Kihlattu ei ole kahlittu

Kihlattu ei ole kahlittu Etelä- ja Itä-Savon sairaanhoitopiirien hallitusten seminaari Savonlinnan keskussairaala 19.4.2018 Timo Keistinen Lääkintöneuvos

ERIKOISSAIRAANHOITOLAKI 7 Erikoissairaanhoidon järjestämistä varten maa jaetaan sairaanhoitopiireihin seuraavasti: Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Itä-Savon sairaanhoitopiiri 12 Sairaanhoitopiirin kuntayhtymällä tulee olla erikoissairaanhoidon järjestämiseksi sairaaloita sekä tarpeen mukaan niistä erillään olevia sairaanhoidon toimintayksiköitä ja muita toimintayksiköitä. Sairaanhoitopiirin kuntayhtymä päättää sairaaloiden ja muiden toimintayksiköiden perustamisesta ja lakkauttamisesta.

TERVEYDENHUOLTOLAKI 50 Kiireellinen hoito, neljäs momentti Sairaanhoitopiirin keskussairaalan yhteydessä toimivalle yhteispäivystyksen yksikölle voidaan muodostaa sen laajuinen ja toiminnallisesti monipuolinen päivystyksen yksikkö, jota palvelujen saavutettavuus, päivystyspisteiden väliset etäisyydet ja sairaanhoitopiirin väestön kielellisten oikeuksien toteuttaminen edellyttävät.

TERVEYDENHUOLTOLAKI 45 Erikoissairaanhoidon työnjako ja eräiden tehtävien keskittäminen, kolmas momentti Leikkaustoiminta, joka edellyttää leikkaussaliolosuhteita ja anestesiaa, tulee kokonaisuudessaan koota niihin sairaaloihin, joissa on ympärivuorokautinen perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteispäivystys.

VALTIONEUVOSTON ASETUS ERIKOISSAIRAANHOIDON TYÖNJAOSTA JA ERÄIDEN TEHTÄVIEN KESKITTÄMISESTÄ 7 Muu keskitettävä erikoissairaanhoito Asennettujen lonkan ja polven tekonivelten määrän tulee olla yhteensä vähintään noin 600 vuodessa Rintasyöpäleikkausten vähintään noin 150 kappaletta Paksusuolisyövän leikkausten vähintään noin 70 kappaletta

UUDET PAKSUSUOLEN SYÖPÄTAPAUKSET (VUOSI 2015 SYÖPÄREKISTERI) Etelä-Savo yhteensä 57 kpl Itä-Savo yhteensä 16 kpl YHDESSÄ yhteensä 73 kpl 6 19.4.2018 Timo Keistinen

UUDET RINTASYÖPÄTAPAUKSET (VUOSI 2015 SYÖPÄREKISTERI) Etelä-Savo yhteensä 121 kpl Itä-Savo yhteensä 46 kpl YHDESSÄ yhteensä 167 kpl 7 19.4.2018 Timo Keistinen

VALTIONEUVOSTON ASETUS ERIKOISSAIRAANHOIDON TYÖNJAOSTA JA ERÄIDEN TEHTÄVIEN KESKITTÄMISESTÄ 3 Valtakunnallisen kokonaisuuden suunnittelu ja yhteen sovittaminen 4 Alueellisen kokonaisuuden suunnittelu ja yhteen sovittaminen Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirille syövän ehkäisyn, diagnostiikan, hoidon ja kuntoutuksen valtakunnallista suunnittelua ja toiminnan yhteensovittamista koskevat tehtävät, joita hoidettaessa on huolehdittava toimintojen tutkimuksellisesta. Yliopistollista sairaalaa ylläpitävän sairaanhoitopiirin huolehdittava syövän ehkäisyn, diagnostiikan, hoidon ja kuntoutuksen suunnittelua ja toiminnan yhteensovittamista koskevat tehtävät valtakunnallisessa yhteistyössä ja huolehtien toiminnan tutkimuksellisesta pohjasta

LONKAN JA POLVEN TEKONIVELLEIKKAUKSET (VUOSI 2017 KUNTALIITTO) Etelä-Savo yhteensä 448 kpl Itä-Savo yhteensä 305 kpl YHDESSÄ yhteensä 753 kpl 9 19.4.2018 Timo Keistinen

LONKAN JA POLVEN TEKONIVELLEIKKAUKSET (VUOSI 2017 KUNTALIITTO JA OECD) Etelä-Savo maakunnassa leikataan paljon tekoniveliä: Viime vuonna leikattiin yhteensä 753 kpl. Jos leikattaisiin väestöön suhteutettuna yhtä paljon kuin muilla alueilla: Helsingin ja Uudenmaan maakunnassa 367 kpl Ruotsissa 525 kpl Euroopassa keskimäärin 428 kpl 10 19.4.2018 Timo Keistinen

LEIKKAUKSET (VUOSI 2017 KUNTALIITTO) Etelä-Savo yhteensä 6.738 kpl Itä-Savo yhteensä 3.584 kpl YHDESSÄ yhteensä 10.322 kpl 11 19.4.2018 Timo Keistinen

AVOHOITOKÄYNNIT JA HOITOPÄIVÄT (VUOSI 2017 KUNTALIITTO) AVOHOITOKÄYNNIT Etelä-Savo yhteensä 177.720 kpl Itä-Savo yhteensä 108.067 kpl HOITOPÄIVÄT Etelä-Savo yhteensä 76.552 kpl Itä-Savo yhteensä 28.934 kpl 12 19.4.2018 Timo Keistinen

KIHLAUKSEN KANSSA EI KIIREHDITÄ 1. Mitään ei muuteta Tekonivelet ja syövät alle asetusrajan molemmissa sairaaloissa. Molempien sairaaloiden pitää siirtää nämä leikkaukset oman maakunnan ulkopuolelle. Hyvää: Savonlinnan keskussairaalalle aikaa sopeutua tuleviin muutoksiin. Huonoa: Maakunnan rakentaminen vuoteen 2020 tältä osin takkuaa. 13 19.4.2018 Timo Keistinen

KIHLAPARI ALKAA SUUNNITELLA YHTEISELOA 2. Jaetaan työt ja otetaan molempien lusikat käyttöön Tekonivelleikkaukset Savonlinnaan ja syövät ja päivystysleikkaukset Mikkeliin Hyvää: Molemmat pärjäävät vuoteen 2020 Savonlinnalle aikaa sopeutua tulevaan Yhteystyölle olemassa edellytyksiä Riski: Edellyttää kovaa muutosjohtamista, löytyykö siihen johtajaa? 14 19.4.2018 Timo Keistinen

HÄÄT SULHASEN TAPAAN 3. Kerralla asiat kuntoon Mikkelissä tekonivel- ja suoliston leikkaukset sekä päivystysleikkaukset. Savonlinnaan rintasyöpäleikkaukset. Hyvää: Nopea reitti 2020 vuoden sote-maakuntaan Vähän siirtoja Huonoa: Savonlinna joutuu nopeasti saneeraamaan kirurgista toimintaansa Maakunnan sisäinen tasapaino voi helposti järkkyä Uuden maakunnan rakentaminen vaikeutuu 15 19.4.2018 Timo Keistinen

LAKI SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON SUUNNITTELUSTA JA VALTIONAVUSTUKSESTA 5 KOLMAS MOMENTTI Hankittaessa palveluja yksityiseltä palvelujen tuottajalta kunnan tai kuntayhtymän on varmistuttava siitä, että hankittavat palvelut vastaavat sitä tasoa, jota edellytetään vastaavalta kunnalliselta toiminnalta. Toisin sanoen: Kunta tai kuntayhtymä voi hankkia erikoissairaanhoidon palveluita yksityisiltä toimijoilta koskien myös operatiivisia erikoisaloja, mutta leikkaustoiminta hankintana ei ole mahdollinen, jos terveydenhuoltolain laatuehdot eivät täyty päivystyksen ja lukumäärien suhteen. 16 19.4.2018 Timo Keistinen

Rakastumisessa on kysymys siitä, kuinka kahden parhaat puolet sopivat yhteen. Rakkaudessa on kyse siitä, kuinka hyvin heidän huonot puolensa sopivat yhteen. 17 19.4.2018 Timo Keistinen

ENNEN KIHLAUSTA ON SYYTÄ MIETTIÄ Miten isot riidat käydään läpi Miten kumppanin kanssa selvitään yhdessä kriiseistä Tutustukaan sukulaisiin ja läheisiin Puhukaa rahasta Kokeilkaa asua yhdessä Eläkää kuten olisitte jo naimisissa 18 19.4.2018 Timo Keistinen

1 ESSOTEN JA SOSTERIN KIRURGISEN TOIMINNAN JÄRJESTÄMINEN 1.7.2018 10.4.2018 Hannu Paajanen, kirurgian ylilääkäri Professori

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Kirurginen päivystys 2. Keskittämisasetuksen vaikutus 3. Työnjakomallit 4. Uhkakuvat 5. Työnjakoon vaikuttavia muita tekijöitä 6. Resurssit molemmissa sairaaloissa 7. Yhteenveto

