Etäkuntoutus äkilliseen aivovaurioon sairastuneilla henkilöillä

Samankaltaiset tiedostot
Vaativan kuntoutuksen toteutus aivovamman saaneilla etäkuntoutuksena, AV Etäkuntoutus

Vaativan kuntoutuksen toteutus aivovamman saaneilla etäkuntoutuksena, AV Etäkuntoutus

Kelan etäkuntoutus-hanke ( )

Kuntoutuksen uudet muodot etäkuntoutus Ohjelma

Etäkuntoutuspalveluiden kehittäminen Kelassa

Teknologiasta kuntoutuksen kiitorata

Kokemuksia etäkuntoutuksesta - Kelan etäkuntoutushanke ( )

K O K E M U K S I A E T Ä K U N T O U T U K S E S T A M I E L I A L A O N G E L M I I N

Vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen moniammatillinen yksilökuntoutus alkavat uudet palvelut. Palvelujen toteutus

Interaktiivinen Etäkuntoutus Invalidiliiton Avopalveluiden

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus alkaen

GAS-menetelmää käytetty

Kuntoutuslaitoksen rooli AVHsairastuneen

Dialyysihoidossa olevien etäkuntoutuksen kehittämishanke

Toimiva kotihoito Lappiin -monipuoliset tuen muodot kotona asumiseen, luonnos käsittelyssä työkokouksessa

Kelan järjestämä vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus

Työuupumus -kuntoutuskurssit

Toimiva kotihoito Lappiin -monipuoliset tuen muodot kotona asumiseen

Muutokset palvelujen sisällössä

Neurokuntoutus Suomessa nyt ja sote-uudistuksen jälkeen? Ayl Mika Koskinen TAYS, neuroalat ja kuntoutus

Mikä GAS-menetelmä on? Seija Sukula Kehittämispäällikkö, FT Kela

Kuntoutus ja ennaltaehkäisy. TYÖPAJAPÄIVÄ 1: Kuntouttava arviointijakso

Moniammatillinen kipuselvitys

Etäsope-hanke: Verkkoalustan hankintaprosessi ja verkkoalustavaihtoehdoista

Arviointimenetelmät ja mittarit hyödyn raportoinnissa

Kelan TYP-toiminta KELA

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus alkaen

Verkkoterapia. Apua kotisohvalle, ammattilaisen tuella

Huomioithan, että työelämässä kullakin työpaikalla on omat erilliset kirjaamisohjeensa, joita tulee siellä noudattaa.

Arjen toimintakyky ja Asiakaslähtöinen tavoitteenasettelu

Toiminnallinen työ- ja toimintakyvyn arviointi Sytyke-Centrellä. Sytyke-Centre/Hengitysliitto ry

Anne Loponen, kotikuntoutuskoordinaattori Kotikuntoutuksen kehittäminen Essotessa

Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS. Riikka Peltonen Suunnittelija

MITÄ OPIMME ETÄHOIDOISTA? KETTERÄSTI KUNTOON -HANKE

Terapiaryhmä aikuisille afasiakuntoutujille

Kelan tukema ja järjestämä työikäisten kuntoutus. Marja-Liisa Kauhanen Ylilääkäri

Kuntoutuspolku, kuntoutuksen rakenne ja toteutus - Aikuisten reumaa sairastavien kuntouttava hoito. Alueelliset yhteistyökokoukset

Kysely oppimisvaikeuksien ja mielenterveyden ongelmista (KOMO) kuntoutuksen arvioinnin tukena

Miten GAS toimii kuntoutuksen suunnittelussa Kymenlaakson keskussairaalassa

Suomen kehitysvammalääkärit ry:n kevätkoulutus. Kelan Käpylän toimitalo, Helsinki Koulutus

TOIVEET, ODOTUKSET JA KOKEMUKSET ELÄKEPÄIVISTÄ

LUUSTOKUNTOUTUJAN OMAHOIDON JA KUNTOUTUMISEN TUKI: KOHTI KUSTANNUSTARKASTELUA

MS liitto Arja Toivomäki, avokuntoutuspäällikkö, Avokuntoutus Aksoni. MS liiton kuntoutuspalvelut. Maskun neurologinen kuntoutuskeskus

