Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen strategia 2011 2015 Kotimaisten kielten tutkimuskeskus on valtion asiantuntijalaitos, joka toimii kotimaisten kielten aseman turvaamiseksi ja käytön edistämiseksi. Tutkimuskeskus tarkastelee kieltä tutkimuksellisesta näkökulmasta ja toteuttaa tältä pohjalta yhteiskunnallista palvelutehtäväänsä. Tutkimuskeskuksen ydintoiminnot ovat kielipoliittinen asiantuntijatyö, kielenhuolto, sanakirjatyö ja kieliaineistojen tuottaminen. Toimintaa suunnataan strategiakaudella niin, että voidaan vastata toimintaympäristön muutoksiin. Tärkeimpiä näistä ovat kansainvälistyminen ja sen myötä englannin kielen aseman vahvistuminen, kielen ja kielenkäyttötapojen muuttuminen sähköisen median vaikutuksesta sekä Suomen kielitilanteen moninaistuminen. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen kielipoliittinen tavoite on, että suomea ja ruotsia käytetään tulevaisuudessakin yhteiskunnan kaikilla aloilla. Tutkimuskeskus toimii sen hyväksi, että valtiolle tehdään kielipoliittinen ohjelma, joka ottaa huomioon muutkin Suomessa käytettävät kielet. Suomen ja ruotsin kielenhuollon johtavana auktoriteettina tutkimuskeskus huolehtii siitä, että kielenkäyttäjien saatavilla on yleistajuista kielitietoa sekä ajantasaisia kielenhuollon ohjeita ja palveluja. Tutkimuskeskus julkaisee laadukkaita nykykieltä kuvaavia sanakirjoja sekä tuottaa suomen ja ruotsin murteiden sanakirjoja, jotka julkaistaan pääasiassa sähköisesti verkkosanakirjoina. Tutkimuskeskuksen kieliaineistot muodostavat kansallisesti merkittävän tutkimusinfrastruktuurin, ja niitä tarjotaan mahdollisimman laajasti ja vapaasti käytettäväksi.
Sisällys Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen strategia 2011 2015...1 1 Toimintaympäristön muutokset...5 1.1 Kansainvälistyminen ja suomen kieli...5 1.2 Julkisen kielenkäytön ja virkakielen haasteita...5 1.3 Ruotsin kielen tilanne...6 1.4 Vähemmistökielten tilanne...6 1.5 Maahanmuuttajien kielitarpeet...6 2 Tutkimuskeskuksen toiminnan lähtökohta, tavoite ja tehtävä...6 2.1 Toiminnan lähtökohta...6 2.2 Tavoite...6 2.3 Tehtävä...7 3 Toiminnan alueet...7 3.1 Kielipoliittinen asiantuntijatyö...7 3.2 Kielenhuolto...8 3.3 Sanakirjat...9 3.4 Aineistot...10 4 Toimintaedellytykset ja voimavarat...11 4.1 Resurssit...11 4.2 Henkilöstö...11 4.3 Johtaminen ja hallinto...11 4.4 Tietohallinto...12 4.5 Kirjasto...12 5 Strategian toteuttaminen...12
1 Toimintaympäristön muutokset 1.1 Kansainvälistyminen ja suomen kieli Suomen kielen säilyminen käyttökelpoisena yhteiskunnan kaikilla aloilla myös tulevaisuudessa edellyttää valtiolta tietoista kielipolitiikkaa. Suomen kieli on kaikilla yhteiskunnan aloilla käytetty kieli: se on koulutuksen kieli, sillä julkaistaan monipuolisesti kauno- ja tietokirjallisuutta, ja medioissa käytetään suomea. Vaikka tilanne näyttää päällisin puolin hyvältä, suomen kielen käyttöala kaventuu huomaamatta. Globalisaatio ja tiivis yhteistyö Euroopan unionissa ovat lisänneet englannin kielen käyttöä Suomessa ja suomalaisten kansainvälisissä kontakteissa niin julkishallinnossa kuin yksityisellä sektorilla. Myös tiedeyhteisö on kansainvälistynyt, ja tieteelliset julkaisukriteerit ovat vahvistaneet englannin asemaa. Moni suomalainen käyttää työssään englantia päivittäin: lukee ja kirjoittaa