3 1. Kirurginen päivystys Selvityksen tekijä on toiminut kirurgina lähes 30 vuotta useassa maamme eritasoisissa kirurgian yksiköissä (mm. Kuusamon terveyskeskus, Pieksämäen aluesairaala, Satakunnan, Savonlinnan, Mikkelin, Satakunnan keskussairaalat, Tampereen ja Kuopion yliopistolliset keskussairaalat). Lisäksi olen toiminut 10 vuotta Mikkelin keskussairaalan teho-osaston vastaavana kirurgina ja kirjoittanut useita tieteellisiä julkaisuja sekä ohjannut väitöskirjoja kirurgian päivystyksen vaikuttavuudesta. Käytännön kirurgin urani aikana olen todennut, että kirurginen päivystys on oltava aina keskiössä kirurgian työnjakoa järjestettäessä se pelastaa eniten ihmishenkiä ja on arvokkainta ja tärkeintä kirurgin työtä. Siksi Etelä-Savon maakunnan kirurgisen toiminnan järjestämisen tulee kulkea päivystys edellä ja nyt tehtävien päätösten tulee kestää 5-10 vuotta erityisesti turvaamalla päivystys (Taulukko 1). Taulukko 1. Maakunnan kirurgisen työnjaon tavoitteet. Päivystys turvattava molemmissa sairaaloissa nykyisen laajuisena Huom! kir päivystys on 80 % potilaan arviointia ja vain 20 % leikkaamista Mikkelin kuuma sairaala oltava maakunnan ykkös päivystyssairaala ja Savonlinnassa 24/7 kirurginen yhteispäivystys virkatyönä asetuksen puitteissa Molemmissa sairaaloissa leikkaustoiminta ja kirurgian erikoislääkärikonsultaatiot säilytettävä virkatyönä Potilassiirrot minimoitava: hoito kotipaikkakunnan sairaalassa asetusten puitteissa Henkilökunta: ei mielellään irtisanomisia Potilasturvallisuus ja hoidon laatu maksimoitava Konsultit pois tai minimiin kirurgian hoidon järjestämisessä

4 Etelä-Savon maakunnassa toimii Mikkelin ja Savonlinnan keskussairaalat, joiden yhteinen väestöpohja on vajaa 150 000 asukasta. Liikenteen vilkkaus erityisesti 5-tiellä ja loma-asutuksen kasvu kesäisin lisäävät kirurgisen päivystyksen tarvetta huomattavasti varsinkin Mikkelin keskussairaalan alueella. Maakunnan pitkät välimatkat laajan päivystyksen sairaaloihin (esim. Kuopio, Joensuu, Lahti) asettavat henkeä pelastavan kirurgisen päivystystoiminnan keskiöön. Varsinkin monivammoissa (liikenneonnettomuudet), runsaassa verenvuodossa (esim. pohjukaissuolen haava) tai keuhkovammoissa (paineilmarinta) yli tunnin maakuljetus lopulliseen hoitopaikkaan voi olla potilaalle kohtalokas, ellei kirurginen ensihoito (siirtokuntoon saattaminen) ole toteutettavissa molemmissa sairaaloissa. Savonlinnan keskussairaalassa on nyt yhteispäivystys eli sairaalassa on yleislääkäri ja takapäivystäjänä yksi kirurgi eli ns. jakamaton takapäivystys. Mikkelin keskussairaalassa on laajempi päivystysvalmius: yhteispäivystyksessä 1-2 yleislääkäriä, kaksi kirurgian etupäivystäjää ja lisäksi jaettu takapäivystys eli yksi pehmytkirurgi (gastrokirurgi, urologi,verisuonikirurgi) ja yksi traumakirurgi (ortopedi). Nykyaikana kirurgian päivystyspisteissä jaettu takapäivystys (pehmytkirurgi + ortopedi) on käytännössä välttämätöntä hoidon laadun ja potilasturvallisuuden takia. Lisäksi uudesta kirurgikoulutuksesta valmistuneet eri kirurgian alojen erikoislääkärit eivät suostu jakamattomaan takapäivystykseen (= eivät enää osaa laajaa päivystyskirurgiaa). Savonlinnassa on virkasuhteessa vain 1.5 ortopedia ja ensi syksystä lähtien vain 1.5 gastrokirurgia eli yhteensä kolme kirurgian erikoislääkäriä. Kolmen virkakirurgin työpanoksella kirurgista päivystystä ei voida Savonlinnassa turvallisesti hoitaa. Savonlinnassa käy ostopalveluna (konsultit) noin 15-17 eri alojen kirurgia, mutta heidän valmius jäädä päivystämään on kallis vaihtoehto, eikä edes mahdollista (kaikki konsultit eivät suostu päivystämään jakamatonta takapäivystystä). Taulukosta 2 käy ilmi, että Mikkelin keskussairaalan kirurginen toiminta on syksystä 2018 pääsääntöisesti hoidettu virkatyönä ja Savonlinnassa taas konsulttitoimintana ( keikkalääkärit ).

5 Erikoisala Mikkeli Savonlinna Virkalääkärit: n= 16 n=3 vt. ylilääkäri (Paajanen) 1 Vatsaelinkirurgia 4 1.5 Verisuonikirurgia 2 0 Rintaelinkirurgia 1 0 Ortopedia ja traumatologia 5.5 1.5 Yleiskirurgia 1 Käsikirurgia 1.5 Urologia 2 0 Erikoistuvat 12 3-5 Konsultit: n=2 n=17*) Plastiikkakirurgia 2 4 Vatsaelinkirurgia 0 1 Verisuonikirurgia 0 2 Rintaelinkirurgia 0 1 Ortopedia ja traumatologia 7 Käsikirurgia 1 Urologia 1 *) Savonlinnan kirurgian hankittavien asiantuntijapalvelujen luku ei kuvaa työpanosten suuruutta, vaan sitä, kuinka monesta lähteestä(kirurgilta) palveluja hankitaan, ts. yksittäinen työpanos voi olla pieni ja harvoin toteutuva. Savonlinna hankkii vuosittain 2,2 kirurgin työpanosta vastaavan määrän ulkopuolisia palveluja. Valtioneuvoston asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä astui voimaan 1.1.2018 (terveydenhuoltolaki 45 ). Mikkelin keskussairaalan kirurgiseen päivystykseen uusi päivystysasetus ei tuo muutoksia. Kirurgipäivystyksen osalta Savonlinnakin täyttää vielä päivystysasetuksen vaatimukset (ympärivuorokautisen yhteispäivystysyksikkö). Savonlinnan sairaalassa on anestesiologian takapäivystys ja

6 ympärivuorokautinen kirurgian, sisätautien päivystys ja perusterveydenhuollon päivystys mukaan lukien kuvantamis- ja laboratoriopalvelut. Savonlinnan sairaalassa voidaan siis tehdä edelleen terveydenhuoltolain 45 :n mukaan anestesiaa vaativia suunniteltuja (elektiivisiä) leikkaustoimenpiteitä. Päivystysleikkauksia tekeville sairaaloille vaatimukset päivystysjärjestelyistä ovat tiukemmat. Asetuksen vaatimus välitön valmius vaikeasti sairaan tai loukkaantuneen potilaan hoidon tarpeen arviointiin ja välttämättömään leikkaushoitoon sekä leikkauksen jälkeiseen seurantaan ja tehohoitoon täyttyy Mikkelin keskussairaalassa, mutta ei nykyisellään täysin Savonlinnan sairaalassa. Päivystysleikkauksella tarkoitetaan leikkausta, joka on suoritettava hyvän hoitotuloksen saavuttamiseksi 24 tunnin kuluessa sairauden tai vamman tai komplikaation aiheutumisesta. Savonlinnan keskussairaalassa oli vuoden 2017 aikana n. 470 päivystysleikkauksena tehtyä toimenpidettä, mutta suurin osa näistä ei ole vaatinut 24 tunnin leikkaushoitoa eli ollut todellisia päivystysleikkauksia. Todennäköisesti 24 h päivystysleikkausten määrä on Savonlinnassa noin 150-200, jos kiireellisyysluokitus arvioidaan tapauskohtaisesti (allekirjoittaneen ja dos. Petri Juvosen selvitys 31.12.2017). Miten päivystysajan leikkausten lähettäminen Savonlinnasta Mikkeliin kuormittaa Mikkelin päivystystä? Jos noin 180 Savonlinnan leikkausta pitäisi leikata 24 tunnin kuluessa, tulisi Mikkeliin enintään joka toinen päivä yksi päivystysajan lisäleikkaus. Mikkelissä on ollut n. 750 päivystysajan toimenpidettä eli n. 2 päivystysajan leikkausta/ pv. Olemassa olevan Mikkelin päivystysresurssin puitteissa Savonlinnasta siirrettävät päivystysajan leikkaukset voidaan hoitaa ilman resurssin lisäystä. 2. Keskittämisasetuksen vaikutus Valtioneuvoston asetus erikoissairaanhoidon työnjaosta ja keskittämisestä astui voimaan 1.1.2018 kuitenkin niin, että asetuksen 7 :ää on noudatettava viimeistään 1.7.2018. Asetuksen 6.ssä luetellut tehtävät ja niiden mukaiset toimenpiteet tulee keskittää viiteen yliopistolliseen sairaalaan tai vastaavaan yksikköön. Muu keskitettävä erikoissairaanhoito luetellaan asetuksen 7 :ssä (Taulukko 3). Asetuksen 6 :n mukaan mm. haimasyövän, mahasyövän, peräsuolen syövän, ruokatorvisyövän, invasiivisen virtsarakon syövän sekä keuhko- ja muun rintaontelon syövän

7 kirurginen hoito on jo keskitetty Kuopion yliopistolliseen sairaalaan tai Mikkelistä osin Jyväskylään keski-suomen keskussairaalaan. Kaiken kaikkiaan 6 :n mukaan tapahtuva noin 100 leikkauksen keskittäminen muihin sairaaloihin lisää palveluiden ostokuluja Etelä-Savon maakunnalle 700 000-1 000 000 euroa vuosittain. Keskittämisasetuksen 7 :n mukaan ympärivuorokautista perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteispäivystystä ylläpitävissä sairaaloissa on mahdollista tehdä paksusuoli-, rinta-, eturauhas-, munuais-, kilpirauhassyöpien kirurgiaa sekä tekonivel- ja selkäkirurgiaa. Näille kullekin leikkaukselle on määritetty vuosittainen leikkausten minimimäärä (Taulukko 3, laatikoitu alue). Savonlinnan keskussairaalassa vuosittaiset leikkausmäärät eivät täyty missään näissä leikkauksissa. Mikkelin keskussairaalan toimenpidemäärä on riittävä selkäleikkauksissa, rintasyöpäkirurgiassa ja lähes riittävä paksusuolisyövässä (ottaen huomioon rintasyövän ja paksusuolisyövän ilmaantuvuuden kasvun lähivuosina). Molempien sairaaloiden leikkausmäärät yhteenlaskettuna päästään riittäviin lukuihin myös paksusuolen syövän kirurgiassa ja tekonivelkirurgiassa. Keskittämisasetuksen mukaiset leikkaustyypit, asetuksen minimivaatimukset (kehystys) sekä Mikkelin ja Savonlinnan keskussairaaloissa tehtyjen toimenpiteiden lukumäärät (keskiarvo v. 2016-17) ovat esitetty taulukossa 3. Keltaisella varjostetut ruudut viittaavat riittäviin toimenpidemääriin. Taulukko 3. Keskittämisasetuksen kohteena olevat leikkaukset 2016-2017. Asetuksen vaatimusmäärät on kehystetty.

