Vesistökunnostusverkosto Vuosiseminaari Mikkeli 3.6.2019 Käytännön vinkkejä järvikunnostuksen seurantaan Ilkka Sammalkorpi Suomen ympäristökeskus SYKE Vesikeskus
Vesistökunnostusverkosto Vuosiseminaari Oulu 12.6.2018 Miten mallit ja seuranta auttavat kunnostuksien suunnittelua ja toteutusta? Saija Koljonen & Ilkka Sammalkorpi Suomen ympäristökeskus SYKE Vesikeskus
Lähtötilan selvittäminen Ongelman tunnistaminen toimenpiteen/-piteiden valinta ja mitoitus 1. Toimenpiteet 1. Tarkasteltavat muuttujat tai kokonaisuudet Rehevän järven ravintoketjukunnostus (hoitokalastus, petokalakantojen hoito; kunnostus- ja hoitovaihe) Rehevän järven fosforin kemiallinen saostus (AlCl 3 ) Hapetus Vesikasvillisuuden poistaminen (yleensä 2-3 kertaa) Koeverkkokalastuksen yksikkösaalit ja lajisto, veden laatu (näkösyvyys, klorofylli a, ravinteet, lämpötila, ph ja happi), ulkoinen / sisäinen kuormitus Veden laatu: ph, alkaliniteetti, näkösyvyys, veden ja sedimentin fosfori- (Kok. P ja liukenevuusjakeet), rauta- ja alumiinipitoisuus, titrauskokeet ennen käsittelyä, ulkoinen kuormitus Lämpötila- ja happikerrostuneisuus (erityisesti kesällä tehty hapetus), veden laatu (ph, ravinteet, klorofylli), kalasto (talvihapetus), ulk. kuormitus Vesikasvillisuuden pinta-ala, peittävyys ja lajisto, 3 ulkoisen kuormituksen määrä ja kohdentuminen THE NAME OF THE PRESENTER, SYKE 6.6.2019
Seurannan hyödyt / haitat? Investointi? Tuhlausta? Kohteista, joihin on kohdistunut joko velvoitetarkkailu tai ympäristöhallinnon pitkäaikainen seuranta on usein saatu parhaat tulokset Hyvin suunniteltu ja toteutettu seuranta auttaa tunnistamaan ongelmien syyt tai huolestuttavat muutokset valitsemaan oikeat toimenpiteet, mitoittamaan ne oikein, arvioimaan saavutettua tulosta, sekä ylläpitävien tai parantavien toimenpiteiden tarvetta ja suunnittelua jakamaan kokemuksia hyvistä ja kartettavista käytännöistä (haaste alueellisille verkostoille) kehittämään toimintaa: vaikuttavuutta ja kustannustehokkuutta. Ilman seurantaa kokemusperäinen tieto ei kartu. MUTTA Kaikki maksaa ja monilla hankkeilla niukka rahoitus rajoittaa seuranta Omaehtoisten hankkeiden ei tarvitse tähdätä tutkimustason seurantaan
Järven kunnostuksen ja hoidon tavoite Hyvän ekologisen tilan saavuttaminen tai ylläpitäminen Järviä luokitellaan vesienhoidossa järvityypeille määritellyillä (humus, pintaala, syvyys, ravinnetaso) raja-arvoilla erinomaiseen, hyvään, tyydyttävään, välttävään tai huonoon tilaan. Mittareita mm. ravinnepitoisuus, kasviplankton (klorofylli-a), kalasto Kun todetut pitoisuudet eivät vastaa hyvää tilaa kuvaavaa tasoa tai taso on vaarassa heikentyä, on kunnostamiselle ja hoidolle selvä virallinen tarve.
