suurimman sallitun kerrosluvun. Murtoluku roomalaisen numeron jäljessä osoittaa, kuinka suuren osan rakennuksen suurimman kerroksen alasta ullakon tasolla saa käyttää kerrosalaan luettavaksi tilaksi. Alleviivattu merkintä osoittaa ehdottomasti käytettävän kerrosluvun, rakennusoikeuden tai muun määräyksen. Rakennuksen harjansuuntaa osoittava viiva. dba Merkintä osoittaa rakennusalan sivun, jonka puoleisten rakennuksen ulkoseinien sekä ikkunoiden ja muiden rakenteiden ääneneristävyyden liikennemelua vastaan on oltava vähintään dba. Katualueen rajan osa, jonka kohdalta ei saa järjestää ajoneuvoliittymää.
Katualueen rajan osa, jonka kohdalta ei saa järjestää ajoneuvoliittymää. YLESMÄÄRÄYKSÄ: Tonttien pintavesiä voidaan ohjata VL-alueille. Lähivirkistys- tai suojelualueelle rajoittuvalle tontin rajalle on istutettava vapaasti kasvavia puu- tai pensasryhmiä vähintään 0 cm rajan sisäpuolelle. Kapeiden puistokäytävien kohdalla voidaan vaihtoehtoisesti rakentaa tai istuttaa aita näkösuojaksi. Rakennus voi toimia näkösuojan osana. Autotalleihin tai katoksiin ajoa ei tule järjestää suoraan kadulta. Kuitenkin jos näin halutaan, tulee autotallin ja tontin rajan väliin jättää vähintään metriä. Autopaikkoja on varattava - ap/tontti Asemakaava-alueella talousrakennusten katokset sisältyvät annettuun rakennusoikeuteen. Tontilla saa rakentaa enintään kolme yksikerroksista talousrakennusta. Talousrakennusten keskimääräinen räystäskorkeus ei saa ylittää metriä. Tonteilla, joilla rakennusoikeutta on 0+, saa rakennusalalle sijoittaa annetun rakennusoikeuden lisäksi 0 k-m² suuruisen kylmän talousrakennuksen. Korttelit (tontit -), ja : Asuinrakennuksen kerrosala saa olla enintään rakennusoikeudesta. Talousrakennusten yhteen laskettu kerrosala saa olla enintään 00 k-m². Talousrakennuksen enimmäiskoko on 0 k-m². TÄLLÄ ASEMAKAAVAMUUTOSALUEELLA NOUDATETAAN SOVELTUVN OSN SR ASEMAKAAVAN RAKENTAMSTAPHJETA. TÄMÄN ASEMAKAAVAN ALUEELLA KORTTELEHN - ON LAADTTAVA ERLLNEN STOVA TONTTJAKO. ASEMAKAAVAN MUUTOS:. KAUP.OSA, KORTTELT -. HÄMEENLNNAN KAUPUNK SUHDE :000 SUUNN. SUUTAR
0, 0, 0, SUVTUU MAATUULENKAARRE KURJENPESÄNKATU HENÄSRKANKUJA KERTUNKUJA :0 Kurjenpesänsuo..0 0.0 0.0 0.0 0.0 0.00 0 0.00 0.0 0 0 0 0 0 0 0 00 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 u/ 0 LEPPÄKERTUNKUJA HENÄ SRKAN KUJA KURJENPESÄNKATU KASTEHELMENPUSTO MAATUULENKAARRE SUVTUULEN KAARRE LEPPÄKERTUNKUJA HENÄ SRKAN KUJA KURJENPESÄNKATU KASTEHELMENPUSTO MAATUULENKAARRE SUVTUULEN KAARRE VL VL-hv 0 0 0 0 0 0 0 pm u/ u/ u/ u/ u/ u/ u/ u/ u/ pm dba dba dba dba dba, 0, 0, SRNTA MAATUULENKAARRE.0.0 0.0 0 0 0 00 0 0 0 0 0 0 KASTEHELMENPUSTO TUULENKAARRE KASTEHELMENPUSTO TUULENKAARRE VL dba dba 0 0 0 0 0 0 0 u/ u/ u/ u/ u/ u/ dba dba dba dba dba
0 0, HENÄSRKANKUJA JA LEPPÄKERTUNKUJA HENÄSRKANKUJA SRNTAUSTANTE :0 :0 Kurjenpesänsuo 0 0.00 0 0.0 0.0 0.0.0 0 0 0 0 0 0 00 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 LEPPÄKERTUNKUJA HENÄ SRKAN KUJA KURJENPESÄNKATU LEPPÄKERTUNKUJA HENÄ SRKAN KUJA KURJENPESÄNKATU pm pm dba dba dba dba dba dba dba