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus alkaen

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat

Onko kuntoutus kannattava investointi? Avo?kuntoutusfoorumi Tampere Mikko Jaakonsaari

MIEPÄ -kuntoutusmalli. Paljon tukea tarvitsevien palveluprosessit ja rakenteet Pohjois-Suomessa seminaari Amira Bushnaief

Lapsen Hyvän kuntoutuksen edellytykset Pohjois-Savossa Tuija Löppönen

FYSIOTERAPIA JA TOIMINTA

PALKOn avoin seminaari

Avokuntoutusverkosto Työryhmä 2 Sähköisen alustojen ja palveluiden hyödyntäminen avo- ja ryhmämuotoisessa kuntoutuksessa

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus

Työhyvinvointi vahvistuu ASLAK-kuntoutuksessa. Maija Tirkkonen ja Ulla Kinnunen Tampereen yliopiston psykologian laitos

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit

Dialyysihoidossa olevien etäkuntoutuksen kehittämishanke Kuntoutussuunnittelija Iiris Ahlgren

Moninäkökulmainen arviointitutkimus tuo uutta tietoa työhönkuntoutuksen kehittämiseen

Equity matters! Interventioiden kustannusvaikuttavuus Leena Forma, Jan Klavus, Jussi Partanen, Pekka Rissanen Tampereen yliopisto

Turun Aikuiskoulutuskeskus. Kuntouttajan muuttuva työnkuva

CP-vammaisen aikuisen kokonaisvaltaisen kuntoutusprosessin tukeminen

Standardit kuntoutuksen toteutuksessa. Palveluntuottajien koulutuspäivä Anneli Louhenperä Pääsuunnittelija

Toimiva kotihoito Lappiin -monipuoliset tuen muodot kotona asumiseen

Kykyviisari. Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmän hyödyntäminen asiakastyössä

Vaativa lääkinnällinen kuntoutus

Kykyviisari. Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmän hyödyntäminen asiakastyössä

AVH-POTILAAN PSYYKKINEN TUKEMINEN

Lapset etäkuntoutuksessa. Sanapolku: Etänä Lähelle

AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖ (AVH)- JA MS- KUNTOUTUJAN LIIKKUMISEN JA OSALLISTUMISEN ARVIOINTI. Paltamaa Jaana, Sinikka Peurala ja työryhmä

Salvan kuntoutus FYSIOTERAPIA JA TOIMINTATERAPIA. Anne Lehtinen. Ilolankatu SALO Vastaava fysioterapeutti

Koti on POP "Kotihoito uudistuu - Miksi? Ketä varten? Satu Kangas ja Reetta Hjelm

toimintaterapeutti Jaana Alhasto ja kehittämispäällikkö Hely Streng

Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren Suunnittelija Anneli Louhenperä

Mielenterveyden häiriöitä sairastavien kuntoutuskurssit

Tules-kurssit ja Tules-avokurssit

Mielenterveyskuntoutuksen kysymyksiä järjestönäkökulmasta - erityiskysymyksenä syömishäiriöt

Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille. Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus

CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN KUNTOUTUSSUUNNITELMIEN KEHITTÄMINEN

Kaatumisten ja kaatumistapaturmien ehkäisyn fysioterapiasuositus päivitetty 2017

Työhönvalmennus asiakkaiden ja palveluntuottajien näkökulmasta

LÄÄKINNÄLLINEN KUNTOUTUS

Yhteistyö avo- ja ryhmämuotoisessa kuntoutuksessa ja sopeutumisvalmennuksessa. Tuula Ahlgren Ma. kuntoutuspäällikkö Kelan Terveysosasto

Harkinnanvaraiset yksilölliset

KUNTOUTUMISTALO VIRTUAALISAIRAALASSA

Vaikeavammaisen kuntoutus ja Kela

Autismikuntoutus ja kehittäminen ta 6:lla. Autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa

Traumaattinen aivovamma Lasten ja aikuisten kurssit

Lähetä kyselylomake mennessä Kelan tutkimusosastolle palautuskuoressa, jonka postimaksu on maksettu.