sitä sekä pitää yhteyksiä asiakkaisiin ja yhteistyökumppaneihin. Yli kielirajojen ulottuva tiedonhaku verkossa ja kontaktit sosiaalisissa medioissa lisäävät englannin käyttöä. Englannista on tullut monille arjen toinen käyttökieli. Myös elinpiirin teknistyminen on vaikuttanut englannin käytön lisääntymiseen. Englanti on tietotekniikan valtakieli. Tietokoneiden ja monien muidenkin laitteiden käytöstä on vaikeaa selviytyä osaamatta englantia. Englannin käytön laajentuminen vaikuttaa paitsi suomen kielen käyttöalaan myös kielen sanastoon ja rakenteisiin. Valtiovalta on vastuussa siitä, että maan kansalliskielten asema säilyy myös käytännössä. Jos kieleen liittyviä ratkaisuja ei tehdä valtakunnan tasolla, ne jäävät liikaa yksittäisten instituutioiden ja peruskoulutuksesta vastaavien kuntien varaan. 1.2 Julkisen kielenkäytön ja virkakielen haasteita Julkisen ja yksityisemmän viestinnän ero ei verkon ja sähköisten viestinten aikakaudella ole enää yhtä selvä kuin aiemmin. Painetussa mediassa julkaisija kontrolloi kieltä ja vaalii kielenkäytön perinteitä, kun taas verkossa kielenkäyttäjät tekevät selvemmin itsenäisiä valintoja ja jokainen voi olla kielellinen vaikuttaja laajallakin foorumilla. Niinpä verkossa on hyvin eritasoista kielenkäyttöä, joka toimii mallina kieliyhteisössä. Vaikka julkisen yleiskielen laadusta pyritään pitämään huolta, julkisen kielenkäytön rajojen liikkuminen luo uusia haasteita. Viranomaisten tuottama kieli vaikuttaa koko yhteiskunnassa, onpa kyse lainsäädännöstä, päätöksenteosta tai julkisten palvelujen tarjoamisesta. Hallintolain mukaan viranomaisen on käytettävä asiallista, selkeää ja ymmärrettävää kieltä. Kielilaki taas vaatii, että viranomaisten on vaalittava maan kielellistä kulttuuriperintöä ja edistettävä molempien kansalliskielten käyttämistä. Vaikka virkakieltä on parannettu monin tavoin, kansalaisen on edelleen usein vaikea ymmärtää viranomaisten tekstejä. Kansainvälisessä toimintaympäristössä hallinnon teksteihin vaikuttaa myös Euroopan unionin kielenkäyttö. Tekstien puutteellinen laatu kuluttaa turhaan sekä kansalaisten että viranomaisten resursseja. Hallinnossa syntyy myös mm. laitosten ja alueiden nimityksiä, joita kansalaisten on vaikea ymmärtää ja jotka eivät täytä hyvän kielen vaatimuksia. Pahimmillaan epäselvä virkakieli uhkaa kansalaisten oikeusturvaa ja demokratian toteutumista. 5 (12)
1.3 Ruotsin kielen tilanne Ruotsin kielen asema toisena kansalliskielenä on lainsäädännöllä turvattu. Kaksikielisillä alueilla ruotsinkieliset eivät kuitenkaan aina saa palvelua äidinkielellään. Lisäksi suomen kielen vaikutus ruotsin kieleen on voimakasta ja saattaa eriyttää Suomessa käytettävää ruotsia liikaa Ruotsissa puhuttavasta ruotsista. Myös englannin kielen käyttöalan laajentuminen heikentää ruotsin kielen asemaa siten, että eri yhteyksissä toiseksi kieleksi tarjoutuu englanti eikä ruotsi. Muidenkin pohjoismaisten kielten merkitys on vähentymässä monien yhteistyömuotojen siirryttyä EU:n piiriin. Suomessa käydään keskustelua myös ruotsin kielen opettamisen tarpeellisuudesta peruskoulutasolla koko väestölle. 