Jyväskylän esimerkki rohkeasti kokeilemaan Pekka Utriainen Apulaiskaupunginjohtaja Jyväskylän kaupunki
Markkinoiden hyödyntäminen / hyvinvointipalvelut osa elinkeinopolitiikkaa Jyväskylän näkökulma Jyväskylässä ä on riittävän ä suuri kysyntä mahdollistamaan aidon kilpailun hyvinvointipalvelujen tuottajille. Kilpailu on tuonut kaupungille taloudellista hyötyä esim. viimeisin kotihoidon kilpailutus Kilpailussa ovat pärjänneet sekä isot että pienemmät toimijat ja molemmat ovat tuoneet lisäarvoa asiakkaille ja kaupungille omilla vahvuuksillaan Palvelusetelimallissa asiakas kilpailuttaa tuottajia valinnoillaan Puitesopimus mallit myös toimivia ja mahdollistavat valinnan vapauden lisäämisen Kaupunki voi edesauttaa hyvinvointipalvelujen tarjonnan kehittymistä omalla toiminnallaan, jolloin kaikki osapuolet hyötyvät. Tästä on jo toimivia esimerkkejä Jyväskylästä. Uusia palvelujen tuottajia on tullut runsaasti (vuonna 2004 kolme yrittäjää palvelusetelituottajina vuonna 2012 yli 200 yritystä!!!) ja osa yrityksistä on laajentanut toimintaansa talousalueen ulkopuolelle. Kaupungin oma toiminta on parantanut kilpailukykyään, kun rinnalla on yksityistä tuotantoa. Jyväskylän kaupungin investointitarve vähenee kun yritykset ovat valmiit sijoittamaan alueelle.
Tuotannon arviointi Seuranta arviointi Oman toiminnan ja markkinoiden seuranta Tarjonta Laatu Hinta Tuotteistus Tulevaisuuden palvelutarpeen ja tarjonnan kehitys Linjaus Oman toiminnan osuus % Ostopalvelut osuus % Tuotannon toteutus Ostopalvelut Oma tuotanto Seuranta Tuotannon ja kehityksen ohjaus
Esimerkki: toimivat markkinat tuovat tehokkuutta Kotihoidon oman toiminnan, ostopalvelujen sekä palvelusetelin asiakastyön (välitön) keskimääräinen tuntihinta 2012 80 70 60 50 40 30 20 10 0 Oma Ydin toimin Lutakkes Palve 1 2 3 4 ta ko osto kusta luseteli li valittu valittu valittu valittu 5 6 7 8 9 10 11 12 13 ka 1 11 osto Sarja1 68,45 35,64 30,00 34,63 32,80 34,27 35,00 35,87 33,64 36,90 38,03 39,00 39,00 40,00 41,85 41,85 60,12
Sosiaali ja j terveystoimi, /asukas Sosiaalitoimi, /asukas Toimeentulotuki, Terveystoimi yhteensä, ilman lasten päivähoitoa ilman lasten päivähoitoa /asukas /asukas Kunta 2012 2011 Kunta 2012 2011 Kunta 2012 2011 Kunta 2012 2011 Espoo 2 390 2 271 Lahti 1 010 974 Pori 86 88 Espoo 1 376 1 353 Vantaa 2 521 2 412 Espoo 1 015 918 Oulu 111 99 Vantaa 1 421 1 378 Jyväskylä 2 706 2 590 Jyväskylä 1 062 1 006 Kuopio 116 195 Jyväskylä 1 644 1 584 Lahti 2 771 2 658 Vantaa 1 077 1 014 Turku 118 116 Oulu 1 713 1 659 Oulu 2 808 2 614 Oulu 1 094 954 Jyväskylä 133 117 Helsinki 1 744 1 716 Pori 2 969 2 867 Kuopio 1 164 1 086 Lahti 152 142 Lahti 1 761 1 684 Tampere 3 019 2 851 Tampere 1 233 1 145 Tampere 157 149 Tampere 1 787 1 706 Kuopio 3 030 2 832 Turku 1 266 1 156 Espoo 172 156 Turku 1 827 1 820 Helsinki 3 070 2 969 Helsinki 1 327 1 253 Kotka 208 187 Kuopio 1 866 1 746 Turku 3 093 2 976 Kotka 1 439 1 302 Vantaa 212 192 Kotka 1 980 1 829 Kotka 3 419 3 132 