8 Jos Etelä-Savon sairaalat yhdistävät kirurgisen toimintansa, 7 :n mukaisesti muualle siirtyvien leikkausten määrä jäisi vain n. 160 leikkaukseen. Pehmytosakirurgia Asetusvaatimus ESSOTE SOSTERI YHTEENSÄ haimasyöpä 6 yo-sairaala 1 1 2 mahasyöpä 6 yo-sairaala 7 1 8 gynekologinen syöpä 6 yo-sairaala 0 0 0 peräsuolen syöpä 6 yo-sairaala 16 3 19 ruokatorven syöpä 6 yo-sairaala 0 0 0 rakkosyöpä 6 yo-sairaala 9 0 9 keuhkosyöpä 6 yo-sairaala 16 0 16 pään alueen syöpä 6 yo-sairaala 19 9 28 neurokirurgia 6 yo-sairaala 0 20 20 Yhteensä (pois) 68 34 102 Pehmytosakirurgia paksusuolisyöpä 7 70 50 18 68 rintasyöpä 7 150 142 61 203 munuaissyöpä 7 70 30 13 44 kilpirauhassyöpä 7 6 0 6 eturauhassyöpä 7 70 27 7 34 Ortopedia lonkan ja polven tekonivelet 7 600 419 241 660 tekonivelrevisiot (uusintaleikkaus) 7 100 21 30 51 olkapään tekonivel 7 40 25 3 29 selkäkirurgia 7 150 155 97 252 Yhteensä (pois) 578 470 1048 3. Työnjakomallit: Malli 1: Tekonivelet Mikkeliin ja 300 potilasta Savonlinnaan Mikkelin ja Savonlinnan sairaaloiden työnjaosta on aikaisemmin esitetty kaksi mallia (dosentti Petri Juvosen raportti 31.12.2017). Koska Mikkelin kuuman sairaalan asema on maakunnan kirurgisen päivystyksen keskussairaala, niin traumakirurgien määrä Mikkelissä (so. ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri) tulee turvata, ja se on Mikkelin sairaalan päivystystoiminnalle kriittistä. Tämän takia tekonivelkirurgian pysyminen Mikkelissä on välttämätöntä. Savonlinnan päivystystä on tuettava riittävästi siten, että joka päivä Mikkelistä tulee Savonlinnaan kirurgeja tekemään virkatyönä poliklinikkaa, leikkauksia ja päivystämään. Tämä tekonivelet Mikkeliin malli tarjoaa kummallekin sairaalalle parhaan päivystystä tukevan työnjaon (Taulukko 4). Mikkelistä siirretään rintasyöpäkirurgia (n=200) Savonlinnaan. Mikkelistä siirtyy rintasyöpäleikkausten lisäksi noin 100 tyrä-, jalkaterä- ja käsikirurgista potilasta Savonlinnaan. Taulukko 4. Tekonivelet Mikkeliin (650 kpl) ja rintasyöpä (200+100 kpl) Savonlinnaan.

9 edut haitat Mikkeli 1. kuuman sairaalan päivystystoiminta turvattu 1. menettää 300 leikkauspot Sln:aan 2. ortopedirekrytointi helpottuu 2. menettää erikoislääkärityötä Sln:aan 3. 650 tekoniveltä hoidetaan hyvin (Mikkelin hyvät tulokset!) 3. lääkärit matkatyössä Mli-Sln Savonlinna 5. 200 rintasyöpää hoidetaan hyvin (Sln rintasyöpäkirurgia laadukasta) 6. saa 200 rintasyöpää + 100 muuta leikkausta 4. ortopedinen osaaminen kapenee 7. joka päivä Mikkelistä erikoislääkäri virkatyössä 5. enemmän pehmytkudossairaala 8. Savonlinnan ent. laajuinen leikkaussalitoiminta säilyy 6. Sln tekonivelpot matkustavat 9. vuodeosastotoiminta säilyy ennallaan 10. ei henkilökunnan irtisanomisia leikkaus- tai vuodeosastoilla Savonlinnaan tulisi siis keskittää maakunnan rintasyöpäkirurgia (n. 200 leikkausta) ja noin 100 päiväkirurgista toimenpidettä lähinnä Juvan, Pieksämäen ja Puumalan alueelta (kustannusvaikutus 1.6 milj ). Rintasyöpien hoidosta Savonlinnassa on luvannut vastata plastiikkakirurgi Helena Puonti ja konsultteina LL Tea Heiskanen (Jyväskylä), dos. Paula Mustonen (KYS), LL Tomi Tervola (KYS), LL Sarianna Joukainen (KYS) ja LL Elina Laaksonen (KYS). Rintasyövän hoito on moniammatillista ja tarvitsee patologin, radiologin, yleiskirurgin ja plastiikkakirurgin yhteistyötä ja KYS on luvannut tarjota tukea tähän. Toiminnan tulee siis olla KYS-johtoista. Mikkelissä toimii edelleen rintasyövän poliklinikka ja diagnostiset mammameetingit, joita vetää jyväkyläläinen konsultti LL Johanna Palve (kustannusvaikutus 80 000 /v). Mikkelistä käy joka päivä kirurgian erikoislääkäri (Taulukko 5) Savonlinnan keskussairaalassa virkatyönä leikkaamassa, kiertämässä, konsultoimassa ja päivystämässä yön (kustannusvaikutus n. 300-400 000 /v). Tällä turvataan ja vahvistetaan Savonlinnan sairaalan kirurgian päivystystä ja konsultaatiotoimintaa mahdollisimman kattavasti:

10 Taulukko 5. Mikkelin erikoislääkärit, jotka lupautuneet Savonlinnaan. - gastrokirurgi 1-2 pv/viikko (Paajanen, Ilves, Song) - urologi 1-2 pv/vk (Hendolin, Huttunen) - verisuonikirurgi 1-2 pv/vk (Partio, Pitkänen) - ortopedi 1 pv/vk (Tarkiainen) + Savonlinnan omat ortopedit (Lumiaho ja Päivärinta) - käsikirurgi 1pv/viikko (Tiittanen, Laurema, Nurmenmaa) Savonlinnasta siirtyisi noin 240 tekonivelpotilasta (1.5 milj ) Mikkeliin leikattavaksi, 20 suolistosyöpää (50 000 ) ja 70 selkäpotilasta (0.1 milj ) sekä noin 150-200 päivystysasetuksen mukaista potilasta (0.6 milj ). Taulukosta 5 ja liite 1 lopussa näkyy kustannus ja henkilöstövaikutus. Mikkelin kirurgit toisivat Savonlinnaan säästöjä hoitamalla osan pieniä asetuksen mukaisia päivystysleikkauksia Savonlinnassa (0.6 milj ). Euromääräisesti potilasvaihto olisi noin 2 milj. molemmin puolin. Taulukko 6. Tekonivelet Mikkeliin (660 kpl) ja rintasyöpä (200 kpl) Savonlinnaan. Hoidon kustannus- ja henkilöstövaikutus ovat neutraaleja. * kts lopussa liite kuntalaskutushinnoista.

11 Malli 2: tekonivelet Savonlinnaan Toinen vaihtoehto maakunnan kirurgian työnjaolle olisi koko tekonivelkirurgian siirtäminen Savonlinnan keskussairaalaan. Maakunnan kirurgisen päivystyksen järjestäminen olisi tällöin erittäin ongelmallista (Taulukko 6). Mikkelin kuumaan sairaalaan ei riittäisi takapäivystäviä ortopedeja, jolloin ns. jaettu takapäivystys on mahdotonta järjestää. Sen jälkeen olisi myös mahdotonta rekrytoida Mikkeliin kirurgian erikoislääkäreitä. Savonlinnassa on vain 1.5 virkaortopedia ja he eivät ole halukkaita viikoittain päivystämään Mikkelissä. Ulkopuolisten ns. keikkaortopedien palkkaaminen olisi Mikkelille kallis vaihtoehto (noin 10 000 /viikonloppu). Savonlinnasta tulisi kapea-alainen tekonivelsairaala, jossa keikkailevat tekonivelortopedit tekisivät päivätyötä konsulttihinnoilla, eivätkä ottaisi osaa sairaalan päivystystoimintaan. Savonlinnan omien virkalääkärien määrä (1.5 ortopedia, 1.5 gastrokirurgia) ei riitä nykyisellään edes jakamattomaan takapäivystykseen. Tämä aiheuttaisi vaaratilanteita ja turhia potilaskuljetuksia Mikkeliin ja KYS:iin, mikä lisäisi entisestään kustannuksia.