0 0 0, 0,,, LEPPÄKERTUNKUJA SUDENKORENNONKUJA LEPPÄKERTUNKUJA SUDENKORENNONKUJA SUVTUULENKAARRE KAARRE SRNTAUSTANTE 0, :0 Ku.00 0.0.00.0.000.0.0.0 0.0 0.0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 00 00 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 LÄ 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 KASTEHELMENPUSTO SUVTUULEN KAARRE LEPPÄKERTUNKUJA KORENNONKUJA SUDENKORENNONKUJA HENÄ SRKAN K SUDEN- LEPPÄKERTUNKUJA KORENNONKUJA SUDENKORENNONKUJA HENÄ SRKAN K SUDEN- 0 pm u/ u/ u/ u/ u/ u/ u/ pm dba dba dba
0 :0 0,,, LEPPÄKERTUNKUJA SUDENKORENNONKUJA 0, 0,, :0 :0.0.00.00.0.0.0.0.00.0.0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 MÄSKÄLÄ LEPPÄKERTUNKUJA SU SUDEN- LEPPÄKERTUNKUJA SU SUDEN- VL VL-hv 0 0 0 0 0 0 0 u/ u u/ u/ u/
Liitekartta Karkeita arvioita kallion louhintasyvyydestä vesi- ja viemäriliittymän kohdalta. Tonteilla ei ole tehty maaperätutkimuksia. Vaikka tontilla ei olisi lukemaa, niin silti sieltä voi löytyä kalliota tai isoja kiviä. Tontin ostaja / vuokraaja vastaa tontin rakentamiskelpoisuuden yksityiskohtaisesta selvittämisestä sekä perustamistavan suunnittelusta ja toteutuksesta. Tonttiliittymät sijaitsevat likimain viivojen kohdalla. Tarkan liitoskohtapaikan saat HS Vesi Oy:n liitoskohtalausunnosta. 0-, m - m - m - m, m m 0- m 0- m 0- m 0-, m 0-, m 0-, m 0- m 0-, m 0-, m 0-, m 0- m 0-, m 0-, m 0-, m 0-, m 0- m m 0- m 0- m 0-, m 0- m 0-, m 0- m 0- m 0- m m m 0- m 0- m 0- m 0- m 0- m 0- m 0-0, m 0-0, m 0-0, m 0- m 0- m 0- m 0-0, m 0-0, m 0-0, m 0-0, m 0-0, m 0- m 0- m 0- m 0- m 0- m 0- m 0- m
0 KOOSTE RAKENNUSTAPHJESTA SR RAKENTAMSTAPHJE http://maps.google.fi/ Voit näyttää kaikki ruudulla näkyvät tiedot Arkkitehdit Frondelius+Keppo+Salmenperä Oy kartan vieressä olevan "Tulosta"-linkin avulla. 00 Google - Kuvat 00 DigitalGlobe, GeoEye - Yhdyskuntalautakunta..0 Kaupunginhallitus.0.0
SR :N ASUNTOALUE Siiri :n sijainti Hämeenlinnan kaupunkirakenteessa. Matkaa Hämeenlinnan keskustaan on km.
SSÄLLYSLUETTELO Yleistä Asemakaavallisia lähtökohtia Yleiset alueet Kadut ja katujen päätteet Suojelualue Lähivirkistysalueet Piha-alueet Maasto ja korkeussuhteet Puut ja pensaat Maanpeitekasvit ja nurmikko Aidat Ajo tonteille Rakennukset ja rakenteet 0 -korttelit 0 Julkisivut, -materiaalit ja -värit Räystäskorkeus ja sokkeli Kattomuoto ja materiaali Piharakennukset AR-korttelit Julkisivut, -materiaalit ja -värit Räystäskorkeus ja sokkeli Kattomuoto ja materiaali Talousrakennukset PL-kortteli Siiri :n asemakaavan ja rakentamistapaohjeen tilaajana on ollut Hämeenlinnan kaupunki. Suunnittelu: Arkkitehdit Frondelius+Keppo+Salmenperä Oy Maisemasuunnittelu: Virearc arkkitehdit ja maisema-arkkitehdit / Soile Heikkinen Rakentamistapaohjeiden lähtökohtana on ollut konsultin laatima asemakaavaluonnos. Suunnitteluperiaatteita on kehitetty edelleen vastaamaan mm. asemakaavavassa tehtyjä muutoksia. Havainnekuvat eivät aina ole yhteneväisiä asemakaavan ja ohjeiden kanssa. Liiteet: Värityssuunnitelma korttelin havainnekuva AR korttelin havainnekuva Kaavaluonnos Kaavamääräykset Havainnekuva Havainnekuva Palo-osastointi Palo-osastointi