1.4 Vähemmistökielten tilanne Suomen perinteiset vähemmistökielet ovat osittain myönteisen kehityksen vaiheessa, vaikkakaan nuoren polven kielenoppiminen ei ole itsestään selvää. Saamen kielistä, romanikielestä ja viittomakielestä on julkaistu kielipoliittiset ohjelmat. Erityisesti pohjoissaamen ja inarinsaamen elvytystoimet ovat edenneet hyvin. Koltansaamen tilanne on heikompi. Viittomakieli on kuurojen äidinkieli. Viittomakielisille perustuslaissa annetut oikeudet eivät käytännössä toteudu kovin hyvin. Tilanteen kohentamiseksi on ehdotettu tarkentavaa lainsäädäntöä. Muita vähemmistökieliä kuin romania opetetaan ja tutkitaan yliopistotasolla, ja myös romanikielen yliopistotasoista tutkimusta ja opetusta ollaan käynnistämässä. Tämä vahvistaa romanikielen opettajien koulutusta, mikä puolestaan edistää romaniväestön oman kielen opiskelua. Karjalan kielen status on parantunut ja sen elvytys on käynnistynyt erityisesti Itä-Suomessa. 1.5 Maahanmuuttajien kielitarpeet Suomalaisen yhteiskunnan kielitilanne on muuttunut maahanmuuton lisäännyttyä. Maahanmuuttajille suomen kielen oppiminen on välttämätön edellytys yhteiskuntaan integroitumisessa. Vähintään kohtuullinen suomen kielen taito on useimmiten työpaikan saamisen ehto. Yhteiskunnan järjestämä suomen kielen opetus, kielenoppimisen apuneuvot ja niihin suunnatut resurssit ovat ratkaisevassa asemassa maahanmuuttajien kielitaidon karttumisessa. 2 Tutkimuskeskuksen toiminnan lähtökohta, tavoite ja tehtävä 2.1 Toiminnan lähtökohta Tutkimuskeskuksen toiminnan lähtökohtana on kielen merkittävyys yksilön elämässä ja yhteiskunnassa. Tutkimuskeskus tarkastelee kieltä tutkimuksellisesta näkökulmasta ja toteuttaa tältä pohjalta yhteiskunnallista palvelutehtäväänsä. Se toimii pitkäjänteisesti, aloitteellisesti ja yhteistyöhakuisesti. 2.2 Tavoite Suomen kieli ja Suomessa käytettävä ruotsi ovat elinvoimaisia, ja niitä käytetään yhteiskunnan kaikilla aloilla. Vähemmistökielten asema on turvattu. 6 (12)
Kotimaisten kielten tutkimuskeskus on tärkeä vaikuttaja yhteiskunnan kielipoliittisissa ratkaisuissa. Tutkimuskeskuksen asiantuntemus, tuotteet ja palvelut ovat kieliyhteisön ja yhteiskunnan laajasti tuntemia ja hyödyntämiä. 2.3 Tehtävä Kotimaisten kielten tutkimuskeskus on valtion asiantuntijalaitos, joka toimii aktiivisesti kotimaisten kielten aseman turvaamiseksi ja käytön edistämiseksi. Tutkimuskeskus huoltaa kieltä ja tuottaa yhteiskunnalle ja kansalaisille kielitietoa, sanakirjoja ja kieliaineistoja. Samalla se myös siirtää kieliperintöä tuleville sukupolville. 3 Toiminnan alueet Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen ydintoiminnot ovat kielipoliittinen asiantuntijatyö, kielenhuolto, sanakirjatyö ja kieliaineistojen tuottaminen. Näiden alueiden toimintaa suunnataan niin, että voidaan vastata toimintaympäristön muutoksien tuomiin haasteisiin. Kansainvälistyminen ja sen myötä englannin kielen aseman vahvistuminen vaikuttavat tutkimuskeskuksen toimintaan siten, että kielipoliittisen asiantuntijatyön merkitys kasvaa. Suomen kielitilanteen moninaistuminen vaikuttaa siten, että toimintaa suunnataan myös maahanmuuttajakielten sanakirjoihin. Saamen kielten, romanikielen, viittomakielten ja karjalan kielen kehittämisvastuu siirtyy entistä enemmän yliopistoille. Kun kieli ja kielenkäyttötavat muuttuvat nopeasti, on erityisen tärkeää, että kielenkäyttäjien saatavilla on yleistajuista tutkimukseen pohjautuvaa tietoa kielestä, ajantasaisia kielenhuollon ohjeita ja palveluja sekä nykykielen