Hyvän tilan arvot vaihtelevat järvityypeittäin Vähähumuksinen järvi jää herkemmin hyvän tilan alle kuin humuspitoinen Järven tyyppi on tiedettävä, jos kunnostuksen tavoite liittyy ekologiseen tilaan Veden laatu Hyvä veden fosforipitoisuus ei vielä takaa ettei sinileväongelmia esiinny Hyvän tilan raja vaihtelee eniten klorofyllillä Koeverkkokalastus (Nordic-verkot) yksikkösaalis/koeverkko Lukumääräyksikkösaaliin ja painoyksikkösaaliin keskiarvo, Särkikala % = särkikalojen osuus koekalastuksen painoyksikkösaaliista EQR-arvo Järvityypit Kokonaisfosfori µg/l 20 55 Klorofylli-a µg/l 7 25 Lukumäärä kpl/koeverkko 41 70 Biomassa g/koeverkko 1011 2105 Särkikala % 49 67
Omatoiminen seuranta Näkösyvyys liittyy levämäärään, sameuteen, ravinnepitoisuuteen omilla mittauksilla voi paikata näytteenottopäivien välisen ajan tietoja Lämpötila Vedenpinnan korkeus Kasvillisuus Sedimentin paksuuden mittaus Satelliittikuvat Kaikki omatoiminen tieto auttaa järven hoitoa pitkällä tähtäimellä 7
Valuma-alue vai järvi? Usein molemmat SYKEn Vemala-mallilla ulkoisen kuormituksen reunaehto, pitäisi olla pitoisuus on laskettu /arvioitu kaikille Suomen järville
Veden laadun seurannan analyysejä ja kustannuksia Osaa järvistä seurataan viranomaisten toimesta (Vesienhoito VHS, MaaMet-hanke, ELYn tai kuntien oma seuranta, velvoitetarkkailut).. Järviveden analyysit/analyysikerta A: Kokonaistyppi ja fosfori, klorofylli, sameus, väri, ph, johtokyky, rauta, klorofylli (kesällä) 80 90 B: edellisten lisäksi liukoiset ravinteet (DIN, DIP) + n. 20 Näytteenotto Koulutettu näytteenottaja (kunta / ELY / konsultti) Matka- ja työaikakustannus > analyysit Oma näytteenotto ei ensisijainen mutta mahdollinen (ohjaus) Lausunto tai raportointi asiantuntijalta 9
Ravinneanalyysit: kokonaispitoisuudet ja/tai epäorgaaniset / liuenneet? Kokonaistyppi ja -fosfori Ekologisen tilan luokittelu Kok N : Kok P suuntaa-antava ravinnerajoitus Klorofylli/fosfori-suhde: hoitokalastuksen tarve Fosforilla karkea saalistavoite hoitokalastukselle Liuenneet / epäorgaaniset Hajakuormituksen vaikutus järveen kevään tai suojakausien huuhtoutumahuippujen aikaan DIN:DIP typpi:fosfori-suhde, minimiravinne sinileväkukinnat Ravinteiden kierto (eläinplankton, mikrobit) kesällä nopeaa pitoisuudet matalimmillaan leväbiomassan aikaan, vaikea tulkita Lausunto tai raportointi asiantuntijalta 10
Seurannan vaihtoehtoja I 1+3 II 1+1 Näytteenottokustannuksien takia yhteistyö kunnan, muiden yhdistyksien ja osakaskuntien tai uusien kalatalousalueiden kanssa kannattavaa / kannatettavaa 1+1 Talvi ja keski-loppukesä Analyysit ja lausunto > 200 ± Lisäksi näytteenotto 1+3 Talvi + kolme kasvukauden näytettä Analyysit ja lausunto 400 ± Lisäksi näytteenotto 11
Kokonaisfosfori µg/l Fosforipitoisuuden vuodenaikaisvaihtelu (Vihdin Kotojärvi, kesänäyte viikottain; Knuuttila ym. 1994) 1. Talvi 2. Kevään huuhtoutuman vaikutus 3. Kevätkukinnan ja kiintoaineen sedimentaatio 4. Hellejaksolla voimakas sisäinen kuormitus 5. Syksyn loppulasku (kun ei ole syyssateita) 120 100 80 1 2 60 3 4 5 40 20 0 1.3. 1.4. 1.5. 1.6. 1.7. 1.8. 1.9. 1.10. 12 1.11.
Kokonaisfosfori µg/l Fosforipitoisuuden vuodenaikaisvaihtelu 1+3 A1a: Talvi, yhä useammin suojakelejä, happipitoisuuskin voi vaihdella A1b: Kevään huuhtoutuman vaikutus tulee yhä aikaisemmin A2-4 Kesän kolmella näytteellä voi saada hyvää tietoa järven tilasta 120 100 80 A1a A1b A4 60 A3 A2 40 20 0 1.3. 1.4. 1.5. 1.6. 1.7. 1.8. 1.9. 1.10. 1.11. 13
Kokonaisfosfori µg/l Fosforipitoisuuden vuodenaikaisvaihtelu 1+1 B1a-b onko happikatoa, tuoko suojasää ravinteita järveen? Vaikea havaita molempia Vaihtelua vuosien välillä B2a-c tavoite havaita tilanteen pysyvyys tai huononeminen. Aikaisinn ja myöhäisin näyte B2a/B2c antavat liian hyvän kuvan tilanteesta Yhden vuoden 1+1 näyte voi kuvata ongelman laajuutta 120 100 80 B1a B1b B2b B2c 60 B2a 40 20 0 1.3. 1.4. 1.5. 1.6. 1.7. 1.8. 1.9. 1.10. 14 1.11.
