1 Opinto ohjauksen jaoksen raportti/ Loppuraportti 3.6.05 Valtakunnallinen opettajakoulutuksen ja kasvatustieteiden tutkintojen kehittämisprojekti Opinto ohjauksen jaokseen ovat kuuluneet: Marjatta Vanhalakka Ruoho pj. Joensuun yliopisto Marjatta Lairio Jyväskylän yliopisto Sauli Puukari Jyväskylän yliopisto Päivi Katriina Juutilainen Joensuun yliopisto Anne Ahlbom Åbo Akademi Pia Autio Åbo Akademi Markus Väyrynen Joensuun yliopisto/spol Milja Piironen Joensuun yliopisto/spol I Opinto ohjaajakoulutuksen tavoitteista ja ydinsisällöistä Ohjauksen koulutus Joensuun yliopistossa Koulutusmuotoina: v KK ja KM tutkinnot (180 op+ 120 op) pääaineina kasvatustiede, erityisesti ohjaus; kasvatussosiologia, erityisesti ohjaus v Opinto ohjaajan opinnot sivuaineena Joensuun yliopiston perustutkintoopiskelijoille (60 op) v Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneille suunnattu monimuotokoulutus (60 op) Uuden tutkintorakenteen mukaisessa opetussuunnitelmassa vuosille 2005 2008 ohjauksen koulutuksen tavoitteina (KK ja KM tutkinnot) on, että opiskelija 1) perehtyy yhteiskunnan rakenteeseen, toimintatapoihin sekä yhteiskunnalliseen muutosprosessin painopisteen ollessa koulutus, ammattijärjestelmä ja työelämätuntemuksessa. 2) hankkii perusteelliset tiedot yksilön elämänkulusta ja kehityksestä, kehityskulun yhteiskunnallisesta ja sosiaalisesta kontekstista sekä taidon tunnistaa yhteiskunnallisen kontekstin, kulttuurin ja tasavertaisten mahdollisuuksien merkityksiä yksilön elämänkulussa. 3) omaksuu keskeisen tiedon yksilön ammatillisesta kehityksestä ja ammattiurien kehityksestä. 4) hankkii ohjaus ja opetustehtäviin riittävän kasvatustieteellisen, erityisesti kasvatuspsykologisen, kasvatussosiologisen, pedagogisen ja ainedidaktisen tietopohjan sekä taidon soveltaa tietojaan ohjaus ja opetustilanteessa. 5) kehittää henkilökohtaisia vuorovaikutus ja yhteistoimintataitoja toimiakseen erilaisissa moniammatillisissa työyhteisöissä ja verkostoissa. 6) oppii käyttämään itsenäisesti ohjauksen keskeisiä työmenetelmiä (tiedottaminen, neuvonta, ohjauskeskustelu, ryhmäohjaus, yhteisölliset työmenetelmät, verkostotyö) ja perehtyy tieto ja viestintäteknologian soveltamiseen ohjauksessa. 7) kehittyy tieteelliseen ja kriittiseen ajatteluun, oppii soveltamaan keskeisiä tutkimusmenetelmiä sekä perehtyy alan ammattikäytäntöjen ja teorioiden kehittämiseen
2 8) arvioi ja rakentaa omaa ammatillista kehitystä ja sivistystä itsenäisesti ja yhteistoiminnallisesti. Kandidaattivaiheessa koulutuksen tavoitteena on, että opiskelija hankkii ohjaus ja kasvatusalan tieteellisen ja ammatillisen perussivistyksen ja perehtyy ohjaus ja opetusalan tutkimus ja ammattikäytäntöihin. Kandidaatin tutkinnon keskeisenä tavoitteena on luoda edellytykset maisteriopintoihin. Maisterivaiheessa koulutuksen tavoitteena on, että opiskelija syventää ja laajentaa ohjaus ja kasvatusasiantuntijuuteen liittyvää tieteellistä ja ammatillista sivistystään, kehittyy alan tutkimusmetodologian ja ammattikäytännön valmiuksissa sekä hankkii edellytykset itsenäisen tutkimustiedon tuottamiseen ja ohjausasiantuntijana toimimiseen. Maisterintutkinto antaa valmiudet ja kelpoisuuden ohjausalan asiantuntijatehtävissä toimimiseen ja tieteelliseen jatkokoulutukseen. Ohjauksen koulutuksen ydinprosesseiksi ovat jäsentyneet: v Yhteiskunta, koulutusjärjestelmä ja työelämätietous ja ohjauksen toimintaympäristöt v Elämänkulku ja kehitys yhteiskunnallisessa ja kulttuurisessa kontekstissa v Kasvatustieteiden (kasvatustiede, kasvatuspsykologia ja sosiologia, kasvatusfilosofia) teoriat v Ohjauksen teoriaperusta v Tieteellinen tutkimus ja tutkimuskäytännöt, ammattikäytännön tutkimuksellinen kehittäminen v Ohjaus ammattikäytäntönä: Vuorovaikutus ja kommunikaatio, keskeiset työmenetelmät, moniammatillinen yhteistyö ja verkostomenetelmät v Opettajan työ, pedagogiikka ja didaktiikka Opetussuunnitelman sisällöstä ja pedagogisesta toteutuksesta: v Opiskelijan henkilökohtaisen