Kuva: Sirpa Kynäslahti Kuva: Porin kaupunki/kalle Aaltonen SÄHKÖINEN HYVINVOINTIKERTOMUS PÄÄTÖKSENTEON JA KEHITTÄMISEN TUKENA PORISSA Kehittämispäällikkö Timo Aro ja hyvinvointikoordinaattori Sirpa Kynäslahti Kuva: Porin kaupunki/kalle Aaltonen Porin kaupunki 9.6.2015 Helsinki
Sisältö 1. Hyvinvoinnin edistämisen polku ja valinnat Porissa 2. Sähköinen hyvinvointikertomus ja tiedolla johtaminen Kuva: Porin kaupunki
Kuva: Porin kaupunki/toni Mailanen 1. Hyvinvoinnin edistämisen polku ja Porin valinnat
PORI tunnuslukuja keväällä 2015 Pori on perustettu vuonna 1558. Porin kaupunki on 224000 asukkaan Satakunnan keskuskaupunki Porin seudulla asuu noin 140 000 asukasta (7:nneksi suurin kaupunkiseutu) ja Porin kaupungissa 85 300 (11. suurin kaupunki) Porin seudulla on yhteensä noin 35 000 työpaikkaa, joista Porissa kaksi kolmesta (65,1 %). Kaikista työpaikoista joka neljäs on edelleen jalostuksessa. Suurimmat työnantajat ovat Porin kaupunki, Satakunnan sairaanhoitopiiri, SOK, Technip Offshore, Huntsman Corporation ja Sampo Rosenlew Pori on kaupunkirakenteeltaan ja väestötihey-deltään tiivis kaupunkialue. Kaupunkialueella asuu 90 % asukkaista. Taajama-aste 94,3 % (koko maa 84,9 %) ja väestötiheys 100,1 asu-kasta neliökilometriä kohden (koko maa 17,9). Porin asukkaista on naisia 51,5 %, ruotsinkielisiä 0,52 % ja ulkomaan kansalaisia 2,8 % Kuva: Porin kaupunki
Tunnuslukuja hyvinvoinnin edistämisen näkökulmasta
PORI ja hyvinvoinnin edistäminen Porin keskilämpötila oli 6,7 astetta vuonna 2014 mutta Pori voi Ilmatieteen laitoksen mukaan mainostaa itseään Suomen aurinkoisimpana paikkana (ja myös viisi muuta kaupunkia). Porissa asuu THL:n tutkimuksen mukaan Suomen onnellisimmat asukkaat kun vertailukohteena olivat yli 60 000 asukkaan kaupungit. Porissa on yksi kuudesta kansallisesta kaupunkipuistosta ja kaupunkialueelta löytyy lisäksi 115 muuta puistoa ja kruununa maksuton Pelle Hermannin leikkipuisto Pori on panostanut 1970-luvulta alkaen kevyen liikenteen väyläverkostoon ja kaupungista löytyy yli 300 kilometriä polkupyöräreittejä Kuva: Anna Kyhä-Mantere
HYVINVOINNIN EDISTÄMISEN PITKÄT PORTAAT 1980 : Tapaturmien ehkäisyä, kenkien nastoitusta, liikenneturvallisuustyötä ja lähiötyötä 1990 : Terveyden edistämistä, kevyen liikenteen väyläverkostoa, Terve Kunta verkostotyötä ja Hyvä elämä Pori -strategian keskiöön 2000 : Sosiaalialan osaamiskeskusta, Tampereen yliopiston sosiaalitieteitä, PARASuudistusta ja muita rakenne-uudistuksia sekä lasten värikylpyjä, taidetyöpajoja 2010 : Sosiaali- ja terveyspalveluiden integraatiota, sote yhteistoiminta-alueen luomista, lasten ja nuorten kaupunkia, hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden resurssien yhteenkokoamista ja soteuudistusta ja sote-uudistusta ja soteuudistusta! Kuva: istockhphoto.com
Pori. Asenne. Strategia 2020
Pori. Asenne. Strategia 2020
Kuva: Porin kaupunki/toni Mailanen 2. Sähköinen hyvinvointikertomus ja tiedolla johtaminen
HYVINVOINTIKOORDINAAT- TORIN POLKU Terveyskasvatuksen yhdyshenkilö 90-luvulla terveysvirastossa, Pori oli perustajajäseniä Terve Kunta verkostolle v. 1996 Nimike muuttui hyvinvointikoordinaattoriksi 2009 Hyvinvointikoordinaattori siirtyi perusturvakeskuksesta konsernihallintoon 2012. Työn kuva muuttui olennaisesti. Kuva: Porin kaupunki/kalle Aaltonen
Porin kaupungin ensimmäinen hyvinvointikertomus valtuustokaudella 2009-2012 Tiivis kuvaus porilaisten hyvinvoinnista, terveydestä ja palvelujärjestelmän tilasta. Vertailukohteena käytettiin koko maan keskiarvolukuja ja viiden väestöpohjaltaan Poria suuremman vertailukaupungin tietoja. Alueellisen vertailun vuoksi mukana oli myös Satakunnan tietoja. Tilastotiedot olivat pääsääntöisesti viiden vuoden jaksolta (2007-2011), eli silloisen viimeisen käytettävissä olevan tiedon osalta. Keskeisimmät tietolähteet: THL, SOTKAnet, Tilastokeskus, Kela, Väestörekisterikeskus, Poliisi, Työ- ja elinkeinoministeriö, Kuntaliitto