Fosforipitoisuuden pitkäaikaisvaihtelu 1+1 Jatkuvana seurantana 1+1 näytteet antavat kuvaa siitä, mihin järven tila kehittyy Kirkkonummella tehty seuranta 2 vuoden rotaatiollakin antaa tietoa pitkäaikaiskehityksestä Tampaja sisäinen kuormitus lievää https://www.vesientila.fi/fi/kunnat/kirkkonummi 15
Fosforipitoisuuden pitkäaikaisvaihtelu 1+1 Jatkuvana seurantana 1+1 näytteet antavat kuvaa siitä, mihin järven tila kehittyy Kirkkonummella tehty seuranta 2 vuoden rotaatiollakin antaa tietoa pitkäaikaiskehityksestä Lapinkylänjärvi, jatkuvasti voimakas sisäinen kuormitus, 16 kokonaisfosfori talvella 40, kesällä 8-120 µg/l https://www.vesientila.fi/fi/kunnat/kirkkonummi
Alueellinen yhteisseuranta?? Keskitetty näytteenotto pienentää osanottajakohtaisia kustannuksia Alueellinen yhteistyö! Alueelliset verkostot, naapuriyhteistyö Kalatalousalueet Esimerkki Kirkkonummen kunnan teettämästä seurannasta https://www.vesientila.fi/fi/kunnat/kirkkonummi 17
Koekalastus ja muu kalaston seuranta Koeverkkokalastuksella hyvä kuva järven kalakannan rakenteesta Yhteydet: ELY-keskus ja LUKE/VHS Oikea ajoitus, mukaan päästelemään! (ohjattuna oma toteutus) Lahna (isojen lahnojen määrä) Kuore (kaikuluotaus?) Kalastajien saaliskirjanpidot Saaliiden muuttuminen, ison ahvenen saaliit Hoitokalastuksen saaliiden seuranta Kokonaissaaliit, lajisuhteet otannalla Pituusjakautumat ja keskipainot 18
Kangasalan Kirkkojärvi Kalakuoleman jälkeen 2006 2007 erittäin vahva petoahvenkanta, ei pahoja leväkukintoja 2010-luvulla vahvat särkikalakannat ja leväkukinnat palasivat Lahnan yksikkösaaliit pienenivät 2010-luvulla, epäily koeverkkotuloksen aliarviosta Lahna 19 Ari Westermark Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys KVVY
Hoitokalastus 2017 -- Nuottasaaliin valtalaji lahna, > 1 kg, 45 55 cm 4000 25.-29.9. 3000 15.-19.11 2000 1000 0 Lahna Särki Ahven Kiiski 40 35 30 Nuotta 28.9. Nuotta 18.11. 25 % 20 15 10 5 0 36 37 38 39 40 41 42 43 44 45 46 47 48 49 50 51 52 53 54 55 56 57 58 pituusluokka cm
Lajin lukumäärä pituusluokassa Ahventen määrä Voimakas lahnan ja särjen lisääntyminen v. 2018 Keskipaino kesän 80 000 vanhojen 3-6 cm 70 000 särkikalojen määrät suuria 60 000 50 000 Yksi apaja 399 624 kpl 40 000 Koko syksyn arvio yli 30 000 10 000 kpl/ha 20 000 Ei toivoa vesikirpuille 10 000 Poikastuotannon 0 voimistuminen tyypillinen ilmiö hoitokalastuksen alettua Edellyttää pitkäjänteistä hoitokalastusta Lahna Särki Ahven 3 4 5 6 7 8 9 101112131415161718 Pituus cm 8 000 7 000 6 000 5 000 4 000 3 000 2 000 1 000 0 21
Kirkkojärven vesilinnut Normaalivuosina (leväkukintoja) kalaa syövä isokoskelo syksyllä linnuston valtalaji Kirkas, petoahvenvaltainen vaihe kalakuoleman jälkeen 2005-2007: isokoskelon määrät romahtivat ja pohjaeläinravintoa käyttävien, tukka- ja punasotkien määrät moninkertaistuivat Telkkä ja tukkasotka telkkä hyvän tilan merkki, isokoskeloparvit ja silkkiuikut saattavat viitata kalaston vinoutumaan 22
Yhteenvetoa Seuranta maksaa vaivan ja euroja Yhteistyöllä paikallisella tasolla, viranomaisten ja konsulttien kanssa voi räätälöidä hankkeen tavoitteisiin ja budjettiin sopivan seurannan Jatkuva omaehtoinen seuranta täydentää veden laadun seurantaa 23
Kiitos mielenkiinnosta Kiitoksia kommenteista ja tiedoista: Jorma Nordlund KVVY, Katja Pellikka LUVY, Jermi Tertsunen POPELY 24
25