KUNTOUTTAVA ARVIOINTIJAKSO Toimiva kotihoito Lappiin -monipuoliset tuen muodot kotona asumiseen KehittäjätyöntekijäOuti Sassali-Riipi

Miten GAS toimii kuntoutuksen suunnittelussa OYS:ssa lastenneurologian yksikössä

Kykyviisari tulee, oletko valmis?

Kelan kuntoutusmahdollisuudet työikäisille

Vajaa vuosi Kelan järjestämää vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta Mitä on tapahtunut?

Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille? Anne Lemmetty

Lähetä kyselylomake mennessä Kelan tutkimusosastolle palautuskuoressa, jonka postimaksu on maksettu.

NEUROPSYKIATRINEN KUNTOUTUS KEHITYKSELLISISSÄ NEUROPSYKIATRISISSÄ OIREYHTYMISSÄ

Sisällys. Osa I Lapsen aivovammat. Toimituskunta 7 Esipuhe 15 Johdanto Aivovammojen määritelmät ja käsitteet 22

Maakunnallinen kuntouttava arviointijakso

Kankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti.

GAS vaativan kuntoutuksen osastolla ft Maarit Siljoranta tt Niina Kansanen Kuntoutusosasto

Mittaamisen hyödyt. Heli Valkeinen, erikoistutkija, TtT TOIMIA-verkoston koordinaattori

Aikuisten reuman kuntouttava hoito Kruunupuistossa, esitys Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus yhteistyökokouksissa johtava ylilääkäri Matti

Transkriptio:

Etäkuntoutus äkilliseen aivovaurioon sairastuneilla henkilöillä AIMO-hanke VetreaNeuron AV Etäkuntoutus hanke Invalidiliitto ja Kuntoutussäätiö

Äkillinen aivovaurio: aivoverenkiertohäiriö (AVH) tai aivovamma (AV) AVH: aivoinfarkti, aivoverenvuoto, lukinkalvonalainen verenvuoto, (TIA-kohtaus) Aivovamma: päähän kohdistunut trauma, jonka seurauksena aiheutuu ainakin jokin seuraavista: tajunnan menetys, muistin menetys, henkisen toimintakyvyn muutos, ohimenevä tai pysyvä paikallista aivovauriota osoittava neurologinen oire tai löydös, kuvantamistutkimuksissa todettava vammamuutos Äkillisen aivovaurion saaneet ovat hyvin heterogeeninen ryhmä toimintakyky vaihtelee omatoimisesta täysin avustettavaa toimintahäiriö voi olla yhdellä tai useammalla kehon rakenteiden ja toimintojen alueella Kuntoutujat tarvitsevat hyvää ja oikein suunnattua kuntoutusta

AVH:n sairastaneiden moniammatillisen etäkuntoutuksen kehittäminen (AIMO-hanke) Leena Korhonen, TtM, ft tohtorikoulutettava, Itä-Suomen yliopisto

Hankkeen tavoitteet Kehittää etäkuntoutuksen yhdistelmämalli AVH:n sairastaneiden moniammatilliseen kuntoutukseen Tutkia kuntoutusmallin soveltuvuutta ja vaikuttavuutta Saada vastaukset mm. seuraaviin kysymyksiin: Minkä tyyppisille AVH-kuntoutujille osittainen etäkuntoutus soveltuu (voidaanko tehdä yleistyksiä)? Millaisena AVH-kuntoutujat kokevat menetelmän? Voidaanko etäkuntoutuksen yhdistelmämallin avulla saavuttaa kuntoutumistavoitteet yhtä hyvin tai paremmin kuin perinteisen laitoskuntoutuksen avulla? 4 Leena Korhonen