HÄMEENLNNA Siiri :n rakentamistapaohje YLESTÄ Rakentamistapaohjeet on tehty helpottamaan suunnittelijoiden, rakentajien ja rakennusvalvonnan työtä. Yhteiset ennakolta sovitut tavoitteet nopeuttavat rakennussuunnittelua ja rakennuslupahakemusten käsittelyä. Rakentamistapaohjeet täydentävät Siirin alueelle tehtyä asemakaavaa. Ohjeet koskevat rakennusten suunnittelua alueella, tonttien aitaamista ja kasvillisuutta sekä antavat yleisiä ohjeita alueen käytölle. Nämä rakentamistapaohjeet on jaettu neljän pääotsikon alle: Yleistä, Yleiset alueet, Pihaalueet sekä Rakennukset ja rakenteet. Lisäksi on laadittu useita selittäviä kuvia ja liitteitä. Rakentamistapaohjeiden tarkoituksena on ohjata rakentamista niin, että Siiri :n asemakaava-alueesta muodostuu ilmeeltään viihtyisä ja edustava kokonaisuus. Ohjeilla on pyritty siihen, että kaava-alueen tontit rakentuvat riittävän yhtenäisiksi, kuitenkin kaavaalueen kokoon nähden tarpeeksi vaihteleviksi ja omaleimaisiksi. Kokonaisuudessaan alueesta pyritään saamaan uusi yhtenäinen Siiri :n alue. Siiri :n kaavoitettava alue on suurelta osin voimakkaasti muokattua metsää. Alue koostuu pääosin pohjoiseen ja koilliseen laskevista rinteistä. Alueen keskivaiheilla, luode-kaakko suunnassa sijaitsee tasaisempaa aluetta. Yleisesti metsät ovat puulajeiltaan vaihtelevia talousmetsiä. Metsä jatkuu kaavoitettavan alueen ulkopuolelle ja on osa laajaa yhtenäistä metsäaluetta. Luonnon monimuotoisuuden kannalta rikkain alue on yhtenäinen lehtomaisen kankaan ja lehdon alue kaava-alueen luoteis- ja pohjois-osassa. Tällä metsäalueella täyttyvät metsälain määrittelemän erityisen tärkeän elinympäristön tunnusmerkit. Kaavassa alue onkin jätetty suojelualueeksi. Rinnemaastot ovat moreenia, jota on suurin osa aluetta. Kaksi alueen korkeinta mäkeä on kalliota. Mäkialueiden liepeillä kallio on oletattavasti lähellä pintaa. Alavimmat paikat ovat hiesua. Taimikkoa kasvavalta Kurjenpesänsuolta ei nimestään huolimatta löytynyt maaperäkairausten yhteydessä turvetta. Silttiä on siellä noin kahden metrin syvyyteen, jonka jälkeen on tiivis moreenikerros. Alueen eteläosassa on lisäksi useita siirtolohkareita, jotka on kaavassa pyritty jättämään rakennettujen alueiden ulkopuolelle. Suunnittelualueella ei ole rakennuskulttuurillisia arvoja. Kuitenkin suunnittelualueen välittömässä läheisyydessä sijaitsee Ruununmylly, joka on toiminut Kuninkaanmyllynä 00-luvulla. Nykyinen kaksikerroksinen tiilirakennus on vuodelta. Mylly on tärkeässä asemassa sijaitessaan kaupunginosan sisääntuloalueella. Suunnittelualueen ulkopuolelle jäävät myös Siirin puinen päärakennus sekä Vanha Ylinen Viipurintie. Tiedossa ei ole muinaismuistoja kaavoitettavalta alueelta.
Asemakaavallisia lähtökohtia Alue liittyy liikenteellisesti Siirinkatuun, joka jatkuu kaava-alueen pohjoislaidassa. Alueen läpi kulkeva kokoojakatu Kurjenpesänkatu yhdistyy pohjoisessa Siirinkatuun. Kaava-alueeseen kuuluu myös Siirinkadun pohjoispuolella pieni katualueen pätkä Kurjenpesänkadun kohdalla. Tämän katualueen on tulevaisuudessa määrä liittyä alueen pohjoispuolella sijaitsevaan Siirinkujaan. Eteläpäässä kokoojakatu loppuu kaava-alueen rajaan, jossa se liittyy kaava-alueen itäpuolelle tulevaisuudessa rakentuvalle pääkadulle. Alue jakaantuu neljään kehämäiseen korttelialueeseen. Korttelialueiden muoto on maastonmuotojen ohjailemaa ja pääosin tontit rajautuvat puistoalueisiin. Rakennukset on sijoitettu nauhamaisesti kehiin, jotta korttelit hahmoittuisivat selkeinä ja yhtenäisinä kokoojakadun ja ympäröivän puiston suuntaan. Energiaa säästävät ratkaisut ja ympäristöys- tävälliset lämmitysmuodot on otettava huomioon rakennusten suunnittelussa.