opiskeluprosessin ohjaus toteutuu kandidaattivaiheessa orientaatiopintoina ja portfoliotyöskentelynä sekä maisterivaiheessa harjoitteluihin integroituneena portfoliotyöskentelynä sekä ammatillisen kehityksen ryhmissä v Uusina opintojaksoina ovat ohjauksen moniammatillinen yhteistyö, ohjaus opintopolun tukena ja yhteistyönä, kansainväliset ulottuvuudet, ohjauksen paradigmat ja klassikot ja vapaavalintaisina kuntoutus, virtuaaliohjauksen syventävä jakso sekä erityisopettajien ja opinto ohjaajien yhteistyö. v Harjoittelun määrää on lisääntynyt verrattuna edelliseen opetussuunnitelmaan. Uutuutena ovat opinto ohjaajan työhön perehdyttävä harjoittelu ensimmäisenä opintovuonna, harjoittelu myös toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa sekä kansainvälinen harjoittelu. Pääharjoittelut on tässäkin opetussuunnitelmassa integroitu kontaktiopetukseen ja teoriakirjallisuuteen. v Pedagogisena toteutustapana on runsaasti kontaktiopetusta. Tätä edellyttää vuorovaikutuksellisen, yhteistoiminnallisen ja dialogisen ohjausasiantuntijuuden kehittyminen. Kontaktiopetus toteutuu aktiivista osallistumista edellyttävinä teoria ja keskusteluluentoina sekä välttämätöntä osallistumista edellyttävinä työpajoina, joiden ohjelma sisältää teorialuentoja, harjoituksia ja tehtäviä sekä näiden reflektiivistä yhteistä käsittelyä. Myös tavanomaista luento opetusta on tarjolla sekä itsenäistä työskentelyä
3 oppimistehtävien ja kirjallisuuden parissa. Monissa kohdin opiskelijoille tarjoutuu mahdollisuus omaehtoiseen opintopiirityöskentelyyn. v Opetussuunnitelmaa toteutetaan yhteistyössä kasvatustieteiden koulutuksen, erityiskasvatuksen koulutuksen ja soveltavan kasvatustieteen koulutuksen kanssa Opinto ohjaajakoulutus Jyväskylän yliopistossa Koulutusmuotoina tällä hetkellä: v Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneille suunnattu monimuotokoulutus (35 ov/60 op) v Muuntokoulutus, jossa opiskelija täydentää aiempia opintojaan opintoohjaajien monimuoto opinnot ja pedagogiset opinnot sisältäväksi ohjaukseen suuntautuvaksi kasvatustieteen maisteritutkinnoksi (160 ov/300p). Nykyisen opetussuunnitelman lähtökohtana on laaja alainen tutkiva ja kehittävä ohjauksen asiantuntijuus. Tutkivaa ja kehittävää asiantuntijuutta voidaan jäsentää ohjaajan persoonallisten, kognitiivisten ja toiminnallisten valmiuksien kautta. v Persoonallisuuteen liittyvissä tavoitteissa korostetaan opinto ohjaajan persoonallisuutta, käsitystä omasta minästä ja sen merkityksestä. Tärkeää on, että opinto ohjaaja kykenee tavoitteelliseen vuorovaikutukseen sekä reflektiiviseen oman työn ja työyhteisön kehittämiseen. v Kognitiivisiin prosesseihin ja metakognitiivisiin valmiuksiin liittyvät tavoitteet painottavat ohjaustyön kaksitasoista suhdetta tietoon: opinto ohjaaja on osaltaan vastuussa oppijan oppimisprosessin tukemisesta ja tiedonkäsityksen syvenemisestä, toisaalta hänen on jatkuvasti prosessoitava omaa oppimistaan, ohjausfilosofiaansa sekä tiedonhankinta ja käsittelytaitojaan. v Ammatilliset toimintavalmiudet liittyvät ohjauskäytänteiden suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin. Yhteissuunnittelun rinnalla korostuvat taidot suunnitella ja toimia verkostomaisissa koulutusrakenteissa alueellisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti. Kaikkia opintokokonaisuuksia kattavia temaattisia juonteita ovat: v Ohjaajan persoona ja ammatillinen identiteetti v Ohjausfilosofia ja ohjauksen teoriat v Moniammatillinen verkostoyhteistyö v Yhteiskunta ja ohjauksen toimintaympäristöt v Ammatillisen kasvun arviointi ja kehitystavoitteet Koulutuksen pedagogisina työtapoina ovat pienryhmätyöskentely, työpajat ja messupistetyöskentely, verkostoharjoittelut, kirjallisuusopinnot ja lukupiirityöskentely sekä kehittämishanke/pro gradu tutkielma. Opiskelija laatii koulutuksen alussa pienryhmäohjaajan kanssa yhdessä neuvotellen henkilökohtaisen oppimissuunnitelman, jota käsitellään säännöllisesti koulutuksen aikana.