Tutkittavat Interventioryhmä n = 24 Naisia 9, miehiä 15 Keski-ikä 61 vuotta, (33-83 v.) Aika sairastumisesta ka noin 6v., (11 kk-18 v.) Vertailuryhmä n = 17 Naisia 7, miehiä 10 Keski-ikä 54 vuotta, (17-72 v.) Aika sairastumisesta ka noin 3 v. (10 kk-13 v.) Perinteinen laitoskuntoutus 5 Leena Korhonen

Tutkimusasetelma Interventio 4-6 hlö:n ryhmissä, kokonaiskesto n. 9 vk Yksilöllistä moniammatillista kuntoutusta, jossa ryhmäelementtejä Etäjaksolla 12 yksilöllistä videopuhelua, ryhmäkeskustelut, harjoituspäiväkirja, materiaalipankki, suoraviestit Käytettiin kuntoutujien omia laitteita Räätälöidyn verkkopalvelualustan toimittivat CSAM Oy ja VideoVisit Oy Vertailuryhmän kuntoutus Yksilöllinen moniammatillinen laitoskuntoutus laitospäiviä yht.13-27, jaksoja 2-3, jaksojen välinen aika 2-7 kk Käytetyt mittarit: WHOQOL-Bref, FSQFin, BDI21, Barthel indeksi, GAS, interventioryhmälle palautekysely 6 Leena Korhonen

AIMO-kuntoutuksen eteneminen Laitoskuntoutusjakso 3 vrk: - Arvioinnit/mittaukset - Tavoitteiden asettaminen: GAS - Ryhmäytyminen - Verkkopalvelun käytön harjoittelu /perehdytys Etäkuntoutusjakso 8 vk: - Välitehtävät, harjoittelu - Ryhmäkeskustelut verkossa - Videotapaamiset ja sähköinen viestintä terapeutin kanssa - Verkkomateriaalit - Harjoituspäiväkirjan täyttö (- Omaisen ohjelmaa) Laitoskuntoutusjakso 2 vrk: - Arvioinnit/mittaukset - Tavoitteiden toteutumisen arviointi: GAS, loppukeskustelu - Kuntoutuskokemusten purku ryhmässä - Palautekysely - Jatkosuunnitelmat 7 Leena Korhonen

Tulosmuuttujien tilastollinen vertailu* IR, alku ka (s) IR, loppu ka (s) VR, alku ka (s) VR, loppu ka (s) WHOQOL-Bref, fyys. 56,17 (13,180) 61,88 (12,502) 56,97 (20,586) 61,56 (18,110) 0,78 P-arvo WHOQOL-Bref, psyyk. 63,04 (18,749) 65,67 (22,270) 67,97 (18,799) 69,35 (24,261) 0,762 WHOQOL-Bref, sos. 66,63 (18,060) 64,87 (21,450) 64,61 (22,086) 72,80 (16,595) 0,042 WHOQOL-Bref, elinympäristö FSQFin, itsestä huolehtiminen 68,08 (16,397) 69,46 (18,039) 71,57 (14,834) 74,74 (13,811) 0,592 68,87 (24,695) 70,00 (66,70) 67,96 (22,253) 66,70 (27,266) 0,615 FSQFin, liikkuminen 60,75 (33,591) 55,17 (32,452) 51,43 (32,999) 54,90 (35,392) 0,095 FSQFin, kotielämä 34,17 (25,899) 37,42 (29,613) 37,46 (24,760) 39,60 (29,770) 0,833 BDI21 9,5 (7,802) 8,5 (8,309) 10,17 (7,329) 6,91 (4,976) 0,212 Barthel 91,46 (15,071) 90,47 (14,406) 80,17 (19,454) 85,90 (15,628) 0,024 *IR = interventioryhmä, VR = vertailuryhmä; P-arvo ryhmien välisistä eroista alku- ja lopputilanteen muutoksen suhteen, tilastollisen merkitsevyyden raja = P-arvo alle 0,05 8 Leena Korhonen