sanakirjoja. Tätä varten kielenkäyttöä ja sen muutosta seurataan aktiivisesti ja siitä tuotetaan tutkimustietoa. Kielenkäytön seuraamisessa ja tutkimisessa tarvitaan korkeatasoisia kieliaineistoja. Tutkimuskeskus jatkaa suomen ja ruotsin murresanakirjojen toimittamista ja julkaisee ne verkossa, jolloin ne tavoittavat entistä laajemman käyttäjäkunnan. Nämä sanakirjat ovat kansallisesti ja kulttuurisesti merkittäviä, ja ne perustuvat mittaviin, ainutlaatuisiin aineistoihin, joita nykyoloissa olisi enää mahdoton koota. 3.1 Kielipoliittinen asiantuntijatyö Tavoitteet Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen kielipoliittinen tavoite on, että suomi ja ruotsi tulevaisuudessakin ovat aktiivisessa käytössä yhteiskunnan kaikilla aloilla. Tavoitteena on myös saamen kielten, suomalaisen viittomakielen ja romanikielen aseman vahvistaminen ja kielten kehittäminen. Tutkimuskeskus on osaltaan tukemassa myös muunkielisten Suomessa asuvien suomen ja ruotsin kielen käyttöä. Toiminta Tutkimuskeskus toimii aktiivisesti sen hyväksi, että valtiolle tehdään kielipoliittinen ohjelma, joka ottaa huomioon kokonaisvaltaisesti Suomessa käytettävät kielet. Kielipoliittisia tavoitteita toteutetaan yhteistyössä opetus- ja kulttuuriministeriön ja oikeusministeriön kanssa. 7 (12)
Tutkimuskeskus edistää Suomen kielen tulevaisuus -toimintaohjelman suosituksia ja tuo niitä aktiivisesti esiin muille toimijoille. Yhteistyötä ohjelman esiin nostamissa kysymyksissä tiivistetään erityisesti yliopistojen suomen kielen oppiaineiden kanssa. Tutkimuskeskus toimii ruotsin kielen, romanikielen ja viittomakielen toimintaohjelmien toteuttamiseksi sekä tukee osaltaan saamen kielten elvyttämisohjelman toteuttamista. Tutkimuskeskuksen asiantuntijaeliminä toimivat suomen, ruotsin, saamen, romanikielen ja viittomakielen lautakunnat. Ne edistävät kotimaisten kielten asemaa ja käyttöä. Maahanmuuttajakieliä koskevissa asioissa toimitaan yhteistyössä mm. Opetushallituksen kanssa. Perustetaan yhteinen hanke suomi maahanmuuttajakieli-sanakirjojen aikaansaamiseksi. Tutkimuskeskus toimii aktiivisesti virkakielen ja EU-kielen kysymyksissä. Tutkimuskeskus pyrkii vaikuttamaan siihen, että maan hallituksen ohjelmaan saataisiin virkakielen parantamisen näkökulma. Tutkimuskeskus edistää säädöskielen lautakunnan perustamista ja toimii perustettavassa lautakunnassa jäsenenä. Tutkimuskeskus edistää julkista nimistöä koskevan lainsäädännön aikaansaamista. Tutkimuskeskus osallistuu pohjoismaiseen ja kansainväliseen kieli- ja nimistöyhteistyöhön. 3.2 Kielenhuolto Suomen ja ruotsin kieli Tavoitteet Kotimaisten kielten tutkimuskeskus on suomen ja ruotsin kielenhuollon johtava auktoriteetti ja keskeinen asiantuntija. Tutkimuskeskus vaikuttaa osaltaan siihen, että kieliyhteisöillä on käytössään toimiva yleiskieli julkisten tiedotusvälineiden ja viranomaisten kielenkäyttö on asiallista ja ymmärrettävää ja virallinen nimistö asianmukaista yhteiskunnalla on käytössään ajantasaista ja tutkittua tietoa julkisesta kielenkäytöstä. Toiminta Yleiskieltä ja virallista nimistöä koskevat suositukset pidetään ajantasaisina. Tuotetaan laadukkaita julkaisuja ja palveluja, jotka vastaavat kieliyhteisön ja erityisesti työssään kieltä käyttävien tarpeisiin, ja pyritään saamaan ne laajaan, aktiiviseen käyttöön. Kehitetään kielen- ja nimistönhuollon verkkosivustosta keskeinen, helposti saavutettava lähde niin kielenkäytön avainryhmille kuin suurelle yleisölle. Verkkosivuston täydennykseksi tarjotaan henkilökohtaista kielineuvontaa. 8 (12)