12 Taulukko 7. Tekonivelet Savonlinnaan (660 kpl) ja rintasyöpä (200 kpl) Mikkeliin. edut haitat Mikkeli 1. rintasyövän osaamiskeskus 1. kuuman sairaalan takapäivystys vaarantuu 2. ortopedikato Mikkelissä 3. menettää proteesilaskutuksena 2,5 milj 4. kirurgirekrytointi vaikeaa (jaettu takapäivystys) Savonlinna 2. leikkaukset turvattu (650 tekoniveltä) 5. maakunnalle kallis (keikka-ortop. 0.5 milj /v)* 3. henkilökunnan työpaikat säilyvät 6. kapea-alainen ortopedinen sairaala 4. Saa Mikkeliltä noin 2.5 milj 7. kirurginen päivystysosaaminen heikkenee 5. vuodeosastotoiminta säilyy 8. potilasturvallisuus kärsii (päivystyspotilaan ensihoito/diagnostiikka heikkenee) 9. Savonlinnan proteesikirurgian laatu heikompaa (uusintaleikk/infektiot) -> potilaita siirtyy muualle * 1 keikkaortopedin päiväpalkkio on noin 1500-2000 euroa ja hän laittaa keskimäärin 3 tekoniveltä/pv. 650-700 tekoniveltä keikkatyönä maksaisi 470 000 pelkkinä kirurgipalkkioina. Tekonivelet Savonlinnaan kustannus- ja henkilöstövaikutuksia on arvioitu taulukossa 8. Mikkeli on tässä vaihtoehdossa nettomenettäjä noin 2-2.5 miljoonalla eurolla. Lisäksi Savonlinnan tekonivelkirurgia joudutaan ainakin aluksi ostamaan osin ortopedien keikkatyönä, joka lisää tuotantokustannuksia noin 500 000 nykyisestään. Taulukko 8. Tekonivelet Savonlinnaan ja rintasyöpä Mikkeliin. Kustannus- ja henkilöstövaikutukset ovat Mikkelille noin 2-2.5 milj huonommat.

13 Mikkelin tekonivelet (n=430) Savonlinnaan ~ 3 milj Mikkeli menettää kuntalaskutuksena 2.9 milj 400 x 430 = potilaan siirto (+ 172 t ) Mikkelistä 1-2 leikkaussalia kiinni (7 sh)? Sln:sta tulee tilalle noin 300-400 potilasta - 150 päivystystä 500 000-20 gi-syöpää 50 000-70 selkää 100 000-50 rintasyöpää 90 000 yhteensä 740 000 milj Henkilöstövaikutus molemmissa sairaaloissa lähes neutraali Nettona Mikkeli menettää noin 2-2.5 milj 5. Uhkakuvat Tuoreen väestöennusteen mukaan Etelä-Savon maakunta on maan sisäisen muuttoliikkeen nettohäviäjä. Viime vuoden lopussa maakunnan asukkaiden määrä oli 147 256, Mikkelissä 455, Pieksämäellä - 451 ja Savonlinnassa -813. On todennäköistä, että alueen väestön väheneminen jatkuu samanlaisena ja jopa kiihtyy. Jäljelle jäävät asukkaat ovat iäkkäitä ja monisairaita. Traumakirurgian leikkaustarpeessa se tulee näkymään 5-10% lisänä murtumien ja pehmytkirurgiassa syöpien määrän kasvussa. Nyt tehtävän työnjaon tulisi kestää ainakin 5-10 vuotta. Mikkelissä on panostettu paljon sairaalarakennusten uudistamiseen ja pian valmistuva kuuma sairaala on maakunnan päivystyksen keskus. Mikkelin väestöpohja riittää rintasyövän lukumäärän suhteen yksinäänkin (150 kpl). Tekoniveliä on Mikkelissä laitettu liian vähän viime vuosina johtuen ortopedipulasta. Keskiarvo

14 maassamme on noin 350 polven ja 300 lonkan tekoniveltä / 100 000 asukasta eli yhteensä vaaditut 600/v täyttyisi Mikkelissä yksinkin. Mikkeli voi säilyttää tekonivelkirurgian omana tuotantonaan lisäämällä leikkausten määrää 100-200/v, jolloin ollaan maan keskiarvossa. Tämä vaatii 1-2 tekonivelkirurgin palkkaamista. Toinen mahdollisuus on siirtää rintasyövän hoito Jyväskylään ja saada sieltä tilalle 100 tekonivelpotilasta. Savonlinna menettää joka tapauksessa vähintään 500-600 leikkauspotilasta, jos sopuun ei päästä (250 tekoniveltä, 50 rintasyöpää, 20 suolistosyöpää, 50 selkää, 150-200 päivystysleikkausta). Vaikka Savonlinna ostaisi leikkauspalvelut yksityiseltä toimijalta, 600 tekonivelen saaminen Savonlinnan keskussairaalaan on haasteellista. Lisäksi Savonlinnan yhteispäivystyksen järjestäminen on hankalaa ja kallista yksityisen toimijan kanssa, ja joka tapauksessa huomattava osa päivystyskirurgisista potilaista pitää lähettää naapurisairaaloihin leikattavaksi. 6. Työnjakoon vaikuttavia muita tekijöitä Potilaan valinnanvapaus täytyy myös ottaa huomioon työnjaossa. Jos tekonivelkirurgia keskitetään Savonlinnaan, vaarana on maakunnan eteläosien ja länsiosien potilaiden oma valinta Lahteen tai Jyväskylään. Sama koskee luonnollisesti, jos tekonivelet leikataan Mikkelissä, mutta 600 potilaan raja ei alittuisi niin helposti, vaikka savonlinnalaisia potilaita vuotaisi KYS:iin tai Lappeenrantaan. Myös hoidon internetissä vapaasti nähtävät kirurgian laatumittarit on huomioitava: Savonlinnassa rintasyövän hoito on pitkälti LT Helena Puonnin ansiosta maankuulua ja voisimme saada rintasyöpäpotilaita sinne maakunnan ulkopuolelta. Savonlinnan tekonivelkirurgia on taas ollut kalliimpaa kuin Mikkelin (Taulukko 9), hoitoajat pitemmät ja uusintaleikkauksia (Kuva 1) sekä proteesi-infektioita enemmän kuin Mikkelissä (infektiolääkäri Sakari Vuorisen tiedonanto). Kolmen viime vuoden aikana Mikkelissä on ollut 10 syvää tekonivelinfektiota (1200 leikkauksesta) ja kahden viime vuoden aikana Savonlinnassa 17 syvää infektiota (550 leikkauksesta) Nämä tekonivelkirurgian hoidon laadun mittarit saattavat vaikuttaa potilaan valintaan. Taulukko 9. Valtakunnallinen THL:n tuottavuustietokanta tekonivelleikkausten hoitojaksoista ja kustannuksista Mikkelissä ja Savonlinnassa v. 2016. Savonlinnassa tekonivelkirurgia on ollut kalliimpaa ja hoitoajat pitemmät.

15 DRG-ryhmä MDC-luokka MDC-nimi DRGpaino Hoito-jaksot Hoitopäivät / hoitojakso Laskennalliset kustannukset / hoitojakso Savonlinna 2016 209C Lonkan tekonivelen uusintaleikkaus 08 209D Lonkan primaari tekonivelleikkaus, komplisoitunut 08 209E Lonkan primaari tekonivelleikkaus, ei komplisoitunut 08 209F Polven tai nilkan sekundarinen tekonivelleikkaus 08 209G Polven tai nilkan primaari tekonivelleikkaus 08 Tuki- ja liikuntaelinten ja sidekudoksen sairaudet 15,53 18 12,44 13 024 Tuki- ja liikuntaelinten ja sidekudoksen sairaudet 11,92 33 7,52 9 995 Tuki- ja liikuntaelinten ja sidekudoksen sairaudet 10,08 91 4,10 8 451 Tuki- ja liikuntaelinten ja sidekudoksen sairaudet 15,06 5 5,60 12 625 Tuki- ja liikuntaelinten ja sidekudoksen sairaudet 9,38 109 3,93 7 868 n=256 ka 6,72 10 393 Mikkeli 2016 209C Lonkan tekonivelen uusintaleikkaus 08 209D Lonkan primaari tekonivelleikkaus, komplisoitunut 08 209E Lonkan primaari tekonivelleikkaus, ei komplisoitunut 08 209F Polven tai nilkan sekundarinen tekonivelleikkaus 08 209G Polven tai nilkan primaari tekonivelleikkaus 08 Tuki- ja liikuntaelinten ja sidekudoksen sairaudet 15,53 13 3,54 8 587 Tuki- ja liikuntaelinten ja sidekudoksen sairaudet 11,92 65 3,34 6 590 Tuki- ja liikuntaelinten ja sidekudoksen sairaudet 10,08 189 2,73 5 572 Tuki- ja liikuntaelinten ja sidekudoksen sairaudet 15,06 5 9,60 8 324 Tuki- ja liikuntaelinten ja sidekudoksen sairaudet 9,38 216 2,73 5 188 n=488 ka 4,39 6 852 Kuva 1. Tekonivelrekisterin tietokannan (https://www.slideshare.net/thlfi/lonkan-ja-polventekoniveltilastot-2016) mukaan Savonlinnassa on uusintaleikkauksia ollut huomattavasti enemmän sekä polven- että lonkan tekonivelkirurgiassa.

prosentti 16 10,0 uusintaleikkaukset lonkka 2010-16 vuosia primaarileikkauksesta 8,0 6,0 4,0 2,0 0,0 1 2 3 Savonlinna n=551 Mikkeli n=972 7.Sairaaloiden resurssit molemmissa malleissa Sekä tekonivelet Mikkeliin että tekonivelet Savonlinnaan voidaan hoitaa olemassa olevilla henkilöstöresursseilla. Mikkelin välinehuolto voi hoitaa Savonlinnan ylimääräiset 200 tekoniveltä nykyisillä resursseilla (Vesa Mäkeläisen tiedonanto), mutta jos tekonivelet siirtyvät Savonlinnaan, niin SKS:n välinehuolto joutuu pidentämään henkilökunnan työaikoja (Mirja Leinikan tiedonanto). Vuodeosastojen, kuntoutuksen ja päivystyksen resurssit riittävät molemmissa malleissa ilman henkilökunnan tai vuodepaikkojen lisäystä. Toimintavolyymin lisäys tapahtuisi lähinnä erilaisilla toiminnan tehostamistavoilla. Ilman mitään työnjakoa Savonlinnan sairaalasta siirtyisi pois joka tapauksessa noin vähintään 500 elektiivistä leikkausta (25% kirurgian leikkauksesta). Lisäksi nykyisellä päivystysjärjestelyllä 150-200 24h-päivystysleikkausta siirtyisi Savonlinnasta pois. Tekonivelet Mikkeliin toisi kuitenkin Savonlinnaan 300 leikkauspotilasta Mikkelistä, ja Mikkelin kirurgit voisivat leikata osan (n. 100-150) Savonlinnan vihreän linjan päivystyspotilaista Savonlinnassa. Tämä mahdollistaisi parhaiten Savonlinnan leikkaustoiminnan jatkuvuuden. Savonlinnassa on lisäksi n. 350 korvatautien ja hammas-suusairauksien sekä n. 150 gynekologian alan leikkausta. Savonlinnan päivystyksen ylläpitäminen Mikkelin kirurgien avulla takaa perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteispäivystyksen olemassaolon, ja turvaa parhaiten Savonlinnan asukkaiden äkillisten kirurgisten