GAS t-lukuarvojen jakaantuminen (%) 60 50 40 30 20 10 0 t-score 50 t-score yli 50 t-score alle 50 Interventioryhmä Kontrolliryhmä 9 Leena Korhonen

Palautetta AIMOetäkuntoutuksesta (n 24) Tyytyväisyys kuntoutusjaksoon 4 % Erittäin tytymätön 67 % 29 % Melko tyytymätön Ei tyytyväinen eikä tyytymätön Melko tyytyväinen Erittäin tyytyväinen 10 Leena Korhonen

Palautetta AIMOetäkuntoutuksesta (n 24) Tyytyväisyys oman kuntoutumisen edistymiseen Erittäin tyytymätön 8 % Melko tyytymätön 59 % 33 % Ei tyytyväinen tai tyytymätön Melko tyytyväinen Erittäin tyytyväinen 11 Leena Korhonen

Kokemuksia AIMO-kuntoutuksesta Ryhmämuotoinen toiminta koettiin motivoivaksi Harjoituspäiväkirja oli hyödyllinen sekä kuntoutujille (sitoutuminen harjoitteluun) että terapeuteille (harjoitteiden toteutumisen ja kuntoutumisen edistymisen seuranta) Hyvä asia, että kuntoutus tapahtui kotona Tietotekniset taidot kohenivat Lähipäivät alussa ja lopussa tärkeitä 12 Leena Korhonen

Yhteenveto ja johtopäätökset AVH-etäkuntoutukselle ei voida asettaa tiukkoja soveltuvuuskriteerejä, vaan soveltuvuus on arvioitava aina yksilöllisesti -> haastattelu tärkeässä asemassa Osallistujat omaksuivat etäkuntoutuksen hyvin ja se koettiin toimivaksi kokonaisuudeksi Vaikuttaa siltä, että kurssimuotoinen etäkuntoutuksen yhdistelmämalli on yhtä tuloksellinen tapa toteuttaa vaativaa moniammatillista AVH-kuntoutusta kuin perinteinen yksilöllinen laitoskuntoutus 13 Leena Korhonen

Vaativan kuntoutuksen toteutus aivovamman saaneilla etäkuntoutuksena (AV Etäkuntoutus) Sinikka Hiekkala, tutkimusjohtaja, Invalidiliitto Elina Naamanka, psykologitutkija, Kuntoutussäätiö Erja Poutiainen, johtava tutkija, Kuntoutussäätiö Psykologipalvelut Liisa Marttila, psykologitutkija, Kuntoutussäätiö Tmi Psykologipalvelu Katajamäki

Hankkeen tavoitteet Hankkeen päätavoitteena on selvittää etänä toteutettua neuropsykologista kuntoutusta ja fysioterapiaa aivovamman saaneilla aikuisilla Osatavoitteina oli selvittää terapioiden: Toteutusta ja toimivuutta Ammattilaisten ja asiakkaiden kokemuksia Vaikutuksia

Osallistujat (n=14) 11 neuropsykologisessa kuntoutuksessa ja 3 fysioterapiassa Keski-ikä 47 vuotta (kh = 8,5, vv = 35 66) Naisia 10, Miehiä 4 Aivovamman syntymisestä keskimäärin 8,4 vuotta (kh = 8, vv = 0 27) 9 asui läheisen kanssa ja 8 suositus tai päätös työkyvyttömyyseläkkeestä tai eläkkeestä Parkkila M, Naamanka E, Poutiainen E, Hiekkala S. VAATIVAN KUNTOUTUKSEN TOTEUTUS ETÄKUNTOUTUKSENA AIVOVAMMAN SAANEILLA Kirjassa Salminen A-L & Hiekkala S. Kokemuksia etäkuntoutuksesta. Kelan etäkuntoutushankkeen tuloksia. Painossa.