Pori.... Helsinki 218 213 Pori.... Kansanterveystyö, /asukas Erikoissairaanhoito, /asukas Lasten päivähoito, /asukas Sosiaali ja terveystoimi, /asukas mukaan lukien lasten päivähoito Kunta 2012 2011 Kunta 2012 2011 Kunta 2012 2011 Kunta 2012 2011 Vantaa 435 429 Espoo 869 866 Pori 388 356 Vantaa 3 072 2 962 Espoo 506 486 Oulu 921 899 Kotka 417 388 Espoo 3 077 2 949 Kuopio 592 552 Vantaa 950 925 Tampere 429 409 Jyväskylä 3 158 3 051 Pori 629 611 Lahti 983 884 Turku 434 417 Lahti 3 240 3 072 Jyväskylä 630 600 Helsinki 990 968 Jyväskylä 453 462 Oulu 3 340 3 120 Turku 652 677 Jyväskylä 1 015 985 Kuopio 460 427 Pori 3 357 3 223 Tampere 692 654 Tampere 1 094 1 053 Lahti 469 414 Tampere 3 449 3 261 Kotka 742 668 Pori 1 156 1 088 Helsinki 512 494 Kuopio 3 490 3 259 Helsinki 754 749 Turku 1 176 1 143 Oulu 532 507 Turku 3 527 3 392 Lahti 778 801 Kotka 1 239 1 162 Vantaa 551 550 Helsinki 3 582 3 463 Oulu 792 760 Kuopio 1 274 1 194 Espoo 687 678 Kotka 3 837 3 520
Nettotoimintamenot tammi joulukuussa 2012 ja 2011 Sosiaali ja terveystoimi (ilman lasten päivähoitoa) Kotka Turku Helsinki Kuopio Tampere Pori Oulu 2012 2011 Lahti Jyväskylä Vantaa Espoo 0 500 1 000 1 500 2 000 2 500 3 000 3 500 4 000 /asukas
Tavoitteena tehokkuus ja valinnan vapaus Valinnan vapaus aidoksi mahdollisuudeksi kaikissa sosiaali- ja terveyspalveluissa raha seuraa asiakkaan mukana periaate läpi tuotannon
Raha seuraa asiakasta miksi? Asiakkaan valinnan vapaus kasvaa Tuottajat kilpailevat asiakkaista kilpailussa korostuu laatu Julkisen ja yksityisen sektorin tuottajat ovat yhdenvertaisessa asemassa asiakkaaseen nähden Kustannusten hallinta paranee
Asiakas valitsee palvelunsa Asiakkaan valinnan vapauden on oltava mahdollinen kaikissa sosiaali- ja terveyspalvelualueen järjestämisvastuulla olevissa palveluissa sekä julkisen sektorin sisällä että julkisen ja yksityisen sektorin välillä. Valinnan vapauden lisäämisestä saadut kokemukset sekä Jyväskylästä että kansallisesti ja kansainvälisesti ovat pääsääntöisesti myönteisiä: Hinta laatusuhde palveluilla on parantunut ja sosioekonomiset erot erityisesti i ti terveydenhuollon palvelujen l saatavuudessa ovat pienentyneet (esim. Tukholma).
Asiakas valitsee palvelunsa Palvelusetelimalli on yksi mahdollisuus valinnan vapauden toteuttamiseen. Palvelusetelin arvo voi olla kunnan tuottaman palvelun omakustannushinta. Kunnan tuottamien palvelujen yksikkökustannukset on oltava läpinäkyvät ja julkisesti nähtävissä. Kunnan omien palveluyksikköjen on saatava rahoituksensa asiakkaiden myötä ts. palveluseteli on samalla tavoin käytössä käyttipä asiakas kunnan tai jonkun muun tuottajan palveluja.
Kunnan on edistettävä palvelutuottajien positiivista kilpailua Suurten kokonaisuuksien kilpailutus? tarjoajina vain suuret tuottajat vaikutukset yrittäjyyden kehittymiseen Pientenkin yritysten on voitava toimia kunnan järjestämisvastuulla j olevien toimintojen toteuttajina. Sekä suuria että pieniä yrityksiä tarvitaan.