Julkaistaan tiedotuslehtiä ja oppaita. Tarjotaan organisaatiokohtaisia kielenhuoltopalveluja erityisesti tiedotusvälineille ja viranomaisille. Kielenhuollon toimintaa suunnataan tahoihin, jotka vaikuttavat julkiseen, hallinnon tai laajojen kielenkäyttäjäryhmien kielenkäyttöön sekä viralliseen nimistöön. Tällaisia tahoja ovat mm. median ammattilaiset, viranomaiset sekä äidinkielenopettajat ja heitä kouluttavat laitokset. Tehdään kielen- ja nimistönhuollon tarpeista lähtevää tutkimusta. Tutkimushankkeita suunnataan julkiseen kielenkäyttöön ja nimistöön sekä erityisesti hallinnon kielenkäyttöön. Saamen kielet, viittomakieli ja romanikieli Tutkimuskeskus vastaa saamen kielten, viittomakielen ja romanikielen huollosta vuoden 2011 loppuun. Vuoden 2012 alusta vastuu jakautuu seuraavasti: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Oulun yliopisto vastaavat yhdessä saamen kielten huollosta. Tutkimuskeskus ja Kuurojen Liitto vastaavat yhdessä viittomakielen huollosta. Tutkimuskeskus ja Helsingin yliopisto vastaavat yhdessä romanikielen huollosta. Tutkimuskeskuksesta tähän työhön osallistuvat asianomaiset lautakunnat. 3.3 Sanakirjat Tavoitteet Kotimaisten kielten tutkimuskeskus on leksikografian keskeinen asiantuntija. Tutkimuskeskus julkaisee laadukkaita nykykieltä kuvaavia sanakirjoja ja tuottaa korkeatasoisia ja laajoja murresanakirjoja, jotka siirtävät kieli- ja kulttuuriperintöä myös seuraaville sukupolville. Verkossa julkaistuina tutkimuskeskuksen sanakirjat tavoittavat entistä laajemman käyttäjäkunnan. Toiminta Tutkimuskeskuksen sanakirjat julkaistaan pääasiassa sähköisesti verkkosanakirjoina. Sähköisen julkaisemisen uudeksi kanavaksi suunnitellaan sanakirjoille ja aineistoille yhteinen verkkoportaali. Seurataan suomen ja ruotsin sanaston kehitystä ja tallennetaan uutta sanastoa. Pidetään ajantasaisena nykysuomen sanastoa kuvaavaa ja suosituksia antavaa Kielitoimiston sanakirjaa. Kehitetään sanakirjan sisältöä entistä monipuolisemmaksi, jolloin sanakirjan tietokanta toimii pohjana muillekin nykykielen sanakirjahankkeille. Pidetään ajantasaisena Suomen nykyruotsin sanastoa kuvaava Finlandssvensk ordbok -sanakirjaa. Laaditaan Opetushallituksen kanssa suomen kielen oppimista ja käyttöä tukevia sanakirjoja maahanmuuttajien tarpeisiin sekä pyritään laatimaan virolaissuomalainen suursanakirja yhteistyössä Eesti Keele Instituutin kanssa. Suomen murteiden sanakirjan ja Suomen ruotsalaismurteiden sanakirjan sekä Vanhan kirjasuomen sanakirjan painettuina ilmestyneet osat julkaistaan sähköisesti verkkosanakirjoina. 9 (12)
Murresanakirjojen laatimista jatketaan. Suomen murteiden sanakirjan valmistumisajan tavoitteena on vuosi 2030, ja Suomen ruotsalaismurteiden sanakirjan valmistumisen tavoitevuosi on 2020. Vanhan kirjasuomen sanakirjan toimittaminen keskeytetään kolmannen osan valmistumisen jälkeen vuoden 2011 lopussa. Siitä eteenpäin siirrytään jalostamaan aineistoja verkossa julkaistavaksi. Pidetään viittomakielen sanakirjaa ajantasaisena yhteistyössä Kuurojen Liiton kanssa. Kehitetään sanakirjojen sisältöä ja leksikografian menetelmiä sekä lisätään kansainvälisiä yhteyksiä leksikografian alalla. Suunnitellaan sanakirjatyöstä ja sanakirjojen sähköisestä julkaisemisesta nousevia tutkimushankkeita. 