YLESET ALUEET Kadut Kaava-alueen kokoojakatu Kurjenpesänkatu kulkee alueen läpi pohjoisesta Siirinkadulta etelään ja kaartaa alueen itäpuolella tulevaisuudessa kulkevalle pääkadulle. Katualueen leveys on 0 metriä. Katualueen toiseen laitaan on kaavassa merkitty istutettava puurivi. Tarkoituksena on, että katualueelle rakennetaan yksi ajorata, jonka toisella puolella on nurmipintainen puistokaista puuistutuksin sekä kevyen liikenteen väylä. Kurjenpesänkatu Kurjenpesänkadulta haarautuvat korttelikadut (Aamu-usvankuja, Lounatuulenkaarre, Suvituulenkaarre ja Heinäsirkankuja) ovat alkupäästään metriä leveät. Tarkoituksena on, että katualueen toiseen laitaan tulee reunakivellä erotettu kevyen liikenteen väylä. Loppuosaltaan nämä kadut sekä loput korttelikaduista ovat 0, metriä leveät ja niille ei rakenneta kevyen liikenteen väylää. Kevyen liikenteen on tarkoitus kulkea ajoradan laidassa. Ajonopeudet näillä kaduilla ovat hyvin alhaiset ja tarvittaessa ajonopeuksia rajoitetaan hidastein. Pohjoisen korttelin korttelikadun, Aamu-usvankujan, katualueen leveys on, metriä. Katualueen toiseen laitaan tulee pysäköintiä. Katujen päätteet Osassa asuinkortteleihin johtavista kaduista katu muodostaa päättyessään lenkin (Lounatuulenkaarre Etelätuulenkarre, Suvituulenkaarre, Maatuulenkaarre ja Sudenkorennonkuja). Lenkkien sisälle jää istutettavat Uudet puuistutukset Mahdolliset olemassa olevat puut säilytetään Nurmikko Vieraspysäköinti Siirtolohkare / suuret kivet Maanpeitekasvi Esimerkki kadunpäätteen käsittelystä kadunpääteaiheet, jotka tuovat viihtyisyyttä ja monikäyttoisyyttä katualueeseen. Alueille istutetaan puita ja maastoa muotoillaan jäsentämään tilaa. Mikäli paikalla on olemassa olevaa puustoa, sitä mahdollisuuksien mukaan hyödynnetään. Siiri :n alueelle omaleimaista siirtolohkaremaailmaa voidaan tuoda esiin pääteaiheissa siirtämällä ajoväylien alle jäävät siirtolohkareet osaksi pääteaiheiden sommitelmia. Myös muita kookkaita kiviä voidaan käyttää. Vapaamuotoisen istutussaarekkeen aikaan saamaan leveämpään kadunosaan sijoitetaan vieraspysäköintiä varten pysäköintipaikkoja. Vaihteleva katutila levennyksineen ja viheraiheineen mahdollistaa katutilan käytön myös asukkaiden oleskeluun ja toimintaan. Suojelualue Kaavassa on osoitettu suojeltavaksi lehdon ja lehtomaisen kankaan alue (Kastesammaleenpuisto). Alueen valtapuulaji on kuusi. Luontoselvityksen (Siiri Luontoselvitys 00) mukaan alue on luontoarvoiltaan huomionarvoinen kokonaisuus. Lehto ei ole tällä hetkellä erityisen edustava, olosuhteiden pysyessä suotuisina, sillä on mahdollisuus kehittyä metsälaissa mainitun erityisesti suojeltavan elinympäristön kaltaiseksi. Alueella tullaan tekemään joitain välttämättömiä esim. turvallisuuteen liittyviä metsänhoidollisia toimenpiteitä. Kuitenkin sen merkitys osana ekologista käytävää säilytetään ja lehtomaista elinympäristöä pyritään kehittämään. Lehtoalueen vesitasapainon säilyttämiseen tulee kiinnittää huomiota koko alueen suunnittelussa ja rakentamisessa. tse lehtoalueella puistoreitin yhteys linjataan lehtorinteen ala-