4 Koulutuksen lopussa opiskelija laatii oppimisprosessiaan ja ammatillista kasvuaan reflektoivan portfolion. Nykyinen opetussuunnitelma on voimassa 2004 2006. Uuden tutkintorakenteen mukainen opetussuunnitelma otetaan käyttöön 2006 keväällä, jolloin muuntokoulutus muutetaan ohjauksen maisteriohjelmaksi. Ohjauksen maisteriohjelma johtaa kasvatustieteen maisterin tutkintoon (vähintään 120 opintopistettä) ja sisältää opiskelijan aiemmista opinnoista riippuen ohjaukseen suuntautuvat kasvatustieteen syventävät opinnot, pedagogiset opinnot, oppilaanohjauksen ja opinto ohjauksen tehtäviin ammatillisia valmiuksia antavat opinnot sekä mahdollisia muita opintoja. Opiskelun pohjana on henkilökohtainen opintosuunnitelma. Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneille suunnattu monimuotokoulutus jatkuu edelleen. Opinto ohjauskoulutus Åbo Akademissa Åbo Akademi (Vaasan yksikkö) antaa 35 ov:n (60 op) opinto ohjaajakoulutuksen monimuotokoulutuksena ruotsinkielisille opiskelijoille. Meneillään on syksyllä 2004 alkanut koulutus (20 opiskelijaa). Koulutusjakso on kaksi vuotta ja nykyinen jakso päättyy vuoden 2005 lopussa. Keskeiset nykyisen opetussuunnitelman modulit ovat: v Yksilön kehitys ja oppiminen v Ohjaus v Koulutus ja työelämä v Pedagoginen teemaseminaari v Harjoittelu v Valinnaiset kurssit Suunnitelmissa on mahdollisesti seuraavana tulossopimuskautena tarjota opinto ohjauksen opintoja sivuaineopintoina. II Oppilaan ja opinto ohjauksen opinnot opettajakoulutuksen osana Joensuun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnassa kasvatustieteen, erityiskasvatuksen ja luokanopettajien uudessa opetussuunnitelmassa on ohjauksen opintoina opintojakso Ohjaus opintopolun tukena ja yhteistyönä (4 op). Aineenopettajakoulutuksen opettajan pedagogisiin opintoihin tämä ei mahtunut, vaan heillä ohjauksen opintoja on sijoitettu Erilaisuuden kohtaaminen koulussa: Eriytyvä osa (3 op) opintojaksoon. Jyväskylän yliopiston opinto ohjaajakoulutus on tarjonnut perinteisesti luokanopettajaopiskelijoille valinnaisena opintojaksoa Opinto ohjaus oppilaitoksen yhteisenä tehtävänä 1 2 ov. III Opinto ohjauksen koulutusten kehittämishaasteet Opinto ohjauksen koulutuksen kehittämishaasteina ovat mm.:
5 v kansainvälinen harjoittelu ja vaihto v aikuis ja työpaikkaohjauksen koulutuksen vahvistaminen v monikulttuurinen ohjaus v ohjauksen jatko ja tutkijakoulutus IV Jaoksen työskentelyn tulevaisuus Ohjaajakoulutukset ovat jo ennen Vokke työskentelyä pitäneet yhteisiä ohjaajakouluttajien tapaamisia (n. 1/ lukukausi). Näihin ovat osallistuneet Joensuun ja Jyväskylän yliopiston ohjauksen koulutukset sekä Jyväskylän ja Hämeenlinnan ammattikorkeakoulujen opintoohjaajakoulutukset. VOKKE prosessin myötä Åbo Akademin Vaasan yksikön opintoohjaajakoulutus on liittynyt mukaan. Tapaamisten järjestelyvastuu on vuoron perään kaikilla koulutuksilla. Myös opiskelijajäsenten mukanaolo ohjauksen koulutusten tapaamisissa on tavoitteena. Näin ollen erillinen Vokke jaos ei ole enää tarpeen. Seuraava ohjauksen koulutusten tapaaminen on syksyllä 2005 marraskuussa kasvatustieteiden päivien yhteydessä. Aiheena on mm. kansainvälisen harjoittelun yhteistyö.