3.4 Aineistot Tavoitteet Kotimaisten kielten tutkimuskeskus on johtava kieliaineistojen asiantuntija, jonka toiminta aineistotyössä painottuu suomenkielisten kielen ja kulttuurin kannalta tärkeiden aineistojen tarjoamiseen kansalaisille ja tiedeyhteisölle. Tutkimuskeskuksen aineistot säilyttävät asemansa kansallisesti merkittävänä tutkimusinfrastruktuurina. Toiminta Aineistoja säilytetään ja ylläpidetään asianmukaisesti. Aineistoja ja aineistopalveluja ja -menetelmiä sekä infrastruktuuria kehitetään yhteistyössä alan toimijoiden kanssa, mm. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran ja Svenska Litteratursällskapetin sekä Tieteen tietotekniikan keskuksen CSC:n kanssa. Huolehditaan siitä, että aineistot ovat ajallisesti ja sisällöltään kattavat ja että ne ovat mahdollisimman käyttökelpoiset. Aineistojen kartuttaminen perustuu kokoelmapoliittiseen harkintaan. Paperimuotoisten arkistojen säilyttämisestä huolehditaan asianmukaisesti. Jalostetaan aineistoja ja kehitetään aineistotyön menetelmiä. Tämän työn tueksi tehdään tutkimusta. Aineistotyön tueksi perustetaan aineisto-ohjausryhmä, johon kutsutaan myös tutkimuskeskuksen ulkopuolisia sidosryhmien edustajia. Tarjotaan aineistot mahdollisimman laajasti ja vapaasti käytettäväksi. Tarjotaan aineistot ja sanakirjat tutkimuskeskuksen oman sähköisen aineistopalvelun kautta ja soveltuvin osin myös opetus- ja kulttuuriministeriön Kansallinen digitaalinen kirjasto -palvelun asiakasliittymän kautta. Valmistellaan sellaiset käyttäjätunnistus- ja käyttövaltuushallinnon järjestelyt, joiden avulla tutkijoille voidaan hallitusti tarjota myös niitä aineistoja, joiden käyttöä on sopimus- tai tekijänoikeudellisista syistä rajoitettava. Paperimuotoiset arkistot ovat vapaasti kaikkien käytettävissä. 10 (12)
Tarjotaan aineistoihin ja arkistoihin liittyvää tietopalvelua. Tutkimuskeskuksen kirjasto ja arkistot muodostavat tietopalvelukokonaisuuden, joka tarjoaa yhden luukun palvelua. Asiakasryhmät ja palvelun laatu ja laajuus määritellään palvelustrategiassa. 4 Toimintaedellytykset ja voimavarat 4.1 Resurssit Kotimaisten kielten tutkimuskeskus toimii opetus- ja kulttuuriministeriön ohjauksessa. Rahoitus saadaan valtion budjetista. Tämän lisäksi haetaan ulkoista rahoitusta. Tutkimuskeskus raportoi toiminnastaan vuotuisissa toimintakertomuksissa ja tulossopimuksen toteutumisen seurannassa. Osaksi tulossopimusta on sovittu toimintaa kuvaavat indikaattorit. Vuosina 2006 2011 tutkimuskeskus on joutunut ja joutuu vähentämään tuottavuusohjelman vuoksi henkilöstöään yhteensä 12 henkilötyövuotta. Rahoitusta vähennetään vastaavasti. Tällä hetkellä tutkimuskeskuksen henkilötyövuosien määrä on noin sata. Toisella tuottavuusohjelmakaudella 2012 2016 toteutetaan Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen toimintaa selvittäneen Kotus-työryhmän muistion ehdotusten mukaisesti perustutkimuksen ja vähemmistökielten toimintojen siirto eri yliopistoihin. Tämä 11 henkilötyövuoden siirto tapahtuu vuoden 2012 alussa. 