reunaan, alueen pohjoisosaan, ettei se patoa rinteestä valuvia sadevesiä. Alueelta löytyi liito-oravaselvityksen yhteydessä vuoden 00 keväällä ylivuotisia merkkejä liito-oravasta ja aluetta suositellaan selvityksen mukaan käsittelemään kuten varmasti asuttua liito-oravareviiriä. Luontoselvityksen yhteydessä (Siiri Luontoselvitys 00) arvioitiin alueen arvoa myös lepakoille. Sen mukaan lehto ja lehtomainen kangas voisivat olla sopivaa saalistusympäristöä Haukkovaaran (00) Ruununmyllyllä havaitsemalle uhanalaiselle ja erityisesti suojeltavalle ripsisiipalle. Lähivirkistysalueet Kaava-alueen kortteleita ympäröivät virkistysalueet. Osa alueen läpi kulkevista virkistysalueista toimii myös ekologisina käytävinä ympäristön nisäkkäille ja linnuille. Alueen puistot palvelevat alueen asukkaita lähimetsinä sekä ulkoilu- ja virkistysmetsinä. Niitä hoidetaan painottaen metsän virkistys-, turvallisuus-, maisema- ja luonnon monimuotoisuusarvoja. Hoitotoimilla tuetaan luontaisen kaltaisen kasvillisuuden kehittymisen mahdollisuuksia. Olemassa olevaa kasvillisuutta säilytetään mahdollisimman paljon. Viheralueet ovat suurelta osin paikkoissa, jotka ovat rakentamiselle huonosti soveltuvia, kuten kallioiset laet ja jyrkät rinteet. Suojeltava lehtoalue (Kastesammaleen-puisto) sekä sen itäpuolella sijaitseva lähivirkistysalue, Kastehelmenpuisto, muodostavat alueen läpi kulkevan ekologisen käytävän. Kastehelmenpuisto pidetään mahdollisimman luonnonmukaisena ja puustoa säilytetään. Liito-oravat voivat käyttää puistoa reittinä liikkuessaan alueelta toiselle. Ekologisen käytävän tulee olla riittävän leveä ja korkeapuustoinen, jotta oravat pääsevät liikkumaan sitä pitkin turvallisesti. Myös lepakot tarvitsevat puukujanteita, joita pitkin varsinkin siippalajit voivat siirtyä metsäalueelta toiselle. Korttelien keskelle jäävät vihersaarekkeet toimivat rauhallisina oleskelu- ja ulkoilualueina sekä läpikulkureitteinä. Vihersaarekkeissa käytetään kunkin paikan ominaispiirteitä hyödyksi. Eteläisimmän vihersaarekkeen teemoissa ja tarkemmassa suunnittelussa hyödynnetään alueella sijaitsevia siirtolohkareita. täisin vihersaareke on mäenlaki, joka jo sinällään muodostaa selkeän omaleimaisen paikan. Lähivirkistysalueille osoitetut kevyen liikenteen verkostot ovat ohjeellisia. Virkistysalueet ovat osa laajempaa Siirin alueen viheralueverkostoa, joka muodostuu tulevan asuinrakentamisen myötä. Alueelle rakennettavat sadevesiputket puretaan Kurjenpesänkadun itäpuolelle rakennettavaan avo-ojaan / viherpainanteeseen. Hulevesiä ohjataan Kurjenpesänkadun viertä pitkin Siirinkadun pohjoispuolelle, josta ne ohjataan Ruununmyllynjokeen. Tänne on mahdollista rakentaa myös hulevesien keräys- ja viivytysallas.
PHA-ALUEET Tonteilta on esitettävä pihasuunnitelma. Maasto ja korkeussuhteet Olemassa olevaa maastoa säilytetään mahdollisimman paljon. Pihojen voimakasta pengertämistä tulee välttää. Rakennukset on sovitettava maastoon siten, että pihan korkeussuhteet säilyvät ja tontti liittyy luontevasti ympäröivään maastoon ja viereisiin tontteihin. Suositeltava periaateleikkaus tilanteesta, jossa tontille tulee täyttöä, esim. Heinäsirkankujan pääty. Puut Olemassa olevaa puustoa säilytetään ja hyödynnetään pihan kasvillisuuden ilmeen luomisessa. Mahdolliset lisäpuuistutukset valitaan lajeiltaan siten, että ne sopivat jo olemassa oleviin ja täydentävät niitä. Puut valitaan kasvupaikan perusteella kuhunkin kasvupaikkaan soveltuvista lajeista. Alueen on yleisilmeeltään tarkoitus olla puustoinen, luonnonläheinen metsäasuinalue. Pensaat ja pensasaidat Tontit rajataan pensasaidantein tontin ja lähivirkistysalueen rajalla paitsi, korttelien sisäis- Tontit rajataan pensasaidantein tontin ja lähivirkistysalueen rajalla. Vihersaarekkeen ja tontin rajalla ei selkeää rajausta. Vapaamuotoisia pensasryhmiä ja puita.