Kuntoutusinterventio Yksilöllinen, 10 viikkoa kestävä kuntoutusjakso - Tavoitteet määriteltiin osallistujakohtaisesti alkuhaastattelun ja kuntoutussuunnitelman perusteella Toteutettiin sekamallina, jossa yhdistyvät sekä reaaliaikainen että ajasta riippumaton etäkuntoutus - Reaaliaikaista kuntoutusta 15 x 60 minuuttia, joista 10 kertaa ensimmäisen 5 viikon aikana ja 5 jälkimmäisten aikana - Ajasta riippumatonta omatoimiharjoittelua 30 minuuttia päivässä, 5 päivänä viikossa

Etäfysioterapia ASIAKAS AMMATTILAINEN Videoneuvottelu Sovellusohjelma

PhysioTools Online -kuntoutusohjelma (https://www.physiotools.com/fi)

Reaaliaikainen etäfysioterapia n = 3

Neuropsykologinen etäkuntoutus ASIAKAS AMMATTILAINEN Videoneuvottelu Sovellusohjelma

Cognituner Premium Pro -kuntoutusohjelma (http://cognituner.com; Koskinen ja Sarajuuri 2004; Sigmundsdottir ym. 2016).

Reaaliaikainen neuropsykologinen etäkuntoutus Tarkkaavuuden säätely Toiminnanohjaus Muisti Visuaalinen hahmottaminen n = 11

Ammattilaisten ajankäyttö Eri toimenpiteisiin käytetyn ajan keskiarvo, n =14

Kuntoutujen määrä GAS-tavoitteiden toteutuminen etäkuntoutuksessa 5 T-lukuarvo 4 3 2 1 0 31 40 44 50 56 69 70 T-lukuarvo 50 tarkoittaa, että asetetut tavoitteet on keskimäärin saavutettu.

Intervention vaikutukset neuropsykologisessa kuntoutuksessa Alkuarvio 0kk Loppuarvio 2,5kkᶜ Seuranta-arvio 5,5kkᶜ n = 11 ka sd ka sd ka sd p Trail Making A (sek)ᵅ 47,6 19,7 37,8 17,8 39 18,2 <.05 Trail Making B (sek)ᵅ 91,2 30,1 69,6 25,8 74,5 39,8 <.05 WAIS-IV merkintunnistus (rp)ᵇ 24,5 8,1 27,1 7,9 29,5 9,7 <.05 WAIS-IV visuaalinen etsintä (rp)ᵇ 22,9 9,1 26,8 10,7 29,3 8,8 <.05 WAIS-IV merkkikoe (rp)ᵇ 48,7 15,2 55,3 16,9 60,2 18,7 <.05 WAIS-IV numerosarjat (rp)ᵇ 21,5 3,6 23,8 7,8 23,3 4,8 ns PASAT (oikeat)ᵇ 22,9 7,7 30,2 12,3 31,6 12,2 <.05 BRIEF Global Executive Composite (GEC) (rp)ᵅ Trail Making A ja B = Friedmanin testi, muut = toistomittausten varianssianalyysi sek = sekunti, rp = raakapisteet ᵅ ajan tai pisteiden kasvaminen merkitsee negatiivista muutosta ᵇ pisteiden kasvaminen merkitsee positiivista muutosta ᶜ alkuarviosta laskettuna 136,9 24,2 137,4 26,2 142,0 26,0 ns Fysioterapiaryhmä liian pieni vaikutusten arviointiin Kohenemista tapahtui: - Prosessointinopeudessa - Toiminnanohjauksessa - Visuaalisessa etsinnässä Eniten muutosta havaittiin verrattaessa ennen-jälkeen tilannetta Seurannassa tulos pysyi tai osin koheni Psyykkisen hyvinvoinnin osalta ei muutoksia