4.2 Henkilöstö Asiantunteva henkilöstö on tutkimuskeskuksen tärkein voimavara. Tutkimuskeskus pyrkii olemaan hyvä työnantaja. Sen henkilöstösuunnittelu ja rekrytointi ovat pitkäjänteisiä, ja ne pohjautuvat strategiaan ja henkilöstöpoliittiseen ohjelmaan. Henkilöstöä kohdellaan tasapuolisesti ja tasa-arvoisesti. Henkilöstön hyvinvoinnista, työmotivaatiosta ja kannustavasta palkkauksesta pidetään huolta. Kouluttautumiseen ja ammatilliseen pätevöitymiseen kiinnitetään huomiota. Erilaiset elämäntilanteet otetaan edelleen huomioon mm. työaikajoustoissa. 4.3 Johtaminen ja hallinto Johtamisen tavoitteena on, että tutkimuskeskuksen strategia toteutuu, toiminta on tehokasta ja resurssit suunnataan niin, että ydintoiminnot pystytään hoitamaan hyvin. Uudistetaan organisaatiota ja johtamisjärjestelmää vuoteen 2012 mennessä niin, että ne palvelevat mahdollisimman hyvin strategian toteuttamista. Taloushallinto ja tietohallinto tukevat asiantuntevasti johtamista ja tutkimuskeskuksen ydintoimintoja. Talous- ja henkilöstöhallinto hoidetaan osana opetus- ja kulttuuriministeriön talous- ja henkilöstöhallintoa yhdessä valtion palvelukeskuksen kanssa. Kehitetään johtamista ja esimiestyötä. Prosesseja, toiminnan seuraamista ja indikaattoreita uudistetaan. Toimintaa ja siihen liittyviä riskejä arvioidaan säännöllisesti. Luodaan järjestelmä sekä sisäisen että ulkoisen palautteen käsittelemiseksi. Viestintä on avointa ja aktiivista. Kiinnitetään huomiota tutkimuskeskuksen verkkosivujen, julkaisujen ja palvelujen näkyvyyteen niin, että tavoitetaan entistä laajempi asiakaskunta. Tutkimuskeskus ottaa toiminnassaan huomioon myös ympäristönäkökulman. 11 (12)
4.4 Tietohallinto Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen tietohallinto tukee asiantuntevasti ja suunnitelmallisesti tutkimuskeskuksen ydintoimintoja tiedon hallinnan ja tietojärjestelmien avulla sekä palvelee asiakkaita parhaalla mahdollisella tavalla. Noudatetaan valtionhallinnon IT-strategiaa ja opetus- ja kulttuuriministeriön tietohallintostrategiaa. Kehitetään tutkimuskeskuksen tietoteknistä infrastruktuuria. Pidetään huolta tietoturvallisuudesta. Vahvistetaan koko henkilöstön tietotekniikkaosaamista ja integroidaan tietoteknistä ja substanssiosaamista entistäkin paremmin toisiinsa. 4.5 Kirjasto Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen kirjaston suomalais-ugrilainen kokoelma siirretään Helsingin yliopistolle sijoitettavaksi keskustakampuksen kirjastoon vuonna 2012, mikäli siirtoa koskevissa neuvotteluissa saadaan tutkimuskeskusta tyydyttävä tulos. Kirjaston asiakasryhmät ja palvelun laatu ja laajuus määritellään palvelustrategiassa. 5 Strategian toteuttaminen Strategian toteuttaminen on johdon ja henkilöstön yhteinen tavoite, mutta ensisijainen vastuu siitä on johdolla. Strategiaa viedään käytäntöön kaikissa tutkimuskeskuksen suunnitelmissa ja päivittäisessä toiminnassa. Strategian toteutumista seurataan johtoryhmässä ja vuosittaisissa toimintakertomuksissa. Strategian toteuttamista tukevat myös seuraavat asiakirjat, jotka laaditaan tai päivitetään strategian mukaisiksi: työjärjestys henkilöstöpoliittinen ohjelma tasa-arvosuunnitelma työsuojelun ja työhyvinvoinnin toimintaohjelma tietohallintosuunnitelma kokoelma- ja palvelupolitiikka viestintäsuunnitelma julkaisusuunnitelma ympäristösuunnitelma. Strategiaa tarkastellaan perusteellisesti uudestaan viimeistään vuonna 2015. 12 (12)