ten vihersaarekkeiden rajalla, missä selvää rajausta ei käytetä. Näissä kohdin pihan ja vihersaarekkeen kasvillisuus lomitetaan toisiinsa luontevasti, ja tässä voidaan käyttää mm. pensaita vapaamuotoisiin ryhmiin istutettuina. Muutoin pihakasvillisuutta rikastetaan pensasistutuksin paikkaan sopivilla lajeilla. Pensaista tehdään luontevia ryhmiä. Lisäksi voidaan käyttää marjapensaita. Puut ja pensaat on istutettava vähintään 0 cm tontin rajan sisäpuolelle. Maanpeitekasvillisuus ja nurmikko Tonteilla säilytetään mahdollisuuksien mukaan paikalla olevaa pohja- ja kenttäkerroksen kasvillisuutta. Etenkin korttelin sisäisten vihersaarekkeiden rajalla olemassa olevaa kasvillisuutta on suotavaa säilyttää ja käyttää hyväksi pihan liittämiseen luonnonmukaiseen virkistysalueeseen. Olemassa olevaa kenttäkerroksen kasvillisuutta voidaan täydentää sopivilla maanpeitekasveilla. Nurmikon osuus pyritään minimoimaan ja sitä käytetään vain aktiivisen toiminnan alueilla ja kulutukselle alttiilla paikoilla. Rakenteelliset aidat -kortteleissa tontit aidataan sekä kadun puolelta että tonttien väliltä. Kapeiden puistokäytävien kohdalla voidaan vaihtoehtoisesti käyttää rakennettua tai istutettua aitaa näkösuojana. Rakennus voi toimia näkösuojan osana. AR-kortteleissa aidataan vain kadun puoleiset rajat. Aitojen pitää olla 00-00 mm korkeat, puurakenteiset pystylauta- tai rima-aidat. Liikenteellisen näkemäesteen välttämiseksi risteysten viisteiden kohdalla aita x x 00 x max 00 Avoin pystylauta-aita :0 x 00 x x 00 x Umpinainen pystylauta-aita :0 max 00 saa olla enintään m korkea. Aita on oltava matalampi m x m pituisella matkalla mitattuna tontin rajojen kuvitteellisesta leikkauspisteestä risteysalueella. Aidat yhdessä piharakennusten kanssa maalataan yhtenäisellä sävyllä liitteenä olevan väritysohjeen mukaisesti. Tontti on mahdollista rajata myös legi-tyyppisellä verkkoaidalla. Verkkoaidan yhteyteen on istutettava pensasaita. Jäteastiat sijoitetaan vähintään m naapurin rajasta. Ajo tonteille Tonttiliittymä voi sijaita vapaasti tontin kadunpuoleisella rajalla lukuunottamatta muutamia kohtia, joissa liittymän teko on kielletty liikenteellisistä syistä. Tonttiliittymän ja ajoväylän maksimi leveys on metriä. Kuitenkin metrin ylitys leveydessä sallitaan, jos tontin toimivuus sen vaatii. Ajoväylän pinnoite on vapaasti valittavissa. Hulevedet Tontille tulevia hulevesiä voidaan hidastaa ja imeyttää omalla kiinteistöllä. Siellä missä se on mahdollista tontin pintavesiä voidaan ohjata myös puistoon. Muutoin hule- ja kuivatusvedet ohjataan katualueelle rakennettaviin sadevesiviemäreihin. Pintavesien poisjohtamisesta ei saa aiheutua haittaa naapurikiinteistöille.
RAKENNUKSET JA RAKENTEET Rakennukset ja rakenteet osio on jaettu kolmeen osaan. -korttelit, AR-korttelit ja PLkortteli. Jokaista käsitellään erikseen alaotsikoiden avulla. -korttelit Asemakaava määrää rakennukset sijoitettavaksi rakennusalalle. Useilla tonteilla rakennusaloja on kaksi, joissa kummassakin on määrätty omat rakennusoikeutensa. sompi rakennusala on tarkoitettu asuinrakennukselle ja pienempi talousrakennukselle. Asemakaava sallii kuitenkin pienemmän rakennusalan käyttämisen myös esim. asumiseen tai pihasaunaksi. Autokatoksen voi tällöin sijoittaa päärakennuksen rakennusalalle. Jäljempänä on esitetty esimerkkejä rakennusalojen käytölle. Lisäksi tonteille on lupa tehdä 0 k-m suuruinen kevytrakenteinen talousrakennus esim. polttopuiden säilytykseen. Tämän rakennuksen etäisyys naapuritontin rakennusalan rajasta pitää olla vähintään metriä tontin rajasta sekä puiston puoleisesta rajasta vähintään metriä. Naapuritonteilla sijaitsevat isommat rakennusalat sijaitsevat vähintään metrin etäisyydellä toisistaan. Samalla tontilla tai naapuritonteilla sijaitsevat