Palveluseteliprosessi Kaupunki määrittelee palvelusetelillä tuotettavat palvelut, palvelusetelin arvon ja myöntämisen kriteerit Palveluntuottaja Asiakas tekee sopimuksen palveluntuottajan kanssa suorittaa palvelun ja laskuttaa asiakasta sekä Kaupunki hyväksyy palveluntuottajat l lähettää setelit Hyväksytyistä palveluntuottajista pidetään rekisteriä (Klemmari) Kaupungin palveluohjaaja/viranhaltija arvioi palveluntarpeen, antaa palvelusetelit ja tekee palvelusetelipäätöksen Asiakas valitsee palveluntuottajan Smartumille/ tulouttaa setelin arvon Smartumin tililtä Smartum laskuttaa kaupunkia sovituissa erissä/ kaupunki tekee tilauksen seteleistä
Jyväskylän palvelusetelitoiminnan kehittyminen 2004-20122012 Aloitettiin vuonna 2004 Palveluseteli otettiin käyttöön Jyväskylässä vuonna 2004. Tuottajia kilpailutettiin kolme yritystä valittiin tuottajiksi. Alussa seteli oli käytössä omaishoidossa ja vanhusten kotihoidossa. Vuosibudjetti oli 60 000 euroa Tilanne vuonna 2012 Tuottajat ja tuotteet klemmari alustalla netissä Kukin tuottaja kilpailee hinnalla ja laadulla asiakas valitsee Kaupunki hyväksyy tuottaja palvelusetelituottajiksi Yrityksiä yli 200 kpl Käyttö 10 milj eur Asiakkaista yli 90% oli tyytyväisiä tai melko tyytyväisiä palvelusetelillä tuotettuun palveluun. Transaktiokustannukset 4,7 % palvelusetelin kokonaiskustannuksista (suun terveydenhuolto poikkeus). Palvelusetelin käytöstä aiheutunut säästö kaupungille vuonna 2012 oli yhteensä 2 milj euroa verrattuna siihen jos kyseinen palvelu olisi tuotettu kaupungin omana toimintana.
Esimerkki: Hyvinvointipolitiikka osana elinkeinopolitiikkaa Palveluntuottajien määrä on vuosina 2009-20122012 lisääntynyt seuraavasti: Tuottajia v.2009 Tuottajia v.2012 Tilapäinen kotihoito (vanhukset) 19 24 Lyhytaikaishoito palvelukodeissa 4 4 Omaishoitajien sijaispalvelu 19 24 Päivätoiminta (vanhukset) 2 2 Tukipalvelut 19 21 Kotipalvelu (lapsiperheet) 14 17 Päiväkodit 21 33 Ryhmäperhepäiväkodit 4 3 Perhepäivähoitajat 68 118 Neuvonta- ja terapiapalvelut 10 Tuettu kotona -asuminen 8 Suun terveydenhuolto 4 Vanhusten ympärivuorokautinen palveluasuminen 6 Osa yrittäjistä tuottaa useita palvelusetelillä tuotettavia palveluita. Vuonna 2009 Jyväskylän kaupunki käytti 5,1 milj. euroa palvelurahaan ja palveluseteliin. Vuonna 2012 vastaava luku oli noin 10 milj. euroa
Asiakastyytyväisyyskysely kotihoidon, omaishoidon ja tukipalvelun palveluseteliasiakkaille, syksy 2011 Asiakkaista i 93% oli tyytyväisiä t iä tai melko tyytyväisiä t iä palvelusetelillä l lillä tuotettuun t tt palveluun. 75 % koki, että hoito- ja palvelusuunnitelmassa sovitut palvelut olivat toteutuneet palvelusetelillä kiitettävästi tai hyvin. 22 % asiakkaista oli vaihtanut tuottajaa kesken palvelun tuottamisen. 90 % oli erittäin tyytyväisiä tai melko tyytyväisiä kaupungin antamaan palveluohjaukseen palvelusetelin käyttämisestä. 88 % koki, että palveluseteli tukee kotona asumista. 53,5 % oli tietoisia oikeudestaan valita kunnallisen ja palvelusetelipalvelun välillä 71 % oli täysin samaa mieltä seuraavan väittämän kanssa: Mikäli palvelu on laadukasta, minulle ei ole väliä tuottaako palvelun yksityinen vai julkinen toimija. Kysely lähetettiin 253 asiakkaalle. Vastausprosentti oli 47%.
Päivähoidon asiakastyytyväisyyskyselyn tulokset 2011 Kohderyhmänä h ä olivat yksityisten i päiväkotien äk i ja perhepäivähoitajien äh i asiakkaat Toteutus Internet-kyselynä huhti- toukokuussa 2011 N= 373, joista 38 on yksityisen perhepäivähoidon ja 335 kpl yksityisen päiväkoti- ja ryhmäperhepäivähoidon asiakkaiden vastauksia Kokonaisarvosana perhepäivähoitopalveluille on erittäin hyvä: 9,4 (asteikko 4-10) Kokonaisarvosana päiväkotihoitopalveluille on erittäin hyvä: 9,0 (asteikko 4-10).
Asiakaspalautteesta avosairaanhoidon lapsen infektiosairauden kiireellisen hoidon setelistä Lisää joustavuutta, kun ajat voi varata netin kautta ja aikoja yksityisellä saa jopa klo 20 asti. Palveluseteli on ollut ihan kätevä toimenpide. Vähän ehkä hankalampaa kun normaalisti kun pitää hakea ensin seteli ja sitten mennä jonnekin muualle lääkäriin. Lapsi on saatava heti hoitoon kun on akuutti infektio, tästä syystä p, yy on hyvä että tämmöinen palveluseteli on käytössä