17 sairauksien hoidon. Keskitettävistä leikkauksista paksusuolisyövän kirurgia on järkevää tehdä Mikkelissä, koska Mikkelissä on parempi päivystysvalmius suolistoleikkausten komplikaatioissa. Keskitettävistä leikkausryhmistä selkäkirurgiassa on myös päivystysleikkauksia ja sen vuoksi Mikkeli olisi parempi vaihtoehto. Rintasyöpä ja iso osa plastiikkakirurgiasta olisi järkevää keskittää Savonlinnaan, koska Savonlinnalla on hyvä maine rintasyövän hoidossa, eikä Mikkelissä ole virassa plastiikkakirurgia. KYS:in plastiikkakirurgit tukevat Savonlinnaa rintasyövän hoitopaikkana. Lisäksi plastiikkakirurgit hoitavat paljon erilaisia ihon painehaavaumia ja kroonisia säärihaavoja, joita Savonlinnassa on ollut ikärakenteen ja leikkaustilastojen mukaan paljon. Rintasyövän lisäksi Savonlinnaan tulisi keskittää Pieksämäeltä, Juvalta ja Puumalasta päiväkirurgista ja lyhytjälkihoitoista kirurgiaa (päiki-sappi, tyrät, käsikirurgia, niveltähystykset ym) 100-200 potilasta, jos tekonivelet siirtyvät Mikkeliin. Mikkelin kirurgit leikkaavat nämä virkatyönä Savonlinnassa. 8. Yhteenveto Maakunnan kirurgisen päivystyksen järjestämisen kannalta tekonivelkirurgian keskittäminen Mikkeliin on ehdottomasti paras vaihtoehto molemmille sairaaloille tulevaisuuden kannalta. Maakunnan päivystävä ykkössairaala tulee olemaan Mikkelin kuuma sairaala ja jaettu kirurgian takapäivystys on potilasturvallisuuden kannalta välttämätöntä. Lisäksi tekonivelkirurgia on keskiraskasta kirurgiaa, ja Mikkelissä on paremmat valmiuden hoitaa tekonivelkirurgian komplikaatioita erityisesti päivystysaikaan. Vastavuoroisesti Savonlinnan päivystys- ja poliklinikkatoiminta tulee turvata virkatyönä Mikkelin kirurgien avulla. Sen lisäksi Savonlinnaan tulee keskittää maakunnan rintasyövän hoito (200 potilasta) sekä 100-150 muuta päiväkirurgista leikkauspotilasta itäisistä osista maakuntaa (Pieksämäki, Juva, Puumala). Keikkalääkärien palkkaaminen pitäisi asteittain lopettaa molemmista sairaaloista ja leikkaukset suorittaa virkatyönä. Tekoniveliä tekevän kirurgitiimin tulisi toimia yhtenäisesti maakunnassa. Proteesikirurgian laadun seuranta sekä yhteinen rekisteröinti tulee aloittaa heti ja tulosten olla näkyvillä internetissä. Kirurgien erilainen palkkaus sairaaloiden välillä luo ristiriitaa ja yhteistyömallista riippumatta palkka- ja palkkiomallia tulee yhdenmukaistaa. Etelä-Savon maakunnan kirurgian työnjako kulkee päivystys ja potilasturvallisuus edellä.

18 Maakunnan kirurginen päivystys turvataan parhaiten sekä Mikkelissä että Savonlinnassa tekemällä tekonivelkirurgia, paksusuolen ja selän kirurgia sekä kiireellinen päivystyskirurgia Mikkelissä. Savonlinnaan siirretään Mikkelistä noin 300 leikkauspotilasta (päiväkirurgiaa) ja Mikkelin kirurgian erikoislääkärien työpanosta lisätään Savonlinnan sairaalassa. Mikkelissä 10.4.2018 Hannu Paajanen kirurgian ylilääkäri yleiskirurgian ja gastrokirurgian erikoislääkäri gastrokirurgian professori Kirjallisuus:

19 SELVITYSRAPORTTI ESSOTEN JA SOSTERIN KIRURGISEN TOIMINNAN YHTEISTYÖSTÄ JA TYÖJAOSTA 1.1.2018 ALKAEN. 31.12.2017. PETRI JUVONEN, OYL, LT, DOS DRG Liite 1. esimerkkejä kuntalaskutushinnoista. KPL á-hinta laskutus ESSOTE yhteensä laskutus KPL á-hinta laskutus SOSTERI yhteensä laskutus 209G Polven tai nilkan primaari tekonivelleikkaus 210 6 883 1 445 430 100 7 200 720 000 Lonkan primaari tekonivelleikkus, ei komplisoitunut 210 5 721 1 201 410 100 8 100 810 000 Sappirakon poisto tähystyksessä 100 2 697 269 700 20 2 530 50 600 Nivustyrän korjaus keinoaineella 100 1 787 178 700 20 1 850 37 000 Arpityrän korjaus keinoaineella 30 2 189 65 670 10 1 850 18 500 258 Rintarauhasen poisto maligniteetin takia, ei komplisoitunut 150 5 187 778 050 50 1 850 92 500 Savonlinnasta 200 päivystysleik v2017( essote laskutus) 600 000 20 suolistosyöpää (a' 2530 euroa Sosteri) 50600 70 selkäleikkausta (a' 1400 euroa Sosteri) 98000

Etelä-Savon maakunnan KIRURGISEN PÄIVYSTYKSEN JA LEIKKAUSTOIMINNAN JÄRJESTÄMINEN Hannu Paajanen, kirurgian ylilääkäri

1. Hoidon keskittämisasetus 2. Päivystysasetus 3. SOTE 18 maakuntaa? kirurgian päivystys turvattava maakunnassa!

kirurgian päivystys turvattava etelä-savossa = jaettu takapäivystys Mikkelissä on keskiössä! Golden hour 1. Vaikea vamma (kolarit) 2. Vaikea verenvuoto (esim. mahahaava) 3. Epiduraalivuoto (aivovamma) 4. Sydämen tamponaatio (vertä sydänpussissa) 5. Ilmarinta Tarkoittaa noin 100 km ambulanssilla tai potilas kuolee Turku Oulu Tampere Helsinki Kuopio

asetus 50 7/2017: Valtioneuvoston asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä: 2 Päivystysyksiköllä tarkoitetaan asetuksessa ympärivuorokautisesti toimivaa päivystyksen toteuttamista varten suunniteltua yksikköä. Yhteispäivystyksellä tarkoitetaan päivystysyksikköä, jossa on sekä perusterveydenhuollon että eri erikoisalojen lääkäreiden palveluja. 5 Ympärivuorokautinen yhteispäivystysyksikkö (=Mikkeli ja Savonlinna) Muiden kuin terveydenhuoltolain 50 :n 3 momentissa mainittujen laajaan ympärivuorokautiseen päivystykseen velvoitettujen sairaanhoitopiirien tulee järjestää ympärivuorokautinen yhteispäivystys keskussairaalan yhteydessä. Sairaanhoitopiirin erityisvastuualueella tulee erikoissairaanhoidon järjestämissopimuksessa sopia, minkä laajuinen ja toiminnallisesti monipuolinen päivystyksen yksikkö tulee päivystävään sairaalaan muodostaa. Sopimuksessa on otettava huomioon alueen väestön tarve, palvelujen saavutettavuus, päivystysyksiköiden väliset etäisyydet ja väestön kielelliset tarpeet. 4 Laajan ympärivuorokautisen päivystyksen yksikkö (=KYS, Jkylä ym) Laajan ympärivuorokautisen päivystyksen yksikössä tulee olla akuuttilääketieteen, anestesiologian ja tehohoidon, gastroenterologisen kirurgian, kardiologian, lastentautien, naistentautien ja synnytysten, neurologian, ortopedian ja traumatologian, psykiatrian, radiologian, sisätautien ja yleislääketieteen erikoisalojen kiireellisen hoidon ja päivystyksen edellytykset ja osaaminen sekä yöpäivystystä lukuun ottamatta hammaslääketieteen päivystys. 17 Leikkaustoiminta Sairaanhoitopiirin kuntayhtymän on huolehdittava, että päivystyksellisiä leikkauksia tekevässä yksikössä on välitön valmius vaikeasti sairaan tai loukkaantuneen potilaan hoidon tarpeen arviointiin ja välttämättömään leikkaushoitoon sekä leikkauksen jälkeiseen seurantaan ja tehohoitoon.. Mikkeliin kuumaan sairaalaan!