pienemmät rakennusalat voivat sijaita lähempänä. Tällöin tulee huomioida palomääräysten ja maankäyttö- ja rakennuslain antamat rajoitukset rakennusmateriaaleihin ja ikkunoiden sijoitukseen nähden. Liite ja. Asuinrakennukset on pyrittävä sijoittamaan rakennusalalle siten, että yksityinen pihaalue jää mahdollisimman suureksi. Asemakaavaan liittyvässä havainnekuvassa, liitteessä on esitetty asemakaavan mukainen suositeltava sijoituspaikka rakennusalalla. Tyypillinen korttelirakenne on lisäksi havainnollistettu liitteessä. Asemakaavassa on määrätty rakennusoikeus kerrosalaneliömetreinä sekä kerrosluku. Joillekin suuremmille maisemallisesti merkittäville rakennusaloille on merkitty myös rakennuksen harjansuunta. Useilla rakennusaloilla on määrätty nuolella rakennusalan raja, johon rakennus on rakennettava kiinni. Määräys on laitettu kaavaan, jotta haluttu yhtenäinen alueelle tunnusomainen korttelirakenne hahmottuisi. Nuolimerkinnän ollessa kadun puolella, on päärakennuksen julkisivusta rakennettava vähintään puolet kiinni rakennusalan reunaan. Kun nuolimerkintä on puiston puoleisella rakennusalan rajalla, Korttelinäkymä 0 riittää että rajaan kiinni rakennetaan esim. kuisti tai erkkeri. Läheisten suurempien teiden vuoksi on joillain pohjoisilla ja itäisillä rakennusaloilla annettu julkisivuihin desibelimääräys. Asemakaavakartta on esitetty liitteessä. Rakennuksissa tulee olla tekninen tila. Julkisivuverhous, -materiaalit ja -värit Koko kaava-alueella seinien julkisivumateriaaleiksi esitetään käytettäväksi puuta, sileää rappausta tai tiiltä. Kaava-alueen ohjeellinen värisuunnitelma on esitetty liitteessä. Ulkoverhouksen on oltava yhtenäinen. Laudoitussuunta ja verhouslauta tulee olla julkisivuissa aina sama, eikä julkisivun laudoitusta saa jakaa listoilla erillisiin pienempiin osiin. Tiilen jäädessä näkyviin, saumojen on oltava samanvärisiä tiilen kanssa. Mahdollisen rappauksen tulisi olla peittävä ja pinnaltaan sileä tai kevyesti harjattu. Nurkka- ja vuorilautojen pitää olla ensisijaisesti samaa väriä seinien kanssa. Räystäskorkeus ja sokkeli Rakennusaloilla joissa kerrosluku on määrätty kahteen, saa keskimääräinen räystäskorkeus olla enintään metriä. Rakennusaloilla, joilla kerrosluku on määrätty yhteen, pitää asuinrakennusten keskimääräisen räystäskorkeuden olla vähintään metriä. Julkisivuverhous tulee viedä mahdollisim-
0 man alas. Sokkelin näkyvän korkeuden tulee kuitenkin olla vähintään 0 cm. Kattomuoto ja materiaali Rakennuksiin suositellaan selkeää yhtenäistä harjakattoa. Harjakatto voi olla myös epäkeskeinen. Kapearunkoisissa (alle m) rakennuksissa voidaan käyttää myös yksilappeista pulpettikattoa. Asemakaavassa määriteltyä rakennuksen harjan suuntaa tulee noudattaa. Korttelin sisäosassa kerroksisten rakennusten kattomuoto voi olla pulpetti- tai harjakatto tai näiden yhdistelmä. Vesikaton kattokaltevuus voi vaihdella välillä :, :. Katemateriaalina voi olla profiilitiili, betonitiili, saumapelti tai huopa. Väriltään katto voi olla tiilenpunainen, punainen tai ruskea. Tiilikattoa jäljitteleviä profiilikatteita ei sallita. Räystäiden väreissä suositellaan käytettävän samaa väriä rakennuksen julkisivujen kanssa. Piharakennukset ja talousrakennukset Tonttien rakennusala on usein jaettu kahteen osaan, mutta rakennusalojen käyttötarkoitusta ei ole erikseen merkitty. Rakennusalan pienemmälle osalle sijoittuvaa rakennusta kutsutaan tässä piharakennukseksi. Piharakennukselle saa sijoittaa tarpeen mukaan esimerkiksi pihasaunan, sivuasunton, autotallin tai vaikkapa askartelutilan. Tarkoituksena on monipuolistaa piharakennusten käyttöä alueella. Erillinen pienempi rakennus tai asunnon siipiosa luo piha-alueelle suojaa ja yksityisyyttä sekä mahdollistaa erilaisten asuintarpeiden joustavaa