Ammattilaisten kokemuksia etäkuntoutuksesta Asiakas Tekniikka Vuorovaikutus Etäkuntoutus Potilasryhmäkohtaiset tekijät (esim. motoriikka) Tarve tekniselle (lähi)ohjaukselle Motivaatio, aloite ja toimintakyky Käyttö helppoa Tekniset ongelmat haittana (esim. yhteysongelmat) Teknisen tuen tarve oltava helposti saatavaa Tekniikan toimimattomuus vaikuttaa vuorovaikutukseen Laadukas tekniikka (esim. muistutukset ja lisäkamerat) voi parantaa etäkuntoutusta Luontevaa ja helppoa etäyhteyden kautta Nonverbaalinen puoli voi poiketa perinteisestä kuntoutuksesta Vuorovaikutus rakentuu (etä)kuntoutuksen aikana Manuaalinen ohjaus puuttuu (fysioterapia) Tavoitteisiin pääsemiseen oltiin pitkälti tyytyväisiä Ei koettuja haittoja, jos tekniikka toimii Kaikki käyttäisivät jatkossa ainakin osana kuntoutusta Ammattilaiset tyytyväisiä, suosittelisivat kollegalle arvosanalla 9,5

Asiakkaiden kokemuksia etäkuntoutuksesta Tekniikka Asiakas Ammattilainen Etäkuntoutus Laitteet voivat vaatia alkuun opettelua Käyttö itsenäisesti melko helppoa Läheisten ja avustajien tarvetta osalla Tekniset ongelmat haitta Tekniikan rajoitteet fysioterapiassa (esim. kuvakulma) Isoin koettu hyöty monelle matkojen jääminen pois (kuormittavuus, etäisyydet) Laitteiden tuttuus itselle ja tekninen apu kotona Kotona oltava kuntoutukseen sopiva tila ja riittävä, toimintarajoitteet huomioiva, ergonomia Ei välttämättä sovi kaikille (toimintakyky, motivaatio, itsenäisyys) Ammattilaisella iso merkitys vuorovaikutuksen onnistumisessa Ammattitaito toimia aivovamman saaneen kanssa ja kyky olla tilanteen tasalla etäyhteyden päässä Ammattilainen oli usein myös tekninen tuki Ei juurikaan varsinaisia haittoja Voi alkuun tuntua oudolta ja toimivuuteen voi liittyä ennakkoluuloja Muutama suosisi selvästi mieluummin lähikuntoutusta Kokemukset pääasiassa positiivisia. Suosittelisivat tutulle keskiarvolla 8,6

Suositukset Tämän tutkimuksen perusteella etäkuntoutuksena toteutettu vaativa neuropsykologinen kuntoutus ja fysioterapia soveltuu aivovammakuntoutujille. Ammattilaisten ja asiakkaiden kokemukset olivat pääasiassa positiivisia, mutta tulosta voidaan pitää alustavana tutkimuksen rajoitteiden vuoksi. Kuntoutuksen järjestäjän vastuulle jää varmistaa tekniikan toimivuus sekä teknisen tuen saatavuus.

Suositukset Asiakkaan kokonaistilanne ja toimintakyvyn on oltava riittävä etäyhteyden kautta tapahtuvaan työskentelyyn ja itsenäiseen harjoitteluun. Harkittava yksilöllisesti ja joustavasti kasvokkain tapahtuvan kuntoutuksen yhdistämistä etäkuntoutukseen. Etäkuntoutuksen alussa ammattilaisen rooli on tärkeä luottamuksen kasvattamisessa etäkuntoutusprosessiin: Etenkin alussa tekniikan käyttöön voi liittyvä tuentarvetta Vuorovaikutus voi alussa tuntua erilaiselta tai etäkuntoutukseen voi liittyä ennakkoluuloja Voi olla erityisen soveltuvaa niille, joilla kuntoutukseen matkustaminen on haastavaa

Äkillisen aivovaurion saaneiden etäkuntoutus Äkillisen aivovaurion (esim. AVH ja aivovamma) jälkeistä yksilö- ja ryhmäkuntoutusta voidaan toteuttaa etänä, mutta se edellyttää: Soveltuvuuden ennakkoarviointia (mm. haastattelu) Osin mukaan myös kasvokkaisia tapaamisia Riittävästi tukea ja ohjausta laitteiden käyttöön ja kuntoutukseen sujumiseen Toteuttajana kohderyhmän tuntevat ammattilaiset