Taulukko 1. KESKITTÄMISASETUKSEN KOHTEENA OLEVAT LEIKKAUKSET ASETUKSEN ASETUS- PYKÄLÄ VAATIMUS ESSOTE SOSTERI ETELÄ-SAVO PEHMYTOSAKIRURGIA ka v.2016-17 ka v.2016-17 YHTEENSÄ haimasyöpäleikk. 6 yo-sairaala tms. 1 1 2 mahasyöpäleikk. 6 yo-sairaala tms. 7 1 8 gynekologinen syöpäleikk. (pl. matalan riskin endometriumsyöpä) 6 yo-sairaala tms. 0 0 0 peräsuolen syöpäleikk. 6 yo-sairaala tms. 16 3 19 ruokatorvisyöpäleikk. 6 yo-sairaala tms. 0 0 0 invasiivinen rakkosyöpäleikk. 6 yo-sairaala tms. 9 0 9 keuhkojen, keuhkopussin, henkitorven ja välikarsinan syöpäleikk. 6 yo-sairaala tms. 16 0 16 pään, kaulan, leukojen ja suun alueen syövän hoito (ml. melanooma, pl. 6 yo-sairaala tms. 19 9 28 NEUROKIRURGIA 6 yo-sairaala tms. 0 20 20 YHTEENSÄ (pois) 6 68 34 102 PEHMYTOSAKIRURGIA paksusuolisyöpäleikk.(typistykset) 7 70 50 18 68 primääri rintasyöpäleikk. 7 150 142 61 203 munuaissyöpäleikk. 7 70 30 13 44 papillaarinen kilpirauhassyöpäleikk. 7 6 0 6 follikulaarisen kilpirauhassyöpäleikk. 7 0 0 0 eturauhassyövän radikaaliprostatektomian leikkaus 7 70 27 7 34 ORTOPEDIA lonkan ja polven tekonivelet yhteensä 7 600 419 241 660 kiireetön lonkan ja polven tekonivelten uusintaleikkaus 7 100 21 30 51 olkapään tekonivelten asennus 7 40 25 3 29 kiireetön olkapään tekonivelten uusintaleikkaus 7 0 0 0 selkäkirurgia 7 150 155 97 252 YHTEENSÄ (pois) 7 578 470 163

Tavoitteet Päivystys turvattava molemmissa sairaaloissa ( Huom! kir päivystys on 80 % potilaan arviointia - vain 20 % leikkaamista) Mikkelin kuuma sairaala maakunnan päivystyssairaala (= asetuksen mukaiset päivystysleikkaukset) ja Savonlinnassa 24/7 yhteispäivystys, jossa kirurgin tulee olla mukana! Molemmissa sairaaloissa leikkaustoiminta toistaiseksi jatkuu ja kirurgin työt pääasiassa virkatyönä Potilassiirrot minimiin: hoito kotipaikkakunnan sairaalassa asetusten puitteissa Potilasturvallisuus ja hoidon laatu maksimoitava Valinnanvapauden huomioiminen ei-päivystysleikkauksissa virkamiehet eivät määrää 400 potilaan siirtoja!

Kirurgin työ keskussairaalassa ei ole pelkkää leikkaamista ja vain 5-10 % tekonivelkirurgiaa! kirurgin työ 2017 MKS/100 000 asukasta 1. kirurgian ensiapu 8300 potilaskäyntiä 2. kirurgian pkl 8054 potilasta (käyntejä 15 004) 3. vuodeosastot 4819 hoitojaksoa (hoitopäivät17184) 4. endoskopiat eli tähystykset 1400 5. leikkaukset 4394

Yhteistyön merkitys Potilaan näkökulma (asukkaat, loma-asukkaat, liikenne ym) Merkitys talousalueelle (esim. AMK koulutus) Henkilökunnan hyvinvointi (hoitajat/lääkärit) Koulutus: hoitajat/erikoistuvat lääkärit: rekrytointi!!! KYS-ERVA suhteet kunnossa (hoitoketjut pitää olla moitteettomat!) Valtakunnallinen MAINE ja BRANDI (rekrytointi)

virkakirurgien määrät Mikkeli 16 ja Savonlinna 4 (syksyllä 3) Erikoisala Mikkeli Savonlinna Virkalääkärit: n= 16 n=4 Ylilääkäri (Paajanen/Terho) 1 (gi) 1 (urologi) Vatsaelinkirurgia 4 1.5 Verisuonikirurgia 1 0 Rintaelinkirurgia 1 0 Ortopedia ja traumatologia 5.5 1.5 Käsikirurgia 1.5 Urologia 2 0 rikoistuvat 12 4-5 Konsultit: n=2 n=17*) Plastiikkakirurgia 2 4 Vatsaelinkirurgia 0 1 Verisuonikirurgia 0 2 Rintaelinkirurgia 0 1 Ortopedia ja traumatologia 7 Käsikirurgia 1 Urologia 1 *) Savonlinnan kirurgian hankittavien asiantuntijapalvelujen luku ei kuvaa työpanosten suuruutta, vaan sitä, kuinka monesta lähteestä(kirurgilta) palveluja hankitaan, ts. yksittäinen työpanos voi olla pieni ja harvoin toteutuva. Savonlinna hankkii vuosittain 2,2 kirurgin työpanosta vastaavan määrän ulkopuolisia palveluja.

2 mallia maakunnan yhteistyölle: Malli 1. Mikkeliin tekonivelkirurgia ja Savonlinnaan 300 leikkausta Mikkelistä (rintasyöpä + päiväkirurgiaa) + 5-6 Mikkelin erikoislääkäriä virkatyönä hoitamaan Savonlinnan kirurgiaa Malli 2. Savonlinnaan tekonivelkirurgia ja Mikkeliin Sln päivystyskirurgia + syövät/selkä (asetus!) 600 tekoniveltä päivystys 150 rintasyöpää 150 selkää + 70 paksusuolisyöpää

MALLI 1 turvaa kuuman sairaalan traumapäivystyksen: 5-6 ERIKOISLÄÄKÄRIÄ + 300 leikkausta MIKKELI SAVONLINNA 200 TEKONIVELTÄ 200 muuta

MALLI 2: 400 TEKONIVELTÄ Ongelmana ortopedinen takapäivystys Mikkelissä! MIKKELI SAVONLINNA 100 päivystystä 200 asetuksen mukaista

MALLI 3: MUU RATKAISU? Savonlinna yksityiselle? kuka siellä päivystää 5 v päästä? MIKKELI SAVONLINNA Mikkeli vaihtaa esim. urologiaa/rintasyöpää 50-100 tekonivel Jkylän kanssa?

Malli 1: Tekonivelet Mikkeliin (600 kpl) ja rintasyöpä (200 kpl) + kirurgit Savonlinnaan: kustannus- ja henkilöstövaikutus neutraali noin 2.3 milj kustannukset henkilöstö Mikkeli: (omat tekonivelet (420 kpl) 2.7 milj ei henkilöstövaikutuksia Savonlinnan tekonivelet (n.240 kpl) + 1.5 milj Savonlinnan selkäkirurgia (n. 70 kpl) + 0.1 milj Savonlinnan suolistosyövät (n. 20 kpl ) +0.05 milj Savonlinnan päivystykset 150-200 +0.6 milj 2.3milj Savonlinna: 150 rintasyöpää Mikkelistä + 0.8 milj ei henkilöstövaikutuksia 50 plastiikkakirurgista leikkausta + 0.2 milj 100 pehmytkirurgista + 0.3 milj Mikkelin erikoislääkärit + 0.6 milj virkat Savonlinnaan + päivystys 150 pot + 0.3 milj 2.3milj

Malli 2: Tekonivelet Savonlinnaan (600 kpl) ja rintasyöpä (200 kpl) Mikkeliin: Mikkeli menettää noin 1-2 milj Mikkelin tekonivelet (n=430) Savonlinnaan ~ 3 milj Mikkeli menettää kuntalaskutuksena 2.9 milj 400 x 430 = potilaan siirto (+ 172 t ) Mikkelistä 1-2 leikkaussalia kiinni (7 sh)? Sln:sta tulee tilalle noin 300-400 potilasta 150-200 päivystystä 1 000 000 20 gi-syöpää 100 000 70 selkää 100 000 50 rintasyöpää 100 000 yhteensä 1.3 milj Henkilöstövaikutus molemmissa sairaaloissa lähes neutraali Nettona Mikkeli menettää noin 1-1.5 milj

Henkilöstövaikutus molemmissa sairaaloissa: Mikkeli: tekonivelet Savonlinnaan - Jos tekonivelkirurgia siirtyy kokonaan Savonlinnaan, vähenee MKS:sta 7-8 leikkaussalipäivän tarve viikossa. 7 sairaanhoitajan henkilötyövuotta = 269 500 / vuosi. 4-6 välinehuoltajaa myös pois ELI 10 HENKILÖTYÖVUOTTA Savonlinna: rintasyöpä Savonlinnaan Savonlinna saa Mikkelistä 300 leikkausta tilalle + erikoislääkäreitä virkatyönä -> ei vaikuta henkilöstöön? Jos tekonivelkirurgia siirtyy Savonlinnaan, Mikkelin ortopedit (Waris, Honkanen, Karvanen) eivät pysty menemään Savonlinnaan leikkaamaan JAETTU TAKAPÄIVYSTYS EI TOIMI!! huom! Savonlinnasta ei ortopedeja ole tulossa takapäivystämään Mikkeliin

Länsi-Savo 6.3.2018 Etelä-Savon asukasluku väheni viime vuonna 1 719 hengellä (1.2%) Lisäystä toi vain maahanmuutto! Nyt 147 256 asukasta Mikkeli - 455 Savonlinna - 813 Pieksämäki - 451 Vuonna 2016 väki väheni 1330 asukasta!

Etelä-Savon ja Itä-Savon terveysmenot 2016 (THL tilastot) Sosiaali- ja terveydenhuollon tarvevakioidut menot 2015 Nettomenot Nettomenot, indeksi Tarvekerroin Sairaanhoitopiiri Euroa/asukas Koko maa=100 Koko maa=1,00 Tarvevakioidut menot, indeksi Koko maa=100 Etelä-Karjala 3137 103 1,08 96 Etelä-Savo 3432 113 1,15 98 Itä-Savo 3853 127 1,15 110 Manner-Suomen 297 kunnan sosiaali- ja terveystoiminnan nettokustannukset olivat 3 264 euroa/asukas vuonna 2016. Terveydenhuollon osuus kustannuksista oli 56 %. Erikoissairaanhoidon osuus sosiaali- ja terveystoiminnasta oli 37 % eli 1 204 euroa/asukas ja perusterveydenhuollon osuus 19 % eli 607 euroa/asukas. Sosiaalitoimen euromääräiset nettokustannukset olivat 1 440 per asukas. Ikääntyvien ympärivuorokautista hoivaa tarvitsevien osuus sosiaalitoimesta oli yhteensä 20 % eli 281 euroa/asukas. SOSTERIN JA ESSOTEN keskitettävä voimavarat HOIVAAN ja PERUSTERVEYDENHUOLTOON!