toteuttamista tarvittaessa vaiheittain. Piha- ja talousrakennuksen julkisivujen materiaali voi olla sama kuin asuinrakennuksessa tai puuverhous. Kattomuotona tulee olla harja- tai pulpettikatto. Räystäät tulee toteuttaa keveinä avoräystäinä. Piharakennuksen sijoittuessa m lähemmäksi viereisen tontin rakennusalaa, tulee palo-osastointi tehdä aina piharakennukseen siten, ettei viereisen tontin rakennukselle aiheudu osastointivelvoitetta. Palo-osastoinnin periaatteita on esitetty liitteessä ja. Rakennusjärjestyksen mukainen talousrakennuksen rakennusoikeus ei ole alueella voimassa. Asemakaava saallii kuitenkin ra- Esimerkkejä piharakennuksen toteutustavoiksi kennusalan ulkopuolelle sijoitettavaksi 0 k-m suuruisen kylmän talousrakennuksen. Polttopuiden säilytyksestä on oltava suunnitelma. autotalli/ katos asuinsiipi autokatos autotalli sivuas. autotalli pihasauna
Värisuunnitelma, esimerkkejä LTE Katot, punaista tai ruskeaa tiiltä, saumapeltiä tai huopaa Aidat ja piharakennukset Asuinrakennusten pääasialliset julkisivuvärit Aidat ja piharakennukset Asuinrakennusten pääasialliset julkisivuvärit Aidat ja piharakennukset Asuinrakennusten pääasialliset julkisivuvärit
Katto Aidat, piharakennukset, räystään alapinnat Asuinrakennuksen julkisivut Poltettua punaista savikattotiiltä, ruskeaa betonikattotiiltä tai punaruskeaa peltiä 00 Harmaa Uulan keittomaali sävy KM Falunpunainen, 0x Vihertävä, x Valkoinen, 0x Keltaokra Poltettua punaista savikattotiiltä, ruskeaa betonikattotiiltä tai punaruskeaa peltiä x Valkoinen Uulan keittomaali sävy KM Falunpunainen, x Vaaleanharmaa, 0x Keltaokra, x Tummanharmaa Poltettua punaista savikattotiiltä, ruskeaa betonikattotiiltä, tai punaruskeaa peltiä Uulan keittomaali sävy KM Falunpunainen 00x Ruskea, 0x Vihertävä, x Kerma, x Tummanharmaa
-KORTTELT LTE Lisärakennusalalle saa rakentaa kerroksisen rakennuksen, jossa voi olla pulpetti- tai harjakatto. Rakennuksen käyttö on vapaasti valittavissa: autokatos tai -talli, sivuasunto, pihasauna, yms. Korttelin ulkokehällä rakennukset ovat kerroksisia ja harjakattoisia, harja voi olla epäkeskeinen, rakennuksen muodon tulee olla selkeä. Rakennus on rakennettava kiinni rakennusalan reunaan väh. / rakennuksen pituudelta. Tonttiliittymä voi sijaita vapaasti. Liikennejärjestelyiden salliessa tonttiliittymän maksimi leveys on metriä. Vihersaarekkeen ja tontin rajalla ei selkeää rajausta. Vapaamuotoisia pensasryhmiä ja puita tontin puolelle istutettuna. Korttelin sisäosissa -kerroksisten rakennusten rak.aloilla rakennusten muoto ja kattomuoto on vapaampi. Valittavissa on pulpetti- tai harjakatto tai näiden yhdistelmä. Vihersaareke Rakennusten julkisivut ovat puuta, rappausta tai tiiltä. Julkisivujen väri määräytyy värisuunnitelman mukaan. Tonttien välillä ja kadun vieressä puuaita on pystylaudoitusta tai rimaa. Aidan korkeus on 00-00. Aitojen pitää olla huolella perustetut. Väri määräytyy värisuunnitelman mukaan. Tontti voidaan rajata myös legi-tyyppisellä verkkoaidalla. Verkkoaidan yhteyteen on istutettava pensasaita. Piharakennusten pääasiallinen julkisivuväri määräytyy värisuunnitelman mukaan. Rakennusten katto on savikattotiiltä, betonikattotiiltä, saumapeltiä tai huopaa. Väriltään katto voi olla tiilenpunainen, punainen tai ruskea. Tontit rajataan pensasaidantein tontin ja lähivirkistysalueen rajalla.
nk rtu ke pä p Le Havainnekuva LTE Lo u ka t ule n un at u Kastepisaranpuisto Lounatu ulenkatu Kulmakivenpuisto Kastesammaleenpuisto tuule nkatu Etelä Suvituul Ko vak uor iais enk uja enkatu ie nt sä pe jen r Ku Aamukasteenpuisto Kastehelmenpuisto atu lenk Maa tuule nkatu ituu S uv kuja iyön Suv Sudenk orennonk atu a donkuj Kesänei Lepp äkert unka tu atu änk ein säh Ke Heinäsirkankatu u at
Havainnekuva LTE
LTE
LTE
..0