Porin kaupungin ensimmäinen hyvinvointikertomus valtuustokaudella 2009-2012 1.-3. Taustoitus 4. Porilaisten hyvinvointi (yleisiä kehityspiirteitä) 5. Palvelurakenne (eri ikäryhmille tyypillisiä elinkaaripalveluita) 6. Nuorten kokema terveys (nuorten elinolot, terveys, terveystottumukset) 7. Porilaiset indeksien takana (sairastavuus-, kansantauti- ja PYLL-indeksi) 8. Työ, toimeentulo ja asuminen 9. Turvallisuus 10. Yhteenveto 11. Johtopäätökset ja jatkotoimenpiteet
Hyvinvointikertomuksen (2009-2012) käsittely KH 21.1.2013 Lausuntokierros lautakuntiin, kehittämisideat ja muu palaute Hyvinvointikertomuksen täydentäminen lausuntojen ja palautteen perusteella -> keskeiset hyvinvoinnin edistämisen kehittämisen kohteet Porin kaupunkiorganisaatiossa ja hallintokunnissa KH KV
Hyvinvointikertomuksen (2009-2012) pohjalta nostettiin 5 keskeistä hyvinvoinnin tavoitetta 1.Osallisuuden vahvistaminen kaikissa ikäryhmissä 2.Hyvinvointierojen kaventaminen eri väestöryhmien välillä 3.Ennaltaehkäisevän toiminnan painottaminen 4.Hyvinvointityön painopiste erityisesti lapsiin, nuoriin ja lapsiperheisiin 5.Ennaltaehkäisevän toiminnan vaikuttavuutta kuvaavien paikallisten mittarien kehittäminen ja käytön laajentaminen -> Tavoitteet löytyvät Porin kaupunkistrategiasta!
ONNISTUMISET PÄHKINÄNKUORESSA Hyvinvointityön esiintuominen kaikkialla ja kaikessa Kiinnostus hyvinvointiasioihin ja ennakoivan toiminnan merkityksen ymmärtämiseen kasvanut Näkyvyys Pyrkimys tiedolla johtamiseen kasvaa askel askeleelta, teko teolta Hyvinvoinnin edistäminen nähdään aikaisempaa useammin kaikkien hallinnonalojen yhteisenä tehtävänä Kuva: istockhphoto.com
HAASTEET Poisoppiminen vanhoista arvoista ja asenteista a la hyvinvoinnin edistäminen kuuluu vain perusturvalle, ei muille Yhteisymmärryksen löytyminen, tavoitteiden ja toimenpiteiden priori-soimisen vaikeus Isojen tavoitteiden konkretisoituminen ja yhteys taloudelliseen päätöksentekoon sekä kuntatalouteen Tavoitteiden vieminen KÄYTÄNNÖN toteutukseen ja päätöksentekoon saakka sekä tarkoituksenmukaisen seurannan järjestäminen: oikeiden mittareiden merkitys ylikorostuu! Kuva: Porin kaupunki
Odotukset uutta sähköistä hyvinvointikeromusta kohtaan Porissa Kuva: Porin kaupunki/toni Mailanen
Porin kaupungin hyvinvointiryhmä paljon vartijana
MAHDOLLISUUDET Rakenne ohjaa hyvinvointityöskentelyä, antaa raamit suunnittelulle ja tekemiselle Ulkoasu ja käyttöominaisuudet ovat aikaisempaa houkuttelevampia Vertailun ja tiedonvaihdon mahdollisuus Yksi hyvinvointi- ja elinvoimatietoa kokoava järjestelmä: oleellista, että sisältää muutakin kuin sote-tietoa TYÖVÄLINE! Tuo järjestelmällisyyttä, johdonmukaisuutta ja avoimuutta matkalla kohti oikeaa tiedolla johtamista Kuva: Porin kaupunki
HAASTEET Edellyttää riittävää perehdyttämistä sekä välineeseen että sisältöön Vaatii aikaa ja resurssia, uskallusta, yhteisymmärrystä, kokeilukulttuurin henkeä, sitoutumista Miten työväline osataan ottaa konkreettiseksi työvälineeksi miten osataan soveltaa / hyödyntää? Miten tieto saatetaan päätöksentekoon saakka? Yhteys toiminnan ja talouden suunnitteluun: TÄMÄ ON ONNISTUMISEN EDELLYTYS! Kuva: Porin kaupunki
Sähköinen hyvinvointikertomus ja uusi kuntalaki? Hyvinvoinnin edistämiseen liittyvät ohjelmat ja strategiat Hallintokuntien Hyvinvointitieto sektorikohtaiset palveluohjelmat Elinvoimatieto Elinvoimaohjelma Työllisyysohjelma Kasvusopimus Muut elinvoimaa tukevat ohjelmat ja strategiat Yksi järjestelmä Sähköiseen hyvinvointikertomukseen kootaan ohjelmien ja strategioiden mit-taritiedot Tiedolla johtaminen