Polven ja lonkan tekoniveliä pitäisi laittaa yhteensä noin 600/100 000 Mikkelissä leikattu ainakin 100 liian vähän!

Valtakunnallinen THL (tuottavuus/tietokanta) tilasto tekonivelleikkausten hoitojaksoista ja kustannuksista MKS vs SKS 2016: Savonlinna n tekonivelkirurgia nyt kalliimpaa, hoitoajat pitemmät ja laatu ollut huonompi (uusintaleikkauksia, infektioita enemmän) DRG-ryhmä MDC-luokka MDC-nimi DRGpaino Hoito-jaksot Hoitopäivä t / hoitojakso Laskennalliset kustannukset / hoitojakso Savonlinna 2016 209C Lonkan tekonivelen uusintaleikkaus 08 209D Lonkan primaari tekonivelleikkaus, komplisoitunut 08 209E Lonkan primaari tekonivelleikkaus, ei komplisoitunut 08 209F Polven tai nilkan sekundarinen tekonivelleikkaus 08 209G Polven tai nilkan primaari tekonivelleikkaus 08 Tuki- ja liikuntaelinten ja sidekudoksen sairaudet 15,53 18 12,44 13 024 Tuki- ja liikuntaelinten ja sidekudoksen sairaudet 11,92 33 7,52 9 995 Tuki- ja liikuntaelinten ja sidekudoksen sairaudet 10,08 91 4,10 8 451 Tuki- ja liikuntaelinten ja sidekudoksen sairaudet 15,06 5 5,60 12 625 Tuki- ja liikuntaelinten ja sidekudoksen sairaudet 9,38 109 3,93 7 868 n=256 ka 6,72 10 393 Mikkeli 2016 209C Lonkan tekonivelen uusintaleikkaus 08 209D Lonkan primaari tekonivelleikkaus, komplisoitunut 08 209E Lonkan primaari tekonivelleikkaus, ei komplisoitunut 08 209F Polven tai nilkan sekundarinen tekonivelleikkaus 08 209G Polven tai nilkan primaari tekonivelleikkaus 08 Tuki- ja liikuntaelinten ja sidekudoksen sairaudet 15,53 13 3,54 8 587 Tuki- ja liikuntaelinten ja sidekudoksen sairaudet 11,92 65 3,34 6 590 Tuki- ja liikuntaelinten ja sidekudoksen sairaudet 10,08 189 2,73 5 572 Tuki- ja liikuntaelinten ja sidekudoksen sairaudet 15,06 5 9,60 8 324 Tuki- ja liikuntaelinten ja sidekudoksen sairaudet 9,38 216 2,73 5 188 n=488 ka 4,39 6 852

ortopedian ja traumatologian ylilääkäri Hannu Miettinen KYS: Muu yhteispäivystys (THL 50 ) Lääketieteelliset perusteet muun ortopedisen ja traumatologisen päivystyksen turvaamiseksi MKS:ssä Mikkelin alueen asukasmäärä ja maantieteellinen sijainti edellyttää THL:n perusteella 24/7 päivystyksen, jossa on turvattu ortopedinen ja traumatologinen erikoisosaaminen. Erva-alueen erikoisalakohtaiseen järjestämissopimukseen viitaten ja alueen keskussairaaloiden kanssa tehdyn työnjaon perusteella on perusteltua turvata eteläisen Savon ortopedian ja traumatologian päivystystoiminta Mikkelissä.

ortopedian ja traumatologian ylilääkäri Hannu Miettinen KYS: Muu yhteispäivystys (THL 50 ) Lääketieteelliset perusteet muun ortopedisen ja traumatologisen päivystyksen turvaamiseksi MKS:ssä: Saatujen selvitysten ja laskelmien perusteella, ja jotta Mikkelin keskussairaalan THL:n mukainen ortopedian ja traumatologian erikoisalakohtainen päivystys on turvattu, Mikkelissä tulee olla riittävä määrä ortopedian ja traumatolgian erikoislääkäreitä ja muu erikoisalakohtainen osaaminen. Tämä edellyttää ERVA-sopimuksessa sovitun ja riittävän elektiivisen ortopedian volyymin säilyttämistä sairaalassa. Tämä elektiivinen volyymi sisältää ne erikoisalakohtaiset toimenpiteet ja määrät, mitä ei ole sovittu keskitettäväksi THL:ssa ja sen asetuksissa joko valtakunnallisesti tai viiteen yliopistosairaalaan. KYS-ERVA-alueen sisällä mm. tekonivelkirurgia ja muut erikoisalan volyymiltään merkittävät toimenpiteet on syytä keskittää, ja luontevin sijainti tälle toiminnalle eteläisen Savon alueella on Mikkelin keskussairaala. Näin saadaan turvattua THL:n mukainen päivystysvalmius Mikkelin keskussairaalassa.

Yhteenveto: ainoa malli jolla turvataan Mikkelin kuuman sairaalan kirurgipäivystys on: Tekovelkirurgian jääminen Mikkeliin: 1. Turvataan molempien sairaaloiden päivystys (Mikkelin jaettu takapäivystys) 2. Potilasturvallisuus (proteesi-infektiot, muut komplikaatiot minimiin) 3. Auttaa rekrytoimaan virkalääkäreitä - ortopedeja 4. Pitää varmemmin potilaat maakunnan sisällä 5. Rintasyövät hoidetaan hyvin Savonlinnassa KYS-lääkärien toimesta (2 plast.kir el) 6. Mikkelin tekonivelkirurgian tulokset erinomaiset (uusintaleikkausten määrä, infektiot, ym: THL rekisteri)

Savonlinnaan 300 leikkausta + 7 kirurgia virkatyönä päästään 5-10 v eteenpäin: Päivystys turvattava AINA: - Mikkelissä pitää olla jaettu ortopedia/pehmyt 24/7 - Savonlinnassa yhteispäivystys 24/7 150 rintasyöpää+ plastiikkakirurgiaa Mikkelistä Savonlinnaan 100-150 päiväkirurgista (tyrä, käsikirurgia, jalkaterä) Juvalta, Pieksämäeltä ja Puumalasta Savonlinnaan 5-6 Mikkelin erikoislääkäriä virkatyönä Savonlinnaan + 2 erikoistuvaa kerrallaan 3 kk rotaatioina Savonlinnaan (=7 kirurgin työpanos) Savonlinnassa edelleen vihreän linjan (>24-h) peruspäivystysleikkaukset (esim. haavanhoidot, appendix, nilkka, lonkkamurtumat) Vihreä linja: Mikkeli voi siirtää myös Savonlinnaan ei-kiireellisiä päivystyksiä ortop päivystyksiä (esim. Juvalta murtumapotilas)

Mikkelin erikoislääkärit (7-8) virkatyönä Savonlinnaan joka päivä 70-80% kirurgin työstä pkl, arviointia, konsultointia, päivystystä Leikkauksia/ yön takapäivystys/ poliklinikkaa + viikonloppu takapäivystys virkatyönä Strukturoitu erikoistuvien koulutus/kierto Savonlinnaan 2 lääkäriä/2-3 kk kerrallaan Lupautuneet: gastrokirurgit: kolme urologi: kaksi verisuonikirurgia: kaksi ortopedia: kaksi käsikirurgia: yksi 2 erikoistuvaa kerrallaan

Rintasyöpä ja pienennysleikkaukset (n=150) Mikkelistä Savonlinnaan noin 600 000 MIKKELI v 2017 määrä ikä hoitopäivät ka. hoitoaika kuntalask/ leikkaus kustann/leikkaus kokonaishinta RINTASYÖPÄ 115 64 221 1,9 5 240 4 225 0,5 milj RINTOJEN PIENENNYS 25 55 29 1,1 4 300 4 000 0,1 milj Käsikirurgiaa ja päiki-ortopediaa (n=100) Mikkelistä Savonlinnaan noin 200 000 MIKKELI määrä ikä hoitopäivät ka. hoitoaika kuntalask/ leikkaus kustann/ leikkaus kokonaishinta KÄSIKIRURGIA 104 51 104PÄIKI 1 800 1 600 0,2 milj Pieksämäki, Juva, Puumala 100 tyrää ym Mikkelistä Savonlinnaan noin 700 000 määrä ikä hoitopäivät ka hoitoaika kuntalask/ leikkaus kustann/leikkaus kok hinta Puumala 5, Pmäki 81, Juva 32 118 62 409 3,50 2 800 3500 0,7 milj

POHDINTAA KIRURGIAN TYÖNJAOSTA Petri Juvonen

Huomioita Hannun diasarjaan yhteistyön näkökulma vajaa Mikkeli-keskeinen lähestyminen: uutta yhteistyömallia ollaan luomassa ja plussaa ja miinusta pitäisi jakaa molemmille proteesikirurgian tulosten luotettavuus kaiken kaikkiaan plus/miinus-tilaston pohdinnat huonosti paikkaansa pitäviä mitä tarkoittaa huomio savonlinnalaisten leikattujen pienestä määrästä Mikkelissä? valtimokirurgiaa (Partio) ja päivystystä on leikattu Mikkelissä laskimokirurgia (Pitkänen), gekir( Song) ja jkv urologia (Hendolin) leikattu Savonlinnassa tukenut hyvin nykyistä toimintayhteistyötä yleiskirurgisten päivystäjien lisääminen Mikkelistä Savonlinnaan? Paajanen/ Ilves/ Song/ Hendolin/ Partio ei lisää Savonlinnassa leikattavien potilaiden määrää, koska akuutit pehmytosakirurgiset ongelmat erityisesti pitää leikata päivystysleikkauksia tekevässä sairaalassa eli Mikkelissä eihän päivystys ole siirtymässä proteesikirurgeille, vaan entiset Savonlinnan takapäivystäjät jatkavat (triage toimii) sitä pitää toki tarvittaessa mikkeliläisillä täydentää (myös viikonloput ja juhlapyhät) suurin osa Savonlinnan päivystysleikkauksista on ortopediaa, joita pehmytosakirurgit eivät leikkaa: päivystystraumat jäisivät joka tapauksessa seuraavana päivänä ostopalveluortopedeille, koska Mikkelistä ei ole tulossa ortopediapuja eli Hannun modifioimassa rintasyöpämallissa ortopedikonsulteista ei kuitenkaan päästäsi eroon, koska murtumat ja PÄIKiortopedia tarvitsee leikkaajansa sen sijaan proteesimallissa murtumat ja pikkuortopediaakin menisi Mikkeliin virassa oleville ortopedeille ja etenkin jos koko maakunnan virassa olevat proteesikirurgit jatkaisivat, ostopalveluortopedien määrä oleellisesti vähenisi edelleen: Mikkelin proteesikirurgit voisivat ajaa illalla kotiinsa ja päivystää entiseen tapaan Mikkelissä (toki eri päivänä) se, että Mikkelissä olisi monipuolisempi kirurginen sairaala eri suppeiden erikoisosaajien toimesta houkuttelisi varmasti Mikkeliin paremmin uusia erikoislääkäreitä ja myös erikoistuvien koulutus olisi monipuolisempaa Savonlinnassa olisi suppeampi osaamiskeskus: tekonivelkirurgiakeskus täydennettynä eri kirurgian erikoisalojen pkl-toiminnalla ja PÄIKI/lyhytjälkihoitoisella kirurgialla; pienet, kiireettömät päivystykset hoidettaisiin osaamisen ja päivystysasetuksen mukaan erikoislääkärikoulutus pyörisi Mikkelin kautta

KESKITETTÄVÄT LEIKKAUKSET proteesit 600 MKS SKS rintaca 200 selkä 200 SKSpäiv +kolon 200

Ajatusleikkiä palloilla missä suhteessa keskitettävät 1200 leikkausta jaetaan? 1:1 eli 600:600 2:1 eli 800:400 5:1 eli 1000:200 6:0 eli 1200:0 pallojen sisältämät leikkausten lukumäärät pyöristetty lähimpään sataan huomioiden pieni potilashävikki isompiin sairaaloihin

PROTEESIMALLI Savonlinnasta lähtee v. 2017 luvuista 160 elektiivistä keskitettävää (70 rinta+20 kolon+70 selkä) lisäksi 150 päivystystä (70 gi, 80 murtuma) Lisäksi 60 muuta rintarauhasleikkausta yhteensä 470 leikkausta Mikkelistä tilalle 400 tekonivelleikkausta Savonlinnaan jää 2000 kirurgian leikkausta eli n. 9 leikkausta/ pv = 3 leikkaustiimiä Savonlinnassa lisäksi n. 500 muuta leikkausta (korvat+ suu 350, gyne 150) eli n. 2/ leikkausta/ pv=1 tiimi Yhteensä 4 leikkaustiimin tarve leikkauksia max 12/ pv. leikkaukset tekonivelkirurgiaa (600) sekä PÄIKIÄ/ lyhytjälkihoitoista kirurgiaa Anestesialääkäritarve 3 (sali)+1(teva+päiv), hoitajia 12(sali)+4(heräämö): lisäksi lomasijaiset PÄIVYSTYS TOIMISI

RINTASYÖPÄMALLI Savonlinnasta lähtee v. 2017 luvuista 350 elektiivistä keskitettävää (250 prot+20 kolon+80 selkä) lisäksi 150 päivystystä (70 gi, 80 murtuma) yhteensä 500 leikkausta Mikkelistä tilalle 200 rintarauhasleikkausta (140 rinta ca+60 muu) 100 yleiskirurgiaa Savonlinnaan jää 1800 kirurgian leikkausta eli n. 8 leikkausta/ pv = 2 leikkaustiimiä Savonlinnassa lisäksi n. 500 muuta leikkausta (korvat+ suu 350, gyne 150) eli n. 2/ leikkausta/ pv= 1 tiimi Yhteensä 3 leikkaustiimin tarve leikkauksia max 12/ pv. leikkaukset PÄIKIÄ/ lyhytjälkihoitoista pääsääntöisesti anestesialääkäritarve 2 (sali)+1(teva+päiv), hoitajia 9(sali)+3(heräämö): lisäksi lomasijaiset MITEN RIITTÄÄ PÄIVYSTYKSEN PYÖRITTÄMISEEN? jos päivystysasetusta ei noudateta (Hannun malli) eli leikataan itse 100 enemmän ei-päivystyksellisenä tai Mikkeli antaa 100 muuta potilasta lisää tulee vain n. 2 leikkausta/ vko uponnee tehostetussa toimintamallissa edellisiin etenkin elektiivinen PÄIKI/LYHKI TAI yksi tiimi lisää+ 1 ane-lääkäri lisää, jotta päivystys pyörisi

KAIKKI KESKITETTÄVÄT MIKKELIIN Savonlinnasta lähtee v. 2017 luvuista 420 elektiivistä keskitettävää (250 prot+20 kolon+80 selkä+70 rintaca) lisäksi 150 päivystystä (70 gi, 80 murtuma) Yhteensä 620 leikkausta Savonlinnaan jää 1400 kirurgian leikkausta eli n. 6 leikkausta/ pv = 1,5 leikkaustiimiä Savonlinnassa lisäksi n. 500 muuta leikkausta (korvat+ suu 350, gyne 150) eli n. 2/ leikkausta/ pv= 1tiimi Yhteensä 2 leikkaustiimin tarve leikkauksia 8/ pv. leikkaukset PÄIKIÄ/ lyhytjälkihoitoista pääsääntöisesti Anestesialääkäritarve 1 (sali)+1(sali+teva+päiv), hoitajia 6(sali)+2(heräämö): lisäksi lomasijaiset EI RIITÄ PÄIVYSTYKSEN PYÖRITTÄMISEEN jos päivystysasetuksesta tingitään eli leikataan itse 100 enemmän ei-päivystyksellisenä ja/tai Mikkeli antaa 100-200 PÄIKI/LYHKI potilasta: lisää tulee vain max. 300 leikkausta n. 6 leikkausta/ vko voisi lisätä yhden tiimin, mutta päivystys ei pyörisi sillä

Vaihtoehdot työnjakoon 1) päätös säilyttää molempien sairaaloiden yhteispäivystys ja leikkaustoiminta sekä noudattaa päivystysasetusta tiukasti: proteesimalli 2) päätös säilyttää molempien sairaaloiden yhteispäivystys ja leikkaustoiminta sekä noudattaa päivystysasetusta tulkiten: proteesimalli tai rintasyöpämalli 3) jos päätöstä molempien sairaaloiden erikoissairaanhoidon päivystämisestä ei ole tai siitä ei pidetä kiinni: Savonlinnan leikkaustoimintaa ei ole kannattavaa jatkaa: kerrannaisvaikutukset Savonlinnan kaupungin tulevaisuuteen etc.?

Oleellista uutta yhteistä kirurgian mallia ollaan luomassa: kilpailu ei ole sairaaloiden välillä (maakunnan liikelaitos), vaan jatkossa lähinnä liikelaitos vs. yksityiset yritykset (Terveystalo/ Ikioma/ Mehiläinen/ muut), koska maakuntaan jää pääasiassa kilpailtavaa ortopedista kirurgiaa ja yleiskirurgia: vaativampi kirurgia muihin sairaaloihin asetuksia tulisi noudattaa: määrittää keskitettävät potilasryhmät (päivystysasetus erityisesti) työnjakomalli niin, että päivystykseen riittää tekijöitä kaikista ammattiryhmistä kumpaankin sairaalaan potilaiden matkustamista ei voi välttää: merkittävää eroa eri työnjakomalleissa ei ole taustana poliittinen tahto maakunnan yhteisestä kirurgiasta ja toteutettava työnjakomalli on SOPIMUS maakunnan yhteistyö on merkityksellistä myös muiden erikoisalojen toimintaan (synnytykset Mikkelissä)

PÄIVYSTYSASETUS Päivystyksellistä leikkaustoimintaa toteuttavassa sairaalassa on oltava nopeasti saatavilla radiologian erikoislääkäri tai radiologiaan perehtynyt lääkäri, jolla on mahdollisuus konsultoida radiologian erikoislääkäriä. Sairaanhoitopiirin kuntayhtymän on huolehdittava, että päivystyksellisiä leikkauksia tekevässä yksikössä on välitön valmius vaikeasti sairaan tai loukkaantuneen potilaan hoidon tarpeen arviointiin ja välttämättömään leikkaushoitoon sekä leikkauksen jälkeiseen seurantaan ja tehohoitoon. Asetuksessa päivystysleikkauksella tarkoitetaan äkillisen sairastapauksen, ulkoisen trauman tai komplikaation aiheuttamaan ongelman hoitoa leikkaustoimenpiteellä, joka hyvän hoitotuloksen saavuttamiseksi tulee tehdä 24 tunnin sisällä. Määritelmä sisältää hätäleikkaukset, jotka on tehtävä välittömästi ilman viivytystä, mutta myös leikkaukset jotka voi siirtää päiväsaikaan tehtäviksi. Päivystysyksikössä on oltava välittömästi saatavilla sairaalassa edustetun leikkaavan erikoisalan erikoislääkäri tai erikoisalan sairauksien hoitoon perehtynyt lääkäri sekä anestesiologian erikoislääkäri tai anestesiaan hyvin perehtynyt lääkäri, jolla on mahdollisuus neuvotella anestesiologian erikoislääkärin kanssa. Konsultoitava erikoislääkäri tulee tarvittaessa saada nopeasti potilasta hoitavaan yksikköön.

Asetuksesta erikoissairaanhoidon työnjaosta ja eräiden tehtävien keskittämisestä sekä kirurgisen toiminnan yhteistyöstä ja työnjaosta Etelä-Savon maakunnassa 12.3.2018 Jarmo J Koski